Vapaus, April 19, 1952

              Leonardo ia Vindn^
SOO'Vaotiska^ausi
rauhan merkeissä
Af oskorä- — Maailman Rauhanneu-rciton
päätöksen mtiltaisesti vietetään
läsiän kuukauden '(huhtikuun) aika-rji
kaikissa maissa italialaisen taide-ffiaalarin
Leonardo da VIncin synty­min
5QD-vuotlspäivää.
tämä merkkipäivä huomioidaan. e-rilioisesU
myös Neuvostoliitossa, Juh.-
l^pa.vän merkeissä ryhdytään tol-
Bien^iteisiin;laajojen joukkojen iutus-tuttamiseksi'
tämän suuren taiteilijan
elajnaan ja työtön.
Keuvostol.iton:: rauhanpuolustajain
komitea ön yiidessä T?^euvostoliiton
tiedeakatemian ja .Neuvostpliiton);^
teilijaii neuvoston:j'ärjestelykginitean
kanssa iiluodostahut komitpan;' Joka
valmistelee öuuren-italiala1sen;;-taitei-
1 jan Leonardo dä Vmcin 500-vuotis­päivän
Juhlallisuudet. Komitean pu^
heenjohUjana töimU (Neuvostoliiton
iansan taiteilija B.Johansen.
Olytnpialentomatka
lähtö ja paluu ^ .
MUUTETTU
(Ainoastaan yhdellä päivällä)
Olympialentomatkamme
lopullinen järjestely
on nyt seuraava:
Lähtö Montrealista
Dorval-lentokentältä
Perjantaina, kesäkuun 6 p.
kello 5 i.p.
"STR ATOCRUISERILLA"
G. SLMSAtO,
karjalais-suomat Neuvostotasavallan
säveltäjä. Jonka . sinfonia "Metsän
sankarit" esitettiin viime syksynä
Moskovan musiikkifestivaalissa. Sini­salo
Johtaa myös "Kantele"-yhtymiin
oiicesteria.
Lontooseen saakka
(Pysähdys Lontoossa,
vapaa'hotelli)
•Matka jatkuu Lontobsta lau­antaina,
kesäkuun 7 päivänä
neljämoottorisella ."ARGO-NAUT"-
koneella, laskien Po­rin
lentokentälle Suomessa.
HUOM! Helsingin uusi lentokent­tä
ei valmistu siksi, joten "Strato-cruiser"
ei voi lentää Suomeen
saakka. - .
Matkustajat, joiden päämääränä
on Helsinki, kuljetetaan linja-au­tolla
Porista Helsinkiin.
Paluumatka Helsingistä
torstaina elokuun 7 p:nä
NELJÄMOOTTORISELLA
"HERMES"-KONEELLA
Lontooseen saakka
(Pysähdys Lontoossa,
vapaa hotelli)
josta matka jatkuu elokuun
8 päivän aamulla
"STRATOCRUISERILLA"
Montrealiin
Liittykää mukaaji Canadan
suomalaisten suurimpaan
Olympialentomatkaan!
Vielä joku paikka jälellä
Toimikaa nopeasti! Sähköttäkää
tai soittakaa:
VAPAUS TRAVEL
AGENCY
Puhelin 4-4264
P.O. Box 69 Sudbury, Oni.
Simms & Pickering
Vakuutuksia ja kiintelmlstöjä
Kiinteimlstolainoja ja bondeja
ZOPineStN. Timmlns, Ont.
Puhelin 112
Vttsi Chaplin-filmi
''Parrasvalot"
on saatu valmiiksi
.Charlie Chaplin onsaanut valmUk-si
uuden elokuvansa nimeltään "Lime-light"
(Parrasvalot), jokainen Chap­lin-
elokuva, askarruttaa, maailmaa sii­tä
yksinkertaisesta syystä, että ne
ovat aina olleet suuria tapauksia. Les
Lettres francaises on julkaissut haas­tattelun,
jossa Chaplin kohottaa esi­rippua
uuden elokuvansa edestä.
Uiskon että tämä on eräs ipaihais-ta
elokuvista mitä olen koskaan teh­nyt,
ja tähän mennessä olen täinyt
niitä 77, hän sanoi. "Parrasvalot" on
kokonaan erilainen kuin tätä edelli­nen
elokuvani "Monsieur Verdoux",
jonka tein viisi vuotta sitten. Omas­ta
mielestäni tämä uusi elokuva on
hauska. Mutta minusta se on myös
surullinen. Se on tarina ILontoon
teatterielämästä, sellaisena kuin. olen
sen tuntenut vuoden 1912 tienoilla
juuri ennen ensimmäistä maailman­sotaa.
