1962-12-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 8 p. — Saturday, Dee. 8, 1962 V A P A U S INDEPENDENT LABÖRORGAN OF FINNISH GANADIANS (LIBERTY) Establislied Nov. 6. 1917 . Edltor: W. Eklund Bianager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 Publislied thrice weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. MaUing address: Box 69 Advertising rates upon application, translations free of charge. Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa: 3 kk. ?.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 • 1 'j- • CANADIAN lÄNGUAGEIPRESS; USAn demokratia oikeqden eteen Ne meistä, jotka jouduimme henkilökohtaisesti seuraamaan toisen maailmansodan edelläjasismin kehitystä ja nousua erinäisissä Euroopan maissa, muistamme liiankin elävästi sen, miten fasismi aloitti ryhnistyksensä demokratian hävittämiseksi hyökkäämällä ensin kommunistisia puolueita vastaan. Heti sen jälkeen kun oh kommunistiset, puolueet saatu julistettua laittomaksi, leimattiin hallituspiireille kaikki vastenmieliset piirit ja järjestöt joko "kommunistisiksi" järjestöiksi ja yksilöiksi tai ainakin kommunisteille 'myötämielisiksi" piireiksi. Sen jälkeen kun kommunistinen puolue oli julistettu laittomaksi, olivat itiyös muiden yhteiskuntapiirien kansalaisoikeudet sattuman va- • rassa.'', TOISTUUKO K U R J A HISTORIA? Tätä historiallista taustaa vasten katsottuna on sanottava, että Gus Hall—Benjamin J . Davis puolustuskomitean sihteeri James L. Tormey on tuhannesti oikeassa vedotessaan Yhdysvaltain valtiovaltaan j a yleiseen mielipiteseen, että oikeuskuulustelu Yhdysvaltain kommunistisen puolueen toimintaoikeuksien tiimoilta; olisi estettävä ennen sen alkamista. Huolestuttava ^ nimenomaan Yhdysvaltain demokratian, kannal-takatsoen huolestuttava tosiasia on kuitenkin se, että Yhdysvaltain historian ensimmäinen oikeuskuulustelu mitään poliittista puoluetta vastaan — tässä tapauksessa Yhdysvaltain kommunistista puoluetta vastaan — alkaa tiistaina, jouluk. 11 pnä. Mutta syytetyn penkillä' oi ole silloin yksinomaan Yhdysvaltain kommunistinen puolue, vaan koko Yhdysvaltain demokratia. Tosiasia nimittäin on. että jos Yhdysvaltain kommunistinen puolue tuomitaan laittomaksi, s i l l o in ei ole enää yhdenkään amerikkalaisen kansalaisvapaudet turvattuja, eli kuten edellämainittu puolustuskomitea tämän asian vetoomuksessaan, esittää: "Jos oikeusministeriö saa vetää kommunistisen puolueen suun-niteFmiensa mukaan oikeuden eteen, s i l l o in joutuu itse Amerikan demokratia oikeuteen; yksikään vähemmistöpuolue ja yksikään amerikkalainen ei ole sen jälkeen enää turvassa." Tämä hyökkäys Amerikan demokratiaa vastaan kohdistuu tällä kertaa ennenkaikkea Yhdysvaltain kommunistisen puolueen johtavia puhemiehiä — suomalaissyntyistä Gus Hallia ja Benjamin J . Davisia vastaan. Heidät kummatkin oij pidätetty ilmeisesti ' väärien ajatusten" vuoksi j a vapautettu sen jälkeen $5,000 takausta vastaan. Jos oikeuskulustelu katsoo heidät " s y y l l i s i k s i " siihen, että he eivät ole rekisteröineet itseään "pettureina", silloin voidaan heidät tuomita $600,000 sakkoon ja 30 vuodeksi vankilaan! Samanlaisia ukaaseja, joiden noudattamisen uhmaamisesta Yhdysvaltain kommunistisen puolueen puhemiehiä aiotaan nyt oikeuteen raahata, on jo annettu erinäisille muille ns. "kommunistisille frontti-järjestöille" (!) kaiken Vakuudeksi siitä, että myös Yhdysvalloissa, kuten Euroopan fasistimaissa aikoinaan, seurataan kommunistien "laittomaksi julistamisen jälkeen muidenkin hallitusvallall.e syystä tai toisesta epämieluisten järjestöjen jäsenten vainoamista poliittisten syiden perusteella. Eräät uutistiedot viittaavat myös siihen, että rajan eteläpuolella on jo ryhdytty kunnostamaan keskitysleireiksi" toisen maailmansodan aikaisia sotavanicikasarmeja, sillä oikeusministeriölle on annettu valtuudet raahata pidätysleirille kaikki ne, jotka hän syystä tai toisesta leimaa "kansalliselle turvallisuudelle vaarallisiksi" aineksiksif Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että toistaako historia itsensä demokratian lamppujen sammuttamisen merkeissä Yhdysvalloissa? Alkaako Yhdysvalloissa vähemmistöryhmien joukkomittaiset pidätykset poliisilaitoksen mielivaltaisuuksien perusteella? Tämä on äärettömän tärkeä juttu, ei vain kommunisteille, sosia- : listeille, ammattiyhdistysväelle ja muille vähävaraisille, vaan kaikille amerikkalaisille — niukaanlukien. ne jotka eivät hyväksy kommunistisia maailmankatsomuksia, eivätkä edes työläisten lakkotaisteluja vaatimustensa hyväksi. Tosiasia nimittäin, kuten sanottu, että yhdenkään amerikkalaisen kansalaisoikeudet eivät ole enää turvattuja sen jälkeen, jos nämä oikeudet riistetään joko kommunisteilta tai j o l t a k in muulta väestöosalta. Tämän vuoksi, ja huomioonottaen ne pitkäaikaiset ystävälliset suhteet, mitä Canadalla ja canadalaisilla on rajan eteläpuoleiseen naapurimaahan olluti meidän canadalaisten velvollisuus on puoluerajoih i n katsomatta tukea niitä kaukonäköisiä amerikkalaisia patriootteja, jotga vastustavat poliittisen noitajahdin edelleen kehittämistä ja po-l i i ^ v a l t i on muodostamista, mitä kommunistisen puolueen laittomaksi julistaminen käytännössä merkitsee. Titon vierailu NLssa Kuluneen viikon aikana on täkäläisissä sanomalehdissä pohdittu leveästi "syntyjä syviä" sen vuoksi kun Jugoslavian presidentti ja rvp Tito menivät pariviikkoisellie lomamatkalle Neuvostoliittoon. •Yleisenä käsityksenä tuntuu olevan se, että Titon vierailu on hieman muutakin k u i n lomamatka", ja tätä käsitystä vahvistaa osaltaan se kun Titoa vastassa oli maanantaina Moskovassa Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev ja jräitä muita korkeita valtiovallan edustajia:,.' • • •• Kuten tiedetään, tämä on Titon ensimmäinen Neuvostoliiton matv ka A^uoden 1956 jälkeen. Myös tiedetään, että Jugoslavian ja Neuvostoliiton kommunististen puolueiden välillä kehittyi takavuosina perustavaa laatua oleva erimielisyys eräistä teoreettisista kysymyksistä ja se i o h t i myös näiden maiden valtiollisten välien kiristymiseen. , Viimeksikuluneen parin^jruoden aikana on kuitenkin .ollut havaittavissa merkkejä Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisten suhteiden pa-ranjemisesta ja melkoisella varmuudeliavoidaan olettaa, että Titon vierailu Neuvostoliitossa on kiinteä osa tästä kahden maan valtiollisten suhteiden paranemisesta. Erikoisesti on Neuvostoliiton toimesta pyritty lähestymään Jugoslaviaa sillä perusteella, että vaikka poliittisista ja teoreettisista kysymyksistä olisi kuinka suuria erimielisyyksiä — ja niitä on ilmeisesti edelleen olemassa näiden maiden kommunististen, puolueiden kesken — ne eivät saisi, eivätkä saakaan estää valtioiden välistä yhteistoimintaa ja valtioiden välistä ystävyyttä. Kansojen välisen ystävyyden ja yhteistoiminnan kehittäminen — tapahtukoon se missä tahansa'maailman kolkassa — auttaa maailmanlaajuisestikin rauhan asiaa ja j a ylijännitetyn poliittisen ilmapiirin lauhtumista. Tältä laajalta pohjalta katsoen on luonnollisesti toivot- SYNTYMÄPÄIVIÄ Julius Hanson, Sault Ste. Marie, Ont., täyttää torstaina, joulukuun 13 päivänä '78 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta vian onnentoivotuksiin. Y L E I S ÖN KIRJE L U K I J A N MIETTEITÄ Käteeni sattui eräs kuukausijul kaisu, jota joku voi kutsua kaunokirjalliseksi, mutta sitä se ei ole minun silmilläni katsottuna, sill^ missään uutislehdessä ei niin j u l keasti uhkailla ketään kuin tässä. Siinä on eräs kirjoitus, jonka otsakkeessa sanotaan "Me voimme vaikka haudata sinut herra K". Kirjoituksen sanotaan olevan "New York Journal Americanin tuotetta" ja kirjoittajana on "Bob Con-sidine", joka antaa, tietoja siitä kuin hyvin Yhdysvallat on varustautunut. Mutta\ vaikka USA olisi varustautunut kuinka hyvin tahansa, niin on mahdollista, että he, jotka ovat röyhkeitä, voivat, hautautua omaan kuoppaansa, jonka ovat toisille kaivaneet. Ei tarvtise katsoa pitemmälle kuin Hitlerin j a Mussolinin