Vapaus, August 22, 1964

              ;ää iva :;5i|iSiiii.iii|i:;iiO:i;5i8UillS^ J S ; i i - i i , ; i i ; t e ! l t i i H i ' i i i i ! ' s i;.. i i i i i ; '.ivvirii,,;;!, ,ii;;(;;. •
BiiiPiiSliliÄ
' -.JtAU^taina, filok. ^^p. -..S^tupday, Aug. 22,1964
' i ö ? L . > » . I w INOePENDENT LABOR OROAN * V' JriÄ U Ör FINNISH CANAOIANÖ
Bd^tor: . Manager: R Suksi
l>uUtShed t h äM « 8 ^ i Tueidays. ^ursdaya and Saturdaya >by Vapaus
jeintaUMng 00. Ltd^ 100>108 Sim st. W6st. Sudbury. Ontario. Canada.
. ateaing addreas: Box^68
^iUhmi^lslnffrates uponappUcatlon. t r i ^ ^
' ' «a 8teofi^'6iatt'Wn by the Post Otfioe IJ^partment, Ottaira,
«irM'» fj. i , - lääi for:iwiamnt oi poatage in caah^
. • ^ f t ^ t r"j:"i».'ji ' ^- ' ' ^TILA17SHINNA.T
iimtadas8i:n vk. $8^00» 6 kk. (4.78' USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5^
s, UK '-^ **kk. a.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk.'5.75
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
JäDeen Kongo
-«Ti^^^^^Maailinan mielenkiinto on j kääntynyt seuraamaan
. tojpauksia Kongon tasavallassa. Suurpäivälehdet, radio ja te^
|.-leyisio asettavat esille hirvittäviä kuvia, joissa villit miehet
"pitävät Kongon viidakkoa hirmuvallan alaisena. Vanhoja
• kertomuksia raakamaisuuksista puhdistetaan ja kirjoitetaan
•uöiäelleen vain uusin päivätyksin. Näin siis, on meille selos-
"lettu Kongon kansan taistelua maan itsenäisyyden ja riip-
„ jpumattomuuden puolesta.
Kongon tragedia on selvin paljastus imperialismin epä-i
inhimillisimmistä ja raaimmista toimenpiteistä. Ja Kongon
! eripuolilla leimahtaneet kansannousut osoittavat, että im-j
pifrialistit ovat istuneet Kongossa ruutitynnyrin päällä. Nyt
I tämä ruutitynnyri on räjähtänyt.
Uskolonialismi'iimenee Kongossa mitä välittömimmällä
tavalla. Siirtomaaomistajat, jotka ajettiin ulos etuovesta,
ovat palanneet ikkunasta. He ovat poistaneet paikoiltaan kan­san
todelliset johtajat ja asettaneet tilalle omia edustajiaan.
Kongossa asuUi kuten tunnettua, monia heimoja, jotka
puhuvat eri kieliä; Näiden heimojen eroavaisuudet ovat kui-tfi^
kin luonteeltaan mieluummin kulttuurellisia kuin talou-ddäisia
ja poliittisia. Jokainen heimo haluaa säilyttää oman
kielensä, tapansa j a tottumuksensa, mutta jokainen niistä tun
tee itsensä ennen muuta kongolaiseksi. Tämä syvälle juurtu­nut
veljeyden ja solidaarisuuden tunne takaa Kongon" alueel­lisen
yhtenäisyyden.
Taistelu, jota Kongon kansa käy tällä hetkellä imperia­listeja
vastaan, on ilmiön joka vahvistaa tämän tosiasian kan-s^
gryl^tenaisyydesta, sen päättäväisyydestä voittaa todelli^
nea.itSenäisyys ja riippumattomuus maalleen.
..Esiintymässä imperialistien kannattajana on tuttu mies,
joka harrastaa samaa pettämistä, mitä hän harrasti Katangan
president^uiä,ollessaan, mutta kiitoksia yhdysvaltalaisille im-perialistedleyiiudeäsft
ja korkeammatea virassa, Kongon pre-siStoltinä.
j^^ybd^fivaltal^aiset, ihiten- belgia^ aikaisenunin Katan-g^^^
pitavatMoise Tshombea "vahvana miehenä", joka saat-taai^
i^' '^kommunismin leviämisen" Kongossa,
Union Minieren belgialaiset ja englantilaiset osakkeena
omistajat järjestivät V. 1960 Katangan irtaantumisen, koska
heitä peloitti Patrice Lumumban ja hänen kannattajiensa
edistysmielinen^poUtjikka. Heidän tukemanaan syntyi erilli-nsD^
a^ngan valtio, johtajanaan heidän asettamansa nukke^
hallitsija Moise Tshombe. Nyt Tshombe toimii amerikkalais­ten-
nukkena. - - - 1"
*j* Ristiriitoja imperialististen maiden välillä ilmenee Kon-gc&
tilanteessa. Taloudellisessa kilpailussa, kuten poliittises­sakin,
amerikkalaiset imperialistit näyttävät olevan voitta­massa
herruuden paikan.
