Vapaus, December 6, 1952

              Office Depaxtmeat, Ottawa, Vub'
T^uusäays mi Saturdaye tv Vapaus
^^-Eliöi St, öodbuiy. Out, Canada.
TILAUSHZNNAT:
Cansdam: i Vii. ISO 6
VIuIysvaUolssa: 1 vk. 0iH) n Vk. 4^
Suomessa . S vk. 0:60^ IdK. 4.75
T^na lauantaina, joulukuun kuudentena päiväni, tulee Itulu-
• % ^ d b i $ 5 vubita siitä jolloin Suomen eduskunta Jbyvaksyi Sudmen
Jtsekisjfy5juli5tu1(!sen. ' '
lamäh-hisloripllisen merkkipäivän yhteydessä meidän tulee, var-
' • iMiia km tällä mantereella pyritään vieläkin historiallisia tosiasioita
Sj|tä;;^|[i^U^,j*os ioHu luulee ettei.edes Vapaa SMa.yoijnomj,^^^^^^^^
I , ati(ikitBel(sta ^niissä, muun «hella sanottiin: »Mutta kaikki ci «llut vielä
% • Yksi';rj?ssieÄ iyabkäjirs olr vielä kestettävä , . . Tammikuun
"^f^v?/ 'J 1^*8 ^ t o i punainen vallankumous hallituksemme ja edus-
' j - t o Mutta myös samai .
,^ 1;)i/^;i^SUdihi^i5im' jä siten alkoi vapaussotamnie . . . Suoniloiset^
samai^ päivänä tarttui yalkoi-,,
jaussotanttrrie^p^^^
4i'/^|t^1lvai'Witokk^ti venäläisiä roskajoukkoja ivastaan . . ,
Tällaista ^''sananselitystä," ei enää Suomessa julkaista, mutta
4äällä jTlanafessa .maanmiehillemme yritetään vielä tyrkyttää läj^j
ijapau^isoti^iyyttia".' Tosiasia kuitcsnkiri on tarua kummempi. '||||
SuoWXvalkoisilla epäjuiiialal^i on sattuvasti
' kyllä,ma;Uafttu tsaarin hovia uskollisesti loppuun asti palvellut Man*
- «; nerheim on hyvin vaatimaton ja suurimmalta osalta petoksifla'
tahrattu osuus SuomeV^kansan itsenäisyystaistelussa, tnissä Suomen
työtätekevä luoklca vei johtavaa osaa ainakin vuoden 1905:n suiir-laesta
alkaen.
t /1
mi
mm
tai
'^I^^rls^se historiallisesti kilmoamatön tosiasia, että Suomen porvareis-tuH
uudelleen "itsenäisyysmiehiä" vasta sitten, kun heidän venä-
X ,mnen seMänojansa, tsaarinvalta ja Kerenskin väliaikainen hallitus
. - - . - . » » I I I
lm;»
- 7
I
;va^ieit:;tynkäeduskunta päätti,tuottaa Suomeen saksalaisen kunm-
T ft^^J^josu^ ionnettotauudesta pelastuttiin vain Saksan - häviön joh-
(dosta?äneibiaft»äisföää maailmansodassa.
'^-'^ y 'jToisfa on ."Suomen -työväen kohdalta, joka joutui oman maan
^ jkirvarii^tt ^tötos* ja vastahankapolitiikan olosuhteissa viemään joh-
^ ta^i£ä\*osaa Su<mien Itsenäisyystaistelussa tsaartvallan aikana ja sen
- jiukeen puotustmaan maan itsenäisyyttä niitä porvareita ja Marskeja
vastaan, jotka ovat Suomea kaupitelleet milloin millekin ulkovallalle.
Hist<lrfällinen tosiasia on myös se, että Suomen kansa sai itse-
''^ ÄaisyystaisteKilleen korvaamfattoman arvokasta apua Venäjän työtä-
Z t^v^tä''kansalta. Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että tsaarin-t.
lullitv^ ei olisi koskaan suostunut Suomen itsenäisyyteen. Myös
2 tiedetään, että 'Kerenskin porvarillinen hallitus kieltäytyi jyrkästi itse-oHVain
ainoa poliittineh puolue. Leninin ja Stalinin johtama
^^^^^ oppositioryhmänä ja sitten halH-ut^
pWlueena puhein ja teoin Suomen ja muiden maiden
'Hi^määräämisoikeutta. Ilman lokakuun vallankumousta ei Suomi
"^Ifsi ^5 vuotta atten saanut kansallista itsenäisyyttä.
MyjSs on, Ikuistettava — ja siitä olisi riittävästi todistusainehis-
'itc«^^ ja
:liittölaismaiden> interventio, mihin Suomen-porvarit osallistuivat V i -
mi ja^lCarjalan retkillään, olisi 'onnistunut sikäli, että vanha järjes-
^telma';ölfeiypa]autettu V^ Suomi olisi aivan nrarmasti menettä-
« . nyt l i e k i n jä Stalinin, avulla juuri saamansa itsenäisyyden.
* ^ 'ICaitesta tästä Suomen kansalla ja Suomen todellisilla ystävillä
1 ^&n\tdirtiiSu<)ih5eh kansan parhaitten etujen vaatimalla tavalla.
" l/TäniS sitäkin suuremmalla syyllä kun tiedetään, että toisin kuin
^l^aS^^igdd^jknsä olisi menetellyt, neuvostohallitus on valitettavien
* ' sonnikin jälkeen kunnioittanut ja puolustanut Suomen kansan -itse-
* 4ll^b^tä." Tunnettu tosiasia on, että Mannerheimin hävittyä "rie-
'inttsotansa'V Hitlerin apulaisena, Neuvostoliitto olisi voinut miehittää
:%(kövSuomen;'^ M ei sitä tehnyt. Puheet Neu-^
HI6ät6liiton valloitusuhasta osoittautuiyat^^^^ porVar'en kurjiksi val-juiik^.'