aikaan. Silloin moni oli varma fasistien voitosta, niinkuin Bob Considine on nyt olevinaan varma niiden voitos ta, joiden asiaa hän ajaa. Sanon tämän siksi, että kukaan normaali ihminen ei halua kirjoittaa voitoista, joita ei ole saavutettu, kuulipa hän mihin puolueeseen tahansa. Kaikkein varmin on rauhan voitto ja se tulee niiden osaksi, jotka | osaavat valita parhaimman halli- j. tuksen, joka pystyy antamaan työtä kaikille väriin tai rotuun katso matta. Pysyvä rauha saadaan kun meillä on yhteiskunta, jossa on kaikkien toimeentulo turvattu. Maassa, jossa kiihoitetaan ihmisiä sotaan ja kylvetään erimielisyyttä heidän keskuuteensa ei myöskään ole sellaista vapautta josta niin kovaäänisesti puhutaan. : j Kyllä minä luulen, että herra K:n hautaaminen Bob Considinen toimesta tulee olemaan hyvin kallista ajanvietettä. Olisi parasta antaa ihmisten elää niin kauan kuin mahdollista. Mutta kaunokirjallisissa julkaisuissa ei ole sopivaa tuo da vähemmän kauniita toiveitaan julkaisuuteen, vaan. niistä saisi jättää etenkin murhatoiveet pois. Kauniista puhei-sta i a kirjbituk- i si.sta on aina ollut ja tulee edelleenkin olemaan parhaimmat tulok set kuin ihmisyyttä loukkaavilla. Siis olkaamme ystäviä, sellaisia jotka eivät halua loukata naapuria eikä naapurimaan asukkaita. — Jussi. MITÄ TAPAHTUI? Viime yhtiökokouksen jälkeen esitettiin useita ehdotuksia — j o t kut mielestäni hyviäkin — tämän osaston nimen muuttamiseksi. Nimeä ei ole kuitenkaan muutettu, eikä toimitus ole kuitenkaan antanut minun tietääkseni selitystä, miksi pidetään kiinni epämääräi se.stä "yleisön osasto" nimestä, joka •saisi heittää paperikoriin ja ottaa tilalle paremmin tarkoitustaan vastaava. "Lukijan mielipide" tai " L u k i j an sana" olisi mielestäni sopivampi tämän osaston otsikoksi siksi, että se rohkaisisi lukijaa esittämään oman mielipiteensä kulloinkin esillä olevasta asiasta. — Pitkäaikainen lukija. Honduras valmis 'Vapauttamaan'' Kuuban Washington. ~ Hondurasin prer sidentti Villeda Morales sanoi viime viikon perjantaina pitämässään lehdistökonferenssissa olleensa yhtä mieltä presidentti Kennedyn kanssa siitä, että tarvittaisiin yh^ teisiä ponnisteluja Castron hallituksen kukistamiseksi. Presidentti, joka esitti samansuuntaisen lausunnon Amerikan V a l t i o i d e n järjestön OAS:n kokouk s6ssa perjantaina, sanoi, että " k o i . lejctiivinen toiminta", olisi tarpeen Kuuban vapauttamiseksi ja että Honduras olisi valmis tarjoamaan "tarvittavat tukikohdat ja sotilaalliset laitteet". tavaa, että suhteet Neuvostoliiton ja Jugoslavian kesken paranisivat ja lähentyisivät huolimatta lainkaan siitä, mitä teoreettisia erimielisyyksiä on ehkä edelleen vaikuttamassa näissä maissa. — Maan vetovoima ulottuu kauas avaruuteen, sillä sen vetovoiman säde on lähes miljoonaa kilometriä. Lehdessämme on jo julkaistu muutamia paikkakuntauutisia ja '•yleisön" kirjeitä, missä on keskusteltu tammikuun lopulla p i e t tävän Vapauden yhtiökokouksen asioista ja erikoisesti Vapauden sisältöä koskevia seikkoja. Vaikka "aikaa" näyttää, vielä olevan paljon, niin tosiasia kuitenkin on, että vuodenvaihteen pyhät vievät tästä 'ajasta" huomattavan osan. Lukijain huomio on luonnollisista syistä kiintynyt siihen aikaan jonnekin muualle kuin lehtiasioihin. Siksi olisi toivottavaa, että täntä keskustelu lehtemme asioista' yleensä j a erikoisesti Vapauiden' sisältöä koskevista seikoista pääsisi'täyteen vireeseen mahdollisimnoan ^'' pian.- Asia on sitäkin tärkeämpi'jos'oletamme, että joku yksilö, osasto t a i seura sattuu esittämään tai ehdottamaan jotakin sellaista, mistä toisetkin haluaisivat sanoa mielipt-: teensä. Tällainen monipuolinen keskustelu tulee mahdolliseksi vain siten, että se aloitetaan mahdollisimman aikaisin. Mistä sitten pitäisi keskustella? Juuri niistii asioista, mitkä sattuvat olemaan lukijan, osaston tai seuran "sydämellä". Toimitus ei halua rakentaa minkäänlaisia aitauksia, joiden sisäpuolella yhtiökokouskeskustelun pitäisi p.vsytellä. Päinvastoin asiallinen keskustelu voi kosketella mitä tahansa lehtemme ohjelmasta tai edesottamisista. '. Keskustellun hyödyllisyyden kannalta katsoen o^isi kuitenkin suotavaa, että vilkaistaisiin taaksepäin "oppia" saadaksemme joko hyvistä tai huonoista >puolista, mutta katsottaisiin silti eteenpäin, jos mahdollista tekemällä parannusehdotuksia ja -esityksiä vapaasti oman harkinnan mukaan. Nyt on jo herätetty kysymys paik-kakuntakirjeidcn tai: paikkakunta-uutisten lisäämisen tarpeellisuudesta. Sudburyssa jokin aika sitten pidetyssä kirjeenvaihtajain ja toimit-tajain kokouksessa lausuttiin toivomus, että "yleisön kirjeitten" osas to pitäisi saada laajojen joukkojen "keskustelufoorumiksi" missä käsi^ tellään lyhyesti, mutta iskevästi päivän asioita, huolimatta lainkaan siitä, mitä toimitus niistä kulloinkin sattuu ajattelemaan. On myös eräitä muita keskustelun aiheita: Tyydyttääkö Vapauden uutispalvelu, artikkelit, pakinat, nuorten englanninkielinen osasto, urheiluosasto, kodin piiristä osasto jne lukijoita yleensä, vai onko niistä jotakin sanottavaa. Erikoisen mielenkiintoista ja samalla vastaisuuden kannalta opettavaa olisi saada tietää lukijan mielipiteet lehden sisällön ' t a sapainosta'.' Tunnettu tosiasia on. että yksi tykkää .yhdestä ja toinen toisesta. Aikaisempi keskustelu on o.soittanut. että osa kirjeenvaihtajista haluaa saada mahdollisimman paljon uutisia. Osa lukijoista haluaa saada artikkelitaVaraa — ' tausta-ainehistoa". jonka perusteella on helpompi ymmärtää uutisia ja tapahtumia. Toiset haluavat enemmän ja parempia urheilujuttur ja, enemmän tilaa englanninkieliselle osastolle, naisten asioiden käsittelylle, osuustoiminnalle Jne. Selvää kuitenkin on, että lehden rajoitettu tila rajoittaa kaikkia näiv tä toivomuksia ja haluja. Siksi pyritään pitämään vissinlaista "tasapainoa", että saadaan lehteen 'kaik i l l e jotakin". Mutta tämä on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Toimitusta auttaisi vastaisuudessa paljon se. jos lukijat yleisemmin ilmaisisivat mielipiteensa siitä, minkälaista ainehistoa on hieidän mielestään ehkä julkaistu liian paljon, mitä liian vähän jne. Tässä on yksi suhteellisen helpo.sti tehtävä pa rannusniahdollisuus ~ mikäli on tiedossa, mitä todella halutaan. Paljon puhutusta "paperikoristak i n " voidaan puhua — ja parempi on puhua siitäkin julkise.sti, kuin nupista nurkissa. Joitakin — joskin numerollisesti kovin pieni määrä — kirjoituksia on viimeksikulu-neenkin vuoden aikana jouduttu jättämään julkaisematta. Mitään ei ole kuitenkaan heitetty siihen paperikoriin — ne ovat kaikki saatavissa. Mikäli siitä "paperikorista''halutaan siis:_ keskustellar esitämme seuraavaa: kukin asianoniainen 'puhuu vain omistaan" esittäen, että toimitus julkaisee pois jätetyistä kirjoituksista ne oleelliset kohdat, minkä perusteella kirjoitus on katsottu kelpaamattomaksi.—- Siten saa asianomainen valituksensa yleisesti kuulluksi ja lukijakunta voi kokonaisuudessaan tehdä omat johtopäätöksensä siitä, onko ollut aiheellista jättää kirjoitus julkaisematta, vai onko toimitus tehnyt virheen. Uskoisimme tällaisen käsittelyn auttavan asiaa ja karsivan samalla pois aiheetonta 'paperikorin" pelkoa. Yhteen ehkä mitättömältä näyttävään, mutta silti tärkeään kysymykseen olisi saatava ratkaisu: Tapana on ollut, että "Syntymäpäiväosastol-l a " on julkaistu onnitteluja erikoisten nierkkipäivien yhteydessä seuraavasti: 50-, 60-, 65- ja 70-vuotispäi-vinä ja sen jälkeen joka vuosi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että syntymäpäiväonnitteluja tulee vuosittain 65-ikävuodei^ jälkeen. Pitäisikö nämä "jokavuotiset" onnittelut aloittaa, kuten tähän asti 70:stä ikävuodesta vai pitSisikQ se aloittaa''65:stä Enemmänkin, onko lainkaan tarpeellista pitää kiinni tällaisesta "kaavasta", vai pitäi-sikö julkaista onnitteluja milloin tahansa niitä saamme? Olemme p i täneet tällaisesta ''kaavasta" kiinni yhtiökokouksen päätösten perusteella siinä mielessä, että visseillä merkkipäivillä on hieman enemmän kantavuutta kuin toisilla, j a ne olisi pidettävä hieman 'erilaisina". M i käli muutoksia halutaan, nyt on s i i - henkih sopiva hetki. I Lehden yleisohjelman kannalta katsoen Iplisimme erittäin kiitollisia, jös lukijat ilmaisivat mielipiteensä siitä, että _onko lehtemme toiminut riittävän johdonmukaisesti ja päättävästi rauhanasian edistämiseksi ja mitä voitaisiin tehdä tämän työn tehostamiseksi Vapaudessa? Onko Vapaus aina ja kaikissa t i lanteissa toiminut kyliin määrätietoisesti edistyksellisen yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi täkäläisten kansalaistemme keskuudessa — ja mitä mahdollisesti voitaisiin tehdä Vapauden yhtenäisyysohjelman tehostamisen j a voimistuttamisen hyväksi? Taataksemme k a i k i l l e lukijoille t i laisuuden mielipiteittensä julkituomiseen, toimitus toivoo, että yhtiö-kokousasioita käsittelevät kirjoitukset laaditaan lyhyeen, suorasukaiseen ja terävään muotoon. Siten voidaan palstatilaa aiheettomasti kuluttamatta suorittaa todella vilkas ja monipuolinenkeskustelu.