Vapaus, February 2, 1960

              Sivu^2
mmm m mmi
V
^1.
Tiistaina, helmik. 2 p. — Tuesday," Feb. 2] 196Ö
I- i
mm
J **•
VARAUS
(LIBERTY)" — Independent Labor
Organ .of'Finnish Canadian^.' Es-
• tiJiföhed .Nov. 6, 1917. Authorized
äs'second cla^ss-^mail by the Post
Office^ Department, Ottava: ,Pub-lishedr
thrice' weekly r -Tu^sdays,
;^TSiTJiredaysi and Saturdaya by Vapaus
'Publishing Company Ltd., at 100-102
Etoi,St. W., Sudbui-y, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS.'4-4265. Mariager
E. Suksi. Editor W. Eklund' Mailing
address: Box 69rSudburyj Ontario. Advertising rates upon applicatioa
Translation free bf charge. '
, TII.AUSim<fNAT:\
Canadassa: ,1 vk. 8.00 6 kk. ,4.25
; ' '\ 3 kk. 2.50'
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: • Ivk. 9.50 6 kk. 5.25
B fl fl'airoT)Ti-B,a a A a a o ooop'^!^"?^:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
.o
Afrikan kansat itsenäistyvät
Suuret muutokset ja valtavat edistysaskeleet ovat aika­kautemme
leimaa-antavia piirteitä — tämä .sittenkin vaikka >
Pohjois-Amerikan mantereella on havaittavissa vissiä poliit­tista
palkallaan tallaamista. Mutta missään muualla ei ole
^ yliteiskunnallmen kehitys niin myrskyisää kuin se on Afri­kan
mantereella, missä kymmenet monimiljoonaiset kansat
py.^t joko [Vastikään saavuttaneet itsenäisyytensä, tai taiste--
-levat' peräänantamattomasti itsemääräämisoikeuksiensa puo­lesta.
— _
• Tarkkaava sanomalehtien lukija on huomannut, että
miltei täydellisessä-uutispimennyksessä vielä muutama vuo­si'.^
itten ollut Afrikka murtautuu nyt vastus^mattbmalla
voimalla ihmiskunnan tietoisuuteen. Vastikään ilmoitettiin,
että Belgian Kongo saa kesäkuussa itsenäisyyden. Vupdesta
1960 on vierinyt historiaan' vasta yksi kuukausi, mutta uu­denvuoden
päivän jälkeen on Kamerun jo saavuttanut.itse­näisyytensä.
Nigeria ja eräät muut Afrikan maat tulevat
myös savuttamaan itsenäisyytensä.
Merkillepantavaa myös on, että imperialistiset "emä­maat"
ovat voimattomia tämän valtavan kehityksen edessä.
Algeriassa on Ranskan toimesta yritetty raa'oilla' voimakei-noU'la
murskata kansallinen vapausliike, mutta siinä on sur-
Keasti epäonnistuttu. Niinpä imperialistiset vallat — jotka
eivät voi enää Afrikan kansojen vapautumista estää, yrittä­vät
"vain" jarruttaa kehityksen kulkua ja "pelastaa" itsel­leen
tai paremminkin monopoliyhtiöilleen taloudellisia por-raspäitä
näissä itsenäistyvissä Afrikan maissa.
' Kuinka tärkätä osaa ihmiskunnan nykyvaiheessa tämä
Afrikan kansojen valtava vapausliike vie. se näkyy ehkä
parhaiten siitä. joSTnuistamme, että Afrikka on maapallon
toiseksi suurin maanosa, jonka pinta-ala. saaret mukaanluet­tuna,
on 30 miljoonaa neliökilometriä, ja jonka yhteenlas­kettu
väkiluku on yli 165 miljoonaa henkeä.
