1924-09-04-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SA VALMISTAA runokirjan pan* ollut mitään na-lemme, luknunot-ainen puute poJi- L U J A " , joka ka. iinkuin Aku Pai- Rautiaiten tepit> itella runokirjalla yt löytävin tien-maksaa le Yain n on hyv?» hirveS" kauden jär-, ia yhtä mieleenpai-rbusse ja unkariisi-kommunisti ja porvarillisen, valtion, ajojahdin alaiseka lä eturivin miebena julisteussakomnm-; Iässä ominaisuodei-neljättä kuukantta; een kommunistikon-, /baierilainen taan-, kaikki läsnäolijat virunut vankilas--a •n äärimmäisen Taaten tunnettua, WB-: mensakin ja P^f: kun tämä y n f aapua tervehftrg .äin. VangitUess» • Franksilta i«P*B-No. 103 Rahaa iisisti T«Wfl nndistaa P U N I K I N tilauksensa tai alkaa sitä tflaamaan, i v t t i monellako tilaajalla JPUNIKIN tflaajapäärä kasvaa cvtin-i levityshyökkäyksessä. Vinne vuonna ee kasvoi n om ^Äf--SSko nyt? . T i l a a j a t saavat neljä rahapalkintoa: i " " " * i n r «iT^ia SIO. LähimTT»»» arvannut saa ensi palkinoon, * - 5 K v ™ a tiisen jne. Jos useampia arvaa samalla i v a l l a, ''^v J!t^? p a S o n jako heidän keskensä arvalla. Käyttäkää Ä S ^ i ^ ^ n r f e . Myöskiu joka^ tilaa l a ^ a k d toiseUe hen- S P ^ arvata, siis jokaisesta tilauksesta, josta tilaaja maksaa, Ä ä n i p ä lehti sitte kenelle tahansa. Tilaticaa alla .olevalla v S k e X Punikin' tilaushinnat.ovat seurasivat:-Yhdysvallois- S^llSö v^osi ja 90c puoU vuotta; qanadassa $1.75 ja $1.05. Irtileikattava Torstaina, grysk, 4 m — Thur^ Sept 4th, 1924 ( K i r j . Pekka KemppL) Kovsakcia Suomea kaBi«IaiMod«B - ajoilta. V A P A U S , Box 69, Sudbory, Onl. Täten tilaan Punikin ............ vuodeksi osotteella , arvaan ja vuodeksi osotteella j a arvaan . vuodeksi osotteella- ...A..;...; joista maksuksi seuraa $...... kuin tilaajien •••• j a arvaan - Arvaajan osote, jos e r i •Eräällä taholla on taasen "otettu päiväjärjestykseen tuo vanha sanan-parsi: cÄlkää jättäkö k a i k k e a : t o i v o anne yhden kortin varaan.» Maanviljelyksen, taloustieteen ja iMiken muunlaiset professorit ..tekevät työtä yötä ja päivää saadakflfeen farmarin uskomaan :sen, että .sekaviljelys on ainoa lääke suurenimille j a pienemmille yhteiskunnallisille sairauk^ sille. Näiden hölyn pölyn Icauppaa-jien käsityksfin mukaian farmarien huono taloudellinen: tilanne johtuu «itä, että <he ÖVat kasvattaneet: l i l an paljon vehnää.» Tässä^ me siis olemme, varustettuna suurella määrällä liisteriainetta> jolla ^^oiihme tuon hyvän neuvon liisteröidä vaikkapa puujalkaan. *.-, • • ."• • Katsokaamme mitä on ^huomatta- • vissa Ontariossa. Siinä maakunnas- :sa OB kylliksi sekaviljelystä j a f^ar-marit ovat yhtä raskaitten idinhitys-velkain alla kuin heidän ammättivel-jensä vehnänkasvatus alueella.,- Vilkaiskaamme sitten Englantiin. ,. Sekaviljelys siinä maassa ei ole mikään uutuus. Se pn ollut siellä k ä y . • tännössä vuosikausia. Mutta • sekä-viljelyksen harjottajat ovat sielläkin' tulleet huomaamaan sen, että maanviljelys ei kannata j a vaativat hallitukselta avustusta, tullakseen joten kuten toimeen. ' - cHuolimatta niistä alennuksista, joita .äskettäin on tehty vuokraan^ palkkaan y.m. nähden, farmarit e i vät voi mitenkään saada farinausta kannattavaksi. Useat heistä juuri vaivoin elä.vät, mutta enemmistön taloudellinen V aseina käy päivä päivältä yhä huonommaksi/ j a jättävät he maansa viljelemättä, autioi- , tumaan,> •.. :\, Täten kertoo^ eräs Englaiihista äskettäin palannut mies haaBtattelus- ,saan cEdmonton Journ«i> nimiselle 1 lehdelle. Hänen lausuntonsa osotitaa sekaviljelystä kaikki parantavaa lääkkeenä ylistäväin professorien pu- . heiden olevan suoraa valeiia; - Sama mies sanoo edelleen että: «Englannin mäanviljelysseudut o-vat nykyään hyvin epävarmassa äse-ffiassa. Farmarit o v a t - h y v i n ti f alla pärjätäkseen päivästä toiseen 