'Eikä tässä kaikki. Kieltämätön tosiasia on, että jos Hitlerin
r l ^ ^ ^ j o l i s j voittanut sodan, Suomi olisi varmasti menettänyt itsöhäi-
;^yyt^mä ja joutunut Natsi-Saksan alusmaaksi. -On nimittäin muis-jbättava/
että HitTerin tavoitteena oli koko maaliman alistaminen Sak-v^
änvalaisuuteen. Viedessään johtavaa osaa •'äitlm
^'uiren o^takoneiston ja' maailmanvalloitussuunnitelmieh murskaamia
eessa; ^iNTeuvbkoliitto pelasti asiallisesti puhuen kolmannen kerran i i i
^uomen itsenäisyyden.
nyt Suomen 35 :ttä itsenäisyyspäivää, meidän
::^vastaaiv4ot^.^ua^ Suomen itsenäisyydet ja vapauden riistää.
nmojiovLvs VIETTO
BIEKLAVD LAKEIXA
K i r i d a n d , JLakeÖa. u l i n k u i n v a r ­m
a a n i t i u u a l l a k i n asuvat uudet s u o ­malaiset
«IJrtoIalset ovat todenneet
iääM, muuten ystävällisten j a v l e -
ntanvaial^ten •*oldftmerIen' parissa,
kaipaavansa sitä vapaata, ennakko­l
u u l o t o n t a j a reipasta y h d i s t y s - j a
^ r a t o i ö U n t a a , j o h o n h e o v a t t o t t u ­neet
etenkin soaanjälkelsinä vuosina
Suomessa. Tämän toimintahalunsa
t y y d y t t S m i s s k s l «te ovat K l r k l a nd
L a k e l l a 'penistatteeb omassa keskuu-i
l e s s a a n ^ s ^ a n j a antaneet s i l l e n i ­men
- H n n T s h Tappoa", eli lyhennet­tynä
' T i n p o ".
S e u r a n ipcrustäjien tarkoituksena
o n h a r r a s t a a näytelmiä, u r t i e i l u a y.
m. reipasta vapaa-aikojen viettOa,
järjestää i l t a m a - j a huvltilaisuidcsia
j a n i i d e n k a u t t a t u o d a u u s i a t u u l a h -
duksa^ k a i k i l l e k a u p u n g i n j a ympä­ristön
su/ymataisiUel Näissä mer­keissä
h e toimeenpanefvat ensi s u n ­n
u n t a i n a plltkujoulun, j o n k a vietto
o n v i i m e a i k o i n a t u l l u t h y v i n yleisÄr
s i kotimaassamme. . T i l a i s u u d e s t a o n
a i k a l s e m i h l n iimolteÄu m i i . tämän
lehäd» palstoilla. E r n i a l i o t i e t o j en
nit&aisin 'on s u u r e n yleisön s u b t a u t u -
rciinen tähän p i k k u j o u l u n viettoon
v a r s i n -myötämielistä. J a sitä toivoo
seura myöskin tulevaisuudessa 'jö^jes-
( t e ^ y i H e riennoilleen. — V . J . M ,
KsOässa mafssät Innaetaao eoor.
ia fff>»t*ftfrM***<*ff^ fcansojeo tantian*
ioDlökiiuss» Nem-leMeb
toimitus on pyytänyt _ afaaUman
Banbamdeovbstdn ioimtknrthan
Valkoinen riisto
^lenVaii
fliiuiEtsien syynä
LonttMKYli 50 v u o d e n a j a n ovat
eurooppalaiset ryöstäneet: Renyan:
p a r h a i t a m a l t a , : p a k o i t t a n e c t : afrilr--
kalaiset työskienteleinään. v i l j e l y k s i l ­lään
tiälkäpälkoilla -ja evännneet
m a a n varsinadsilta' a s u k k a i l t a äädi-
Oikeaaen. A f r i k k a l a i s e t a m m a t t i l i i ­t
o t ova^ olleet l a i t t o m i a j a k a i k e l le
demokraattiselle t o i m i n n a l l e o h K e n -
yaSsa aseteltu' v a i k e i t a r a j o i t u k s i a Uä;
k i e l t o j a , sanotsLian E n g l a n n i n ^ K o m ­munistisen
Puolueen poliittisen k o ­m
i t e a n 'julkaisemassa lausunnossa
K e n y a n tilanteen suhteen.
Brittiläisen slirtomäahallinnoh
h a r j o i t t a m a r i i s t o j a ryöstö ovat l u o ­neet
K e n y a s s a "poflffleustlEsn"; A f - l
r i k ^ u l a i s e t karkoitetaan^^^^ m ^
kyliä hävitetään j a alkuasukkaiden
perheet pakotetaan elämään köyhyy­dessä
j a km-juudessa. Yksinpä O b -
s e r v e r i d n o n (lokak. 26 pnä) osolt»
tanut että K i k u j u - s u o j a - a l u e e l l a o l e ­vassa
K i a m b u s s a 40% väestöstä: o n
. v a l l i a maata j a että " N a i r o b i n . y m ­päristöissä
asuu 10.000 a f r i k k a l a i s ta
perhettä v a i l l a asuntosuojaa".
Vältetyn t e r r o r i s m i n tukahdutta­misen
varjona suunnittelevat iEng-l
a n h m konservatiivit K e n y a n a f r i k -'
k a l a i s e n l i i t o n tuhoamista. S e n j o h ­t
a j i a o n v a n g i t t u siitä huolänatta,
e t t e i : hiMtä;Vastaan o l e v o i t u esittää
miiiblärilaisia syytteitä.^
l i s t i e n tarkoituksena o n m i i r s k a ta
M M r i a t t i l U t t o v a s t a l s i l n l a k e l h h i k o h ­distunut
vastustus j a viedä-läpi I m ­p
e r i a l i s t i n e n perustusliUci, j o k a a n t aa
30,000 eurooppalaiselle täyden v a l l an
5,250.000 afrikkaläisen elämään, s a ­notaan
^ a n n a h o t o ^ a .
Jäsentä J a N e u v o s t o l i i t o n r a n f i a n -
puoiusUJIen komitean «arsipn-heenjobtajaa,
Sfalin^palMohon
saanutta tunnettua n n t v o s t o k i r -
J a i l l j a I l j a Efarenburgia,kertomaan
ranbankongressln valniistelusfa.
' K i r j a i l i j a k e r t o i:
K a n s o j e n raiäahkongressäla ' v o i
o l l a tärkeä m e r k i t y s iQrkylsen jännitr-t
y n e e n kansainvälisen t i l a n t e e n h e l^
pottamisessa. Varsovan kongressin
jälkeen rauhanpuolustajien l i i k e oh
k a i k i s s a m a i s s a j a t k u v a s t i k e h i t t y n y t :
Se 'On kasvanut n h n voimakkaakfii,
että cm «stänyt k o u r a l l i s e n - liUcemle^
hiä, jotka s u u n n i t t d e v a t nykyisteh
'sotdseikkailujen l a a j e n t a m i s t a «ja n ä -
den /kehittämistä kohnanneksi m a a i lr
mansodaksi, t o t e u t t a m a s t a a i k e i t a a n.
