Vapaus, January 29, 1953

              iSivu 2 Torstaina, tanjxmkuun 29 p. — Thursday, Jan. 29,1953
m/' mffm:- :
l ii
i i i i
Olgan öt ifbxaiiät Camdlsos, Es-tablla9ied
IfoT. 6, Autborlzed
as «eoond Clas maU Iv tbe Post
Oftiee X>epartment, OttawB. Pob*'
llaflied thrice weeWy: Tttesdays
niuradaFB and Satimtasvtoryapaiu
Publishing Company Lt#., at iOO-m
Elffl St^ W^ Sudbuiy. Ont., Canada.
Telephones: Biuljiess Office 4*4264
Editorial Office 4'4265, s^snager
E/euksL Edlto»W.miunil Mailing
address: Box 69, Sudbmy. Ontario.
AdvcTtisins rates Upon appllcat^
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Cai»ädass»: 1 74)Ö 6 kk. SM
" 3 'kk*
Yhdysvalloiffi»: l vlc. i8X^ fl Idt. 4J30
Suomessa 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
! Vieläkin Vapaa Sana^ kokoukselle
MM
» i l
i i
Toronton Vapaa Sana myönsi, tosin kiertäen ja kaartaen kuin
kissa: laiumaa puuroa, viime tiistaisessa pakinass^^ salaisesti Jä^
b^tetyt:ykiit)^ ieivär mitenkään sovi sanomalehtityöhön, silla
se on halpamaista ilmiantoa ja kätyröintiä. Jos tätä alakäden kautta
f tunnustusta voidaan pitää $iitä, eitä Vapaa Sa-tästäiäbtien
enää lähetetä mitään kätyrikirjeitä, niin
ie olemme valniiit tervehtimään sitäkin suurena aske-leeniä
parempaa kohti. ,
tiistaisessa pakinassaan V, Sana kirjoitti^m.m. seuraavaa:
i*?!^ muu^ tavaili-julkisen
sanomalehden pialstoilla, pakinan, jossa hie-irvistelimme
: . ^1 kirjoituksesta on Vapaus kaiken aikaa
Inatkuttdnut jä syyttänyt meitä 'ilmiannosta' . - , Jos joku on kii­kuttanut
tuosta kirjoituksestamme tiedon Sudburyn kaupunginval-tuilstpUe,
niin tuskinpa sekään mikään rikos on . . ;
onVapaan Sanan toimitusr Kaikin mokomin, jos ei päästä
i^^^yks^^^ ^joJstakin: tärkeimmistä hetken kysj^^ niin
* sttotavaa kuin se meidän puoleätammeolisikin, niin väiteltakööh ja
; ;;\ ; keskusteltakoon asioista Julkisesti. 'Sitähän varten sanomalehdet
^ , ovatkin. Ja kuten sanoitu, jos tuo lausunto tarkoittaa sitä, että tästä
lähtien Vapaa; Sana pysyy tässä julkisuusperiaatteessa, niin hyvä on.
I S I f s i i i i i B s ^ ^ ^ ValitettaVa«tivöi^ ettei Vapaa^ Sana voi ylläoleva lausun-
1^!J|l>: " todistaa. Sellaista "pakinaa^',; mistä ylläolevassa ^
v; i • "«»'-n aikaan Vapaa .Sanassa; julkaistu. Sen sijaan on
siitä, että: eräs sudburylainen herrasmies (eriglan-valtuustolle
Vapaa Sanan toimit-voida
luokitella muuksi kuin ilmi-r-
KHji:^:'^xi-uv}-: antoyi^-itykseks
u'/;. i Mitä taas tulee siihen suurpääoman avustukseen", jota Vapaa
toimitus ei halua enää tunnustaa, niin siitä on mainitussa leh­dessäkin
omakohtainen todistus. Vapaa Sana oh kirjoittanut siitä
f :'; muodostamasta "servisestä", jonka palveluksessa~ on
j j ' V Vapaa ^nän yksi toimittaja, ja jonka valittamilla tarinoilla on viime-
^^slrl^;:V • '""'^' aikoina 'runsaassa ihäärassä tapiseerattu Vapaa Sanan palstoja. Sel-
^fif^^^hy-z/r kuitenkin on, «että suurpääoman varoilla käännetyt tarinat, eivät
' '' mitenkään pyri auttamaan työläisten ja farmarien asiaa, vaaii. yksin-
; omaan suurpääomart ahneita pyyteitä — mikä luonnollisesti tehdään
'^';iyfe X ovelasti. Kysymys ei ole "CS:n" jostakin yhdestä
- kirjoituksesta vaan siM tendenssistii-mi^
on r— vijeroittaa lukijat pois tämän hetken elinkysymyksistä, työ-iistenja
farmarien taloudellisista liikehtimisistä. Tarkoitus on heut-
%lisoida ja tehdä toimettomiksi mahdollisimman suuret,ka^^
.sotavarustelu ja siihen si-riistäminen
voitaisiin toteuttaa
Silaat Johnson, WeUer Park, Ont.,
täyttää 60 vuotta tJc, 31 pnä.
lätti Almi, Svrastika. Out., täyttää
?8 vuotta helmikuun 1 pnä.
John Ivar llakala, Vancouver, B.C„
saavuttaa 73 vuoden iän helmikuun
4 pnä.
Yhdymme omaisten ja tuttavien
onnitteluihin!
1 »
l|>/, järkevää se el ainakaan meidän mielestämme ole. Asia on sitäkin
| | p ; •; hullunkuriscmpi kun juuri se Vapaan Sanan töimitiaja, jota esim.