Olen itse kirjoittanut käsikir­joituksen,
_ niiilkuin teen aina. Kaksi
viä±oa senjälkeen kun olin iullut
Hollywoodiin v. 1914 aloin kirjoittaa
käsikirjoituksiani ja ohjata elokuvia­ni.
Toivon- että 'olen saanut 'Tarrafe-valolssa"
esiin oleellisen teatterin elä­mästä.
Se on yk^nkertainen tarina,
mutta totuudellinen; jolla voi - olla
syvä vaikutus.
• T a r i n a n sankari'on englantilainen
koomUdro Calvexo, jolla'on ollut lois-toaikansa,
mutta joka elokuvan syn-tymisaikoihin
on liian vanhana va­jonnut
alkoholismiin. . Tämän osan
esittää Chaplin itse. Sankaritar Te­resa,
jota näyttelee 'nuori englantilai­nen
t^yttelijätär. Claire Sloom,^ tulee
sairaaksi eikä hänellä ole mitään mil-°
lä elää. Calvero pelastaa hänet Itse­murhayrityksen
jälkeen. Hänen hellä
huolenpitonsa auttaa tytön jälleen
jaloilleen. Syvästi kiitollisena tämä
ryhtyy hankkimaan jälleen oikeutta
Calverolle, joka on todella'suiuri koo­mikko.
Hän onnistuukin. Eräänä
teatterin juhlailtana Calvero osoit­tautuu
jälleen ihmeelliseksi taiteili­jaksi,
joka pystyy saamaan koko salin
nauramaan myrskyisästi matkiessaan
nilkuttavaa resonööriä, omituista viu­luniekkaa
ja grotstklen villieläinten
kesyttäjää. Ja näissä esityksissä
Chaplin, miljoonien miesten, naisten
ja lasten rakastama koomikko tulee
jälleen luoksemme.
EliaäLönnrot, kansan
suurmies
Ammunnan maailman-mestaaruskilpailuihin
500 osanottajaa •
Oslossa heinäkuun &—17 pnä pi­dettäviin
ammunnan 'MM-kilpailui-hin
on ilmoittautunut 500 osanottajaa
21 maasta. Norjan joukkue on suu­rin,
mutta suuret joukkueet on piyös-kin
Ruotsista, ArgentUnasta, Tans­kasta,
suomesta, Tshekkoslovakiasta,
Italiasta, Sveitsistä ja Venezuelasta.
Hnhtlki a paaUOZ syntyi sci suof
malaiSMi tcqlttmuiii stuinnles, Jonj-lueUunäntyö
Aleksis Kiveä ohell^
j»r hänenkin neroudelleen. tie«4
taiv^ten^ osoittaa pysyvästi, miten
syvällä kansassa ovai suomalaisen
Jieneenelämän Jouret, miten koko
nykyhetken kultiuari on kehltty-
: nyt' V kansan,: ^ n k i s t e n voImieA.
pohjalta. • £Ua^tfipirot, kansan-eepokisemnie
Kidevalan ja Kante­lettaren
luoja;'-snomenkielen nu-distaja,
suomalaisen klrjallisuoden
kehittäjä, ulkonaisesti vaatimaton
ja lempeä kan j ^ n r t r t . henklsntS
"lahjoiltaan sminnies, kohoaa sivls-tyshistotfassa
siuttäilalsen: kansan
luovien; rauhantahiolsten, edistyk.
sellisten voimieni monnmenttina;
Hänen 150. syntymäpäivänään vie­tettiin
Kulttunriräniitotoimlkunr
nan toimesta H:ein'yltopstoa jiih-lasallssa
muistojuhla, jossa oli saa­puvilla
ransaasU kuUtaurielämän
edustajia; Neovostoliiion, Kiinan,
Unkarin, TshekkOsliiiräkian. Puolan
Ja Romanian - lätJetystdJcn edusta^
jat yju. Jnhlapuhecn- piti fil, tri
Väinö Kaukonen;.--'
Clias Lönnrot on ..eritetty julkises­sakin
vhlstoriankirjoituksessa tavalli­sesti
suomalaisen sitkeyden ja kun­non,
köyhyyttä uhmaavan yritteliäi­syyden
perikuvaksi, "oman onnensa
sepäksi'' nUden aikaksnitensii akatee­misten
kulttuurLhehkilöiden rinnalla,
joiden tie lähti yhteiskunnan kor-kelmmilta
portailta. ~ Elias Lönnrotin
tie lähti todella yhUiskunnalllsesti
matalalta, kuuluisaksi tulleesta Paik-karln
torpasta Sammatissa länsi-Uu-dellamaalla.