M u t t a r a u i i a n fmolustajien •lii&d&eellä
e-i Vielä ole s e l l a i s t a voänaa, että se
kykenisi ^pakottamaan eräät ( h a l l i t u k ­set
siirtynpään jvohnan p o l i t i i k a s ta
neuvöfcterujen p o U t i i k t o a n . S i i ^
l i m a t t a , >että e r i y h t e i s k u n t a p i i r it
•monissa'-maissa osoittavat • r a u h a n -
p^kimi>'stä e i r a i t h a n p u o l u s t a j i e n rlil^
ke etäl&ätnaJS:^ o l e vielä ^ulottunut
l a a j o i h i n väestökerroksiin. J i n i r A ä -
män (mfesl Maailman'BaUhaämeu-i
vostd Oh'tehnyt a l o i t t e en k u t s u a k a n ­sojen
rauhänkongressi, josta, ^ n i t i o -
dostu xaväMoiuolusatlien ko
kongressia, v a a n tilaisuus, jossa kohi-taavat
toisensa k a i k k i e n sellaisten
polUtt Jsten r y h m i e n j a k a i k k i e n l a s i -
l l s t i s t e n . iiäkonnollisten j a k u l t t u r e l - -
l l s t e n järjestöjen edustajat, jotka:
tähnUätävat e r i l a i s t e n Sosiaalisten jäi
taloudellisten järjestehnien r a u h a n - -
itnnaisfcfert rittHäldcaisen olemassaolon'
mäihdolUsuuden periaatteen.
V A S T A K A I K U A E R I M A I S SA
M a a i l m a n «Rauhanne . vetoo-:
nius o n -eri m a i s s a saanut lämmintä
vastakaikua.
S a l l i n Itselleni oikeuden esittää e-;
täitä esimerkkejä. S e n rjälkeen, k u n .
I t a l i a n parlamenttiryhmän; p u h e e n ­j
o h t a j a h e r r a »Nlttl s a i -professori SOT
4 ' d t - C u r i e l t a vakuutuksen s i i t ä , ' e t t är
i£ansojen.tai^nkottgres^ssa itaatoan
keäkt&telun ja^^omakohto^
p i t e l d e n esittämisen vapaus, r o n l t a - f
l i a n j^äiriafhenttiyhdistys, ;joihon kuu-<
l u u n ; 70 ' P a r l a m e n t i n jäsentä; j o t k a;
k u u l u v a t 'liberaaliseen, k r i s t i l l i s - d e -;
mokxaattiseen (Saragatin, puolue) j a
tasa;-,altakiseen |n^olueeseefa^;eäta^^^
i i y t tähän k b n g r e s s i j i osalUshunisen
puolesta.^ . . i ' :
A ^ ^ ^ B^asi-;i
l i a s t a ^ v a l i t u t . o s a n o t t a j a t edustavat
•vUttä « r i p o l i i t t i s t a pUOluetta.
O l e n ivakuu&ttu. että iEInglannin
vialtuuiskimnasta muodostuu kokdonr
p a n o l t a a n (hyvin l a a j a.
A M E I t l K A N K A N S A N X X N EN
K U V L U T T A V A V O I M A K K A A NA
• On v a i k e a sanoa mitään'
t a p a a enempää - J n i i n muideidtaan
k a n s o j e n elämäntapaa v a s t a a n . Siitä
muodostuu « r ä s s u u r i m m i s t a y r i t y k ­sistä
päästä «opimukseenTlHiestäital tervehdyksen k o n g r e s s i l l e o v a t e s i t t a -
Urkitijariä vangittu
Voplär iirkinnan
professorina
• iNew. Y o r k ireralä Tribunessa j u l ­k
a i s t i i n viirne heinäk. 2d phä u u t i ­nen,
j o n k a teksti ; oU seuraavanlai­n
e n : _ ^
" V O G E L E R LUEJrfNOI V A K O I -
. L V T E K M I K A S T A
: Associated- P r e s s i n tiedoitus
Peekskin. N . Y . . hetaak. 28 p. —
V a l m i s t a v a n a - kouluna tounfiva
P e e k s k i l l i n = s o t a - a k a t e m i a . aloittaa
tänä syksynä uuden oppiaineen, ' V a -
L o i l u t e k n i t k k a v opettamisen.
Yhtenä luennoitsijoista tulee ole­m
a a n Hobert A . Vogeler, j o k a v i e t ti
17 kuukautta - ^ n k & r i n vankilaäsa
syytettynä vakoUusta. ;Hän o n eräs
k o u l u n • k u r a a t t o r e i s t a . "
E i voltabe otaksua, että Robert A .
vosieier olisi nimitetty peekskiUeh
s o t a - a k a t e m i a n v a k o i l u t e k n i i k a n o-pettajaksi
v a i n sentähden. että h än
"syyttömillä" liikemiehenä kaksi
vuotta' s i t t en j o u t u i ^Unkarissa H i n ni
vakoilusta. '
Valtavasti Ittöimon-kaasiia
i*eace Riverin
alueella B.C:ssa
C a l j a r y , Atta. — P a c l f i b iPetro-
Icums-y^itiön presidentti ö&rge
' M c M a h o n sanoi taälK pidetyssä k o -
koifltsessa, että J t o r t B t v J o h i r i n seu­dulla
Peace R i v e r i n aTtteellä; ^ : n
maabunnassa on valtavat'määrät
tuonnonkaasua. j o n k a määiräkBi h a n '
sanoi 1.750.000 m i l j o o n a a k u u t i o j a l ­kaa.
. Hän sanoi kaasun Olevan gaso-
M n t a kyllästämää Ja että neljässä
fcöhkreettista 'Yhdysvaltojen valtutts-k
u n n a s t a . j o l l e a n n a n erittäin suuren
ÄFVon^ .Tahtoisin .uskoa, että. Ame­rikan
kansa, j o l l e o n u s e i n a n n e t tu
vääriä tietoja j a j o k a elää n j ^ j o n -
k i n l a i s s s s a hei^Eisesä eristyneisyy­dessä,
mutta ; j o k a siitä h u o l i m a t ta
on-valtaenemmistöltään rauhaarakas-^
tavaa, lälcettää Icansojen kongressiin
stfiiren j a - h d o r i i a t t a v a n v a l t u u s k u r i -
näh.
