Vapaus, August 6, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 6 p. — Saturday, Aug; 6,1966
VAPAUS
( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
' Establlshed Nov. e, 1917
E O I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T H U E P H O N K ! O F F I C E A N D E D I T O H I Ä L 6 7 4 - 4 2 6*
PubMdied thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays^byJ^apauB
PuKtaK Co. Limited, 100-102 Eitti St. West. Sudbury. Ontario. Canada
Mailing Aödress: Box 69
Adv«rtlaln» rates upon applioatlon* translatlon ftnee ot obiirg©.
Authorteed as second class maU by the Post Olf Ice Department, Ottawa,
and for payxnent <tf p«stai;e In ©ash. I.
C/VNÄD1AN l-ANGUAGE-PRESS
.TILAUSHINNAT: •. ,
Oanadasaa: i vk. «9.00. 6 WE. $4.75 DSAcssa 1 rlt. »10.00, 6 tt. 16.35
2.75 Suomesaa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 6.76
Hiroshima-päivänä
Tällä lauantaina, elokuun 6 päivänä, tulee kuluneeksi 21
YuottaTsiitä hirvittävästä ihmisteurastuksesta, mikä suoritet­tiin
Hiroshimaan pudotetun ensimmäisen atomipommin
avulla. . ••
Atomipommi tappoi siellä: muutamassa hetkessä 78,150
ihmistä. Sen lisäksi haavoittui ja loukkaantui 37,425 ihmistä
^ ia 14,000 ihmistä on vieläkin kateissa^'sillä heistä ei jäänyt
siitä tulimerestä mitään tietoa. ~
Hiroshiman pommituksen vuosipäivänä järjestetään
kautta maailman nyt, kuten aikaisempinakin vuosina, mielen
osoituksia ja rauhankokouksia, joiden tunnuksena on ollut
"Ei milloinkaan enää Hiroshimaa".
Tänä vuonna Hiroshiman muistopäivä-mielenosoitukset
kohdistuvat erikoisesti Yhdysvaltain hyökkäyssotaa vastaan
Vietnamissa, ettei se paisuisi yli äyräittensä, kuten YKn pää­sihteeri
U Thant äskettäin sanoi, ja vetäisi koko ihmiskuntaa
ydinasesodan hirvittäviin liekkeihin. Tässä mielessä järjeste­tään
elokuun 6—ö pnä Hiroshiman päivän mielenosoituksia
ja kokouksia missä vaaditaan erikoisesti Vietnamin sodan lo­pettamista.
Cariadassa järjestetään Hiroshiman muistopäivänä Viet­namin
sotaa vastaan kohdistuvia lukuisia mielenosoituksia
ja protestikokouksia. Käytännöllisesti katsoen Ganadassa elo­kuun
6—9 pnä järjestettävät sotavastaiset mielenosoitukset
yhtyvät muualla maailmassa pidettäviin samantapaisiin mie­lenosoituksiin.
Näin kehittyy tästä Hiroshiman päivän vie­tosta
maailmanlaajuinen protesti Yhdysvaltain raakaa ja ko­konaan
tuomittavaa hyökkäyssotaa vastaan Vietnamissa.
Lehtemme edustajalla oli SCAULn ja CSJn yhteisessä
suurjuhlassa viikko sitten tilaisuus keskustella lukuisten ame­rikkalaisten
kanssa. Näiden keskustelujen yhteydessä saatiin
poikkeuksetta todeta, että vaikka Yhdysvaltain suomalaiset
ovat "amerikkalaistuneet", kuten tällä puolen rajaa me olem­me
"canadalaistuneet" siinä määrin, että he pitävät Yhdys­valtoja
"omana maanaan", ja että he ovat ylpeitä USAn lu­kemattomista
saavutuksista edistyksen ja ihmiskunnan hy­vinvoinnin
hyväksi, he ovat murheissaan hallituksensa sotai­sesta
ohjelmasta Vietnamissa, ja kannattavat kaikkia niitä
toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada Yhdysvallat ta^
kaisin rauhan tielle sekä sitä tietä tunnustamaan pienen
Vietnamin kansallisen itsemääräämisoikeuden v. 1954 alle­kirjoitetun
Geneven sopimuksen pohjalla.
