Vapaus, September 27, 1956

              avminia
VJislJDiistä vaJkeiikasta, joita on
•vjjise aikoihin saakka pidetty
e'm vakavimpma, on «amai&-
ctiuDisaivojen vajavaisuus, jotka
idenkin parhaillaan askel askeleet-'
ratkovat avaruuslennon toteutta-
Tällöln ei ole kysymys ib-
-ijen luovasta ky^^tä. -joka
täysin kelpoisuutensa maaii
GIS
LTÄ
r394
ff
oaksut
ään
ranc^:
0. m
Onlaiio
iberland Si'*
r, Ontario
alle sijaitsevien tutkimuslaitos-suojissa,
vaan siitä, että hermo-
'kanismimme kaikkine hjenouksi-on
liian' hidas ireagoidakseen
ein siinä salamannopeassa tuban-pikkuseikkojen
samanaikaista
omioQKott^in^^ta vaativassa "ta-tumanylläkässä,"
jota avaruus-uksen
irtaantuminen kotiplaneet-e
pinnalta merkitsee^ Käytän-on
näin kysymys samasta
a. joka on pakottanut yarusta-esim.
nykyiset, ylinopeat siiih-hävittäjät
elektronisin phjauslait-
'in, koska koulutetuinkaan lontäjä
missään tapauksessa kykenesi
limimaan "oikein" niiden: muuta-an
harvan sekunnin aikana, minkä
% llai£|en ylinopeiden lentokoneiden
iteenotto kestäisi.
Jotta käsittäisimme tämän prob^;
emin ytimen, on meidän vielä Va­ihdettava
tämän sotilaallisen iesi-erkiiiime
parissa» ja katsottava,
liteHHämä vaikeus on ratkaistu liu-v'torjuntahävittäjissä^-,
Kun
liiden vastustajien; hyökkää-
-pommittaj ien tulosta saadaan,
j}use^vat ne ilmaan ja suunnistavat
kaalia kohti- maassa olevan tutkan
A T H
' 3-.sta Uista]
TA
•AAN
ATTSEE ^
K U ON ^
Ja asunto.;
irallftkeen
a paKka-:
(20-S7-!
MAT
rr
ievytyiaei::
rtfit
1 fl
is
Uoissa^
nHed
TÄBBJ
elektronisten' laskulaitteiden ko-ajan
ohjatessa ohjaajan työsken-
^lyä i^adion välityksellä. Mutta jo
linen kuin vastustaja on edes nä-äkään,
- saapuu ; maasta mää-sys,^
Sttä ohjaajan on luovutettava
ihtävänsä koneeseensa: sijoitetun,
lenliÄmän tutkalaitteen ja pienem-len'
elektroniaivojen huoleksi.. Nä-lä^
etsivät .sekunnin murto-osassa
stustajan, laskevat pisteen, missä
lolempien koneiden kurssit leik­it'toisensa,
suorittavat sen mu-'
aisen korjauksen hävittäjän kurs-lin,-
laukaisevat hävittäjän tykit ja
^keUiammukset, kohottavat konet-
1 jonkin verran jottei se vahingoit-liisi
sirpaleista vastustajan koneen
(lahddllisesti räjähtäessä palasiksi
luovuttaa sen jälkeen koneen oh-;
kuksen takaisin ohjaajalle. Viime-hainittu
on kokotämän "ratkaise-
[)" tapahtumaketjun ajan kyennyt
^ittämään vain^ passiivista syrjästä-atsojen
osaa. ^ >
MUTKIKKAAMPAA
iMuuta :osa^; ei) avaruusaluksen; oh-
'-'-'taan Icykene esittämään lennon'
rkeimmissä vaiheissa. Varsinai-t
»merenkulku, navigatio, on se-
^jo • mutkikas tapahtumaketju
nopeudet ovat pieniä ja ^ol<h
liteet verraten "yksiviivaiset"^ il-navigatiossa,
, kuten edellä ha-^
aitsemme, ei ihmisaivoilla enää ki­sa
tilanteissa tulla toimeen^
Jiutta kuntoudumme ratkaisemaan
Ivaruusnavigation hämmennyttävän
nonitnutkaista matemaattisten las-iitoimitusten
vyyhtiä, ei enää riitä
nlkään tavallinen elektronilaskija,
fäan tarkoitukseen tarvitaan ehdot
omasti todelliset elektroniaivot. Tä-
Jän tarkoitukseen riittävän suori-uskykyisiä
elektroniaivoja on jo
oiminnassa eri puolilla maailmaa,
tnutta niissä on muuan paha vika —
niiden paino lasketaan tonneissanne
vaativat tilaa saman verran kuin
pienehkö tehdas ja pelkistään nU-den
jäähdytys vaatii byvänpuoleisen
joen vesimäärän. On selviö, ettei
tällaisten "rumilusten" mukaänotta-mista
avaruusalukseen voi ajatella
kaan, olivatpa ne matemaattisilta ky
vyiltään miten "älykkäitä" tahansa.