Isä oli kyläräätäU, lapsia
oli seitsemän;-JoistS^äs' keskimmäi­nen.
Puute Ja suoranainen nälkä vler
ralli usein Paikkarln torpassa pakot­taen
lapset Joskus kerjuullekin. !Mut-ta
vastapainona oli suurta lalijak-kuutta
ja Qpinhalua^ Erikoisesti JE-liäkseliJEi'
611 terävä pää, vilkas luon­ne.
Jo varhain herännyt rakkaus kir­joihin.
' 12-vuottaai^ hän pääsikin
kouluun, vanhemfaiih veljensä avusta-
;nai^. ^hissilliseksi on muodostimut
/kuvaus £ltä)a5eQ koulunkäynnistä lei-
^äsäkln :ja'älakkanelikon tur^dn en-
^In Tammisaaressa, sitten T u r u ^ kou-
^usss Ja-^-välillä -f^vttom lukiossakin,
kölmjb kertaa.^k(^ran^rnti oli'lelvän
NYRKKEILYTEOS
Ranskalainen Pierre Mlssnoire on
klrjoitanut 1200-siuvisen teoksen
nyrkkeilystä. Teoksen pitäisi sisältää
kaiken mitä nyrkkeUystä tiedetään.
WORKERS' CO-OPERATIVE
OF NEW ONTARIO LIMITED
TIMMINS
KIRKLAND LAKE
o SOUTH POHCUPINE
• CONNAUGHT
FARMI MYYTÄVÄNÄ
Kaunis hyvin tuottava farmi, tai esikaupungin koti. puoli mailia
Port Arthurin rajalta, 28 eekkeriä peltomaata — mansikka Ja vattu-viljelys,
omena Ja luumupuita. 500 peonln juurta yjn. kukkia, ^ •
Kuuden huoneen tUll-talo kellarin kanssa. Jääkaappi ja kalkU ka­lusto,
navetta Johon voi sijoittai^ 12 lehmää. 3 kanahuonetta 400 ka­nalle.
hcvostaUI, sähkö Ja vesi, kaikki hyvässä kunnossa, separaattori,
voikimu, lypsykone, vaaka yjn- Tämä farmi myytävänä Isännän kuole-
•nan takia. '
Hinnasta Ja maksuehdoista voi tehdä kyselyn kirjeellisesti eli paikan
Päällä, Osoite:
A. PETERSON, RJL 2, Port Arlhur, Ont.
(IS-29)
Ja silakan loputtti^prai1uu|ettava Täätär
linneulaan tai kerjäävän teinin vael­lukseen.
'Mutta iElIas Lönnrot osoitti
sitkeyttä ja ' mieläi/lujdbtta jo tässä
valh^essaaq eikä hellittäpyt opinties-tään.;
jE^ivät s^telk4ipi}pilaaha Hä-meehiifinaäa,'
illät4/a^yöt lukiän hän
valmistui ylioppilaaksi V. 1822 Ja kir­joittautui
Turun yliopistoon.
Lahjakas nuori opiskelija oli jo var­hain
osoittanut erikoista Innostusta
kieliin, mutta T u nm yliopiston ilma­piiri
tuli hänelle :4ierättaväksi vielä
tärkeimmässä suht^e^. Vasta he­rännyt
nuori kan^lfiacn Innostus oli
kääntänyt katseet suomalaiseen kan­sanelämään
ja .Jcansanrunoutecn,
kansan .kulttuurin'' alkulähteille Jo
Porthanista lähtien; v (Lönnrotin opet­taja
Reinhold v. Becker oli eräs kan­san
runonkerääjistä, mutta vielä mer­kittävämmäksi
tuli LönnrotUle prof.
J . A, Törngrenln perhepiiri, Jossa hän
toimi kotiopettajana^ Vesilahden L a u ­kossa,
perheen tes^viettopalkassa,
Elias Löniurot aloitti kansanrunojen
keräämisen. Kansan suussa elänyt
balladi "Elinan s u ^ ^ 'tunnetaan hä­nen
ensImmäisenä^iiistTln merkitse-mänään
runona. K u n Lönnrot v. 1872
suoritti kandidaattitutkintonsa, oll l a ­tinankielisen
väitöskirjan aiheena
"Väinämöisestä, muinaissuomalaisten
jumalasta/'.