;'L>, \- , tämän lehden toimitus on kaikista harha-askeleistaan huolimatta pi-f11
, k; * ^ tänyt ainakin jonkinlaisena ''sunnuntaisosialistina", joka ei huido siri-l"-'}.^
" ne mun tänne yhtienä jiäivänä, on antautunut CS:n frcmttimieheksi
| | | | | | g J|kUh-tällaisesta: ''^ tulee ybfäkkiä Financial
" "Postin "valkoinen toKo" joka "punaisuuden" hävittää ainakin "uiko-i"
' . , maabisten*' työläisten'^ja farmarien mielistä, niin on kaiketi siinä vä-l
l l l l Vj;v: M sanomisen aihetta niin yhdellä kuin toisellakin. Me emme ole
j ^ ' koskaata sanoneet^ ettei Vapaa Sanan toimittajilla ole "oikeutta" tehdä
suomennoksia ja muuta karkeistyötä suurpääoman likaviemäritava-rasta
lehtiensä palstoille' — mutta me olemme varrhoja siitä, että Va-paa
Sanan lukijat, sen paremmin kuin muutkaan maanmiehemme, ei­vät
hyväksy sen paremmin Financial Postille, kuin muillekaan suur-pääoman
asiamiehille salaisesti annettavia tietoja — lukeutuen tä-
Tä«s»^ osastossa Jalkalistaan y<els9n
fclrjdtä Ja ne siis kiistävät kU-Jblttä-jafn
tnleUpIteifä. Kirjeet Pitäisi rä-joUtaa.
Jos mahdoUisfa, 2^ <#naaik
T S o^stdon iäheteuyjä b|rj«iiä
ei palaateta.
. : - ,9';•„,.•.•
UNIOIDEN HAJOITUS
silloin kun unloiden häjoitus alkdi,
kävi täällä Timmlnsissä unloiden lä­hetystö
ja varoitti vaarasta mikä uh­kaa,
jb3 hajolttavat saavat tahtonsa
lävitse. Nuoremmat ihmiset eivät
tietäneet m l ^ n siltä, että hajoituk-sia
on tapahtunut ennenkin ja mitä
niistä cn seiu-annut. Me vanhemmat
sen tiesimme. Kuri tämän edellinen
hajöltus tapahtui, seurasi sitä n.3.
"musta aibi". tuli käytäntöön työn
myynti niille kansallisuuksille, jotka
olivat alistuvaisia, Suomalaisetkaan
eivät siltä eäästyrieet. Silloin kysyt-
• tlltt leikillisesti uudelta tulokkaalta:
"Tulitko pastorin' komitean 'kautta "
Pastori alkoi siUoin välittää työtä
sucmiuaisllle. käyttäen hyväkseen ar­meliaisuus
ja inhimilllsyyskäsltteitä.
Tuo homma kehittyi ja sai häpeäUi-seri
luonteen ja päättyi yhtä häpeäl­lisesti.
Siitä ei saa puhua eikä väi­tellä,
se täytyy kokonaan unohtaa
(historian kirjoittajan tulisi sitä
tutkia). >
Nyt taaä on unlot häjöifcettu. Met-sätyöläiset
valittavat hajoltukscn
fuurauksia ja myöskin kaivostyöläi­set
tuntevat ne hyvin. Suomalaisia­kin
öh taas mukana "komiteoissa",
samoja jotka ovat aikaisemminkin
niissä olleet, -Auttaa toisia ihmisiä
saamaan työtä on hjrvä asia, niutta
käyttää toisten työntarvettä hyväk­seen
bn häpeäUistä ja tulee nytkin
pettymään häpeäUlsesti. Kaivosyh­tiöillä
on tapana, että sallia kaivok­seesi
työssäclevän ttioda sahalaisensa
tai. tuttavansa työhön, mutta asian
täytyy kulkea johtavien elinten kaut-ta;
Suomalaiset, joista kalkki eivät
ömad hyviä kä8i|teltä, ovat herkkiä
lankeamaan paheeseen ja helposti
joutuvat pois oikealta ladulta aut­taessaan
työttömiä saamaan työtä,
— Mainari.
Yksi Jokaisesta kolmesta canada-la:
5e5ta työläisestä ansaitsi vähem­män
kuin $2,000 (vy. iÖäO-51) — eli
vajaa $40 viikossa! Ja tämä tapah­tuu
niin sanottuna "buumikautena"
Nämä tosiasiat-on saatu vuoden
IBSi; yäenlaskutilastolsta. Eräässä
toisessa raportissa, missä käsitellään
peyheelUsten ja yksinäisten työläisten
asemaa, osoitetaan että sellaisten
mlestcri määiä, jotka suuremmissa
kattpUhgelssä ansaitsivat vajaan $lr
50Ö vuodessa (vajaa $30 viikossa eii-nen
.VerbmäkÄiiJesn vähentämistä),
nousi 32 prosenttiin Three RIverässa,
€iue. ja St. Jöhrilfisa Newfouhdian-
6'jssa:. Sellaist&a naisten suhdeluku,
Jbideii vtiositulot ovat $1Ä>0 plenem-ia&
i, nousi 84 prosenttiin Tbrefe iSi-veräissi
j^ 46:eeä, p«jsehttlih s^liai-sMsä.
pärempinrairiel^ kaupun-gSsa
(paMöjeh SIÄ
wassifi. •^^''•''.^'/'.O:
Ainoastaan väenlasknui yhteydessä,
mikä suoritetaan joka kymmeneri
vuoden kuluttua, saadaan tiedot
kaikSleri;, työläisteri keskinkertaisista
palkoista. Sensusvirkallijat kysyvät
kaikilta työläisiltä, paljonko he an­saitsivat
sensuksen edellä päättyneen
Vuedea »ikäha^ i*äten sääääan .tletb
päEdutalcsölsta ja sen lisäksi työvii­kon
pituudesta.
vaikka aiämä tilastot ovat ääret­tömän
tärkeitä, niissä oh kuitenkin
yksi heikkous, Väenlaskijain "palk­katyöläisiin"
kuuluvat myös kuukau­sipalkkaiset,
jchtokuntien jäsenet Ja
vieläpä sum-yhtlöiden presidentit ja
lil!J::eenhoitajat-
Tämä tarkoittaa sitä, että palkka­tilastoihin
sisältyy myös suurtUlois-ten
ansiot, mitä ei mitenkään voida
verrata palkannauttijain • tuloihin.