Noin. vuosi sitten pidettiin ensimmäinen Afrikan kanso­jen
konferenssi, mika omaksui tunnuslauseen: "Itsenäisyys
nykyisen sukupolven aikana", mikä sai hetikohtaista ja voi­makasta.,
vastakaikua, Algeriassa. Njassamaassa. Keniassa,
Tangahjikassa, Belgian Kongossa, Kamerunissa ja muissa
m'aissa missä orjuutetut ia alaspainetut känsät-ovat käyneet
urheata itsenäisyystaistelu.^ siirtomaasorron lopettamiseksi
: jä maiVtensa' iVsemäaräamisoikeiiaen saavuttamiseksi,
i Viikko sitten maanantaina kokoontui Tunisiassa Afrikan
j kansojen tomen konferenssi, mihin tuli edustajia sekä itse-
' näistyp^eistsl' maista että itsenäisyytensä saayuttamiseksi
" taisteteYstaisii¥toyiaistav'Libyalainen lehti^ al-Masa kirjoitti
I siitäjBrmaköita:\"|Afrikah) 'Mantereen kaikista'osista kaikuu
; ääni'Vapau(|len, itsenäisyyden'^a yhtenäisy.yden puolesta. Im-
' i perialistisen^'sorron alla vielä olevat kansat ovat edistyneet
' paljon taistelussaan vapautensa puolesta. Afrikan itsenäiset
' kansat seurclavat maissaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on
vielä kahlehdittujen Afrikan maiden vapauttaminen.^ Aika
. on nyt lähellä—jolloin jälelläolevat Afrikan kansat Hittyvät
• Afrikan itsenäisten ksinsojen yhteisöön. Mutta tämän saavut­tamiseksi
on Afrikan kansojen solidaarisuutta voimistutet-
- tava siten, että ne voivat pitää puoliaan imperialistien eri-
'.^näisiä vehkeilyjä--v
. räämisvaltansa kaikenlaisten kepposten ja manööverien
avulla . . . "
Koko maailman työväenliike, ja se on kehittynyt jo vai
tavaksi voimaksi sekä kaikki oikea'mieliset ja hyvää tarkoit-
' näisyystaistelun puolella ja tukena. Mikään mahti ei voi enää
'pitkää aikaa pitää yhtään ainoata Afrikan kansaa siirtomaa-
;nai sorrettuna ja takapajuise^^^^^^^
^ vapautuminen edustaa ihmiskunnan historiassa suurta edis-tysaskelta.
, ^
. Oscar ' Tuoriii; • Malartic,' Que.,
täyttää tänään, helmikuun 2 pnä
60 vuotta. ' ' . > ' '
, Yhdymme sukulaistenja tutta-vain'onnentoivotuksiin.
ansi hallitus alpitti
juutdläisvaltaisen liikket^n
"Hyvin toivorikas*'
Kommunisti syyttää
RCMPn'seuranneen häntä
Regina. — Canadan kommunisti­sen
puolueen Saskatchewanin
jaosto on lähettänyt n^aakunta- ja
liittohallituksillesvkirjalliseniprotesr
tin väittäen,, että Canadan kunin-
.kaallinen.ratsupoliisi oli seuran­nut;
kansallisen toimeenpanevan, ko­mitean
jäsenen, William Kashta-j
i i n ; jälkiä :tämän.vieiraillessa;täällä:
"Jos :nämä :..yritykset-peIoitell^
Saskatchewanin asukkaita jatkuvab,
maakuntahallituksen t u l i s i h a r k i ta
RCMPn kanssa allekirjoitetun / pal­velusopimuksen:
peruuttamista"; sa­nottiin
kirjeessä.
Kirjeen oli allekirjoittanut puo­lueen
tämän alueen johtaja W.
Beeching, joka vaati- myös .tietoa
siitä;kuka oli määr^ännyt puolueen
virkailijan seuraamisen J i ä n e n o l^
lessaan täällä vierailulla.
Kuuluisa puolalainen pianisti. Witol Malcuzynksi, joka
'vei viime vuonna johtavaa osaa Canadan liittohallituksen
' hoivassa olleiden puolalaisten taideaarteiden palauttamises-
- sa kotimaahan, sanoi täällä viime viikolla olevansa "hyvin
toivorikas" siitä, että Quebecissa olevat, .eräitten arvioiden
. mukaan noin $50.000,000 arvoiset puolalaiset taideaarteet pa-
, lautetaan Puolaan maaliskuun alkupäivinä.
* Kuten muistettanee nämä Puolan korvaamattomat tai­deaarteet
tuotiin Puolan kukistumisen jälkeen toisen maail-
- mansodan aikana tänne Canadaan .säilytettäväksi niin, ettei-
" vät ne joutuneet natsiryövärien saaliiksi. Osa niistä jäi liit-
- tohallituksen käsiin: toinen osa Quebecin maakuntahallituk-
, selle. Sodan päätyttyä tuli Puolaan kuitenkin uudenlainen
hallituskomento ja sen jälkeen näitä taideaarteita on pidetty
täällä siitä huolimatta, että se teko on myrkyttänyt ja' kat-keroituttanut
Canadan ja Puolan välisiä suheita. Esim^r-
• kiksi Quebecin edesmennyt pääministeri Duplessis selitti
(tosin"toisin .sanoin), että Quebecissa' olevia Puolan taide-'
' aarteita.ei^palauteta ennen kuin vasta sitten kun-sinne pa­lautetaan
kapitalistien ja tilajiherrojen hallitusvalta.
