Vapaus, August 18, 1955

              S) ra 2 Tölhstaina, ^okM ^ Thur^day^i Aug. 18,1955 j
mOBJESnr) — f D d e p e i H l e » i Xcabor
Olgan «f Rnniaa Canädlans. Es^
tBbUsbed Sffor. 7.1917. Avthorizei
as tecoad ehsa maa by the Post
Office Depaxtmeni, Ottava. Pub-lisbetf
tmlce veeUy: Tuesdays,
n i s t B d a y s a i x d Saterds}» Vapaus
PaSbUSbiiig Company Lt<L, a t 100-102
ELDD St. W., Sudbiuy. Ont., Canada.
Telephone*: Bu«. Office 08. 4-4264;
Editoria] Office O S . 4-426$. Manager
S.Sulcsi. ikJitorV. E&Jtaul. JJailJog
address; Box C8, Sudbury, Ontario.
A&iettizinz r&ies upoo application.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
.•/^•-•••./•.•.^ kk.,2.25
yudysvallotesa: 1 >7k. 8.00 6 kk. 450
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 l:k. 4.75
la ja PAULI MÄRTINAA-^KI:
ympan kaydaan niin
SKS
'mm
P
m
mi
m
• i i i i
I IP
I I I * -
Vaikka käsityksemrne Korean eräistä peruskyfymyksistä poik-
: ': kea\'ät vieläkin melkoi5e.<saniiääräs^ ilmes
"tyvä Vapaa Sahai kaikista toteamuksistaan huolimatta omaksuu, niin
..sittenkin todettava, että "kun ympäri käydään, niin
yhteen tullaan'/J^ten vanha viisas suomalainen sänanjasku asian se-
Puhuessaan viime tiistaina JCtelä-Kprean tilanteesta ja Yhdys-ivältaih
osuudesta siihtn, Vapaa Sana k i r p töimituspä|stallaan mm.J
seuraavaa: -'^ '
"Tällä kertaa 4^ presidentti Synginan Rhee uh-antamalla
palttua YKrlle ja suu-
• lienee syytä luoda lyhyt'
siltnäys siihen satumaisen suureen raha-avustukseen mitä USA on
viimei^n kahden vuoden aikana tuhlannut Etelä-Korean taloudelli­sen
ja sotilaallisen tilanteen korjaamiseksi. Sen tehtyä olemme ha-
; vaitseva, että koko biljoonan dollarin avustus on ollut mitä suurin
fiasko, epäonnistuminen . . ."
Juuri näin olemme mekin asiasta moneen kertaan sanoneet — ja
siitä panettelutulvan osaksemme Torontosta päin saaneet'
Syyt ovat vain vähän toisenlaiset mitä Vapaa Sana on yieläkih
näkevinään. Vapaa Saria oii tietenkin täysin oikeassa sanoessaan, että
.Yhdysvallat on Syngman Rhecn "suurin auttaja". Mutta jos tällä aio­taan
sanoa, että "avustamalla" Syngman Rheetä on pyritty muka
• avustamaan Etelä-Koreaa, niin se on täysin harhaanjohtava ajatus,
sillä Syngman Rhee ei edusta Korean mitään o.saa, vaan Wail Streetin
sotaisia panklciireja. Vain tämä tosiasia selittää .sen, miksi Vhdysyal-
; tain "biljoonan dollarin" avustuksesta on tullut "mitä suurin fiasko",
-Ituten Vapaa 'Sana aivan oikein nyt toteaa.
- - Tosiasiassa Yhdysvaltain epäonnistuminen alkoi siitä, kun eräitä
'sotaisia suunnitelmia seuraten provosoitiin Korean sota siinä mieles-
? sa, että saataisiin Syngman Rheen diktatuuri maanlaajuiseksi ja jotta
Hy; . yJidysvaitain sotavoimat saisivat Koreasta. lujan sillanpään Kiinan
Kansantasavaltaa vastaan. Kuten tiedetään, siitä suunnitelmasta ja
sen yhteydessä Rheelle annetusta "avustuk-sesta" tuli "suurj fiasko".
Tykkien lakattua siellä puhumasta, oli tilanne ennallaan, paitsi se,
: '€ttä niiaa pH sdcä etelässä ett^^ hävitetty sodan liekeillä.
Mutta tämäkään fiasko ei riittänyt Yhdysvaltain visseille pii-'
'Töille — vaan sotatoimien päättymisen jälkeen ryhdyttiin entistä te­hokkaammin
"avustamaan" Syngman Rheetä siten, että hän voisi
sotilaallisen mahtinsa avulla päästä loppujen lopuksikin koko Korean V
,,]b€rraksi. Tällainen suunnitelma bli luonnollisesti pakostakin ajautuva
"karille ja oAkiriajautiihutdinä määrin, e:tä^
kin myöntää siitä tulleen "suuren fiaskon, epäonnistuman".
< Menneisyys on kuitenkin menneisyyUH ia nykyhetkenä v'jida:in
• ilolla todeta, e
oikäännf. - - pKrempaanU
Kuten tiedetään, esiintyi Syngman Rhee viime viikolla todella
'^ovökaattorisella tavalla vaatiessaan, että puolueettoman vaJvonta-icbmlssiönm^
täytyy poistua Etelä-Koreasta lauantai-
:. Jltaah mennessä. Tämä hänen uhkavaatimuksensa jäi kuiterik'iv;to-^
. f.teuttamaiita himenomaän sen vuoksi/^^^^k^ yksin
: oikeassa 'ja kaikki muut väärässä", ts. Syngman Rhee joutuj koku
yhiäfailinan y^^^^ tuomittavaksi. Tyydytyksellä vo.(l:.«.i
mainita, että esimerkiksi Englannin lisäksi Yhdysvaltain hallitus antoi
ju^lklsesti S
• ..Syngman Rheen jatkuva sotavouhottelu ei enää sovi yhteen Yhdys-
• valtain hallituksenkaan ohjelman kanssa puhumattakaan nyt Yhdys­valtain
kansan yleisestä mielipiteestä.