Toisin sanoen, ijyt julkaistut palkka­tilastot
'näyttäisivät vieläkin huo­nompaa
tilannetta, ellei niihin sisäl­tyisi
myös näiden suurtulolsten an­siot.
Vuoden 1951 sensustiläSlot osolt-tavat,
että liälyyttävän suuri määrä
canadalaisi^. paikkatyöläHsiHä (per-iiesiilsislä
ja: yialnääljstä) ansaitsi v.
1950—51 vähemmän kuin $1,500. T i ­lanne
oli luonnollisesti paljon pä-iiompl
joissakin kaupungeissa kuin
toisissa ja kaikkinllft se oli naisten
lohdaltä paljon pahempi kuhi mie­hiin
nähden. IJsäksi on muistetta­va,
että näiiiin palMcatilastolhhi si­sältyy
"tidoiha" soiset menoerät
kuiri työttömyysva&uutusmaksut, ve­rot
jne, jolta työläiset eivät luonnol­lisestikaan
ole saaneet. Täten, esi-merkSksi
$1,500 vuöcEessa ansainneen
yksiriäiäeri työläisen tulot olivat pal­jon
pierienmoät. Vajaan $30 viikko-palleaa,
ennen vero- ja multa vä-hfcnriykslä,
ei v- 1950—51 Voitu pitää
elinkustannuksia vastaavana palk-kariäi
sillä hihnat olivat silloin mil­tei
yhtä ejiKeat kuhi ric ovat nytkin.
Vielä hUorioriimaa^; asemessa oU sel­lainen
jperheen huoltaja Jonka vuosl-jmlto
oli vajaa $2,000.
kolmannessa osassa Canadan suu­remmissa
kaupungelsisa oli erienuriäri
kuin yksi mies viidestä, joka ansaitsi
vähesiimän feuin $1,500 vuodessa. Ai­naisesti
palkattujen lukumäärä oli
erikoisen suuri Quebecissa. Quebe­cin
viidessä suurimmassa kaupungissa
oli yksi^jmles viidestä tässä alhaisem­massa
palkkaluokassa. Three River-sissä,
Quebecissa oli yhtä paljon alle
$1.000 ansaitsevia kuin heitä öll St.
Johnissa NeMoundlandlssa.
Ontarion yhdeksässä kaupungissa
oli viidesosa miehistä alle $1,500 vuo­sipa::
ulia. Ontarion kaikissa kau-pimgeissa
vaälltsl .kuitenkin parempi
tilanne kuin hiissään muussa maa­kunnassa.
Parhaita palkkoja mak­settiin
Hainiltomssä. Oshawassa,
Sudburyssa Ja Windsorissa — tämä
Johtui keskitasoa korkeammasta pal­kasta
rauta-. Ja teräs- sekä auto- Ja
nlkkellteolHsuudessa. •
•Kuten oli odotettavaakin, kaikissa.
kauptmgeissa oli suhteellisesti enem­män
sellaisia naisia jotka ansaitsivat
väjää $l,SffO vuodessa, kuin oli tämän
palkkaluokan miehiä. Kaikkialla
paitsi Canadan kolmessa huomatuhn-massa
kaupungissa (Ottawa. Toronto
ja Wlndscr> yli toinen puoli naisista
ansaitsi väbemiriän kuin $1.500 vuo­dessa.
Tässäkin suhteessa Quebecin
kaupungeissa vallitsi huonompi ti­lanne
kuiri Ontariossa.
Tähän $1500 tuloluokkaan sisältyy
luonnollisesti paljon nuoria, jotka
asuvat kotona. Mutta heilläkin on
vaikeutta tulla toimeen vajaan $30
vUkkopalkollla. •
Mutta perheen huoitajalh paUiäca-tilastot
ovat vieläkin dramaattisem­pia,
varsinkin kun muistetaan, että
Canadan kaikissa-perheissä ön kes­kimäärinä
henkeä ja yleisesti pu--
hueri asia on vielä" siten, että pieni­tuloisten
perheet ovat tavallisesti
suurempia kuin suurituloisten per-
Vajaa $2,000 ansaitsevien suhteen
oli suurta eroavaisuutta eri maakun­nissa.
Ontarion maakunnissa oli va­jaa
$2.000 vuodessa ansaitsevia per­heen
huoltajia 24 prosenttia, mutta
NewfoUländissa heitä oli 60 prosent­tia
ja Prince Edward Islandlssä 62
prosenttia.
Alle $2,000 vuodessa ansainneiden
perheen huölt«)ain lukumäärä oli
Quebecin maaikunnassa suurempi
kuin Ontariossa. Quebecin Viidessä
sutu-immassa kaupungissa, paitsi
Montrealissa, oli $2,000 pienemmät
-ja Montrealissakin oli yksi, jokaises­ta
rieljästä perheen huoltajasta täs­sä
palkLuluokassa. Ontarion missään
yhdeksässä kaupungissa (joista ti­lastot
oli laadittu) el ollut aivan
neljättä osaa perheen huoltajista al­le
$2,000 vuosituloisten luokassa. Par-hainunin
pialkattuja Ontarion kau­punkeja
ovat Oshawa, Windsor Ja
Sudbiny. \
Labor Pacts.
Social Cfedit aikoo
laajentua jokaiseen
Canadan maakimteai^
Oitava. — Social Crw!it>|>ttoIue i l -
xrioltti täällä vlUron vaihteessa, >että
(Quebecin maaki^onassa to|mimit L i -
giie du Social Cisdlt on: liittynyt puo­lueeseen
ja että' se on ensimmäis^
ask^eena puolueen fyrkimykseen
saada järjestöjään Canadan jokai­seen
maakuntaan.
"Niin pian kuin se voidaan järjes­tää,
tulee meillä olemaan puolue)-
järjestöjä Canadan jokaisessa maa­kunnassa.