Samoin eri yhteiskuntapiireihin lukeutuvat canadalaiset
täkäläiset maanmiehemme mukaanlukien, ovat tuominneet
sen kun Canadan hallitus on antanut avoimen ja myös sala­tun
tukensa Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikalle Vietnamissa.
Tässä tilanteessa vietetään Canadassa Hiroshima päivää
tänä lauantaina. Eri puolilla maata järjestettävien mielen­osoitusten
keskeisenä tunnuksena tulee ennakkotietojen mu­kaan
olemaan: "Lopettakaa Vietnamin sota nyt — ei enää
koskaan Hiroshimaa."
Vancouver Peace Action League-niminen järjestö on tie-doittanut,
että canadalaisten ja yhdysvaltalaisten; toimesta
järjestetään yhteisvoimin: jättiläiskokoinen rauhankokous
Peace Archille lauantaina, elokuun 6 pnä. Tämä tilaisuus
järjestetään yhteisvoimin Vancouverin ja Seattlen rauhan­puolustajain
toimesta.
Samantapaisia rauhankokouksia Vietnamin sodan lopet­tamiseksi
järjestetään Hiroshiman pommituksen vuosipäivänä
Niagara Fallsilla, Torontossa, Hamiltonissa, eri puolilla Que­becia
ja monella muulla paikkakunnalla Canadassa.
Me puolestamme yhdymme niihin hyvää tarkoittaviin
canadalaisiin, jotka katsovat, että Vietnamin sota olisi lope­tettava
ennen kuin se johtaa uuteen Hiroshimaan ja Naga­sakiin,
ja että itsenäisemmin esiintyen Canadalla olisi mah­dollisuus
myötävaikuttaa Vietnamin sodan lopettamiseksi.
Uusi oikeistopuolue
Pitemmän aikaa saatujen "huhutietojen'- ja "arvelujen"
jälkeen ilmoitettiin äskettäin "uuden oikeistosiiven puolueen"
perustamisesta.
Pian sen jälkeen "selitettiin" kuitenkin, ettei kysymys
ole varsinaisesta äärioikeiston puolueen, vaan jonkinlaisen
poliittisen säätiön (The National Public Affairs Research
Foundation) perustamisesta.
; Mutta huolimatta siitä millä; nimellä tämä uusi järjestö,
puolue tai säätiö toimii, selvää on, että se pyrkii vetämään
mukaan äärioikeiston voimat yleensä, huolimatta siitä, ovat­ko
ne aikaisemmin kuuluneet konservatiivi- tai liberaali-puolueefTtai
Social Greditinjäsenyyteen. Vaikka asianomai­set
ovat sen kieltäneet,Jlmeistä kuitenkin on, että tämä ääri­oikeiston
hyväksi perustettu poliittinen työkalu, on alusta
pitäen saanut melkoisesti käyttövaroja.
Alustavien tietojen mukaan tämän oikeistolaissäätiön
palkallisena tutkimustyön tekijänä on Albertan Social Credit
puolueen pääministerin poika, Preston Manning, jonka pal­veluksessa
on torontolaisessa toimistossa alusta pitäen pari
kirja-avustajaa. Kun lisäksi muistetaan, että tämän oikeisto­ryhmän
yhtenä puhemiehenä esiintyy, Social Creditin entinen
vaalikampanjan johtaja David R. Wilson, niin silloin näkyy'
jo:^e mahdollisuus, että pääministeri Mariningista voidaan
kruunata uuden oikeistopuolueen kansallinen johtaja, jos ni­mittäin
''tappurat syttyvät palamaan", poliittisella kentällä.
Samoin kuin pääministeri Mannirig, tämä uusi oikeisto­ryhmä
tuönriitsee sosiaalisen lainlaadinnan parantamisen. Se
näkee suuren vaaran uhkaavan maamme taloutta, esim. siitä,
jos laaditaan liittohallituksen kauan lupaama kansallinen sai-raushuoltolaki
jne.
Muistaen fasismin nousun ajat Euroopassa, meillä cana-daläisilla
ei ole mitään oikeutusta tällaisten oikeistoryhmien
aliarvioimiseen.
Mitä on IISA:ii ''irapaf lebiitetS"
Jo Renaudot, joka vuonna 1631
perusti Ranskan ensimmäisen leli'
den, joutui Kokemaan mitä leh-disti^
vapaus on: Ludvig XfV:n
hovi teki kaikkensa voidakseen
valvoa hänen lelitensä silsältöä.