Kongon entiset riistäjät eivät ole kuitenkaan luopuneet
osuuksistaan. Belgia ja Englanti jatkavat maan rikkaimpien
< alueiden — Katangan ja Etelä-Kasain ^ hallitsemista Socie-
* te General de Belgiquea, Tanganyika Consenssionsia sekä en-inen
muuta Union-Miniere du Haut Katangaa hyväkseen.
I ka5:ttäen.
\ 'Union Miniere^ kasvu ja lisääntyvä halvan kuparin tar-
\ jonta maailman markkinoilla uhkasi kuitenkin USAn kupari-
' monopolien etuja ja ne ryhtyivät etsimään mahdollisuuksia
i heikentää eurooppalaisten kilpailijainsa asemia ja saada ja-
' lansijaa Katangassa.
•\ ' ' Että he onnistuivat pyrkimyksissään on nähtävissä siitä,
j että yhdysvaltalainen pääoma on nyt yhä enemmän ja enem-
]män muodostumassa Kongon pääasiallisemmaksi riistäjäksi.
• Yhdysvaltain monopolistit eivät ole ainoastaan valloit-
:taneet Kongon markkinoita belgialaisten ja englantilaisten
: kumppaneittensa perässä 'hiipien. He ojentavat käsiään myös
Ikohti maan luonnonrikkauksia, sijoittavat pääomiaan saa-
; dakseen kaivosteollisuuden omiin käsiinsä. Rockefeller-ryh-fmä
« Bank of America, maailman suurin pankki, Ford-yhtymä
jym= yhdysvaltalaiset monopoolit ovat hyvin tunnettuja niissä
ipiireissä, joissälCongon talouselämä määrätään.
1
j! _JK.ongossa on vaikuttamassa monia tekijöitä, jotka muo-idostavat
esteitä edistykselliselle toiminnalle. Tiedonantolai-
^tokset, erikoisestikin radio, joKä Kongon olosuhteissa, missä
;v^stonji/pääosa on lukutaidotonta, on kaikkein tehokkain
jtieHiionantoväline» ovat kaikki imperialistien ja heidän apu-jri^
hte Ifeäytöteä. V^kka Kongossa olisikin virallisesti puhe-
|ja'lefidi8tovapaus,' on tilanne tosiasiassa sellainen, ettei ai-
^noakaan järjestö ilman ulkopuolista apua pysty ostamaan
iedes kirjoituskonetta. Kaikki on maksettava dollareilla.
\ Mutta huolimaatta kaikista näistä vaikeuksista, kansan-älli^
kasvaa ja Tshomben edessä tulee olemaan vaikeita ai-ikoj^.
Kansanarmeija marssii eteenpäin ja on vapauttanut
jtfihMn mennessä laajoja alueita. Tshombe on kääntynyt Yh-jdy^^
aliain puoleen anoen apua. Yhdysvaltalaiset ovat luvan-
{neet hänelle lentokoneita ja aseita. Tshombe on lisäksi kut-
^suiiut jälleen palvelukseeiisa palkkasotureita ja lentäjiä, jot-jka
olivat hiinenasejoukoissaan silloin kun hän oli Katangan
^"presidenttinä".
» Tulemme vielä, ja monasti, puhumaan Kongosta. Voim-
Jme olla yafij[iojaaii<ä,> että vielä saapiiu se aika, jolloin pu-
^uURun^ jKdfi^on kansan voitosta taistelussaan imperialisteja
Jjatitiskölonialistejä sekä heidän nukkejaan vastaan.
' M i t i m n
Keny^alimahtti Boris ^DB|0|Mpski:
i i i i i
Irja ja Paavo Idyineq, jotka asui­vat
iikalsemmii^ useita vuosia Sud
l^uryssa ja viiineksi St.CatharineS'
issa, vierailivat Vapauden(toimituk
sessa ja konttorissa sekli yleensä
lehtiliikkeeseemme uiidelleen tu
tustumassa eilen (torstaina)^,' He
kertoivat, että he oliv()t saapuneet
nlkkelikylfiän jo maanantaina ja ai
kovat palata kotiinsa huomenna vie
railtuaan Sudburyn alueella tutta
viensa luona. He vierailivat' samalla
myös Irjan Sedän, Antti Lahtisen
luona Wanupissa. Toivotamme heille
hauskaa kotiinpaluutta.
Johnson ei p^ut|l
senaattoriltaan
Washhigton. —. Presidentti Johur
son aikoo pysytellä* erillään New
Yorkin osavaltion senaatorinpaikas.
ta käytävästä kilpailusta, jossa oi­keusministeri
Robert Kennedy on
mainittu mahdollisena demokraatti­sen
puolueen ehdokkaana.
Korkealta taholta saadun liedon
mukaan presidentti on sitä mieltä,
että asia koskee ensi sijassa oikeus­ministeri
Kennedyä ja newyorkilai-sia.
Aikaisemmin New York Times-lehti
kertoi Johnsonin lausuneen, et­tä
hän kaannattaa Kennedyn valitse­mista
senaattiiin.