. Newfoundlandln Ja Tyy-nemneren
rahnibjn välUlä", sanoi
puolueen johtaja Sbldn Low.
Vuonna 1944 liittyi Quebecin maa-lEunnasta
täl^h puolueeseen Unlqn
des Hecteurs, .joka säi yhdeii edusr
tajansa valituksi liittovaltion parla­menttiin
vuoima 1946.
mmm
häh se^aiset ^ännöstyötkih, joita asianomainen suorittaa- "leipä­työnään".
Väärinkäsitysten välttämiseksi me haluamme korostaa
erikoisesti/että me emme suinkaan pyrikään kieltämään kenenkään
oikeutta tehdä käännöksiä Vapaudesta. Kaikin mokomin. Siihen on
oikeus kaikaia, joita s^^^ miellyttää. iMutta tehköpn hän sen
rehfilifeMii ojnall varustettuna jä julkisesti, eikä
gi;; salaa nurkan^taka^ ampumalla, sillä viimeksimainittu ori kätyröintiä
j' • ! -mitä kukaan* kunniallinen kanäalaisemme ei hyväksy eipä edes
" kätyreiksi antautuneiden omat lapseta
J?.; » Vapaa Sanan lukijat ja osakkeenomistajat, me olemme kiinnit­täneet
näin terävästi huomiota salaisten ilmiaritökJrjeideh lähettäm>-
isecri ja niihin verrattavien tekojen tuomitsemiseen vain yhden seikan
Irjifl vuoksi. Me toK-omme, ettei sellaista tapahdu enää koskaan. Jos
|; 1^ '. sille periaattcettomiiuden tielle mennään, Vapaa Sanan poliittinen
.'|?V taso painuu Suomen sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohdon
X 1|;/' "salaputki"-skandaaliri tasolle, mitä kansan keskuudessa tulkitaan
. Vjijj?': / sanoilla *• raha d haise''. Sellaista kohtaloa me emme Vapaa Sanälle-
< ' ' kaaÄt(j{vo; Päinvastoin me toivomme, että lehtiemme välille kehit-iittincn
railo kapenisi niin paljon, että voisimme yiiteisin tuu-i
ja
MAKSAMATON VUOKRA
Kysymys: Mikä ön paras menet-telytaipä
kun talon vuokraaja on kuu­kausi
takaperin., {»Istunut asunnos­taan,
jättänyt taloon omaisuuttaan
ja vienyt avaimet mukanaan, mutta
el ole maksanut vuokraansa. Voiko
talori omistaja pidättää omaisuuden
vuokraa vastaan ja millä tavalla?
Talonomistaja.
- Vaistans: Tavarain takavarikointi
paihtuU tiaisissa tapauksissa
yleensä ulosottomiehen (bailiff) kaut­ta-
vaikka lain mukaan talon omista-
JallJEikln ori siihen oikeus. Koska kaik-
Kumoamatbomat hinta- ja laa-tutöteamukset
osoittavat, ettäSuo-msn
kauppa N-liiton kanssa; nitn
elintarvike- kuin mulHakin aloilla,
ori ollut hyvin edullista Suomelle,
kuten se cniaikille Neuvostolii­ton
• kanssa säännölllsisisä kaup­pasuhteissa
oleville maUle. Neu­vostoliiton
kauppa, kuten muukin
talous ori perustalla, joka el hor­jahtele
sinne eikä tänne erilaisten
suhdanteiden vaikutuksesta, NUm-pä
kauppasopimxikset tehdään pl-temmäbji
ajaksi ja samoin mää­ritellään
hinnat,, kokonaan toisin,
kuin tapahtuu monissa kapitalis­timaissa,
Jobka kuten esim. Eng~
lanti, saaittavat aina parin kuu­kauden
kuluttua määrätä uudet
osto-Ja myyntihinnat.
Kun Saamen elintarvikekau­passa
on viime vuoden aikana i l ­mennyt
tappiollisuutita ja koska
sen suhteen on esitetty julkisuu­dessakin
morierilaisia arvioita, mm
ki asiaa koikevät yksityiskoiidat ei
ole tiedossa, kehoitariime teitä kään­tymään
asiassa lakimiehen puoleen.
Iiii'*"
,,fej''f.y,'Ä.j
min ja yhteisin voimin edistää ainakin päivänkysymyksiä, jotka ov:at
kaikkia täkäläisiä maanmiehiämme hyvin lähellä, huolimatta lain­kaan
siitä, oivalletaanko niitä täydellisesti tai ei. Yhteistoiminnassa
täkäläisten maanmiestemme ja koko Canadan kansan parhaitten etu­jen
puolesta, Vapaus on puolestaan valmis tulemaan pitkäh askeleen
sen rääon keskivälin ohi mikä nyt lehtiemme väliliä on.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka kysymys sodasta tai rauhasta.
Kaikki hyvää tarkoittavat maanmiehemme toivovat ja rukoilevat, etta
• 11 ? 1 uhkaava sota voitaisiin välttää. Sanomalehtihä meillä on ollut ja
l ^ l l l l f li^^^ jonkin aikaa olemaan erimielisyyttä siitä, mikä on
flllf^-^^^ ja siitä, mitkä maat ovat
enenMnän syyllisiä vallitsevaan sodanvaaraan. Nämä ovat poliittisia
; 'I vSf^^ asioista, joista voidaan väitellä ja keskus-
^^^^'^^«l^fe historian tuomiota. Mistään maasta tai maiden
1 ;^ 1 ryhmistä ei saada "huutamalla" syyllistä eikä "syytöntä"'. Historia
f ! on lahjomaton ja tulee aikanaan —- vielä meidän aikakautenamme
l | - h —näyttämään mikä on oleellista ja mikä mielikuvituksen tuotetta.
