Vapaus, August 27, 1925

              i J
i i
rl' '
i
's
•m,
i l - i -
M i i
I
Slvii 4 Torslama elokeiin 27 p, — Tlmr., Aog. 27tli, 1925
CäscMsn Baomalaisen ty5v2est3n äänenkannattaja, flises-
^ Sadboryesa, Ont, joka tiistai, torstai ja lausotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAABA-VAPAUS
(Liberty)
Tlbe only orgran of Finnish Workers in Canada- Pnb-lis!
i6d in Sadbary, Ont, every Toesday, Thursday and
&tu?4ay.
Eegistered et the Post Office Department, Ottawa,
ES sgcond claga matter. ^^^^
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimnm
cliarge for single insertion 75c, The Vapaoa
i3 the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
es ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa-
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosamotukset 50c kerta, 51.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2,00 3 kertaa,
Avioeroilmotokset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*maniImotuk8et $2.00 kerta, $50c liBämaksu
«iitoslauseelta tai muistoväresyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotokfiet 50c kerta, $1.00
kolmekertaa. ,
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttuunen on, vaa-dittaesaa,
lähetettävä ilmotashinta etnkäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
fl.60 ja yksi kk, 76c , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi rk. $5.60, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei «urfca r<Uia, ei to.la lähettämään.
galt^J xipjamiesten joilla on takaukset
TiiRtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vetiteen torstaina kello 3. •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
gt. Puhplin 1038. Postiosote: Box 6^, Sudbury, Ont.
Jos ette mii'vin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen :}iikkeenhoitaja.i
pärsoonalUsella nimellä.
J . V. KANi^^VSTO. Liikkeenhoitaja.
IVöttömyydeii uhka kasvaa
Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain työdepartementin kuukausiraportteja
tarkastellessa käy ilmi, että suuret korporatsionit pyr-.
kiväl reguleeraamaan työttömyyttä. Numerot ensimäi
eeltä kuudelta kuukaudelta tänä vuonna, todentavat
etlä ankarampi työttömyys sitten toukok- ja kesäkuun
I ^ , on voitu välttää ainoastaan ylläpitämällä alen-naitua
keskitasoa vuoden edellisinä kuukausina.
• , . -t' •• • • •
Tehdastyöläisten lukumäärä'vähentyi. 1.1 prosentilla
kesäkuulla, toukokuuhun verrattuna, samalla kun mak­settujen
palkkain kokonaisluku alentui 3.1 prosentit
la ja keskimääräinen työläisten ansiokyky ^ 2.1
prosentilla. Sitävastoin tämän vuoden kesäkuulla työs-.
sä olevien työläisten lukumäärä on kasvanut 4.9 prS*
eentilla, verrattuna kesäkuuhun 1924, samalla kun mak-sulista
on kohonnut 8.9 prosentilla ja työläisten keski»
määräinen ansiokyky 3.8 prosentilla.' .Joissakin teolH-suukbissa
on tapahtunut huomattavaa kohoamista. Näi­hin
kuuluu maanviljelysvälineiden ' valmistuslehtaat,
joissa teollbuus on kohonnut 31 proseQtilla, autokumyi-en
valmistus 3 prosentilla, autoteollisuus 23 prosentilla,
eilkkitavarain teollisuus 16 prosentilla, mattoteollisuus
13 pro3., emalji- ja leimatavarat 12 prosentilla, samalla
kun kumijalkineiden, sukkain ja lannoitusäiii^iden teol-suudet
kohosivat 11 prosentilla kukin.
' Huomattavinta kohoamista palkkain kokonaismääräs­sä
esiintyi, verrattuna kesäkuuhun 1924, autoteollisuu­dessa
39.5 pros', maanviljelysvälineiden teollisuuksissa
35 pros., autokumien valmistuksessa 32 pros4, mattoteol-lisuudessa
30 pros., sukkateollisuudessa 19 pros., silkki-tavärain
valmistuksessa 18,5 pros., teräs- ja rautateol­lisuudessa
16 pros. ja puuvillateollisuudessa 12.5 pros.
Nämä palkkain kokonaismääräin kohoamiset eivät
kuitenkaan osota työläisten ansiotulojen kohoamista.
Ne tasoittuvat vuoden varhaisempien kuukausien me­netyksillä.
Niinpä työdepartementin tilastot työläis­ten
lukumäärästä ja . palkkalistasta osQttavadun koko­naismäärän,
jaettuna tämän vuoden kuudelle ensi-maiselle
kuukaudelle, samaksi kuin vuoden 1924 en-simäisen
kuuden kuukauden aikana, samalla kun työ-
Iäisten lukiimäärä tämän vuoden ajalla osottautuu ole­van
2.5 prosenttia pienempi kuin 1924 vuoden kuuden
ensimäisen kuukauden ajalla.