33 palkkatyöläisille maksetaan far^ »eilla niin pientä palkkaa, että h e i - Jan on mahdotton hankkia perheU- «en kolme ateriaa päivässä.» Ken hyvänsä tutkii farmarien ti» lannetta tarkemmin, huomaa 'että oeidan vastoinkäymisensä ovat k a h - «amvälisiä luonteeltaan '-v s e n täh^ Jen miden korjaamiseksi on: nuniu «aytävä käsiksi kansainvälisessä m i t - ' • takaavassa. . • Englantilaiset farmarit harjoittajat ^sekaviljelystä j a he ovat k ö y - nyydessä j a velassa. Canadan f a r - » am harjottavat vehnän viljelystä ovat korviaan myöten; k i i n n i / ' Z^^y^^'^^ aUa. Ranskan f ^ a r i t ^rjottavat voimaperäistä manvilje-r niP " ' ' ^ ^ huolimatta o v a t he 1, iI! ^"^'^'^ että Mtä e i v o i s a n o in fv' fciT'?" ^ ^ ^ a l i a n f a r m a r i t myös- \ "e-^ ^^"^^""^^ maanvUjelystä s u u - t a l n ^ . , ' ^ ; ^ ^ ^ ^ ^ j a o ^ t samassa >^9adelhsessa epävarmuudessa kuin ^ ^ ^ a b n niaitten f a r m a r i t . • " ^ e n tämän a a a n t i l a n l u o m i - oon, kuinka voi 'Selvällä järvellä v a - rustettu ihminen ajatellakaan , että sekayiljelyksen käytäntöön ottaminen, toisi mukanaan mitään sellaisia muutok/na, jotka helpoittaisivat veh-nänkasvattajaa hänen nykyisestä ahdinkotilastaan. , . . ' • ' • , ' • ' , > • • '' Farmarit eivät vapaudu ahdinkotilastaan uusia viljelystapoja käytäntöön ottamalla. Jos Länsi-Cana-dan farmarit otavat huomis päivänä käytäntöön sekaviljelyksen niin siitä huolimatta tulevat he yhä edelleenk i n olemaan kiinnitysvelkain j a t a - jtaVarikoimisen alaisena. \ Moisen ' neuvoni seuraaminen on siis mitä suurin erehdys. Lähneh farmarien tulee käsittää, että niiri kauan kuin kapitalismi dn ölcimassa, niin kauan tulevat he myöskin olemaan köyhyydessä. S i i - uä on koko kysymys selitettynä y h dellä lauseella. . Meidän valtoinkäymisemme ' voidaan ainoastaan selvittää siten, että tehtaissa ja pelloilla työskentelevät työläiset alkavat yhteistyöhön, k u kistaakseen kapitallstisei. Yhteiskuntajärjestelmän vallankumouksen» t-vuUa, yhteiskuntajärjestelmän joka antaa tuotantokoneiston - omistuksen sekä tuotannon jaon miiutamain har-yain käsiin, josta on seurauksena l u - kemattomain kansanjoukkojen puute j a Hurjuus;, joka esiintyy rinnakkain joidenkin haryain katumaisten rikkauksien omistajain • kanssa. Tehkäämme siis loppu kaikesta narrinpelistä j a lakatkaamme uskomasta sellaisia juttuja että mUka vehnänkasvattajan asem^ paranisi siitä jos cuusi rata riakennettaisiin Hudson Bayhin; jota myöten hänen vehnänsä lähetettäisiin maailman markkinoille» tai csekäviljelyksestä;» tai «taloudellisista konferensseista»; t a i «suuremmasta toimeliaisuudesta» tai muista samanlaisista toimenpiteistä. Meidän täytyy kiinnittää huomiomme siihen miten mte parhaiten voimme mobilisoida voimamme yhteiseen taisteluun todellista v i hollistamme •— kansainvälistä kapi-talistiluokkaa vastaan,' Farmarien uniq esipuheessaan avoimesti julistaa luokkataistelua. Mutta luokkataistelu ei ole mikään teoria — se on julma j a raaka todellisuus; se on kahden luokan välistä taistelua ylivallasta.' A ' Edes^mme on mainio tilaisuus. Maanmuokkaajat y l i maailman^ ovat auttamattomassa puutteessa. Kiinnitys j a muut velat ovat saattaneet cänadaL f a i ^ a r i n samalle tasolle finanssipääoman palkkatyöläisten kanssa. Tyytymättömyys jylisee j o ka taholla. Mobilisoikaamme voimamme kiinnityksiä j a V velkoja vastaan. Otta- Jcamme varma j a päättäväinen kant a kapitalismin diktatuuria vastaan. Taistelun prosesri osottaa maalais-raatajille yhteistoiminnan välttämättömyyden teollisnustyöläisten kanssa kapitalistisen yhteiskunnan kukistamiseksi proletariaatin . d i k t a tuurin kantta. AJfalfa. (Jatkoa edell. na-oon.) «Niin, kotini, lapsuuteni koti, se oli sellainen nelisnurkkainen savutupa, jossa oli satavuotiset nokiset seinät j a kaksi päreillä paikattua i k