1951-02-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m. W P life .««IBEBTrr) --r Indepeodest Labot Olgan of Finnish .Canadians. £s-tebllsbed Novw 6thi 1917.- Autnö]ri2e^ U'secondi by Uie Pusi OfOce Department,; Ottawa. Pub- UsUed thnoe weei:Iy: T u e s d a y s. llniXBdayKandiSatuftlaysby Vapaus PBbllaliUig.Coiopany U d , at 100-102 ,eixn s t W^ eudbiuy.Ont.. Canada. Teiepboses: BttfineBs Office 4^4261 Edltorlal Office 4-4285. Manaser E. Sukst Editor w. Eklund. MallBig Addrexs Bo» 69. 8udlWfy. Onttrto Advet t i s u i g raies upon Applkstufi.: Translatixn free of. chaiye. l i U V U b H l N M A f ; C a n a d a i ^ : < 1 vJc «XlO 6 U L 9.2$ 3 k k . 2 4 » ybdysvaUotesa: l »t. 7WI a k t 380 Suomessa: 1 v k . 750 6 k k . 4.25 Meriniiehet - ja työväen oikeudet International Unijn of Mine; -Mill and Smelter Worker5in Canadan kansallinen Jconferensii, mikä pidettiin viikort:vaiJitec5i5a Sudburyssa, • S Y N T Y M PÄIV A Iäisten edustusaikc-aden .Sorelissa, Que. , r ' Kaivosmiesten unio kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että k.o." tei "unio edusta enemmfstöä yhtiön työläisistä. Mutta kun yhtiö ei voi- ; niit näyttää toteen tätä väitöstään, niin sitten tmerimiesuniolta evättiin-, inämä edustusoikeudet sen hataran tekosyyn perusteella^ että merimies- Kuaiön jotkut virkailijat omaksuvat sellaisia poliittisia mielipiteitä, jotka «vät miellytä maan nykyistä liberaalipuolueen hallitusta, ja että k.o. iiniojöhtajat kuuluvat erääseen lailli-sesti toimivaan poliittiseen puolu-ta*'.' S >r ; l^^feftsiBen:;; i sn l i Kaivosmiesten mion kolmas kansallinen konventioni piti tätä '•^'selvösti diskriminaattöriscna" toimenpiteenä; mikä aiheuttaa "vakavaa huolestuneisuutta" ei vain kaivosmiehille, vaan koko. tämän maan unionistiselle liikkeelle. • Kuinka kovasti huoli.ssaan tämän maan unionistinen liike on tästä i Työsuhdelautakunnan päätöksestä, se ilmenee ehkä kaikkein parhaiten siitä; kun Ontarion Työväenli pa-hefksumislauseensa, markka kyseisen Työsuhdelautakunnan yhtenä jä-: senenä on C C L : n pomo, A. R . Mosher, jonka pitäisi Työsuhdelauta-iltunnässa edustaman tyÖläi.siä; mutta joka kuite^ Itäisessä hystcrianlilassa äänesti tyr^^ hallituksen edustajain kanssa Canadan merimiesuniota> sekä koko tämän snaan työväestöä vastaan! -Mistä sitten?ön:«ikoin kysymys: Minkä takia Työ antoi päätök<;en^ että Canadan merimiesuniolta kielletään poliittisten mielipiteittensä vuoksi Branch Lines, I.trl:n työläisten edustu.soikeu3:: Sorelissa, Que? : •* E^^ merimiesunio nyt sellainen voimatekijä, että k.o. yhtiön täytyi voittojensa säilyttämi.sen VUOIKI tur- 'vautua hallituksen poliittiseen apuun? Tai uhkaako "kommunistinen" Sifterimiesten unio nyt'kyseistä yhtiötä tai tämän maan "turvallisiiutr ta'.'? Vastaukset yllä Huo-limattaj,. siitä mitä -me as=a.stajtji4ttelemme, Cnhadan»merimiesunio on murskattu öykkärimäisten laivayhiöiden ija- halli t uksen yhteisillä voi- i, ' A , millä, mitä matelevasti avustivat pctok.ssllaan sellai-set -"työväenjohta-,, jat" kuin Bengough ja kumppanit 'Branch Lines,'hallitus ja,Ty9Suh- ^ ,^ delautakunta tietävät varsin hyvin, etlä asiain nykyisillään ollessa meJ* iMk^jS::--j:.Atniesvmo ei pysty järvilaivoissa järjestämään mitään tehokasta palk- •' -iT ' kaliikettä, ja myös sen, etlä ria-jäi^lcstötipiieät,, ritilä k.o. uniolla vielä , on, voitaisiin melko pienilläliiajjonriisteluilla murskata. ' ' , - Ylläolevien tosiseikkojen perusteella oh'ilmeistä, mistä, todella on,, t l - ' .kysymys. Murskattuaan valheellisen purtapeikön varjossa merimiesten union tämän maan monopolipääoma j a sen hyväksi toimiva hallitus äi-'" kovat käyttää tilannetta hyväkseen ja lyödä työväenliikkeen rinta-;!.; maan. sellaisen kiilan, mikä myöhemmin murskaisi koko, un*onistisen,H liikkeen. Jos Canadan merimiesimiolta voidaan .nyl 4cieltää edustus-'? oikeus sen johtajain ja jäsenten poliittisten mielpitsiden periiSeella^: niin siten muodostuu cnnakkopäälös mitä voidaan. käyttää mitä t a - ES;y hansa uniota vastaan, joka rohkenee vaatia palkankorotusta ja työ» olosuhteiden parantamista, ' v ' - V muutama vuosi sitten olisi unionistista liikettä voitu rauhoitat, taa sellaisilla selityksillä, ettei tällaisia epädemokraattisia toimenpi- 'iV,^ teitä käytetä muita kuin kommunistisia unioita ja kommunistisia jär- . I Kjestöjä vastaan. Mutta kokemus antaa kovia opetuksia. Oikeistolais- ^•teri johtamat uniot kohtaavat nyt lisääntyvässä^^m parjaus- • i i ; ta j a pa^ mikä pari vuotta sitten kohdistui yksinomaan vase.Tir' mistolaisia unioita vastaan. Lihanpakkaamotyöläisten unio on jat- > 1 -kuvan Thyöfckäyksen kohteena. Autotyöldisten union oikeistolaiselle. ktv johdolle pidetään porvarien toimesta jatkuvia nuhdesaarnoja. Teräs-J £ työläisten union patamusta johto ei saanut pennin pyörykäistäpalve-. K: luksistaan Ontarion kultakaivoskapitalisteilta. Näin kautta linja^^r 1 ; :Tästä johtuu ^^^e täydellisesti : Ontarion Työväenliitto katsoi itsesäilylysva-s-tonsa perusteella itsensä 7)akoitetuksi tuomitsemaan Työsuhdelauta- : kunnan menettelyn — ja samalla C C L : n oikeistolaisen pomon, m r . - i Mo^^ Työsuhdelautakunnan jäsenenä. ; • J i - y Kiertämätön tosiasia onkin, etta jos tämän maan unionistinen liike ei liöuse yhtenä miehenä puolustamaan Canadan merimiesunion laillista edustusoikeutta — jos Työsuhdelautakunnan päätöstä ei yleisen mieli- : piteen painostuksella kumota — niin koko tämän maan unionistinen - liikeon silloin vaarassii menettää edustusoikeutensa silla työnantajat ja heidän hallituksensa saattavat katsoa kaikki palkankprotusvaatimuk- ^set ''vääriksi ajatuksiksi", jotka johtavat '\subversiivisiin tekoihin" dollari jumalaa vastaan. ' Wei. K o t i l a , South Porcupinesta. O n t . täytti 60 vuotta täanän k u tm 9 päivänä. > O n n i t t e l u m m e päivänsank a r i l l e . «Wta muut sanovat KEVlTEaOMLTKJtKtN PUOLELTA ^'-Elamä o n /vakavaa mutta on fllnä kevyempiäkin'hetkiä.' • ' Ksittäessään' piirineuvoston' - elidot^ t a m a n - tolmlntasuuhnltelmia»' ' ( " T o l - miäaämme n y t ' e l i n t a s o m m e ; oikeuksiemme j a v ^ a U k s i e m m e p u o l u s t a m i - sekel''>aluealhteett'Oeorge-Harris'Jout u i useita^ kertoj£( •psftsähtymään' Ja odottamaan - k u n " v e s l v a s a r a " p a u k u t t e l i jossakin kokotishuoneen vesijohdoissa, ' K a t k e r o i t u n e e n a toistuneista häiriöistä, p u h u j a h u o m a u t t i : "Yrittääkö DitplesBis tunkeutua kokoukseemme? Se o n Ikäänkuin t i k a n n a p u t u s t a . " — D E News. * * * EI OLE "ENÄÄ KnNTYNYT OMAISUUKSnN" Tokio. — . . . K e s & i r i n t a m a n ^'ksl esikuntaupseeri sanoi: VMe emme ole K o r e a s s a enää n i in p a l j o a kUntyneltäkiinteimlstöihin; k u i n s i i h e n , e t tä s a a d a a n (vihoUlselle) m a h d o l l i s i m m a n p a l j o n {hmismene-tyksiä." Robert Eunson, A P : n k i r j e e n v a i h t a j a , helmlk. 