Nykyistea länsimaiden haVit)tst«n
ns. "vapaata lehdistöä'' Itontroftoi-viin
toimenpiteisiin verrattuna
nämä yrityliset olivat varsin te­hottomia
ja alkeellisia.
Yhdysvalloissa, kapitalistisen
maailman suurinunari lehdistön
maassa ilmestyy nykyisin noiii
1,800 sanomalehteä, tuhansia ai-kakaustehtiä
ja maita julkaisaja.
Tämä valtava määrä saattaa tun­tua
hyvinkin monipuoliselta,
mutta totuus on, että sitä olija-taan
yhdestä keskuksesta.
Amerikan lehdistön ohjaus-, on
sen voi helposti havaita —uiko-;
ministeriön käsissä. Tosin kan-.
sallinen turvallisuusneuvosto ja
eräät muut korkeat instanssit,
joille ulkoministeriö on alistettu,
saattavat käsitellä propagandaky-symyksiä.
Ulkoministcciö on kui-^
tenkin se hcrmokcskus, johon
kaikki ulkopolitiikan ja propagan-.
dan langat Yhdysvalloissa johta­vat.
Sinne käy jokaisen Journa­listin
tie, vaikka hänellä olisikin
jokin alkuperäisenimältä tuntuva
tiedon lähde käytettävissään.
LEIIDISTÖPAI.VELU JA
AIVOTRUSTl
Jokin aika sitten minulla oli ti­laisuus
keskustella USAn ulkomi.
nisteriön lehdistöpalvelun päälli­kön
kanssa. Hän kertoi, että viras.
tossa järjestetään joka päivä klo
12 lyhyt tittiotuslilaisuus(bnefing)
suppealle joukolle amerikkalaisia
nrjeenvaihtajia. Briefingit valmis­tellaan
huolellisesti. Lehdistöpalve-un
virkailijat tulevat työhön hie­man
aikaisemmin kuin nuiut ulko­ministeriön
virkamiehet tutustuak­seen
sanomalehtiin ja muihin jul­kaisuihin
ja tehdäkseen luettelon
sen päivän tärkeimmistä kansain­välisistä
kysymyksistä. Tämän jäl­keen
muotoillaan yhdessä ulkomi­nisteriön
paikallisten osastojen
' kanssa tietty näkökohta asiaan. Is.
laaditaan ohjeet siitä, kuinka leh­distön
tulee kirjoittaa käsillä ole­vasta
kysymyksestä. Ohjeluonnok­set
pannaan lehdislöpalvehsn pääl­likön
pöydälle. Suuren osan niistä
hän tarkistaa ja hyväksyy itse, osan
hän antaa alivaltiosihteerin tai jopa
jopa valtiosihteerin hyväksyttäväk
•Si:. •:
Vasta tämän jälkeen viraston tul­kinta
esitetään lehdistön edustajil­le.
Pieni analyysi osoittaa, että
U S A : n "vapaa lehdistö", käsittää
nämä ulkoministeriön -suositukset
.suuntaviivoiksi: Lehdet .saattavat
yksityiskohdissa erota toisistaan;
New York Times saattaa käsitellä
jotakin aihetta kuivan asiallisesti,
New York Daily News puolestaan;
ehkä kirjoittaa asiasta vauhdikkaas­ti
ja. sensaatiomaisesti. Kuitenkin
kommenttien päälinja edustaa ta­vallisesti
juuri sitä, joka on esitetty
lehdisiöpalvelun tiedotustilaisuudes-.
•sa.. • ,
UlkoiJOliiltisen propagandan lin­ja
määritellään ulkoministeriön
korkeimpien virkamiesten, eräänlai­sen
aivotrustin, myötävaikutuksella,
vaikkakaan heidän tätä tehtäväänsä
ei yleisesti tiedetä. Tähän ryhmään
kuuluvat, Llewellyn Thompson,
Malcolm Toon, Raymond Garthof, ja
edelleen Rothenberg. Sonnefeldt; ja
Gook; He pitävät hyödjr^llisempänä
py.syä varjossa ja esittää vain taus-,
tatekijoiden osaa. Kuten eräs heis­tä
sanoi, julkiset puheet saattaisi­vat
vahingoittaa kontakteja ulko­maiden
edustajiin. Ainoastaan poik­keustapauksessa
he saattavat kir­joittaa
lehdistölle omalla nimellään.