kunaa. Lattiassa oli tuuman levyi-siä rakoja, joista talvella, kylmän pohjatuulen puhaltaessa huokui jäistä k>'lmyyttä. Yöllä jäätji tuvannur-kassa olevassa saavissa vesi j a ankaralla lumipyryllä tuiskutti ikkunoista lunta sisään. Lämpimänä pysyin silloin vain uunilla j a pankolla. Leipää meillä kotona oli v a i n silloin kun isäni jaksoi tehdä työtä, mutta loppui silloin kun hän sairasti. Se tapahtuikin usein. Silloin sain lähteä talosta taloon leipää pyytämään. Vanhempani olivat jumalaa pelkääviä ja> silloin kiin pakkanen paukkui j a tuisku taajemmin lunta tupaan tuiskutti, kun isä o l i sairas j a leipä-varras katossa tyhjänä, silloin lankesi äitini polvilleen lattialle j a rukoili hartaasti jumalaa . . . rukoili niin kauan, että nahka polvista irtautui j a hän viimein väsyneenä retkahti laudoista tehdylle rääsyjen .täyttämälle vuoteelle. Alituiseen opettivat vanhempani minua rukoilemaan j u malaa sillä yksin hän voi ohjata elämäämme. Tämä opetus painui syvälle sieluuni. Vielä mieheksi tultuani j a käytyäni läpi elämän koulun, joskus muistan ne kultaiset hetket, jotka lapsena vietin äitini helmassa. . Muistan hänen laihat, kalpeat kasvonsa, tummat, hehkuvat silmänsä j a kurttuiset kätensä, jotka hyväilivät aatoksia täynnä olevaa lapsen päätäni. Silloin katsoi . hän suruUisesti minuun j a kehoitti aina luottamaan jumalaan. Olin kolmetoista vuotta täyttänyt, kun isifni kyyditsi minut asemalle, äidin jäädessä- kirkkoon. Juna lähti kirkon kellojen soidessa j a isäni salaa' i t kiessä. Minä en itkenyt silloin, sillä luotin, että jumala on lohduttava minua kaikkialla. . «Maailma näytti silloin valoisalta. Tuntui kuin olisin voinut syleillä koko maailmaa kaikkine ihmisineen. Minä' hymyilin j a maailma hymyili minulle. Oli syyskesä j a valtavat viljapellot lainehtivat kuUankeltaisi-na tien varsilla. Kaukana kotimök-kini takana, häämötti sininen, rannaton autere, yhtyen korkeiden kukkuloiden harjalla tuuheisiin puihin.; Sellaista näkyi takanani j a sellaista i edessäni. «Vuodet vierivät, synkät raskaat vuodet. Uskokaa herrat tuomarit, ne olivat synkkiä vuosia. Minä, nuorukainen, k u l j i n maailnialla kuin pieni korkkipala kelluu valtamerellä. K u kaan ei ohjannut minua, kukaan ei sanonut ystävällistä sanaa minulle, kukaan ei hifomannut hätääni. Minä vietin tuntini, päiväni, viikkoni, kuu-kauteni ja vuoteni kuumeisessa odotuksessa. - Odotin , jotakin, mitä se oli sitä en tiedä, kaipasin jotakin. Jokainen minuutti pitkien vuosien varrella kidutti minua helvetillisellä tuskalla. Minulle ei kotonani j a kansakoulussa opetettu elämää sellaisena kuin sen tapasin niaailmalla. Ja kun minä yritin elää kotonani ja koulussa saamieni ohjeiden mukaan, löin pääni aina seinään. Kun taas yritin elää ympäristöni mukaan löin siinäkin pääni seinään j a sain sielussani kärsiä sellaisia tuskia^ joita ei voida sanoin kuvata. Kun ^sydäntäni ^ovimmin ahdisti, kun myrskyaallot kiivaimmin ympärilläni pauhasivat j a uhkasivat kuohuihinsa niellä, silloin menin synnyinmajalleni etsimään hetken lepoa. Mutta minä t a - pasin siellä lieden kylmänä j a äitini j a isäni hautaan saatettuina. Seisoin hetkisen majan raunioilla — sellaiseksi se oli tehty —- j a tunsin voimani heikkenevän. E n voinut kauempaa viipyä luhistuneiden seinien raunioilla j a katsella siintäviä saloja, jotka kesäisessä ihanuudessaan kylpivät auringon .valomieressä. Tukke-sin korvani, kuullessani karjan kellojen kalkatuksen j a paimenten laul u t ; peitin silmäni kulkiessani v i l j a pellon piennarta pitkin, etten olisi voii(iut nähdä tuhatväristen kukkien teriä j a aaltoilevaa/viljaa. En uskaltanut hengittää vapauttavaa, raikasta kesäistä ilmaa j a huumaavaa kukkien t u o k s u a . ' K a i k k i entinen oli minulta mennyttä. Bn tahtonut olla sen kanssa enää missään tekemisisr sä, säästyäkseni