Työssä olevien työläisten yleismäärä tänä vuonna
on noin 8 prosenttia pienempi kiiin v. 1923, noin 20
prosenttia pienempi kuin 1920. Ja asiallisesti se on
3 prosenttia alle 1915 vuoden kuuden ensimäisen kuu-
Jcauden tasoa, vaikkakin maan väkiluku on kasvanut
15,000,000, josta noin 10,000,000, y l i 15-vuotiasta tar­joutuu
tuotannon käytettäväksi. '
Edelläolevista tilastoista käy ilmi, että kapitalistit
ovat voineet välttää katastrofimaisen työttömyyden ja
teollisuuden lamaannuksen reguleeraamalla tuotannoa,
tekemällä työttömyyden kroonilliseksi. — Eteenpäin.
ijin alkaa, alkoi taloudellinen asema myös vakiintua ja-kansantalou5
edistyä- Tämä paraneminen on parhai­ten
nähtävänä työläisten nykyisessä asemassa.
Ei riitä yksistään, että työpalkka nousee-jatkuvasti, i
vaan on myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen asema
kehittynyi jatkuvasti yli kaikkien odotuksien. Tieten­kään
ei tämä vielä merkitse sitä, että te olette saavut­taneet
päämääränne. Tietenkin on vielä paljon työtä
jäleliä- Ensimäisen sosialistisen valtion edessä on ää­rettömän
suuri tehtävä. Me olemme täysin tietoisia
tämän tehtävän vaikeudesta silloin, kun teitä kaikilta
tahoilta ympäröivät kapitalistiset valtiot, mutta me
olemme vakuutettuja, etlä te saavutatte suuren pää­määränne,
2) Neuvostoliitto on koko mailman vallankumouk­sellisten
voimien keskipiste. Porvaristo tietää tämän
hyvin. Tämän takia pyrkiikin se, nähdessään teidän
voimistumisen ja asemanne vaurastumisen, estämään
sen kaikilla keinoilla- Uusi interventsionipolitiikka on
renkaana siinä ketjussa, johon se yrittää kahlita teidät
Koko mailman työtätekevän luokan velvollisuutena on
tarkasti valvoa porvariston vehkdlyjä teitä vastaan. Sen
on kaikilla keinoilla ehkäistävä pieninkin imperialistien
teitä vastaan tähtäämä \Titys. Ruotsin työläisten lähe­tystö
täyttää puolestaan tämän velvollisuuden ja valai
see todellisen tilanteen Ruotsin työväenluokalle. Kan
sainvälisen proletariaatin kannan tulee esiintyä ei ai­noastaan
sanoissa: -'«Kädet irti Neuvostoliitosta», vaan
myös Venäjän työläisten aktiivisessa auttamisessa.
3) Venäjän ammattijärjestöjen työväenluokan hy«
vaksi tekemä työ on kerrassaan arvioimaton. Ammat­tijärjestöt
toimivat mitä laajimman demokratian poh­jalla,
ovat hyvin kansanomaisia, omaavat suurta arvo-valtaa
ja suuren vaikutuksen kaikessa, mikä koskee ta
savallan elämää. Tästä kaikesta näkyy ja käy selville,
että ammatillisesti järjestyneet työläiset tulevat kaik­kialla
pyrkimään saavuttamaan samallaisen "vaikutta­van
aseman, jonka Venäjän ammattijärjestöt ovat jo
saavuttaneet.
4) Ruotsin työlähetystö näkee, että sen velvollisuus on
heti kotiin palattua, ei ainoastaan selostaa Ruotsin työ­läisille
Neuvostoliitossa- vallitseva tilanne, vaan myös
yhtyä Venäjän ja Englannin ammattiliittojen esittämään
kantaan ammattiliikkeen kansainvälisessä yhtenäisyys-kysymyksessä,
joka on ainoa keino kapitalistien hyök­käyksen
torjumiseksi.
Ruotsalaisen edustajiston nimessä: Kilbom (konj-munisti),
Gustav Larsson (sos.-demokraatti), Karl Erik­son
(sos.-dera.) ja H. Sten (sos.-dem.).
Moskova 22/VII-25.
5S,
Totuus Neuvostoliitosta
Moskovan läänin ammattiliittoneutosloh juhlaistun­nolle
esitti Ruotsin työläisten edustajisto äskettäin Ve­näjältä
ollessaan seuraavan julistuksen:
Toverit, Ruotsin edustajisto, johon kuuluu edustajia
kaikista Ruotsin ammattiliikkeessä esiintyvistä suunnis­ta
ja jonka jäsenistä yli sata henkeä on valittu tälle
tälle matkalle eri ammattijärjestöjen puolesta, kiittää
siitä lämpimästä vastaanotosta, jota on saanut osak­seen.