7 pnä- • • • "KOMMUNISTEJA" MUSTEPULLONKIN ALLA Quebec. .— Pääministeri Duplessis käytti tänään maakuntapolilseja käännyttäeäsään t a k a i s i n v u o k r a l a i s t e n edustajiston j o k a p y r k i hänen p u heilleen. L a l n l a a t i j a k u n n a n kallcCjl ulko-ovet o U m i e h i t e t t y p o l i i s e i l l a. Pääministeri leimasi tämän ryhinän "kommunLstelksi", m u t t a edustajiston p u l i e m l e s H e n ö L a r o c q u e k i e l s i 'Syytöksen Ja h u c m a u t t i : " M r . Duplessis näkee kommunisteja J c p i k k l a l l a , v i e läpä sielläkin, mlssä^ r o m a h t a a s i l t a . " — Uutistleto, h e l m l k . 6 pnä. '•Mene kotiin, EiscnJiower^! j a "ei pakko-oltoi"ihnudoilla tervehti nuoriso Atlantin paktimaiden armeijan yllpäällikku Eisenhcvveria viime viikolla Ottawassa. ^ Nuoriso osoitti mieltään kenraali Eisenhowerille Eivät halunneet häpäistä Suomen työväen muistoa H s l z i n k L K u a cdrskonla ko-kcontci talvilcman pääfytfyä hel-mikncxi i poa, n!in ensImmäJnen Tatmpshemles UTiljam Kellokoski . piti marsalkJ^a HIaimerheim;n koo- Ictnan johdcsta psheen, Diltä ase-vei: jcntan .kontrolloimat soslallde-mckraaft katen nmutkin porvarit konnteUvat seisomaan nonsten — mutta SKDL:n jäsenet kävelivät tämän näytelmiin ajaksi pois is-tontosalista; Kirkkojärjestö on tuomiiuiut'sotahys-: terian lietsömä^en ^ L y n n l n , Mass.; k i r k k o j e n - k e s k u s järjestö on. hyväksynyt 'päätöslauselman. Jossa j u l i s t e t a a n , että "kolmas maailmanzota ei o ^ kiertämätön." Päätöslauselmassa myöskin hyökätään M c C a r r a n l a k i a vastaan; ; Kirkkojärjestö v a r o i t t a a hysteriasta, joka kylvää v i h a a j a levittää käsitystä, sttä j o n k i n l a i n e n pyihä sota t a i e h - iäisysota o l i s i välttämitön. K i r j . C A M I L L E D I O N NE Ottawa. - ^ J o u k k o Quebecin .ran.s-k a l a i s t a nuorisoa tervehti k e n r a a l i E i - senhoTverla vihamielisin -huudoin " V a f e n chez -vous" (mene: k o t i i n ) j2 "Pas de C s n i c r i p t i c n " (ei p a k o l l i s ta a s e v e l v c l l i s u u t l a / , k u n -nan saapyi O t t a v a a n t a m m i k u u n 23, i>na. N u o r t s n mielenosoittajam joukko k a n t o i tunnuksia joissa s a n o t t i i n " S o ta ei ole kristillistä", " E l C2nadalai.st3n elämiä a m e r i k a n .sotaan", 'Quchecin nuoriso ei hyväksy pa':'.oIli.>;ta patfelu-;- ta" j a " P e l a s t a k a a canadalaisten elämä j a t u o k a a ystävämme pois K p i e a - r t a " . C a n a d a n ranskalai.set nuorefc"ter-vehtivät" EisenhDweria h a n s n saapuessaan CThateau L a u r i e r i l l e ja piketee-rasivat puolen > t u n n i n a j a n hotellia missä hän o l i «isällä. He m a K s i v a t h o t e l l in edustalla ^ l a u l a e n ranskan-kislellä ' " E i h e n h o w e r vafen chez 7 0 U 3 " . ' K i m " j o t k u t v a l t i o n toimenhaltij at tulivat kehoittamäan • r a n s k a l a i s ta nuorisoa "menemään t a k a i s i n Quebe-, cim. k e s k i eiv^t ole p a t r i o o t t e j a " , n i in ottawa!aiiet nuoret vastasivat h e i l l e: "Menkää te W a s h i n 3 t c n i i n , t e ette ole patrioottoja, koska haluatte myydä meidät wa£ihingtonilai5ille s u u n s o i t t a j i l l e . Jänkit eivät pysty tappelemaan Ja siksi .he h a l u a v a t meistä iskujoukk o j a . . . " • T O R O N T O N N U O R I A M U K A NA Myöskin joukko T o r o n t o n n u o r i a oli saapunut o l t a v / a a n yhtyäkseen otta- Tasa vertain en ^ . kirj. DOBISE NIELSEI? , , ; 0 1 e t t e k o ; i k o s^n. pysähuynybr a j a tr .telemaan';mitä tapahtuisi. JOj^ kaikki haiset yhtäkkiä Jlopettaisivat työnteon k o d i n ulkopuolella j a s a n o i s i v a t : " S U r h e n mennessä>kunnes m e i l l e , m a k s er teiän ^ s a m a . i p a l k k a ; k i U n m i e h i l l e , m e enime,katsele!minkäänlaista jtyötä." ; v . i ; i e t e n k ln t^mä o n f a n t a s t i n e n a j a tus, sillä naiset eivä( voi m i l l o i n k a an lopc^ttaa • työntekoa,', k o s k a . . h e työs-^ kentelevät elääkseen jj^ • jos ,he lopettavat työskentelyn j o u t u u s u u r i n o sa heistä nälkiintymään. •Tänä päivänä Canadassa on n o in m i l j o o n a : n a i s t a - palkkatyöläisinä ja v a i h h y v i n pieni osa. heistä n a u t t ii a m m a t t i t a i t o i s e n työläisen palkkaa. Heidän täytyy työskennellä s i k s i , että h$ pitävät itsestään huolta, t a i Jos ovat n a i m i s i s s a - n i i n heillä, o n avus-tettavanaan iäkkäät. vanhemmat, e l i ^sitten miehen ansio on: n i i n pieni et t e l se riitä perheen ylläpitoon. M u t t a minkälainen menetys se o l i s i k a a n talouselämälle j a teollisuudelle. Jos naiset eivät työskentsUsi. K a u p p a liikkeissä o n a§iakkaiden:.palveliJoista 42.. pros. n a i s i a , h o t e l l i - J a r a v i n t o l a - työläisistä o n '48 pros^ n a i s i a , p a n k k i - ty^Iäisi£tä 50 - p r o s , : . P u h e l i n k e s k u k s i e n työläisistä o n 62 pros., t e k s t i i U - teoUlsuuden kaikista^ työläisistä o n 52 jpros Ja tupakkateollisuuden työläisistä 58 pros. n a i s i a. Meidän maamme elämä t u s k i n voisi •Jatkua normaalisesti; JOS eivät naiset lähtisi j o k a aamu työhön. Sen lisäks i vielä, kuten te k a l k k i v a r s i n h y v in tiedätte, naiset j o t k a tekevät miesten r i n n a l l a työtä tehtaissa, ravintoloissa, kauppaliikkeissä Ja k a i k k i a l l a , saavat p a l j o n vähemmän p a l k k a a k u i n mie-het j a v a i n . siitä yksinkerlälscsta.i.