MAHDOLLINEN BÄTKAISU
• Nykyisin asetetaan kuitenkin suu
ria toiveita erääseen elektroniikac
muUistavimmista saavutuksista, ra
dioputken korvaavaan transistoriin,
Näistä on ainakin teoriassa mahdol
lista koota miten monimutkaisii
elektroniaivoja tahansa, jotka ovä'
kooltaan vain murto-osan elektroni
putkista kootuista laskentalaitteisfc
ilman, että niiden "älykkyydestä^
tarvitsee tinkiä; Kun transistorier
käyttö lisäksi aiheuttaa vain varsir
mitätöntä lämmönkehittymistä; voi
daan jäähdytysjärjestelmästä luo
pua.. Näinollen näyttääkin ilmeisel­tä,
että edelläselostettu "aivokysy-mys','
on ensimmäinen niistä nykyi­sistä
vaikeuksista joka tulee väisty­mään
avaruuslennon tieltä:-
Toisten vaikeuksien laita näyttää
ainakin tällä hetkellä ^ olevan huo
nommin. Myös ne liittyvät tosin ih^
misen fyysillisiin vajavaisuuksiin
avaruudessa oloa ajatellen, mutta
näiden vajavaisuuksiemme korvaa
miqen teknillisin apukeinoin näyt
tää, niin kuulostaneekin, olevan pai
jon vaikeampaa kuin aivojemme
korvaaminen koneilla. . .
ILMANPAINE ELINEHTOMME
Eräät amerikkalaiset tutkijat ovat
selvittäneet, mitä tapahtuu lento­koneen
ohjaajalle, jos hänea kiitäes-sään
stratosfäärin rajoilla hänen
ympärillään olevan kuvun sisällä
oleva normaali-ilmanpaine äkkiä
pääsisi pakenemaan esim. kupuun il^
mestyneen mekaanisen vian vuoksi.
Happinaamari ei tällöin auta mi­tään,
sillä hitlidioksiidi ei pääse
poistumaan verestä — puuttu se i l
manpaine; joka on ihmiselle välttä­mätön
elinehto. Mikäli onnetto­muus
sattuu 14,000 metrin korkeu­dessa,
on lentäjällä noin 30 sekun­tia
aikaa hakeutua' alempiin ilma-kerroksiiUi
ennenkuin - hän. menet­tää
tajuntansa. Jos hän menettää
keinotekoisen ilmakehähsä 17,000
metrin korkeudessa, on ^ armonaikaa
vain 15 sekuntia: 19,000. metrin kor­keudessa
ei armonaikaa ole sekun­tiakaan,
sillä tuossa korkeudessa
vallitsevassa ilmanpaineesi. vesi
kiehuu^jo alle 37 C-asteen lämmössä.
Tuo fysikaalinen totuus merkitsee
itse asiassa kammottavaa ruu­miinlämpö
muuttaa nimittäin veres
sä olevan veden höyryksi,.^^verisuo
nistossa virtaava veri muodostuu sil
mänräpäyksessä yhä ^ laajenevalcsi.
/aahdoksi ja ihminen käytännölli
sesta katsoen 'räjähtää' hajalle
oman ruumiinlämpönsä vaikutuk
sesta. Meidän ei näinollen tar
vitse arvailla, mitä tapahtuisi, joj
täysin ilmattomassa avaruudessa
avaruusalus saisi pienenkin vuodon
-—esimerkiksi kiven lävistäessä sen
kuoren.
Avaruuspuvuista on tässä yhtey
dessä ollut paljon puhetta ja varsin
kin sarjakuvien piirtäjät ovat kun
Qostautuneet tässä suhteessa k^k-
•imäUä mitä ibmeellisimpiä ''muoti-aiomuksia."
näiden ybteinen piir-re
on asiantuntijain käsityksen mur
kaan. että ne ovat ybta tirylikkSita
min kaukanakin sellaisista puvuis­ta,
mitä mahdollisesti voitaisiin aja-
%lla avaruusaluksissa käytettäviksi
\siantuntijan lähtökohtana on se'
irklnen tosiasia, että ihminen tar-
/itsee 0,7 . kgm. paineen kehonsa
okaista neliösenttiä kohti, muuten
jn kuolema odotettavissa nopeam-nin
tai hitaammin riippuen siitä,
oiten paljon tuosta ohjearviosta
loiketaan.