_ ' , Tosiasia nimittäin on, kuten Syngman Rhee antoi viikon vaih­teessa
pitämässään puheessa niin selvästi ymmärtää, ettei hänen hyök­käyksensä
kohteena ollut lainkaan' valvontakomission in vissit jäsenet,
>''vaanvalvoritäkomissionl kokonaisuudessaan ja erikoisesti rauhan asia.
• ' " Tuomiten kaikki rauhanomaiset toimenpiteet kansainvälisen jän-
• Jliitystilanteen lieventämiseksi Syngman Rhee sanoi Seoulissa viikon
vaihteessa pitämässään puheessa: "Kysymys, jonka monet ihmiset
'.tekevät, ei ole siitä, miten käsitellään kommunistihyökkäystä, vaan
'miten säilytetään rauha. Tämä on juuri se virhe, minkä kommunisti-johto
haluaa meidän tekevän."
' ' Siis toimenpiteet rauhan säilyttämiseksi edustavat päävirhettä'
.Ja että asiassa er olisi mitään epäiltävää, tuomitsi Syngman Rhe^ kai-
. kenlaiset toimenpiteet rauhan hyväksi — vieläpä Intian piiäminis-
Kyfcymyft: • V c i n i b saada siirloJaiä-
' tödiiiukien .vanhuudenelijskten han-
{ k i . i t a a värien kun o!en*oJlut täällä
50 vuotta? — Tietoa haluava.
1 Vastaus: Hankiii<:aa Suomerita Jcoti-
] pi'äji.?täxxne papin todistus mistä i l ­menee
i/cäruie Ja liittäkää £€ n i i h in
•tietöihin, mitä teiltä vaaditaan v a n -
huudeneläiettä anoessanhe
Mitä muut sanovat
ÖUOMEN. OIKjEISTO JA j
UEMOKitATIA r
. Maalai-:lilton , äänenkannattsja i
Maakansa palauttaa äskettäiseiscä a r - !
tikkelissa.an Sucmen oikeistopuolueita
VaiJtlpvUroe keväänä julkai-himme
alaosan Paul Slartinmäen
kirjoituksesta, missä icltdääh
ajankofitainen ja «amalla hyvin
valaiseva yhteenveto Suomen pre­sidenttien
historiasta,' juUtaisem -
me eräitten lukijaimme pyynnös­tä
koko hänen fcirjoitulisensä nel­jässä
osafira. Uskomme, että
juuri .Suomen presidentinvaalien
kynnyksellä tämä kirjoitussarja
valsittaä hyvin . a.Jankohtalsesti
isiemme maan asioita näiltä tii­moilta.
•
Itsenäisen . Suomen ensimmäinen ;
valtionpäämies v a l i t t i i n kfeväällä; 1913,
väiittc.-nästi: luokkasodan päätyttyä
valkoisen puolen voittoon. Touko-päiväjärjestykseen
osoittamalla, et­tei
ols demokratian syy jos nämä puo­lueet
ovat menettäneet jatkuvasti i k u u n 18 päivänä 109 edustajaa käsit-ksnnatustaan.
Maakansassa klrjoitet-. i tävä tynkäfeduskunta yalitsi-huutoaä-t
i i n mm:
T^emokraattisieh järjestelmämme
halventaminen jä syytteleminen ei
t;• etenkään oikeiston laskukautta m i k -
sikään muuta. Tämän to.siasian elikä
tajuavat harkitservimmat oikeistolai­set,
mutta keinoja e i heidän tahollaan
voida kovinkaan valikoida. V a l i t s i j a ­miesvaaleja
ajatellen pantiin , s y y t -
telykampanja käyntiin ;jo kesän a i ­kana
eikä se syltsyiläVtule suinkaan
heikkenemään. On sanottu, että oi­keistomme
arvovalta saa lopullisen isr
kun, jos valiteijamiesvaalien tulos
muodostuu sille tappiolliseksi. K u n ot­taa
huomioon, että oikeistolla ei kos­k
a a n ole ollut n i i n heikkoja lähtöase­m
i a presldentlnyaaUtalstelussa kuin
tällä k e r r a l l a , ynimärtää sen piirissä
vallitsevan huolestumisen. K u i t e n k in
op syytä jo tässä vaiheessa vakuut­taa,
että demokratiamme ja siihen
clennaisesti llHtyvien tekijöiden par­jaaminen
on osoittautuva, kuopaksi,
johon kaivaja Itse lankeaa."
nestyksellä senattori P. E . S v i n h u f v u ­din
"korkeimman vallan h a l t i j a k s i ",
eräänlaiseksi valtionhoitajaksi. Hä­nen
tehtäväänsä • p i d e t t i i n a l u n perin
väliaikaisena — siksi, kunnes asiat o l i ­v
a t e i i d i t t y t o l i i n järjestää. J a se, m i ­ten
tuon asioiden t o i s in järjestäniisen
p i t i tapahtUEi, muodostaa m i e l e n k i i n ­toisen
luvun Suomen historiassa.
Välttämättömien taloudellisten
ja sisäpoliittisten järjestelyjen
. ohella valtionhoitaja Svinhufvu­din
ja. uuden oikeistohallituksen
ponnistelujen pääkohteena oli
Suomen tasavallan muuttaminen
; kuningaskunnaksi, joka ölisi lujin
sitein kytketty keisarllljseen Sak-saan.