-Sl senttiä' ja-.iraiesten 96 syystävetta ovat n a i s i a . ; Tätä tosiasiaa käyttävät työi^Mitä- Jat hyväkseen hankkiessaan . h a l p aa työvoimaa, Joka msrkitsee heiUe.suur yempia voittoja. " S a m a a n a i^ Palataksemme takaisin tämän probleemin a l k u u n , täytyy msidan siirtyä E n g l a n t i i n , missa tehdassysteerm. on a l k a n u t . Ennen k a i k e n l a i s t e n k o n e i den keksimistä naisten täytyi o l l ^ kor. t o n a j a s u o r i t t a a kaik-nlaise{ k o t i -' työt, leipoa, kutea, ommella ja tehdä yleensä- k a i k k e a sellaista minka k o neet suorittavat paljon nopeammin tehtaissa n y k y a i k a n a. Vuosisatoja s i t t e n n a i n e n k a t s o t t i in vähämerkitykselLsemmaksi m i e h e n r i n n a l l a , koska hän e i voinut osallist u a työhön k o dm ulkopuolella, häneltä p u u t t u i omistusoikeus ja. koska hän o l i pakoitettu kiinnittämään . koko elämänsä perheen ja miehen hyväksi. K u n talonpojat pakoitettim m a i l t a a n t e h t a i s i i n j a k u n palkat olivat tavattoman alhaiset m i n myöskin naiset pakoitettiin tyohon. : yrittämään hankkia perheelle Iisaa toimeentulon "mahdollisuuksia. Tilaisuus käyttää n a i s i a työssä t u l i työnantaj a i n eduksi. K u n ajatuskantana oh. että n a i n e n on - alempiarvoinen kuin mies j a lisäksi i l m a n ammattitaitoa* n i i n n a i s i l l e ja alaikäisillä m a k s e t t i in p a l j o n Vähemman p a l k k a a kuin m i e h i l l e . M u t t a vielä tanakin paiviinä on Canadassa kaytava paljon taisteluja tasavertaisuuden puolesta. » • • • •, .• • • V u o n n a 1949-Canadan pakkausteollisuudessa naisten a l m t u n t i p a l k k a oh kaan:isahkoteollisuu(Js§§a,i;'n]iss^; k o l masosa >työläi8iStÄ?Dn,ns»?»i-eij-^aik-k e i n ; k o r k e i m i i j j a n ^ ; . , ..ammat^^^^ w a l a i s u n nuoriin.; H e l i i m a i l i v a t l i i k e p a i k o i l l a l a p p u j a joissa s a n o t t i i n: " M a c A i t h u r : ^ a l u a a teistä t y k i n r u o k a a " Ja " R a n s k a l a i s e t samoin kuin englantilaiseticln vastustavat pakko-o t t o a . " ' K u n levisi tieto, että yksi t o - l o n t o l a i s l s t a nuorista, C h u c k PIne, oli: pidätetty lappusten levittämisestä, h e rätti se suurta paheksumista t a n s k a - l a i s - c a n a d a l a i s e n nuorison keskuudesr sa. • '• -•• -.• N U O R I S O V O I T T AA Mielenosoitus jättää vastattavaksi erään suuren k y i y m y l t s e n : M i k s i h i t - lerilaiset<: jvangitsivat- Ohuck Pinsn, m u t t a eiyät' sekaantimeet r a n s k a l a i sen nuorison mielenosoitukseen, L a y t y y v a i n yksi vastaus: O t t a w ai laiset quislingit pelkäsivät r a n s k a l a i sen väestön sota vastaista m i e l i p i d e t tä j a jmkko-ottovastaista asennetta. He pelkäsivät; että j o s : quebecilaisiin' mieienosoittajiln. kosketaan; . n i i n se s a a t t a a nosta» suuttumuksen m y r s k yn Quebecissa.' S e myöskin osoitti, että. JOS kaikkiallaesiinnytään j a puhutaan' } h t a suoraan k u m QUebscin j a T o r o n t o n . n u o r e t / O t t a v a s s a , - - m i n rauhan l a t i a 'tulse -Yoittämäan. ' • » ' .'Tämä^nuöfctjen mielenosoitus v i i t o i t t i t i e n u u s i m v o i t t o i h i n j a a n t o i i n - omjvavien. n a i s t e n >palkka. oUut; j u u r i korkeampi, . ^ U i n m i e s t e i }/ J a vielä tunaankin mchiss£'_ t e o l l i suuksissa erVmmä^itärtoisteri naisten p a l k k a ole hnnkiän Icorkea: "kum miestsn ••alinpälkkä.' SähkÖteöllJsuu-desSäöh naisten' patekatästfparantu-nut siksiv että unio o n ' k i i n n i r f a n y t '. p a l j o n ' ! h u o m i o t a - asi&antnensinnakin järjestämällä "haiset öKioon.ja^'<sitten yhteisvoimin pakoittanut nostamaan naisten p a l k k o j a . . M u t t a vieläkään ne eivät ole tasavertaiset. - Järjestynyttä talstslua tarvitaan edelleen • sen puolesta, etta. samasta työstä maksetaan sama p a l k k a . K a i k k i e n naisten t u l i s i h a v a i t a k u i n k a t a r peellista on k a n n a t t a a unioita. E n s i k s i on h i t y t t a v a oman työalan u n i - oon j a s i t t en u n i o n sisällä t o m i i t t a va sen puolesta; e t t a . u n i o t o i m i i asian hyväksi. Naisban puolesta, se o n t u n nus j o k a voi yhdistää m i e h e f - j a ' n a i set taistelussa j a j o h t a a voittoon. " T a savertainen . p a l k k a : tasavertaisesta työstä'-' tulee o l l a unioiden o h j e m a s sa j a k a i k k i e n n a i s t e n ohjelmana l ä hitulevaisuudessa. jionuteoy^e'rj%i p a k k o - o t o n v a s t a i s i l le ryOimUle,'joita - o n muodostettu k a i k k i a l l a Canadassa. — E t e l a - A t l a n t i 1 l a sijaitsevassa F a l k l a n d saariryhmässä on y l i 100 e n saarta. Rauhankatu Stalingrädissa S t a I i n g r a d . r T 7 L a a j a keskustelu on ollut käynnissä k a u p u n g i n asukkaiden keskuudessa. sUta, mikä annetaan n i meksi kauDUjpgin pääkadulle, j o k a a i? k a a "Ptuiaiserf b a r r i k a a d i n " tehtaan luota, kulksfokaupungin sydämen läpi j a IcppUu " Ä V l o v i n T a l o o n " , mikä on saanut nimensä n a t s i e n hyökkäyksiä vastaan t a l o n puolustamista johtaneen k e r s a n tm »mukaan. . . Lopu^isi k a d u n nimeksi hyväksytt i i n yksimielisesti t r a k t c r i t e h t a a n e t u - miehen Andrei B u l e s o v i n ehdottama n i m i " R a u h a n k a t u ", Taloudellista tunkeutumista Sydney. — Tähän saakka o n Y h d y s vallat ostanut vuosittain 500 t o n n ia tung=tenia Äustraaliasta. N y t h a l u aa U S _ sopimusta,- j o n k a mukaan koko A u s t r a a l i a n tu^gstentuctanto, l u k u u n o t t a m a t t a 50 t o n n i a , t u o t a i s i i n s e u r a a v a n 5 vuoden aikana- Y h d y s v a l t o i h i n . PÄIVÄN PAKINA m Se on liian kallista hommaa Puolustu-smlnislcri Claxton sanoi maanantaina alahuoneen istunncs- .;sa, että liberaalipuolueen hallitii.s o n suunnitclhu seuraavan kolmen.. •vuoden aibina käytft lavaksi 5,000 niilj<»t)naa dollaria puolustuslaitok-^ sen menoihin. ^^^^^^ - jäävät ijscjmmin , pelkiksi nunieroik.si, joiden'merkitystä ci |)y.sähdylä sen enempää ajat-: telemaan. Onpa toi.^inaan vaikeata kä.sittääkin.;mitä nc todellisuudessa mer]vitse\'ät jokapäiväisen elämän kannalta katsottuna. . n Koettakaamme siiä hclkcn miettiä tätä kysymystä. Yllämainittu " summa tarkoittaa, etta tämä M-miljoonainen kansa käyttää noin 1,700 miljoonaa dollaria puolustuslaitok.senrah;iitia:ni.secn vuodessa, eikä t a ^ |iän summaan sisälly ensimmai.scn ja toisen maailmansodan velat, velkojen korot, eläkkeet jnt.'. Siihen ei sisälly sekään tosiasia, että kenraali Eisenhower voi vierailla uudelleen OitaNva.ssa ja sanoa, että cncm- •män tarvitaan canadalaisiita uhrauk-sia. :;Mutta pitäkäämme kiinni tuosta 1.700 miljoonan dollarin vuosit-- täisestä menoerästä. Selvää on, että pikkulapset ja elämänsä ch:oo- . seen eläneet vanhukset eivät voi näilä varustelumenoja maksaa. Niitä eivät voi maksaa sairaat eivätkä vaniiit. Xäma varustelulaskut jäävät suurin piirtein puhuen perheiden lyös.