• ' Toisaalta liittohallitus omaksui kuitenkin lopulta ainoan
oikean- asenteen "tässä asiassa — nimittäin sen, eflä Puolan
historialliset muisto.t ja muut taideaarteet kuuluvat Puolan
' kansalle ja valtiolle huolimatta lainkaan siitä minkälainen
hallitusmuoto siellä on ollut,-on nyt tai tulee vastaisuudessa
olemaan. Ilman muuta on selvää, että Quebecin hnaakunta-hallituksen
pitäisi omaksua juuri tällaisen kannan tässä asi­assa
ja palauttaa Puolan taideaarteet niin pian-kuin mahdol-
.lista'takaisin Puolaan. Nämä taideaarteet ovat jo myrkyt-itäneet
liian kauan, Canadan ja Puolan> välisiä suhteita ja
saanut' Canadan vähemmän kadehdittavaan valoon maail­man
yleisen mielipiteen silmissä. ,
' Kun pianisti Malcuzynski sanoo nyt olevansa hyvin tei-v
-vorikicaan siitä, että nämä Quebecissa olevat taideaarteet <Iä-
•hetetään oikeille.omistajilleen maaliskuun "alussa,^'niin hä- -
1 ' »* " " l i . _ L J . * ; 1 ^ i i - i . * - ! • ' « I l ' ^ "neliä oh~luultavasti asiaif koskevia,enriäkkotietoja*jotpi|an|
tavat"aihetta^odoHaa,,että -näin-tulee .todella, tapahtumaan,
r Muistaa "nimittäin tulee, etta mr. Malcuzynskin ohjelmassa päiväjärjestyksestä. ja
Neekerit vaikenivat
Macmillanille
Lusakka, Pohjois-Rhodesia^ —
Hurraavat eurooppalaiset ja vaite­liaat
neekerit lottivat viikko sitten
torstaina vastaan Englannin pää­ministerin:
Macmillanin halien' saa­puessaan
Pohjois-Rhodesian^pää-kaupunkiin
LusakaanVSalisburysta:
Etelä-Rhodesiasta.
Lentokentällä,; jossa kenraalifcu-vernöön-
Sir Evelyn Kome johti
vastaanottokomiteaa; oh. muutamia
satoja: Rhodesian englantilaisia,
jotka .hurrasivat. Satakunta: afrik­kalaista
;juhsteineen seisoi taaem­pana.
Julisteissa luki "Antakaa
meille ääni miestä kohden" ja
''Macmillan, pelastakaa meidät val­kaisten
^heiTuudesta:^ antakaa
meille äänioikeus".
Kaupunkiin johtavan tien varsil­la
nähtiin siellä täällä neekereitä,
jotHa kantoivat samanlaisia julistei­ta
— r Suurin: lehmänsukuinen eläin
on eiflooppalainen bisonhäikä eli
visentti,: jonka pituus voi, olla .kol­me,
ja • puoli metna ja paino 700
kiioa.
f Berliini.—^ Liänsi-Saksässa puh­jenneiden
vjuuta^aisvastaisten;hyöKf
käyksien panoksen nallin sytytys­langan
sytytti Franz Joseph Strausj
LänsirSaksan; puolustusministeri,; jo^
ka; on .paljastettu täälläsTarkoituki
sena oli saada; "kansallisen" kiihko^
isänmaallisuuden aalto "Camp- Da­vidin
henkeä" vastaan ^ja siten taa­takseen
,oikeuden :ydinpanosten> ase­mille
Länsi-Saksan maaperällä.
Straus esitti Ädenauerin käsitys­kannan
"kancallisesta aallosta" ja
ydinpanoksista NATO:n..neuvoston;
kkoouksessa^joulukuun 16 pnä Pa-riisissX
Kaksi päivää myöhemmin joulu­kuun
18 pnä pidetyn puheen tarkoi-.
tuksen paljasti Bonnin hallituksen
psykologisen :-sodankäyntitoimiston
johtava-virkailija majuri Fred Sag-ner,
Straussin apulainen. Tämä-oli
tarkalleen viikko ennenkuin, ensim-:
mainen; juutalaisvastainen .hyök­käys
Uehtiin; Länsi-Saksassa ^Kölnin
synagogia vastaan.