' Miksi emme siis voi tästä poliittisesta erimielisyj'destä huolimatta
etsE keinoja siilien, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla
mm
i mM^fim^lm^^ KAIKKIEN MAIDEN:^ ASEISTUKSEN. VÄHEX-Is?'?
mk
TÄ^ KAJXSAIXVÄLISEN- JÄXXITYSTIL.\XTEEN
ifii -BUOJENTA^IISEfex SEKÄ KOREAX SODAX LOPETTAMI-paljon
parempi ja paljon tuloksellisempaa, että
imme siUa, kumpi lehti voi suuremman panoksen antaa rau-asian
estämiseksi)
iuomiolIisesU on joitakin yhteiskunnallisesti nukkuvia tai tyk­känään
edesvastuuttomia ihmisiä, jotka poliittisen vihan kannusta-maila
ja erinäisten harhaluulojen vallassa ollen toivovatkin sotaa. He
liiulevatVettä niin "kostetaan ryssälle", ja päästään taas Vapauden
kimppuun lapualaismallisillä "ponsilla", jossa vaaditaan meidän omai-suuiisiemme
"oikeille omistajille luovuttamista" j,n.e. Onneksi täl­laisia:
haihattelijoita on täkäläisten maanmiestemme keskuudessa hy­vin
vähän> On levinnyt käsitys, että jos tykit käännetään "kohti
inhaa itää", niin Suomesta tulee silloin "lännen" vihollinen ja täkä^
Iäisistä suomalaisista "vihoUismaalaisia''. Ei ole erittäin rohkaisevaa
ajatella, että. meidän omat poikamme joutuisivat ehkä atomipommeil-,
la hävittämään Suomen kaupunkeja, kyliä ja kansaa. Eikä ole loh­dullista'ajatella
sekään, öttä meistä tulee täällä vihoUismaalaisia sii­hen
sisältyVine'vaikeuksineen.
Yksistään'näiden seikkojen, itsesäilytyksen, ja samalla Canadan
kansan ja valtion etujen vuoksi meidän tulisi antaa aktiivisen pa­noksemme
rauhan asian edistämisen h>*väksi. Valitettavasti Vapaa
Sana on tähän asti siitä kieltäyt>'nyt, mutta tämä Airhe olisi vielä
korjattavissa, sillä pai-ffmpi myöhään-kuin ei riiilloinkaan.
Siltä \'arälta jos meille sanotaan, että ainoastaan Vapaus, kom­munistit
ja muut rauhanpuolustajat joutuisivat sodan syttyessä vi-hollismaalaisteri
kirjoihin, me haluaisimme palauttaa Vapaa Sana-yhtiökokouksen
mieleen seuraavaa: Siihen aikaan jolloin Yhdysval­tain
ja Canadan raja suljettiin sellaisilta "kommunisteilta" joiden
ainoa "rikos" oli se, että he olivat toimineet työväenliikkeen jollakin
rintamalohkolla^Vapaa Sana selitti^ niin valitettavaa kuin se olikin,^
että on muka h>-vä kun "kommunisteja" pannaan kotiarestiin. Tämä
siitäkin huolimatta vaikka rajan ylittämisoikeus kiellettiin useimmilta
ei-kommunisteilta kuin kommunisteilta. Mutta pitkää aikaa ei kulu­nut
siihen kun Vapaa Sana Joutui esittämään sydäritäsärkevän vali­tusvirren
sen vuoksi kun '7fffl/Kj// kötnmumstivastahclta" suomalai­selta
oli kielletty Yhd>-svaltain viisumi!
Todellisuudessa meillä on paljon enemmän sellaista, mikä liit­tää
meidät yhteen ja vaatii toimimaan yhteisten etujen hyväksi, kuin
on sellaisia seikkoja, jotka erottavat jneitä. Ja kuten sanottu, Va­paus
on puolestaan aina valmis tulemaan yli puolitien jos tällaista
yhteishj^vän ohjelmaa ryhdytään suunnittelemaan. Me toivomme­kin,
että Vapaa Sanan yhtiökokous nousisi näissä elämän ja kuole­man
kj-sj-myksissä suppeiden ryhmäetujen yläpuolelle.
syytäty Neuvo$Wliltioon suuntau­tuvaa
bauppaa, on Helsingin Va­paa
Sana julkaissut tounituspäls-
: tallaan seuraavan selostavan kat-sautjsen
asiaan.
Vapaa Sarian selostus on seu-
• raava: . ^.;'";'/
Kauppavaihtomme elintarvikkeilla
ori kilnniittanyt . ruhsaÄSti julkista
huomiota osakseen s^ä oriialaatul-suutensa
että varsinkin tappiollisuu­tensa
vridksi. Viljan suhteen eriime
ole olleet koskaan omavaraisia. So­dan
jälkeen sitä on tuotu tilJEomailta
— valtaosalta Neuvostoliitosta —
vuosittain'200—3ÖÖ,00Ö tormla. Viime
vuonna viljaa tuotiin ennätysmäärä
eli 490,000 tonnia edustaen rahalli­selta
arvoltaan 14,678 miljoonaa
marklua. Mutta samana aikana
meiltä myös vietiin viljaa 60iO00 ton­nia
eli nohi 700 mllj. mkri arvosta.
Maitotaloustuotteideri suhteen olem­me
sen sijaan omavaraisia, mutta
asioiden taitamattoman hoidon vuok­si
olemme näistä tuotteista joutu-rieet
sekä viemään että tuomaan voi­ta
ja kananmunia sekä lisäksi vie­mään
juustoa. Yhteensä maitota­loustuotteita
vietiin viime vuonna iä-
Perhelisää maksettu
2 milj. perheelle
Ottawa. — Alahuoneessa ilmoitet­tiin
tk. 19 pnä että .viime vuoden
joulukuussa maksettiin^ p^
Cänadassa kaikkiaan ifhi.i^ per-heelle;>
yhtesnsä 28.126,235 dollaria.
Perhelisää makscttUri kaikkiaan 4,-
668,987 lapsesta, kesklmäärlri 6.02 dol­laria
lasta ja 13.91 dollaria perhettä
kohden.