,v
Se oli synkkää aikaa tämän rriaari
työväestölle, tuo kevät. jä kesä 1918.
Lähes 90,000 " p u n a i s t a " näki nälkää
valkoisen t e r r o r i n kynsissä maan l u ­k
u i s i l l a vankileireillä. Voittaneen
porvariston asettamat; vältionrikosoi-ja
siiten
Saksan yhdistäminen, sanoo
teri Nehrun puoluecttomuusajaluksen — koska rauhasta hyötyy aiuka
vain kommunismi, mikä sellaisenaan on kovanpuolcinen tuomio sille
"vapaayritteliäisyydelle" mitä Syngman Rhee haluaa levittää tulella
ja miekalla "kommunistimaihin"!
Länsi-Saksan esimerkki
' • ^ Samalla kertaa kun Canadan laivateläkat ovat miltei kokonaan
: toimettomina tiedoitctaan Länsi-Saksasta, että Kielissä sijaitseva
': 'Hbwaldtswerken larvatelakka on valmistanut Xeuvostpliitölle kah-deksan
kalastaja-alusta niistä 24:stä, jotka Länsi-Saksa valmistaa l i i -
• levän vuoden loppuun mennessä. "
Samassa uutistiedössa kerrotaan, että mainitulla länsisaksalaisella-
• laivatelakalla on tilauksia yllin kyllin seuraavan puolentoista vuoden
ajaksi j a selitetään, että yksi onnistumiseri syy on siinä, kun saksalai-
V set ovat ryhtynieet käyttämään laivanrakennu .
' -menetelmiä, lukeutuen tähän tehdasmainen laivan osien valmista­minen.
u i Olkoon meistä kaukana tekniikan kehittämismahdollisuuksien
^i^^^^rviolnti. Mutta siitäkin huolimatta on sanottava, että Ho\valdts-
3?weirken menestys ci riipu yksinomaan teknillisestä kehityksestä — ja
^distystä on siellä todellisuudessa tapahtunut, sillii vuonna .1949 oli
rrsiellä vain 4.000 työläistä, mutta nyt ön 12,000 työläistä.
5r- Muistakaamme, että kun Xeuvostoliitto jokin aika sitten tiedus-
• ^4eli kauppamahdollisuuksiaCanadasta, niin isilloin saimmeVmmärtää,
: !i*ttä Neuvostoliitto olisi olisi ollut kiinnostunut muun ohella kalastus- '
j ^ a rahtilai^jen tilaukseen. Mutta koska kaikenlaiset kal.astuslaivatkii\
J33^uuluvat ^'hdysvaltain "kylmän sodan" johtajien mielestä '•strätee-
•J^isiin tavaroihin", niin Ottawästa ilmoitettiin, että mitään "strateegi-r-
aia tavaroita", kuten kalastus- ja rahtilaivoja, ei Canadasta voida
««Yhdysvaltain määräysten johdosta N>
Toisaalta, näemme kirilenkin, että ' Länsi-Sakiissa,'sijaitseva
i!3lowaldtswerken laiyatelakka valmistaa $42,000,000 ar\'osla kajk-
- J ^ - ' ^ * ^ 2** kalastusalusta Neu\'ostoliitolle — ja on jo valmistanut niitii
- v-- > -*:?^'-.'r^-.»^
Vaikka Länsi-Saksassa on yhtä ja toista sellaista, jonka omak-
; Berliini. — Itä-Saksä valmistuu
osallistumaan Genevessä loka­kuussa
pidettävään ulkoministeri-konferenssiin,
sanoi Itä-Saksän
pääministeri Grotewohl perjan­taina,
elokuun 12 pnä.
Esitämme kansallisen vaati­muksen,
että Saksan edustajia ön
siellä kuultava, hän huomautti.
Groteivohl. äntol tämän lausun­non
kansankamarissa hallituitsen
julkilausumana neljän suuren Ge­neven
konferenssista. •
Saksan yhdistäminen voidaan
ja se on: toteutettava yaini sel­laisessa
Euroopassa, joka on va- :
paa Saksan militarismin uudei- •
Icen syntymisen pelosta, jatkoi
hän. Sen vuoksi on mahdotonta
jälleen yhdistää Saksa ennen E u ­roopan
turvallisuuskysymyksen :
ratkaisua. Ajatusta, että jälleen-yhdlstynyt
Saksa Uittyisi Parii-sin-.
sopimukseen (Saksan jälleen-yarustamisesta)
ei voida koskaan
hyväksyä, korosti minlsteripresi-
; dentti.