Kaikkialle oli meillä vapaa, esteetön pääsy ja
kaikkialla meille annettiin haluamme selitykset Teh­den
yhteenvetoa näkemistämme, me toteamme: 1) et­tä
Venäjän työläiset eivät ole ainoastaan vallanneet
valtaa käsiinsä, vaan myös ovat osottaneet omaavansa
rajattomat mahdollisuudet hallita maataan työtätekevän
kansan etujen mukaisesti. Sen jälkeen, kun ulkolais­ten
kapitalistien tukemat vastavallankumoukselliset ros^
vojoukot tulivat lyhdyiksi ja sisäinen rakennustyö voi-Öiiko
Mannerheimin miekka
tupessa?
Eräässä puheessaan sanotaan lahtarikenraali Manner­heimin
lausuneen, ettei hän pane miekkaansa tuppeen
ennen, kun venäjänpuoleinen Karjala on yhdistetty
lahtarien Suomeen. Mannerhein\in s.o. Suomen,la|ita-rien'miekka
on kuitenkin osottautunut niin. lyhyeksi ja
tehottomaksi, ettei se ole voinut -leikata Autonomisen
Karjalan Sosial. Neuvosto-Tasavallan päätä. Lahtarit
ovat aina «hukkuneet omaan miekkaansa», milloin ovat
yrittäneet tehdä rosvoretkiä Karjalan Neuvostovaltaan.
Rosvoretkistään kirjottaessaan, lopettavat Jahtarit lo­runsa,
vakuuttaen yhä uskovansa, että joskus, saavat
Karjalan riistovaltansa alaiseksi. Niinpä sanoo lahtari
Eino Kemppainen — muistellessaan Karjalassa samaan
sa selkäsaunaa — että «suomalaisia verta ori jo siksi
paljon vuotanut kaikkien rajantakaisten läheisten hei­moveljiemme
Suomeen iyhdistämisen puolesta, että
Suomi ei sinä ikänä lakkaa vaatimasta tämän aatteen
toteuttamista jo yksin siitäkin syystä». Ja tuon sanot
tuaan, hän manaa kaikki imperialismin voimat työläis
ten ja talonpoikain Neuvostovaltaa vastaan, jotta tuo
Suomen lahtarien riistounelma toteutuisi.
Eräs lahtarien rosvoretkeilijä Ounas Kittilä purkaa'
rosvoretkikirjansa loppulauseissa sisuaan Suomen bols-hevikijohtajille
ja punakaartilaisjohtajiUe, jotka «Suo­men
punakaartin pohjoisimman rintaman muodostami­sellaan
» ovat (istäneet lahtarien unelmat Neuvosto-Kar­jalan
alistamisesta Suomen lahtarien riistovallan alai­seksi.
^
Suomen lahtarit turvautuvat imperialistisiin isäntiin­sä.
Kun tietävät,-ettei heidän voimansa riitä Neuvosto­vallan
aluetta asevoimin riistämään, niin rukoilevat
yleismaailmallista imperialismia muodostamaan yhtei*
sen rintaman työläisten ja talonpoikain Neuvostoliittoa
vastaan. Toivovat sen avulla jotain hyötyvänsä. Mut­ta
siinäkin toivossaan pettyvät- Vaikka Mannerheimin
miekka olisi aina pois tupesta, niin Karjalan Neuvosto­tasavaltaa
ei se voi leikata.
Suomen lahtarien uneksuma «heimoveljien» yhdistä­minen
lahlari-Suomen ja Neuvostovallan rajojen kah­den
puolen voi tapahtua vasta silloin, kun lahtarien
valta Suomessa on kukistettu, työläisten ja talonpoi­kain
vallan punainen lippu liehuu Suom^sa. Mutta
silloin se> ei tapahdu kansallisomaisuuksien riistämi­sen
ja työtätekeväin orjuuttamisen — kuten lahtarit ha­luavat
— vaan kaikkien työtätekeväin vallan ja va­pautuksen
merkeissä. Se voi tapahtua vasta silloin,
kun Suomen työtätekevä kansa saa tilaisuuden katkoa
lahtarien takomat orjankahleet ja seurata Neuvosto-
Karjalan sekä inkeriläisten heimoveljien esimerkkiä,
ottamalla vallan omiin käsiinsä.
Silloin painuu Mannerheimin miekka tuppeen niin,
ettei se sieltä milloinkaan enään kohoa.
Kommunistissa K.M.E.
Työjärjestys
Canadan Kommunistipuolueen nel­jännelle
edustajakoioukselle, joka
pidetään syyskuun 11, 12 ja 13 p.,
Torontossa, Ont
1. Pohemlehistöo valinta.
2. Pcoloeea sihteerin raporttL
3. Raportti Kommanistieen Kan<
caiavilisen toimeenpaneraa ko»
mitean laajenaetosta istunnos­ta.