•AINEPUVUISTA PELASTUS?
Tarvittava paine on aikaansaata-
'a puvulla, johon on kehitetty —
ähinnä tietenkin stratosfäärissä
ilkkuvien lentäjien pelastusrenkaik-li—-
kaksi pukutyyppiä: Toinen on
ik. täysipainepuku, joka on täysi-iivis,,
mukana kuljetettava ilmake-lä
ja muistuttaa ikävällä tavalla
tlichelin autorengastehtaan tunnet-ua
. mainoshahmoa, "kumiäijää".
Vvaruuslentokysymyksiin omistaur
uneet lääkärit katselevat tätä rat-
: caisua varsin kärsäin silmin j a va-cuuttavat
hämmästyttävän yksimie-isesti,.
ettei ainakaan heitä saataisi
sokeilemaan täyöipainepukua esim.
kuun pinnalla vallitsevissa olosuh­teissa—
heillä lienee vahvat perus-
;elut kieltäytymiselleen. .
Toinen ratkaisu on nk. Osittais-,
painepuku.: Se on lujasta kankaas­sa
valmistettu puku, joka on ylty-eensä
vuorattu kumirakoilla.Ulko^
puolisen paineen syystä tai toisesta
laskiessa päästää venttiili' näihin
rakkoihin .automaattisesti paineil-
Tian jolloin tuo 0.7 kgm. paine ihon
leliösenttiä kohti, saavutetaan joka
kohdassa — melkein. Ihmiskurkku
m nimittäin tämän puvun heikko
kohta, sillä- toistaiseksi ei ole on­nistuttu
ratkaisemaan; miten kau­lan
kohdalle saataisiin riittävä pai­ne
ilman, että lentäjä kuristuisi.
Siltäpaitsi tällainen. puku pitäisi
vielä varustaa laittein, jotka estäisi­vät
avaruudessa liikkuvan ihmisen
aurinkoon päin kääntynyttä puolta
paistumasta ja varjoon jäävä puolta
jäätymästä;
PERHeiN
NUOREMMILU
Edwm Has Seen
Some Big Fi^
Dear Setä,
I am very, very, sorzy for^.npt
writing to our page sooner. ; yfeU,,
bow is everybody feeling now 'thai
the School holidays are over: and
school has started again^ And -by
the way, how is Setä feeling?
We have the same teacher we bad
last year but she won't be teaching'
the whole- term. We wiU: be gett-ing
a different teacher. -i
;My mother and I got:backrfrom
Winnipegosis last night' and .wben
we were there the dentist puUed oni
three of my teeth.
I painted my i\wagon: and bicycle
both~the same colour this summer:.'
They are green and white. > >'
We've had quite a few fishermen
here at ouir tourist camp: We have
a deep freeze to keep their fish
cold. One iisherman caught a big
eighteen pound; northern pike • or
jack fish as we call them. *
I think m leave something to
write about next time. Bye foVi npy?-;
Edivin Hill.
Meadow Portage, Man. -
ERIKOINEN SUOMALAISTEN
Henkilökohtaisesti johdettu
H U V I M A T K A
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
LOISrOLAIVALLA
" K U K G S H O L M "
• NEW YORKISTA — LOKAKUUN 13 P.
• HALIFAXISTAA LOKAKUUN 14 P.
Tämän suomalBdstiöi'är^ toimii Canadan.
suomalaisille hyvin tvsnnettxi. Ruotsin Amerikan Linjan Montrealin
konttorin johtaja Mr. Carl E. Waselius.
Tehkää paikkatllauksenne' heti tähän suomalaisten . erikolshuvl-niatkaan.
<
<
<
<
JOUllUkSi SUOMEEN!
Kaksi iiohtäyteistäjöiiluhtivimatkaa!
, "KUNGSHOLM"
New' Yorkilta — jouluktnin 4 päivänä
'^STOCKHOLM"
Halifaxista joulukuun 9 päivänä
Varatkaa palkluume^^^M^ ,
Avustamme kalkkia mätiEUätaJlämme passien hankinnassa.