New Yorkin nykyinen senaattori
on republik|ianien Kenneth Keating
joka toistaiseksi on kieltäytynyt tu­kemasta
Barry Goldw^terin presi­denttiehdokkuutta.
' .
1960-lnvun alusta Uhtten, erikoisesti sen Jälkeen kun Kennedy ja
MeNamara tuUvat valtaan, Wa8hliigtonUs&8l jyrkästi painostusta NATOn
eurooppalaisten UUtolalsten suhteen pakottaakseen ne lisäämään "tavan­omaisia?
sotavoimia Ja jakamaan asettamisen taakan Yhdysvaltojen kans­sa.
Amerikan lehdistössä on osoitettu^ että USA:n soUlasmenot o,vat noin
290 dollaria vuodessa asukasta ktohden; kun vastaava luku on keskimää­rin
61 dollaria Länsl-Euroopan maissa. Yhdysvalloilla on aseissa puoli­toista
prosenttia maan viestöstäi kdn sen sijaan linslei^rooppalalsUla lUt-tolalsUU
keskimäärin yhden prosentin verran. Aikakauslehti "United
States Ne\muidWoridReIMrt'^UrJ^lttl heinäkuun 15 päivänä 1963,^^e
USAn apu eurooppalalslUe NATO-lllttolatellle toisen maailmansodan
päättymisestä vuoden 1968 lopphiiä m6nne88ä<od ollut yU 38_mllJardla
dollaria Ja että *nimS asettaa keskeisen huomion kdhteeksl kysymyksen,
miten kauan USA voi Jatkaa tällaisen taakan kantamista".
Kiista New
Yorkista alkoi
New York. — Samuel Stratton i l ­moitti
ryhtyvänsä demokraattien eh­dokkaaksi
New Yorkin senaattorin
vaaleissa ja syytti oikeusministeri
Robert Kennedyä siitä, että valtion
edut eivät ole Kennedyn sydämel­lä.
New Yorkin osavaltion pohjois­osat
ovat etenkin Strattonin ehdok­kuuden
kannalla.
Mrs. Clare Booth-Luce, Goldwa-terin
kannattaja, joka saattaa pyrkiä
republikaanien senaattoriehdok-kaaksi.
ennusti televisiossa, että
Kennedy pääsee demokraattien eh­dokkaaksi,
sillä "mitä Kennedyt ha­luavat,
sen he myös saavat", kuten
hän sanoi.
Tässä jrhteydessä kannattaa muis­tuttaa
että Yhdysvaltain "omaa
etua tavoittelemattomilla'^ on erit­täin
päteviä perusteita. Armeijami­nisteri
Vance on ilmoittanut, että
70 prosenttia sotilaallisesta ."avus­ta"
menee yhdeksään sosialistista
leiriä rajoittavaan maahan, jotta nii­hin
muodostettaisiin sotilaallis-stra-tegisia
tukikohtia. Dollarivirrasta
huolimatta eurooppalaiset liittolai­set
eivät kuitenkaan ole erikoisem­min
kyenneet lisäämään "tavano­maisia"
sotavoimiaan, erikoisesti
näin onKeski-Euroopassa. jota NA­TOin
johtajat pitävät sotaliiton stra^
tegisesti tärkeimpänä alueena. Ken­raali
Lennitzer. joka toimii nykyi­sin
NATOn asevoimien ylikomenta-jana
Euroopassa, surkuttelee jatku­vasti
sitä, että hän ei mitenkään tah­do
saada kokoon niitä 30 divisioo­naa,
joita hänen edeltäjänsä, ken­raali
Norstad vaati Keski-Euroop-paan
mahdollista sodankäyntiä var­ten.
• •
Englannilla; jonka tulisi ylläpitää
Länsi-Saksassa neljän divisioonan
suuruista Reinin armeijaa, on siellä
vain kolme divisioonaa, eivätkä ne­kään
ole täydellisiä. Ranskalla on
NATOn asevoimissa vain kaksi epä­täydellistä
divisioonaa eikä maa i l ­meisestikään
suunnittele niiden lu­kumäärän
lisäämistä. Hollannilla
ja Belgialla on molemmilla kaksi di­visioonaa,
jotka eivät kuitenkaan
vastaa tasoltaan nykyajan vaatimuk­sia.
Näin siis reaalisena voimana
Keski-Euroopassa on 7. amerikka­laisen
armeijan viisi divisioonaa ja
Länsi-Saksan Bundeswehrin 11 divi­sioonaa,
jotka on luovutettu N AT
0:n alaisuuteen. Bundeswehrin
kahdestoista motorisoitu divisioona
on muodostettu, vaikka sitä ei vielä
olekaan muodollisesti annettu NAT-.
On käyttöön.
G0LDWATER: YDINASEET
NATOn KOMENTAJAN
VALVONTAAN
Presidentti ehdokkaan ohjdmassa (kaikkien
NATO-joukkojen koulutus ydinaseiden käyttöön
Washington.— Yhdysvaltain re­publikaanisen
puolueen presidentti­ehdokas
Barry Goldwater totesi
maanantaina, että paras tapa valaa
Atlantin liittoon uutta elinvoimaa
olisi taktillisten ydinaseiden suora­naisen
valvonnan antaminen NA-TO:
n joukkojen komentajan käsiin.