Jo siuraavana kesänä.Lönnrot a-lolttl
ensimmäiset runonkeruumat­kansa
Karjalaan, Jalkapatikassa, rep­pu
selässä; huilu kJälnalossa! Suomen
Karjalasta hän k e i ; ^ . neljättäsataa
runoa Julkaisten niitä sitten neljänä
"Kantele".nimisenä vihkona 1829—31.
Nyt oli Karjalan kansan kätköön Jää-njrt
runoaarteisto ^yttänyt Lönnro­tissa
palavan innostiiksen Ja hän ryh­tyi
suunnittelemaan^ matkaa yli rajan
Vienan. Karjalaan, r - N ^ t ä matkoja
ftyntyl v:teen 1845..mennessä ensim­mäisen
lisäksi vlel%rkynunenen Ja t u ­lokset
olivat nAthualllset: kaikkiaan
n. 2,400 vanhaa runoa Ja niiden tol-r
slntoja, ybteensä n. 75.000 säettä, tu
eo kansansatua; tuhansia sananlasku'»
ja ja arvoituksia Ja runsas määrä kle.
Utieteelllsiä löytöjä.' l^män kansan
suusta mulstiinkirJoUtämansa, mor
Barnes Drag Co.
— 3 KAUPPAA —
SaoU 8(e. Bfarle " Onterfo
RCA Victor Jladioita
Nyal-lääkkeitä
nydeUlnen varasto laäkkdUL
PottUilauksel täytetään
huokUheiti. .
nen etevän nmpnliiulajan. laulaman
aineiston pohjalta syntyi sitten kan­salliseepoksemme
idea j a sen toteutus.
Varattomien Lönnrotin monet inat-kat.
Ja keruutyön iekl mahdolUsjeksl
se. että hän käytännöllisenä Ja kauas-katseisena
miehenä : oll suorittanut
Helsingin yl.opistossa lääketieteellisen
loppututkinnon)v. 1832' Ja<sal senjäl­keen
Kajaanin piirilääkärin viran. Jo­ka
oli lähellä hänen keruumaitaan Ja
antoi riittävästi aikaa Ja taloudellista
tukea varsinaiseen elämäntyöhön. S i l ­lä
ajatus suuren yhtenäisen eepoksen
aikaatkaamisesta alkoi Jo ensim­mäisinä
Kajaanin vuosina kangas-;
telia, hänen mielessään. Eepillisten
runojen yhdistaämisajatus syntyi ke­sällä
1833. Ja Joulukutissa oli valmis
ensimmäinen yritys f'rimokokous Väi­nämöisestä".
Jota nimitetään nyt A l ­ku-
Kalevalaksi, ja on nykyisen kan­salliseepoksemme
runko, sitä el p a i ­nettu,
sillä seuraavana keväänä Lönn­rotin
runosaalis lisääntyi jälleen Vie­nan
Latvajärvellä kuuluisan Arhlppa
Perttusen laajoista eepillisistä sanka­rilauluista.
Lönnrot ryhtyi uudelleen
työskentelemään käsikirjoituksen pa­rissa;
piti Alku-Kalevalan rungon ru-nojaksot
Lemminkäisestä. Väinämöi­sestä
ja 'Naimakansan virsistä palkal­laan;
mutta lisäsi Ja täydensi koko­naisuutta
lähes puolella.^ Uudessa kä­sikirjoituksessa
oll siten 32 runoa, yh­teensä
12,078 säettä. TäUe käsikirjoi­tukselle,
joka oll valmis (helmikuun 28
pnä V. 1835, Lönnrot antoi nimen
"Kalevala taikka vanhoja Karjalan
runpja Suomeft kansan mulnosista a-joista".
Eepos. Vanhaksi Kalevalaksi
nimitetty, Ilmestyi painosta vv. 1835--^
38 Ja herätti heti Suomen kansan lois­tavien
hengenlahjojen ja runoaartei-den
todistuksena valtavan huomion:
Lönnrotin vuosia kestäneen uutteran
innon ja kultturltahdon tul(^ena
Pääsi, päivänvaloon sellainen todi^tus^
kap^tae Buomalajsen lunsan kult^uu-riy4imayta._,
doka^^^ por­tit,
,kokOj suoi^enkielisfn sivistyksen
noUsullel ' f \^ -
Lönnrotin into ei päättynyt tähän.