uusilta tuskilta. Karkasin kuin mielipuoli pois koko seudulta j a suljin iäksi verhon, jonka takaiset ilot j a surut, toiveet j a pettymykset olivat vain tuottaneet tuskaa. Tahdoin alkaa uutta elämää j a minä palasin takaisin kaupunkiin. «Elin monta vuotta Ulkopuolella yhteiskunnan. Kuljeskelin ky^ä - i h misten joukossa, mutta kaikki he olivat minulle täysin tuntemattomia j ä täysin arvottomia: olisi ollut y h dentekevää, JOS he olisivat olleet apinoita tai aasejia. «Elätin itseäni kerjuulla. Yöni, pitkät talviset yöt, jolloin revontulet kylmästi loimuavat, tähdet ilkku-vasti kiiluvat korkealla taivaanlaella j a pakkanen paukkuu nurkissa, viet i n minä Äjokaluliiterissä ja'hevosten eeimissä. Ette tiedä herrat tuomarit, miltä tuntuu rirua. hevosen seimessä kolmenkymmenen asteen pakkasessa j a jolloin on päällä ainoastaan rikkinäinen, vuoriton takki, tunkiolta löydetyt housut, pohjattomat kengät j a täinen, liasta harmaa, rikkinäinen paita. Silloin täytyy joka kymmenen minuutin perästä nousta hyppimään maahan; silloin odottaa hartaasti aamua, jolloin v o i päästä johonkin sisälle. Joskus t u lee poliisi j a antaa kovan iskun selkään, pakÄtaen koko yön kävelemään. Aamulla on pakkanen j a kovan tuulen mukana , lentelee pieniä lumipisäroita, jotk^ neulanterävinä hakkaavat vasten kasvoja ja avonais-ta rintaa. Kerran' kun poliisi ajoi minut pois seimestä, seisahduin kaasulyhdyn juurelle, nojasin pyh-ääseen j a rukoilin. Käsittämättömällä voimalla kohosi silloin sielustani kiihkeä rukous, joku vanha, äidin opettama rukous. Rukoiiin hartaasti ja kauan; rukoilin, että jumala, jota minut lapsena opetettiin rukoilemaan hyvänä isänä, auttaisi minua ainoastaan tämän kerran. Rukoillessani lämpenin ja toivonsäde sielussani katselin kelmeästi loistavaa kaasulyhdyn valoa j a sen yllä, äärettömässä korkeudessa kaareutuvaa hä-märää taivasta, jossa tähdet kylmästi vilkkuivat. Ympärilläni oli talvi., nen yö j a paukkuva pakkanen. cEn tiedä kuinka kauan olin siinä seisonut kun tunsin laihan ruumiini jäätyvän. Huomasin silloin, että olin samanlainen kuin ennenkin; poliisikin näkyi taas astelevan minua kohti. «Silloin tapahtui ensikerran elä-massani, että miijä katkerasti kirosin kaikkia, kirosin jumalan joka ei o l lut kuullut ruktmstani, vaikka minä n i i n hartaasti ^ja-: olin häntä rukoillut; ihan sydämeni olin raastanut kämmenelleni hänen eteensä, näyttääksei\^ kuinka vilpitön se oli. Kirosin itseni, elämäni, vanhem^ pani j a synnyinpäiyäni. Syytin ankarasti vanhempiani siitä, että Ke olivat antaneet elämän minulle. «Kaikki tuntuivat vainoavan i p i - nua;'poliisi näytti tiikeriltä joka etsi tilaisuutta hyökätäkseen saaliinsa kimppuun; ihmiset olivat villejä met-sänpetoja,. julmempia!: ' H e kyllä kävelivät ihmeein sievinä j a ystävällisen näköisinä kaduilla, mutta annas olla, kun menee heiltä pyytämään palan leipää nälkäänsä, muuttuvat he pedoiksi, joka tahtoo pään bbuka-ta. Perkeleitä ovat ihmiset, sisältä, niin uskoin s i l l o i n ." «Elämä näytti turhalta, hyödyttömältä, tarkoituksettomalta. Viiltävän viiman tunkeutuessa läpi luiden ja ytimien* iski päähäni ajatus: fakata olemasta, lakata hengittämästä tätä myrkyllistä ilmaa, lakalta kylmässä j a nälässä värisemästä -— j a nukkua ikuiseen uneen. Olin nuorukainen, Jonka heikot'hartiat eivät tuntuneet jaksavan kantaa sitä taakkaa jonka elämä oli' kannettavakseni asettanut. » Tähän tapaan puhui Antti Kalke vielä pitkälti jä k"hkeästi. Viimein huomautti tuomari että tutkinto lopetetaan tällä kertaa j a jatketaan joskus "toiste. Hän sai jälleen kävellä ylös leirille. Voimiltaan suuresti hfiikontuneena makasi Antti Kalke pitkät ajat kentällä. Välistä nousi./Ki^ume korkealle j a hän pelkäsi ^ kuolemansa lähest; vän. Kiihkeä elämän ^halu^ karkoi t i kuitenkin aina kuoleman pelon. Se hälveni vähitellen