Lausunto sisältyy senaattori Gold-waterin
uusimpaan liittoja ja eri­tyisesti
Atlantin liittoa käsittele­vään
kirjaan, joka julkaistaan Yh­dysvalloissa
lähiaikoina. Sanomaleh­ti
Washington Post julkaisi maa­nantaina
numerossaan tämän lähi­aikoina
ilmestyvän kirjan eräitä
kohtia.
Arizonalainen senaattori väittää
kirjassaan Yhdysvaltain nykyisen
demokraattisen hallinnon vaikutta­neen
kahdella tavalla NATO:n ha­jaantumiseen,
nimittäin: 1) neuvot­telemalla
suoraan Neuvostoliiton
kanssa ja 2) laiminlyömällä tehtä­vänsä
yrittää saada NATO:n liitto­laiset
riittävässä määrin osallistu­maan
strategian, mm. ydinaseiden
käyttöä koskevan strategian, laati­miseen.
GoIdwater sanoi Yhdysvaltain tu­keman
NATOn moninkeskeisteil
ydinlaivastojoukkojen perustamista
koskevan suunnitelman olevan "liit­tolaistemme
älykkyyden aliarvioi-mjsta".
Liittolaisten luottamuksen palaut­tamiseksi
senaattori ehdottaa, -että
NATO:n joukkojen komentajalle
annettaisiin "koulutettujen, valmii­den
ja tavanomaiset aseet korvaa­villa
taktillisilla aseilla varustettu­jen
NATO:n ydinjoukkojen suora­nainen
valvonta".
Senaattori sanoi edelleen olevan
välttämätöntä lujittaa kiireellisesti
NATO:n yhtenäisyyttä Ja hän esit^
ti tässä yhteydessä seuraavat neljä
periaatetta:
1) Neuvotteluja on käytävä At­lantin
liiton jäsenmaiden kanssa
ennen kuin tehdään näiden turval­lisuutta
koskevia tärkeitä poliittisia
päätöksiä.
2) Neuvostoliiton kanssa ei saa
käydä kahdenkeskeisiä neuvotteluja
NATOin etuja suoranaisesti koske­vista
kysymyksistä.
) ydinsalaisuudet on Jaettava niin,
että Ranskasta ja Englannista tulee
tasavertaisia ydinkumppaneita At­lantin
liiton puitteissa ja
4) kaikki Eurooppaan sijoitetut
NATO-joukot, niiden kansallisuu­desta
piittaamatta, täytyy kouluttaa
taktillisten ydinaseiden käyttöön.
"VALVONTAOIKEUS VAIN
PRESIDENTILLÄ"
Washington. —- Yhdysvaltain puo­lustusministeri
Robert MeNamara
sanoi maanantaina, että puolustus
ministeriö ei säästä voimiaan teh­däkseen
varmaksi, että Yhdysval­tain
presidentillä — ja vain hänellä
^ on täydellinen valvonta Yiidys-valtojen
ydinaseiden käyttöön näh
den.
Lausunto oli McNamaran vastaus
republikaanisen puolueen presi­denttiehdokkaan
Barry Goldwaterin
äskeisiin lausuntoihin.
MeNamara puhui demokraattisen
puolueen valiokunnassa, joka on ase­tettu
laatimaan puolueen ohjelmaa
vuoden 1964 presidentin vaaleja
varten.
LANSISAKSA VALVOO
VALVOJIAAN
Näin siis NATO:n KesklEuroo-passa
olevista 25—26 divisioonas­ta
lähes puolet ovat länslsaksa-laisia
Ja niiden luku on tu1evai-V
suudessa tarkoitus kohottaa kuu^
teentolsta; Samalla Länsi-Saksan
armeijan miesvahvuus nousisi
750,000. Tästä seuraa, että NA
TO:n perusvoimana mahdollisen
sodan tärkeimmällä alueella on
Länsi-Saksan armeija. Aikoinaan
Länsi-Saksa hyväksyttiin Pohjois-
Atlantin liittoon muka sitä varten
että liittolaiset voisivat vaivoa sen
toimia hallitsevan osuutensa pe­rusteella,
mutta nyt alkaakin se
itse valvoa NATO:a.
Länsi-Saksan lehdissä esiintyy
yhä äänekkäämpiä vaatimuksia sen
puolesta, että Länsi-Saksa Atlan­tin
liiton toinen valtio, saisi oikeu­den
valvoa ydinaseita ja että sillä
olisi äänioikeus ratkaistaessa ydin­aseiden
käytöstä.