Grotewohl ehdotti, että n i i n Itä-k
u i n Länsi-Saksankin h a l l i t u s t e n v a l ­tuuskunnat
esittäisivät yhteiasstl
yleissaksälalsen mielipiteen loka­kuussa
neljälle ulkoministerille Jos
k u i t e n k i n Länsi-Saksa yhä edelleen
kieltäytyisi pitämästä Saksan puolta
Geneyeasä, n i i n me olemme valmiit
yksinäJhme puolustamaan Saksan
etuja, sanoi pääministeri
Grotewohl el yhtynyt länsivaltojen
mielipiteeseen, että Euroopan t u r v a l ­lisuus
Ja Saksan yhdlstämiskysymyk-set
on käsiteltävä yhdesai Geneves­sä,
vaan korosti: päiväjärjestyksen
ensimmäinen kysymys on Euroopan
turvallisuus • .\;
Eurooppalaisen turvallisuusjärjestel­män
; luomisen täytyy väistämättö-inästl
tulevaisuudessa johtaa A t l a n ­t
i n - l i i t o n ja Länsi-Euroopan'; l i i t on
kumoamiseen Tämä puolestaan pois­taisi
pahlniman esteen Sakaan Jäl-ieenyhdlstäriilseri
tieltä, lisäsi hän
A i n a Pariisin-sopimuksen Ja Län-j>
l-Säksan jälleenvarustamlssopimuk-sen
ratifloUniassta asti on kysymys
Vaalien järjestämisestä ollut m e r k i ­tykseltään,
toissijainen. Jatkoi pää­m
i n i s t e r i Se on saanut jäädä t a k a -
alalle sen erittäin tärkeän kysy­myksen,
tieltä. Joka koskee takuit-
- t e a luomista Saksalle ja muille E u ­roopan
k a n a i k u n n i l l e ' \ i u t t a saksa-lais-ta
m i l i t a r i s m i a .vastaan K u n v a a l l -
k}*symyksen nyt annetaan putkahtaa
etualalle, on tätä pidettävä ainoas­taan
yrityksenä kiertää pääkysymys,
sanoi hän , •
lan ulkoniinisterlen lokako 2 päivä­nä
alkavassa, kokouksessa. Päiväjär-jestyl:
sessä oh kolme asiaa, nirnittäin
Euroopan turvaliisuus Jä Sakaa. v a ­rustelun
vähentä.mirien . sekä idän ja
lännen vVällset yhteydet.: ' •
. E n g l a n n i n , Yhdysvalloissa . oli^ya
suurlähettiläs Makins mainitsi G h i^
cagossa torstaina .pitämäsaiän p i i -
heessa, että ensimmäisen kohdan kä­sittelyn
yhteydessä Englanti' h a l u a i s i
keskusteltavaksi seuräavlEjta kysy­myksistä:
Saksan yhdistämineh, j o n -
k i n l a l h e h turvallisuussopimus, demi-lita.
rlsoitu täi puolueeton .vyöhyke
Keski-Eurooppaan sekä Jonkinlainen
järjestelmä varuatelujen nialemmin-puollseksl
tarkastamiseksi Euroopan
mannermaallal
Yhdy.wälloLssa k u m o t t i i n .-torstaina
virallisella taholta eräässä lehdessä
ollut tieto, j o n k a mukaan "i^hdyaval-lat
vastustaisi E n g l a n n i n ehdotusta
demilitarisoidun puskurivyöhykkeen
perustamisesta, Etirodppäan länsival­tojen
Ja Neuvostoliiton Joukkojen vä-lilläv^'
'
ta
avattu
Wa shingtpn. — Saksan raition y h -
tenälsyydcn odotetaan muodostuvan
hallitsevaksi alheeka; neljän suurväl-
Petroskblssa on avattu tasayallaij
9. taidenäyttely, jossa on esillä n e l ­jättäsataa
taide-esinettä ^ . m a a l a u k ­sia,
grafillkkaa ja veistoksia. E n -
simmälron kerran ovat yleisen mie­l
i p i t e e n arvosteltaviksi asettaneet t a i -.
. deteoksiaan monet nuoret taiteilijat
— Aurkin, Lesonen; Lvovski, Dere-
.venski ym. Monet nUörten: t a i t e i l i ­j
o i d e n . teoksista ilahduttavat /silmää
värien tuoreudella ja pyrkimyksellä
löytää omia aiheitaan Jä kiiyausta-
.pojaan.-
Ensimmäisen kerran näyttelysaä
näiidään; Julisteita •, maataloudesta,
metsäteollisuuden kehityksestä sekä
piänöismaileja : näyttämöacetuksesta
karjalais-suomalaiaassa dramaatti­sessa
teatterissa Ja Venäläisessä d r a a ­mateatterissa.
Näyttelyssä käy Joka päivä kymme-
. nlä ihmisiä. M i l t e i y k s l m i e l i a ;n tunr
nustuksen saavat S. Juntusen maise­mamaalaukset,
varsinl^in hänen t a u ­lunsa
k a r j a l a n pohjolaa; Yleisöä ve­tää
myös puoleensa Kalevalan h u v i -,
tus. jonka ovat laatineet taiteilijat
Stronk ja Metshev. Ansaittua huo­miota'
naavat osakseen myö.s nuorten
taiteilijoiden A n u r k i n i n Ja Dereveris-k
i n etj-ydit sekä lasten elämää ' k u ­vaavat
t a i t e i l i j a Kozlovln teokset.
Sangen onnistunut on napaseiitukap-teenl
V o r o n i n i n veistokuva.' joka on
tehnyt kuvanveistäjä. Lankinen.
l ksudet i s t u i v a t j a langettivat tudmloir
i taan. T u h a n n e t raenfettivät henkensä
• t e l o i t t a j i en kiväärinpiippujen edessä,
i l j h a n n e t kyoliyaj -po
rörin j i i i i n a n l i i t t ^ o l a i ^ e n - . ^ nälän u
r e l n a . - : - . • ; • '.: '
, Mutta'li^anporva^ '
hoitaja ja bailUns etanehä.siiä ,nä-^
ki mielessään rnnsnislii .tnleyäi-
1 •suudentiaviteiinia. KuJiiin^
J: ta ja Mksalainrä ku
i . '•• pitäisi jfimän uppiniskaisen kaii-san
kurissa. EraUIeho^
Ja. aatelisarvoja, toisille tUalsuus
.jälleen vierasmaalaisen vailahpi-täjäii
tiiryin käyttää kansaa estet-töinästi
oniaii voitontavoittelunsa
välikappaleena.
