Vapaus, May 6, 1965

              Ilmesiyy iiistalna. torstaina Ja lauantaina
Perustettu.1917
'Canadan suomalaisten itsenäinen
työväenlehU
No. 52 — Voi. XLIX vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Torstaina, toukok 6. p. 1965 Thursday, May 6,1965
Santo Domingo. — Dominikaani­sen
Tasavallan ja Yhdysvaltojen
johtoa seuraavan Amerikan Valto­jen
Järjestön edustajien kesken al­lekirjoitettiin
eilea yälirauhansopi-mus,
jonka toivotaan-lopettavan vä­likohtaukset
Dominikaanisessa Ta­savallassa.
Neljätoista Amerikan
Valtojen Jäijestön jäsenmaata ää-
: nesti päätöslauselman hyväksymi­sen
puolesta ja vain viisi vastusti
: sitä.
Sitten kapinan viime huhtikuun
24 päivänä alkamisen Donald Reid
Cabralin johtamaa sotilasjunttaa
vastaan arvioidaan 2,000 henkilön
joko menettäneen henkensä tai haa­voittuneen.
Kolme sotilasjuntan jäsentä alle­kirjoitti
tämän sopimuksen eilen
yhdessä uudeksi maan presidentiksi
valitun. Francisco Caamaho Denon
ja neljän muun kapinallisen kans-
•'sa: •.
Sopimuksen , allekirjoittaminen
oli selvä osoitus siitä, että Yhdys­vallat
oli joutunut perääntymään
yrityksissääh "estää kommunismin
valtaahtulQ vielä toisessa maassa
läntisellä pailonpubliskoUa" —
vaikka dominikaanisella taholla on
korostettu sitä, että kommunistit ei­vät
ole olleet missään mielessä yh­teydessä
dominikaanisen kansan
yhdysvaltalaisvastaisen miel^il-maisun
kanssa. '''^j/t^^^'
Huomiota ansaitseva o ^ ^ e k in
seikka, että yhdysvaltalaiset asejou-
, kot käyttivät vielä aseitaan juuri
sillä hetkellä kun välirauhänsopi-miista
allekirjoitettiin. : \
OASn puheenjohtaja argentiina­lainen
Ricardo M. Colombo' ilmoit­ti,
että yälirauhansopimuksessa
määrätään jotta on kunnioitettava
diplomaattisia lähetystöjä ja oike­utta
kuljettaa pois kaikki henkilöt,
jotka sitä haluavat,: mukaanlukien
: he, jotka ovat. etsineet turvaa eri­näisissä
lähetystöissä sekä sallitta­va
se, että ruokavaroja voitaisiin
kuljettaa vapaasti -^kautta kaupun-gin.
. :
yälirauhansopimuksessa sano­taan,
että vastakkaisten joukkojen
välistä rajaa on kunnioitettava^ sik­s
i kunnes on päästy lopulliseen po­liittiseen
sopimukseen/
Väliräuhansbpimus ei kuitenkaan
saatujen tietojen mukaan koske yh­dysvaltalaisen
aseväen liikkumista
hallussaan olevalla alueella.
Eräs Latinalaisen. Amerikan
, maaii diplomaatti sanoi, että kapi­nalliset
olivat allekirjoittaneet vä-lirauhansopimuksen
vain sillä eh­dolla,
että kenraali Elias Wessiny
Wessin ei • allekirjoita sitä toisen
puolen puolesta.
Kenraali Wessin oli se henkilö,
joka johti kaksi vuotta sitten tapah­tunutta
vallankaappausta, minkä tu­loksena
demokraattisesti valittu
presidentti Jiian D. Bosch syöstiin
valiästa; Tämän jälkeen Wessinjär.
jesti sotilasjuntan valtaan.