^äkäypicn jäsenten maksettavak- ' s i . r i N y t , jos otamme avuksi hallituksen virallisen tilastokirjan, niin siitä uäemtme (v. 1948) että canadalaisen perheen keskinkertainen koko on ; / ; : JMhcs neljä henkeä (3.9) ja perheitä eli "household" 3,235,000, fjlj.vjjj tilastot osoittavat, että j'os-yl|ämain:tui vanisteluvetöVjact-täisiin tasan kaikille perheille, niin silloin tulee keskinkertaisesti jakais- ' ta perhettä kohti $456 menoerä vuodessa. Eikä tämä ole mitään "icorisointia" sillä tuo summa otetaan canadalaisten perheiden palk- . katuloista joko tavalla tai toisella, sillä vain työvoiman avulla luodaan .ni.*kin arvot, jotka haaskataan sotamolokillc. Tolsin sanoen Varusteluun uuden sodan varalta käytetään ?456 vuo-' f dessa^^ jokaista canadalaista perhettä kohti — tarkoittaen se sila.i että 'meidun elintasomme laskee vastaavasti. '*tehdään tykkejä voin ase- , mesta", ja sen sijaan, että nämä perheet voisivat käyttää ttian sum- . man parempaan ravintoon, parempiin asuntoihin, parempiin vaaiteisiin • ja -parempaan kouluutukscen. se haaskataan solakapitalislien |)ohjat-tcmaan säkkiin," • • , ' Selvää on, että kaikista luonnonrikkauksistamme ja ti'kn'lii.-;cs:ä ke- -hityksestämme huolimatta tuollainen- haa^skaus köyhdy.tää trimän maan ja kansan kuten sotavalmistelut ja sodat ovat köyhdyttäneet Euroopankin kansat. Valitettava .tosiasia on. etlä edesvastuuttomat monopolistit näkevät aseistautumisen antavan niille satumaisen suuria voittoja. Mutta jokaisen patrioottisen kansalaisen velvollisuus, joka ei halua köyhdjrttää, uuvuttaa ja hävittää tätä maata sotaseikkailuissa, on päättävästi vastustettava tätä varustautumisvimmaa. Jos olisi edes yksi esimerkki ihmiskunnan satojen sotien historiassa, että varustelu olisi johtanut rauhaan, niin tätä haaskausta voitaisiin ehkä sen perusteella jotenkin puolustaa. "Mutta kaikki esimerkit osoittavat, että varustelu ci johda rauhaan, vaan ennemmin tai myöhem-mrn sotaan — mikä nykyotoissa tekisi kerrassaan tuhoisaa jälkeä.' ' Rauhanomaisensa sisä^-ja ulkopolitiikassa sekä kansainvälisessä aseistuksen'vähentämisessä on Canadan onni ja tulevaisuus tsekä ' ainoa turva sotaa vastaan. Kristillisestä pasifistista "bmmunisti"! Sanotaan, että jos järkevät ihmiset uslcaltaisivat ajatella omilla a i v o i l - •laan .;. • • No. ei hyödytä puhua &iitä, sillä tällaiset- a j a l a k s e t -. saa-ttavöf viedä itse — A b r a h am L i n c o l n i n t i e l l e , r j o k d v.- 18G5 l a u s u i: "iVIoIemmat lukevat samaa^ raamattua,' j a n i k o i l e v d l :'sam'aA J u malaa; ja-he molemmin'kinovat hänen apuaan toinen toistaan vastaan." . J a ; ylläoleva tuo meidät; tämän päivän tekstun naLsesta^ j o k a uskalsi s a noa m i h i n hän u s k o o — j u m a l i s e e n j a kaikesta päättäen: pasifistiseen l i a i - seenT— josta t e h t i i n , k u t e n kaikesti a r v a t a a n k i n , syntinen kommunisti. • M u t t a alkakaamme alusta. . Eras e n g l a n t i l a i n e n n a i n e n — mrs. M i l d r e d F a r n h i nimeltään, p u h u i v i i k o n vaihteessa Rev. F . J . H . S t y m i c s - Un aloitteesta N o r t h B a y n o p p i l a i t o s t e n nc i n 800:lle oppilaalle aiheesta: " G a n d h i sellaisena k u i n minä hänet t u n s i n . " Mikäli voidaan l e h t i t i e t o i h i n l u o t t a a , n i i n mrs. F a r n h i tuntee edesmenneen G a n d h i n l ^ y v i n . Ja' iiskoo.bänen pasifistiseen - maaflmankatsomukseenr sa, joka on. mikäli tämän k i r j o i t t a ja a s i o i t a y-mmartää, mclko kaukana kommunismistfeta,' sosialismista j n e . M u t t a "kommunisti^' tästä m r s . F a m h i s t a tehtim, t a i t a r k e m r n i n s a n o e n , . ."milteiu k o m m u n i s t i " ja VEellawshlp öf . R e c o n c i l l a t i o n " o n - v a in "fronttijäi-jestöV, kuten ovat esimerk i k s i takalaisten kaivosmiesten m a i n i o u n i o . metsämiesten unio, C S J , j a monet muutkin. J a mik-Si-näin? Siitä yksinkertaisesta syystä k u n mrs. ^ F a m h t ; : uskoo, kuten uskovat m l l j o o n a t . ' . m u u t k i n ihmiset* että s o t i e n ' j a . r i i t o j e n , asemesta- tämä v e r t a v u o t a v a ihmiskunta tarvitsee j a h a l u a a rauhaa, ystävyyttä Ja y h t e i ^ - märrystä kansojen kesken. Tässä ^ katsantokaimassaan mrs. F a r n h i omaksuu G a n d h i n p a s i f i s t i s en maailmankatsomuksen,^ Jonka tehokkuuden ja^ suosi telta v a i s u u d e n suhteen voidaan o l l a : e r i mieltä.' S e saattaa o l l a tehokas:, taistelukelno, ' k u t e n G a n d h i s e l i t t i , t a i tykkänään tehoton, k u t e n ovat marxilaiset selittäneet. : . M u t t a mcs. ^ärnhilla o n epäilemättä v a n k k a . v a k a u m u s mielipiteistään. Hän s a n o i U o r t h B a y n o p f i i l a i l l e: '.^Poikain.'pitäisi a j a t e l l a kahdesti ennenkuin;(het ottavat käsiinsä pyssyn Ja ampuvat toisia p o i k i a ." Tämän kfarjoittaja — vaikka. k u r i - Kiinalle kuuluu antaa tunnustus Toronto. — Thomas R i c h a r d H e n ry k i r j o i t t i ^Toronto Evening T e l e g r a m i s - s a : " R e a l l s t l s £ s : i j a v i i s a a s t i B r i t a n n ia on antanut tunnustuksen K i m a n p u naiselle hallitukselle. V a i k k a • B r i t a n n i a ei k a n n a t a k a a n - K i i n a n punaisia, käsittää se ^heidän h a l l i t s e v a n K i i naa. K i i n a l l e k u u l u u myös Y K : n t u n nustus ja mikäli B r i t a n n i a on k y symyksessä se tulse saamaan sen." • TALOX nVOKMSS N u o r i m l e s «U £ab»s£unut vaikeaan t a u t i i n j a o d o t t i fcudlemaa xnlllä L-:et-kellä hyvilnaä.^^^^ lahko- '.a^ssaamaaja t u l i M n t ä tapaamaan l a d e l l e n hänelle j u t t u j a a n - lapuksi hän äysyl s a i r a a l t a : > • ' O n i o s i n u l l a n y t s i t t e n evästä tarpeeksi viimeietä matkaa- varten?'