O m a h a kä^tyksenänl s a l l i n itselle­n
i oikeuden lisätä; että neuvostokan-,
^ l a i s e i u t a n n a n erittäin s u u r e n arvon:
A m e r i k a n valtuuskunnan työlle. M a a ­i
l m a n <Rauihanneuvoston B e r l i i n i n k o ­kouksessa,
j o s s a käsiteltiin kysymys-tä
kansojen rauhankongressin k o o l l e ­kutsumisesta,
ininä ^ d i n neuvosto-i-
altuuskunnan nimessä, p u h e e n / j o n ­k
a koihdistin A m e r i k a n kansalle. P i ­d
i n tarpeellisena muistuttaa tässä
pttheessa jälleen siitä, että m e n e u ­vostoihmiset
tahdomme elää r a u h a s ­s
a tnhikälaisen ^Amerikan k a n s s a ta­l
i a n s a ; s l l ä kysymys siitä, minkälai­n
e n h a l l i t u s o n Y i h d y ^ a l l o i l l e t o i v o t -
t a v a . : ' o n Vain Y h d y s v a l t o j e n k a n ^ -
l a i s t e n 4nna o s i a.
Henkilöt, j o t k a tahtovat j o h d a t i aa
a m e r i k k a l a i s i a , ihtarhaan, ovat . u s e in
välttäneet, että . r a i m a n p u o l u s t a j i en
l i i k e kohdistuu m u k a amerikkalaiista
elämäntapaa v a s t a a n . / S e e i t i e t e n ­kään
ole itottä. ; J i ^ i ä e l l a kansäUa
o n Oikeus v a l i t a se elämäntapa, ^fc^^
« i t ä . m i ä l y t t a ä ; J a pitää s:tä arvossa.
Rauhanfpuolastajien l i i k e o n perustu-'
n u t j a perustuu k a i k k i e n elämäntapo^
j e n k u n n i o i t t a m i s e n periaatteeseenpa
t o i s t e n v a l t i o i d e n ' sisäJsUEn. ftftio^hip
puuttumattomuuden periaatteeseen^
O n , a i v a n selvää, että k a n s o j e n xau-hänkongres^
j o s t a muodostuu kuten
J o ; s a n o i n , p a l j o n laajempi rauhftn-.
p u o l t p t a j i e n , l i i k e , ei,ivoi «nuodostua
p a i k a k s i , vjoidca/^^puhujakorokkeelta
Iqrökätään amerikkalaisten elämlkn-'
p a l k a s s a o n todettu olevan myöskin
öUyä. Yhtiön sanotaan käyttäneien
yli .viisi miljoopaa dollaria öljyn <; Ja
kaasun '^tslfnlseen. ; K a l k k ^ a n ' 3 5
reUcää on iiorattu - tilkin tnennei^.
lläs^^oU ainoastaanC H kolvia. KsäJc-
Ukax hubauit(»vieri Öljy-yhtiöiden'il­moitetaan
ryhtynet- ostamaan ifmlr
ta tältä uudelta öljyalueelta. *
useammasta : k i i s t a n a l a i s e s t a fcy;^-
tiiyksestä, joÄa n y t j a k a v a t m a a u -
m a n .
y l ^ l l a l s e s s a kongressissa täytyy y o i -
m a k k ^ n a k u u l u a ^ ö ä ^ A m e r i k an
k a n s a n ääm.
ttÄlkki LXN^I-EtJBÖOFAN
M A A T EDUSTeTTDINA
K o n g r e s s i i n i t u l e v a t : o s a l l i s t u m a an
l/änsi-£uroopah ' k a l i e n m a i d e n e-d
u s t a j a t / Onv^inietenkiintoista/ että
k a n s o j e n raUhankongressiin saapuvat
£aksan d e m o k r a a t t i s e n : t a s a v a l l a n e -
dusta^ien o h e l l a myös I ^ n s i - S a k s an
s e s t a k o n g r e s ^ m a i n i t t a k o o n , että
W i e p i l n s a a p ^ v r a n s k a l a i n e n k J r j a i -
U j a J e a n - i i i t f - S a r t r e . Lämpimän
h u o m a t t a v i a toimUlienkiläitä —
lilaisiav p r o t e s t a n t t e j a, sosialidemok­r
a a t t e j a ~ k a l l d a ne, jotka^xxvat a n ­taneet
kannatt&sensaSaksan^^^^/^
m y k s e n r a t t h a n o m a i s t a r a t k a i s e m i s ta
ajartralle konferenessille,' j o k a m a r r a s ­k
u u n 8—10 päivinä p i d e t t i i n B e r l i i ­nissä
j a johon osallistui sellaisia
henkilöltä k u i n p a s t o r i Niemöller; e n ­t
i n e n Saksan r>«ltiokansleri Josef
ViTiTth y . m . .
P e k h i g i n k o n f e r e n s s i n jälkeen v o i ­d
a a n ~olIa v a i m o j a .silliä, että n y t k o ­k
o o n t u v a a n k a n s o j e n trauibanfcoi^es-filin
tulevat E f t a s i m a i d e n edustajat
' l a a j a l t i o s a l l i s t u m a a n . M u i d e n - m u k a ­n
a . I n t ^ y a l t u u ä n m t a vtUlee epäile­mättä
. e d u s t a m a a n : t ä m ä n s u u r e n
onaan e r i p o l i i t t i s t e n puolueiden m i e ­lipidettä.
. '
K u l t t u u r i n e d u s t a j i e n o s a l l i s t u m i -
neet k u u l u i ^ ; j ^ t e i l i j a t H e n r i M a -
nsiää j a :Rat}Iö P i c a s s o s a a t t a e n j u l k i -
suuteen y h t e l ^ fousunnon.
mVlS. VAI^äiSTAIJTIJir
^ ^ n g r e s s l j e l ^ j o u l u k u u n 12 p ä i ­v
ä n ä Wi^i^^;|£bnserttisalissa, Joka
i b n i a n i l u i ^ | [ o i s ^ | s t a k o n s e r t e l ^ ^
J u u r i siinä J ^ ^ ^ m Strauss o n e s i i n -
i y ö y t >; suttiföij^sine;^^ s^^
Konserttiiäa;;j^|aitsee TOTenln c n g -
f l a n t i t o l s e ^ ^ i ^ s s a . Wieniläiset ovat
i k e F C d i u ^ ^ t n i i l ^ e , että kaupimghi
väestö^valäil^^^lämpimästi vastaan-^
j o t t a m a ^ ^ e ä u s ^ j a t . j o t k a ? k a n s a m -
" * m i t t t i s a 5ja > p o l i a t f s t e n m i e l i p i t e i t -
% e i i ^ pia)lesta'*Ulfevat o l e m a a n h y v in
kirj£^vaa joiädcoa. fflellä ttdee o l e -
smaan osan<^tajte^ rauhanpuolustajien
'l£Sdceestä. ^bitegraalisia pasifisteja,
«veekareita, j ä j ^ m a i d e n k u l t t u r e l l i -
^ e n i - j a .;<talöude^isen 'kanssakäymis^
k a n n a t t a j i a , samoin k u i n myös
^"neutraalBja", tSi iLänsi-sEuroopan e ri
m a i d e n e d u s t a j i a , ' j o t k a ovat sitä
mieltä): « t t ä ihleiään maLttensa p u o -
ylueettomtnis voi helpottaa r a i d i an
siaa^ Siellä tuföb olemaan myös e r i -
>Ja&ten «kansallisten ;v^ i eAm-täjia^
4ot^^:o^at väkil^ siitä,
.*ettär,vaäi:.rauhanivoittaminen kyke-,
.tife j^tuTvnfl'"*?^^*^ kffnfja^li^yn -rfjpp»-
;mattoäkmd&']ä''itsemääräämisoikeu-d
e n kansoille, "jotka njrt ovat- a v o i ­m
e s t i t a i ' puolittafai peitetysti r i l p p u -.
