Vapaus, October 19, 1967

              RONALD CLARK - IHMEJUOKSrJA
Meillä oli tilaisuus Tirichobnassa
tavata kuuluisa australialainen juok­sija
Ronald Clartt, joka on jo 18
\kertaa' 'korjannut maailmaneiinätysr
täululdcoa. Vain tuntia eninieo tapaa­mista
'hän o l i kymmenentuhannen
innostiineen tukholmalaisen silmien
edessä juhlinuit 5,000 m:n maailman­ennätystään,
jonka hän saavutti sar
maila juoksuradalla heinäk. 5 pnä
tasan vuo&i sitten. Silloin osoittivalt
sekuntiikeilot hienoa aikaa 13.16.6.
Nytkin tulos oli hyvä, 13.18.8, mikä
on toiseksi paras aika maailmassa ja
5.4 seikunitia parempi kuin Clarkin
lähfmmän kilpailijan, kenialaisen
Kipchonge Keinon v. 1965 juoksema
/ Clark on piitkä ja laiha, yllään
liänellä on verryttelyasu, hänen. pu-.
heensa j a esiintymisensä on vielä
kaitkonaista äskeisen urheilusaavu-,
tuksien jäljiltä.
Ron Clark o n syntynyt Melbour­nessa
helmikuun 21 pnä 1937. Hä­nen
isänsä oli' puutarhuri j a hyvä
jalkapalloilija. Myös Ronin vanhem­pi
veli, ammatiltaan arkkitehti, oli
kjinnostuhiii: jalkapallosta ja Aus­traliassa
kenties vielä. kuuluisampi
kuin maailmanennätysmies Ron iitse
— Meidän jalkapallomme on eri­koislaatuista.
Säännöt sallivat pelaa­misen
sekä käsin että jaloin. Se on
hienoa peliä, mutta väliin siinä sat­tuu
onnettomuuksia. Olen pelannut
jalkapalloa niin kauan kuin muistan
kertoo,; •»Gbirk: näyttäen jalkapallo-muistoani!,^
oikean käden nimetöntä,
joka on kasvanut koukkuun pallon
iskusta.
Juoksuun Ron kiinnostui 14-vuo-:
tiaana. Hän juoksi ensin pikamat­koja,
mutta iän karttuessa matkat­kin
pitenivät. Vuonna 1955 hän
juoksi mailin ajassa 4.06.8 ja vuoden
kuluttua siitä ajassa 4.04.0.
Ahkera opiskelu yliopiston vii­meisellä
kurssilla, jonka hän sai
päätökseen vuonna 1958, sitten tVö
firmassa, joka ei erityisen suopeasti
suhtautunut hänen ulkomaisiin kil­pailumatkoihinsa,
pakko huolehtia
perheesitä — kaikki tämä riisti lah­jakkaalta
urheilijalta viideksi vuo­deksi
mahdollisuudet säännölliseen
valmennukseen, ja kilpailemiseen.
.— Urheilun pariin palasin, vasta
viisi vuotta sitten, v. 1962. Tosin se
aluksi oli pikemminkin aktiivista
lepoa kuin urheilua. En.koskaan ku­vitellut
pääseväni vielä juoksu-ur­heilun
huipulle. Onneksi kuntoni oli
koko ajan pysynyt hyvänä. Nyt mi­nulla
on melko hyvät mahdollisuu­det,
ti-eenata. Työskentelen yhtymäs­sä,
joka harjoittaa mm; tuonti- ja
vientioperaatioita. Minun työnäni on
raha-asiain valvonta. Ulkomaille
matkustan paitsi juoksijana myös
yhtiön edustajana. Minä tuon heille
valtavasti tuloja.
Clark levittää malliksi kätensä
kuin sunnuntaikalastaja karkuun-päässyttä
saalista esitellessään.
— Mutta minun oma osuuteni siitä
on vain tällainen, hän vähentää ka­sien
välin miniiantin,
— - Kirjoittakaa myös, että juoksu
on elämässäni vain «tuuri huvi ja
harraste. Tärkeimpänä elämässäni
pidän työtäni, joka miellyttää minua
suuresti.
Edcsssä oleviin olympialaisiin Ron
Clark ei erikoisemmin valmistaudu.
V — Matka Australian tasangoiRa
Mexicoa vastaavön olosuhteisiin on
minulle l i i a n kallis. Täytyyhän mi-
Jiun ajatella perhettänikin, minulla
on kolme lasta. Tyttäreni Monique
on 7-vuotias,. poika Marcus 6-vuo-tias
j a Nicolasrvauva vasta 7 kuu­kauden.
.