VAPAUS TitÄVH. AGENCY
BOX « 9 . . - . . . SUDBURY^CMra»
LAMPÖPROBLEEMI
AVARUUDESSA ' :
Avaruudessa ihmistä ei nimittäin!
suojaa ilmakehä kuten maan pinnal­la
on asianlaita. On itse asiassa^
väärin puhua; että avaruudessa val­litsee:
"pakkanen." Fyysikko sanoi-!
si täsmällisesti että koska lämpö on'
molekyylien ^ liikettä. ja:avaruudessa
molekyylit sijaitsevat .erittäin bar-:
vassa, siellä ei ole lämpöä ensin-
!{ään: Tämä lämmön täydellinen:
}uuttuminen "noteerataan" meidän
Celsius-asteikossamme -273 C„ astet-
:a, jota tiedemies nimittää absoluut-iseksi
nollapisteeksi.
Ihminen on kuitenkin , kokoon-
)antu molekyyleistä,..ja kun aurin-
Ton säteily ilmattomassa, esteistä
vapaassa avaruudessa osuu häneen;
alkavat molekyylit liikkua, ts. sjrn-yy
lämpöä. Sama ilmiö tapahtuu
ietenkin. kaikissa avaruudessa liikr
cuvissa kappaleissa, ja esim> kuun
linnan lämpötila nousee aina isö
J-asteeseen auringon säteilyn osues^
a siihen kohtisuorasti. ;
Jättämällä : nyt: tässä yhteydessä
iivuun avaruuspuvun suojaamisen
ältä säteilylämmöltä kiinnitämme
luomiomine paljon yksinkertaiseni-;
paan- pröbleenmn, itse avaruuslai^
/an sisällä vallitsevan lämpötilan
säästöön. Ainoan' mahdollisuuden
:ässä suhteessa tarjoaa, että aluksen
>inta peitetään osin ;auringonsätei-:
yn lähes täydellisesti heijastuvalla,
)sin sitä imevällä kerroksella, ja
mtamalla näiden pintojen sopivan
'hdistelmän olla käännettynä: au-
•inkoa kohti saadaan ainakin teori-issa
aluksen sisälle järjestetyksi so-oiva
lämpötila.
Heijastavaan pintaan sopivia ai
idita tunnetaan kuitenkin ainakin
oistaiseksi.vain yksi tehokas keino
-r- i ryhmä valkoisia väriaineita, so.
naaliaineita.. Kaikki alan tiedemie­het
ovat .kuitenkin yksimielisiä siitä
3ttä ibnakehää läpäistessään ava-
.ruusaluksen pinta tulee kuumene­maan
kitkan vaikutuksesta useihin
satoihin asteisiin. Ainakaan toistai­seksi
ei ole kyetty kehittämään maa-liaineita,
jotka väriään muuttamatta
tai irtautumatta palamalla kykeni
sivät kestämään tällaista lämpötilaa.
Sitäpaitsi, lisää tähän muuan ame;.
rikkalainen asiantuntija," tarvitaan
tietenkin myös varmuus siltä; ettei
auringon ^äteilylämmön ja obsoluut^
tisen nollapisteen yhteisvaikutus
toisten. laajentaessa avaruusaluksen
ulkokuorta, toisen sitä puolestaan
.«nipistäessä —-- onnistu kuorimaan
alukselta .sen maaliverhoa,' vaikka
ilmakehä läpäistäisiinkin- vaurioitta.
Jos niin kävisi,: lisää hän hieman
julmasti muodostuisi avaruusalus
Ylentäväksi paistinuuniksi," jossa
Threshing Has Kept
Marleen Busy
Dear Setä, .
Hbw areyou? I am fine. I didn't
have time to write sooner than the
17th because we had to thresh our
oats and rye. I had to help to get
things done as soon as possible. I
drove the truck ali the time we'were
on the fieldi. My sister, Sylvia, was
on the load and my dadand Norman
pitched onto the load.
I also helped them in the bush.-
At times I drove the tractor into
the bush and daddy and Norman
sat on the wagon.
My mother cooks the meals three
times a day. Good-bye for now. '
Marleen Maensivu,
Markstay, Ont.
Toimittajaselä
juttelee
elämän säilyminen voitaisiin laskea
korkehitaan muutamiksi minuuteik­si-
.
Tässä eivät kuitenkaan ole lähes­kään
kaikki avaruudessa liikkumi­seen
liittyvät toistaiseksi ratkaise­mattomat
vaaratekijät.
CanadaOaisia'pääryiio^
Lontoo, — Britannian kauppaka­mari
tiedoitti tiistaina, että britti­läisille
liikkeille tullaan myöntä-niään'
lisenssejä tuottaa Canadästa
20,000 punnan arvostapäärynöitä.