vaisuiiissuhteessäi Toisia ^kiinnostaa
e r i t y i s e s t i S a k s a n kysymyksen r a u ­hanomaisen
ratkaisemJsen;^ ma3«lo
suus. toiset t a a s l u o t t a v a t s l i l ä i / e t t ä'
-avoinJa-ystätyäUinen^Keskastelu e r i -
mieli^7ksistä,.Jo!ta n y t o n n i i n s a n o t -
t u j e n " I d ä n - j a " l ä n n e n ' t v ä l l l l ä , ' iw
l < ^ t a a kyhnän sodad. K Ö l m a i^
ovat ennenkaikkea:' h u o l i s s a a n tdos-paäsyhi
löytämisestä s U ^ «iQtqiiku-j
a s t a . j o h o n aseleponetivöttäut ovat
johtaneet Koreassa, jossa j o k a päivä
tiäioutuu fxi k a n s a k u n t i i n »kiibluvia'
n u o r i a ihmisiä.
N u o r i s o , j o k a tuntee uuden sodan
v a a r a n erittäin vohnakkaästi, q n e r i t ­täin
Miimofetunut kohferessiiBta ja r a u ­h
a n -öiiyttämissn asiasta. TUtä to­distavat
nmu, j o k i n a i k a ^ t e n jtiäki-suuteen
saatetut a s i a k i r j a t , j o t k a ' k o s -
idvat n e u v o t t e l i j a kansainvälisen
y l i o p p i l a s U i t o n — krlstälHsten (pro­testanttien)
: ja erilaisEn Plax röma-n
a - j ä r j e s t ö ö n k u t i l u r i e n ^katolisten
y l i o p p i l a s r y h m i e n — mah'dolliisesta o -
sallistumisesta rat^hanpuolustajlen
liikkeeseen.
A V A I N A S E M A , J O N K A A V A I N ;
O N V I E R A I S S A KÄSISSX-J
o k h i a i k a srtten käivta Tanskassa,
jossa p i d i n e r i m l e l i p i d e s u t m t i a e d u s -
taVia y l i o p p i l a i t a yhdistävän y l l o p -
pllasjäl^Jestön pyynnöstä selostidcsen
k a n s o j e n rauhankongressistai - v
T a n s k a o n p i e n i m a a , jonka_ iväestö
o n työteliästä j a oraidiantallilolkta. S i ­t
ä nimitetään t a v a l l i s e s t i "avainase­m
a k s i ' ' . Jouduhx toteamaan, että
tanskalaiset — e d ; i s t i v a t p a h e m i n k ä ­laisia
{poliittisia 'mieUpiteitä tahansa
[fÄTÄ
Tyttö j a p o i k a i s t u i v a t syiUjkän
bämärässäbuoneessa. P o J c a f c m s^
tytölle: *as:tä sinä ajattelet, rakkai.
n l ? " ;
- S a m a a k u i n sinäkin, kuhaseni"
Kttldtasityttö hellästi. 7]'
" S i t t e n minä k a n n a n k i n d n u t JÖ.
k a a p h i v i e r e e n " , j a t k o i poika kuiska.
i e m i s t a .
^ e l a . S
' raksytty
väliseen
Fatbi
e Hier
•tajat ja
oietaan
TOmO S E O L L A T O T TA
SUIohi tam flratolset löysivät Ainfe.
rikan hallitsliTat ö t ä i n t i a a n i t . Sillate
" H v o l l u t veroja eikä velkoja Ja nai^t
tekW&t ' k a i k k i ^työt. . K u i t e n k in
k o l s e t l u i d i v a t !Volvansa parantaa jä^.
jeslystäl J
P r a v d a s s a J u l k a i s t u n ^onlök. 23
piiä 1917 seuraava selostus S t a U -
n i n puheesta, j o n k a hän pitt e d e l -
l&euä päivänä koolla ' olleessa
i Y l e l s v e n ä l ä l s e n : Toimeenpanevan
V Keskuskomitean; l^tannossa;' v - P n -:
. he -todistaa,''että boIahevUdt ovat
- r o U e e t Suomen itsenäisyydettrystä-i
l o ä ii 'ovat >johdoninuka)sesGi
t a i s t e l l e e t h u o m e n - i f s ^ ä l s y y d en
puolesta. <^ - >•
. H i l j a t t a i n S u o m e n edustajat^kään-tyivät
puoleemme '.vaatien, > S u o m e n <
: täydellisen /.-riippumattomuuden .vii­pymätöntä
t i m n u s t a m i s t a ja sen to­s
i a s i a n vahvisCamista,: että-Suomi on
eronnut Venäjästä.., •^aataUkseksi^
K a n s a n k o m i s s a a r i e n Neuvosto, päätti
suostua tähän vaatimukseen ja antaa.
asetuksen. S u o m e n täydellisestä • riip­pumattomuudesta,
joka on jo, jul^
k a i s t u s a n o o h ä l e h d ^ . / ^ ';
V-Teissä : on ' K ^
Neuvci^ton päätök^sen sanamuoto:
" V a l t a u k s e k s i Suomen^, h a l l i t u k s en
pyyntöön Suomen: t a s a v a l l a n r i i p p u -
m a t t o m u u i l e n - tunnustamisesta K a n -
Ämkomlssaärien Neuvosto, kansa­k
u n t i e n itsemäärädmisoik«3uden p e r i ­aatetta
täysin vastaavasti, päättää:
esittää Toimeenpanevalle; K e a ^ k o -
d i i t e a l l e ehdotuksen a) tunnustaa
Suomen tasavallan: v a l t i o l l i n e n - riip­pumattomuus
/Ja järjestää yhdessä
Suomen h a l l i t u k s e n kanssa erikoinen
, valiofeurita i k u m m a n k i n p u o l e n edus­t
a j i l t a ) ; n i i d e n käytännöllisten toi­m
e n p i t e i d e n määrittelemiseksi; ^ Jotka
Johtuvat Suomen eroam'i8esta; Venä­jästä".