Tiedot siitä, että juuitalaisvastai-sen
teon jäljet johtavat Bonnin
hallituksen .korkeimpiin; piireihin
julkaistiin täällä: Neues;Deutshland-
Ichdessä ja perustuivat Hessenin SO-:
sialidemokraattisen hallituksen si:
säminicteriön; salaiseen -raporttiin.
Hessenin hallituksen raportissa
paljastetaan,;.että:Sagner on sano­nut^
p.sykologisen. sodankäynnin bur
reaun virkailijoille, että "Strauss
Pariisissa pitämänsä puheen yhtey­dessä
antoi suunnan siltä, päälinjasr
ta, joka määrää:työmme tulevaisuu­dessa".
Joulukuun 22'' pnä Frankfurter
Allgemeine Zeitung julkaisi osan
Strausiin: joulukuun 16 pnä •pide­tystä
puheesta johon Sagner viitta
SI. Ministeri hyökkäsi ::''Camp Davi>
dm henlteä" vastaan ja julisti-
'•Kylmä sota ei lopu, Camp .Davidin
henkeä ei ole olemassa Tästä
'Camp Davidin hengesth'-on tullut
kommunistien propagandatemppu,
jonka taikoituksena on likvidoida'
kylmä sota
. Kirjeessään psykologisen sodan
bureaun poliittisen jaoston johtat
j.ille tn Eberhard Tauberille Sa^'-
nor sanoi, että Hessenin raportisli
päättäen "on korkea; aika harjoittaa
lihaksiamme enemmän. Velttous ja
pehmeys ei ole enää käytännöllis­tä."
^ yaikka tämä ei sovi joillekin
ulkomailla oleville^ ihmisille* hän
jatkoi, "me emme voi kiinnittää
:huomiotamme tähän;sillä:me:tarvitr
semme 'kansallista aaltoa'."
Sagner on. Straussin apulainen
psykologisen; -:- sodankäynnin .bu-reaussa.
Vuosia sitten hän oU Bon­nin
vakoiluministeri Jakob Kaise-rinperEoonallineni
apulainen;; (Kai-ser'
oli yleissaksalaisten-asioiden
niinisterinä: «vastuullinen :V
ta. -Sairauden takia hän ei ole enää
ministerinä.) Sagner korotettiin
Länsi-Saksan armeijan majuriksi ja
siirrettiin, Straussin ministeriviras-toon.
—
Tri Eberhard Tauberilla on koko­musta:
miten järjestää: "kansallinen
aalto"; :v;Natsipropagandaministeri
-Joseph Göbbelsin; alaisena hänen
vastuullaan oli kommunisti- ja juu?;
talaisvastainen:'työ ja ;hän: sai; jat­kuvasti
ylistystä päälliköltään. Hä­nen
johdollaan, valmisteltiin, järje.s-teltiin
j a johdettiin fasistien; äärim-mäisyysjulmuudet.
"Meille . on tiedossa", sanotaan
Hescenin raportissa "että Herr
Tauibert teki, ehdotuksen yhdistää
työ (fasistien) perinteiden mukair
seksi. Hän sanoi, että jo ennen
toista maailmansotaa juutalaisten
vainoaminen oli suurena tekijänä
'voimakkaan kansallisen :• tunteen!
synnyttämiseen."
Psykologisen sodan bureaun po­liittinen
jaosto, jota Taufaert joh­taa,
on keskuselin kaikenlaisten so­tilaallisten
ja; kostoa lietsovien jär-je:
töjen johtapiiseksi,- sellaisten
kuin SS-HIAG:n (entisten SS-jäse-nien
keskinäisen avun järjestön;,
veteraaniryhmien, pakolaisliittojen,
kutenT"sleesialaisten" taikka."Sude^
tirj saksalaisten" sekä myöskin: fa-sictisten
järjestöjen kuten ukrni
nalaisten nationalistien.
Taubert antoi määräyksen milloin
ryhtyä fasistisiin tekoihin näissä
järjestöissä v; oleville yhdysmiehil-leen.
>: Salainen-, raportti; myöskin
paljastaa kuinka Taubert on.:sano
nut, että aika on tullut jolloin " i l
mapiiriä on kuumennettava".