Haloo tytöt ja pojat; f :
Tilanne vähän parantui tällä vii.
koUä, sillä Sedän postilaatikosta löy­tyi
kaksi kirjettä. Setä kyllä odotti,^
iettä tällä kertaa saapuu vähintäin:
kuusi kirjettä, mutta ehkä niitä ^tu»;
lee sen verran ensi viikoksi. Kiitos^;;
kirjeistänne Marleen ja Edwin, Setä
oli mielissään kun sai teiltä 'taas
kuulla. ^
Setä toivoisivoivan vastata Edwin'
kyselyyn, että Setä voi hyvin,'muttä
niin ei ole asianlaita, sillä Sedässä
on toista viikkoa ollut nuhaa ja sii­tä
ei meinaa millään päästä eroon.
Täällä' Sudburyssa viime viikolla olir"
tavallista kylmempää ja sateista. Eh­kä
kävi niin, että Setä el pannut
riittävän lämpöisiä vaatteita ylleen
ja sai pahan nuham Toivottavasti
osastomme muille kirjeenvaihtajilr
le ei tapahtunut samoini Tasia
lähtien Setä kyllä varoo, että on riit­tävästi
vaatteita ennenkuin lähtee
ulos. Sillähän nuhan parhaiden es­tää.
Edwin nostaa esille myös kalastus-kysymyksen.
Setäkin on kesän mit
taan käynyt melko ahkerastj kalassa
ja toisinaan on tullut hyvin kalaa
On kuitenkin toisinaan käynyt niini
että kalamojakan sijasta on joudut­tu
paistamaan makkaroita, kun ei
ole kaloja tullut lainkaan. Eräänä
kertana Sedän kalakaveri sai lähes
kymmenen paunan painoisen kuhan
Kyllä se oli komea kala ja; sitä mit­tailtiin
ja ihailtiin ennenkuin se
joutui paistinpannuun.
Marleenilla on riittänyt elonkor-juutyöt
aivan viime päiviin saakica
ja eipä ihme, että hän ei ole ehtinyt
kirjoittamaan kun on ollut näin'tär­keitä
tehtäviä edessään. Nyt ilmei­sesti
on saatu sato korjuun Ja^ kun
vielä saadaan perunat pelloilta, niin
>Marleenilla on paljon aikaa kirjoi^
tamiseen. Niin ainakin Setä toivoo.
Syyskuu alkaa olla Joppuvaihee&
sa, mikä merkitsee^ että läpsiit ovat
istuneet koulupenkin ääressä, lähei
kuukauden ja paljon on tietys^04>i§^
tu. Toivottavasti kaikilla o^^vA
innostus koulutöihin sillä öptok^lä
käy helposti kun on ibyvä Jnbostuf
läksyihin.
Tähän aikaan vuodesta'myös ale­taan
monilla paikkakunnilla baali^.
Kansanräfisfus
Nongoliassa
Valistustyöhön käj-tettavät varat
tulevat Mongolian kansantasavallas­sa
tänä vuonna nousemaan 96.5niil-
Joonaan tugrikiin, mikä on 233 pro^
senttiä enemmän kuin viime vuon­na.
Vuonna 1921. jolloin Mongoliassa
pääsi voitolle kansanvallankumous
ja valta siirtyi työtätekeville, oli
mpassa vain kuutisen tuhatta luku­taitoista
ihmistä. (0,7 pröisenttia ko­ko
maan väestöstä.) Siihen aikaan
toimi maa^ yksi ainoa koulu, jos­sa
opiskeli 50 lasta. Samanaikaises­ti^
maassa oli 1818 temppeliä, 747
luostaria ja toistasataatuhatta laa-mapappia.
^
Vuonna 1952 lukutaitoisen väes­tön
lukumäärä nousi tasavallassa jo
91it prosenttiin. Nykyään jo melkein
koko väestö opiskelee •— lapset kou-luissa,
nourukaiset ja neitoset kor t
keakouluissa ja teknikumeissa, ty»
läisnuoriso ja aikaihmiset erilaisil­la
j kursseilla. Maassa toteutetaan
yleistä oppivelvollisuutta kouluiässä'
oleviin lapsiin nähden. Suuri mää­rä
lapsia opiskelee seitsenvuotisis-saikouluissa.-
Maan oppilasmäärän'
kohotessa maahan on viime.vuosien
aikana rakennettu monia uusia kou-:
luja. Maassa toimiikin jo kuluvana
vuonna 432 koulua, 15 teknikumia
ja 4 korkeakoulua.