Kapina oH järjestetty siinä mie­lessä,
että saataisiin Bosch jälleen
valitulle paikalleen maanpakolai­suudestaan
Puerto Ricosta, mutta
häh oli ilmoittanut, että hän jää
syrjään jättäen presidentin paikan
Caamanolle. . ;
Dominikaanisessa Tasavlallassa
on vielä tällä hetkellä lähes 20,000
Yhdysvaltain asevoimien jäsentä
United NationiT r—TRänska ja Uruguay ovat liittyneet
Neuvostoliittoon ja Kuubaan tuomiten Yhdistyneiden Kim-sakuntien
TurVallisuumeuvostossa Yhdysvaltain edeoottami'
set Kaakkois-Aasiassa^ "
Quehec.-— Quebecin maakuntian lalnlaaHiakunla on
päättänyt ulottaa kunnallisvaaleissa äänesl&nimahdollisuu-den
kaikille yli 18 vuoden ikäisille maakunnan asukkaille
huolimalta siitä ovatko he joko kotien omistajia tai vuokra-
• laisia.' • •
Toronto. — Hallituksen nimittämällä yaliokunnalle il*
moitetiiin eilen, että jotkut ontariolaiset lääkärit ovat sopi­neet
keskenään jotta he eivät tulisi todistomaAatoiaia lää­käreitä
vastaan siinä tapauksessa, että heitä > syyteltiiisiin
virantoimituksensa kehnosti suorittamisesta.
Washington. — Yhdysvaltain
presidentti Lyndön B. Johnson esit­ti
kongressille tiistaina vaatimuk­sena
jotta sen olisi annettava
$700,000,000 lisää määrärahoja jot­ta
hallitus- voisi jatkaa taisteluaan
kommunismia vastaan "viimeiseen
mailiin asti." Hän esitti vaatimuk­sensa
siinä rhieiessä, että voitaisiin
osoittaa jotta Yhdysvallat oi^ vai-mis
•sellaiseen yritykseen.
Mr Johnson kutsui kongressih
johtavien valiokuntien jäseniä neu­vonpitoon
Valkoisessa Talossa se-lostaakseeh
heille niitä on' tapahtu­nut
Vietnamissa ja Dominikaanises­sa
TasavaUassä. Hän sanoi heille,
että jos kongressi hyväksyisi "näi­den
uusien miljoonien doUareidien
käyttämisen sotatarkoituksiin, niin
se osoittaisi; maailnialle Yhdysval­tain
päättäväisyyttä taistella edel­leenkin
kommunismia, vastaan. .
Samalla" hän kuitenkin sanoi, et
tei' Yiidysvaltain asevoimat todella
tarvitsisi näitä lisämäärärahoja juu^
rl tällä hetkellä. Kuitenkin hän ko­rosti
sitä, että jos kongressin tahol­ta
suostuttaisiin hänen Väatimuk-
.seeri, niin se osoittaisi maailmalle,
että Yhdysvallat on valmis 'käyttä­mään
viimeisen dollarinsa, »•yhty­mään
kiaikkiin toimenpiteisiin ja kä
velemään viimeisen mailinkin'' ta­voitteensa
saavuttamiseksi, joka öh
yhdysvaltalaismieiisen "rauhan'
saavuttaminen Vietnamissa ja Do
minikaanisessa Tasavallassa.
Jotkut kongressin johtajat olivat
empivällä päällä tämän vaqtimuk
sen suhteen, mutta suurin osa heis-;
tä riensi takaisin hallitusmäielle
saattaakseen käyntiin koneiston,
millä voitaisiin hyväksyä tämän
määräiahan hyväksyminen. ^
Presidieritti sanoi - toisessa vaihees-sa
puheestaan, että hänen mieles-tääii;
tarvittaisiin mainittu $700,-
000,000 lisää yhdysyaltalaisten Viet-naniissa
käymien sotatoimien aihe­uttavien
lisääntyvien kustannuksien
korvaamiseksi.
"Tämä ei ole rutiinimainen vaati­mus.