SITÄ
NAISTISK E0BKEV8
~ Vaitätkö, että naiset ovat
keampia kuin miehet?
— .Väitän, sUlä en ole koskaan aä
nyt miestä. Joka rohkenisi nS
kauppaan sovittamaan päg^
$2,000 turkkia, vaikka taskus^^
25 senttiä enempää rahaa.
HEINOa HOKSAUTUS;
— Nähdessäni sinut tulee JUai jj
mieleeni.
— Mutta eihän hän ole mjnim
köiseni.
— IV, muttrliäri on minulle ^
:velkaa.' • ^
tuotiin n.-400 miljoonan markan ar­vosta.
MurheeUlsinta tässä elintar­vikkeiden
kaupassa ori ollut sen tap­piollisuus^
Viimeksi oii tähän pulmakysymyk-seen
kimriittänyt huomiota Helsln-
' gin Sanomat, joka asiaa jokin päivä
sltteri pääkirjoitubjessaan käsitelles­sään
antoi siitä kuiteiikln tapansa
mukaan kierpri ja vääristelevän ku­van.
Mitä eiisiksi viljan! tuontiin
tulee, ylitti se viime vuonna oman
täipeeriiriie. iMu^ HS esitti asian
kult^nklri siinä valossa kuin Neuvos­toliitto
pakottaisi meidät ostamaan
sieltä viljaa tarpeettoman suuria
määriä Jä että me Joutuisimme mak­samaan
esimerkiksi neuvostoliittolai­sesta
vehnästä 5,000 markkaa tonnil­ta
eneinmän kuin amerikkalaisesta.
Näin kuitenkaan ei ole asianlaita.
Mitä ensiksi Neuvostoliitosta ta­pahtuvaan
viljan tuontiin-'ylipääiisä
tulee, niin Neuvostoliitto ei ole ker­taakaan
pakottanut meitä ostamaan
viljaa sSn paremmin kuin mitään
muitakaan tuotteita vastoin tahto­amme
Ja tarpeitamme. Jos; kauppa-valtUutettumme
ovat suorittaneet
lilan suuria viljan hankintoja, niin
se on heidän vikansa — ei Neuvosto-hes
3 miljardin markan arvosta ja I llltori. LIevehtäväriS seikkariä ni­menomaan
viime vuoden osalta on
mainittava, että sääsuhteiden joh­dosta
maatalouttamme kohdanineiden
satovahinkojen täHden viljävajauksen
todellirieri suuruus saatiin selville
melkoisen myöhään, joten viljan os­tojenkin
suuruuden arviointi oli val­keaa,
Hlriitasuhtelsts HS- khrjolttl
vielä muutama kuuijjusl sitten koko­naan
toisessa äänllajlssaV Ulko-maankauppaariime
käsitteleväsi^
pääkirjoituksessaan 26.. 9. -52 lehti
mainitsi mm: "Tammi—kesäkuun ai­kana
on esimerkiksi NeuyöStpllitosta
tuotu vehnäkin maksanui' 29:40. US-A:
sta tuotu 33:60 ja. Kariadasta 35
markkaa. Myös venämiiieri ruis ja
maissi on yleensä ollut 'muita hal­vempaa."
Viljan mäailriianmarkki-nahlntbjen
tarkastelu ^Osoittaa, että
ne pysyivät kcLo viime vuoden' mel­koisen
vakalii^, joten fiB:n vältteöt
USArri viljan halvemmuudesta eivät
pidä palkkaansa.
Kolmanneksi, kUn ori 'kysymys vil­jan
JäUeenmyyrinLstamme 10 prbs.
tappiolla, niin Neuvostoliitolla ei ole
sen kanssa mitään tekemistä. Me
olemme msryneet \ viljaa pääasiassa
Länsi-Saksaan siltä, syystä, että tol­kuttomasti
holdeitun ulkomaankaup­pamme
ja valtaosaltaan läntisille
markkinoille suuntautuneen puurija
lostusteollisuuden tuotteiden vleimin
supistumisen johdosta .me.-olemme
joutuneet valutsttapuläärijärlöiuppa-taseemme
osoittaa . viUne vuoden
osalta mm Läni3i-&ik6aari, n. 7 mil-
Jairdin markan vajausta.
Mitä tulee voihin, niin iiie veimme
sitä viime vuonna n; 4.miljoonaa
blioa*' 220 markan kilohinnasta Ja
toimme 1.5 miljoonaa kiloa. 270 mar­kan
idlohinnalla. ,
kauppairiäne on ollut sumin, plhrteln
samantapaista. Myös juiistori vien­tiä
pn harjoitettu satojen" nötUJoo-nlen
markkojeri' vientipaiadolden
turvin.
liuonnollisesti voin ja kanapmitnien
kotimaista kauppaa haittaavat suu­ressa
määrin Jyrkät kausivaihtelut
tuotannossa. .Muita viimeksimainit­tuja
voitaisihi suuresti tasoittaa —
ellei suorastaan kokonaan eliminoida
^ rlittävleri ja kunnoUöteri varas­tojen
rakeritariilsellä. yiimeksiriial-nlttuja
meillä ei ole sferi pärenorain
voita, LTJnamriurila Ja juustoa kuin
viljaäkaari varten. Kurinolilset Va­rastotilat
voitaisiin räkenitaa nopeas­ti
niillä säästöillä, jotka aikaansaa-,
täisiin välttyiriällä tappiollisesta eUn-
"carviklceiden vieimlstä — puhumat­takaan
ulkomaisten vuokratilojen
vuokrakustannuksista.
Riita johti syytteen
nostamiseen
Sanlt Ste. Marie. - - Täällä oli tis
tainifc olkeud^sa,_ käsiteltävänä: i
IjajuttUi Syytet^^ olivat
Nevers ja George Groulx. .