Mongoliassa on kansanvallan ai­kana
kehittynyt oma kansallinen si­vistyneistö,
kuten lääkärit', opettar
jat, eläinlääkärit, insinöörit ym.
Mm- Mongolian valtion yliopiston
opettajistosta on 85 prosenttia
mongolialaisia, joista 20 prosentilla
on ii oppiarvo. Toisen - viisivuotis­suunnitelman
loppuun mennessä
korkeakouluissa opiskelevien mää­rän'
pitäisi vuoteen 1952 verrattuna
nousta- n. 90 prosentilla ja kansan
talouden eri aloilla työskentelevien
spesialistien määrän 2.8 kertaisesti
Television iSyird
Califomlalaisen Douglas Aircr«ft
Companyn insinöörit ilmoittavat,
ettU nykyisin käytetään ensimmäi
sen kerran keko lentokoneteoilisuu-^
den h i ^ r l a n aikana televisiota apu
välineenä lentokoneiden rakennuk
sessa. Kun Scandinavian Airlines
System tilasil4 kpl uusia jättiläis*
kokoisia DC-7C turbojet-koneita, joi­ta
tavallisesti nimitetään "Seven
Seas''nlmeUä käytettiin nUdenkip
rakennusvaiheen aikana televisioita
tarkistamaan esim; muutamia mää­rättyjä
koneen ja mootorin osia.
Töitä valvovat insinöörit saattoivat
tarkistaa määrätyn koneen mootto­rin
osa osalta istuessaan työpöytän­sä
ääressä mailien päässä mootto­rien
ja koneiden kokoamispaikalta.
Kaikille tärkeille'paikoille on asen­nettu
TV-kamerat kauko-ohjaimi-;
Enemmän'Ulkoinaalaisten 3
autoja saapui .Britan­niaan
viime (kesänä
Lontoo. Kuluvan vuoden en*
simmäisen kahdeksan kuukauden ai-,
'kana saapui Britanniaan 16,000 uV
komaalaisten turistien autoa; joka
oli noin 2,000 enemmän kuin viime
vuoden vastaavana aikana.
Suurin osa autoilla tulleista turis­teista
saapiA Ranskasta. Länsi-Sak-:
sasta. Italiasta ja Ruotsista.
Vesivoima edullisempaa
vielä kuin atomivoima
Helsinki. — (SS) — Valtioneu­voston
maaliskuussa 1955 asettama
ene^rgiakomitea, jonka tehtävänä on
ollut laatia tarpeelliset ehdotukset
maamme energiatarpeen, tyydyttä­miseen
liittyvistä' tulevaisuuden ky­symyksistä,
on saanut valmiiksi mie­tintönsä
ja jättänyt sen tiistaina
valttoheuvöstoUe. Mietintö käsittää
usefta kymnieniä sivuja ja se kosketr
;tel^& hiaan- energiantarvetta ja sen
/ty^i^läinismahdoftisuuksia alkava
t^a ~|(^vuotiskautena atomitekniikan
«nykyistä;' tilaa; atomifysiikan muita
kuin'|ypimantuottoon liittyviä rau­hanomaisia
sovellutuksia sekä alan
lähiajan, tehtäviä.
Käytettävissä olevien tietojen mu­kaan
on komitea tullut siihen tulok­seen,
että atomiviomalaitokset oivat
toistaiseksi ole.taloudellisesti ja tek­nillisesti
i riittävän kilpailukykyisiä
tavano^iaisten voimalaitostyyppien
kanssa, (Maak.)
Kaksi lentäjää
kuoli lentorikossa
St. Hubert, Que.^-r Viime maanan­taina
myöhään illalla sai surmansa
kaksi lentovoimien upseeria kun'
heidän jet-lentokoneensa laskeutui
maahan noin 500 jaardia kiitoradasr
ta täällä olevan lentokentän' lähei­syydessä.
Onnettomuuden aikana oli
näkyväisyys hyvin huono.
Surmansa saivat lentovoimien
luutnantit S K . Woolley ja Edmond
Keller.
Oppi helppsti,
Tulsa, Okia. — Poliisi, tiedoitti
täällä maanantaina, että lentokone­tehtaan
työläinen Arnold Hall yU-me.
sunnuntaina opetti hevostaan
istumaan. Hevonen oppi pian ja
istui opettajansa päälle, jonka Joh­dosta
Hallin lantioluu murtui ja
hänet oU kuljetettava sairaalaan, i
Mrs. LempLGrönltlhi:
' I , (Pajula)
M U I S T O L L E
< KuoU 25 päivä syyskuuta 1955.