^ ^ S a i r a s kSän-l itseään s e l i n saama-mieCieen Ja v i r k a h t i : " O l e n a i k o n u t k i n mennä t a l o n ruo-k i i n . " « * « OLI KOKEMUSTA : Eräs poliisioikeuden tuomari kesk u s t e l i s a m a a n k l u b i i n , k u i i l u v a n mle. h e n kanssa. " O l e t t e k o koskaan kokeiUeet socdaveden k e r a " i kysyivtoies. ' • E n " , v a s t o i t u o m a r i , " m u t t a olen usein t u o m i n n u t henkiiaitä, jotka o-vat kokeilleet sitä." • « • JOKU TULI AUTETUKSI M i k k o , meni p s y k i a t r i n luoiise tut-k i t u t t a m a a n mielentilaansa. ' M i k ä teitä v a i v a a ? - ' kysyi psykiat-r i . " 0 ! e n Ihuolisssini. tulevaisuudestani", sanoi M i k k o. " A i m a n teille v u o d e n h o i t o a " , sanoi p s y k i a t r i . " S e m a k s a a 10,000 mk. v i i - kolta.v ' ^-"Tämä ratkaisee teidän tulevaisuut e n n e " , sanoi - M i k k O i r M u t t a entä minun t u l e v a i s u u t e n i ? " v BiniL y — R a n s k a n p o l i i s i t v a n g i t s i va t tam-mik. 29 pnä C a l a i s i s s a lähes 50 las-taustydlaistä, j o t k a osallistuivat Saks a n aseistautumista vastaan järjest e t t y y n mielenosoitukseen. Canadalaiset! Puolustakaa kansalaisoikeuksianne! : Toronto. — L P P : n k a n s a l l i n e n j o h t a j a T i m B u c k j u l k a i s i täällä v i i k on alussa seuraavan lausunnon: Liberaalipuolueen hallitus uhkaa o t t a a pois teidän kansalaisoikeutenne jos olette eri mieltä £en ohjelman kanssa. ^ P a r l a m s n t m : ' i s t u n n o i l e esitetyssä chjelmapuheessa v i h j a t a a n K a n s a l a i s - l a k i i i i sunnlteltuun muutosehdotukseen,- että .voidaan "ehkäistä C a n a d an k a n : a l a i z o i k e u k s i e n pito» henkilöiltä, j o t k a ovat luopuneet uskollisuudestaan t a i j o t k a ovat-käytöksellään osoittaneet, etta h e eivät Ole l o j a a l i s i a C a - nadälle."' -! >• . '•'Käiisalaisuus o h l u o v u t t a m a t o n ' o i - ^ceus--s- mitä. ei voida a n t a a p o l i i t t i s en puolueen : m i e l i j o h t e e n perusteella! Mirtta:!liberaälit aikovat l a a t i a : - l a h i, mikä kieltää kansalaisoikeudet y k s i n omaan . p o l i i t t i s t e n erimielisyyksien vuoksi liberaalipuolueen • sotamielisen ohjelman suhteen. Tämä uhkaa k a i k k i a canadalaisia, j o i l l a - on itsenäinen mielipide r a u h an i^äilyttämisen suhteen, j o t k a tuomitsev a t ^ h a l l i t u k s e n , tekemät palvslukset T r u m a n i n poliittiselle koneistolle, t a i j o t k a v a s t u s t a v a t ' sitä 5 tuhannen m i l j o o n a n dollarin kolmivuotista aseistautumista, mikä n y t aloitetaan. K a n s a l a i s u u s l a k i antaa n y t k e n r a a - likuvemöörllie, o m a n ' h a r k i n t a n s a m u kaan, oikeuden rosvota canadalaisen kansalaisoikeudet. Suunniteltu m u u tosehdotus a n t a i s i v a r a k r e i v i A l e x a n derille, j o k a ei ole c a n a d a l a i n e n , v a l tuuden paättaa siitä onko c a n a d a l a i nen l o j a a l i n e n omalle maalleen! ••• - Tämä o n esimerjkki siitä, m i t e n S t , L a u r e n t i n h a l l i t u s muodostaa p o l i i s i v a l t i o t a — . p o r v a r i e n p o l i i t t i s e l l a p u o lueella on m i e l i v a l t a i n e n oikeus päättää canadalaisten oikeuksista j a elä- 'masta. Se tekee p a l v e l u k s i a a n s e l l a i sille s o t a k i i h k o i l i j o i l l e k u i n Canadan F o r d i n - p r e s i d e n t t i R h y s Salolle joka on kahdessa äskettäisessä puheessaan v a a t i n u t — s o t a y o i t t o i l u n nimissä suukapulan panemista: canadalaisille, j o t k a eivät orjamaisesti seuraa (hallituksen ohjelmaan, mikä suosii Trum a n i n j a M a c A r t h u r i n l i n j a a . ' Canadalaiset! Teidän kansalaisoikeutenne ovat pyhiä j a 'teitä: vaadi-t a a i i piiolustamaanniitä liberaalipuolueen hyöXikäyksiä v a s t a a n! J o s kyseinen muutosehdotus (hyväksytään, k a u h u n k a m m i o t ; ; liberaalien m k v i s i t s i o o n i , . t d i k a a - ' päänne päällä, JOS te väin arvostelette hallituksen o h j e l m i a . " , . . -.a03 puolustatte Y K : n peruskirjan henkeä ja.^tekstiä,- n i i n se p p riittävä syy^^että:^teidätvvoldaaii jiilislt^ lojaaliseksi''Canadaile,v^^^^' L o j a a l i s u u s j a uskollisuus maatamme k o h t a a n - v a a tU sitäi että^Iiberaali-puolueen d i k t a a t t o r i s e t uhkaukset- estetään alkuvaiheessa. ' M i t ä canadalaiset tarvitsevat o n . e i . demolkratian vähentämistä;—- vaan demokratian l a a j e n t a m i s t a , Oikeuksie:ciaain perusteella. Canadalaiset, puolustakaa oikeut-t& ime vapaasti p u h u a mieUpiteistän-ne! Itsenäisinä miehUiä J a naisina, ä l k ä i antako - h a l l i t u k s e n -: peloitella, elkäakä antautuko keiuraalikuvemöö-r i n a r m o i l l e! T u o m i t k a a ^ a t u s , että lojaalisuudesta C a n a d a a k o h t a a n päättää asia n a j a j a S t . L a u r e n t , v o i t t o i l i j a Rhys Sale, tai^ C a n a d a n kenraalikuvernööri! PaCccittaa h a l l i t u s lojaaliseksi C a n a d a n k a n s a n perustoivomuksllle rauh a n , k a n s o j e n ' välisen • yhteisymmärr y k s e n j a d e m o k r a t i a n siihteen! S a n o k a a p a r l a m e n t i n : jäsenellenne, lähettäkää sähkeitä, khrjeitä j a päätöslauselmia, . että hänen tulee äänestää tätä f a s i s t i s t a , ajatuskontroUila' k i a vastaan. ( A l l e k i r j o i t u s ) L P P : n keskuskomitea, : T im B u c k , k a n s a l l i n e n jdhtaja. 1 im n i o i t t a a k i n mrs. P a r n h i n vakaumuk- .sia — ei usko hänen ohjelmansa t e hokkuuteen. • M u t t a uskoa t a y t j x että hän on r a u h a n ystava j a sellaisenaan hän etsii vastausta kysvmykseen. mitä pitäisi tehdä, että C a n a d a välttyisi joutumasta sodan j a l k o i h i n . J a mikäl i me demokraattista maailmankatsomusta käsitämme, n i i n mrs. F a m h i l l a , kuten kaikilla canadalaisiUä, p i - täi£i olla täysi oikeus etsiä vastausta r a u h a n säilytätmiseksi h u o l i m a t ta l a i n k a a n silta, ovatko mr. F a r n h ln t a i msidan toLsten. katsantokannat vettäpltäviä t a i eivätkö o l e . Tällaista demokraattista villitystä ei kuitenkaan n y k y a i k a n a s a l l i t a. M r s . F a r n h i ; G a n d h i n ystäVä j a seuaraja sai s en omakohtaisesti nähdä. Esitettyään pasifistiseen m a a i l mankatsomukseen perustuvat a j a t u k sensa sodasta Ja r a u h a s t a hän J o u t u i j u l k i s e n sanan kaakinpuuhun, rndssä syyttävän sormella osoittaen heitetään lokaa hänen niskaansa, s a m a l la k u n se, mitä hän itse mainituissa t i laisuudessa sanoi, jätettiin m i l t e i k o konaan julkaisematta. * - Jos uskovainen ihminen olettaa, että "Älä tapa" käskynä tarkoitetaan, ettei saa tappaa ihmisiä, sen paremmin yksitellen kuin Jonkko-mitassakaan .— n i in hänestä tehdään ilman muuta kommunisti tai ainakin kanssamatkustaja. Uskovaisten o n k i l t i s t i j a v a s t a a n sanomatta seurattava sitä s a h i a a m e nettelymuotoa, ; m i n k a ; L i n c o l n n i in sattuvasti s e l i t t i s a n o m a l l a : " . . . M o - ^.