Bundeswehrin muodostamisen tär­keimpien
vaiheiden päättyminen an­toi
länsisaksalaisille kenraaleille
mahdollisuuden yhdessä NATOn
ylijohdon kanssa ryhtyä toteutta­maan
"eteentyönnetyn aseman"
strategiaa käytännössä. Kenraali
Lemnitzerin "U. S. News and World
Report"-lehdelle 30. 12. 1963 anta­massa
haastattelussa sanotaan, että
Pohjois-Atlantin sotaliiton asevoi­mien
lisääminen ja niiden teknillis­ten
varustusten täydentäminen vaa­tii,
että "joustavaa puolustusta to­teuttavien
asevoimiemme pääosa on
siirrettävä asemiin, jotka on työn-:
netty huomattavasti eteenpäin sii­hen
verrattuna, mikä on ollut mah­dollista
tai saavutettavissa viime
vuosien aikana". Tässä yhteydessä
Lemriitzer vaati kohottamaan NAT­On
maavoimien joustavuutta ja liik­kuvuutta,
mitä varten ne olisi va^
rustattava suurella määrällä pansr
sarikuljetusvälineitä, moottoroitua
tykistöä ja helikoptereita, olisi otet­tava
käyttöön entistä nopeakulkui-sempia
kevyitä ja keskiraskaita
panssarivaunuja jne. Lemnitzer vaa­ti
myös sellaisten erikoisten siirret­tävien
yksikköjen muodostamista,
jotka olisi koottu laskuvarjo, ja
maajoukoista. Läntisen lehdistön
kertoman mukaan kaikkia näitä vaa­timuksia
toteutetaan käytännössä
nopeata vauhtia.
"Eteentyönnetyn aseman" strate­gisen
ohjelman mukaisesti on Länsi-
Euroopassa ja Länsi-Berliinissä
vuoden 1963 aikana järjestetty yli
30 suurta yhdistettyjen joukkojen
manööveriä, joihin ottivat osaa kaik­ki
aselajit. Niissä kehitettiin ennen
kaikkea suurten motorisoitujen yk­sikköjen
hyökkäysoperaatioita, joita
tuki taktillinen lentoase oloissa jois­sa
ydinaseita käytettiin molemmin
puolin.
UUDELLEEN RYHMITTÄMINEN
Kaikki tämä toiminta liittyy välit­tömästi
suunnitelmaan NATO:n so­tavoimien
uudelleen ryhmittelystä,
jota alettiin toteuttaa vuonna 1963
"eteentyönnettyjen asemien strate­gian
mukaisesti. Ranskalaisen leh­distön
kertoman mukaan suunnitel­ma
on ollut tarkoitus toteuttaa 18
kuukauden kuluessa ja sen yhtey­dessä
NATO: n asevoimat siirretään
Saksan demokraattisen tasavallan
Tshekkoslovakian ja muiden sosia­lististen
maiden rajojen välittömään
Iäh0i8yyteen,.jotta jo rauhan aikana
voitaisiin säilyttää NATO-n asevoi­mat
eteenpäin siirtämistä varten so­veltuvissa
ryhmissä.
Näin siis "eteentyönnettyjen ase­mien"
tai "äörimmäisten rajojen"
strategia on, huolimatta kaikista se­lityksistä
sen puolustusluonteesta,
yksinkertaisesti NATO;n perusstra­tegian
soveltamista länsisaksalaisten
revanshistien suunnitelmien mukair
seksi; Nämä tyypit valmistelevat
heille ominaisella itsepintaisuudel­la
ja johdonmukaisuudella uutta,
tällä kertaa ydinaseisiin perustuvaa
"salamasodan" muunnelmaa, joka
nojautuu 'Pohjois-Atlantin~ liiton
aseelliseen voimaan.
NATO:n täyttäessä 15 vuotta
lausuttiin lännessä monia ylistäviä
; sanoja tästä liitosta. Tämä pahaa-ennustava
liittoutuma, joka yhdis­tää
15 maan 22 miljoonaa neliö­kilometriä
ja 490 miljoonaa asu­kasta,
on muodostanut aseelliset
voimat, joihin kuuluu noin 6 mil­joonaa
sotilasta ja upseeria. Liitto
on 15 vuoden aikana käyttänyt
sodan valmisteluun fantaastiset
830 miljardia dollaria.
Länsi-Eurooppaa. peittää tiheä
verkosto sotatukikohtia, atomiva-rastoja,
lentokenttiä, rakettien lä­hetysasemia,
öljyjohtoja, maan­alaisia
varustuksia ja sotilaallisia
yhteyslinjoja. NATO:n yhteiseen
komentoon kuuluu Euroopassa yli
56 divisioonaa, viisi taktillista
lentokonearmeijaa ja huomatta­vaa
sotalaivastoa, johon on liitetty
mm. USA:n 6. laivasto Välimerel­lä.
Tärkeimpänä tuloksena Pohjois^
Atlantin liiton toiminnasta on ol­lut
aseellisen yhteenoton vaaran
valtava kasvu Keski-Euroopassa.
Kuitenkin mitä nopeammin pyörii
NATOrn jättiläismäinen koneisto,
sen voimakkaammaksi tulee myös
keskipakoisvoima. "Atlantin yh­teisyys"
on itse asiassa olemassa
vain USA:n Ja Länsi-Saksan välil­lä;
Hyökkäyshaluisten revanshis­tien
Ja amerikkalaisten ääriaines­ten
suunnitelmat soveltuvat hyvin
yhteen. Niitä varten on ollut tar­peen
siirtää NATO:n aseelliset
voimat "eteentyönnetlyihin ase­miin".