Ajatuiä kuningaskunnasta o l i kphöii-nut
julkisuudessa esUn vasta l u o k k a ­sodan
päätyttyä, m u t t a tbdeliisuuides-sa
sen j u t i r e i u l o t t u i v a t syvemmälle ja
kauemmaksi. Aktivistipiirit olivat
esittäneet sen jo maailmansodan a l ­kuvaiheessa,
mm. vv. 1915 j a 1916 S a k ­sassa
ilmestyneessä teoksessa " P i h n -
l a n d i m L i c h t e des VVeltkrieges" (Suo­mi
niaailma.nsodan valossa). L a a j e m ­paa
karmatusta se k u i t e n k i n sai l i i -
keniiespiireissiäjä v a n h o i l l i s t e n p o l i i ­t
i k k o j e n keskuudessa, vasta sen jäl­keen,
k u h i l a i d e n siihenastisen suojen^^
Jan, Venäjän N i k o l a i I I : n v a l t a i s t u in
oli l u h i s t u n u t vallankumoiiitsen; m y r s ­kyissä.'-;.
• JpinaiTaskuun puolivälisi
silloin hallituksen ptdieenjobtaja-' .
na ollut Svinhufvud selitti saIai-_
sissa tehtävissä Berliiniin matfcus-tavalU
Edv. Hjeltille: "Hanki nyt
vain saksalaiset tännCr muuten,
emme tule toimeen."
Jo tammikuussa 1918, ennen kansa-läissodaii
alkamista,;, ne hallituksen
valitsemat, monarkiaa kannattavat
henkilöt, joiden tehtävänä b l i saada
Saksalta ja Skandinavian . m a i l ta
tunnustus Suomen itsenäisyydelle,
määrätietoisesti välttivät pyytämäs­tä;
sitä S u o m i e h t a s a y a l l a l l e . J a o l i ­han
bikeistp marraskuun: 9 päivänä
1917 Saanut eduskunnan 'ppryaViilisen
enemmistön hyväksymään päätöksen
n s . . yältlpnhoitäjakii^^^ "kol-niestä
k u n i n k a a s t a " , k u t e n sosialistit
p i l k a l U M s t i sanoivat jonka Vplti
muodostaa välivaihe siirtymisessä i n o -
närkiaan.
•Eduskunta o l i tosin: kumonnut tä­män
päätöksen jö' seuraavan Joulu­kuun
5 päivänä. M a r r a s k u u n 15 päivä­nä
• eduskunta oli itse julistautunut
korkeimman v a l t i o v a l l a n h a l t i j a k s i , ja
Joulukuun 6 päivänä se tässä' Q m l n a l -
suudessa oli hyväksynyt julistuksen
Jossa nimenomaan lausuttiin j i i l k l sc
periaate, että Suomi oli oleva r i i p p u ­maton
tasavalta. .
Mutta kun Suomen työväen- '
luokka luokkasodan jälkeen ma­kasi
lyötynä maassa ja porvaristo
juhli voittoaan, alkoi yhä yleisem­min
esiintyä sellaisia vaatinndcsia
että maan "liian vapaamielisiä"
perustuslakeja oli muutettava;
Toukokuun f4, päivänä, päivää en­nen
tynkäeduskunnän kokoontumista,
j u l k a i s t i i n lehdissä 47 tunnetun k a n ­salaisen
j u l k i l a u s u m a — a l l e k i r j o i t t a ­j
i n a mm. sellaisia nimiä k u i n J . R.
D a n i e k o n - K a l m a r i , E. Nevanlinna. E.
Estlander. J . K . " P a a s i k i v i . E. Schy-bergson
jne. — jossa v a a d i t t i i n k u n i n ­gaskunnan
muodostamista j a k a n s a n ­edustuslaitoksen
muuttamista 'siten,
että "tärkeiden yhteiskuntaryhmien
erikölsedustus" tulisi t u r v a t u k s i.
P a r i päivää myöhemmin,- toukokuun
16 pnä, valkoisen armeijan ylipäällik­kö,
kenraali M a n n e r h e im e s i t t i h a l l i ­tukselle
pitämässään puheessa armel-
Jan nimessä vaatimuksen, "että Suo­men
v a l t i o l a i v a n peräsin uskotaan Ju- ,
j i i n käsiin, j o i h i n eivät puoluekiistat
ylety ja joiden ei tarvitse kompromis­seja
tehden p i l k k a h i n n a s t a k a u p i t e l la
h a l l i t u s v a l t a a " ' . - Tämän katsottiin
merkitsevän sitä, että armeija vaati
m o n a r k i a n muodostamista.
Suomessa blevat saksalaisen Os-tsee-
Divisionan .Johtajat antoivat
oman panoksensa nuoren tasaval­lan
kaatamiseksL Valkoinen halli
tus pyysi nimenomaan, että nämä
'joukot veivät poistuisi Suomesta
vielä luokkasodan päätytt.väkään
ja niiden komentaja, kenraalima­juri
von der'Goitz'^li jonkin alkaa
Suomen politiikan todellinen joh­taja
— valtionhoitaja Svinhuf'vti-din
välityksellä. Hän esitti toistu­vasti
"toivomuksia" Suomen muo­dostamisesta
• kuningaskunnaksi.
Heinäkuussa Saksäit fcprkem soti
lasjohto, joka näyttää lämpimästi
tukeneen Suomea ktiningaspuu-hla,
nimitti von der Goltzin "Sak­san,
kenraaliksi Suomessa", erään­laiseksi
:Suomen käskynhaltijaksi,
joka tämän' jälkeen sai entistä
selvenimin poliittisia tehtäviä ja
taisteli entistä kiivaammin mo­narkian
puolesta. Puhutteluissa,
joihin suomalaisia puoluejohtajia
kntsuitlin; kenraallmäJiiri von der
Goltz yritti "pehmittää" vastaha­koista
poliitikkoja monarkialle
suopeiksi.