I,-.
kannattaa
Vltiricbt lähettänyt
kirjeimäri Adenaerille
Berliini. Uusia
•jännityksen ; lieventämiseksi Sak-sa.
ssa ja lähentymisen saavuttami­seksi
Saksan :eri osien välillä koko
Saksaa koskevissa .peruskysymyk-'
sLssa, esittää Saksan Sosialistisen
Yhtcnaisyyspuolucen ensimmäinen,
sihteeri \Valter Ulbricht kirjelmäs-sav
jonka han on osoittanut liitto-,
kansleri Adenauerille.; Ulbricht kä-
.sittelee Länsi-Saksan: atomivarus-telun
mcrkitsemad vaaraa .laajasti
ja toteaa sitten, että'ellei Länsi-
Saksan hallitus aivan lahitulevair
:suudessa lopeta' atomivarustelua: ja
ryhdy täydelliseen varustelun lak-
• kauttamiseen,. on: ..Saksan Demo- V
kraattisen Tasavallan hallituksen:
.pakko:ryhtyä vastaaviin, suojatoi­menpiteisiin
ja pyytää liittolaisiaan:
asettamaan: käytettäväkseen raket-v,
tiaseita. Adenauer suorastaan ajaa
meidät atomivanistelullaan: ja kos­topolitiikallaan
) tilanteeseen, jossa
meidän on ryhdyttävä turvatol-
' menpiteisiin,- Ulbricht.korostaa.
Kirjelmän lähettämisen valitto-mäksl-
syyk.si Ulbricht mainitsee:Lan-si-
Saksan sotaministeri Straussin ä.s-:
kettam NATOn neuvoston kokouk­sessa
pitämän puheen. Tuskin Saksa
on päässyt Hitlerin sodan seurauk­sista,:
kun;: Lansi-Saksa'{i: •hallitus, -jo
alkaa asettaa Lan.si-Sak.san armei­jalle
samoja tehtäviä kuin Hitlerin
Wehrmachtille -aikoinaan,: asetettiin;
Ulbricht toteaa ja jatkaa, etla hal-
: liUsevlen; militarististen pnrienpolir
tukka voi päättyä vain vielä hirvit-ehdotuksia
^ tavampaan katastrofiin
:Kirje el;: merkitse; yritystä ..vakuut­taa
osapuolia 'toistensa: '.poliittisista
paamaansta,;. ..Ulbricht;:- !.kii\joit^
Hän sanoo, kuitenkin olettayarisa, o^
van mahdollista paastä :tiettyy :.lä-.
hcntymhseenj perustavLssa kysymyk-;
sissa. kuten Saksan kansakunnan
elaman: jatkuminen;.jonka Adenaue-,
rin politiikka ; vaarantaa. Ulbricht-jalkaa;:
eltei: :han : kuitenkaan voi
on vierailu Puolassa ensi maa­liskuussa
— ja hän toivoo voi­vansa
uusia sen ihanan _elä-myksen,
mikä "välittäjän"
ominaisuudessa tuli hänen
osakseen viime vuonna' vierail­lessaan
Puolassa sen jälkeen
kun .liittohallitus - palautti sen
huostassa olleet puolalaiset
taideaarteet kotiin. Toivotta­vasti
hän on oikeassa.
Kun Quebecissa nyt olevat
puolalaiset taideaarteet palau­tetaan
kotiin, Puolan kansa saa
takaisin osan omasta historias­taan,
ja me canadalaiset-saam­me
päästää helpotuksen huo­kauksen
siitä, että tämä kansa­kuntana
meille kiusallinen jut-tju
on saata .vihdoinkin pois
olettaa Ädenauerin tietoisesti halua­van
atomisotaa Saksan, maaperälle,,
ts, Sak.san väestön' suuren o.sanfyy-:
sillistä hävittämistä.
On järjetöntä vaittaä, että Länsi-
Saksa tarvit.see atomivarustelua, kos­ka
sltaniuka uhattaisiin; :;Jos Ade­nauer
•uskoisi;,: tahan,' olisi hänellä
mahdollisuus tukea Hrushtshevin
laajoja a.seistariisuntasuunnltelmia:.ja;
esittaa Sak.san rauhansopimuksen
valmi.steluihin ryhtymisellä kansain-valisia
takeita : Saksan rauhanomai-.
sesta tulevaisuudesta.