\ Saapui hetki elon Ulan,
voimat hiljaa loppuivat.
I Tuska tyyntyi, rauha saapui,
j pdäsit lepoon Iäiseen.
>t8yvällä (kaipauksella muistavat,:
" ; RoyGronlund perheineen
Kortesojat
Mercers'
, Böniät , ,
toiminta ja lasten'Voimisteluharjot>
tukset sekä suomen kielen: koulu^
Setä ei oleyniistä puolJisbTvielä saal
nut lähempiä tietoja, miJtta mahdol^
lisesti lapseti muistavat kertoa'nii^
tä p^olista kirjeissään. — Toimitta'
•jasetä.
KBBSSL nuorafeaista sai
sumiansa autoiikosäia
Schreilier, ~ Viime tiistai-iltana
sai kaksi nuorukaista surmansa yb^
deksän maUia itään täältä kun hei-,
dän autonsa törmäsi siUan sement^
tipylvästä vasten. , ' j /
Surmansa saivat Id-vuotias T. (Ta^
vanaugh ja IS-vubtias Kenneth Oby;
Onnettomuudessa .sai vakavia vani-^
moja 24-vuotias^John Byan.
KIITOS
Lausun mitä'^ parhaimmat kiitokseni; niille ystäville Jotka yllätitte r
minut 13 päivä syyskuuta. Kiitos arvokkaista, lahjoista, syömisistä Ja- :
juomisista, sekä hauskasta Illasta, Kiitos Järjestäjille Ja Illan' emän­nille,
mrs. Veikko Mikkolalle, mrs. LUy Mäelle Ja Johnille sekä Jokai­selle
Joka oli hommassa mukaCna,
/ Teitä kaikfela ystävyydellä muistaen
ELLI BJÖRKMAN
K I I T O S
Täten lausumme sydämelliset kiitoksemme sukulaisille Ja yajtäylUe, Jotka
niin suurenmoisesti yllätitte meitä kotonamme syyskuun 9 pnä yhteis­elämämme
ensimmäisenvuosipäivän Jo(hdosta^
Kaunis kiitos rahalaibjasta Ja erikoisen lämmin kUtos Ruth Ctorjoselle Ja
Mable Palmille kauniista lauluista. Eino iRossIllerallaklcaasta hanurin:
soitosta, Nick Rajalalle miellyttävästä puheesta.
Erlkohxen kiitos IlrankGranlundine keräyksestä Ja ahkerille emän­nille.
fSeliria Granlundille. Liina Kituselle, Helmi; Saarelle Ja Tyyne
Vesaselle kauniista kahvipöydän laitosta Ja tarjoilusta. '
Muistamme tämän päivän Ilolla aina vuosien kuluessa;
^ • Toverilllsuus pjissyköön Ikuisesti välillämme,
LAUR/I^ JA VESA KUUSELA
Samia Ontario
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
• SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
PEAKL S. BUCK:
HPÄTUUU - LÄNSITUULI
^ ^ 219 slnu — Hinta sfdL
Pearl 8. Buck lienee amerikkalaisista NobflHclrjaiUJolsta Suomessa
partiaiten tuiiniettu; Jlänen tuotannostaan on suomennettu useita
romaaneja Jä nyt Julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa
"JtätuuU Länsituuli",-JOka ihnestyl alkukielellä v. 1929. TäUft
romaanilla BiicikaloiUi Kiinan olojen kuvaamisen,
äbokin ensimmäisen romaanin i^henklldnä on kiinalaisen ylhäisö-perheen
tytär. Joka naitetaan mnsbnaisen sivistyksen saaneelle
kiinalaiselle lääkärille. Toisen juoniinidiMcsen muodostaa se sovitta­maton
ristiriita, Jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veli. Joka har­joittaa
r opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa; tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
»Oslvii»
Hinta sld. 12
MABTTA HÄÄTÄNEN:
ILTARUSKO
Martta Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kliicon-kym
Ja sen arkiSäi aherruksen keskipiste, sahalaitos, jonka vaiheilla
myös teolcsentapahtuniat pysyttelevät. Ester, romaanin päähenkilö;
on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä Isä on
sen. perusta ja. Ja Ester Itse, leskeksi jäätyään, joutuu palaamaan
sinne saman ;työpöydän ääreen, jonka hän kolmetoista vuotta aikai-senunin.
oU nuorena morsiamena Jättänyt.
Tilatkaa osoitteella:
^ Va^us Publishing Co. Ltd.