K a i k k i "kunlhkaaritekljät" näyttä­vät
olleen yksimielisiä siltä, että Suo­men
k u n i n k a a n pitäisi o l l a s a k s a l a i ­nen.
Luokkasodan aikaisen valkoisen
h a l l i t u k s e n k a l k k i Jäsenet olivat k e i ­s
a r i l l i s e en Saksaan nojautuvia, j a s a ­ma,
oli asianlaita keväällä 1918 muo­dostetun
Paasikiven h a l l i t u k s e n s u h ­teen.
Mukana o l i tosin monta sellalST
ta suomettarelalsta, jotka Venäjän
k e i s a r i v a l l a n arnablta olivat ennen
vallankumousta olleet maineessa ja
kurmiassa, mutta, Venäjän keisarin
k u k i s t u t t u a heistä o l i tullut Saksan
k e i s a r i n i n n o k k a i t a ystäviä. ;
• Lubkkasodah aikana S a k s a n kanssa
oli. solmittu ' " r a u h a n s o p i r n i i s ' ' joka
saksalaisen professori Schucklngin
lausunnon' m u k a a n teki S u o m e n / " v a l ­t
i o k s i , joka suliteessaari Saksaan oli
asettunut puoll-itsenäiseksi". M u t ta
varmemmaksi vakuudeksi v a l t i o r i h o l -
t a j a Svinhufvud pyysi vielä Saksan
h a l l i t u k s e n Jtänhanllmalstua h a l l i t u s -
jnuötckysymyksessä. Ja heinäkuun 17
päivänä saattoi. ulkoministeri Sten-r
o t h tiedoittaa:
-"yapaaherra B r u c k i l m o i t t a a k e i s a ­r
i l l i s e n hallituksen nimessä; Saksan
h a l l i t t i k s e n . k a t s o v a n ; että SUöinenjä
molemminpuolisten etujen kannalta
on monarkkisen hallitusmuodon voi-maansaattäniinen
tarkoltaksennaukai-sin."
; •/
; Ainoa, joka ei ottanut käsittä%k
seen tätä "tarkoituksenmukai­suutta",
oli tynkäeduskunnän t a ­savaltaa
kannattava vähemmistö,
johon kuului maalaisliittolaisia,
nuorsuomalaisia ja ainoa edus­kunnassa
vielä oleva sosialisti. Tä­mä
ryhmä kutistui hiljalleen oi-,
keiston painostuksen alla, mutta
pani jatkuvasti kaikin keinoin
' vastaan. ; ' " •,:•;•
V a l t l o n i i o i t a j a n ja hallituksen
suunnitelmana o l i hallitsemisensa h e l ­pottamiseksi
antaa tynkäeduskunnän
Istua t a v a l l i n e n kolmen vuoden kausi,
v a i k k a edustajia oU v a i n vähän y li
puolet normaalimäärästä. Myöhem­m
i n voitaisiin kutsua poissaolevien'
sosialististen edustajien tilalle — por­v
a r i l l i s e t varamiehet. . H a l l i t u k s e n t a ­h
o l t a oli nimenomaan selitetty myös
se. että sosialistisilla v a l i t s i j o i l l a ei
(Jatkuu 5. sivulla)
Fostikortii Geineyestä.
Eino Mäkinen tuli
toiseksi tehtyään
yhteistuloksen 415 kg :
Varsova. •— Varsovan Ystävyys-kisojen
kilpailut, jolta on suori­tettu
yli kahdessakymmenessä vur-heiiulajissa,
saatiin perjantabia
elok. 12 pnä päätökseen. Lauan-;
taina pidetään kisojen juhlalU-sct
päättäjäiset Varsovan keskus- :
stadionJUa, jossa kisapäivien ajan
on palanut Bukarestista kulje- -
lettu ystävyyden tuli. Yli ff.OOO
urheilijanuorta eri puolilta maa­ilmaa;
on osallistunut näihin ys- i
tävyysklsoihini joiden rinnalla on
vielä ollut lukuisia eri festivaali- ,
valtuuskuntien keskeisiä parem-muusmittelöitä
eri lajeissa Ur­heilullisesti
Varsovan kisat ovat
onnistuneet erinomaisesti ja nil-
•• den meridtys myös nuorison kan­sainvälisen
ystävyyden lujittajana .
on epäilemättä hyvin, suuri. Pal­loilulajeista
vain jalkapallotur­nauksen'
finaali jää lauantaina ;
ratkaistavaksi. Tämä Bukares­tin
ja Budapestin jalkapalloiiijaln
pareihmuiiskoitos muodostaa sa-;
. maila pisteen Ystävyyskisojen
päättäjäisjuhUlle.
Bukarest selviytyi loppuotteluun
voitettuaan Varsovan Joukkueen t i u ­kassa
jä korkeatasolsesai ottelussa
1—0. . Unkarilaiset sen sijaan sel­viytyivät
Jalkapallofinaäliln helpom­m
i n . Karlsruhen joukkue, sai poistua
kentältä 3-H) tappion kärsineenä. K o ­ripalloilussa,
selviytyi Suomi niin
mierr;en kuin naistenkin osalta 8.
sijalle. Miesten sarjan, voiton vei
Neuvostoliitto, toiseksi' s i j o i t t u i Puo­la
ja kolmanneksi B u l g a r i a . Suoma­laisista
Jäivät' jälkeen Saksan Demo­k
r a a t t i n e n Tasavalta j ä Sveitsi, N e u ­vostoliitto
v o l t t i P u o l a n ratkaisevassa
koitoksessa pistein 65-^52. Näiskorl-pallöilijäin
ykköseksi pelasi niinikään
Neuvostoliitto j a seuraavaksi ' s l j b l t -:
tulvat Bulgaria j a Tshekkor»'.övakla.