Heidän vaikuluksen.sa tuntuu kui­tenkin
selvänä koko Amerikan pro­pagandassa.
VALKOISEN TALON
TULKINTA
Selvän kuvan USAn lehdistön
ohjauksesta korkeimmalla tasolla
antavat presidentin lehdistökonfe­renssit
Valkoisessa talossa, jotka
Theodore Roosevelt aikoinaan pani
alulle. Jokainen myöhempi presi­dentti
teki tähän -systeemiin joita­kin
muutoksia, mutta tilai.suuksien
sävy on pysynyt ennallaan: niissä
annetaan lehtimiehille tulkinta
asioista, ja tätä i e h t i c n tulee seu­rata...
Presidentti Franklin Roosevelt pi­ti
noin 1000 lehdistökonferenssia,
Truman yli 300, Eisenhower suun­nilleen
200 ja John Kennedy joka
järjesti niitä joka toinen viikko.
Nykyisellä presidentillä oli vii­me
vuonna vain yhdeksän lehdistö-.
tilaLsuutta, eikä tahti näytä tnnä:
vuonnakajm kiihtyvän. Hän tapaa
lehtimiehiä harvemmin siksi, että
hän pelkää kiusallisia kysymyksiä
varsinkin Vietnamin seikkailua kos­kevia.
.
Presidentin lehdistökonferen.ssit
ovat muuttuneet paitsi tiheydeltään
myön luonteeltaan. Editor and, Pub-llsher-
lehdessä kirjoittaa AVashlng-tönin
lehdistön veteraani Richard
Strout ,että olisi palattava "muodol-li.
siin" lehdistökonfercnsseiliin, jot­k
a . määrättiin etukäteen ja joihin
useiden lehtimiesten oli- otettava
osaa. Nykyisin tilaisuudet järjeste­tään—•
näin häh kirjoittaa — ai-v^
n odottamatta, ja'yäi"n piehi .ryh­mä
lehtimiehiä voi saapua 'paikal­le,
lähinnä' sellaiseti^^jotka ovat hy­vissä
kirjoissa V a l k ^ e ^ talossa.
Nämä 20—30 lehtlmiestä saavat en­simmäiset
tärkeät uutiset, jotka hal­litus
päättää antaa julkisuuteen.
Tästä hyvästä heiltä vaaditaan vi­rallisen
poliittisen suunnan "lojaa­l
i a " . esittelemistä ja sitä vastaavia
kannanottoja. Ja he myös tavalli­sesti
noudattavat tätä vaatimusta ja
edustavat artikkeleissaan hallituke
sen linjaa; Ei ole mitenkään har­vinaista,
että nämä lehtimiehet —
joukossa on melko tunnettuja jour­nalisteja
— toistavat kirjoituksis­saan
suoraan presidentin, sanoja ja
ajatuksia.
KUULUINEN LEHDISTÖ
USA:nv hallitus on tehokkthasti
toteuttamit monopolisen lehdistö-kontrollinsa.
- Useimmat Yhdysval-tojen
lehdet esittävät tärkeät kyii-sainväliset
ongelnfat juuri siinä
muodossa ja sävyssä kuin Washing­ton
vaatii. USA:n'hallitus; niin kuin
muidenkin länsimaiden ballituksfet,
on tehnyt lehdistöstä politiikkansa
välikapiJaleen. Lehdissä' tulee ilmi
lähinnä vain se, mikä vastaa Wash-ingtonin
ulkopoliittista linjaa. Niin-^
pä lukijat saavat vain seulottua ja
siistittyä tietoa, jonka mukaan hei­dän
on muodostettava mielipiteen­sä.
On melkoinen paradoksi, että
maassa, jossa ilmestyy tuhansia
sanoma- ja aikakauslehtiä ja
jossa on parhaiten kehittyjiyt:
tietojenvälitys, väestö on vailli­naisesti
informmtu ja ulkspoliit'
tiscsti huonosti ajan tasolla.