Siitä huolimatta Clark treenaa
paljon ja sitkeästi. Joka aamu hän
klo 6.30 lähtee 3 mailin (5 km)
juoksulenkille Melbournen laitaka-duille
ja nostelee sitten 10 minuutin
ajan painoja ennenjcuin menee töi-_^
hin. Työpäivän päätyttyä klo 17^30
hän juoksee 10—15 mailin lenkin,
johon menee tuniti viisitoista, tunti
neljäkymmentä minuuttia. Ennen
nukkumaanmenoa Clark suorittaa
voimisteluharjoituksia jalan lihasten
j a nivelten vahvistamiseksi. Lauan­taisin
ja sunnuntaisin hän menee
maaseudulle juoksemaan siellä mur­tomaalla
30 mailin lenkin päivässä.
-r- Mitä mieltä olette neuvosto­liittolaisista
keski- ja pitkänmatkan­juoksijoista?
~ Ne voisivat olla parempiakin.
Aikaisemmin Neuvostoliitossa oli
paljon juoksijoita, jotka kuuluivat
maailman viiden tai kymmenen par­haan
joukkoon: Viime vuosina ei
Vladimir Kutsin taikka Pjotr Bolot-nikovin
tapaisia suurjuoksijoita
heissä ole ollut. Olen varma siitä,
että neuvostoliittolaiset juoksijat
voivat olIavJQ heidän täytyy olla pa­rempia.
Minun urheiluseurassani on
80 juoksijasta ainakin^ 3 sellaista,
jotka kykenevät päiihätämään: kaikr
ki neuvostoliittolaiset juolcsijat kai-k
i i la matkoilla mailista aUiaen. Äl­kää
pitäkö tätä kerskailuna. Haihian
vain korostaa, että valtavan suuren
maanne pitkänmatkanjuoksijain pi­täisi
olla parempia ja varmasti he
siihen kykenevätkin.
— Perehdyttekö ulkomaalaisten
juoksijain kokemukseen?
— En. Ihmisethän elävät eri mais­sa
erilaisissa olosuhteiissa. Ravinto,
luonto ja muut seikat ovat erilaiset
Niin, että on mahdotonta mennä ko­pioimaan
muiden menetelmiä minun
mielestäni.~
— Ketä pidätte vakavimpana kil­pailijananne
olympialaisissa?
_ — Kenian Keinoa ja Temua sekä
Etiopian ja Kolumbian juoksijoita,
jotka jo tunnen, samoin kuin m i ­nulle
tuntemattomia juoksijoilta
muista maista.
— Mikä on mielestänne haamuT
raja pitkillä j a keskimatkoilla?
— Vaikea sanoa, mutta melkoista
alempana se on kuin mitä nykyään
juostaan. Minä olen varma siitä, et­tä
juosta voidaan paljon nopeammin
kuin minä nyt juoksen.
— Aiotteko lähiaikoina parantaa
ennätystänne?
— Pyrin siihen, mutta en tiedä
onnistunko.
— Mikä teille on tärkeämpää —
olla maailmanennätysmies vai olymi'
piavoittaja?
— E n minä sitä ole koskaan aja­tellut.
Minusta on yksinkertaisesti
hauskaa voittaa ja olla paras.
(A. Dumov, 1. Lupanin — A P N )
Literaturnaja Gazeta;
KHKAN NYKYISISTÄ
TAPAHTUMISTA
HERRA LYCKE EREHTYY
. Herra Lyeken johtaman Bonnin
sisäasiainministeriön syyskuun lo­pulla
julkaiseman tiedotusbulle-tiinin
mukaan uusifasistisen kan­sandemokraattisen
puolueen (NPD)
vaikutusvalta olisi viime aikoina al­kanut
olla vähenemääh päin. Me
olimme toista mieltä tästä väittees­tä,
koska tosiasiat osoittivat juuri
päinvastaista.
Painomuste ei ollut vielä kun­nolla
ehtinyt kuivua mainitusta
•'Innere Sieherheit" -nimisestä bul-letiinista,
kun Bremenin j a Bremer­havenin
muodostamassa osavalti­ossa
järjestettiin parlamenttivaa­lit.
Kuten tunnettua, kuuluu Sak­san
• liittotasavaltaan kymmenen
osavaltiota, joilla jokaisella on oma
parlamenttinsa eli maapäivät. Maa-päivävaalit
järjestetään ku.s.sakin
osavaltiossa määrättynä aikana liit-topäivävaalien
välisenä . kautena.