Suomen tyttäriä. huonommalle s i j o i -;
tukselle jäi v a i n L i b a n o n.
Lentopailoilussa vei miesten voiton
tämänvuotinen Euroopan mestari,
Tshekkoslovakia, j a naisten puolella
emännöi Neuvostoliitto. ;
Miesten käslpallovolton veivät sak­salaiset
j a ; n a i a i e n osalta tekivät sa­man
tempun romanialaiset. .
Painonnoston ylemmissä sarjoissa
pääsi; Suomikin; palkintosijamakuun
saakka. Mäkisen raskaassa aarjassa
tekemä yhteistulos 415 kg (125, 125,
165) r i i t t i kakkossijaan. S a r j a n v o i ­ton
vei neuvostoliitölainen Nbvlkov,
Joka teki 450 kg yhtelstuloksekseen.
S a r j a n alle 82,5 kg v o i t t i Neuvosto­l
i i t o n Plegov, 415 kg Ja sarjan alle
90 kg a u s t r a l i a l a i n e n K e n McDonald,
397.5 kg, -;.;•••.;
Myör* nyrkkeilyssä o n parenimuus
saatu ratkaistuksi. Puola vei kultar
mitaleista leijonanosan eli k a i k k i a an
puoli tusinaa, sen saattoi odottaakin.
S I T Ä s :
. — E n tiennyt!
osaa .tanssia Jitte
- — E l hän osa
v a l h lensi hänen h
— V a i oli isän:
t a i t e i l i j a .
— J u u , Ja muut
leja. • ^.
Uusia kouluj
rakennetaan
Neuyosto-Ka
Petroskoi. — .i
seen tasavaltaan r
1955 aficana 27 kc
den rakentamiseen
miljoonaa ruplaa,
n a a ruplaa enem
vuonna liäytettiin
mlntaan.
T a a i v a l l a n oppi
sääntyy. sillä 13 se
l u u n avataan kai
deksannet; luokat,
hetetty y l i 5C0 iiul
ovat J i i u r i päättän
vatusopillisen kork
ton.
Suurta huomiota
l u j e h rakentamiset
Lukuvuoden alkuu
avataan 10 uutta
m a i l l a on nykyisii
Neuvostoliitto voit
k u l t a m i t a l i a sskä :
••;u.-npikin yhden;
MÄKLNEN J A VII
PAtKLVNOLLE
; Yhtä yli.voiniainf
keilyssä o l i Neuvos'
rccmäialseriia palr
kuusi yoittcsijaa.
vää VQitoa menivä
garlaan. S'Jom.aia
parhaiten V i i t a l a .
edellinen väänsi p
mainen hopeaa.
. Vesipalloilussa
sen päremmuur<':an
Neuvostoliitto,, jols
t a u t u l paremmaksi
^kllökohtaisessä 180
polki y-kköseksl Öal
sen Tasavallan Sc
Seuraavina ohvät •]
B e l g i a n Robeet. 1
.itipään mie.'i;ä sai
malaisista sijoittui
nen, joka oli 21 :s
Jousiammunnasii
osalta .voiton Heisi
mestaruuden saavu
•Wlsnlowsta. Mieste
vasamien ampuja
son.
sunii^en suhteen sietää ,olla varm-aisia, niin meistä tuntuu kuitenkin;
että tässä; on yksi käytännöllinen esimerkki, mitä kannattaisi seurata
täällä Canadassakin. Se antaisi työtä tuhansille työttömille laivan­rakentajillemme:
se parantaisi maamme asemaa kansainvälisillä mark­kinoilla;
sc nopeistuttaisi hyvien naapurisuhteiden edelleen kehitty­mistä
Canadan ja Neuvostoliiton välillä; se lieventäisi osaltaan kan­sainvälisiä
jännitystä ja auttaisi rauhan asiaa. Mahdollisesti se a yl­täisi
Neuvostoliittoa vissien ongelmiensa ratkaisemisessa, mutta var­maa
on sittenkin, että Canada saisi siitä ainakin yhä suuren hyödyn.
Miksi.emme siis seuraa tässä asiassa Länsi-Saksan esimerkkiä?
A i n a siitä: alkaen j o l l o i n sudbury-laiset
tarkka-ampujat r - ja niitä on
kuulema r u t k a s t i — haastoivat ma-
Javajärvelälset Ja inuut lähiympäris­tön
miehet j a naiset "katsomaan;arib-r
a a n r a u t a a p i t ^ n ' ^ ' e n s i , s u n r i u^
Majavajärvellä pidettävissä ^ täm^h
alueen suomalaisten iTiotuisia^a kesä­juhlissa,
,,ovat; m a i i s e u d u l i a , ' asuvat
kansalaisemme ahtaneet ymipartää.
ettei ole. kaupunkliaislata muka m i ­tään'pelkoa.
;;;;."'•, r.^ '•';•'
"Missä kaupunkilaiset voivat yUä-
. pitää ampumataitoaan" se'littl eräs
f a r m a r i , jonka huomatUyaria" • s i v u -
tolmena, on turkiseläinten pyytämi­nen,
sunnutalmetsästäjlen korvessa
opastaminen Jä "urheilumetsästya"
siinä mielessä, että saisi syksyllä v a ­rustetuksi
vähän peuran l i i m a suuren
perheensä särpimeksi. >.
"Luonto se o n joka t i k a n p o j a n p u u ­h
u n vetää", sanoi tämä m i e l u i m m in
nimettömänä esiintyvä maanmiehem­me
joka on kuitenkin valmis veik­kaamaan
pullakahvit siitä, että " k a u ­punkilaiset
eivät pärjää t u l i t i k u n a i ­kaa
ampumlskilpalluissa".