Lan.si-Saksa esittaa kuitenkin ai­noana
Euroopan; -maista rajavaati-:
muksia ja vaatu Potsdamin .sopi­musten
peruuttamista. Eikö Saksan
olisr aika NeuvostoliitonV esimerkkiä
:seuraten:tehda,oma aloite aseistarii­sunnasta,
Ulbricht kysyy. Sopimuk­sella
vahvistetun täydellisen ase ista-riLsunnfln
ansiosta Saksan kansa voi­si
elaa rauhas.sa; Jos Adenauer ei tor..
della halua Saksan maaperälle ; ato­misotaa,
-niin -todistakoon:: hän sen
teoilla ja huolehtikoon siitä, että
atomi- ja vetypommit julistetaan
pannaan'Saksan maaperällä.*
Kaikki toiveet Saksan demokraat-tispn
tasavallan liittolaisten estämi­sestä
kansainvälisten vncuvottelQjen
avulla auttamasta—Sak-saiT demok­raattista
tasavaltaa Länsi-Saksan
taholta tulevan sotilaallisen provo­kaation
sattuessa on ;tuomittu;rauke-nemaan,
sanoo Ulbricht. USAn edus­tajat
ymmärtävät,sotapolitiikan jat-kamLsen
merkitsevän kansallista it-
.semurhaa. Myös Ädenauerin olisi
tama tajuttava.
Saksan voima 01*^016 ' NATOssa,
vaan rauhanomaisessa ja demo­kraattisessa
valtiossa, Ulbricht ko­rostaa.
Nyt on kysymys siitä, että
huipputason konferenssin tarjoamia
mahdollisuuksia käytetään Saksan
kansan hyväksi.
Walter Ulbrlchtih kirjelmä päättyy
toiveeseen, ctta hänen kirjelmänsä
on alheenti vakvalle pohdinnalle' ja
julkiselle> keskustelulle raudasta , ja
sodasta, ja Saksan -yhdistämisestä
rauhaarakastavaksi, demokraattiseksi
cdistyksclUsekbi Valtioksi.
SEURAAVAKSI TEKOKUUN
SAANTI EHJÄNÄ MAAHAN
' New York. — Bostonissa tammi-kuuni
24; pnä;;pitämässään; puheessa
Rouva Eleonora Roosevelt kehoitti>
Yhdysvaltoja ,;;*suostumaan:f kaikkien
ydinaseiden kokeilujen kertakaik­kiseen
kieltämiseen.
, "Ydinenergian järkevän käytön
puolesta"-nimiseri. liiton s-Bost
komitean lounaalla rouva Roose­velt
-mainitsi /kannattavansa sopi-^
musta/joUa kiellettäisiin ydinaseko-kellut,
vaikka : ehdottoman ;varmaa
keinoa kaikkien . ydinräjähdysten
toteamiseksi rei: vielä olisikaan löyr
detty. Sopimukseen liittyvä - riski
on pienempi'^kuin .ydinasekokeiden
jatkamiseen liittyvä vaara, totesi
hän ja jatkoi:
Jos jokin hallitus jatkaa kokei-luja,;;
se ;-vaarantaa koko ihmiskun^.
nan elämän . . . Jos te lopetatte
kokeilut;:te saatte;aikaan sopimuk-:
sen, ja siihen mennessä, kun so­pimus
tullaan, allekirjoittamaan; te
varmaan; havaitsette; että on .löy­detty
tarvittavat teknilliset keinot
sopimuksen valvomiseksi. ^
Rouva Roosevelt kehoitti kuuli­joitaan
lähettämään kirjeitä «kon^
gressiedustajilleen ja vaatimaan^
ydinasekokeilujen kieltämistä. .;::
siTÄi
llliilllilllll
JA ;»MSS
•Ajfr.-?;-
FILOSOFIAA
m
i#1
Muuan nuori mies tiedusteli kfrran - \;fn
ImmatÄierKantilta tämän loppusuo-<
sina, miksi niin suiuri filosofi oU.jää-"/i^^
nyt naimattomaksi. , I — Minulle on käynyt kuten aina­•
1
kin filosofille, vastasi Kant. — Nuo'
rena ollessani olisin tarvinnut yai-
'mqn, mutta en ol^i pystynyt Mntä
elättämään, ja nyt, kun voisin ytd-,
mon elättää,; en; tarvitse: häntä enää; ;~
Moskova. — Avaruustutkimuk­sen;
näköalat ovat nykyisin valta-^::
;vat;epäilemättä on monivaiheis­ten
rakettien ' kehittämisestä mje-lenkiintoisin
tulos 'yhä raskaam-;
pien tekoplaneettojan sinkoami-nen.
avaruuteen^ lausuu neuvosto­liittolainen
professori Vladimir
Dobronravov myöntämässään
haastattelussa.