— Toim. USA-^-HLjaM J^ew York.-r-Yhdysvallat j a H e u - vostoUitto jatkoivat New Yorkissa maananta na "^tuipput^on" neuvot-teliijäan Kuuban-kysymyksessä vallitsevien viimeisten erimielisyyksien poistamiseksi. . Yhdysvaltain pääedustajana neuvotteluissa oH maan Y K r i i päävaltuutettu Adlai Stevenson ja Neuvostoliiton vältuu^kiinfaajoHti apulaisulkoministeri Vasili Kuznetsov. ' Neuvotteluista päätettiin Neuvostoliiton ensimmäisen varapääministerin Anastas Mikojanin poistuttua Yhdysvalloista presidentti Kennedyn kanssa Wa8hingtonissa käymi-ensä neuvottelujen jälkeen. Mikojan sanoi ennen lähtöään lau-antai- iltan^. vaikutelmansa olevan, että 'edistystä oli tapahtunut molempien maiden näkökantojen lähentämisessä toisiinsa" useissa kansainvälisissä kysymyksissä. Hän l i säsi etta molemmat osapuolet olivat osoittaneet "hyvää tahtoa". Neuvostoliitto on poistanut ohjuksensa Kuubasta ja sen on ilmoitettu aloittaneen valmistelut saarelle sijoitettujen pommikoneiden poista' miseksi. Kuuban hallitus ei kuitenkaan ole antanut suostumustaan valvontakoneiston perustamiseksi itse paikalle. Y K n pääsihteeri U Thantin odotetaan neuvottelevan erikseen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton edustajain kanssa ja hänelle selostettaneen säännöllisesti molempien maiden välillä käytävien keskustelujen edistymistä. _v>^ Neuvottelut joHlPat mahdollisesti Y K : n turvallisuusneuvoston koolle kutsumiseen, jos niissä edistytään siihen pisteeseen, että Kuuban-kysymys voidaan uskoa saatavan käsitellyksi loppuun. « 4 mm TOIMITTANUT EEVA Gretna Greene Suezista etelään Maa e i pursua hedelmällisiä kasveja tai paratiisillisia lähteitä. Se on samanlaista, välittämättä siitä purjehditaanko Afrikan vai Arabian rantoja, näkymät ovat yksitoikkoista karua hiekkaerämaata, jonka väliin rikkovat noiden seutujen villit, jylhät vuoristot. Tuuli tuo laivan kannelle kuumaa heikkaa; polttavaa pölyä antaen ensiaavistuksen ,siitä, millaista maissa on. Kurjuutta, kuumuutta, kerjäläisiä, hikeä j a hiekkaa. Siellä täällä kohoaa kaupunki erämaasta. Kaikki ovat samanlaisia, sama määritelmä pätee jokaiseen. Tämä: kaupunki on kaksiosainen, uutta satamakaupunginosaa asuttavat eurooppalaiset, taaempana on alkuasukkaiden kaupunginosa koostuneena hiekkakivirakennuksista, o l k i - ja risuköynhÖksistä valmistetuista hökKeleistä ja kurjuuden viimeisimpänä osoituksena ovat jopa maakuopatkin palvelemassa ihmis' asumuksina -—länsimaisen kulttuurin hedelmiä . . . Ja basaarikujien kuppiloissa juodaan loputtomasti kahvia, tummaa väkevää kahvia. Kadunvierillä istuvat rahanvaihtajat, sadunkertojat, keräjäläiset. Taaempana saattaa näkyä vihreillä ruohontilkuilla paimen sauvoineen ohjaamassa karjalaumaansa. Yhtä kaikki on vain eriteltävä pois vaikutelma eurooppalaisen kaupunginosan loistorakennuksista ja kohta ollaan jälleen raamatun maissa. Mikään ei ole vaihtunut, mikään ei ole muuttunut. Itä on ikuinen.••• A F R I K A N PORTTI Kuten sanottiin on yhdentekevää mihin menemme. Kaikkialla on samanlaista. Illan tullen lepää pitkin katuviertä vaippoihin kääriytyneitä nukkujia. Vaikka päivän helle saattaakin olla sieätämätön, vaihtuu lämpötila näillä leveysasteilla nopeasti yön yllättäessä muutamassa minuutissa. Mutta nukkujat eivät välitä. Muhamedin fatalistinen uskonto on heidän voimansa, mystilliset mietiskelyt, niiden, avulla saavutettu ekstaasi.se voimanlähde, joka antaa heille kyvyn maata hievahtamatta kadun tomussa ja hiekassa pistävänkylminä öinä j a hienras-kaina päivinä. Ja valot syttyvät minareettien huippuihin, mueziinin rääkyvä ääni kutsuu uskovaisia päivänlaskun rukoukseen. Päivä saapuu, torilla on elämää^ nyt ovat äänessä vedenkaupustelijat käsityöläiset, kerjäläiset. Berberi ohjaa kuormitettua aasiaan säälimättömin potkuin, eläin vastustaa vikuroi, kaikki hukkuu hiekanse-kaiseen tuuleen, meteliin, melskeeseen. Mutta esimerkki on löydettävä.— Suezista etelään Olkoon se vaik-kaoa Aden, ALMkan portti, Englam nil)e kuuluva samatakaupunki samannimisellä ''suojelualueella" Ara-uian nieminnaalla. siellä, missä jokin aika sitten käytiin verisiä taisteluita, joiden kumu k i i r i aina maailman lehdistön Etusivuille saakka. Nämä kuvat ovat sieltä, läheltä paikkaa missä Intian Valtameri työntää laineitaan Mab e l Manderin salmeen, missä Punainen Meri kuohuu. Tiukasti hunnutettujen naisten kaupunki, Saban kuningattaren muinoinen perintömaa, joka oltuaan persialaisten vallassa joutui uskonkiihkoisten muhamettihiisten omistukseen ja sitä tietä. Ison-Britannian alaisuuteen. Vaikka seudun tun' nusmerkillisimpinä piirteinä ovatk i n vuoret, löytyy läheltä myös hiekkalakeutta uskollisena tunnusmerkkinä maanosan vaihtelevalle luonnolle. Gretna Greene on luvattu maa kaikille nuorille rakastaville, jotka pakenevat kodistaan mennäkseen ni^imisiin, Gretna Greene on ensim. mainen kaupunki Englannista Skotlantiin tultaessa j a siellä he voivat vihityt tää itsensä Skotlannin lakien mukaan. Gretna Greene on musta pilkku englantilaisten omassatunnossa. Mutta pilkku, jolle ei näy voitavan mitään: Poliitikot ja kirkonmiehet, sanomalehtimiehet ja opettajat ovat korottaneet äänensä vastustaakseen' 'Gretna Greenen skandaa. l i a " . Mutta heidän äänensä on häipynyt tuulen mukana. Skotlanti kangastaa edelleenkin kaikkialla Euroopassa alaikäisten rakastavien mielessä täyttyvien toiveiden maa na. • ^ Tilastojen mukaan jäi Englannissa V. 1956 kahdeksan kuusitoistavuotiasta leskeksi j a seitsemän saman ikäistä otti avioeron. Avioliitot oli kaikki solmittu Gretna Green' essa,, missä kuusitoistavuotiaat tytöt ja kahdeksantoista vuoden ikäi set nuorukaiset voivat mennä naimisiin ilman vanhempiensa lupaa kunhan vain ovat olleet paikkakunnalla 21 vuorokautta. Tämä vuosisatoja vanha laki on tietysti voimassa kaikkialla Skotlannissa, missä vuosittain vihitään kymmenisen tuhatta alaikäistä, mutta Gretna Greene on tullut suo situimmaksi paikaksi, koska se s i . jaitsee lähellä Englantia. Paikkaan liittyvät romanttiset perinteet ovat myös kiihottaneet nuorten mielikuvitusta. 