Jokainen kongressin jäsen,
joka äänestää tämän lisämääräraban
myöntämisen puolesta on samalla
äänestämässä sen yrityksen puoles­ta,
että estettäisiin kommunismin
leviäminen Vietnamissa", sanoi hän.
U
on
rans-
Quebec. — Pääministeri Jean Le-sage
sanoi viikon alussa, että tois­ten
maakuntien tulisi kohdella vä­hemmistönä
olevia i-anskalaisiaan
samalla tayalla kuin Quebec kohte­lee
siinä maakunnassa vähemmis­tönä
olevaa englanninkieltä puhu­vaa
väestöä.
" E n näe mitään syytä miksi ei
tulisj' tapahtua siten", sanoi hän
useille korkea-arvoisille valtion toi­menhaltijoille,
jotka olivat vieraile­massa
Quebecissa ja Canadan muis­sa
itäisissä osissa. .
Mr. Lesage hylkäsi sen ajatuk­sen,
että tämä voisi johtaa siihen
jotta toiset vähemmistökänsallisuu-det
ryhtyisivät vaatimaan jotta hei­dän
lapsensa opeteltaisiin heidän
vanhempiensa kielellä ja että vi­ralliset
asiakirjat käännettäisiin
myös heidän kielelleen;
"Minulla ei ole mitään sitä vas­taan,
että sellaisia vaatimuksia esi­tettäisiin
uuscanadalaisten taholta,
mutta V. 1967 perustuslaki on en­nenkaikkea
sopimus kahden kan­san
— ranskalaisen ja englantilai­sen
— välillä. Tämä on väistämä­tön
tekijä, mitä ei tulisi unhoit-taa."
;
Quebecin pääministeri tähdensi,
että. Amerikassa olevien ranskan­kieltä
puhuvien ryhmien isänmaa­na
oleva Quebec oli velvollinen suo­maan
; englanninkieltä puhuvalle
väestölle samat oikeudet kuin suo­daan
ranskankieltä, puhuville-.
Hän korosti, että hän ei usko jot­ta
Canada voisi tulla todellisuudes­sa
kaksikieliseksi. Hän ei uskonut
tarpeelliseksi sitä, että quebecilai-sen
farmarin olisi opittava englan­ninkieltä
ja länsimaakuntien farma­r
in ranskankieltä. Mutta hän oli
kuitenkin sitä mieltä, että kaikkien
valtion toimenhaltijain tulisi halli­ta,
molenlpia kieliä.
Pääministeri sanoi, että esittäes­sään
. ehdotuksensa hänen tarkoi­tuksenaan
ei ollut varmistautua sii­tä,
että ranskankieli tulisi säily­mään
Canadassa. Siitä (sen säily-misestä)
voidaan nyt jo olla varmo­ja.
Quebec on tällä hetkellä siinä
asemassa, että sen on taisteltava ta­loudellisesta
turvallisuudestaan.
" K u n puhun näin, niin ajattelen
paremminkin Canadan eloon jää­misestä
. . . Meidän ei ole sallitta­va
jotta separatistit ja se pieni ryh­mä
englanninkieltä puhuvasta väes­töstä,
joka kieltäytyy käsittämästä
ongelmaa, hävittäisivät Canadan.
He ovat vain pahuuden profeetto­j
a ."
Sudbury, Täällä saatiin tietää
eilen, että piakkoin odotetaan uuden
uraanikauppasopimuksen • solmia
mistä Ranskan kanssa, mikä sopiitius
takaisi serij^että Deriispnin kaivos
Elliot Lakella voisi toimia täydellä
kapasiteetillään seuraavan ehkä. 20
vuoden ajan.
Vaikka virallista sopimusta ei ole
häiden tiedotuksien mukaan allekir­joitettu,
niin tavallisesti luotettavis­ta
läiiteistä saatujen tietojen mu­kaan
pääministeri Pearson ilmoit­taa
vieraillessaan kaivoskylässä tou­kokuun
15 päivänä, etiä Ranska on
luvannut ostaa 50.000 tonnia uraa-hioksiidia.