•;-r;.':i'.^rv'-;;:;/:;_"i^ lemmat r u k o i l e v a t samaa Jumalaa ja molemmat anovat hänen apuaan toinen toistaan v a s t a a n . " : E l i kuten se Jeesuksen aikainen fariseus a i k o h i a a n r u k o i l i : Kiitetty olkoon Jumala,, e t t e n m m ä ole niin huono k u i n tuo s y n t i n e n publikaani! M u t t a s i t t e n k i n n y k y a i k a on niin s u u r s i u n o l s t a a i k a k a u t t a , että tämän k i r j o i t t a j a ei a i n a k a a n Vaihtaisi sitä mihinkään muuhun. -Ajatella, sitä, että m a a i l m a a n o n muodostunut sd-lainen "kuudes v o i m a " —- xauhanpuo-l u s t a j a i n v a l t a v a k a n s a n l i i k e — minkälaista ei ole k o s k a a n aikaisemmin u s k a l l e t t u edes uneksiakaarL J a tämän . r a u h a n l i i k k e e n erikoisp i i r r e o n siinä, että ; s e n riveissä on t i i a a ' poUlttisesti. ."uskonnollisesti Ja r o d u l l i s e s t i t o i s i s t a a n k o k o n a a n eroa-vUle ihmisine. Kysymys e i ole siitä, olemmeko m s s o s i a l i s t e j a , kommunist e j a , : l i b e r a a l e j a , tai- konservatiiveja: kysymys ei ole siltä";-mihin ^ rotuun kuulumme t a i missä m a a s a 'olemme sattuneet syntymään. O n myönnetty, että maailmassa o n p a l j o n sellaista, mistä väitellään Ja" o l l a a n , erimielisiä ehkä pitkän a i k a a n . MUtta tärkeätä on k a i k i l l e se, että saamme elää i> väitellä erimielisyyksiistämme — «tU u h k a a v a sota estetään, ettei se tuho» h U n syntisiä k u i n synnittömiäkin, niin s o s i a l i s t e j a k u i n : k a p i t a l i s m i i n k i n usk o v i a . , iBauhan Utke o n k a n s a l l i s e sU Jakan-, sainvälisesti k a n s a n j o u k k o j e n lii^e^^ k u i t t i s i s t a J a uskönriblllslsta mieU-piteistä väUttämätta — Ja sUnS «»» p a i k k a k a l k i l l e hjrvää/.tarkottUville i h m i s i l l e . — känsäkoura.' , mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 8, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-02-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510208 |
Description
Title | 1951-02-08-02 |
OCR text |
m.
W P
life
.««IBEBTrr) --r Indepeodest Labot
Olgan of Finnish .Canadians. £s-tebllsbed
Novw 6thi 1917.- Autnö]ri2e^
U'secondi by Uie Pusi
OfOce Department,; Ottawa. Pub-
UsUed thnoe weei:Iy: T u e s d a y s.
llniXBdayKandiSatuftlaysby Vapaus
PBbllaliUig.Coiopany U d , at 100-102
,eixn s t W^ eudbiuy.Ont.. Canada.
Teiepboses: BttfineBs Office 4^4261
Edltorlal Office 4-4285. Manaser
E. Sukst Editor w. Eklund. MallBig
Addrexs Bo» 69. 8udlWfy. Onttrto
Advet t i s u i g raies upon Applkstufi.:
Translatixn free of. chaiye.
l i U V U b H l N M A f ;
C a n a d a i ^ : < 1 vJc «XlO 6 U L 9.2$
3 k k . 2 4 »
ybdysvaUotesa: l »t. 7WI a k t 380
Suomessa: 1 v k . 750 6 k k . 4.25
Meriniiehet - ja työväen oikeudet
International Unijn of Mine; -Mill and Smelter Worker5in Canadan
kansallinen Jconferensii, mikä pidettiin viikort:vaiJitec5i5a Sudburyssa,
• S Y N T Y M
PÄIV A
Iäisten edustusaikc-aden .Sorelissa, Que. , r
' Kaivosmiesten unio kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että k.o."
tei "unio edusta enemmfstöä yhtiön työläisistä. Mutta kun yhtiö ei voi- ;
niit näyttää toteen tätä väitöstään, niin sitten tmerimiesuniolta evättiin-,
inämä edustusoikeudet sen hataran tekosyyn perusteella^ että merimies-
Kuaiön jotkut virkailijat omaksuvat sellaisia poliittisia mielipiteitä, jotka
«vät miellytä maan nykyistä liberaalipuolueen hallitusta, ja että k.o.
iiniojöhtajat kuuluvat erääseen lailli-sesti toimivaan poliittiseen puolu-ta*'.'
S >r ;
l^^feftsiBen:;;
i sn
l i
Kaivosmiesten mion kolmas kansallinen konventioni piti tätä
'•^'selvösti diskriminaattöriscna" toimenpiteenä; mikä aiheuttaa
"vakavaa huolestuneisuutta" ei vain kaivosmiehille, vaan koko.
tämän maan unionistiselle liikkeelle.
• Kuinka kovasti huoli.ssaan tämän maan unionistinen liike on tästä
i Työsuhdelautakunnan päätöksestä, se ilmenee ehkä kaikkein parhaiten
siitä; kun Ontarion Työväenli pa-hefksumislauseensa,
markka kyseisen Työsuhdelautakunnan yhtenä jä-:
senenä on C C L : n pomo, A. R . Mosher, jonka pitäisi Työsuhdelauta-iltunnässa
edustaman tyÖläi.siä; mutta joka kuite^
Itäisessä hystcrianlilassa äänesti tyr^^ hallituksen
edustajain kanssa Canadan merimiesuniota> sekä koko tämän
snaan työväestöä vastaan!
-Mistä sitten?ön:«ikoin kysymys: Minkä takia Työ
antoi päätök<;en^ että Canadan merimiesuniolta kielletään poliittisten
mielipiteittensä vuoksi Branch Lines, I.trl:n työläisten edustu.soikeu3::
Sorelissa, Que?
: •* E^^ merimiesunio nyt sellainen voimatekijä,
että k.o. yhtiön täytyi voittojensa säilyttämi.sen VUOIKI tur-
'vautua hallituksen poliittiseen apuun? Tai uhkaako "kommunistinen"
Sifterimiesten unio nyt'kyseistä yhtiötä tai tämän maan "turvallisiiutr
ta'.'?
Vastaukset yllä Huo-limattaj,.
siitä mitä -me as=a.stajtji4ttelemme, Cnhadan»merimiesunio on
murskattu öykkärimäisten laivayhiöiden ija- halli t uksen yhteisillä voi- i,
' A , millä, mitä matelevasti avustivat pctok.ssllaan sellai-set -"työväenjohta-,,
jat" kuin Bengough ja kumppanit 'Branch Lines,'hallitus ja,Ty9Suh-
^ ,^ delautakunta tietävät varsin hyvin, etlä asiain nykyisillään ollessa meJ*
iMk^jS::--j:.Atniesvmo ei pysty järvilaivoissa järjestämään mitään tehokasta palk- •'
-iT ' kaliikettä, ja myös sen, etlä ria-jäi^lcstötipiieät,, ritilä k.o. uniolla vielä ,
on, voitaisiin melko pienilläliiajjonriisteluilla murskata.
' ' , - Ylläolevien tosiseikkojen perusteella oh'ilmeistä, mistä, todella on,,
t l - ' .kysymys. Murskattuaan valheellisen purtapeikön varjossa merimiesten
union tämän maan monopolipääoma j a sen hyväksi toimiva hallitus äi-'"
kovat käyttää tilannetta hyväkseen ja lyödä työväenliikkeen rinta-;!.;
maan. sellaisen kiilan, mikä myöhemmin murskaisi koko, un*onistisen,H
liikkeen. Jos Canadan merimiesimiolta voidaan .nyl 4cieltää edustus-'?
oikeus sen johtajain ja jäsenten poliittisten mielpitsiden periiSeella^:
niin siten muodostuu cnnakkopäälös mitä voidaan. käyttää mitä t a -
ES;y hansa uniota vastaan, joka rohkenee vaatia palkankorotusta ja työ»
olosuhteiden parantamista,
' v ' - V muutama vuosi sitten olisi unionistista liikettä voitu rauhoitat,
taa sellaisilla selityksillä, ettei tällaisia epädemokraattisia toimenpi-
'iV,^ teitä käytetä muita kuin kommunistisia unioita ja kommunistisia jär- .