60U vuoaa — aina vuoteen" 1940 — suoritti Gretna Greenin seppä pajassaan vihkimisiä^ ' takoi aviollisen onnen kahleita". Rautaiset onnenapilat,, jotka koristivat seiniä,, olivat tie-- tysti myös omiaan luomaan oikeaa tunnelmaa. Vuodesta 1940 lähtien on avioliittojen solmiminen tapah tunut asianomaisten viranomaisten toimistossa. Mutta silti on säilynyt tapa pistäytyä my9skin pajassa^ Näiden nuorten parin kolmien v i i kon pakollinen oleskelu Gretna Greenessa. jossa on 1^600 asukasta, on antanut leimansa kaupungin j o kapäiväiselle elämälle. Siellä on runsaasti hotelleja, täysihoitoloita, ravintoloita ja matkamuistoesine-kauppoja. Mutta hyvin usein nuoret laskeutuvat junasta matkavarus. teinään enemmän unelmia kuin r a . haa. : : Suurimalla osalla karkulaisista on varoja tuskin i-avintoon ja majoitukseen yksityishotelleissa. Kaik kien köyhimmät kolkuttavat Green-havin yksityishotellin porttia. Tämän hotellin puistossa on sodan-ajalta peräisin oleva parakki, johon aikoinaan majoitettiin sotavankeja. Kun portti on avautunut tapahtuu ero. Pojat sijoitetaan parakin va' semmalle puolelle ja tytöt oikealle. Maksu 30 shillinkiä ja "ylellisyyteen" kuuluu vaatimaton kenttävuode, tuoli ja pöytä. Kello 10.30 soitetaan iltasoitto ja 11 sammuvat valot. Yöksi jää vain heikosti loistava "Amorin Maja". Amor ei kuitenkaan tunne sääliä uhrejaan kohtaan. Ruoan hank- I kirimisestä muodostuu valkea p u l m a , " ' •' Leipä - ja • margiariini "näyttelevit-pääosaa. Rahaa ei useinkaan l i i b ^ ' ' ' ne- normaaliin ateriointiin. Kuinka hitaasti 21 päivää.saattaakaan^Jcu^/. lua, kun ei voi te^dä. muuta, k u i n . odot&a. Ikävystymisen, pe^ö. jihkaa varisba ruusuiset unelmat. Muun- , kinlajsia näytelniiä- voi ilmaantua. J M Yhf^kiä saattavat paikalle ilmes tyä vanhemmat tai yksityissalapo. liisit^! jotka ovat onnistuneet seu- / raani^an jälkiä Gretna-Greeniin. Lupa|ikset ja uhkaukset satelevat. Nuorten vastarinta murtuu. Seikk a i lu on päättynyt. Niin, sellaista on Suezista etelään — edellinen esimerkkinä - ^ s e i k kailua, ehkäpä, sitä on paikas.sa kuin paikassa, missä olot ovat levottomat. Pääministeri Neliru tor|iii fulenlopet-taiAisesltyksen • o • • . • N ^ Delhi. — Intian päämiijis: teri '^torjui lauantaitiUana Kiinan tulei^lakkauttamista koskevan ehdotuksen j a uudisti vaatimuksensa, - eitä pilanne rajalla on palautettava sellafeeksi kuin se o l i ennen syys-kuunf 8. päivää. Nehru lähetti Kiinan pääminis. t e r i l l^ Tshou En-laille kirjeen, jos sä hSn korostaa, että Intia ei v o i omal|sua mitään asennetta kiinalaistan ehdotukseen ennen kuin Intia ob saanut lähempiä tietoja siitä, . mitä? "todellinen, valvottu rajalinj a " merkitsee. Nehrun kirje anneltiin samanaikaisesti k^n kiinalais- ' •en joukkojen oli määrä perääntyä.. ..v Lauantai-iltana sanottiin, että i n • t f ^ a f t ^ siviiliviranomaiset ottavär'** haltuunsa ne alueet, joilta kiina-lafset ^vat poistuneet. E d e l l^ koftstöitiin kuitenkin, että itiiXS?' laiset joukot pidetään .Ladakhiii alueen läheisyydessä ja Delhin poh-j() 4spuolella olevalla rajalla sen «t-jaah efl^ä ne vetääntyisivät noin 2Q kilometrin päähän, mitä kiinalai. s^t ovati pyytäneet. I N T I A N KOMMUNISTIEN * KANNANOTTO New Delhi. — Intian kommunifi-tisen puolueen keskuskomitea i l moitti sunnuntaina tukevansa täyi' s i n ' ' I n t i a n hallituksen asennetta kiiiiJin tulenlakkauttamista kosker v i in ehdotuksiin. , K o p i t e a ; hyväksyi päätöslauselman, jossa kehotetaan kansaa tukemaan pääministeri Nehrun politiikkaa tänä maamme elintärkeäiaa hetkenä. v . Komitea arypsteli ankarasti niitä, jotka vaativat, että mitään neuvot-teluja ei tulisi aloittaa Kiinan kanssa. Edelleen Kommunistisen puolueen keskuskomitea lausui tervetulleeksi hallituksen päätöksen lähettää valtuuskunnat puolueetto miin Aasian ja Afrikan maihin hankkimaan Intialle tukea rajakiistassa. P U L M A Eräs'^nuori nainen meni povarille. Naiselle sanottiin, että hän tulee tapaamaan tumman komean mie^ hen, jolla on miljoonia, ja mepe-määiv: Öaimisiin hänen kanssaan vajaan vuoden kuluessa.: . " M a i n i o t a " , vastasi nuori asiakas, ^'mutia sanokaa minulle, olkaa hy- ^ , mitä minun pitäisi tehdä miehelleni ja kolmelle lapsellemme?" PÄIVÄN PAKINA Onkohan se lopun a|l(ua? Ei ole kovinkaan harvinaista, jos kuullaan rengille sanottavan, että "Mauri on nyt työnsä tehnyt, Mauri saa nyt mennä." Paikkansa pitää myps vanha, ja viisas suomalainen sananparsi, että jos annat paholaiselle pikkusormesi, ie vanha vihtahousu vie lopulta koko käden.. Nämä seikat tulivat mieleemme lukiessa: Washingtonista maanan taina tulleita uutistietoja, missä vihjattiin, että Yhdysvaltain Y K :n päävaltuutettu, Adlai Stevenson taitaa tulla pian poltinraudalla merkatuksi. Kuten tiedetään, mr. Steyensonin YK:ssa olonsa aikana aiheuttama suurin pettymys tavallisille nestoreille johtuu siitä, että hän e i o l lutkaan sellainen . "vapaamielinen liberaali" — Rooseveltin poliitti seen ryhmään lukeutuva mies — kuin oli melko yleisesti otaksuttu ja toivottu. Mr. Stevensonin kiivailu esim. Kuubaan tehdyn vastavallankumouksellisten hyökkäyksen puolesta sai hänet kerrassaan noloon valoon suuren ylejsön silmissä sen vuoksi kun heti hänen julkisten "kieltojensa" jälkeen tunnustettiin AVashingtonissa välittömästi, että Yhdysvaltain sormet olivat sittenkin siinä likaisessa pelissä. Väheni män mairitteleva oli hänen roolinsa myös lokakuussa Washingtonin toimesta järjestetyn Kuuban krii si n yhteydessä. Mutta sittenkin näyttää siltä, että sotaisimmat tulennielijät eivät ole oikein tyytyväisiä mr. Stevonsoniin — vaan vaativat oikein julkisestikin hänen poliittista päätään, k u ten viime vuonna vaadittiin " l i b e raalisen" väärSoppisuuden vuoksi Chester Bowlesin päätä. Syynä on kuiiiema se. ettk presidentin, yhtenä neuvonantajana mr. Stevenson ei olekaan" esiintynyt kaikkien so taisempaha heppuna. J a tämän " r i koksen' vuoksi hän tuntee nyt puu-konterän painettuna lapaluittensa väliin, kuten eräs canadalainen sa nomalehtikirjeenvaihtaja huomautti. Kaksi tunnettua yhdysvaltalaista kirjeenvaihtajaa, Charles Bartlett j a Stewart Aslop, jolla on välittömiä yhteyksiä presidentti Kennedyn korkeimpiin neuvonantajiin, julkaisi artikkelin, missä annettiin tietää, että mr. Stevenson oli salaisissa kokouksissa vastustanut hyökkäystoimenpiteitä Kuubaa vas taan. Kirjoittajat__ kertovat mr. Stevensonin esittäneen vissejä sovitteluehdotuksia ja sen vuoksi he sanovat: "Adlai (Stevenson) oli Mynchenin kannalla. Hän halusi vaihtaa" Turkissa, Italiassa j a B r i tanniassa olevat ohjusasemat Kuu • ban ohjusasemiin . . . Arthur Schlesinger nimitettiin laatimaan pe-räänantamattoman puheen, jonka mr. Stevenson esitti YK:ssa tiistaina, ja kovaotteinen John J . McCloy kutsuttiin liikekonferenssista Saksasta työskennelläkseen Stevenson in kanssa Y K : n neuvotteluissa"/ Mr. Stevenson puolestaan sanoo ko. lehtikirjoitusta "huonoksi raportiksi" ja vihjaa avoimesti siihen, että joku toinen presidentti Kennedyn korkea (arvoinen "neuvonantaja" oli"vuotanut" eli antanut mainituille sanomalehtimiehille tietoja lukittujen ovien takana käydyistä keskusteluista ja kannanmääritte-lyistä. Yleisenä tapana on se, että s u l - ,jiettujen ovien takana esitetyistä mielipiteistä ei puhuta kenellekään siksi, että "neuvojat", tässä tapauk sessa presidentti Kennedyn korkeat ^'neuvojat", voivat vapaasti ihnaista ' omat käsityskantansa joko puoleen tai toiseen. Ilman tällaista mahdollisuutta ei oikeastaan mitään neuvonantajia tarvittaisikaan. Mutta Yhdysvaltain äärioikeisto on ilmeisesti saavuttanut sen autu*- aalliSjeii henkisen tason, ettei mitään appositiota sallita enäS s a l a i. sissaka^n neuvonpidoissa. Pentagon nin J^^skeille sotaherroille olisi vastatiSva aina väin "kyllä'\ huolimatta siitä kuinka sotaisia jalTmiAi-tenkin mielettömiä ovat hetdäQ^py<v~ hansa. "-i'. \,'^^ Varmuudella voimm^^;'öd^t|ta9',)ti-tä, että mrä Stevenson ttileeifoUtai-sesti säilyttämään paikkansa ja saamaan ehkä korkeimman ^tahon ' ' ' l u o t t a n^uslausevakuutuksiakin". Mutta se seikka kun hänen " m y n - cheniläisyydestään päästettiin "vuö-to" sanomalehtien palstoille, on pahana enteenä siitä, että äärioikeiston* miehet ovat merkanneet mr. Stevensonin poltinraudallaan jä tulQvat lähitulevaisuudessa esittämään uudelleen ja yhä uudelleen vihjeitä, pyyntöjä j a vaatimuksia, jotta nur. Stevensonille olisi sa-npftaVa; " M a u r i on työnsä tehriyt, Mauri saa nyt mennä." Perästä kuuluu, sanoo torventeki-jä. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 8, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-12-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621208 |
Description
Title | 1962-12-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 8 p. — Saturday, Dee. 8, 1962
V A P A U S INDEPENDENT LABÖRORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) Establislied Nov. 6. 1917 .