: Jos tulisi tapahtumaan siten, että
Canadasta todella voitaisiin myydä
hoin $700 milj. arvoisesti uraani-malmia
Ranskaan seuraavan 25 vuo­den
kuluessa niin se. vaalisi noin
neljänneksen Canadan todetuista u
raanireserveistä;
Ranskalaisella taholla on vaadittu
kuitenkin sitä, että Canada ei vaati­si
jotta sillä olisi x>ikeus varmistau­tua
siitä mihin tarkoituksiin tätä
iiraania käytettäisiin. Tämä Cana­dan
aikaisemmin vaatima tarkista-mijsoikeus
on kohdistettu kaikkia
muita Canadasta uraania ostaneita
maita kohden paitsi Suur-Britanniaa
ja Yhdysvaltoja.
Ranskalaiset mnuteri väittävät,
että jos he ostavat canadalaista u-raania.
niin se tultaisiin käyttäniääh
yksinomaan rauhanomaisiin tarkoi­tuksiin,
pääasiallisesti sähkövoiman
kehittämiseen.
Saatujen tietojen mukaan Cana­dan
hallitus voinee vaatia jotta De
nison ja Ranskan hallitus neuvotte­levat
aika-ajottain hintojen muut­tamisessa,
sillä on mahdollista jotta
muutamien vuosien kuluessa uraa­nin
hinta maailman markkinoilla
voisi olla suuresti erilainen siitä mi­tä
se on nykyään. Nykyiseksi hin­naksi
ilmoitetaan $4 paunalta.
Canadalainen kirjeenvaihtaja:
Dominikdanit eloiisd ite
emi sen I
Santo Domingo. — Canadalai-nen
; i sanonialebtikirjeenvaihtaja
Martin Goodman kirjoitti täältä
viikon alussa, että hän oli vierail­lut
IcapinalUsten (vasemmistolai­siksi
väitettyjen) kontrolloimalla
alueella Dominikaanisessa Tasa­vallassa
ja että hän oli havainnut
jotta kaikki oli hyvässä järjestyk­sessä
ja että ihmiset olivat päät­täväisiä
siitä jotta heidän on py­syttävä
vapaana sotilasjuntan ja
Yhdysvaltain vallanalaisuudesta.
kapinalliset olivat auliisti suos­tuneet
siihen, että he kuljettivat ca-nadalaisen
kirjeenvaihtajan siihen
kaupunginosaan, joka on heidän
hallussaan ja jolla sijaitsee myös
Canadan lähetystötalo.
Canadan asioiden hoitaja Ken
Noble ja kirjeenvaihtaja olivat tar­kastaneet
lähetystörakennusta ja
canadalainen edustaja oli Ilmeises­t
i k in tyytyväinen lähetystötalon
kuntoon. ;
Kaksi laivaston sammakkomieslä,
jotka olivat liittyneet kapinallisten
joukkoihin, olivat vartioimassa ta­lon
etuovella varmistautuakseen sii­tä,
että taloa ja sen sisällä olevaa
kalustoa ja muuta ei loukattaisi.
Canadalainen kirjeenvaihtaja
tähdensi, että kun hän vieraili ka­pinallisten
hallussa olevalla alueel­la,
niin hän sai sen käsityksen, että
kapinallisten joukot olivat huomat­tavasti
suuremmat kuin sotilasjun­tan
ja Yhdysvaltain viranomaisten
tiedotuksista voisi päätellä.
k a i k k i a l l a sai sen käsityksen, et­tä
kansa yleensä vihasi yhdysvalta­laista
komentoa. Kirjeenvaihtaja
kertoi: "Minulle sanottiin, että jos
Amerikan Valtojen Järjestö haluaa
neuvotella, niin kapinalliset ovat
valmiita siihen. Mutta jos sotilas­juntta
ja sen yhdysvaltalaiset kan­nattajat
haluavat väkivalloih ottaa
haltuunsa kapinallisten hallussa
olevan osan kaupungista, n i in kapi­nalliset
tulevat taistelemaan kuole­maan
asti."