I Kjestöjä vastaan. Mutta kokemus antaa kovia opetuksia. Oikeistolais-
^•teri johtamat uniot kohtaavat nyt lisääntyvässä^^m parjaus-
• i i ; ta j a pa^ mikä pari vuotta sitten kohdistui yksinomaan vase.Tir'
mistolaisia unioita vastaan. Lihanpakkaamotyöläisten unio on jat-
> 1 -kuvan Thyöfckäyksen kohteena. Autotyöldisten union oikeistolaiselle.
ktv johdolle pidetään porvarien toimesta jatkuvia nuhdesaarnoja. Teräs-J
£ työläisten union patamusta johto ei saanut pennin pyörykäistäpalve-.
K: luksistaan Ontarion kultakaivoskapitalisteilta. Näin kautta linja^^r
1 ; :Tästä johtuu ^^^e täydellisesti
: Ontarion Työväenliitto katsoi itsesäilylysva-s-tonsa
perusteella itsensä 7)akoitetuksi tuomitsemaan Työsuhdelauta- :
kunnan menettelyn — ja samalla C C L : n oikeistolaisen pomon, m r . -
i Mo^^ Työsuhdelautakunnan jäsenenä. ; •
J i - y Kiertämätön tosiasia onkin, etta jos tämän maan unionistinen liike ei
liöuse yhtenä miehenä puolustamaan Canadan merimiesunion laillista
edustusoikeutta — jos Työsuhdelautakunnan päätöstä ei yleisen mieli- :
piteen painostuksella kumota — niin koko tämän maan unionistinen -
liikeon silloin vaarassii menettää edustusoikeutensa silla työnantajat ja
heidän hallituksensa saattavat katsoa kaikki palkankprotusvaatimuk-
^set ''vääriksi ajatuksiksi", jotka johtavat '\subversiivisiin tekoihin"
dollari jumalaa vastaan. '
Wei. K o t i l a , South Porcupinesta.
O n t . täytti 60 vuotta täanän k u tm
9 päivänä. > O n n i t t e l u m m e päivänsank
a r i l l e .
«Wta muut sanovat
KEVlTEaOMLTKJtKtN PUOLELTA
^'-Elamä o n /vakavaa mutta on
fllnä kevyempiäkin'hetkiä.' • '
Ksittäessään' piirineuvoston' - elidot^
t a m a n - tolmlntasuuhnltelmia»' ' ( " T o l -
miäaämme n y t ' e l i n t a s o m m e ; oikeuksiemme
j a v ^ a U k s i e m m e p u o l u s t a m i -
sekel''>aluealhteett'Oeorge-Harris'Jout
u i useita^ kertoj£( •psftsähtymään' Ja
odottamaan - k u n " v e s l v a s a r a " p a u k u t t
e l i jossakin kokotishuoneen vesijohdoissa,
' K a t k e r o i t u n e e n a toistuneista häiriöistä,
p u h u j a h u o m a u t t i : "Yrittääkö
DitplesBis tunkeutua kokoukseemme?
Se o n Ikäänkuin t i k a n n a p u t u s t a . " —
D E News.
* * *
EI OLE "ENÄÄ KnNTYNYT
OMAISUUKSnN"
Tokio. — . . . K e s & i r i n t a m a n ^'ksl
esikuntaupseeri sanoi:
VMe emme ole K o r e a s s a enää n i in
p a l j o a kUntyneltäkiinteimlstöihin;
k u i n s i i h e n , e t tä s a a d a a n (vihoUlselle)
m a h d o l l i s i m m a n p a l j o n {hmismene-tyksiä."
Robert Eunson, A P : n k i r j
e e n v a i h t a j a , helmlk. 7 pnä-
• • •
"KOMMUNISTEJA" MUSTEPULLONKIN
ALLA
Quebec. .— Pääministeri Duplessis
käytti tänään maakuntapolilseja
käännyttäeäsään t a k a i s i n v u o k r a l a i s t
e n edustajiston j o k a p y r k i hänen p u heilleen.
L a l n l a a t i j a k u n n a n kallcCjl
ulko-ovet o U m i e h i t e t t y p o l i i s e i l l a.
Pääministeri leimasi tämän ryhinän
"kommunLstelksi", m u t t a edustajiston
p u l i e m l e s H e n ö L a r o c q u e k i e l s i 'Syytöksen
Ja h u c m a u t t i : " M r . Duplessis
näkee kommunisteja J c p i k k l a l l a , v i e läpä
sielläkin, mlssä^ r o m a h t a a s i l t
a . " — Uutistleto, h e l m l k . 6 pnä.
'•Mene kotiin, EiscnJiower^! j a "ei pakko-oltoi"ihnudoilla tervehti nuoriso Atlantin paktimaiden armeijan
yllpäällikku Eisenhcvveria viime viikolla Ottawassa. ^
Nuoriso osoitti mieltään
kenraali Eisenhowerille
Eivät halunneet
häpäistä Suomen
työväen muistoa
H s l z i n k L K u a cdrskonla ko-kcontci
talvilcman pääfytfyä hel-mikncxi
i poa, n!in ensImmäJnen
Tatmpshemles UTiljam Kellokoski
. piti marsalkJ^a HIaimerheim;n koo-
Ictnan johdcsta psheen, Diltä ase-vei:
jcntan .kontrolloimat soslallde-mckraaft
katen nmutkin porvarit
konnteUvat seisomaan nonsten —
mutta SKDL:n jäsenet kävelivät
tämän näytelmiin ajaksi pois is-tontosalista;
Kirkkojärjestö on
tuomiiuiut'sotahys-:
terian lietsömä^en
^ L y n n l n , Mass.; k i r k k o j e n - k e s k u s järjestö
on. hyväksynyt 'päätöslauselman.
Jossa j u l i s t e t a a n , että "kolmas
maailmanzota ei o ^ kiertämätön."
Päätöslauselmassa myöskin hyökätään
M c C a r r a n l a k i a vastaan; ;
Kirkkojärjestö v a r o i t t a a hysteriasta,
joka kylvää v i h a a j a levittää käsitystä,
sttä j o n k i n l a i n e n pyihä sota t a i e h -
iäisysota o l i s i välttämitön.
K i r j . C A M I L L E D I O N NE
Ottawa. - ^ J o u k k o Quebecin .ran.s-k
a l a i s t a nuorisoa tervehti k e n r a a l i E i -
senhoTverla vihamielisin -huudoin
" V a f e n chez -vous" (mene: k o t i i n ) j2
"Pas de C s n i c r i p t i c n " (ei p a k o l l i s ta
a s e v e l v c l l i s u u t l a / , k u n -nan saapyi O t t
a v a a n t a m m i k u u n 23, i>na.
N u o r t s n mielenosoittajam joukko
k a n t o i tunnuksia joissa s a n o t t i i n " S o ta
ei ole kristillistä", " E l C2nadalai.st3n
elämiä a m e r i k a n .sotaan", 'Quchecin
nuoriso ei hyväksy pa':'.oIli.>;ta patfelu-;-
ta" j a " P e l a s t a k a a canadalaisten elämä
j a t u o k a a ystävämme pois K p i e a - r
t a " .
C a n a d a n ranskalai.set nuorefc"ter-vehtivät"
EisenhDweria h a n s n saapuessaan
CThateau L a u r i e r i l l e ja piketee-rasivat
puolen > t u n n i n a j a n hotellia
missä hän o l i «isällä. He m a K s i v a t
h o t e l l in edustalla ^ l a u l a e n ranskan-kislellä
' " E i h e n h o w e r vafen chez
7 0 U 3 " .