Edltor: W. Eklund Bianager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Publislied thrice weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
MaUing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa:
3 kk. ?.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
• 1 'j- •
CANADIAN lÄNGUAGEIPRESS;
USAn demokratia oikeqden eteen
Ne meistä, jotka jouduimme henkilökohtaisesti seuraamaan toisen
maailmansodan edelläjasismin kehitystä ja nousua erinäisissä Euroopan
maissa, muistamme liiankin elävästi sen, miten fasismi aloitti
ryhnistyksensä demokratian hävittämiseksi hyökkäämällä ensin kommunistisia
puolueita vastaan. Heti sen jälkeen kun oh kommunistiset,
puolueet saatu julistettua laittomaksi, leimattiin hallituspiireille kaikki
vastenmieliset piirit ja järjestöt joko "kommunistisiksi" järjestöiksi
ja yksilöiksi tai ainakin kommunisteille 'myötämielisiksi" piireiksi.
Sen jälkeen kun kommunistinen puolue oli julistettu laittomaksi, olivat
itiyös muiden yhteiskuntapiirien kansalaisoikeudet sattuman va-
• rassa.'',
TOISTUUKO K U R J A HISTORIA?
Tätä historiallista taustaa vasten katsottuna on sanottava, että
Gus Hall—Benjamin J . Davis puolustuskomitean sihteeri James L.
Tormey on tuhannesti oikeassa vedotessaan Yhdysvaltain valtiovaltaan
j a yleiseen mielipiteseen, että oikeuskuulustelu Yhdysvaltain
kommunistisen puolueen toimintaoikeuksien tiimoilta; olisi estettävä
ennen sen alkamista.
Huolestuttava ^ nimenomaan Yhdysvaltain demokratian, kannal-takatsoen
huolestuttava tosiasia on kuitenkin se, että Yhdysvaltain
historian ensimmäinen oikeuskuulustelu mitään poliittista puoluetta
vastaan — tässä tapauksessa Yhdysvaltain kommunistista puoluetta
vastaan — alkaa tiistaina, jouluk. 11 pnä. Mutta syytetyn penkillä' oi
ole silloin yksinomaan Yhdysvaltain kommunistinen puolue, vaan koko
Yhdysvaltain demokratia. Tosiasia nimittäin on. että jos Yhdysvaltain
kommunistinen puolue tuomitaan laittomaksi, s i l l o in ei ole enää yhdenkään
amerikkalaisen kansalaisvapaudet turvattuja, eli kuten edellämainittu
puolustuskomitea tämän asian vetoomuksessaan, esittää:
"Jos oikeusministeriö saa vetää kommunistisen puolueen suun-niteFmiensa
mukaan oikeuden eteen, s i l l o in joutuu itse Amerikan demokratia
oikeuteen; yksikään vähemmistöpuolue ja yksikään amerikkalainen
ei ole sen jälkeen enää turvassa."
Tämä hyökkäys Amerikan demokratiaa vastaan kohdistuu tällä
kertaa ennenkaikkea Yhdysvaltain kommunistisen puolueen johtavia
puhemiehiä — suomalaissyntyistä Gus Hallia ja Benjamin J . Davisia
vastaan. Heidät kummatkin oij pidätetty ilmeisesti ' väärien ajatusten"
vuoksi j a vapautettu sen jälkeen $5,000 takausta vastaan.
Jos oikeuskulustelu katsoo heidät " s y y l l i s i k s i " siihen, että he
eivät ole rekisteröineet itseään "pettureina", silloin voidaan heidät
tuomita $600,000 sakkoon ja 30 vuodeksi vankilaan!
Samanlaisia ukaaseja, joiden noudattamisen uhmaamisesta Yhdysvaltain
kommunistisen puolueen puhemiehiä aiotaan nyt oikeuteen
raahata, on jo annettu erinäisille muille ns. "kommunistisille frontti-järjestöille"
(!) kaiken Vakuudeksi siitä, että myös Yhdysvalloissa,
kuten Euroopan fasistimaissa aikoinaan, seurataan kommunistien "laittomaksi
julistamisen jälkeen muidenkin hallitusvallall.e syystä tai toisesta
epämieluisten järjestöjen jäsenten vainoamista poliittisten syiden
perusteella.
Eräät uutistiedot viittaavat myös siihen, että rajan eteläpuolella
on jo ryhdytty kunnostamaan keskitysleireiksi" toisen maailmansodan
aikaisia sotavanicikasarmeja, sillä oikeusministeriölle on annettu
valtuudet raahata pidätysleirille kaikki ne, jotka hän syystä tai toisesta
leimaa "kansalliselle turvallisuudelle vaarallisiksi" aineksiksif
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että toistaako historia itsensä
demokratian lamppujen sammuttamisen merkeissä Yhdysvalloissa?
Alkaako Yhdysvalloissa vähemmistöryhmien joukkomittaiset pidätykset
poliisilaitoksen mielivaltaisuuksien perusteella?
Tämä on äärettömän tärkeä juttu, ei vain kommunisteille, sosia-
: listeille, ammattiyhdistysväelle ja muille vähävaraisille, vaan kaikille
amerikkalaisille — niukaanlukien. ne jotka eivät hyväksy kommunistisia
maailmankatsomuksia, eivätkä edes työläisten lakkotaisteluja
vaatimustensa hyväksi.
Tosiasia nimittäin, kuten sanottu, että yhdenkään amerikkalaisen
kansalaisoikeudet eivät ole enää turvattuja sen jälkeen, jos nämä oikeudet
riistetään joko kommunisteilta tai j o l t a k in muulta väestöosalta.
Tämän vuoksi, ja huomioonottaen ne pitkäaikaiset ystävälliset
suhteet, mitä Canadalla ja canadalaisilla on rajan eteläpuoleiseen naapurimaahan
olluti meidän canadalaisten velvollisuus on puoluerajoih
i n katsomatta tukea niitä kaukonäköisiä amerikkalaisia patriootteja,
jotga vastustavat poliittisen noitajahdin edelleen kehittämistä ja po-l
i i ^ v a l t i on muodostamista, mitä kommunistisen puolueen laittomaksi
julistaminen käytännössä merkitsee.
Titon vierailu NLssa
Kuluneen viikon aikana on täkäläisissä sanomalehdissä pohdittu
leveästi "syntyjä syviä" sen vuoksi kun Jugoslavian presidentti ja
rvp Tito menivät pariviikkoisellie lomamatkalle Neuvostoliittoon.
•Yleisenä käsityksenä tuntuu olevan se, että Titon vierailu on
hieman muutakin k u i n lomamatka", ja tätä käsitystä vahvistaa osaltaan
se kun Titoa vastassa oli maanantaina Moskovassa Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshev ja jräitä muita korkeita valtiovallan edustajia:,.'
• • ••
Kuten tiedetään, tämä on Titon ensimmäinen Neuvostoliiton matv
ka A^uoden 1956 jälkeen. Myös tiedetään, että Jugoslavian ja Neuvostoliiton
kommunististen puolueiden välillä kehittyi takavuosina perustavaa
laatua oleva erimielisyys eräistä teoreettisista kysymyksistä ja
se i o h t i myös näiden maiden valtiollisten välien kiristymiseen.
, Viimeksikuluneen parin^jruoden aikana on kuitenkin .ollut havaittavissa
merkkejä Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisten suhteiden pa-ranjemisesta
ja melkoisella varmuudeliavoidaan olettaa, että Titon
vierailu Neuvostoliitossa on kiinteä osa tästä kahden maan valtiollisten
suhteiden paranemisesta. Erikoisesti on Neuvostoliiton toimesta
pyritty lähestymään Jugoslaviaa sillä perusteella, että vaikka poliittisista
ja teoreettisista kysymyksistä olisi kuinka suuria erimielisyyksiä
— ja niitä on ilmeisesti edelleen olemassa näiden maiden kommunististen,
puolueiden kesken — ne eivät saisi, eivätkä saakaan estää valtioiden
välistä yhteistoimintaa ja valtioiden välistä ystävyyttä.
Kansojen välisen ystävyyden ja yhteistoiminnan kehittäminen —
tapahtukoon se missä tahansa'maailman kolkassa — auttaa maailmanlaajuisestikin
rauhan asiaa ja j a ylijännitetyn poliittisen ilmapiirin
lauhtumista. Tältä laajalta pohjalta katsoen on luonnollisesti toivot-
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Julius Hanson, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää torstaina, joulukuun
13 päivänä '78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vian onnentoivotuksiin.
Y L E I S ÖN
KIRJE
L U K I J A N MIETTEITÄ
Käteeni sattui eräs kuukausijul
kaisu, jota joku voi kutsua kaunokirjalliseksi,
mutta sitä se ei ole
minun silmilläni katsottuna, sill^
missään uutislehdessä ei niin j u l keasti
uhkailla ketään kuin tässä.
Siinä on eräs kirjoitus, jonka otsakkeessa
sanotaan "Me voimme
vaikka haudata sinut herra K".
Kirjoituksen sanotaan olevan "New
York Journal Americanin tuotetta"
ja kirjoittajana on "Bob Con-sidine",
joka antaa, tietoja siitä
kuin hyvin Yhdysvallat on varustautunut.
Mutta\ vaikka USA olisi
varustautunut kuinka hyvin tahansa,
niin on mahdollista, että he,
jotka ovat röyhkeitä, voivat, hautautua
omaan kuoppaansa, jonka ovat
toisille kaivaneet.
Ei tarvtise katsoa pitemmälle
kuin Hitlerin j a Mussolinin aikaan.
Silloin moni oli varma fasistien voitosta,
niinkuin Bob Considine on
nyt olevinaan varma niiden voitos
ta, joiden asiaa hän ajaa. Sanon
tämän siksi, että kukaan normaali
ihminen ei halua kirjoittaa voitoista,
joita ei ole saavutettu, kuulipa
hän mihin puolueeseen tahansa.
Kaikkein varmin on rauhan voitto
ja se tulee niiden osaksi, jotka |
osaavat valita parhaimman halli- j.
tuksen, joka pystyy antamaan työtä
kaikille väriin tai rotuun katso
matta. Pysyvä rauha saadaan kun
meillä on yhteiskunta, jossa on
kaikkien toimeentulo turvattu.