AFL-CIO IKERAXj VblMIA^N CrOLt^J -'.y^TAAN 'JS
AFL-Ciaiiitön (animattiyhdlstyksien keskU8^ito)iitiljppuJohto i ^ -
tää suhtautuvan nyt'neekeväe8tön;:^aistelunölk6uksie
järkevämmällä tavalla kuin koskaan a l k a i s e m ^ . Näin-ilmeisie^^
vuoksi, että Barry Goldwater äärioikeistolaisin& kannattajineen'^nn'!as-tunut
maamme poliittiselle näyttämölle, selvänä ja vakavana u h k ä h Oi
ainoastaan neekeriväestön kansalaisoikeuksille vaan myöskin -työmln-liikkeen
oikeuksille. vValtaan päästyään Goldwater epäilemättä kohtelisi
työväenliikettä yhtä karkeasti kuin maamme ntekeriväestöälun. i v
"KUKOISTUSKAUDEN^ f.
New York Wall Street Journal kertoo kauppojen^ tehtaiden ja
yleensä liikelaitosten tuhopolttojen^;lisääntyvän>isuuresti maassamme."
Yhä useammat liikemiehet polttavati laitoksfaan saadakseen palovakuui-tusrahat,
kertoo lehti. Tuhopoltot ovat tällä .kertaa ^ v u o d e n huipus­saan.
Erikoisia tdhopolttojoqkkueita palkataan ^suorittamaani laitosten
polttamisia.
DEAN RUSK VAROITTI
ÄÄRIMMÄISYYSUNJASTA
Washington. — Yhdysvaltain ul­koministeri
Dean Rusk sanoi Was-liingtonissa
maanantaina, että Yh­dysvallat
pyrkii rauhan ja vapauden
voittoon mutta että se saavuttaa tä­män
voiton ilman suurten joukko­jen
sotaa. 'Ydinsodan tuho ei ole se
voitto, johon me pyrimme", hän sa­noi.
- . • •
Rusk puhui demokraattisen puo­lueen
puoluekomitealle, joka par­haillaan
laatii ohjelmaa tulevaa pre-sidentinvaalitaisteluaan
varten.-
Ulkoministeri tähdensi, että halli­tus
suhtautuu maltillisesti ja vas­tuulla
ongelmiinsa. Hän lisäsi: "Po­litiikkamme
kommunistisia vastus­tajiamme
kohtaan on muutakin kuin
leppymätöntä vihamielisyyttä. Mei­dän
on tehtävä loppu kommunistien
hyokkäystoiminnasta. Samanaikai­sesti
meidän on kuitenkin pyrittävä
löytämään aloja, joilla on mahdol­lista
päästä sopimukseen kumpaakin
osapuolta kiinnostavista ja hyödyt­tävistä
asioista. Meidän on myös
tehtävä voitavamme rohkaistaksem-me
kommunistimaailmassa esiinty­viä
pyrkimyksiä riippumattomam­pien
ja avoimimpien yhdistysten
muodostamiseksi.
— Emme kuitenkaan peräänny
vapaan maailman ja pakolla halli­tun
maailman välisestä taistelusta.
\
Presidentti Kennedy sai ratkaista
Kuuban kriisin ja presidentti John­son
Tonkinin lahdep välikohtaukset.
Ainoastaan kerran historiassa, loka-^
kuussa .4962 ydinvallat joutuivat
vastatustenh siten, että ydinsodan
mahdollisuus.oli koko ajan olemas­sa.
Tämä kokemus ei helposti uu­siudu".
;
Rusk I päätti puheensa tähdentä­mällä,
että :.hallituksen politiikka
johtaa "hyviin tuloksiin". Nyt e i ole
aika heittäytyä uhkarohkeiden sano­jen
tai tekojen varaan, jotka saattai­sivat
maksaa sekä liittolaistemme
että muiden vapaiden kansojen luot­tamuksen
ja yllyttää vastustajiam­me
järjettömään toimintaan",vhän
sanoi.
Maailman timiilta
i n inn osfi panssariautoja Englannilta
"SIAILMAN PARAS"
KÄYNYT VIHILLÄ?
Los Angelesin tapahtumia seuraa­va
lehti kirjoittaa., että nyrkkeilyn
raskaansarjan maailmanmestari Cas­sius
Clay on mennyt naimisiin, i
Lehti (kirjoittaa, että Clay on
eräässä tilaisuudessa esitellyt valo­kuvamalli
Sonji Roin vaimokseen.
Berliini. —^Länsi-Saksan hallitus mukaan tasoittaa Länsi-Saksassa o-aikoo
varustaa DDR:n rajalla olevat
joukkonsa englantilaisilla Saladin-panssareilla.
Tätä koskeva 33 milj.
D-markan suuruinen kauppasopi­mus
on jo allekirjoitettu. Muutamat
Idnsisaksalaiset lehdet tietävät ker­toa,
että koko Länsi-Saksan armeija
on tarkoitus varustaa tulevaisuu­dessa
mainitun tyyppisillä panssari­vaunuilla.