Viime vuoden marraskuussa tä­män-
vuoden lokakuuhun mennessä
on maapäivävaalit pidetty kuudessa
osavaltiossa, joista pienimmän osa-
URHEILUPAKINAA
Suomen lehdet kertovat, että äs­kettäin
leivotulle painin maailman­mestarille
Suomen T U L : n Eero Ta­p
i o l l e r o v a t hänen paikkakuntalai­sensa
laittaneet toimeksi yhteisen
keräyksen jolla saaduilla varoilla
hommataan painimestarille oma ta­lo
lahjaksi. Mikäs onkaan parempi
lahja kun saada koti ja katto pään-päälle
tunnustukseksi hyvin t e h d y sr
tä työstä. Johan siitä olikin pitkä a i -
.;ka kun suomalaisen kaulaan on r i ­ipustettu
painin kultainen mesta­ruusmitali,
muistaakseni 17 vuot­ta,
jolloin viimeksi sen toi Matti
Simanainen' joten jo oli aikakin.
Mutta initähän sanoo Brandage?
taitaa haistaa rahan ja ammattilai­suuden
käryä? Kovassa on aina ol­lut
maailnianmestaruus, olympig- jä
muut voitot mutta nykyään on ar­moton
taistelu ja pitää olla matkas­sa
myöskin hyvä arpaonni ennen
kuin maailmanmestaruus heltiää,
sillä osanotto tällaisiin kisoihin on
valtava ja mukana maailman huip-
HItlPORTTAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJUKIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
Meiltä saatte kaikenlaisia
• ralcennustaipeila.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLiAM) LTD.
HENKIIiökuNNAN OMISTAMA
HENigOiöKUNNAN JOHTAMA
" K u u l u i s a palvelustaan"
PuheUn 623-7469
516 Simpson St. Fort.lVliUanoi
putekijät joista monet maat harjoit­televat
jopa ammattimaisesti.
Tapio ja Laakso ovat parhaillaan
Mexiko Cityn esikisoissa, saapa näh­dä
kuinka siellä onni poikia potkii.
Hyvä on kuitenkin heidän olla mu­kana
saamassa jo esimakua ensi
vuoden kisoja varten molskilla ja
saada tottumusta ilmastosta ja
muusta. Tapiolla on jälleen suuret
mahdollisuudet aina kultaan asti, ja
kun vielä oli killumassa kaulassa
kultainen metku olisi mies saanut
kaiken mitä arvokasta todella voi­s
i toivoa. Pideläämpä peukkua, pys­tyssä
pojille.
Tästä painista puhuen ei voida
unohtaa yhtä painin suurmiestä,
myöskin TUL:n kasvattia Väinö
Kofckista, joka muutti äskettäin ma­nan
majoille. Siina oli painin suur­mies
keskLsarjassa , ylivoimainen
kymmenen vuotta. Amsterdamin
olympiakisoiissa 1928 hän o l i elä­mänsä
kunnossa j a herra ja hidalgo
sarjassaan, heitellen kaikki yastusV
tajansa selkäpiilleen. Vielä Los
Angelesin kisoissa tuli kirkkain met
ku. Osallistui vielä B e r l i i n in kisoi­hinkin
vaan siellä ei enää kunto
riittänyt mitalleille.
Yksi niitä häi-voja painijoita jo­ka
voitti Kokkisen oli Saksalainen
Braun Hän oli monikertainen
maaottelumies, Suomen ja Euroo­panmestari.
Hän o l i yksi aikansa
kovimpia ja varmin.pia molskimie-hiä:
jonka perinteitä nyt Tapio jal­kaa.-;,
•
Toinenkin TUL:n loistopainija ja
taktikko j a mestaripainija Robert
Oksa on heittänyt matkasauvansa.
Aikansa yksi 'loistavimmisla pai­nijoista
joka painimolskilla on e.=äin-tynyt,
Hänet päästettiin pahimman
"vihollisen" Ruotsin palvelukseen
ja nostikin Ruotsin painin .maail­man
loistoon ja maineeseen. Oksa
oli vail^ean nivelreuman uhri ja
rullatuoliin vangittu. :
Tekonimus.
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Ihtemätional Go-Öp Stores Ltd,
176 & Algoma Street Port Arthur, Onlario
valtion Bremenin vaalit olivat juu­r
i kuudennet.
Lyeken väittämä ei pitänyt paik­kaansa.
Bremenissä . NPD kokosi
noin 9 prosenttia äänistä ja löi
täten kaikki edelliset ennätyksen­sä.
Vuomia 1964 perustettu kansaili.s-demokraatlinen
puolue o.sallistui
ensimmäisen kerran vaaleihin Hes-senissä
viime vuoden marraskuussa
ja sai noin 8 lv äänistä. Bonnissa
uusnatsilaisen puolueen menestys­tä
verrattiin salamaan kirkkaalta
taivaalla. Bonnin 'hallituksen edus­tajat
yrittivät rauhoittaa yleistä mie
lipidettä viittaamalla satunnaiseen
läpimurtoon; Sitä seuranneissa
Baijerin maapäivävaaleissa NPD
pääsi kuitenkin jälleen y l i 5 % kyn­nyksen
ja sai paikalliseen parla­menttiin
15 edustajaansa. Sama
kuva toistui sittemmin Rheinland-
Ffalzissa, Schleswing-Holsleinissa.