Kirjeenvaihtaja huomioi, että
useita nuoria oli aseistettu hallituk­sen
joukoilta saaduilla aseilla ja
että u.seimmissa strateegisissa koh­dissa
hän oli nähnyt hyvässä kun­nossa
olevia ranskalaisia AMX-15-
mallisia keveitä tankkeja.
Nämä tankit on varustettu 76 mil­limetrin
tykeillä, joiden ammukset
ovat kykeneviä läpäisemään yhdys­valtalaisten
keveiden maastovaunu­jen
ja malhinnousuveneiden pans­sarin.
Toisin sanoen, jos Dominikaa-nise
nTasavallan demokratian pala­uttamista
vaativat voimat joutuisi^
vat suurempaan yhteenottoon junt-tahallituksen
ja yhdysvaltalaisten
voimien karissa, niin he voisivat hy­vinkin
osoittauliia puolensa pitä­viksi.
.
Kapina sotilasjunttaa vastaan al­koi
lähes pari viikkoa sitten. Kaksi
vuotta sitten sotilasjuntta anasti
vallan presidentti Juan Boschin
johtamalta hallituksella, joka valit­tiin
60 prosentin äänienemmistöllä
vaalimaan kansan kohtaloa. Kapi­nalliset
haluavat, että Bosch pala-iitettaisiiri
valtaan ja presidentin
asemaan. V
Canadalainen kirjeenvaihtaja sa­noi
edelleen, että vaikka yhdysval-taiaisella
tiaholla väitetään jotta ka­pina
oli kommunististen ainesten
johtama, niin hän ei ollut nähnyl^
mitään todisteita siitä, että vBite
olisi oikeutettu eikä myöskään inir
tään merkkejä siitä, että kapinal­listen
hallussa olevalla alueella pii­si
kommunisteja.
Yhdysvaltalaiset joukot ovat yrit­täneet
myös psykoloogista sodan­käyntiä
heikoin tuloksin. Vaikka
yhdysvaltalaisista helikoptereista
on pudotettu lentolehtisiä, jois^^
yritetään väittää jotta- yhdysvalta­laiset
joukot ovat oikeutettuja saar
puniaan maahan, niin v%ir^ harvat
ihmiset lukevat niitä.
Kapinallisten halluptsa olevalla
alueella Santo Domingossa ei ole"
tapahtuniit mitään ryöstflJB, joita
tavallisesti tapahtuu s i l l o i Ä ^n mi­kään
kaupunki joutti]i^£44t9iilaaii.
Keskiluokkalaiset I
kannattavat kaolfi
kauppojaan. He k a i
tuslain mukaisesti yäl
hallitusta.
Vain yhddlä ali^^l^)6||
sa todettiin, että >jbi^ä|ri|'^«iii>po-jeri
ikkunoita oli rikdt^#,4|tta sa­malla
ilmoitettiin, että lie- oil ri­kottu
yhdysvaltalaisten eikä domi­nikaanien
toimesta.
; joti^i
tamvtt
peruss-
Sofchlii
Ottawa. — Canadan päivälehtien
kustantajien yhdistys vaati eilen,
että liittohallituksen tulisi peruuttaa
siiunnitelmansa^ jonka tarkoitukse.
na on estää Canadassa ilmestyvien
lehtien ulkomaisesti omistaminen
j a kontrolloiminen
Neljä canadalalsten päivälehtien
kustantajain yhdistyksien edustajaa
oli pääminislerir Pearsonin ja fi­nanssi
ministeri Gordonin puheilla
esittämässä kustantajien yhdisty.it-sen
hyväksymän päätöslauselman.