hänen i tajunnastaan ja hänet valtasi riemullinen tunne, joka pakotti hähet ajattele» maan elämän jatkamista. Ajatuskuvatkin alkoivat tulla Icirkkaammiksi. Hän näki sielussa uude\, kauniin yhteiskunnan, jossa ihmiset iloiten j a riemuiten kulkivat elonsa teitä. Sitä yhteiskuntaa tahtoi hänkin olla r a kentamassa. Kuumeen lakattua huomasi Antti, että hän o l i kyntensä puristanut syvälle kämmeniinsä. Haavoista tihkui verta' j a niitä kirveli ankarasti. Kentän reunassa tapasi hän Julius Kallion. Julius loikoi hiekalla ja haukkoi hyvin harvakseen ilmaa. Hänen säänndliiset, pyöreät kasvonsa olivat njrt jo täydelli*esti muuttuneet nälkään kuolevan kasvoiksi. ' Antti ei voinut niillä hUpnjata väreilevän minkäänlaisia jlmeitä. - Marmaa nahka oli tiukasti kiristjjmyt pKJskilui-den päälle, silmät olivat himmeät .ja painuneet syviin kuoppiin. Kun hän näki Antin, ojenti hän vapisevan, laihan kätensä häntä vastaan j a r u koili pientä palaa leipää; Hän-sanoi: «Tunnen itseni niin kovin heikoksi. Kotoanikaan eivät ole vielä lähettäneet rupkapakettia, eikä A i nokaan ole maistanut. Luulen kuitenkin, että he varmasti pian lähettävät. Silloin saat sinä: minulta ruokaa . Minulla On niin kova nälkä - . . minä luulen, että minä pian kuolen.» «Minulla on lääkärin antama l e i - päresepti», muisti hän. - «Sillä saan palan leipää.» ' Hän lähti hprjuyin askelin rientämään pitkin kenttää, hakeakseen reseptillä leipää. Mutta nyrkin k o koiset kivet kaatoivat hänet hiekalle, hän nousi uudestaan,,kaatui taas jä nousi vielä kerran, jolloin hänen onnistui ottaa mantamia askeleita. H e vostallin alapuolella markkinapaikan nao taivaansiniset j a haaveilevat s i l - if rteressä, huomasi hän surkeasti valittavan miehen. Miehen vieressä makasi nainen kuolleena. Pieni lapsi leikki hiekalla äitinsä ruumiin . vieressä, heitellen pieniä Idviä hänen päälleen. Väliin huudahti lapsi ja pyysi äitiään nousemaan ja lähtemään kotiin. Hän sanoi äidilleen, että «täällä on niin paljon vieraita setiä j a tätiä," kotona on parempi.» Kun äiti ei vastannut mitään, tarttui lapsi pienillä, likaisilla käsillään isäänsä polvista j a pyysi häntä käs* kemään äitiä kotiin. Naisen vieressä oli kuivattuja petäjän kuoria ja ruohoja. Tuli oli jo sammunut keittoastian alta, siinä oleva vesi vielä höyrysi. Mies tuijotti lasimaisilla s i l millään > naiseen ja valitti surkealla äänellä. Kuivettuneille poskilleen vierähtäneet kyyneleet kuivasi hän karkealla kädellään j a painui verkalleen kauemmas kuolleesta naisesta. Lapsi jäi äitinsä \'iereen ja pyyteli häntä yhä lähtemään kotiin. Kuoleman kauhu välähtj uudelleen Antin sielussa. Tuntiessaan jalkansa raskaasti nousevan ja silmänsä epämääräisen himmeiksj tulevan iski hänen päähänsä ajatus: «Minullahan On pala leipää kädessäni, yksi pieni pala oikeassa kädessä joka minun p i täisi \iedä kuolevalle Juliukselle. Se on kuitenkin kylliksi suuri pelastamaan minunkin henkeni kuolemasta. Olenhan narri jos vien sen hänelle j a sen jälkeen kuolen itse nälkään.» Ja hänestä alkoi elämä tuntua ihanalta, kuolema peloittavan kauhealta. E i . Minä syön sen itse . . . eikö minulla ole oikeutta pitkittää elämääni yhtä paljon kuin kellä toisella tahansa. Minunhan täytyy kuitenkin yksin seista vasten kuolemaa... kukaan ei minua auta . . . tue . . . » ajatteli hän Antti söi leipäpalan j a tunsi itsensä iloiseksi. Huomaamattaan tuli hän Juliuksen viereen, joka oli saanut suulHsen vettä ja virkistynyt siitä. He saattoivat keskustella jostain. Piikkilanka-aidan takana koivikossa visertelivat linnut iloisesti. Valkoisten runkojen lomitse näkyi kimalteleva Veden pinta j a lahden toisella puolella vihanta saari. Heinäntcki-jät hioivat siellä viikatteitaan. «Rakas ystäväni» sanoi Julius «jos sinä vielä palaat tuonne ihanaan, vapaaseen maailmaan, niin clt jnhoita, että minäkin