Korkeimman oikeuden jäsen
William V Douglas sanoo eräässä
lehtisessä (Ajatuksenvapaus-otsi­kon
alla), että useimmat ulko­maanuutiset,
lähes 80 prosenttia,
eivät tavoita lukijaa. Senaattori
Morse puolestaan on sanonut, et­tä
maailmassa ja USA:ssa sattuu
tärkeitä poliittisia tapahtumia,
f Jatkuu s.'vulla 4)
KUUMUH V. 1969
Neuvostoliiton VaVacuifitauunpitel'
miin \ kuuluu kosmonauttUii lähet­täminen
Kuuhan vielä ttfthän vuo­sikymmenen
aikana. Tämä käy ilmi
tshekkoslovakialaisesta aikakausleh­destä
Veda a Technika Mladezi,
joka ei esitä aivan tarkkoja lukuja
ja aikamäärääriä, mutta joka an­taa
ymmäutää, että Neuvostoliiton
tarkoituksena on suorittaa vakava
laskeutumisyritys KuUtaUn kuuden
miehen voimalla yhde^Kä avaruus­aluksessa
joskus-vuoden' 1969 aika­na.
Ruotsalaisen avaruustutkimusseu­ran
lehden Astronaiitisk Bevyh mu­kaan
neuvostoliittolaiset ja tshekki­läiset
ovat nykyisin yhteistoimin­nassa
avaruustutkimuksen alalla ja
ruotsalaislehti vetoaa tähän pitäes­sään
tshekkiläisen nuorisolehden
tietoja huomionarvoisina
Tshekkiläisessä lehdessä esitetty-'
ien tietojen mukaan voidaan arvi­oida,
että Neuvostoliiton avaruus-suunnitelmiin
kuuluu mm. seuraa­via
tavoitteita: ' ^
1986; Kifuden miehen avaruus-,
laivan lähettäminen maata kiertä­välle
radalle. Useiden kosmonautti­en
on määrä astua avaruusaluksen
ulkopuolelle.' Edelleen kolmen mie­hittämättömän
avaruusaluksen lä-hettämj^
nen Kuuhun, jotta saatai­siin
selville paras mahdollinen las­keutumispaikka.
Yhden näistä pitäi
si jäädä kiertämään Kuuta Luna-
10:n tapaan.
1967: Jälleen kaksi kuuden mie-'
hen avaruuslentoa. Edelleen on kah
den Voshod-sateliitin määrä suorit-
'aa kahden viikon kestävyysiento ja
kokeilla tässä yhteydessä toisen
avaruu.saluksen kohtaamisti» ja kiin­nittymistä
avaruudessa. Edelleen on
tarkoitus lähettää kuusi kuurakettia
Yhdessä niisiä on tarkoitus lähettää
koiria lyhyekSP^ajaksi Kuuta kier-
'tävälle radalle, sitten palautetaan
ne maala kiertävälle radalle j a vih-do;
n ohjata avaruusalus takaisin
maan. pinnalle. Jos suunnitelmat
onnistuvat, voidaan vielä lähettää
kuuden miehen avaruusalus kier­tämään
Kuu.
1968: Suoritetaan useita uusia koh
taamis- ja kiinnilyskokeita sekä mie
hittämätlömien tieteellisten labora-torioidoii
lähetlämisiä. Yksi tai kak
.si Kuuhun laskeutumista avaruus­aluksilla,
joissa on eläimiä. Vielä
yksi kuuden miehen aluksen kier­tomatka
Kuun ympäri.
1969: Lopullinen, ns. kenraalihar­joitus
ihmisen laskeutumista . var­ten
Kuuhun. Jos koe onnisuiu läh­detään
nuilkiian heti ensi kerralla
kuuden miehen voimalla]
Japani suurin
laivanrakentaja
Lontoo. — Maailman suurin lai-vanrakevUajamaa.
Japani, *eki uu­den
ennätyksen vuoden l,96ö toisel­la
neljänneksellä. Japanissa oli tänä
aikana valmisteilla 3,773,673 tonnin
edestä aluksia, ilmoittaa Lloydsin
laivatilasto. Tämä^on 350,000 tonnia
enemmän kuin edellisen vuoden en­nätys
ja .'i2],776 tonnia parempi
Äuin edellisellä neljänneksellä.