Ala-Saksassa ja nyt Bremenissä.
Kuudessa osavaltiossa uusnatsien
puolue sai kaikkiaan 1,100,000 ään­tä.
Vuoden 1965 syyskuussa pide­tyissä
iiittopäiväivaaleissa NPD ko­kosi
kaikissa kymmenessä osavalti­ossa
vain 600,000 ääntä. Tämä on
todiste siitä, että uusnatsien vaiku­tus
ei ole suinkaan vähenemään
päin, vaan että he vaativat itselleen
yhä tukevammat asemat Länsi-Sak^
san poliittLsessa elämässä. On kaik­ki
syyt olettaa, että poliittisen lin­j
an pysyessä nykyisellään kansallis­demokraattinen
puolue saa kahden
vuoden kuluttua edustajansa myös
liittopäiville.'Uusnatsien marssi ta­pahtuu
paljon nopeammin kuin hei­dän
aatteellisten edeltäjiensä etene­minen
1920-luvulla.
Bremenin vaalit osoittavat, että
Länsi-Saksan nykyisten sosialide­mokraattisten
johtajien vaikutusval­ta
cn laskusuunnassa, sillä, N PD
vei äänet sosialidemokraaltiselta
puoluoclta, jolla on iähäri meiines-sä
ollut ehdoton enemmistö Bre-;
menin maapäivillä. Tässä sosialide­mokraattien
tukilinnakkeena pide­tyssä
kauipungissa on ;tapahtunut
liuomattava siirtymä oikealle. SOJ.
sialidembkraattien vähentynyt vai­kutusvalta
on välitön tulos. heidän
osallislumiiäeslaan "suureen koa­l
i t i o o n ' . ••
Briemenin vaalikampanjan yhtey­dessä
käytiin eräs mielenkiintoinen
vuoropuhelu LänsirSaksan kristil-lis-
demökraattisen puolueen johta­jan,
liittokanslerin Kiesingerin ja
tämän sosialidemokraattisen oppo­nentin
Vogelin välillä. Sosialide­mokraatin
yäitteeseeh, että Saksan
sosialidemoiTraattinen pöolue näyt­telee
perämiehöTti: osaa suuressa
koalitio&sa.Jiittokansleri vastasi, et­tä
joka tapauksessa kapteenina ko­mentosillalla
on edelleen kristillis­demokraattinen
puolue. Kiesinger
on oikeassa, hänen lausuntonsa
määrittelee täsmällisesti sosialide­mokraattisen
puolueen johdon ase­man
hallituskokouksessa. Länsi-Sak­san
sosialidemokraattiset johtajat
ovat lähteneet töteuttamaain kris-iillisdemokraattisen
puolueen po­liittista
ohjelmaa niin sisä- kuin
ulkopolitiikassakin. E i ole mikään
ihme, että revanshiiiengen ja ääri­oikeistolaisen
höyiyn kyllästämäs­sä
ilmapiirissä uiisnalsilaisuus re­hottaa
niin voimakkaasti.
Bonnissa yritetään kaikin tavoin
vähätellä NPD:n Länsi-Saksan maa­perällä
suorittaman etenemisen
merkitystä jä esitellä uusnatsismi
jonkinlaisella liittota.savallan per-
MOSKOVA ^ LUerasturpaja
Ciaseta julkaisi viime vUkoU» eh-kä
katkerimntkn syytöskhjoituk-sen
Ittao Tse-tongia vastaan mttä
NeuvostolUton teiidistössä on tii-biin
saakka esUnlyoyt. HäUtä ku-vaUlaan
«kistvfialUMkai rikolli­seksi
ja mielipuoleksi, joka haa-^
veilee maailmanherruudeflla". Hti-neo
sisii' ja ulkopoUtUkkansa lei­mataan
vastavallankumoukseUi-seksi,
ja vastuu rajaviUikobtauk'
sista väitetäiin kokonaan Maon ja
hänea ahieenlaajennua-suuimitel-tniensa
tiUUe.
Kirjoituksen taustana on kaikes­ta
päättäen neuvostoliittolaisten va­kava
huolestjuminen siitä, että jota­k
i n saattaa tapahtua myös Neuvosto
liiton Kiinan vastaisella raja-alueel­la.
Kirjoituksessa kuvaillaan tälle
alueelle Suuntautuneen matkan ai­kana
saatuja vaikutelmia; Sen on
laatinut Ernst Genri, joka heijasta­nee
suoraan Kremlin näkökantaa
asiasta.