4. Poliittinen raportti.
a) Canadalaisen komissionin
poliiitinen jaosto.
b) Canadan itsenäisyys,
e) Maatalouskysymys.
d) Trotskilaisuus.
5. TaloadeUinen raporttL
a) Ammattiuniot.
b) Ammattiunio-Iiikkeen
näisyys.
6. 'Boleherisoiminen.
yhte-
,,a) Agitatsioni ja propaganda.
b) Marxilais-Ieniniläinen valis­tustyö.'
'
c) Canadalaisen komissionin
organisatoorinen jaosto.
d) ^ Puolueen uudelleen järjes­täminen.
7. Puolueen perussäännöt.
8. Puolueen lehdistö.
a) Kanta,
b) Ylläpito,;
O, Tyo naistön keskuudessa.
10. Kommunistinen NnorisoUitto.,
11. Toimeenpaneyan . keshuskomi-tean
valinta.
Kirjalliset päätoslauselmaehdotuk-set
tulee valmistaa ja -esittää jokai­sen
raportin yhteydessä.
Piirien raportit käsitellään työjär­jestyksessä
olevien kysymisten yh­teydessä,'
Puhemiehistölle'jää oik4us tehdä
tarpeellisia muutoksia typjarjestyk-seen.
'
Muutokset puolueen
saantoihm
Toveri Aku Päiviön **Viimeisen
pyynnön**
Jalkasemme tässä numerossa ja toivomme, että sen ot­tavat
huomioonsa ne, joille se on tehty ja että tove­rimme
todellakin siten pääsisi päämääräänsä.
Tässä ^esitetään- puolueen" toi­meenpanevan
keskuskomitean - eräit­ten
jäsenten laatima luonnos puolu­een
perussäännöistä niillä anuutoksil-la,
joita, uudelleen järjestäminen
(Edellyttää) .tarkotuksella > antaa jä­senistölle
., tilajsmjs yksityiskohtai­semmin
(käsitellä järjestö:rakenteeh
liusia muotoja ja' tehdä mahdollisia
ehdotuksia' perussääntöjen korjaa­misen
suhteen. ''^Ensimäiset luvut
jäävät enn^alleen.
Luku ^ — Jarjcpstoyksikot
Pyk, 1. — Canadan Kommunisti­puolueen
perusyksiköt ovafc: ;
. ; a) Työpaifckasolut, joissa on vä­hintään
kolme (3^ jäsentä.
b) Yleisjäsenet^ joiden on kuu­luttava
läbimpääijf^piirijärjestöön.
c) Sellaiset paikallisen; järjestön
erikoismuodot, mitkä keskustoimeen-paneva
komitea valtuuttaa.
Näiden "erikoismuotojen" tulee
sisällyttää seuraavat uudelleen jär- della edustajalla.
Jäsenyys keskusosastossa ja työ-solussa
on samanaikaisesti jatkuvaa.
Tällaisen keskuskomitean määräys­vallan
piiriin kuuluvain jäsenten jä­senyys
säilyy yhtämittaisesti siinä
ja jäsenmaksut, jotka työryhmän
sihteeri perii, tulee välittää keskus­osaston
sihteerin välityksellä.
(3) Muutos tySpaikkasoln-pohjal-le
on joustavampi toisilla paikka­kunnilla
ja toisissa kieliosastoissa
kuin toisissa- Kieliosastot nykyises­sä
muodossaan tarvitaan jonkun ai­kaa
ja säilyvät paikallisosaston muo­tona
uudelleen järjestämisen ajalla.
Nämä kieliosastot hankkivat- ve-romerkkinsä,
tarpeet, y.m. suoraan
kansalliskieli-sibteeriltään (joka «n
puolueen päämajassa), mutta toimi­vat
poliittisesti kaupunkikomiieain
kautta.
Pyk. 2 — Kaksi tai useampi puo-lueyksikköä
samassa kaupungissa
muodostavat ikaupunkikomitean.
Kaupunkikomiteat voivat yhdistää
yksikköjä läheisellä alueella, milloin
soveliasta.
Luku S, — Hallinto
Pyk. 1. — Canadan Kommunisti­puolueen
korkein elin on puolueen
konventsioni,
Pyk. 2, — Konventsionien väli­ajoilla
on niiden valitsema toimeen­panema
keskuskomitea puolueen
ylin elin ja johtaa puolueen kaikkia
toimintoja,
Pyk, 3, — Piirin hallintovalta on
piirikonventsionilla.
Pyk. 4. — Piirikonventsionien vä­liajoilla
on piirin hallintovalta piiri-konventsionih
valitsemalla piiriko-mitealla.