' K i m " j o t k u t v a l t i o n toimenhaltij at
tulivat kehoittamäan • r a n s k a l a i s ta
nuorisoa "menemään t a k a i s i n Quebe-,
cim. k e s k i eiv^t ole p a t r i o o t t e j a " , n i in
ottawa!aiiet nuoret vastasivat h e i l l e:
"Menkää te W a s h i n 3 t c n i i n , t e ette ole
patrioottoja, koska haluatte myydä
meidät wa£ihingtonilai5ille s u u n s o i t t a j
i l l e . Jänkit eivät pysty tappelemaan
Ja siksi .he h a l u a v a t meistä iskujoukk
o j a . . . " •
T O R O N T O N N U O R I A M U K A NA
Myöskin joukko T o r o n t o n n u o r i a oli
saapunut o l t a v / a a n yhtyäkseen otta-
Tasa vertain en
^ . kirj. DOBISE NIELSEI? ,
, ; 0 1 e t t e k o ; i k o s^n. pysähuynybr a j a tr
.telemaan';mitä tapahtuisi. JOj^ kaikki
haiset yhtäkkiä Jlopettaisivat työnteon
k o d i n ulkopuolella j a s a n o i s i v a t : " S U r
h e n mennessä>kunnes m e i l l e , m a k s er
teiän ^ s a m a . i p a l k k a ; k i U n m i e h i l l e , m e
enime,katsele!minkäänlaista jtyötä."
; v . i ; i e t e n k ln t^mä o n f a n t a s t i n e n a j a tus,
sillä naiset eivä( voi m i l l o i n k a an
lopc^ttaa • työntekoa,', k o s k a . . h e työs-^
kentelevät elääkseen jj^ • jos ,he lopettavat
työskentelyn j o u t u u s u u r i n o sa
heistä nälkiintymään.
•Tänä päivänä Canadassa on n o in
m i l j o o n a : n a i s t a - palkkatyöläisinä ja
v a i h h y v i n pieni osa. heistä n a u t t ii
a m m a t t i t a i t o i s e n työläisen palkkaa.
Heidän täytyy työskennellä s i k s i , että
h$ pitävät itsestään huolta, t a i Jos
ovat n a i m i s i s s a - n i i n heillä, o n avus-tettavanaan
iäkkäät. vanhemmat, e l i
^sitten miehen ansio on: n i i n pieni et
t e l se riitä perheen ylläpitoon.
M u t t a minkälainen menetys se o l i s
i k a a n talouselämälle j a teollisuudelle.
Jos naiset eivät työskentsUsi. K a u p p a liikkeissä
o n a§iakkaiden:.palveliJoista
42.. pros. n a i s i a , h o t e l l i - J a r a v i n t o l a -
työläisistä o n '48 pros^ n a i s i a , p a n k k i -
ty^Iäisi£tä 50 - p r o s , : . P u h e l i n k e s k u k s
i e n työläisistä o n 62 pros., t e k s t i i U -
teoUlsuuden kaikista^ työläisistä o n 52
jpros Ja tupakkateollisuuden työläisistä
58 pros. n a i s i a.
Meidän maamme elämä t u s k i n voisi
•Jatkua normaalisesti; JOS eivät naiset
lähtisi j o k a aamu työhön. Sen lisäks
i vielä, kuten te k a l k k i v a r s i n h y v in
tiedätte, naiset j o t k a tekevät miesten
r i n n a l l a työtä tehtaissa, ravintoloissa,
kauppaliikkeissä Ja k a i k k i a l l a , saavat
p a l j o n vähemmän p a l k k a a k u i n mie-het
j a v a i n . siitä yksinkerlälscsta.i.-Sl senttiä' ja-.iraiesten 96
syystävetta ovat n a i s i a . ;
Tätä tosiasiaa käyttävät työi^Mitä-
Jat hyväkseen hankkiessaan . h a l p aa
työvoimaa, Joka msrkitsee heiUe.suur
yempia voittoja. "
S a m a a n a i^
Palataksemme takaisin tämän probleemin
a l k u u n , täytyy msidan siirtyä
E n g l a n t i i n , missa tehdassysteerm. on
a l k a n u t . Ennen k a i k e n l a i s t e n k o n e i den
keksimistä naisten täytyi o l l ^ kor.
t o n a j a s u o r i t t a a kaik-nlaise{ k o t i -'
työt, leipoa, kutea, ommella ja tehdä
yleensä- k a i k k e a sellaista minka k o neet
suorittavat paljon nopeammin
tehtaissa n y k y a i k a n a.
Vuosisatoja s i t t e n n a i n e n k a t s o t t i in
vähämerkitykselLsemmaksi m i e h e n
r i n n a l l a , koska hän e i voinut osallist
u a työhön k o dm ulkopuolella, häneltä
p u u t t u i omistusoikeus ja. koska hän
o l i pakoitettu kiinnittämään . koko
elämänsä perheen ja miehen hyväksi.
K u n talonpojat pakoitettim m a i l t
a a n t e h t a i s i i n j a k u n palkat olivat
tavattoman alhaiset m i n myöskin
naiset pakoitettiin tyohon. : yrittämään
hankkia perheelle Iisaa toimeentulon
"mahdollisuuksia. Tilaisuus
käyttää n a i s i a työssä t u l i työnantaj
a i n eduksi. K u n ajatuskantana oh.
että n a i n e n on - alempiarvoinen kuin
mies j a lisäksi i l m a n ammattitaitoa*
n i i n n a i s i l l e ja alaikäisillä m a k s e t t i in
p a l j o n Vähemman p a l k k a a kuin m i e h
i l l e .
M u t t a vielä tanakin paiviinä on
Canadassa kaytava paljon taisteluja
tasavertaisuuden puolesta.
» • • • •, .• • •
V u o n n a 1949-Canadan pakkausteollisuudessa
naisten a l m t u n t i p a l k k a oh
kaan:isahkoteollisuu(Js§§a,i;'n]iss^; k o l masosa
>työläi8iStÄ?Dn,ns»?»i-eij-^aik-k
e i n ; k o r k e i m i i j j a n ^ ; . , ..ammat^^^^
w a l a i s u n nuoriin.; H e l i i m a i l i v a t l i i k
e p a i k o i l l a l a p p u j a joissa s a n o t t i i n:
" M a c A i t h u r : ^ a l u a a teistä t y k i n r u o k
a a " Ja " R a n s k a l a i s e t samoin kuin
englantilaiseticln vastustavat pakko-o
t t o a . " ' K u n levisi tieto, että yksi t o -
l o n t o l a i s l s t a nuorista, C h u c k PIne, oli:
pidätetty lappusten levittämisestä, h e rätti
se suurta paheksumista t a n s k a -
l a i s - c a n a d a l a i s e n nuorison keskuudesr
sa. • '• -•• -.•
N U O R I S O V O I T T AA
Mielenosoitus jättää vastattavaksi
erään suuren k y i y m y l t s e n : M i k s i h i t -
lerilaiset<: jvangitsivat- Ohuck Pinsn,
m u t t a eiyät' sekaantimeet r a n s k a l a i sen
nuorison mielenosoitukseen,
L a y t y y v a i n yksi vastaus: O t t a w ai
laiset quislingit pelkäsivät r a n s k a l a i sen
väestön sota vastaista m i e l i p i d e t tä
j a jmkko-ottovastaista asennetta.
He pelkäsivät; että j o s : quebecilaisiin'
mieienosoittajiln. kosketaan; . n i i n se
s a a t t a a nosta» suuttumuksen m y r s k yn
Quebecissa.' S e myöskin osoitti, että.
JOS kaikkiallaesiinnytään j a puhutaan'
} h t a suoraan k u m QUebscin j a T o r o n t
o n . n u o r e t / O t t a v a s s a , - - m i n rauhan
l a t i a 'tulse -Yoittämäan. ' • » '
.'Tämä^nuöfctjen mielenosoitus v i i t o i t t
i t i e n u u s i m v o i t t o i h i n j a a n t o i i n -
omjvavien. n a i s t e n >palkka. oUut; j u u r i
korkeampi, . ^ U i n m i e s t e i }/
J a vielä tunaankin mchiss£'_ t e o l l i suuksissa
erVmmä^itärtoisteri naisten
p a l k k a ole hnnkiän Icorkea: "kum
miestsn ••alinpälkkä.' SähkÖteöllJsuu-desSäöh
naisten' patekatästfparantu-nut
siksiv että unio o n ' k i i n n i r f a n y t '.
p a l j o n ' ! h u o m i o t a - asi&antnensinnakin
järjestämällä "haiset öKioon.ja^' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-02-08-02