O n - ymmärrettävää, Jettä -Icansan-komissaarien
Neuvosto e i v o i n u t m e ­netellä
toisin;-^sillä jos kansa omien
edustajiensa-.- k a u t t a vaatii, r i i p p u ­mattomuutensa
tunnustamista, m i n
prOIetaibrlsen kalUtuksen, pitäessaäh
o l i j e e n a a n - p e r i a a t e t t a . itsemäärää-'
misoikeuden 'myöntämisestä kansoilr
' I e ; - o n / s u h t a u d u t t a v a siihen myön­teisesti,
i
P o r v a r i l l i n e n lehdistö väittää, ettäi
me olemme saattaneet m a a n täydel­l
i s e en - h a j a a n n u s t i l a a n . - menettä­neet-
kokonaisen joukon m a i t a , siinä;
/luvussa' myösb^-^uomen; i M u t t a mej
enime ole v o i n e e t s i t a menettää, to-;
v e r i t . Sillä ..tosiasiaIlisesti'vme emme:
ole koskaahr omistaneet sitä. J o s m e
o^siinme -pitäneet Suomen -halltis-;'
sanune väkivalloin, n i i n se / e i ..oUsi
- l a i n k a a n m e r l d n n y t s i t a , että me o l i -
simme saaneet « e n omaksemme. -
; M e tiedämme' mainlpstii . k u i n k a
W i m e h n •%anfckii'v väki- j
vaUan a v u l l a kokonaisia v a l t i o i t a ja
m^ikälainen^^-maaperä muodostuu s e n
j o h d o s t a ikansah j a sen s o r t a j i en
välisille keskinäissuhteille.
S o s i a l i d e m o i ^ a t i a n periaatteet, s en
tunnukset J a , pyrkimykset tähtäävät
käuanodotett^' kansojen luottamuk-»'
sen- i l m a p i f h n l u o m i s e e n , j a vain^^täH'
lä p o h j a l l a o n toteutettavissa tunnus
•'Kailckien onaiden proletaarit, l i i t ­tykää
yhteen!'Sv K a i k k i se o n vanhaa-j
a yleisesti tuimettua.
J o s -tarkastelememme syvällisem-:
m i n - s i t ä . ' m i t e n Suomi s a i r i i p p u ­mattomuuden,
jjilin huomaamme, e t -
tä-v: v a s t o i n ..taj[iU)aan f K a n s a n k o m i s -
s a a r i e n Neuvosto a n t o i tosiasiallisesti]
vapauden .v-ei kansalle, »ei: S u o m en
p r o l e t a r i a a t i h -edustajille, v a a n : S u o -
men porvaristolle, joka omituisen
a s i a i n k u i u n ' a n s i o s t a o l i k a a p a n n ut
v a l l a n j a sai rUppumattohiuuden
Venäjän sosialistien kädestä. Suo­men
työläiset Ja sosialidemokraatit,
ovat joutimeet sellaiseen asemaan,;
että heidän pitää, o t t a a vapaus vas­t
a a n S u o m e n p o r v a r i s t o n /välltykselr
lä eikä väUttömästi Venäjän sosia-,
l i s t i e n kädestä. Nähden tässä huo­men
p r o l e t a r i a a t i n tragedian j n e emr
me v o i o l l a .panematta m e r k i l l e sita;
etiä Suomen sosialidemokraatit o v at
v a m . ' h o r j u n n a n Ja käsittämättömän
arkuuden vuoksi olleet ryhtymättä'
päättäviin toimenpiteisin ottaakseen
v a l l a n o m i i n käsiinsä j a temmatak-seen
Suomen .v porvariston .käsistä
riippumattomuutensa.
K a n s a n k o m i s s a a r i e n . Neuvostoa
v o i d a a n sounata. s i i h e n voidaan s u h ­tautua:
a r v o s t e l e v a s t i ; ; : m u t t a e i ole
olemassa s e l l a i s i a Ihmisiä, j o t k a v o i ­sivat
väittää, etta Kansankomissaa­r
i e n Neuvosto : e i ' t ä y tä lupauksiaan,
s i l l a mafäilmassa ei o l e olemassa s e l ­l
a i s t a voimaa, joka voisi pak<3tttaa
K a n s a n k o m i s s a a r i e n Neuvoston p e ­r
u u t t a m a a n lupauksensa. .. Tämän
mer todistimme sillä t o s i a s i a l l a , että
suhtauduimme täysin iabjättlivisestl
Suomen porvariston vaatimuksiin
riippumattomuuden myöntämisestä
Suomelle j a ryhdyimme v i i v y t t e l e ­mättä
laatimaan a s e t u s t a - S u o m en
nippumattöhmudesta. ,'
; Helpoittakoon" Suomen rilppimiat-tbmtius
suomen työläisten . j a t a l o n ­p
o i k a i n vapautumisen asiaa, j a l u o ­k
o o n l u j a n perustan kansojemme
väliselle ystävyydelle.
— a l k a v a t ÄE«kseen tuntea, että45-
män;/avainaseman" avain ei <|ie
t s m s k a l a i s t en taskussa J a että heidän
erinomaisesti v i l j e l t y maansa voi vas­t
o i n heidän taliboaan muuttua soÖ-laskohteeksi.'
Toisaalta^T^ fcil.
talnen:.pieni m a a kärsii h y v i n s u u r^
ti;jkylmästä)SOdasta,; j o k a johtaa
sotilasmenojen .-llsäantyiniseen että
-Itä-Europan: - m a i h i n r suuntautuvan
k a u p a n supistamiseen^ Siksi on ym-mäzrettävää,
että tieto.•Wienin kong.
resSista: o n kohottanut laajojen pii-r
j e n i n l e l i a l a a Tanäcossa. |
r Neuvostoliiton -rauhanpuolustajien
komitea: ter.-ve&itil kansojen rauhan-kongressia,
jossa neuvostovaltuuskuii-t
a .^mfuidenivaltuudnmtien veroisena
esittää msliplteensä monien kiistan­a
l a i s t e n kysymysten ratkaisemisen
m a h d o l l i s u i t k s i s t a . Samanlaisen asen­t
e e n o n o t t a n u t m y ö s K i i n a n rauh^i-p
u o l u s t a j i e n i k o m i t e a . Näin ollen Län­n
e n redustajilla: o n mahdolhsuus ot^.
t a a tyhteys iNeuVostoUiton, K i i n a n ||a
k a n s a n d e m o k r a t i a n maiden edusta­j
i i n j a a l k a a heidän icanssaankesAnls-t
e l u t .