Pommi syynä
lentokoneen
putoamiseen
Nikosia. — Kyproksen hallitusta
lähellä oleva sanomalehti Agon ar­veli,
että pommiräjähdys on saat­tanut
olla syynä englantilaisen
BEA-lentoyhtiön Comet suihkumat-kustajakoneen
tuhoutumiseen. Yh­teensä
66 ihmistä sai surmansa,
kun kone toistaiseksi tuntematto­masta
syystä syöksyi mereen Kyp­roksen
j a Rhodoksen välillä.
Nikosiassa kiertelevien huhujen
mukaan Kyproksen' kansalliskaai-tin
johtajan kenraali G r i g o r i s G i i v a -
sin oli määrä palata kyseisellä ko­neella
Ateenasta. Hän o l i kuitenkin
viime hetkessä muuttanut suunni­telmiaan
ja lensi Kyprokseen vasta
illalla.
Genri kii-joitlaa, että Maon itä­tuulta
ko&kevan iskulauseen takana
on '"^konkreettinen,, strateginen
suunnitelma", joka tähtää Itä-, Kes­k
i - ja myöhemmin myös Länsi-Aa­sian
käsittävän "supervaltion" luo­miseen.
Genrin mukaan Mao haluaa
liittää Kiinaan Korean, Mongolian,
Vietnamin, Kambodzhan, Laosin, In­donesian
ja Malesian. Hän väittää
Maon taictoitusperien olevan aivan
selvät — maailmanherruuteen pää­sy
'kolmannen maailmansodan avul­la.
— On ilmeistä, että hillittömät
punakaartilaiset ovat jo saaneet l u ­pauksen,
että he ennemmin tai myö­hemmin
saavat mellastaa mielensä
rauhaan myös Kiinan rajojen ulko­puolella,
sanotaan kirjoituksessa.
Genri uskoo " K i i n a n seikkailun­haluisen
sotilaskoneiston" haaveile­van
jonkinlaisesta uudesta Kiinan
keisarikunnasta. Se esiintyy v i r a l l i ­sesti
punaisten lippujen alla, mutta
jäljentää käytännössä Kiinan kcisa-jien,
valloittajien ja mandariinien
feodaalijärjestelmän aikaista soti­laspolitiikkaa,
hän kirjoittaa. ;
CIA sekaantunut
liuoiestuftavasti
Lontoo. — Kansainvälinen yiiop-pilasjärjestö
International Students
Conference (ISC) on havainnut, et­ua
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu
(CIA) on "huolestuttavassa mää­r
i n " sekaantunut sen toimintaan,
sanoi Englannin kansallisen yliop­pilasliiton
puheenjohtaja Geoffrey
Martin.
Martin on johtanut tutkimu-sta
iSCtn ja CIA:n ^suhteista. Tutki­muksen
tulokset julkaistaan kohta
^annettavassa Iseionteoesa) Martin
kertoi komiteansa löytäneen vaikut­tavia
lodisteita siitä, että 66 jäsen^
maan ISC on saanut tukea Yhdys­valtain
tiedustelupalvelulta peite-järjestöjen
kautta.
ISC aloitti tutkimuksensa vuoden
alkupuolella, kun Yhdysvaltain kan­sallisen
ylioppilasjärjestön (NSAn)
oli todettu saavan taloudellista tu­kea
Yhdysvaltain tiedustelupalve­lulla.
NSA:n johtajat ovat myö­hemmin
ilmoittaneet, että CIA on
värvännyt joitakin sen jäseni:itä
tieJuslelutehtäviin ulkomaille. Kak­si
yksityistä amerikkalaista jär­jestöä
The Foundation of Youth
and Student Affairs, 'joka toimii
New Yorkiisa, j a San Jacinto Fund
(Houston) ovat Martinin mukaan
rahoittaneet ISC:ii toimintaa yuosi-kausia.
Kumpikin järjestö saa va­roja
Yhdysvaltain tiedustelupalve­lulta.-
i
Moskovan ilma
puhdistuu
Moskovassa on i-yhdytty tositoi­miin
pääkaupungin ilman puhdis-tamisciksi.
Paras keino tähän on
tehtaiden siirtäminen kaupungin ul­kopuolelle.
Tällaisen kohtalon on
kokenut j o 50 tehdasta, ja vuoteen
1980 mennessä siirtyy kaupungista
pois vielä 200 tehdasta. Uusia teh­taita
ei enää saa rakentaa kaupun­gin
alueelle. Kaupunkiin jääviin teih
täisiin on asennettu 3700 iimanpuh-distuslaitteistoa
sekä 340 tehtaan
teknologiaa muutetaan niin, että ne
eivät enää saastuta ilmaa.
Ympäri Moskovaa toimii 25 i l ­ma
ntai-kkailupistettä, joiden henki­lökunnat
suorittavat päivittäin sata­kunta
ilman saastuttamismittausta.