Hän sai avukseen ja |yönsä: jatkajaksi
nuorempia vpimla^rimonkeruu Jatkuin
uudet ainekset lisääntyivät. Lönnroli
ryhtyi, tlttdeir^eri 'täydentämään Kalcii-valaa
-uusien toisintojen pohjalta; hän
yalJkol ja muokkasi, lisäsi Ja hlöl:
Uusi Kalevala, Joka Ilmestyi 1849, s i ­sälsi
50 runoa ja 22.795 säettä. Joissa
lönnrötln oma- panos oli paljon suu­rempi
ja tuntuvampi kuin Vanhassa
Kalevalassa. ' Karjalais-suomalaisen
kansan sanataiteeseen Lönnrot yhdis­ti
onmn nerokkaan ajatuksensa kreik­kalaisten
Iliadiin j^'Odysselaan ver­rattavasta
yhtenäisestä eepoksesta.
Lönnrot asettui kansan runolahjojen
välikappaleebsi, muodosti Kalevalal­laan
kestä vimman sillan kansan hen-genlahjojen
syvistä lähteistä jatku­vasti'rikastuvalle
ja- laajenevalle suo­malaiselle
kulttuurikehitykselle. Mitä
tämä merkitsi aikana. joUoln suomen­kielinen
kansa ja sen sivistys taisteli
vasta olemassaolostaan, on kaiklllfl
tunnettu.
Lönnrotin elämäntyö ei silti rajoitu
vain Kalevalaan, niin mahtava kuin
se jo yksinään olisikin. Lyyrilliset
kansanrunot hän Julkaisi v. 1849—41
Kantelettarena, edelleen laajat koko-ehnat
"Suomen kansan sananlaskuja"
"Suomen kansan arvoituksia" Ja
"Suomen kansan muinaisia loitsuru­noja".
Joissa hänen luova panoksen­sa
myös tuntuu.. Erikoisen merkittä­väksi
muodostui hänen työnsä suo­menkielien
käytännöllisenä uudista­jana
Ja rikastuttajana, varsinkin al-kakauslehtensä
'HMehlläisen" palstoil­la.
(Lönnrot vakiinnutti nykyisen
Suomen kirjakielen ja rikastutti sitä
lukuisilla uusilla sanoilla. Harva tle-tänee,
että esim. sellaiset kielemme o-leeUlset
sanat kuin sivistys, kansalli­suus,
kirjallisuus ovat Lönnrotin kie­leemme
tuomia. Kielentutkimus al­koi
1840-Iuvulla vallata pääsijän hä­nen
laajasta työkentästään, ^ a kun
Helsingin 'Yliopistoon v. 1850 oli pe­rustettu
suomenkielen Ja kirjallisuu­den
oppitunti, pidettiin Lönn2'otla It­seoikeutetusti
sen ensimmäisenä hal­tijana.
Vasta neljä, vuotta myöhem­min
Lönnrot kuitenkin, otti toimen
vastaan Jäiltä seuranneet kahdek-sanvuotta
hän omisti tieteelliseen Ja
opetustyöhön.' Suuren suomalaisen
sanakirjan suunnitelma oli kypsymäs­sä,
mutta vasta kan Lönnrot v. 1862
yliopistosta erottuaan oll vetäytynyt
Sammattiin 'väsymättömän uurastuk­sen
pariin, valmistui hänen suurena
vanhuudentyönään v, .1880 suomalals-ruotsalalnen
sanakirja. Joka sisälsi
yli 200,000 suomenkielen sanaa. Ja
Jonkamerkitys kirjakielemme kehi­tykseen
on ollut tavattoman suuri. Sa*-
nomalehtiä Ja aikakauskirjoja perus­tamalla
Ja avustamalla, suomennos­työllään
Ja niuuUa julkalsutolmhinal-laan
Lönnrot kartutti suomenkielistä
kirjallisuutta j a avasi sille tnisla väy­liä.
K u n £llas Lönnrotin elämä päät­tyi
maalisknun.io pnä y, ym^ oU.suo-ritettu
elämäntyö, jonka läajtiudeUe
V A S t t r KONOV;
Karjalan "Kantele'-yhtymän baletti-mestari.