Engla.iti on edelleenkin maailman
toiseksi suurin laivaniaken'aja. Ke­säkuun
lopussa oli rakenteilla 176
alusta, jotka vastaavat l,32i;.638 ton­nia.
Tuotanto on lasktnu- 54,718
tonnia edellisestä neljänneksestä.
Länsi-Saksa tuotti 964,637 tonnia ja
säilytti kolmannen lilan, huolimatta
108,965 tonnin laskusta.
Clevelandin mellakkakuva. Nuori poika etualalla näyttää lihaksiaan loiselle po-
-•• jalle. Yläkuvassa kansalliskaartilainen konekiväärcineen ampumapaikalla.
SYNTYMÄ-
» PÄIVIÄ m
E l l i Saari, Vancouver, B.G:, täyt­tää
lauantaina, elokuun 6 päivänä
80 vuotta.
Armas Lindberg. Sault Ste. Ma­rie,
täyttää sunnuntaina, elokuun
7 pnä 75.vuotta.
Hilda Tuori, Sudbury, Ontario,
täyttää tiistaina, elokuun 9 pnä 84
vuotta. . .
Sulo Ilclminen, Windsor, Ontario,
täyttää keskiviikkona, elokuun 10
pnä 76 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
AUSTININ MURHENÄYTELMÄ
Nuori austinilainen mies, 24-
vuotias Charlos. Joseph VVhilmaii,
ampui kuoliaaksi ensin vaimonsa
ja oman äitinsä ja sen jälkeen
12 muuta ihmistä, haavoittaen vie­lä
34:ää henkilöä ennenkuin tuli
itse ammutuksi poliisien loimesta.
Tämän järkyttävän murhenäy­telmän
jälkikaikuja on ollut pal­jon.
On pohdittu .syitä syviä. On
ihmetelty, miten kaikin puolin nor
maalinen henkilö; voi rappeutua
näin nuorella iällä siihen pi.steo-seen,
että hän voi mji^iscn leon
suorittaa.
Syventymällä tä.ssä yhteydessä
sen paremmin lääkärien kuin mie­hen
o.tiaistenka.in laur.untojen ja
kuvausten käsittelyyn, meitä kiin­nostaa
erikoisesti-, "töllöttimien "
ruudusta nähty presidentti Lyn-don
Johnsonin surulliset kasvon.-
piirteel ja hänen murheen mur­tuma
lausuntonsa,.että jotakin on
lehtäyä ampiima-a.seiden kontrol­loimiseksi
Yhdysvalloissa.
Tässä yhteydessä mainittiin, että
•"ampuja, oli vielä murhapäivähä
• asfanul yhden "halvan kiväärin",
jostakin tavaratalosta, ja että hä­nellä
oli jö sitä bnnen monenlai­sia
tuliluikkuja.
Ka iken tä mä n perusteella on .s a-
. noltu, että ampuma-aHeidcn "kon-t
r o n i a ' ' on tiiikenncttava, jos nilo­illaan
moisia Jiirjnuli>koja vält­t
ä ä .
Tämä sellaisenaan on yksi esi-"
merkki yhdysvaltain yliiciskunta.
elämän sairaudentilasta.
Me vanhempaan sukupolveen lu­keutuvat
nuiislanime aivan hyvin
sen ajan, jolloin Yhdysvalloissa
(kuten vielä täällä Canadassa)
y l p e i l l i in siitä, että toisin kuin
esim. Hitlerin Saksassa, Mussoli­nin
Italiassa ja Francon Espanjas­sa
vain. joitakin esimerkkejä mai­nitaksemme
ampuma-aseiden kan-tolupia
annetaan täällä kenelle
tahansa läy.sjärkiselle aikuiselle.
vSc oli .siihen aikaan, jolloin Yh­dysvalloissa
vallitsi vielä suhteel­linen
kansanvalta ja vapaus ver-rainrna,
moni.ssa Euroopan maissa
vallinneisiin fasislijärjestelmiin.
Nyt sen sijaan näyttää siltä,
e t t ä Hitlerin maailmanvalloitus-j
ä l k i ä ulkopoliittisesti seuraava
Yhdysvaltain hallitus joutuu sisä-,
poliittisestikin koventamaan mel­ko
pitkälle jo kehitettyä diktatuu-rikomenloa.