But69< Sudbttnr« Oniarlo
iiam, ioten mk sA<m%\ ^ ' jastaa'o^;
voivat, aS^Wk. «uiumatiomia^^ IQ88^
riä kallisti» «ibaAm iPluLjqiuut^
kuuluifl fieitUA UiUnimaaSTliaim-tä
haUUIe. .^ä^as^uo^staah
edistää lenlölconeideri rakentamisen
nopeutta. V ,
Senjällnera^ ku^' tetevisiölaitte^»
otettiin kliytänt2»n, voiyat
tehtaat tu6iV>ft.näjSnnesmllJo6'
naa koneen kuiikaudessa^ Ku^
vastavalmistunttt osasdappii kbnee»
ta ulos, «joutuu se^ötl TV-kameran
näkökenttiian.^ Javallise^Usitä t ar
kasteleva insTnödrlybi he^ sliDiridta:
kädeltä sanoa siti vilkaistuaan: pr
naako se vai e|,^ sUlä'osia; valmista-
.vat koneet ovatrnekTnSiiciminiils^
hienoa tarkkuustyötä. Mutta joskus
saattaa konekin' tebdM virheen ja
synnyttää eb&ikiön, ja silloin val­vova
insinööri voi nappfa i>alnamal-:
Ia seisauttaa tuotannon ja llnidttaa
virheeUisestfi; osasta; joka heti pbis^
tetaan ja senjälkeen tuotanto jat­kuu
jälleen normaaliin tapaan.
Jos valvovaa insinööri on epävar­ma
jonkth koneen osanrkelvollisiiu-desta,
voi hän'pystfyttää tuotannon
ja jälleeti nappia painamalla hei-sesti
be,be,ttett8%|^|U^^j^ ^ .
BuUa voivat piiätellS osan^ic^^'
M^itkustajan ^kaapaltft^^asUMt ^t^^^^ "
kaslteUenfion/hyyii^lvtufv^^ , \
tuist^^^eUia, etjjf, jokfOiienrDo)^;^
lentokoneena ;9sa,jQUtatt^.,tp^ ,i
näin tarkan tutkimuk49'>obJ^r ' ^
.ennenkuto s?^ldinnit6^^ \
paikalleen, .ient|okoi|eesjeen,, ^ S ^ ^ r i
Scandinavian Ahrlinc» S y ^ ^ i | i i | r
tei koko lentolaivästb bn paa^'3i^ ; ';
koon .,p|äasiaUlse?ti\t, jiiarl. liiultg * -
maailmankuuluista ^ Doijiglas^kbne&'; ' ^
' Osien telev^islotar<cto^^Ä^Ä(
nut niin hyyi?.4ulqksia,j,ettajJoug., ..,1
las-yhtiö ilmoittaa barkitsfyai;\£^^^ \
mantapaisentarkistus^l^ieniiniti^y»
täntöönottoakalkiliatelitaiUansa/-
ii
^5
SSiSiiftiiiiSliilÄiP ' ^''
tomttavai $ttkttlttt$et iayäavat t: if^
Tyyne. Ahvenus WSMi0iW^Sm^i^M
AUl, Jukka ja ^cm^mmitf^^
^ Aune da piUtLindrjiosJS^y^rKaisiji^^^^
' /Sanni virunen,
' ida^ja K8W ^(ds^Pmmmml^^m^k
' Tyyn* Hietala ^ "'
^ Sonja Ja LeöiSiBum
AbS-Ja ^ K ^ e n r ; 'rJL ,
Aune Ja Doug Myers Ja pertte " Lbida ja^^emef"Jokela ^ - '
Ellen Ja Donald Undenvood ja ' Katri ja Paavo Mäkinen'' ^ ' '
Bertha Bll^alä;j4 lapset Olga' Ja Iteino LÖn^erg
Lausun Jämptmlit kiitokseni^ tem^^^^utel^eC^Ja/ystätSt;
kun Järjestitte näin jyllättävän tilalsutlden-mintin; Myitäes-, <'
Bänl 60 vuotta, . ;> . ,V ' / ' \ ^'
Tovei^uudella iulen abia teitä mMlstania(^,^iiU/-:- 'J-^
MCTLLOViröALB, ONTARIO, ^ \ , j^öK^lSKiyt^I'^;!»; 1950,^
•tr ^ '
mitä parhaimmat onnitMut :50''i^jStyiiä^
johdosta ja vathämtmmmmmim
illasta. —.• -
pitl<Bfi(ti
8wfk StiloBl
Ronald Suksi
Gloris la^^Albert Poutanen
Solnaa Ja jDavid Ritari
vDe^>Ja.EittdMikl