K u t e n tiedetään, pidetään' tämän
iilueeh suomalaisten a l u e j i i h l i e n ' y h ­teydessä
Ma;javajätvenä' myöii ampu-m
l s k i l p a i l u t ; mlssS' k o k e i l l a a n "sekä
mieskohtaista että eri p a i k k a k u n t i en
" t a r k k a - a m p u j a i n " kuntoa.
Mieskohtaisessa kilpailussa on k y -
symya arvokkaista palkinnoista —
hienosta 22 k a l i b e r i n pienoiskivääris­tä
j a komeasta ruotsalaisesta metsäs-tyspuukosta
— molemmat välineitä,
joitä juuri lähestyvän metsästyakau-den
aikana t a r v i t a a n . ' S e n lisäksi l a s ­ketaan
yhteen k u n k i n palkkakurman
kolmen pariiääh ampujan tulokset —
a m p u j i a vpi t u l l a vaikka k u i n k a p a l ­j
o n k u l t a k i n paikkakunnalta — Jai
heidän tulostensa perusteella r a t k a i s ­t
a a n se niikä paikkakunta saa t a r k -
k a - a m p u j a l n nimen — j a hyvät p u l ­l
a k a h v i t h a r j a k a i s i k s i a3n teorian m u ­kaan,
että " e i se häviö vaan h ä p e ä . , . ."
K u u l t u a a n sudburylalsten anta.mas-,
ta haasteesta, muuten vähäpuheise­na
kansalaisena tunnetun Vie J u t i l an
kerrotaan sanoneen noin nimeensä:
"Höpsls!" •.
"Nlkoteemus" oli puoleataan selit­tänyt,
että "melUä täällä M a j a v a ­järvellä
on tapana panna huonoim­mat
miehet peuroja ajamaan!''
J a eräs kolmas majavajärveläinen,
j o n k a nimeä emme valitettavasti s a a ­nut
haravllmme, keskeytti " N l k o t e e -
muksen" ' j u l i s t a m a l l a , että " m a j a v a -
fditvelälslstä''er tule k o i r i a täiJsäkään
k i l v a s s a . " - • ^ ,. ;•
V a i k k a a l l e k i r j o i t t a n u t o n k i n täsai
asiassa "puolueeton" — k a u p i i i i k i l a i s -
t en hyväksi niin rohkenemme k u i ­tenkin
välttää, että jos sudburylalset
Ja majava Järveläiset kinastelevat l i l ­an
paljon suukovulla siltä, kenelle
hei.stä t a r k k a - a n i p u j a i n t i t t e l i kuuluu,
n i i n hiBllle ,voi -käydä k u i n luusta t a p ­peleville
k o i r i l l e , että tulee j o k u k o l ­mas
Ja vie koko apajan.
Tämä el srainkaan ole tuulesta tem­mattua
puhetta, sillä'esimerkiksi W a -
nupissa, Wahnapltaessa, W h l t e f l s h l s -
sa Ja Long L a k e l l a on miehiä Ja n a i ­sia,
joilla on sekä vakava käsi että
t a r k k a silmä — puhumattakaan nyt
soolalslsta, jotka voivat ' yllättää
k a i k k i a muita. ' :;-.^;.; , •
- K e r r o t a a n tässä Ikäänkuin varoi­tuksena
eräs tosijuttu. J o i t a k i n vuo­sia
sitten o l i W a n u p i n h a a l i n edus­t
a l l a puhetta ajankohtaisesta kysy­myksestä
— metsäa:yksestä. K un
k a i k k i mupt olivat kertoneet s e i k k a i ­lunsa',
kysyi eräs paikkakuntalainen
V a r j b s - K u s t l l t a . että koska hän on
viimeksi k a r h u n ampunut.
" P a r i viikkoa s i t t e n ! " sanoi K u s t i,
kuten a i n a k i n jokapälväiseatä asiasta:
" T u l i peijooni halko kainalossa vas-;
t a a n metsäpolulla, mutta k u n o l i p y s ­sy
mukana, n i i n pamautin silmien
.väliin;' ^ \ \
' " T u l i halko kainalossa?" tieduste­limme
me. kuten ' a s i o i t a j-mmärtä-mättomältä
voi odottaakin.
"Katsos, se oli Jäänyt m i n u n r a u ­t
o i h i n i . Jotka o l i n kytkenyt pölliin,
mitä a» k a n t o i " , selitti K u s t i vähää­kään
tietämättömyydellemme v i r n i s ­telemättä!
' . .
M u t t a panitteko merkille — hän
"pamautti silmien
l a i s i a tarkka-amp
Wanupissa ja täm
alueilla miltei Joka
N i i n , että suotta
Iäisten Ja sudburj
k i n a s t e l l a siltä, kul
näissä ampumakili
. Vaikka nämä am;
vätkfn uutuutensa
•van suurta osaa s
Juhlla-,a ensi sunni
asiassa ne edustava
suuresta kokonalsui
iKuten on alkaisE
Juhlat aloitetaan s
seilla l a u a n t a l - i i t ai
suomalaisella haalii
o v l p a l k l n t o i n a k i n : $
miehen tai naisen
hyvä "kynäsetti".
Sunnuntal-aamur
jestämät railakkaa
j a Iltapäivällä varsi
j u h l a . Lopuksi sun
tetään Beaver La's
h a a l i l l a hurjan hau
vittelu —. " V i h t o r in
ka aai erittäin hyväi
me keväänä Sudbu
h a a l i l l a .
: R a v i n t o l a s t a hui
Laken, Whitefishin
tavat e.männät. jot'
o n taattu.
Suomalaisten hau;
la siis tavataan Bej
lauantaina ja sunni
J a mikäli on puhe
ta. niin paras mle;
näkin. — Känsäkour