Mutta mitä ihmettelemistä on.
oikeastaan siinä vaikka nykyirieli
"kasvaliistyö" kehittää Yhdysval­tain
Texasissa, presidentti John-
.sonin; "pma.ssa" .kotivaltiossa, pre^
sideniU Kennedyn ampujia, nee- .
kerien vihaajia ja sellaisia. "san­kareita"
kuin vaimonsa, äitinsä ja
vieltomicn ihmisten taposta syy­tetty
Whitmanin?, : '
Eikö Yhd.vsvaltain julkinen sa­na,
radio, televisio, elokuvat ja
kirjallisuus jumaloi ihmisten tapr
pamista? Mitä enemmän amerikka-jaiset
tappavat vietnamilaisia, sitä
suurempia sankareita he ovat jul­kisen,
sanan selityksen mukaan.
Ihmekös sitten on, että joku
onneton tulee väärinkasvatetuksi
jopa siinä määrin, että hän pitää
oman vaimonsa ja äitinsä sekä
aivan tuntemattomien ihmisten
tappamista luonnollisena tekona
— nyky-amerikkalaiseen elämänta­paan
kuuluvana/sankaritekona.
Niinhän menettelee Yhdysvaltain
hallitus, lähettäessään sotajoukko-jaan
puolustuskyvyttömän Vietna­min
kansan kimppuun.
L- Kuvaan kuuluu,- että rauhanpuo­lustajia
yleensä ja "erikoisesti
kommunisteja, pidetään Yhdysval­loissa
miltei lainsuojattomina.
Heidän puhe- ja toimintamahdolli-suuksiaan
rajoitetaan mahdollisim­man
paljon.
Mutta väkivaltamiehet saavat
miltei esteettömäsi lietsoa vihan
ja tappamisen ohjelmaansa.
AP:n Baltimoresta lähettämän
"äskcdäiseh tiedoin mukaan Connie
Lynch-niminen äärioikeistolainen
"National States Rights'' puolueen
yksi kysytyin puhuja, ori nyt syy­teltynä
rotu meilakoista.
Tämä vuonna 1936 Californiassa
(General Assembly bf Jesu-s
Ghrist) papiksi vihitty niies on
liionnollisesti .valkoihoinen tulen-iiielijä.
Mainitun uiitistiedon mukaan
hän oli Baltimoressa pidety.ssä
neekerivästaisessa kokouksessa
sanonut: "Minä. edustun. Jiimalaa,
valkoista rotuii ja perustuslaillista
hallitusta,, ja kuka tahansa ei siitä
tykkää, hän saa mennä helvet­tiin."
Lainatkaamme vähän enemmän
mainittua uulislietoa:
. . . Hän kysyi uutiskonferens-sissa
"miten, helvetin lailla minä
aiheutan mellakoita, jotka ovat
jatkuneet vuosikausia.
Ni.^iier .(haukkumanimi), ryhmät
kuten CORE ovat noslaltaneel hel­vetin
voimia viimeksikuluneet 15
vuotta.
Saturday. EveningPosl-lehti ker­toi
19UI Lynchin sanoneen: "Tulee
nousemaan verisiä rolumellakoita
kautta tämän maan. Näyttämö la­vastetaan
maailman saamiseksi ve-
"' rikylvyyn.
"Ja kuirsävu haihtuu pois, jä-lellä
ei ole mitään muuta kuin val­koisia
rotuja. . ."
Anniston Sta-r-kirjeenvaihtajan
kertoman mukaan Lynch on sano
nut: "Jos on suoriteltava tappami­sia
neekerien saamiseksi pois val­koihoisten
kaduilta ja meidän pe­rustuslaillisten
oikeuksiemme ta­kaamiseksi,
.minä sanon, kyllä, ta­petaan,
heitä".
Kun tällaiset yksilöt ovat, saa­neet
vapaasti suörittiia Yhdysval­loissa
"kasvatustyötään", samalla
sotaministeri McNainaran ja ul­koministeri
Ruskin muodostama
"parivaljakko" kumppaneineen
pauhaa jntkuvasli^ vietnamilaisten
tappaini.sen ihanuudesUi, mikä ih­me
se sillen. jos joku texa.silaineii
vaulikopää lappaa oman vaimonsa,
oman äitinsä ja ventovieraita
nKKinmichiään. - ^ K ä n s ä k o u r a . -