He. ilmoittivat, että lÖ3jäseninen
yhdistys oli hyväksynyt yleisessä
kokouksessaan viime huhtikuun 2G
päivänä päätöslauselman, missä tuo­mittiin
varauksetta hallituksen
suunnittelema lainlaadinta, minkä
mukaan ei: sallittaisi tuloverovapa
utta niiden ilmoituksien kohdalta,
jotka julkaistaisiin ulkomaalaisesti
omistetuissa lehdissä.
Canadan kauppalähettiläitä eri. puoiilta maailmaa on tässä kokoontuneena Sir Hugh^Allanin kap­teenin,
Henri Pilotten ympärillä, seurueen ollessa tutustumassa Montrealin sataman laittdsiin,
jotka auttavat heitä canadalaistavarain myynnissä ulkomaille tänä vuonna.
Yli 100 maata
edustettuna
rauhankongTessissa
Maailman rauhankpngrcssi pide­tään
Helsingissä ensi heinäkuun 10
—17 pnä. Kongressin valmistelut
ovat jo pitkällä maailman eri puo­lilla
ja kongressiin odotetaan saapu­van
laajoja valtuuskuntia ja edusta­jia
yli 100 maasta.
lähtemään Qoni
United Nations. —. Neuvosto­liitto
on kehoittanut Yhdistynei­den
Kansakuntien Turvallisuus-
' neuvostoa tuomitsemaan Yhdys­valtain
aseellisen aggression Do­minikaanista
Tasavaltaa vastaan
ja vaatimaan, että se kotiuttaisi
asevoimansa sieltä.
Neuvostoliiton edustaja Nikolai
Fedorenkp ja Kuuban edustaja Fer­nando
Alvarez Tabiö sanoivat, että
yhdysvaltalainen merijalkaväkr tap­paa
armottomasti Dominikaanisen
Tasavallan patriootteja ylläpitääk­seen
veristä ja lahonnutta valtaa.
Yhdysvaltain suurlähettiläs Ädlai
Stevenson sanoi vuorostaan, että on
käynyt yhä selvemmäksi jotta Do­minikaanisen
"Tasavallan vallanku-mou.
syritykset olivat, joutuneet va­semmistolaisiin
käsiin j a että "ame­rikkalaiset
kansat eivät salli toisen
kommunistisen hallituksen perusta-,
mistä läntiselle pallonpuoliskolle."
Hän ei mitenkään vihjannut kuin­ka
kauan Yhdysvaltain merijalka-väki
tulisi viipymään Dominikaani-sessa
Tasavallassa Yhdysvaltain
johtajien ihannoiman tavoitteen
saavuttamiseksi.
Turvallisuusneuvosto kokoontui
Neuvostoliiton vaatimuks^ta ja
Kuuba, vaikka se ei ole neuvostQn
jäsen, oli edustettuna siitä syystä,
että se on Suuresti kiinnostunut
asiasta. ,
Alvarez Tabio sanoi, että Yhdys­valtain
asevoimien hyökkäys Domi­nikaaniseen
Tasavaltaan oU yksi
män vuosisadan häpeällisinunistä jA
rikollisimmista.tepjist^.^.;....., i..:,
" K e r r a n vielä jenkkien
paat ovat tallanneet Latinalais»
Amerikan aluetta", sanoi hän.
"Kerran vielä ovat jenkkien luo­dit
vaatineet Latinalaisen Ameri­kan
asukkaiden h e n k i i "
Hän varoitti, että jos Vhdysvallal
jää rankaisematta tästä edie80ttA<
muksestaan, niin mikään Latinal&i-sen
Amerikan maa ei ole täyayi
turvattu samanlaisilta toimenpiteil­tä.
::-y- V
Samalla hän arvosteli A m e r i k in
Valtojen Järjestöä (OAS) joidctft
edustajat, olivat koolla Washing-tonl?
sa — "hirviön vatsassa . . ".
tehdäkseen helpommaksi rikoksen,
loppuun suorittamisen . .