Maassa, jossa kiihoitetaan ihmisiä
sotaan ja kylvetään erimielisyyttä
heidän keskuuteensa ei myöskään
ole sellaista vapautta josta niin
kovaäänisesti puhutaan. : j
Kyllä minä luulen, että herra
K:n hautaaminen Bob Considinen
toimesta tulee olemaan hyvin kallista
ajanvietettä. Olisi parasta antaa
ihmisten elää niin kauan kuin
mahdollista. Mutta kaunokirjallisissa
julkaisuissa ei ole sopivaa tuo
da vähemmän kauniita toiveitaan
julkaisuuteen, vaan. niistä saisi jättää
etenkin murhatoiveet pois.
Kauniista puhei-sta i a kirjbituk- i
si.sta on aina ollut ja tulee edelleenkin
olemaan parhaimmat tulok
set kuin ihmisyyttä loukkaavilla.
Siis olkaamme ystäviä, sellaisia jotka
eivät halua loukata naapuria
eikä naapurimaan asukkaita.
— Jussi.
MITÄ TAPAHTUI?
Viime yhtiökokouksen jälkeen
esitettiin useita ehdotuksia — j o t kut
mielestäni hyviäkin — tämän
osaston nimen muuttamiseksi.
Nimeä ei ole kuitenkaan muutettu,
eikä toimitus ole kuitenkaan
antanut minun tietääkseni selitystä,
miksi pidetään kiinni epämääräi
se.stä "yleisön osasto" nimestä, joka
•saisi heittää paperikoriin ja ottaa
tilalle paremmin tarkoitustaan vastaava.
"Lukijan mielipide" tai " L u k i j an
sana" olisi mielestäni sopivampi
tämän osaston otsikoksi siksi, että
se rohkaisisi lukijaa esittämään
oman mielipiteensä kulloinkin
esillä olevasta asiasta.
— Pitkäaikainen lukija.
Honduras valmis
'Vapauttamaan''
Kuuban
Washington. ~ Hondurasin prer
sidentti Villeda Morales sanoi viime
viikon perjantaina pitämässään
lehdistökonferenssissa olleensa yhtä
mieltä presidentti Kennedyn
kanssa siitä, että tarvittaisiin yh^
teisiä ponnisteluja Castron hallituksen
kukistamiseksi.
Presidentti, joka esitti samansuuntaisen
lausunnon Amerikan
V a l t i o i d e n järjestön OAS:n kokouk
s6ssa perjantaina, sanoi, että " k o i .
lejctiivinen toiminta", olisi tarpeen
Kuuban vapauttamiseksi ja että
Honduras olisi valmis tarjoamaan
"tarvittavat tukikohdat ja sotilaalliset
laitteet".
tavaa, että suhteet Neuvostoliiton ja
Jugoslavian kesken paranisivat ja
lähentyisivät huolimatta lainkaan
siitä, mitä teoreettisia erimielisyyksiä
on ehkä edelleen vaikuttamassa
näissä maissa.
— Maan vetovoima ulottuu kauas
avaruuteen, sillä sen vetovoiman
säde on lähes miljoonaa kilometriä.
Lehdessämme on jo julkaistu
muutamia paikkakuntauutisia ja
'•yleisön" kirjeitä, missä on keskusteltu
tammikuun lopulla p i e t tävän
Vapauden yhtiökokouksen
asioista ja erikoisesti Vapauden sisältöä
koskevia seikkoja.
Vaikka "aikaa" näyttää, vielä olevan
paljon, niin tosiasia kuitenkin
on, että vuodenvaihteen pyhät vievät
tästä 'ajasta" huomattavan
osan. Lukijain huomio on luonnollisista
syistä kiintynyt siihen aikaan
jonnekin muualle kuin lehtiasioihin.
Siksi olisi toivottavaa, että täntä
keskustelu lehtemme asioista' yleensä
j a erikoisesti Vapauiden' sisältöä
koskevista seikoista pääsisi'täyteen
vireeseen mahdollisimnoan ^'' pian.-
Asia on sitäkin tärkeämpi'jos'oletamme,
että joku yksilö, osasto t a i
seura sattuu esittämään tai ehdottamaan
jotakin sellaista, mistä toisetkin
haluaisivat sanoa mielipt-:
teensä. Tällainen monipuolinen keskustelu
tulee mahdolliseksi vain
siten, että se aloitetaan mahdollisimman
aikaisin.
Mistä sitten pitäisi keskustella?
Juuri niistii asioista, mitkä sattuvat
olemaan lukijan, osaston tai
seuran "sydämellä".
Toimitus ei halua rakentaa minkäänlaisia
aitauksia, joiden sisäpuolella
yhtiökokouskeskustelun pitäisi
p.vsytellä. Päinvastoin asiallinen
keskustelu voi kosketella mitä tahansa
lehtemme ohjelmasta tai
edesottamisista. '.
Keskustellun hyödyllisyyden
kannalta katsoen o^isi kuitenkin
suotavaa, että vilkaistaisiin taaksepäin
"oppia" saadaksemme joko
hyvistä tai huonoista >puolista, mutta
katsottaisiin silti eteenpäin, jos
mahdollista tekemällä parannusehdotuksia
ja -esityksiä vapaasti oman
harkinnan mukaan.
Nyt on jo herätetty kysymys paik-kakuntakirjeidcn
tai: paikkakunta-uutisten
lisäämisen tarpeellisuudesta.
Sudburyssa jokin aika sitten pidetyssä
kirjeenvaihtajain ja toimit-tajain
kokouksessa lausuttiin toivomus,
että "yleisön kirjeitten" osas
to pitäisi saada laajojen joukkojen
"keskustelufoorumiksi" missä käsi^
tellään lyhyesti, mutta iskevästi
päivän asioita, huolimatta lainkaan
siitä, mitä toimitus niistä kulloinkin
sattuu ajattelemaan.
On myös eräitä muita keskustelun
aiheita:
Tyydyttääkö Vapauden uutispalvelu,
artikkelit, pakinat, nuorten englanninkielinen
osasto, urheiluosasto,
kodin piiristä osasto jne lukijoita
yleensä, vai onko niistä jotakin
sanottavaa. Erikoisen mielenkiintoista
ja samalla vastaisuuden kannalta
opettavaa olisi saada tietää lukijan
mielipiteet lehden sisällön ' t a sapainosta'.'
Tunnettu tosiasia on.
että yksi tykkää .yhdestä ja toinen
toisesta. Aikaisempi keskustelu on
o.soittanut. että osa kirjeenvaihtajista
haluaa saada mahdollisimman
paljon uutisia. Osa lukijoista haluaa
saada artikkelitaVaraa —
' tausta-ainehistoa". jonka perusteella
on helpompi ymmärtää uutisia
ja tapahtumia. Toiset haluavat
enemmän ja parempia urheilujuttur
ja, enemmän tilaa englanninkieliselle
osastolle, naisten asioiden käsittelylle,
osuustoiminnalle Jne.
Selvää kuitenkin on, että lehden
rajoitettu tila rajoittaa kaikkia näiv
tä toivomuksia ja haluja. Siksi pyritään
pitämään vissinlaista "tasapainoa",
että saadaan lehteen 'kaik
i l l e jotakin". Mutta tämä on paljon
helpommin sanottu kuin tehty.
Toimitusta auttaisi vastaisuudessa
paljon se. jos lukijat yleisemmin ilmaisisivat
mielipiteensa siitä, minkälaista
ainehistoa on hieidän mielestään
ehkä julkaistu liian paljon,
mitä liian vähän jne. Tässä on yksi
suhteellisen helpo.sti tehtävä pa
rannusniahdollisuus ~ mikäli on
tiedossa, mitä todella halutaan.
Paljon puhutusta "paperikoristak
i n " voidaan puhua — ja parempi
on puhua siitäkin julkise.sti, kuin
nupista nurkissa. Joitakin — joskin
numerollisesti kovin pieni määrä
— kirjoituksia on viimeksikulu-neenkin
vuoden aikana jouduttu jättämään
julkaisematta. Mitään ei
ole kuitenkaan heitetty siihen paperikoriin
— ne ovat kaikki saatavissa.
Mikäli siitä "paperikorista''halutaan
siis:_ keskustellar esitämme
seuraavaa: kukin asianoniainen
'puhuu vain omistaan" esittäen, että
toimitus julkaisee pois jätetyistä
kirjoituksista ne oleelliset kohdat,
minkä perusteella kirjoitus on katsottu
kelpaamattomaksi.—- Siten saa
asianomainen valituksensa yleisesti
kuulluksi ja lukijakunta voi kokonaisuudessaan
tehdä omat johtopäätöksensä
siitä, onko ollut aiheellista
jättää kirjoitus julkaisematta,
vai onko toimitus tehnyt virheen.
Uskoisimme tällaisen käsittelyn auttavan
asiaa ja karsivan samalla pois
aiheetonta 'paperikorin" pelkoa.
Yhteen ehkä mitättömältä näyttävään,
mutta silti tärkeään kysymykseen
olisi saatava ratkaisu: Tapana
on ollut, että "Syntymäpäiväosastol-l
a " on julkaistu onnitteluja erikoisten
nierkkipäivien yhteydessä seuraavasti:
50-, 60-, 65- ja 70-vuotispäi-vinä
ja sen jälkeen joka vuosi.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut,
että syntymäpäiväonnitteluja tulee
vuosittain 65-ikävuodei^ jälkeen.
Pitäisikö nämä "jokavuotiset" onnittelut
aloittaa, kuten tähän asti
70:stä ikävuodesta vai pitSisikQ se
aloittaa''65:stä Enemmänkin, onko
lainkaan tarpeellista pitää kiinni
tällaisesta "kaavasta", vai pitäi-sikö
julkaista onnitteluja milloin tahansa
niitä saamme? Olemme p i täneet
tällaisesta ''kaavasta" kiinni
yhtiökokouksen päätösten perusteella
siinä mielessä, että visseillä
merkkipäivillä on hieman enemmän
kantavuutta kuin toisilla, j a ne olisi
pidettävä hieman 'erilaisina". M i käli
muutoksia halutaan, nyt on s i i -
henkih sopiva hetki.