Syytetyt jpiitulvät pidätetyt
heille tuli riita McPädden "
Co:n käinppä No. 41. jolloin
sanoi Neversille: ''§iik'tapoitM
hen ja poltit hänen kämf)ä'nfa.^i
Suomi
joukk
Puola
nelsin&J.
sa vieraili
suoriutui
rosaottelui*
maalia 'Puo
sessä otteli
toisessa Su
Suomen
Teromaa b:
eitä kohteh
puolalainen
• innostaen ;
omiakin sill
ilmeni, t^a.
suoritettiin
nenkhi. seu
teista noin
KolmamM
ystävyysottc
kue maalel]
verslri sanotaan kleltärieerisyytöfa sään ja saa;
miutta Grt)Ulx sanoi: "Minä näjii: ' 3 sjoh
nun tekevän sen. Olin väin 100 j ^-^^^^ entis»
kaa kaukana:" _ j^tys rikott
Eräs- työmies sanoi fcuuUeei kertaa,
väittelyn ja samoin kämpän Mintsl
.johtaja Prarik I ^ , jotka ovat t metriä .loist
dlstajina. ; pidet
Neljä vuotta sitten löydettUät __
R:n radan varrelta. Jplm Haä^
ruumis palaneen iumppänsä rätii
Yritykse]
oista ja kuolemansyyn tutkimijk^ joilkkue
havaittiin hMetmurhatiiksLSeK 7 otteilla
ja Groulx ovat syytettynä Häigli
miurhasta. .
Rinun
luisteli
Moskova.
lumestaruus
Kimma Sh
raaaUmaner
matkalla. ,A
nätys. Joka
yahhuudeneläkeläiset
"nääntyvät nälkään"
yksityishoitpiö£^: '
London, Orit.—Vahhuudeiiieläl!
Iäiset "nääntyvät nälkään"; jolssai
yi.'jltyistbri omistamissa holtoioö
Mlddlesex-kauntlssa. sarioi. Blddii
phin town5hipin kunnanesiiriles
Dobbs: Middlesex-käuntin neuvi
kokouksessa viime viikolla. Hän!
vierailleensa eräässä- sellaisessa
tolassa ja sanoi "olosuhteiden'
Jiirveäj". Näiden hoitolain omis
saavat haltuunsa eläkeläisten shi
kokona ibuudessaan. ."Mlteri. .paiJ911'
otaksutte eläkeläisten saavan 40
iariila kuukaudessa", kysyi
royn kunnan varaesimies, kUri'
pitää ruokkia, vaatettaa >jamaj
taa hoidokit?
Toronto. -
seura Yrityi
äskettäin i l
numerossa, t
kiekkojoukki
ja 'tammik.;
metoista kei
tä seitsemäi
pauksessa t
neljä tappio
jouL-iueen
seuraavassa
ininnimiiiiniiinininm
20^000 kodittomaksi
tulipalon johdosta
Rangoon. — Täällä tuhosi t
5,600 rakennusta torstaina Ja senjc^
dosta 20,000 ihmistä jäi kodit
Vähintään 5 henkilöä: kuoU
lossa ja useita henkilöitä on kadä
sissa.'
Poliisit ja sotilaat vartioivat, patt
neita raimloita ja ainpi^vat-lu^
henkilöä, joiden sanottiin yritän«
varastaa tavaroita paioalueeitai.';'
Kahden juhlapäivän
ajat ilmoitettiin
Ottawa. — Viikoa lopulla
tihi täällä hallituksen kuulutus :
desta iaUlisesta juhlapäivästä
dassä. Ne ovat kunfrigattsiferi. <
mäpälvä, Jiokä vietetään mainanti
toukok, 18 pnä, pgjsähBiJla myjfe''
toriapäivä, ja kruimajaisiäivä.
vietetään kansaJliseria juhlapälfö
tiistaina kesäk. 2- pnä.: Kti
päivätovat laillisia juhlapäiviä; | |
loin pankit ja hallitusten vlrtstq
ovat suljettuina.
Kohl
< • '
ENSIMI
TOIVnEI*
\
KOLMil
Myöskin
KIRJAA
Pienen'
BOX 6
-jiiiiiiiiiiiiiiiiiinniuiii
Vanha ystävämriie Pietilä, joka ei
, yritäkään salata taipumistaan kyy-:
nillisyyteen, pistäytyi viikon alussa
toimituksessa.
Kaikesta näkyi, että hänen mie­lessään"
oli jotakin muutakin, eikä
vain Sudbiuryn seudun harvinaisen
kova lumimyrsky ja käupurighi Isl^n
kehnpus teiden ja katujen puhdista-,
misessa. mtakä suhteeri Pietilällä oU
paljon sellaista sanottaVaa riiitä el
saa julkisen sarian palstoilla prän­tätä.
Aitansa, pärrästettyään Pietilä löi
lakkinsa naulaan, avasi puollpait-toonsa
napit, istui ainoalle "vieras-tuoliUemme"
ja veti vanhan väärä-vartisen
taskustaiisa. Se oli erehty­mätön
merkki, että ystävällämme oli
jotakin "sydämellä". Emme siis häi­rinneet
miestä, vaan annoimme asi­ain
kehittyä normaalista rataansa ja
jatkoimme työntekoa Pietilän selail­lessa
joitakin vanhoja lehtiä Ja tä­män
tuosta kiskaistua henkisavut.
"01etk/> huomannut", sanoi vlhdohi
Pietilä silmäluomiensa alta vilkaisten
allekirjoittarieen puoleen, "että Setä
SamuUn rhaassa pidätetään joukko­mitassa
työläisiä, tutbitaan ihmisten
"vääriä ajatuksia" ja estetään meri-miehetkin
nousemasta maihin?"
"No, kukapa el obsi tuota luioman-nut".
sanoimme me lisää odoteUen.
"Tiedätkö sitten senkin, mihin täl­lainen;
teerenpeli lopulta Johtaa?"
"Valkea, sanoa."