Jo nyt Moskovan ilma on puhdis­tunut
moninkertaisesti, : ai-velevat
asiantuiUijat. (TASS)
Taas putosi Starfighter
Bonn. —Länsi-Saksan ilmavoi­mien
Starfighter suihkuhävittäjä
syöksyi viime viikolla maahan Eich-holzin
lähistöllä.- Koneen ohjaaja
pelastui heittoistuimen avulla, jos­kin
hän loukkaantui lievästi pudo­tessaan
maahan. Syytä onnettomuu­teen
ei toistaiseksi tiedetä.
Torstai, lokak 19 p. — Tbursday, Oct. 19, 1967 ' Sivu 3
Syntymäpäivälalijana tuli 8 tiuitta ja 73
uudistusta >^ yhteeitiisä 81 tilausta^
Lokakuun 15 pnä ^alkanut uubien
tilausten haokinta, kohta 5ft-vuotis-päiväänsä
viettävälle ^apaus-leh-delle,
sai erittäin lupaavan alun,
sillä tähän ensimmäiseen tilausten
hankintakatsaukseen saapui 8 uutta
ja 73 uudistusta, yhteensä 81 ti­lausta.
Uusien tilausten hankintatavoit-teensa
täyttivät Quesnel, B.C., S i l ­ver
Mountain Ja Whitefi8h, molem­mat
paikkakunnat Ontariossa.
Kiitämme kaikkia tilausten hank­kijoita
j a lausumme uudet tilaajat
tervetulleiksi lehtemme lukijapii-
•riin,
Toivomme, että samanlaisella me­nestyksellä
jatkuu uusien tilausten
— syntymäpäivälahjojen - ^ h a n k i n ­ta
50-vuotiaalle Vapaus-lehdelle.
Uusia tilauksia ja uudistuksia
saatiin seuraavilta: '
Viktor Kangas, Montreal, 1 uu­distus.
Martha Ekholm, Timmins, 1 uusi
ja 4 uudistusta, yhteensä 5 tilaus­ta.
Yksi puuttuu enää uusien tilaus­ten
tavoitteesta.
Nanda Kanta, 2 uudistusta»; Mat­ti
Varila, 3 uudistusta, Antti Kotila,
1 uudistus j a Minnie Vainio, 2 uu­distusta,
kaikkiaan Vancouverista
ICtilausta.
Maria Kirkvvood, IVanupi Ont., 2
uudistusta.
Emil Hankita, South Porcupine,
4 uudistusta.
Jack Rinta, Geraldton, 1 uudis­tus.
Frank Hakala, Sioux Lookout, 1
uudistus.
John Pärssinen, VVahnapitae, 1
uudistus.
A. Hyttiäinen, Haney, B.C;, 1 uu­distus.
Tilaaja, Emo Ont., 1 uudistus.
Tilaaja, Jacitsons Point, Ont., 1
uudistus.
Tilaaja, Ladysmith, h . C , l uudis­tus.
•
Henry Rönty, 2 uudistusta, Juho
Nissinen, 2 uutta j a 6 uudistusta ja
Maija Wuorinen, 3 uudistusta. Kaik­kiaan
Torontosta 15 tilausta. Kol­me
tilausta vielä puuttuu uusien t i ­lausten
tavoitteesta.
heasiana. Euroopan kansoilla on
kuitenkin tällaisesta ilmiöstä liian
traagiset kokemukset. Natsismin;
elpyminen ei ole Saksan liittotasa­vallan
sisäinen asia, sillä siihen si­sältyy
uuden maailmansodan ba­silleja;
Levittäessään versiota, jon­ka
mukaan uusnaLsilaisuus tulee
itsestään häviämään Länsi-Saksan
•poliittiselta näyttämöltä ministeri
Lycke joko erehtyy tai pyrkii tietöin
sesti liarhauttamaan väestöä. Kehi­tys
osoittaa aivan töistä,' ja ellei
natsismiä lukahduteta alkuunsa, se
voi pian taas aloittaa sotaretket
Euroopassa. — (APN)
BABIJ JARIN
MURHAAJAT
Darrmstadt. —- Yksi toisen
maailmansodan suurimmista jouk
komurhista on esillä oikeuden­käynnissä
yhtätoista entistä SS-upseeria
vastaan, joka alkoi viik­ko
sitten maanantaina Darmstad-r
(issa Länsi-Saksassa.
Syytetyt kuuluivat pahamainei­seen
SS-komennuskuntaan 4a,.
joka ampui 29—30. syyskuuta
1941 33,771 Neuvostoliiton juuta­laista
Babij Jarin rotkossa Kiovan
lähellä.