Toimeenpanevan keskus­komitean
valitsemat piirin järjestä­jät
ovat piirikomitean jäseniä ja
työskentelevät sen valvonnan alai­sena.
iPyk. 5. — Hallintovalta jokaises­sa
kaupungissa tai teollisuuskeskuk­sessa
on. kaupunkikomitealla. Se
järjestää ja alkuunpanee puolueen
ryntäyksiä ja muuta toimintaa, j a ­ottelee
puoluemerkkejä, tarpeita, y.
m. katur ja työpaikkasoluille, ohjaa
kaupungin kieli- agitatsioni- ja pro-pagandakomiteain
työtä ja yleensä
kontrolleeraa ja ohjaa puoluetyötä
määräysvaltansa alaisella alueella.
Huom. Kaupunkikomiteat eivät
saa kerätä jäsenveroja tai myydä
tarpeita jäleliä oleville kieliosastoil-
Ie( katso 4 luvun 1 pyk 3 kohtaa).
Pyk. 6. — Kaupunkikomiteat muo­dostuvat
edustajista valittuna seu­raavasti:
(1) Työpaikkasoluista, yksi edus­taja
jokaista viittä jäsentä kohden;
vähintään yksi edustaja jokaisesta
solusta. , j
(2) Katusoluista, yksi edustaja
jokaista kjrmmentä jäsentä kohden;
vähintään yksi edustaja jokaisesta
solusta.
(3) Kieliosastoista, missä välttä­mätöntä,
yksi edustaja jokaisesta
kymmenestä jäsenestä viiteenkym­meneen
jäseneen asti, mutta ei
enempää kuin kyhiinenen edustajaa
osastosta.
•(4) Kaupunkien kieli- Agifcjprop,-
komiteoista, jotka kukin ovat edus­tettuna
kaupungin komiteassa yh-
Frankfurtin tynkä-olympialaiset
Juttutuvassa herätti . taannoin
muuan sudborylainen toveri kysy­myksen
siitä, että . mahtaako Va­pauden
toimitus tietää " mitään
Frankfurtin olympialaisista, koska
ei ole mitään niistä hiiskuttu, vaik­ka
aikaisemmin on puhtaasti por­varillisistakin
olympialaisista selos­teita
yhtä ja toista, (Olkoon täs­sä
sivumennen huomautettu, että
kyseessäoleva Juttutuvan kokous pi­dettiin
ennemmin, kun monen pals­tan
mittaisia selostuksia Frankfur­tin
tynkäkisoista oli Vapauden etu­sivulla
julkaistu.) Jussi Juurakko-mäki
huomautti silloin kysyjälle en­siksikin,
että maailmassa tapahtuu
paljo sellaisia asioita, joihin ei kol­me
kertaa viikos& ilmes^ässä leh­dessä
voida aiv£(n tuoreeltaan, toi­siin
ei koskaan kajota. Toiseksi
selosti Jussi, että millä pirun tem­puilla
toveri hjrvä sinä voit Frank­furtin
kisat erottaa "puhtaista"
porvarien kisoista, kosica Frankfur­tin
kisoihin ei laskettu kilpailemaan
luokkataistelun kannalla olevia. Pu­naiseen
urheiluintemationaleen kuu-ka
suurten miesten käsiä on sa^ta
puristaa ja miten Suomea on tehty-tunnetuksi
ja miten on halahUa.
Kun emme jaksanat innostua
mukana, sekä juttelimme vain tyn-käkisoista,
niin noskeveli alkoi Ini'
misteliä korviaan, suuttua tussahti
ja lopetti haastattelun.
Toinen haastateltavamme, järeällä
työmiehen kannalla oleva urheili-ja
saikin sitten kertoa r«tken
Eikkäimpiä .puolia, joita ei suin­kaan
ollut puuttunut
Ehsimäisenä vitsijuttuna, joiia
sentään on irooninenkin puolensa,
haastateltavamme mainitsi Stetti-nin
pormestarin puheen, suomalai­sille
urheUijoille pistouvotuiUa päi-väHisillä.
Posmestari oli puhua ä-hertänyt
päivällisvieraille, kuinka
sitä ollaan noin niinkuin veljet,
sillä sitä on tapeltu yhdessä Suo­men
vapautuksen puolesta.
Haastateltavamme sanoi johtaja­na
olleen noskeveljen kiljaisseen
puheelle hurraan, ja tuumi, että
kieltä taitamattomana moni rivimies-kin
kiljasi perästä tälle työläisten
saappaiden vapautuspuheelle, Pe-rästäpäin
sentään irvisteltiin pahas-'
luvia Venäjän, Ruotsin, Norjan ei- ^^^^^^ P ^ ^ " " P ^ " " ^ P"^^^» ^-
kä Tshekkoslovakian urheilijoita.-
Joka ei siedä meitä joukossaan, se
on meitä vastaan, päivitteli Jussi.
Mutta mitäpä tässä suotta suuta
soitamme. Kertokoon Suomen Työ­väenjärjestöjen
Tiedonantajan Inks
visiittori, joka on henkilökohtaises­ti
puhutellut tynkäkisoissa olleita
Suomen työläisurheilijoita, minkä­laiseen
prosessiin heidän on täy­tynyt
alistua Frfnkf»irtin^ matkal­laan.