I Lehden yleisohjelman kannalta
katsoen Iplisimme erittäin kiitollisia,
jös lukijat ilmaisivat mielipiteensä
siitä, että _onko lehtemme
toiminut riittävän johdonmukaisesti
ja päättävästi rauhanasian edistämiseksi
ja mitä voitaisiin tehdä
tämän työn tehostamiseksi Vapaudessa?
Onko Vapaus aina ja kaikissa t i lanteissa
toiminut kyliin määrätietoisesti
edistyksellisen yhtenäisyyden
ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
täkäläisten kansalaistemme
keskuudessa — ja mitä mahdollisesti
voitaisiin tehdä Vapauden
yhtenäisyysohjelman tehostamisen
j a voimistuttamisen hyväksi?
Taataksemme k a i k i l l e lukijoille t i laisuuden
mielipiteittensä julkituomiseen,
toimitus toivoo, että yhtiö-kokousasioita
käsittelevät kirjoitukset
laaditaan lyhyeen, suorasukaiseen
ja terävään muotoon. Siten
voidaan palstatilaa aiheettomasti kuluttamatta
suorittaa todella vilkas
ja monipuolinenkeskustelu.— Toim.
USA-^-HLjaM
J^ew York.-r-Yhdysvallat j a H e u -
vostoUitto jatkoivat New Yorkissa
maananta na "^tuipput^on" neuvot-teliijäan
Kuuban-kysymyksessä vallitsevien
viimeisten erimielisyyksien
poistamiseksi.
. Yhdysvaltain pääedustajana neuvotteluissa
oH maan Y K r i i päävaltuutettu
Adlai Stevenson ja Neuvostoliiton
vältuu^kiinfaajoHti apulaisulkoministeri
Vasili Kuznetsov. '
Neuvotteluista päätettiin Neuvostoliiton
ensimmäisen varapääministerin
Anastas Mikojanin poistuttua
Yhdysvalloista presidentti Kennedyn
kanssa Wa8hingtonissa käymi-ensä
neuvottelujen jälkeen.
Mikojan sanoi ennen lähtöään lau-antai-
iltan^. vaikutelmansa olevan,
että 'edistystä oli tapahtunut molempien
maiden näkökantojen lähentämisessä
toisiinsa" useissa kansainvälisissä
kysymyksissä. Hän l i säsi
etta molemmat osapuolet olivat
osoittaneet "hyvää tahtoa".
Neuvostoliitto on poistanut ohjuksensa
Kuubasta ja sen on ilmoitettu
aloittaneen valmistelut saarelle sijoitettujen
pommikoneiden poista'
miseksi. Kuuban hallitus ei kuitenkaan
ole antanut suostumustaan
valvontakoneiston perustamiseksi itse
paikalle.
Y K n pääsihteeri U Thantin odotetaan
neuvottelevan erikseen Yhdysvaltain
ja Neuvostoliiton edustajain
kanssa ja hänelle selostettaneen
säännöllisesti molempien maiden
välillä käytävien keskustelujen
edistymistä. _v>^
Neuvottelut joHlPat mahdollisesti
Y K : n turvallisuusneuvoston koolle
kutsumiseen, jos niissä edistytään
siihen pisteeseen, että Kuuban-kysymys
voidaan uskoa saatavan käsitellyksi
loppuun.
« 4
mm
TOIMITTANUT EEVA
Gretna Greene
Suezista etelään
Maa e i pursua hedelmällisiä kasveja
tai paratiisillisia lähteitä. Se
on samanlaista, välittämättä siitä
purjehditaanko Afrikan vai Arabian
rantoja, näkymät ovat yksitoikkoista
karua hiekkaerämaata, jonka
väliin rikkovat noiden seutujen villit,
jylhät vuoristot. Tuuli tuo laivan
kannelle kuumaa heikkaa; polttavaa
pölyä antaen ensiaavistuksen
,siitä, millaista maissa on. Kurjuutta,
kuumuutta, kerjäläisiä, hikeä
j a hiekkaa.
Siellä täällä kohoaa kaupunki erämaasta.
Kaikki ovat samanlaisia,
sama määritelmä pätee jokaiseen.
Tämä: kaupunki on kaksiosainen,
uutta satamakaupunginosaa asuttavat
eurooppalaiset, taaempana on alkuasukkaiden
kaupunginosa koostuneena
hiekkakivirakennuksista,
o l k i - ja risuköynhÖksistä valmistetuista
hökKeleistä ja kurjuuden viimeisimpänä
osoituksena ovat jopa
maakuopatkin palvelemassa ihmis'
asumuksina -—länsimaisen kulttuurin
hedelmiä . . .
Ja basaarikujien kuppiloissa juodaan
loputtomasti kahvia, tummaa
väkevää kahvia. Kadunvierillä istuvat
rahanvaihtajat, sadunkertojat,
keräjäläiset. Taaempana saattaa näkyä
vihreillä ruohontilkuilla paimen
sauvoineen ohjaamassa karjalaumaansa.
Yhtä kaikki on vain eriteltävä
pois vaikutelma eurooppalaisen
kaupunginosan loistorakennuksista
ja kohta ollaan jälleen raamatun
maissa. Mikään ei ole vaihtunut, mikään
ei ole muuttunut. Itä on ikuinen.•••
A F R I K A N PORTTI
Kuten sanottiin on yhdentekevää
mihin menemme. Kaikkialla on samanlaista.
Illan tullen lepää pitkin
katuviertä vaippoihin kääriytyneitä
nukkujia. Vaikka päivän helle saattaakin
olla sieätämätön, vaihtuu
lämpötila näillä leveysasteilla nopeasti
yön yllättäessä muutamassa
minuutissa. Mutta nukkujat eivät
välitä. Muhamedin fatalistinen uskonto
on heidän voimansa, mystilliset
mietiskelyt, niiden, avulla saavutettu
ekstaasi.se voimanlähde, joka
antaa heille kyvyn maata hievahtamatta
kadun tomussa ja hiekassa
pistävänkylminä öinä j a hienras-kaina
päivinä. Ja valot syttyvät
minareettien huippuihin, mueziinin
rääkyvä ääni kutsuu uskovaisia päivänlaskun
rukoukseen.
Päivä saapuu, torilla on elämää^
nyt ovat äänessä vedenkaupustelijat
käsityöläiset, kerjäläiset. Berberi
ohjaa kuormitettua aasiaan säälimättömin
potkuin, eläin vastustaa
vikuroi, kaikki hukkuu hiekanse-kaiseen
tuuleen, meteliin, melskeeseen.
Mutta esimerkki on löydettävä.—
Suezista etelään Olkoon se vaik-kaoa
Aden, ALMkan portti, Englam
nil)e kuuluva samatakaupunki samannimisellä
''suojelualueella" Ara-uian
nieminnaalla. siellä, missä jokin
aika sitten käytiin verisiä taisteluita,
joiden kumu k i i r i aina maailman
lehdistön Etusivuille saakka.
Nämä kuvat ovat sieltä, läheltä
paikkaa missä Intian Valtameri
työntää laineitaan Mab e l Manderin
salmeen, missä Punainen Meri kuohuu.
Tiukasti hunnutettujen naisten
kaupunki, Saban kuningattaren muinoinen
perintömaa, joka oltuaan
persialaisten vallassa joutui uskonkiihkoisten
muhamettihiisten omistukseen
ja sitä tietä. Ison-Britannian
alaisuuteen. Vaikka seudun tun'
nusmerkillisimpinä piirteinä ovatk
i n vuoret, löytyy läheltä myös
hiekkalakeutta uskollisena tunnusmerkkinä
maanosan vaihtelevalle
luonnolle.
Gretna Greene on luvattu maa
kaikille nuorille rakastaville, jotka
pakenevat kodistaan mennäkseen
ni^imisiin, Gretna Greene on ensim.
mainen kaupunki Englannista
Skotlantiin tultaessa j a siellä he
voivat vihityt tää itsensä Skotlannin
lakien mukaan.
Gretna Greene on musta pilkku
englantilaisten omassatunnossa.
Mutta pilkku, jolle ei näy voitavan
mitään: Poliitikot ja kirkonmiehet,
sanomalehtimiehet ja opettajat
ovat korottaneet äänensä vastustaakseen'
'Gretna Greenen skandaa.
l i a " . Mutta heidän äänensä on häipynyt
tuulen mukana. Skotlanti
kangastaa edelleenkin kaikkialla
Euroopassa alaikäisten rakastavien
mielessä täyttyvien toiveiden maa
na. • ^
Tilastojen mukaan jäi Englannissa
V. 1956 kahdeksan kuusitoistavuotiasta
leskeksi j a seitsemän saman
ikäistä otti avioeron. Avioliitot
oli kaikki solmittu Gretna Green'
essa,, missä kuusitoistavuotiaat tytöt
ja kahdeksantoista vuoden ikäi
set nuorukaiset voivat mennä naimisiin
ilman vanhempiensa lupaa
kunhan vain ovat olleet paikkakunnalla
21 vuorokautta.
Tämä vuosisatoja vanha laki on
tietysti voimassa kaikkialla Skotlannissa,
missä vuosittain vihitään
kymmenisen tuhatta alaikäistä,
mutta Gretna Greene on tullut suo
situimmaksi paikaksi, koska se s i .
jaitsee lähellä Englantia.
Paikkaan liittyvät romanttiset perinteet
ovat myös kiihottaneet
nuorten mielikuvitusta. 60U vuoaa
— aina vuoteen" 1940 — suoritti
Gretna Greenin seppä pajassaan
vihkimisiä^ ' takoi aviollisen onnen
kahleita". Rautaiset onnenapilat,,
jotka koristivat seiniä,, olivat tie--
tysti myös omiaan luomaan oikeaa
tunnelmaa. Vuodesta 1940 lähtien
on avioliittojen solmiminen tapah
tunut asianomaisten viranomaisten
toimistossa. Mutta silti on säilynyt
tapa pistäytyä my9skin pajassa^
Näiden nuorten parin kolmien v i i kon
pakollinen oleskelu Gretna
Greenessa. jossa on 1^600 asukasta,
on antanut leimansa kaupungin j o kapäiväiselle
elämälle. Siellä on
runsaasti hotelleja, täysihoitoloita,
ravintoloita ja matkamuistoesine-kauppoja.