Joka palkittiin arvokkaista
suorituksistaan Moskovan musiikki'^
festivaalissa viime vuoden lokakuussa
- l i
värielohuva on
saapunid Cmaiaan
Yksi kuuluisimmista Neuvostoliitos­sa
valmistetuista värielokuvista on
nyt kiertämässä Canadan eloktrvate-i»
atterelssa. Sen nimi on "Mussorssky^'
ja alettiin sen esittäminen Toronton
Studio Thcatressatiuhtlkuun 10 pnä^
CVZyöhenunin sitä. tullaan esittämään
monissa muissa Canadan kaupungeis,,
sa.
!P«lmi sisältää biografisen tutkleU
man kuuluisasta venäläisestä säveltää
Jästä Modest MussQTgskysta (1835—
1881), Jonka loistava operetti BorIii|
Godunov (1874), mikä perustuu kan­san
taisteluun tsarismia vastaan, lue?
taan yhdeksi maailman kaikkien ai­kojen
'jähtdvista opereteista. Musn
sorgsky* oll jäsen Venäjän '(Viiden
suuren" säveltäjän yhtymässä. Johon
kuuluivat hänen ohellaan Rlmsk}'-
Korsakov, 'Borodin; Balkhrev ja Cui.
Tchalkovskf' kuului tämän ryhmän
aikakautelaifiiin. mutta el kuulunut
jäsenenä yhtymään.
Lauantaina, huhtikuun 19 p. — Saturday, April 19,1952 . Sivu 5
Tämä uusi neuvostofilml palkittiin
Cannesin filmifestlvaaUssa 4951: S^
sisältää runsaasti Mussorgskyn ym
kuuluisien' venäläisten säveltäjäin sä-
.Wllyk8l^;;%^;>;^ ^ ^
Tflmä filmi't <>sltti3iffiään lä*'
hltulevifisuudessa '
AV-ndsörlssa yxb. kaupungeissa^ i
NUORTEN ESIINMARSSI
NÄYTTÄMÖTYÖSSÄMME
Minkälainen suhtautuminen nuoriin ja^^y^^
näyttämötyön tekijöihin olisi tuloksellisin
• Ollenkaan harvinaista ei ollut taka­vuosina
se, etta sanottiin nayttämo-tydmme
'kulkevan kohti kuolemaansa'
ja ennustettiin yleensäkin suomalaisen
kulttuuritoiminnan sanunuvan Cana-dassa
viimeiset vuosikymmenet sitä
ylläjpitäneen sukupolven vanhettua ja
väsyttj'ä. Tällä hetkellä teäclsi kui­tenkin
mieli sanoa, kuten Kivi pa­nee
kanttorin sanomaan ^Seitsemässä
veljeksessä, että "niinpä enn'ustl, nmt.
ta väärlnpä eniaisti", sillä ^varsinkin
viiime?naytän13Bkau<ien aikainen suo­malaissyntyisen
nuorison esiinmarssi
SJn ndyttömöillä saattaa sitä seuran­neen
kokonaan toisiin ajatuksiin. Se
osoittaa että suomalaissyntyinen nuo­riso
täällä, on valmista tulemaan mu­kaan,,
varsinkin (jos siihen osataan
-Oikealla tavalla suhtautua ja jos sille
•^käytännöllisesti osoitetaan, että • iäk-
•ämmpi joukko todella pitää sitä ter­vetulleena
ja antaa sille apunsa.
, iViuneksi Sudburyssa melkein koko­naan
nuorilla, ta.ssä maassa syi|tyneil-
,,lä voimilla esitetty S-najtöksinen ko-
'iroUian huvinäytelmä "Tyttökoululla"
,pll jo miltemiemme nuorten esityksien
.^Isiiksl 1 Ilahduttava \osoltus nuorisom-jjOiCf^
ky!keneväisyyde$tä;' euomenklelis-tenkin
näytelmien esitykseen. Pal­jon
puhutaan nuortemme suomenkie­len
.hellckoudesta, elkahän. .se heillä
^nglannlnHlelen veroinen olekaan, eh­kä
muutamia poikkeuksia lukuunot­tamatta.
Mutta esim. "Tyttökoylun"
esitys osoitti, että sitkeällä työllä Ja
hyvällä ohjauksella tämä heikkous hy-r
vin pian ^voitetaan.
: "Tyttökoulun" suhteen on ensiksi­kin
sanottava, etta kalkki nuoret —
my&skln mukana olleet jo "veteraa­neihin"
kuuluvat — näyttelijä: olivat
ottaneet asiaan •kiinni täydellä sydä­mellä.