Kertomuksesta selviää min­kä
Verran eroa on "piihtailla" por-.
värillisillä ja Frankfurtin kisoilla.
Näin kirjottaa Inkvisiittori:
"Olemme tavanneet juhlilta pa­lanneita
sekä noskeja, että oikeita
ihmisiä ja haastatellut kumpiakin.
Noske tietysti oli riemuissaan ja
haltioissaan niin ettei tahtonut na­hoissaan
pysyä. . Kertoi, kuinka i -
Utelimme oliko totta, mitä tän-ne
tosinakin tiedoitettu, oli huhui-na
kuulunut, että kansanjuhlain
järjestysmiehinä oli kaksituhatta
Isänmaallista — n.s. valtakunnan-lipunvahtia
— pamppumiestä, ja
että suomalaiset olivat ainoat, joil­la
oli niaansa lippu rinnassa?
Totta sanoi haastateltavamme 0-
levan molemmat jutut ja virnisti
vielä, kaupanpäälle, että pamppu-miehet
oli tilattu kai siltä varalta,
jos Punaisen urheilu-internationalin
väkeä olisi yrittänyt tulla juhlille,
tai jos olisi Moskovan j a Luzernin yh­tenäisyyden
puolesta s atuttu osptta-maan
mieltä. Saksalaiset nosket
olivat miehittäneet kaikki kansan-juhlatoimikunnat
j a oli tietysti t i ­lannut;
pamppumiehetkin. Suoma­laiset
nosket olivat taaskin varus-jestämisen
paikallisjärjestön muo­dot:
\ .
(1) Katusolut, kokoonpantuna jä­senistä,
jotka eivät voi liittyä työ-paikkasoluun,
mutta ovat lähellä
toisiaan ja ollen suorassa yhtey­dessä
yhden tai i^eamman jäsenen
kautta teollisuuslaitoksiin, joissa so­lun
tai solujen muodostaminen on
mahdollista . Näiilen katusolujen
tehtävä ja toiminta on järjestää työ-paikkasoluja
ja missä mahdollista
muuttaa itsensä värväyksen ja jaot­telun
kautta työpaikkasoluiksi.
!(2) Syrjäisissä . piireissä, joissa
suuri osa jäsenistä työskentelee
kämpiköillä, rakennus- tai muissa
sekalaisissa töissä, on välttämätöntä
säilyttää paikalliset eli keskusosastot
Jcaupungeissa tai keskuksissa, joita
työläiset pitävät pysähdyspaikkoi­naan,
'y^
Nämä keskusosastot toimivat sa­moin
'kuin kaupunkikomiteatkin (kat­so
5 luvun 5 pyk.), poikkeuksena
ollen^vain se, että jäsenet kuuluvat
niihin" suoranaisesti. Missä tahansa
kolme tai useampia osaston jäseniä
työskentelee samassa työpaikassa,
he muodostavat puolueryhmän (so­lun)
eli työkomitean. Tämän so­lun
tulee valita sihteeri ja yleensä
toimia, kuten varsinainen puolue-yksikkö
niin kauan kuin työtä riit­tää
ja on vähintään tkolme puoluejä­sentä
siinä työskentelemäs^.
Missä on vähemmän kuin kolme
jäsentä, tai missä jäsen työskente­lee
yksinään, jäsenmaksut makset­takoon
suoranaisesti keskusosaston
sihteerille. Kuitenkin jokainen jä­sen
on velvotettu puoluetyöskente-lyyn
työmaalla ja jokaisen solu-sihteerin
(tai yksityisen jäsenen,
missä: ei ole soIna>^ tulee raportee-rata
vähintään kerran jokainen
kuukausi keskusosastolle kämppä-tai
työmaatoiminna^ta. -
Pyk. 7. — Kaupunkikomiteain on
kokoonnuttava vähintään kahdesti
joka kuukausi. INe valitsevat pu­heenjohtajan,
pöytä- ja rahastonkir-jurit,
poliittiset- ja teollisuus-järjes­täjät,
ja nämä viisi (5) muodostavat
puoluejärjestön toimeenpanevan ko­mitean
(johtokunnan) kaupunkiko­mitean
määräysvallan; alaisella alu­eella.
Pyk, 8. — Tarkotuksella tehok­kaasti
ylläpitää kielitoimintaa jokai­sessa
kaupungissa tai teollisuuskes­kuksessa,
pidettäköön samankieli-sen
jäsenistön kokoukset aika-ajot-tain.
Ensimäisessä tällaisista kokouksis-taja
seuraavissa ajottaisissa kokouk­sissa,
joista kaupunkikomitea päät­tää,
valittakoon agitatsioni- ja pro­paganda-
(Agit-Prop.-) komitea val­vomaan
ja ohjaamaan erikoista kie­lityötä
ja toimintaa.