11
I f
päuttl värillisen George Lusun, Jota
s y y t e t t i i n oleskelusta valkoihoisille
varatussa rautatieaseman osassa.
Kotiin jouluksi
T o k i o . — K i t a a n radio baulutti vii­me
viikoUa, että jos Yhdysvallat
myöntyy oikeudenmukaiseen ratkai­suun
s o t a v a n k i e n ; palauttamiskysy-myksessä,
n i h i kaöckl sotavangit
pääsisivät j o u l u k s i kotiin.
"Ja saltirrinie hänen kiiollä nälkään"
Meidän y l i vuoden ikäisten k o h ­t
a l o o n k e r r a s s a a n ' k u r j a sillä m e '
lenmte työnantaijain käs£t])ks^ m u -
k a i i n Iliain vaxihjöja saadaksemme t y ö ­t
ä J a toisaalla, m e Olemme 1iian%moria
^laäaksdimie iviaiKhttudäaeläketta.
K a i k k l h i t n ttetävät. e t t ä n i n t e l k a i k -
^...«uurimmat työnantajat, J n c o m u ­k
a a n l a s k e t t u n a , eivät o t a n o t m a a l i -
s i ^ ^ l d ^ l d i t ^ s s a töihin 40nmod6n iäh'
s a a v u t t a n e i t a miehiä j a mikäli ennne
'<^e'täysin t3ÖkyV]^ttöinIä, e i meillä
o l e imltSSn t i l a i s U o t t a toinkäänlaisen
4>läkkeen''saahtiin - e n n e n k i im
täyttäneet'65 v u o t t a . J a mikäli m e
sitten saamme ^seÄ ,t!läike«/i on se
niin kurja, että sen varassa: ei ku­kaan
k$%^e eläsnä&t — muuten
v K u n t y ö m I Ä - s a a v u t t a a 4Ö v u o d en
iän o n h ä n vielä parhaassa'vedossa.^
m u t t a s U ^ ; antoUmatta o n --hänen
Mikissään SS vuoäen~pituinen epämS&r;
f ä i ^ d e n a i k a — o l l a k o vaOco e i 0I-:
l a . • '
V a i k k a . - työttömyj^svakuutusherrat
^ yleensä-laih&UuIialsIa j a tylyjä
l a i n I d r j i U m e n n o u d a t t a j a joutues­s
a ^ l ^ ä ä l ^ e m a a n työläisteii ixuitls.
mUksiä «TöttöbiyysvflkUUtusibhojen
S a a n t i i n - n s h d e n - j a tyrkVttäessfba
k a m o j a työpaikkoja työttömille t y ö t -
t o i h y y ^ k u u t u k e e n asemesta. - litiin
Myttää sntfi kuin J o t k u t ^ i s t ä kä^t-tä!
ävat • tycHnlehen kurjap - aseman;;
-M'e;tUlImmej8itben käsitykseen selitil-^
I^ssämme' j u u r i isttmtokaUtensa' a-^
l o i t t a n e e n p o y l a m t e t i n a l a h u o n kn
p ^ y t ^ i r j a a . : S t i r u l l i s ^ jto-
TMTtoläinen kcrfBervätlfvi D o n a l d ' M^
' f l e m l n g E^Uhgtonlb valltsljapiirlstä
i o u s i a i a h t a a i e e s f e a piikillä heilut
t i suuttutieeiia erästä; työttömyysva-fcuutuskomisslbn
Montrealin ' t o i m i s ­t
o n ju&aisemaa painotuotetta,^ joihon
oU p a i n e t t u n m o : " V a n h e m p i -työiäi-nen^':;'
'Hän 8 y 3 ^ i ; i i a U l t u s t a kans^Ut^^^
•peritty^verorahojen tuhlauksesta
ja'vaärkikä^t^tä kun
i m t u o t t e i i a J t i l ^ d s t a a n k o m i s s km toi­mesta.
Koäcarivno o n verrattato
S i t d l l n e n j a k ö ^ h a l l i t u k s e n vhas-j
a vaistot otvat v a l l o i l l a a n,
o n t a p a v a r m a Ja p i k a i r i e n ,
, v a n h u u d e n traiväin poistamiseen,
" K u n miehen nUorUus o n m e h h y t
Ja 'ikä o n koöceniit k a n t o o n -
n i i n isketään vähi päähäh.
:!V;';;';-^:'"--';^--: ;:1':^-v'•.::-•;•'V•^.^:;V^^;•.,;.v:;,.^,
' M u t t a valistuneena:aBcanav
m e : olemme:.Jalompaa - tekoa; . - : '
katsoen h y l k i e n j a s u u t l t m e i na
m o i s i i n k a r k e i s im t & o i h t o . - '
K u n mies o n i v a n h i j a h a r m a a ,
me v a i n o ^ m m e haneftä työn pois
. j a s a l l i m m e h ä n e n ^ o l l a n ä ^ a ä i u -
/ siteistä' t u n t u u s i l d l , että TUno On
väj:«m;toeuudettän]kainen s i i u i ee ksst^
too vanhempien työlälstehtilänteescl'
t a korlstelenmtta j a m M l i sen t a i -
j.teellinen puoli o n . k y s y m y k s e t , o n
se alkukielellä v a r ^ " m a i n i o , snikäU
m e ^ e x i e m m c : r u n o j a l a r v o s t e l e -
eojen 'toimestt^ j u l k a i s t a a n varsin:
h a r v o h i itmo|jä ja m i ^
kai&taän x i v a t ' n e . v a l s i n k e h n o j a j a ,
vatDa 'Oikean ',asian tyidcää niin
lot^unme v a p a u d e n j i i l k a i s t a s e n tä-ifiän
^yhteydessä.
R u n o : o n v a r a n v a p a a s t i m u t t a a -
cdaa:si(5tir:s;;|^e^ seuraavan-k
t n e n :
RrtaknlalshetmoBla rilloln
/ k u n k a l l o t , p a k s u ja
iteaHa t a v a l l a . M u t t a k u n siinä iet-l
o t a a h asiasta kbristfelematta iiiln ee
o n Ovänen mielestään törkeätä 'kan­s
a n ivM:o>jen t u h l a u s t a . " Se asian sil­tä
puolesta. , .