Roolit osattiin moitteettomas­ti
yleensä, toiset aivan kiitettävästi
ja vain suhteellLsen harvoissa tapauk­sissa
suomenkielen lausuminen ai­heutti
huotnattavaa haittaa. Jotkut,
kuten Myra, Nancy, Edwin, •NVilmer/
Iris, Millle jne, puhuivat ja liikehti­v
ä t ^ kuin suomalaisten näytelmien
veteraaninäyttelljät. Myöskin toiset
onnistuivat, joten esitys kokonaisuu­dessaan
oll luettava yhdeksi suurella
kiitollisuudella vastaanotetuksi eri­tykseksi.
Se kuka onnistui kailckein
parhaiten ija kuka kaikkein huonoim­min
on asla johon tässä el ole tar­koitushan
kiinnittää huomiota, sillä
se on suuressa määrin m^ukysymys
Ja merkittävyydelle suomalaisessa
kulttuurissa tuskin on vertaa.
Elias Lönnrotin, Paikkarln' torpan
pojan hahmosta on tullut Suomen
kansan parhaiden ominaisuuksien
symboli: hänen patriarkaalisen lem­peä
Ja rauhanomainen olemuksensa,
huumorinsa ja Ihmisrakkautensa.
Juureva sitkeytensä ja suuri lahjak­kuutensa.
Joihin liittyy todellisen kan­sanihmisen
vaatimattomuus Ja rakas-tettavuus,
oval antaneet leimansa
myös kansalliseepoksellemme Kaleva­lalle.
Hänen koko persoonallisuuten­sa
Ja hänen koko elämäntyönsä todis­taa,
että'syvin kulttuuri nousee kan­sasta
ja että kulttuurin ti/levaisuus
myös pn ennenkaikkea työtätekevän
kansan. -'
If-
^t-;l iii;'
li*
VOITTEf. AINA LÖYTiSÄ -
MONIPUOUSEN[VA|lAS-TON
LAATUHUONBKALV- 5
JA KAIJFASTAMME. H
Emo AHONEN SUOMALAINEN MYYJAMIVO^ ^
MIELIHYVÄLLÄ PALVELEB TEITX
*i ii
1 Durham St. S.
liiiniiininiiiHii)i|iiiiiuiininiiitiiiiiiintiin
Puh. 44243
iniiinitiiiiiiintiiiniDiiiiiiDiiniiiiiinniinniiniii
Sudbuiy/ •
W
Ja riippuu osaltaan myöskhi o^len
laadusta. Tarkoituksena on osoittaa;
että nuorisomme on huomattava Jouk­ko
Ja melko 'kypsiä astumaan aika
vaativillekin osille suomenkielisellä
näyttäxnöllä. '
Vielä tulee panna merkille se. että
nuorisomme pystyy esittämään mal-liloita
ja Ihastuttavia tanssiesityksiä
— niihin vain nuoret pystiyvätkln-—'
Ja niillä täydentämään Ja kaunista­maan
'näytelmien vaikutusta, kuten
nyt "Tyttökoulussa" Ja äskettäbi esi-tctyssä
'Kauniissa Veerassa", Joissa
tyttöjen tanssit lisäsivät näytelmien
kauneutta ja vaikutusta suuresti;
Näin ollen volmmekbx ilolla tervehtiä
nuorison marssia näyttämöllemme. "
Nuorten esiintyminen 'Tlyttökoulus.
sa" ei ole suinkaan ollut ainoa lois­tava
osoitus nuorisomme kykeneväi-byydestä
astua jatkamaan Canadan
suomalaisten näyttämö- ja muuta
kulttuuritoimintaa. Viime talvena
Toronton nuoret esittivät tunnustasta
ansaitsevalla tavalla "Epäonnistuneen
teatterinäytöksen" Ja samajla sen
rinnalla väläyttivät mainiolta näyt-tämöikykyjään
e n g laimlnklcllsesa^
"Waltiny for Leftty-näytelmässä. I*t.
Arthurissa nuoret es Ittlvät '«Irvl-herrat"
jn samanlaisia nuprten esiin­tymisiä
on tapahtunut söossa jiin. E l *
kä n u o i ^ n ivolmien csllntjmlnen ole
suinkaan rajoittunut lähltulkoonkaan
edellämalnlttuihin, jotka on poimittu
vain (klrkkaknplna eslmeridcelnä. On
ilolla todettava, että nuoret voimat
ovat olleet mukanamme osaltaan
auttamassa lukuisissa muissa näytel­missä.
Ja kaikenlaisessa kulttuuritoi­minnassamme.