Keskinäinen edustus on näitten
•kaupungin Agit-Prop.-komiteain ja
kaupunkikomitean välillä,, yksi edus­taja
kummastakin toimien toisessa.
Kaikki eri kieliset 'kaupungin
Agit-Prop.-komiteat yhdistetään kun­kin
kielisen kanöallis-sihteerin kaut­ta.
Niillä ei ole järjestöUisiä ja
poliittisia tehtäviä puolueessa, mut­ta
ovat vastuunalaisia iaikesta hei­dän
kielellään tehdystä Agit-Prop.-
ja valitustustyöstä, sanomalehti^nsä
ylläpidosta, y.m. ja "kommunistisen
vaikutuksen laajentamisesta kunkin
^nsallisen vähemmistön ' kaikkiin
aineksiin.
Ne työskentelevät kaupunkikomi­tean
yhteydessä ja ohjauksen alaise­na.
I^k. 9. — Puoltievallan linja ol­len
seuraava: työpaikkasoluista (tai
uudelleen järjestämisen erikoismuo­doista,
kuten katusolut, yleiset osas­tot,
y.m.) kaupunkikomiteoihin, kau-ptinkikomiteain
kautta piirien toi­meenpaneviin
komiteoihin, piirien
soisten vieraina on saatu olla, Kuin- taneet meidät suomalaiset työläiset
tp. k. kautta toimeenpanevaan kes­kuskomiteaan
ja sieltä kansalliskon-ventsioniin.
Luku 6. — Konventsiohit
Tässä luvussa ei esitetä muita
muutoksia kuin kansalliskonventsio-nien
pitämistä joka toinen vuosi,
joka vuoden sijasta, ja konventsio­ni
veron asettamista 50c jäsentä koh­den
vuodessa.
Luku 7. •— Toimeenpaneva
kesbuskomitea
Pyk. 1. — . Konventsionien väli­ajoilla
on toimeenpaneva keskusko­mitea
puolueen ylin elin ja johtaa
puolueen kaikkia toimia.
Pyk. 2. — Toimeenpaneva keskus­komitea
mupdostuu yhdestätoista
(11) jäsenestk.
Pyk. 3. — Jokaiselle kieliryhmäl­le,
millä on viisisataa (500) jäsen­tä
tai enemmän, vaUtaan kansallis-minnasta
ja rahavaroista piirittäin
jaoteltuna. Piirien toimeenpane-vain
komiteain on myös saatava ra­portteja
puolueen toiminnasta kuu­kausittain.
.
Pyk. 9. — Toimeenpanevan kes­kuskomitean
on jaettava maa pii­reihin
puoluetyön tekoa varten.
Mutta piirien rajoja ei saa muuttaa
vähempää kuin neeljää (4) kuu­kautta
ennen kansalliskonventsionia.
Pyk. 10. — Täydellinen puolueen
tilien ja rahavarojen tarkastus on
tehtävä jokaisen kuuden kuukauden
kuluttua^ Konventsioni valitsee kol­mihenkisen
komitean tarkastamaan
TKK:n tilit.
iPyk. 11. — KansaUiset (Agit-
'Prop.-) agitatsioni- ja propaganda-komiteat
on järjestettävä jokaiselle
kielelle, millä on viisisataa eli enem­män
jäseniä, ja mille kielelle tahan­sa
katsotaan tarpeelliseksi.
Kansalliset 'kieli-Agit-PrDp-komi-
•kieli-sihteeri. Lisäksi valitaan suo- teat muodostuvat kunkin kielisistä.
ranaiset kieliryhmien edustajat toi- TKK:ssa olevista jäsenistä, yhdestä
meenpanevaan keskuskooniteaan
seuraavasti: ^
Yksi (ly ensimäifieltä tuhannelta
(1,000) jäseneltä tai sen enemmis-töösalta,
ja yksi (1) jokaiselta seu­raavalta
' kahdel*a tuhannelta (2,-
000).
Kunkin kieliset paikalliöjäsenet
nimittävät ehdokkaat, mutta valinta
tehdään konventsiönissa.
Pyk. 4. — Välttämättömät lisä­jäsenet,
tehden TKK m 2 pykä­lässä
määrätyn suuruiseksi, tulee
nimittää ja valita konventsioneissa
kielisuhteita huotnioonottamatta.
(Huom. On olemassa erimieli­syyttä
siitä, olisiko tarpeiellista va­lita
lisäjäseniä muodostamaan laa­jennetun
toimeenpanevan keskusko­mitean,
nykyisin käytännössä olevan
muodon tilalle, että lisätään jäseniä
valiten päämajapaikan läiieiseltä
alueelta. Tämä kysymys tulee kon­ventsiönissa
järjestettäväksi.)