oliRin halunnut sinne jälleen. Väkivalta on minut kahlehtinut ja pakottanut laskeutumaan ennenaikaiseen hautaut Tä^ä muisto velvoittaa j o h o n k i n . . . Nyt vasta kuolinhetkelläni oikejn tajuan elii märi sisällön, HBe o n : oikeuden taistelua Vääryyttä'vastaan. Koko elämän sisältö dn sama, ilmieneepä se sitten missä muodossa.tahansa. Elämän laki on ankara: voitetun pn k a i kista tuskista huolimatta alistuttava voittajan kohteluurf. Me olemme nyt tällä kertaa voitettuja mutta me voimme myöskin vielä kerran voittaa. » • , Vielä lausui hän muutamia katico-naisia sanoja, joita Antt' ei oikein tajunnut. Hän tunsi kuinka Julius verkalleen yetäytvi hänen sylistään pois ja laskeutui hiekalle kuollakseen siihen. Hiukan laskenut kuume kohosi taas Antin päässL Hän kiemurteli tuskissaan hiekalla. Elämästä määräävän jättiläisen luokse tahtoi hän päästä. Uhmaten astua hänen et«en. sä ja vaatia tietoa tästä kaikesta. Monesti'ennekin oli hän samaa yrit-tänyl^ a yhtä monesti tyhjin toimin palainnut takaisin. Hän tunsi seisb-yansa saman muurin edessä missä hän niin monesti ennenkin oli seis- ^ f e ' Takanaan on kaikki tuttua, kaikki koetettua. Tie on johtanut muurien eteen.' E i näe yhtään sen ylitse, eikä ole mitään keinoa, minkä avulla nousta ylöspäin j a .päästä kurkistamaan toiselle puolelle. Tämän muurin juurelle täytyy murtua ja kuolU tietämättömänä mltä3i siitä, mitä koko elämänsä ön hal'jnnut tietää. Jumalako niin tahtoo . . , j u malako niin tahtoo, että .Julius kuolee hiljaisella kuolemalla erämaan kuumalle hiekalle? Hän kysyy yhä järjettömämpiä kysymyksiä itseltään ja aivan häneri edessään kohoaa synkkä muuri johon kaikki pSättyy. Hän el näe sen harjalle, eikä mitään tietä näytä olevan kiertää aen ympäri , , . Eikö paljon pvrcnipi olisi olla ainoastaan puolimatkassa...? Mitä järkeä näissä ajatuk<*;Hfa? E i mitään,,, ei mitään. Eikö tuhannet ja miljoonat ennen ml.iua ole lyöneet päätään muuriin j a itäoerty-neet sen juurelle, sielu kuin tulen korventamana.,.? Onko elämä v.iin taistelua oikeuden j a vääryyden välillä? Ja kuka sanoo, miJ:,"i On oikeaa ja* mikä väärää? Eikö elämä ole myöskin kunkin yi^silön omien etujen välistä taistelua? Jopa niin julmaa, että panoksina ovat jhmif!- henget. Voittaja määrää että fmun on kuoltava koska sinä, olet uskaltanut nousta minua vastaan. Kun Antti taas selvisi oli se jo aivan yö. Kentän yllä kaartui kesäyön hämsrisä taivas. : O l i viileä. Antt i katseli harmaita käsiään. Sormet olivat taas puristautuneet nyrkeiksi j a ' terävät kynnet. uponneet kämmeniin. Hänen vierellään virui .Julius. Julius hengitti sängen pitkien a i kojen väliaikojen perästä. Silmät, HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA AlaoUca Saaakiria ... AmenkalaiscB Tyeviealiikkcaa Varankko BrcckcB EnciaBBiDkielcB Opoikirja lmp«ri«Ii«mi IhmtfCB Herra. k i r j . UaU C&ine, 2 osaa, sid. yhteensä Jimmie HitciBs Jarjettelraiai, Mueller KanaahoidoB opas, kirj. Musikka, nid Kaaa&koalaa karUtto, toim. Jotuni, sid. Koramuaiatiaea Maaifosti Kaaviakeittokirja KriatiaaakoB Alkaoerä K o l m a B B e a laternaUooalen Tee.it la Säännöt Kakaiakertaiaea kirjanpidon opa. Klondykea k a B i B g a a , Jack London Kadotukaea kanaa. Jack London "• LamikeatUea tytär, Jack London Z"^''^Z pekeiaai, romaaai Suomea luokkaaodaata ^ Lypaykarjan Hoito ij U u l u tuUpuaataeata kukaata, k i r j . J . Linnankoski, »id. "".'.'.".!'."!".'.!!',!".!!*.'. 2.i Miiaa Wa!Ha Keittokirja Nuortevaa Saaakirja Meriauai, Jack London , Maailmaa rakeaae, E. Becher Otavaa kanaakoulukartaato Oksaaea EnKlaaninkielea Qpoikirla Pakkopaita. Jack London Peruatusliln Olemus Perheen. Yktitvisemaiauudea i a Valtion Alkuperii Punainen Vaara Soaialiatiaen Filosofian Juuret SuomeA Tvoviiea Tulikoe Seikkailuja Ttbetisaii. k i r j . Swen'Jledln. sid, .. Sairas lapiai, k i r j . Kuotsalaineni sid , Tarttuvista aukupuolitaudciata, kirj. Pirilä, nid. TeolUaBusunioBistBi Amerikassa Tyhitea Paildcoi«B Mi^tkustajat Tiede ia Vallankumous Ä., Tyoväea Laulukirja Voimisteluohjelraia 1 ..