Kaupan tulee saatujen tietojen
levän englantilaisen Reinin-armei­jan
kuluja. Kauppasopimuksen tar­koituksena
on vaimentaa niitä ääniä
Englannissa, joiden mukaan englan­tilaiset
ovat joutuneet liian suuriin
taloudellisiin rasituksiin Länsi-Sak­sassa
olevien miehitysjoukkojensa
vuoksi. Englannin kulut arvioidaan
Lontoossa 900 miljoonaksi D-mar-kaksi
vuodeksi.
POHJOISMAILLE OMA
SUURUUTISTOIMISTO
Tanskalainen ehdotus Tonkinin lahden
tapausten väritettyjen tietojen vuoksi
Kjiusälkymmentayhdensän vuo­tias
englantilainen sotaveteraani
Samuel' Blyth koki elämänsä järi
kytyks^Q'jokin aika sitten olles­saan
lomalla Belgiassa. Hän näki
nimittäin nimensä kaiverrettuna
Ypresin hautausmaalle haudattujen
kaatuneiden luetteloon. Blyth suun­nittelee
ttutta^. Ypresin ma|kaa saa­dakseen
juniansa poistetuksi luette­losta.
"
Kööpenhamina.—^ Yhteisen skan­dinaavisen
koko maapallon käsittä­vän
uutispalvelun perustamista eh­dotti
Tanskan televisiossa television
ulkopoliittinen huomioitsija toimit­taja
Preben Dollerup. Ehdotuksen
taustana on, että suurten uutistoi­mistojen
selonteot tapahtumista o-vat
useiden toimistojen kotimaan
ulkopolitiikan värittämiä.
— Olen jo kauan harkinnut tätä
ajatusta eikä se ole syntynyt vain
hetken mielijohteesta, sanoi toimit­taja
Dollerup lähetyksen jälkeen
RBille.
Dollerup sanoi edelleen, elta hän
esitti ajatuksensa nyt sen ollessa
ajankohtainen amerikkalaisten uu­tistoimistojen
Tonkinin lahdella
sattuneesta amerikkalaista hävittä­jää
koskeneesta välikohtauksesta
antamien uutisten vuoksi.
'Monet seikat viittaavat siihen,
että Tonkinin lahden välikohtausta
ei selostettu ainoastaan väärin, vaan
myös puutteellisesti"', sanoi Dolle­rup,
joka tähdensi, että hän ei pu­hunut
radion tai television nimissä,
vaan yksityishenkilönä. "Yhteinen
uutistoimisto voitaisiin perustaa
mielellään pohjoismaiden omien uu­tistoimistojen
kanssa yhteistyössä"
sanoi Dollerup lopuksi.
USA:n AUERVAARA
TELKIEN TAAKSE
Newark, New Jersey. — 34-vuo-tias
William Holbrook. joka "lääkä­rinä"
esiintyen oli ollut kymmenen
kertaa naimisissa ja sitten eronnut
vietyään/y^imonsa rahat sai viim6
viikolla todeta avioliittouransa päät-<
tyneen kun poliisi pidätti hänet
Newarkissa.v TO
Kymnienes morsian oli monta kec-taa
soittanut "sairaalaan" ja otti
lopulta yhteyden poliisiin, kun<«i-saanut
tulevaa aviomiestään langan'
päähän. Holbrook oli saanut naisel­ta
240 dollaria papereita vartenjjT
mutta mak^ikin summan omalle
t i l i l l e e n . !
Sen sijaan,'lettä olisi mennyt ri^'
kisteröirtisivjrastoon, tuleva aviovaC
mo meni .poliisia'semalle ja Holbroök:
in tie päanyivivankikoppiin. -^.^^^•>.
Eräs ruotsalainen turisti, joka-oli
vierailulla^Pariisissa näyttäytyi^
kaulaan asti ulottuvassa yksiosaises-;
sa uimapuvussa, muutta tarkempi,
tutkimus osoitti, että hän oli maa­lannut
väVtalonsa yläosan, ja että
hänellä oli ainoastaan yksiosainen
uimapuku.
PÄIVÄN PAKINA
YHTEENSATTUMA
Kirjoitin Vapauden elokuun 13n
päivän numeroon viime vuonna pa-1
kinan otsikolla "Maailma on Iit- ^
teä?" Pakinan aiheena oli Etelä-
Afrikan, hallituksen Transvaal-museoUe
antama: määräys, missä
vaadittiin, että sen on poistetta­va
näytteeltä osastonsa, missä seli­tettiin
) ihmiskunnan kehitystä.
Määräyksen oikeuttamiseksi seli­tettiin,
että sillä näytteellä lou­kattiin
erästä maan asukasluvus­ta
varsin vähäisen osan muodos­tavaa
kansaa,, nimittäin valkoihois­ta
vähemmistöä.
Samassa pakinassa mainitsin
kuinka koulutus Etelä-Afrikassa
on tapahtuva Hollantilaisen refor-mistiklrkon
katsantokantojen mu­kaisesti.