Pyk. 5 . ^ Kolme (3) TKK :n va­rajäsentä
tulee valita konventsiönis­sa,'
jotka voidaan liätä valinnan
mukaisessa järjestyksessä, milloin
ja mikäli käy tarpeellisesi.
Pyk. 6. — Toimeenpanevalla kes­kuskomitealla
on lisäysoikeus.
. Pyk. 7 .— Toimeenpaneva kes­kuskomitea
valitsee toimeenpanevan
sihteerin, puolueen puheenjohtajan
ja kaikki muut kansallisvirkailijat
-milloin ja mikäli taipeeDista.
Pyk. 8. — Toimeenpanevan •kes­kuskomitean
on "Valmistettava nel­jännesvuosi-
raportit ' puolueen tof-
(1) englanninkielisestä T K K :n edus­tajasta,
ja niin monesta lisäjäsenes­tä,
kuin tarvitaan muodostainaan
jäsenluvun viideksi (5).
Mainitut lisäjäsenet on valittava
sitä kieltä puhuvien jäsenten toi­mesta
ja niiden keskuudesta pääma­jakaupungissa,
jolla kielellä komi­tea
tulee toimimaan.
Pyk. 12. — Kansallisilla kieb-
Agit-Prop.-komiteoilla ei ole valtaa
puolueen menettelytapa- y.m. ^ J ^*
myksiin nähden, mutta ovat vas­tuunalaisia
kielellään tehdystä agi-tasioni-,
valistus- j a propaganda-,
työstä, siihen kuuluen myös sano­malehdistö,
järjestäjät, y.m.
Pyk. 13. — Kansallinen kjeK-Agit-
Prop,-työ on rahastettava TK-Km
Agit-Prop.-rahastosta suhteeJ-lisesti
jäsenlukuun j a kuiikm ryn-män
tarpeisiin katsoen.
Pyk. 14. — Kaikki Agit-Prop-ty"
on kokonaisuudessaan toimeenpane­van
keskuskomitean kontrollin alai­nen.
.
(Huom. Mitään tärkeämpiä moo-toksia
ei tule lukuun 8. — PJi"^
niiden alaiset yksiköt.) . ^
(Huom. Kun uudelleen j a ^^
tämiseh seurauksena jokainen ja­on
suoranainen puolueen jäsen, sd»
osastot samoin, ei ole tarvette pe­russäännöissä
kielijärjestöja kosi­ville
määrittelyille. Kielitoimmnaa
muodot tulevat määrittellyiksi er
lukujen yhteydessä.) .
Jäsenveroja, kurinpitoa ja ie^P?
fiuusehtojä käisittelevät luvat, .
loppu, Jalkastaan myöhemnun.
$50.0
henkilön, ,
Suomessa,
niahdollisti
Ehetetystä
töntä, sillä
Olemm
Kirjan
joka oli a;
taan noste
kommunisti
oikein fakt
denjaosta".
Tilataa
valkoisen Suon
men lipulla ja
kuin mitkäkin
majesteettiviera
muiden maiden
kellään sellaista
Haastateltav
yhtä ja toist
otoista, jotka t
leviä tarpeita v
tarvitsemaan &
ja ehkä persbc
sittelyä.
Tällaisia ter\
juhlilta sitten 1
terveisten val<
porvarinkin läm]
sen juhliin näh(
Helsingin Sai
kansallista rinta
puolesta m.m.
'Mutta jos hc
kinlaisen loppup
tin tuloksien jo
me kaikki sanu
laiset olivat Si
reklaamia. Tos
siintyivät punais
ta sitä somisti
olympialaislippu.
keäkään puhetta
furtissa kilpaille
yksikään uskoi
maan puolesta, j
veripunainen vä
nen, pohjoisen k
jokaisen on kasv
si olympialaisia
maan.'
Me luulemme,
, kilpailijoista usei
leet kovin iloissa
tä oli tehty kans;
iisimme, että use
linnassa ottanut
lisen punaisen
kuin valkoisen i :
isänmaan, joka
urheilijoista "ruc
kalorioffla, kestm
Jn. valtiorikostuoi
lopuksi "isähma
liitosta poispotkin
Työläisurheilijt
gin Sanomien ka
maikailla, motti
väinö-kustaita ja
lä. Näillä näytti
'u löyhöttää pon
liin.
Voinemmekin v
furtin kesäjuhliei
teydessä tehtyjei
perusteella sen j«
työläisurheilijoista
mäkaupat käyni
noskelaisen penk]
Ja jolleivät työ]
varaansa, niin jor
muna heräävät vi
sinassa.
Katsottakoon s
ettei sitten myöh<
Pihkaloiden potkii
Kokonaisvaikuti
juhlista on, että
suomalaisia työläi
sempana kuin pa
sempana kuin pöi
komennettiin aina
^ispukuismä ja
näreillä maalattui