^ '. Voimisteiuohielmia U Votn|A jft Aino *•••*••»••••••••••••••*••••*•>••••(•••••«•«•••••••••*•••••'••••••.(•*, Vaimo joakamiauUe aa^oit, Hall Caino, 2 osaa, sid. yht. Valkotnea profetta, k i r j . Hall Cuinc, 2 osaa, sid. yht. Ylös helvetiitii. k i r j . Konrad LchtiiftUki. l t d . ................ Yleinen Historia* alennettu' hinta .... Biologian Peruskysymyksiä, sid. ...... Kannattana Karjatalous, sid Koditon, sid. Daniela, eld. English for Forelgners, sid. Amerikalainen Nuorisotasavalta, nid. Kommunistinen Manifesti, oid Anarkismi, nid. Geologian Perusteet, sid. Anatole Francen kootu teokset Hänen Englantilainen Rouvansa, sid. >S*«f ••••««•«••(•i Ilias, sid. Ikuinen Linna, sid. Ihminen, sid. Juurikasvien Viljelys, sid. ..........„.;., Aapinen, sid Kodin lääkärikirja, sid. ......................... Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. ........... Kodin lääkärikirja, sid. ....................... Lemmenjuoma, eld. Lasten kirja. sid. Marlancla, aid. Mallman Vallankumoukset, sid. Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumouata. n id Natsuretih Kirvesmies, sid. Peloponneesolaissota, nid. v... ••• Palvclusnaiscn poika, sid Perustuslain olemus, nid. ..........v Penikkatauti, nid. ..............i Rakentaja Solness, nid. Ranskan Viimeinen Keisari, nJd. Rakentajan Opas, sid. Ranskan fCansalalssota. nid. ...... tydänveri, «Id. ..i..............^. osialidemokratis ja Sosialismi, nid. [ Sosialistisen filosofian juuret, nid. Sadan" prosentin patriootti, sid., .... Tähtien Kohtalot, sid. ......... Tähtitiede, sid. v..... työmiehen talousoppia, nid. . Tiede j a työväenluokka, nid lyöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 192j-22-28 Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nia. Terrorismi ja kommunismi, nid. Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. ,. Uusi lääketiede, sid. ..y..... >• Vanhanajan. Kaupunki Valtio, sid, ,....„ Vuinia jä aine. sid. (.. i Äidinkielen Oppikirja, sid. •••••S»»**fl ••••<t«a4ffs««««t««ee »••»•••«»»••»f •••*••••«saa«•••«•••«••••«e '««••«•»«»«tasssssas ••«•••••Bt4«*s*af»*#««** •t*«*t«««as««**«*«t* LOO .85 LOO Ll5v 1.25 1.00 .45 2.25 % 3.50; 1.75 4.60 1.60 1.76 .76 .56 7.06 .70 1^.50 1.26 1.16 1.00 .65 . .25 •1.50 .1.85 1.76 .80 .50 1.26 2.40 ,76 .86 1.26 .50 .80 1.00 .85 1.50 ,60 ,10 . 2;so " .60 8.00 2.00 8.^0 2.i6 .75 Watermannin rountainkyniii erikoiien brvS ••lik^ima. Kyaloa' hln* aat ovat S2.75.S4.80. S6.00 Ja S7.00, KymmeBkuaUa eri mallia. Labats* tääapostivapaasti kaikkialle Canadaaa. Kaikkla.ylläolevlabirioja «eki kyaig OB niin rUBSaa/u etta 4>i ol« pelkoa pikaisesta lopparoUesta, 9oteiJ voitto tllauVsiaUbetta* «ut4MiU< matta. • Tor. , VAPAUDEN K I R J A K A U P P A , Box 69; Sudbury, ÖnU Välittää ' VAPAUDEN kONTTORL Asiamiehemme voivat ottaa tilauksia seuraaville lebdillfii. Tilauksia tiiytyy seurata raba mukaBa. , Työväenjärjestöjen Tiedonantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa. 1 vk. $10.00, % vk. ?5.eo. Työväen Urheilulehti, Helsinki, kuukausijulkaisu, 1 vk. $3.00, % vk. $1.76. Liekki, Kaunokirjallinen viikkolehti, Helsinki. 1 vk. $2.00, % vk.' $1.26. Itä j a Länsi, työväen kuvalehti, 2 kerUa kk., Helsinki, 1 vk.' $4.00, % vk, $2.00. ' • Tuisku, pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, Mt vk. $1,25, The Daily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50 % vk. Soviet; Ruasta PictoHaI, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hinta $2.00 vk-, $1.0p % vk. Farmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta $1.25 vk., 65c % vk. The Labor Herald, Chicago, kuukausljulkaiBH, hinta $1.50. You&g Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk. Younff Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 60c vk. Tbe Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2,50. vk. Ny TJd, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 v k . , $1.25 vk Tbe Work^r, Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 vk. Yoling.Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, hmta 50c vk. Tyoniies, päiv#^htl, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk: ; a $2.00 3 kk. ÄvSTViväS, hinta $7.00 vk,, $3.75 %^vk. j a kk. EteeajUiV^ päivälehti, hinta $7.00 vk., $3 75 vk: j a $2 25 - kk, ToveriUr, teisten viikkolehti hinta «2.00^ vk., $1.75 J | vk. Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 yk., $1.06 % vk. 3 kk. roät, olivat vielä auki, mutta niissä ei ollut enää mitään eloa. Jossain kaukana maalla, siellä missä Juliuksen isä j a äiti elävät, menee elämä eteenpäin tavallista l a - tuaan. Vanhemmat odottavat joka päivä poikaansa kotia. He ovat jo vanhoj'a j a kuri he yhdes-sä menevät heinäniitylle täytyy heidän usein l e vätä. Kumaraisilta harteilta lasketaan eväskontti polun viereen j a • ' - f 'A I ' ' 1 ' l i • ii l i i - ; ' - . ' li-m m (Jatkoa kahdeksella sivulla) .M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 4, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-09-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240904 |
Description
Title | 1924-09-04-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SA VALMISTAA
runokirjan pan*
ollut mitään na-lemme,
luknunot-ainen
puute poJi-
L U J A " , joka ka.
iinkuin Aku Pai-
Rautiaiten tepit>
itella runokirjalla
yt löytävin tien-maksaa
le Yain
n on hyv?»
hirveS" kauden jär-,
ia yhtä mieleenpai-rbusse
ja unkariisi-kommunisti
ja
porvarillisen, valtion,
ajojahdin alaiseka
lä eturivin miebena
julisteussakomnm-;
Iässä ominaisuodei-neljättä
kuukantta;
een kommunistikon-,
/baierilainen taan-,
kaikki läsnäolijat
virunut vankilas--a
•n äärimmäisen Taaten
tunnettua, WB-:
mensakin ja P^f:
kun tämä y n f
aapua tervehftrg
.äin. VangitUess»
• Franksilta i«P*B-No.
103
Rahaa iisisti
T«Wfl nndistaa P U N I K I N tilauksensa tai alkaa sitä tflaamaan,
i v t t i monellako tilaajalla JPUNIKIN tflaajapäärä kasvaa
cvtin-i levityshyökkäyksessä. Vinne vuonna ee kasvoi n om ^Äf--SSko nyt? . T i l a a j a t saavat neljä rahapalkintoa:
i " " " * i n r «iT^ia SIO. LähimTT»»» arvannut saa ensi palkinoon, * - 5 K v ™ a tiisen jne. Jos useampia arvaa samalla i v a l l a,
''^v J!t^? p a S o n jako heidän keskensä arvalla. Käyttäkää
Ä S ^ i ^ ^ n r f e . Myöskiu joka^ tilaa l a ^ a k d toiseUe hen-
S P ^ arvata, siis jokaisesta tilauksesta, josta tilaaja maksaa,
Ä ä n i p ä lehti sitte kenelle tahansa. Tilaticaa alla .olevalla
v S k e X Punikin' tilaushinnat.ovat seurasivat:-Yhdysvallois-
S^llSö v^osi ja 90c puoU vuotta; qanadassa $1.75 ja $1.05.
Irtileikattava
Torstaina, grysk, 4 m — Thur^ Sept 4th, 1924
( K i r j . Pekka KemppL)
Kovsakcia Suomea kaBi«IaiMod«B
- ajoilta.
V A P A U S , Box 69, Sudbory, Onl.
Täten tilaan Punikin ............ vuodeksi osotteella
, arvaan ja
vuodeksi osotteella
j a arvaan .
vuodeksi osotteella- ...A..;...;
joista maksuksi seuraa $......
kuin tilaajien ••••
j a arvaan
- Arvaajan osote, jos e r i
•Eräällä taholla on taasen "otettu
päiväjärjestykseen tuo vanha sanan-parsi:
cÄlkää jättäkö k a i k k e a : t o i v o anne
yhden kortin varaan.» Maanviljelyksen,
taloustieteen ja iMiken
muunlaiset professorit ..tekevät työtä
yötä ja päivää saadakflfeen farmarin
uskomaan :sen, että .sekaviljelys
on ainoa lääke suurenimille j a pienemmille
yhteiskunnallisille sairauk^
sille. Näiden hölyn pölyn Icauppaa-jien
käsityksfin mukaian farmarien
huono taloudellinen: tilanne johtuu
«itä, että |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-09-04-03