Toisin sanoen, opetus ei
voinut olla missään mielessä risti­riidassa
Raamatun esittämien väit­teiden
kanssa.
Ehkä on yhteensattuma, että vii­me
päivinä on saapunut meille
uutisia samanlaisista tapauksista
maapallon toiselta puolen, naapuri­maastamme.
Houstlnin, Texas, esikaupungis­sa
Cypress-Fairbanksin koululau­takunnalle
on saapunut eräiltä
paikkakunnan asukkailta ehdotus,
että koulukirjat, joissa puhutaan
Darwinin kehitysteoriasta, laitet­taisiin
mustalle listalle väittäen,
että tämä teoria on "suoraan vas­takkainen
kristillisyydelle". Ehdo­tuksen
allekirjoittaneiden asuk­kaiden
puhemies sanoi, että Dar-winin
teoriat ovat ristiriidassa
"Raamatun ja tieteen kanssa". Hä­nen
henkilökohtainen mielipiteen­sä
oli se, että jos Danvinin oppia
esitetään kouluissa, niin se olisi
tuotava esille vain 'teoriana" eikä
minään "tosiasiana".
Tämä antaa meille syytä miettiä
parista asiasta. Ensiksikin, voimme
huomioida, että sen lisäksi jotta
vaikka nämä tapahtumat ovat tul­leet
esille vuoden väliajalla, niin
ne ovat tapahtuneet niinkin kilii-kana
tojsistaan olevilla alueilla
kuin Etelä-Afrikka ja Te.xas, Yh­dysvalloissa.
Englanninkielessä on sananpar­si:
"Samanlaiset linnut pesivät yh­dessä."
Tämän totuudenmukaisuus
nähdään tässäkin tapauksessa, sillä
rotusyrjintäteoriat syntyvät epä­tieteellisistä
lähtökohdista. Naiden
taantumuksellisten teorioiden
kannattajat usein väittävät, ottä
Raamatussa on sanottu jolla ro­dut
tulisi pitää erotettuina toisis­taan
ja että mustat kansat ovat
arvoltaan valkoihoisia alhaisem­pia.
- .
Tietysti tässä väittee.ssii jäte­tään
huomioimatta se, että maail­massa
ei ole olemassakaan "puh­dasta"
rotua. Esimerkiksi Yhdys-valloissa
vähintään 90 prosentissa
neekerlväestöstä /on olemassa val­koihoisten
sukua.
Mutta haluaisin paremminkin
puhija erikoisestikin siitä ajatuk­sesta'/
että mainitun ryhmän puhe­mies
oli ehdottanut jotta.olisi ope­tettava
Darwinin oppia vain teo­riana
eikä mihinkään tosiasioihin
perustuvana oppina.
Pintapuolisesti katsoen tämä
tuntuu asialliselta kannanotolta.
iMutta kun tutkitaan sitä lähem>
min. niin paljastuu erinomainen
itse opetustyön merkityksen käsit­tämättömyys.
Henkilö, joka esittää
tällaisia väitteitä on ilmeisestikin
sellainen, joka omaksuu katsanto­kannan
jotta oppiminen merkitsee
ainoastaan "absoluuttisien" to­tuuksien
sarjan pääkalloonsa pänt­täämiseksi
— näiden "absoluutti­sien"
totuuksien ollessa lähtöisin
jostain "korkeimmasta" lähteestä.
Täten tietoisuus on asetettu vissik­si
pysyväiseksi ilmiöksi, eikä mik-'
sikään jatkuvaksi prosessiksi jo­ka
ei voi koskaan päättyä niin yk­silöihin
kuin yhteiskuntiinkaan
nähden. Tämä pätee samalla sii­hen,
että kun ihmisen tietoisuus
lisääntyy, niin myös se lisääntyy
määrällisesti samoin kuin laadul- (
lisestikin'tarkistuksen alaisina ole-j
- v i i n kysymyl^iin nähden.
Darwinin panos' tieteelle avasi:
' oven uudelle luonnontieteeseen i
suhtautumiselle. Useat hänen joh-'
topäätöksistään on todettu olleen;
liian naivia' tai yksinkertaisia,v
mutta han kaikesta huolimatta to-v
disti. että suuntautuminen luon-!
nontieteessä on aina "ylös ja eteen­päin'.
mikä käsite on vieläkin
vallitseva tiedemiespiireissä. ;
Ja tämä "eteenpäin ja ylös" ke-,
hittyminen on tapahtumassa ihmis­kunnan
tietofsuudessa, joka on yhä '
ja jatkuvasti syventymässä ja ulot­tautumassa
rajojaan. , ' !
Ja se perusteellisesti tosi-asia.
että kaikki tässä maailmassa on
vielä kehitysvaiheessa ja että tämä
kehitys pn suuntautumassa kohti
korkeampaa 'tasoa, on todella se
tieteellinen perusta, jolle ihmis-kunta
^«tkentaa optimistisuu- /
tensa siitä,'että parempi tulevai­suus
on saavutettavissa.
— USKOi