Muutaxha minuutti r myöhemnun
iioiBl ' p i t o u m a a n C C P : n Staidey
K n o w l e s Winnipegistä, Hän eikä ku­k
a a n m u u älahunneen jäsen puhunut |
maan. K o s k a allekirjo^Ittanut^ei o m aa
k e r r a s s a a n . mitään r u n o l l i s i a : t a i p u ­muksia,
o n meidän snomennoi^semme
p e t i n k i n j a , . m u t t a h ^ J ä s ää 'siltä
v a r m a a n k i n hyvän käsityksen mitä
r u n o i l i j a o n t a h t o n u t «anoa.
;. J o s meidän .veiprahojämmekäyte^
tään: tämänlaisen - n m o u d e n -edistä-,
miseen e l se ole. mielestänune' »iJtMn
t u h l a u s t a ; v a a n toala^olden. k e ^ o n d s -
t a . J a siitähän s e kenkä.puristaakln
r— sen tosiasian kcäidälta^' Jos-rmms^
s a olisi k o r i s t e l t u j a v ä ä r i s t e l y k n f J ia
tosiasioita e l m r . FlenängUlä o l i si
v a n n a a n k a a n , ollutivkmassaan' m i - '
tään "kansan .»«rojen tublausba'*
vastaan. Sellaisessa iapatdoseBsa oHsi
pamotuote j a . siitä:^naksettu t d n ta
käytetty oikeaan tarkoitukseen ja oi-h
a l a i s t u a s a n a a edellämainitun runon
Jöiöostä. Mikä o n todistuksena sHtä.
että daapuviUa oHesfc "kanaan edusta­j
a t " efvSt halunneet sanoa asiast»
k e r r a s s a a n liiitääh. Mei<fen vaahcm-p
l e n t g r ö m t e n kÖbtalb tuntuu ole­v
a n eraärfainen •*uumaperUha" Jos­t
a h e r r a t a l Ä i i O n e ^ konsulit halua­v
a t pitää n^itofia p o i s , etteivät poK-italsi
fioimiaan tSssä arassa asiassa.
H e t i m t u V a t jouköBa hyväksyvän m-jnossa
e s i t e t y n ajatultsen, että kaik­k
e i n aöeiioin l a p a meistä « o o n pääse­m
i s e e n .W etfö 'sallimme häop»
kiloHanälkägii." , ;
K o s k a ' ifiixaxäm^ p u h u j a n o n ta»-
keä' ^ ä ä a edes ^ös^aa, puhumatta­k
a a n , nyt'työjäfldcansa s ä i l y t t ä m i^
tä, s a a t e t a a n p i a n k u u l l a u u t i n e r s a -
'tä. e t t ä ky^jfmyisBeBÄ oleva runoilija
o n mtmettänyt ty^paftkansa. Tottf»
<m ibähkääs p e r i n v a a r a l l i n e n ^aHas^
saolevalle" l u o k a l l e , ' j c k a pelkää « »»
toihi vaiöiun&as p i n » . fiitäei*»»
t u n n u s t a a h i n n a l l a eScä minään. ^
«Stään H u o l i m a t t a . ctti,ky?Fmyk6essä
o n jrleäesti t u n n e t t u tosiasia. '
, .SUtä' $?ystä vanhemman työläis»
fcolrtaMna on 5 * ä ledelleen: a f c rrm
•otamme häneltä työn p o i s j a s a ö f » -
m e . l ä n e n kuOtta näftään." —
L A K I M
Rob
. 62B<
K i r k l a i i
.Mat
••.••./••^
TILATl
Saatte 11
veluksen
vissa kyj
0 Omaa
.. kokez
• Edusi
pia Ia
• VäUtä
r i k an
162'
J O J O K A I N E N Y R I T YS
O N V O I T TO
K y s y t t e m t o u l t a . Johtaako Wi«»ln
kongressi: mielestäni myönteisim: 't^- M
l o k s i l n . «
: O l e n vakuutettu, että jokainen y^i-tS'S
.Tlidanalalsten ikysjnmysten. ratkai­semiseksi
rauhanonialsta tietä oh !jo
v o i t t o , eikä ivain s e n vuoksi, etta
oniset rkesikustieUessaan eivät ammu
t o i n e n t o l s & a n . v a a n myös sen vuc^-
s i , että k u n k a n s a t näkevät rauhalU-s
e n ;ä)VlnnM~mähdolllBuadet, nej^l-
•kavkt' kvtlstä (murenbiialla^ 1^^
s u h t a u t u a ^eOifoltuksiin r a t k a ^ . n i -
-daudlatset l^g^ymyk^ aseiden :v|)i-ttnaHa.
^ > - . :j
S^hsaiiiVälistä t i ^ n n e t t a on i/^yl
v a i k e a nimittää .pilvettömäksi:; Sen
kylmän s o d a n tiihella, j o n k a eräät val­t
i o t ovat jo v i r a l l i s e s t i julistaneet «Ja
j o t a : n e käyvät, o n käynnissä mjös
k u u m a s o t a : verta vuodatetaan ido-n
i s s a m a i s s a . T i l a i m e on kärjistynyt
IMijois-Afr&assa ja Lähi-Ida^
J u u r i siksi on tärkeätä kokoontua
y h t e e n ja h a r k i t a , m i t e n sivistys -vpi-d
a a n pelastaa; kJatastrofiita.
Malan Mrsi uu9eii
tappion oikeudessa
K a p k a u p u n k i . — M a l a n i n hallitus
kärsi .äskettäin uuden oikeustappion,
k u n ylioikeus hylkäsi halUtuksen ve­toomuksen
alemmah oikeuden päa:
töksen johdosta.' Alempi oikeus va-
..Toldaksen
STOMAC]
•Joka pälvi
kaltaista,
pullollinei
6&]
käytetään
'ei ole ivnz
LUSI
S S S B A T I l i
CSJ:I
C S J i n W
.Eikokotil
kuukauc
t a i n a k]
Sihteeri
Wanup,
C S J z n T I i
sikokouk
kuukaud
nuntaini
C S J : n Hei
kokouksc
kauden
2 Ip;
C S j m d p i
kuukausi
kaisen k
:6unntmti
kunta k
semmln.
C S J r n P o r
kausIkok<
kuukaude
viikkona
Johtokun
Jokaisen
keskiviik!
s a p a l k as
te: Tyyn'.
Port Artb
Tahdon 1
kun kävitte
toitte.
K i i t o s Na
Joista, kaun
Saimille, joi
Erikoiset
Kiitos k a i ki
. 2 2 B i r c h S tr
Kiitokset
järjestitte
meidän täi
' Kiitos n
*aapna t ä i
.Desi
McConneU