Kun nyt olemme todenneet, että
meillä on Joukko kyvykästä Ja eteen­päin
pyrkivää nuorisoa. Joka on val­mista
käymään täysin; Innoin myös­kin
suomenkieliseen näyttämötoimin­taan
käsiksi, on palkallaan myöskin
sanoa sana siltä, mlten&ä lullslmme
olevan tuloksellisinta suhtautua suo­menkielisessä
oiäytelmlsÄä ym, ohjel-manumcrois.
sa esiintyvään nuorisoon.
Onko palkallaan rj'htj:i osoittamaan
sormella kalkkia pieniä tai vähän
suurempia kommelluksia, puutteelli­suuksia
ja virheitä mitä esityksissä
.saattaa tapahtua? .V.^i olisiko pa­rempi
suhtautua niihin ymmärtä­myksellä
sellaisena; että ne ovat täy­sin
ominaisia varsinkin nuorille Ja
yleensä näyttämötyön alkutaivalta
taivaltaville sekä paremminkin pyrkiä
toteamaan hyviä ja lupaavia otteita.
Allekirjoittaneen mielipide on. että
viimeksi mainittu menetelmä on pal­kallaan
yleensä meidän näyttämötoi­mintaamme/
nähden, feoska se poh­jautuu
kokonaan vapaaehtoiseen, asi­aan
innostuneiden uhrautuvaan työ­hön
ja ponufateluun- Vieläkin suu­remmalla
eyyllä se on ainoa oikea
iftenetclniä nuoriin nähden- Yleen­säkin,
Jos me-lähdemme yksityiskoh­taisesti
arvostelemaan Ja 'lyömään",
kuten sanota^m, vapaa-aikansa näyt­tämötyöhön
, uhr^annelta näyttelijöitä
siitä, että'he'Joskus eivät ole voineet
osaansa kaikkia tyydyttävällä tavalla
sopeutua eikä esittää siltä mahdolli­simman
parasta kuvaa yleisölle, niin
ehdottomasti huomattavin ttilos on
(Jatkuu kuudennllla sivulla)
H
On viisainta
lähettää turkiksenne
säilytettäväksi
HOLVISSA
Vaatikaa se parhain:'
* i
ri. f«
•M:
KYLMÄSÄILYTYS
AINOASTAAN SAATAVISSA
-fcilKKEBSTÄMME' *' ' "
Vii
n, *w
li
n
,' ii
6? Sons Ltd. TEHDASTURKKURlT'i'
SUDBURY NORTH BAY S A U L T S T E . M A R I E : t
t
HALUTAAN
AMMATTITAITOINJEN
KONELÄTOiÄ'
Vapaus kuslanntuybtiön lebtl' 1« kirjapainoon halu­taan
anunattitaitolnen KONELATOJA HETL
Lähettäkää hakemuksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
BOX 69 SUDBUHY, ONTARIO
^ 5
>'^'—-*5sr li
Kun on aika matkustaa
Paras matkustaa Greyhoundilla!
Se on tämän päivän PARAS matksosto.
Jotkut Ihmiset eivät koskaan Uedä, koska on aika lähteä .
mutta Jokainen lietää, mistä saa tämän päivän parhaan o«l«n' -
matkustamisessa. Se on Greyhound — Ja tässä on miksi 1
Greyhoundlt> alhaiset kyytimaksut merkitsevät suuria matka-säästöjä.
Usein tapahtuvat lähdöt antavat teille tllalsmiden
lähteä koska haluatte. Matkustamalla OreyhoundiOa ei teillä
ole mitään ajohuolia. Jos te miellytte Oreyhoundln mukaviin
vaunuihin, turvallisuuteen koulutettuihin ajurelhin, näköala-matkoihin
Ja ystävälliseen palvelukseen! , ,
Parhaat osiot SUDBURYSTA Greyhoundilla
Päämäärä
Ottawaan
Montrealiin
Torontoon .........
Niagara Fallsille
Fiämäärä
Wlndso|r«tt
Chicagoon
Detroitiin ...1
Los AngelesUn .
..-$1&85:;
... 15.70:;:,
... SMS, -
YhtääUe
$ 7.95
.10.70
.8.30
12.20
10'/^ säästö edestakaisessa Upabna.
Ennenkuin matkustatte mihinkään^ tiedustelija
Greyhoundin alhaisia hlntoli.
GREYHOUNDIN ASEMA " -
UNION BUS DEPOT
Puhelin 5-5071
151 Elm St. E. :3udbury, Ont.
••Hr'