Oikeudenkäynti koskee pääsyyle-tyn
Kunö Callsenin lisäksi SS-up-;
.seerejä August Häfner, Knut Hans,
Adolf .Jiinssen, Alexander- Reisle
Viktoi-Boithon, Göorg Pfarrkircher,
Heti iche Huhn, Ernst Consec, Vik­tor
T r i l l ja Christian Schulte. Jo­kainen
jatkoi sodan jälkeen elä­määnpä
kunniallisina kansalaisina
Länsi-Saksassa, kuudesta tuli liike­miehiä
ja y k s i — Janssen — toimi
pankinjohtajana. ;
Todistajiksi on tähän mennessä
kutsuttu 170 henkilöä Laitsi-SaksasT
l a ja Neuvostoliitosta. Puolustus:
asianajajia on 23.
Babij J a r oli väin yksi Erikois-komennuskunta
4a:n lukuisista py­sähdyspaikoista
1^200 kilonietriä pit­källä
matkalla Etelä-Venäjän halki,
komennuskunta seulasi etenevän
Saksan kuudennen armeijan perä-ssa
ja "puhdisti" suunhitelmallise&ti
alueen juutaTaisista. .
Oikeudenkäynnissä tulee esille
myös Bjeiaja Tserkovin lapsimurha.
Toimeenpanijat ilmoittivat esiniiehil
leen tuhonneensa "kolme kuorma-
JOUKKO-TUOMIOLLA
autollista lapsia", joiden vanhem­mat
oli sitä ennen murhattu.
> Vi>|Sisaitaasivuiseen syytakirjel-mään
perustuva oikeudenkäynti, jo­ka
on suurimpia Frankfurtin Au.sch-vvilz-
oikeudenkäyrinin jälkeen, kes­tänee
vuoden. Erikoiskomennuskun-la
4a:han kuului sen saapuessa Neu
vostoliittoon vuoden 1941 kesäkuus­sa
noin 150 miestä.
B A B I J JAR —
JOUKKOMUKHAE.XNÄTYS
Bonn. — Ku a viimeiset laukauk­set
olivat kajahtaneet, räjäyttivät
Wehrniachtin pioneeriosastöt rot­kon
reunat. Maä j a "kivet peittivät
teloitettujen ruumiit. SS:n erityinen
rankaisuosasto 4a oli päättänyt
erään operaation ja. tehnyt samalla
jöukkomurhaennätyksen, jota ei
edes Auschvvitzin komniendäntin
Hössin-tapaineh ihmisten tuhoami­sen
asiantuntijakaan pystynyt rikko­maan,
kirjoittaa Der Spiegel-iehti
Darmstadin • oikeudenkäynnin koh­teena
olevasta jiitusta.
piiuiiiiiitiiniiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^^^
VIENO JÄ H E N R Y HUHTASELLE
ratfofeasta ajanvietolta kauniihsa kodissanne, .sekä hyvä.stä ja mo-.
nlpuoliii-vsta ta rjolhi»'ia Jonka oUtte järjeatäneet suurjuihlanäytel-män
''Kui-ltx)ri .sukupolvi" henkilökunnat^
KUtös Henrylle suurenmoisesta työstään ohjntesjaaii sen, josta
mielenkiintoiset ja; opettavat muistot sä!Ayväit kauan miiis',os.samrae
Martha Ja K. Kujanpää
Mary Ja Viljo Rinne Ja Lisa
Nancy Ja Stan XinkOTlch
Helen ^ Eino Tarvainen
Sinikka Ja A. Salonen
Jakc (John) Mäki
Sylvia Ellmeii
Mamie Tuominen
P . W . Hietala
Lisa Pakarinen
Taimi Ja Alex Nummi
TORONTO
iiiiitniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
ONTARIO
llllllllllll
TUOMIOITA NL:SSA
Moskova. — Kolme liettualaista
ori tuomittu teloitettavaksi ja kaksi
viidenloi.sta vuoden vankeuteen so­tarikoksista,
joihin he syyllistyivät
saksalaismichityksen alkuaikoina
Kupishissä Lieftua.ssa. Tuomioistuin
aikoo iuovuttaa oikeudenkäyntiasia-k
i r j a t . Länsi-Saksan virariomaisilre,
jotta nämä nostaisivat syytteen Ku-pishkisin
saksalaista komendanttia
\yerner Löwiä varstaan. "7 ^
Tuomitut murhasivat Lövvin alai­suudessa
noin 700 ihmistä ensim­mäisten
miehiltysvijtkkojeri aikjana
vuonna 1941.; Useimmat uhreis­ta
olivat juutalaisia! Tuomioistuin
ilmoitti, ettei tuomioista voi valittaa^
Kuolemantuomiot on luultavasti jo
pantu täytäntöön.
IgUna Saodbolm, 1 uusi j a Nick
Grundsteo, 1 uudistus, kaikkiaan
Wbitefifhi8ta 2 tilausta. Uusien t i ­lausten
hankinta tavoite täyttyi.