Mutta hyvin usein nuoret
laskeutuvat junasta matkavarus.
teinään enemmän unelmia kuin r a .
haa.
: : Suurimalla osalla karkulaisista
on varoja tuskin i-avintoon ja majoitukseen
yksityishotelleissa. Kaik
kien köyhimmät kolkuttavat Green-havin
yksityishotellin porttia. Tämän
hotellin puistossa on sodan-ajalta
peräisin oleva parakki, johon
aikoinaan majoitettiin sotavankeja.
Kun portti on avautunut tapahtuu
ero. Pojat sijoitetaan parakin va'
semmalle puolelle ja tytöt oikealle.
Maksu 30 shillinkiä ja "ylellisyyteen"
kuuluu vaatimaton kenttävuode,
tuoli ja pöytä. Kello 10.30
soitetaan iltasoitto ja 11 sammuvat
valot. Yöksi jää vain heikosti loistava
"Amorin Maja".
Amor ei kuitenkaan tunne sääliä
uhrejaan kohtaan. Ruoan hank-
I kirimisestä muodostuu valkea p u l m a , " ' •'
Leipä - ja • margiariini "näyttelevit-pääosaa.
Rahaa ei useinkaan l i i b ^ ' ' '
ne- normaaliin ateriointiin. Kuinka
hitaasti 21 päivää.saattaakaan^Jcu^/.
lua, kun ei voi te^dä. muuta, k u i n .
odot&a. Ikävystymisen, pe^ö. jihkaa
varisba ruusuiset unelmat. Muun- ,
kinlajsia näytelniiä- voi ilmaantua. J M
Yhf^kiä saattavat paikalle ilmes
tyä vanhemmat tai yksityissalapo.
liisit^! jotka ovat onnistuneet seu- /
raani^an jälkiä Gretna-Greeniin.
Lupa|ikset ja uhkaukset satelevat.
Nuorten vastarinta murtuu. Seikk
a i lu on päättynyt.
Niin, sellaista on Suezista etelään
— edellinen esimerkkinä - ^ s e i k kailua,
ehkäpä, sitä on paikas.sa
kuin paikassa, missä olot ovat levottomat.
Pääministeri Neliru
tor|iii fulenlopet-taiAisesltyksen
• o • • . •
N ^ Delhi. — Intian päämiijis:
teri '^torjui lauantaitiUana Kiinan
tulei^lakkauttamista koskevan ehdotuksen
j a uudisti vaatimuksensa, -
eitä pilanne rajalla on palautettava
sellafeeksi kuin se o l i ennen syys-kuunf
8. päivää.
Nehru lähetti Kiinan pääminis.
t e r i l l^ Tshou En-laille kirjeen, jos
sä hSn korostaa, että Intia ei v o i
omal|sua mitään asennetta kiinalaistan
ehdotukseen ennen kuin Intia
ob saanut lähempiä tietoja siitä, .
mitä? "todellinen, valvottu rajalinj
a " merkitsee. Nehrun kirje anneltiin
samanaikaisesti k^n kiinalais- '
•en joukkojen oli määrä perääntyä.. ..v
Lauantai-iltana sanottiin, että i n •
t f ^ a f t ^ siviiliviranomaiset ottavär'**
haltuunsa ne alueet, joilta kiina-lafset
^vat poistuneet. E d e l l^
koftstöitiin kuitenkin, että itiiXS?'
laiset joukot pidetään .Ladakhiii
alueen läheisyydessä ja Delhin poh-j()
4spuolella olevalla rajalla sen «t-jaah
efl^ä ne vetääntyisivät noin 2Q
kilometrin päähän, mitä kiinalai.
s^t ovati pyytäneet.
I N T I A N KOMMUNISTIEN *
KANNANOTTO
New Delhi. — Intian kommunifi-tisen
puolueen keskuskomitea i l moitti
sunnuntaina tukevansa täyi'
s i n ' ' I n t i a n hallituksen asennetta
kiiiiJin tulenlakkauttamista kosker
v i in ehdotuksiin.
, K o p i t e a ; hyväksyi päätöslauselman,
jossa kehotetaan kansaa tukemaan
pääministeri Nehrun politiikkaa
tänä maamme elintärkeäiaa
hetkenä. v .
Komitea arypsteli ankarasti niitä,
jotka vaativat, että mitään neuvot-teluja
ei tulisi aloittaa Kiinan
kanssa. Edelleen Kommunistisen
puolueen keskuskomitea lausui tervetulleeksi
hallituksen päätöksen
lähettää valtuuskunnat puolueetto
miin Aasian ja Afrikan maihin
hankkimaan Intialle tukea rajakiistassa.
P U L M A
Eräs'^nuori nainen meni povarille.
Naiselle sanottiin, että hän tulee
tapaamaan tumman komean mie^
hen, jolla on miljoonia, ja mepe-määiv:
Öaimisiin hänen kanssaan vajaan
vuoden kuluessa.:
. " M a i n i o t a " , vastasi nuori asiakas,
^'mutia sanokaa minulle, olkaa hy-
^ , mitä minun pitäisi tehdä miehelleni
ja kolmelle lapsellemme?"
PÄIVÄN PAKINA
Onkohan se lopun a|l(ua?
Ei ole kovinkaan harvinaista, jos
kuullaan rengille sanottavan, että
"Mauri on nyt työnsä tehnyt, Mauri
saa nyt mennä."
Paikkansa pitää myps vanha, ja
viisas suomalainen sananparsi, että
jos annat paholaiselle pikkusormesi,
ie vanha vihtahousu vie lopulta
koko käden..
Nämä seikat tulivat mieleemme
lukiessa: Washingtonista maanan
taina tulleita uutistietoja, missä
vihjattiin, että Yhdysvaltain Y K :n
päävaltuutettu, Adlai Stevenson
taitaa tulla pian poltinraudalla
merkatuksi.
Kuten tiedetään, mr. Steyensonin
YK:ssa olonsa aikana aiheuttama
suurin pettymys tavallisille nestoreille
johtuu siitä, että hän e i o l lutkaan
sellainen . "vapaamielinen
liberaali" — Rooseveltin poliitti
seen ryhmään lukeutuva mies —
kuin oli melko yleisesti otaksuttu
ja toivottu.
Mr. Stevensonin kiivailu esim.
Kuubaan tehdyn vastavallankumouksellisten
hyökkäyksen puolesta
sai hänet kerrassaan noloon valoon
suuren ylejsön silmissä sen
vuoksi kun heti hänen julkisten
"kieltojensa" jälkeen tunnustettiin
AVashingtonissa välittömästi, että
Yhdysvaltain sormet olivat sittenkin
siinä likaisessa pelissä. Väheni
män mairitteleva oli hänen roolinsa
myös lokakuussa Washingtonin
toimesta järjestetyn Kuuban krii
si n yhteydessä.
Mutta sittenkin näyttää siltä, että
sotaisimmat tulennielijät eivät ole
oikein tyytyväisiä mr. Stevonsoniin
— vaan vaativat oikein julkisestikin
hänen poliittista päätään, k u ten
viime vuonna vaadittiin " l i b e raalisen"
väärSoppisuuden vuoksi
Chester Bowlesin päätä. Syynä on
kuiiiema se. ettk presidentin, yhtenä
neuvonantajana mr. Stevenson
ei olekaan" esiintynyt kaikkien so
taisempaha heppuna. J a tämän " r i koksen'
vuoksi hän tuntee nyt puu-konterän
painettuna lapaluittensa
väliin, kuten eräs canadalainen sa
nomalehtikirjeenvaihtaja huomautti.
Kaksi tunnettua yhdysvaltalaista
kirjeenvaihtajaa, Charles Bartlett
j a Stewart Aslop, jolla on välittömiä
yhteyksiä presidentti Kennedyn
korkeimpiin neuvonantajiin,
julkaisi artikkelin, missä annettiin
tietää, että mr. Stevenson oli
salaisissa kokouksissa vastustanut
hyökkäystoimenpiteitä Kuubaa vas
taan. Kirjoittajat__ kertovat mr.
Stevensonin esittäneen vissejä sovitteluehdotuksia
ja sen vuoksi he
sanovat: "Adlai (Stevenson) oli
Mynchenin kannalla. Hän halusi
vaihtaa" Turkissa, Italiassa j a B r i tanniassa
olevat ohjusasemat Kuu •
ban ohjusasemiin . . . Arthur Schlesinger
nimitettiin laatimaan pe-räänantamattoman
puheen, jonka
mr. Stevenson esitti YK:ssa tiistaina,
ja kovaotteinen John J . McCloy
kutsuttiin liikekonferenssista Saksasta
työskennelläkseen Stevenson
in kanssa Y K : n neuvotteluissa"/
Mr. Stevenson puolestaan sanoo
ko. lehtikirjoitusta "huonoksi raportiksi"
ja vihjaa avoimesti siihen,
että joku toinen presidentti Kennedyn
korkea (arvoinen "neuvonantaja"
oli"vuotanut" eli antanut mainituille
sanomalehtimiehille tietoja
lukittujen ovien takana käydyistä
keskusteluista ja kannanmääritte-lyistä.
Yleisenä tapana on se, että s u l -
,jiettujen ovien takana esitetyistä
mielipiteistä ei puhuta kenellekään
siksi, että "neuvojat", tässä tapauk
sessa presidentti Kennedyn korkeat
^'neuvojat", voivat vapaasti ihnaista
' omat käsityskantansa joko puoleen
tai toiseen. Ilman tällaista mahdollisuutta
ei oikeastaan mitään neuvonantajia
tarvittaisikaan.
Mutta Yhdysvaltain äärioikeisto
on ilmeisesti saavuttanut sen autu*-
aalliSjeii henkisen tason, ettei mitään
appositiota sallita enäS s a l a i.
sissaka^n neuvonpidoissa. Pentagon
nin J^^skeille sotaherroille olisi
vastatiSva aina väin "kyllä'\ huolimatta
siitä kuinka sotaisia jalTmiAi-tenkin
mielettömiä ovat hetdäQ^py |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-08-02