"Lriälenpa vain, että jos tätä
- peliä jatktia. niin mätatairian vuo­den
.'perästä rajan eteläpuolella
pidetään knririiällisteri tens-ilais-ten
nllttapnima sitä. että oi^aina-
. kin' kerran pari ollut Sunreri Ra.>
han lioitajahtaajain vankina."
"ESikä . . ." '
"Niin pn ennenkin tapahtunut",
sanoi PietUä verkalleen.
"Mutta jos amerikkalaiset vapaa­ehtoisesti
antavat maastanta tehdä
yleisen hullujen huoneen, missä L»iik-ki
kaunis ja. hyvä tuomitaan. Ja kes-kialkamen
pimeys ja pahe palkitaan,
niin se on tietysti heidän asiansa",
sanoimme me vahx jotakin sanoak­semme.
'TOinpä niin", vastasi Pietilä ja
kiskoi liivintaskustaan esiin rypisty­neen
lehtilelkkeleen. "Jos antavat
suuren rahan viedä oman maansa
hornan kattilaan, niin se on heidän
asiansa. Mutta", lisäsi Pietilä pit­kän
henkisavun kiskalstuaan. "ame­rikkalaisilla
ei ole kuitenkaan oikeut­ta
tulella ja miekalla levittää tätä
phneytta muihin maihin."
"En olketo käsitä." "
'ICatsos nyt vaikka tätä lehtileik-kelettä",
sanoi Pietilä ja jatkoi:
"Huomaa että se on tullut joulu­kuun
28 pnä 1952 Pusatiistä, Koreas­ta.
Pane riierklUe, ettei ole kysymys
mistään punaisista eikä: edes puner-tavistaljaan.
Täriiä on Reuterin'uu­tistoimiston
kirjeenvaibtajari Philip
Kimin porvarilllrien tllaiiriekuväus."
"Hyvä on, mutta kerir^n asia ly­hyesti."
• ••'
• "Tiedät, että amerikkalaiset ovait
olleet Kpreassläplioitistamäm
kratiaa, eli tasa-arvölsuutta ja sitä
•heidän eiiritaj^äarisa^^ katso-haa
tätä otsikkoa:V - v ' .'
'Nolttius ori lisääri^jäft&SSä sotaan
väsyneiden eteläkorealadsterii^ keskuu­dessa',
sanotaan otsikossa,' Tahtoo
sanoa, eteläkorealaiset oVat sotaan
väsyneitä, mutta EIsenhowerin'mie­het
selittävät nyt riieille, että ame­rikkalaiset
vedetään pois rintamilta
jotka miehitetään ennen pitkää
eteläl«realalsilla sotilailla — jotka
^ivät halua sotia! Tahtoo siis Sanoa,
että korealaisia ajetaan väkisin so­taan."
"Hm . . .!"
"Älähän keskeytä", jatkoi PletUä
"sillä tässä jutussa kerrotaan edel­leen,
että sotaan kyllästyneet, kur­juudessa
elävät ja toivottomat etelä-koreala^
et etsivät lohdutusta noidis­ta
ja muista veijareista, jotka väit­tävät,
että he voivat noitiunalla pa­rantaa
ihmisiä ja ajaa loihtujensa
avulla paholaiset pois 'kovan onnen*
kodeista . . . Niin, sanovat voivansa",
jatkoi Pietilä, "muttä ehtona on. että
noidat, sekä käsistä- jä tähdistä en­nustajat
saavat lopuUtto rahat kur­juuteen
ja epätoivoon ajetuilta ih­misiltä.
"Tämä toko leikkele bllsl eritÖSl
kuva.avaa luettavaa. Mutta:
tätä: 'Ensiluokan Mudangit (y«
tanssivat: usein partaveistä mii
tavien terävieri. miekkpjeri
ajaakseen sairauden paholaisen:
potilaistansa.
" •Heidän mukanaan;ontava
kuusi avustajaa.: He lyövät
jä keräävät rahaa. Mitä ene
tulee rahaa,';sitäpU:emriiin
paranevat, väittävät Mudanglt.
fcinkertalsenia, hintana'
polsajotansslsta: on 800—1^000
(epävirallisten taiksöjeri nhi
'•KUn siis iamerikkalaJsetsutt^^
kaat ajavat, onnettomia korealaisi»!
noituuteen ja pimeään ke
samalla kunSaksässa aseistetaan'»-]
tä voimia, jotka ovat jo kaksi kcrtail
syöEseet ihmiskunnan maailmanl^-i
juii^en: sotaan, hiin silloin ei ole«w|
kysymys ainoastaan amerikkalalö|
koskevista asioista."
"Miktta eiväthän tavalliset amä4'|
kalaiset . . . "
"Eipä tletenkjääri. MUtte suuri »'j
ha on saanut niin lujari otteen tli-l
dysvaltata hamtuseUmlssä, että lo*4
kien hyvää tarfcoittavife ;ihml5t«0i
täytyy tukea tavallisia ame
sl»v Joita nyt vainotaan, seulot»»» j
poliittisten miellpltiBiden vuoksi, «n-1
gitäan. karkoitetaari Ja telblt«a«|;|
kin, vain sen vuoksi,. että ,
jatkaa Korean sotaa' ja laajcnta»^^ j
tä, sekä aseistaa hitlerilälset
uudelleeri^ tuipni Pietilä.
Meidän oli pakko Jnyöntää, g]
Pietilä 611 kerrärikUi oibsUla JÖJ?*!
jBansäkoO*
Kirj.Evt
Tässä el
suurimple:
legendaari
SModOTVsk
sen puuttK
sitä suurt
Marie Cix
Tämän
tähän seu
"Tällä t
hoaVimms
leen, vuos
myksensä
mattomuu
kanen. Su
"KirjaUl
Tidende.
Stefan !
tuvat täss
salaisten
tulkitsijan
kultalsuud
nähtäiväkfi
Eris Knii
Miljoom
Lassie-kolj
ja kotia, 8
kakumppa
uupumista
pojan luol
Lapsille s
Värikuv
Vapa
BOX es