Jeuny Jyliiä, 1 uusi j a 3 uudis­tusta,
Eino Letitoia, 2 uudistusta
ja konttori 1 uudistus, kaikkiaan
Sudburyst^ 7 tilausta.
Eino Simonen, Sauit Ste, Marie,
4 uudistusta.
Anton Laari, St. Catharines, 1
uudistus.
Lempi Wiitala, Sointula, liuudis-tusta.
Mary Nevala, Nipigon, 1 uudis­tus.
•..
A.T. H i l l , 6 uudistusta. Miina
Wirta, 1 uusi, Tyyne Sillman, 1 uu­distus
ja Katri Mäkiin, 1 uudistus,
kaikkiaan Port Arthurista 9 tilaus­ta.-
,•
Vilma Niskanen, Bruce Mines, 1
uudistus.
Tilaaja, Tarzvvell, 1 uudistus.
Emma^ Tuomi, Kirkland Lake, 1
uudistus.
Lydia Mäki, Waters Towuship, 1
uudistus.
J.A. Seppälä, Copper Cllff, 1 uu­distus.
Tilaaja, Quesnel, B.C., 1 uusi ti-laus.
E i ollut hankintatavoitetta
lainkaan,
Miriam Alanen, Silver Mountain,
1 uusi tilaus, jolla täyttyi uusien
tilausten hankintatavoite.
John Salminen, Long. Lake, 2 uu­distusta.
Terttu Leppänen, Rouyn, 1 uu­distus.-
•
Lempi Korby, Sprucedale, 1 uu­distus.
Tilaaja, MacKenzie Island, Ont.,
1 uudistus.
Martti Rasinperä, Hearst, Ont.,
2 uudistusta.
Anna Vesa, IVebsters Corners, 1
uudistus.
Filminäytös
London, Ont. — F i l m i "50 vuotta
sosialismia NL:ssa" esitetään R. E.
Crouch koulun kirjasto-auditorium-issa,
550 Hamilton Rd;, perjantaina,
maiTaskuun 3 pnä kello 7.30 i l l a l l a.
Kaikki tei-vetulleita sanoo C K P
Londonin . klubi, mikä tilaisuuden
järjestää.
Port Arfhurin
kuulumisia
Port Arthur. — Walter Metsälä
kuoli äkillisesti kotonaan lokakuim
11 p. Hän o l i syntynyt Yhdysval­loissa,
ollen 66 vuotias. Pienenä
lapsena hän vanhempiensa mukana
vietiin Suomeen, mistä saapui Ca-nadaan
v. 1925. Täällä hän työs­kenteli
kirvesmiehenä" ja kuului
kii-vesmiesunion no. 1669 jäsenyy­teen.
Myöskin oli hän Canadan Suo­malaisen
Järjestön jäsen ja sen
toiminnassa ahkerammin vaimonsa
eläessä. Jälkeen suremaan jäi poika.
John Pavis, yksi tytär, mrs. Violet
Lenaey, kuusi lastenlasta ja muita
sukulaisia Yhdysvalloissa ja Suo-n.
essa.
Hautauskulkue viime lauantaina
aamupäivällä saattoi: hänet River-side
hautausmaahan.
International osuusliikkeeii jäse­net
pyydetään huomioimaan .ilmoi­tukset,
joissa kutsutaan puolivuosi-kokouksiin
eri kauppojen alueella
ja lopulliseen istuntoon, joka pide-lääri
Port Arthurissa, Finnish haa-lilla,
316 Bay Street, suhnuntaina,
lokakuun 22, alkaen kello 10 aamul­la.
Päivällinen tarjoillaan haalin ra-yinlolassa,
joten ; ei tamtse huo­lehtia
siitä ensi lauantaina. 4 - A T H .
Auringfon purkaukset ,
Moskova. — Heinäkuun 16. päi­vänä
1967 ämmiitlu erikoissputnik
'•Kosm6s-166" antoi mahdollisuuden
kerätä suuren määrän tietoja aurin­gon
röntgenpurkauksista ja niiden
yhteyde.stä optisiin purkauksiin,
kertovat neuvostoliittolaiset tiede­miehet
Pravdassa. "Elektron-2"
-tekokuun avulla todettiin, -että on
Memas.sa erityinen laji röntgen-pui^
kauksia, joihin ei liity maasta ha
väittäviä näkyviä purkauksia.
Custom Alwmmzing
Windows, . Dobrs,' Eavestroughing
.and siding:
REASONAflRLE PRICES
Phone 223-7611 (After 6.00)
88 Connaught Avc;, .
Willowdale Ontario
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Carlton St., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
R.DAVISON, johtaja
Puhelin 924-9361