Pääministeri Pearson:
I T l i mmm 1^
Ottawa. — Pääministeri Pearson
sanoi . parlamentin alahuoneessa
tiistaina, että hän : oli selostanut
Quebecin pääministeri Jean Le-sagclle
jolla Quebec ei ole oikeu­tettu
. allekirjoittamaan omassa ni-inessäijn
minkäänlaisia sbpiniuksia
ulkovaltojen kanssa ja että sellais­ten
sopimusteri allekirjoittaminen
kuuluu yksinomaan liittovaltion toi­mintapiiriin.
,
_l'ääministeri^kohtasi viikon alus-
.sa Quebecin päiiministerin ja sa­man
maakunnan opetusministeri
Paul Gerin-Lajoieri neiivonpidossa,
missä hän vastasi oppositiojohtaja
John Diefenbakerin "^älti^^^^^^ ky­symyksiin.
" , •
Mr. Diefenbaker oli halqnnut tie­tää
j u u r i sen josko yksin liittoval­tiolla
on oikeus solmia sopimuksia
ulkovaltojen kanssa.
Mr, Pearson vastasi, että pU sel­vääkin
jotta vain Canadalla on oi­keus
solmia sellaisia sopimuksia,
jotka voitaisiin tunnustaa kansain­välisesti.
Kysymys herätettiin siitä syystä,
että Quebecin ja Ranskan välillä al­lekirjoitettiin
viime " helmikuussa
sopimus, minkä mukaan järjestet­täisiin
jossain määrässä quebecilais-
Ien opiskelijain opetus.
Washington.—- Yhdysvaltalaiset
sotilasviranomaiset eivät ole haluk­kaita
käyttämään juuri niitä .sano­ja,
mutta he ovat valmiita tunnus­tamaan,
että heillä on mainio tllai-
.suus kokeilla aseitaan ja harjoittaa
sotaväkeääri Vietnamissa.
Sotilasoperaatioiden suunnitteli­jat
kokeilevat teorioitaan ja asevä-keä
opetetaan itse aseellisesla tais­telussa,
kuitenkin sotilasviranomai­set
ovat haluttomia keskustelemaan
avoimesti näistä asioista, sillä he
pelkäävät, että heidän tarkoituksen­sa
väärin ymmärrettäisiin.
Yhdysvaltalaisten sotilaiden l i ­säksi
Vietnamissa on tällä hetkellä
VI
suuri joukko siviilejä, joiden teh­tävänä
on analysoida kalkkien asecl-lisien
yhteenottojen tulokset.
Näistä tutkimuksista johtuvat ra­portit
lähetetään myös Pentagoniin,
Yhdysvaltain sotilasjohdon pääma­jaan
ja Yhdysvaltain asevoimien
tutkimusjaostoilie sekä sotilaskoii-luillo.
:
Yhdysvaltalaiset sofilasjohtajat pi­tävät
tätä "opetustilaisuutta" erit­täin
tärkeänä, sillä sitten . Korean
sodan v. 1963 huomattava osa maan
asevoimien upseeristosta on siirty-^
nyt siviilitoimiin, joten jälelle ei
ole jnlinyt montakaan asevoimien
jäsentä, jolla olisi tällä hetkellä ko-kemusta
todellisista sotatoimista.
Lisäksi on todettavissa se, että
useat eiämäntyökseen asevoimissa,
palvelun ottaneilla upseereilla, jot­ka
vielä ovat Yhdysvaltain asevoi­mien
riveissä, el ole mitäSp todel­lista
taistelukokemusta, mitä he oli­sivat
voineet saada Koreassa j a toi­sen
maailmansodan rintaiplUa.
Pentagonin johtajat ovat sitä
mieltä, että taistelukokeirius ori
hyödyksi, ei ainoastaan .f^jiUe asi^,
voimien jäsenille, jotka voisivat
myöhemmin osallitua uusiin taiste­luihin,
vaan myöskin )tllle, jotka
tullevat johtamaan näitä taisteluja
linjojen takana.
"i.
id
•'•Ti
•f t
•'(li
•r
•-• ä •
• i V