Avaruuteen lähetettävän rake­tin
viimeisen vaiheen paino mää-,
! räytyy monista, eri tekijöistä, mm; :
polttoaineen ja siis liikkeellepa­nevan
voiman tehosta. Samalla
ovatmerkittäviä tekijöitä raketin
: vaiheiden 'lukumäärä Ja. niiden
::tehon jakautuminen; 'Uskoakseni;
voidaan aivan lähiaikoinaTatkais-ta
V seuraava 'dynamiikan, mate-:
.maatinen tehtävä::smiten monta
vaihetta tuleeImaarättyä polttoai-
• netla,käytettäessä valita ja-miten ;
ne on sijoitettava,, jotta raketin ,
viimeiselle - vaiheelle voitaisiin;
antaa maksimipaino ja raketti
säilyttäisi sille: tarkoitetun vauh-
:;din, esim; sellaisen avaruusnopeu-den,-
jonka avulla voitaisiin saa­vuttaa
Mars.
Nämä eival enää ole mitään mie­likuvitusta,
van reaalisia suunnitel­mia,
sillä olihan- tammikuun 20; pnä
laukaistun .raketin viimesien : vai­heen
mallikappaleen nopeus .yli
26.000 km/t, SIIS' lähes ensimmäi­nen
-avaruiisnopeus 29;000 km/t.
: Uskoni että; monivaiheisen rake-,
tin-avulla, voidaan' tulevaisuudessa
toteuttaa ihmisen lento- avaruuteen
.sekä järjestää Maata kiertäviä suu­na
miehitettyjä avaruusa.semia
joilta av.iruu-slaivat lähetetään
edelleen .pitkän matkan lennolle;
:;-4- Millaista osaa mielestänne tu­levat;
näyttelemään suuret, maata
kiertävät tekokuut-planeettojen vä­listen
lentojen -pulmia ratkaistaos-ia?
kysyi haastattelija.
Ne merkitsevät suurta edis­tysaskelta
planeettojen välisten -yh-;
teyksien järjestämisessä. Paina­vaan
tekokuuhun: voitaisiin asentaa
ohjaus-.-: sekä suunnistamislaitteet;
On ,seiv.äd,;ettd jos tekokuussa on
ohjauslaitteet, niin se voi suorit­taa
entistä • tarkempia ja arvok­kaampia
havaintoja : ja monenlaisia
tieteellisiä tutkimuksia.
Täysin mahdollista on sijoittaa
suureen tekokuuhun kaukoputki
tähtitaivaan: valokuvaamista ivarten.
Silloin saataisiin ;taivaasta kuva; jo­ta
ei Maan ilmakehä himmentäisi.
Vihdoin voidaan tällaisella teko­kuulla
ratkaista vielä yksi tärkeä
tehtävä; Tekokuuhun voidaan asenr
taa jarrutusmoottoreita; jotka suo­jaavat
isitä palamiselta sen liikkues­sa
: Maan .ilmakehän tiheissä : ker­roksissa.
Seuraavassa .vaiheessa te­kokuut;
voidaan varustaa laitteilla,
jotka ; turvaavat -sen vahingoittu­mattoman
liikkumisen: halki V ilma-:
kehän sekä laskeutumisen joustiv;
vasti" Maan pinnalle.
Jokainen käsittää, että niih pian
kuin'Voidaan singota-Maahandakai-sin
tulevia tekokuita, astuu.välittö­mästi
esiuT^ kysymys ihmisen mat­kasta
avaruuteen, aluksi kiertä­mään
Maata ja v myöhemmin kau­emmaksi
avarjiiuteen.
•Viimeisenä kysymyksenä haastat­telija
e.sitti:
\VuoM'j.l959, oli eiittäin antoisa
a\^UHiiist\itkimuksiin tiähdeni:'Mitä
mielestänne voidaan ätässä: suhtees­sa
odottaa ;alkandeijvuoc|e^ aikana?.:
Tiede kehittyy-nykyisin 'suo-^
rastaan; ..'mielikuvituksellista...vauh­tia.
XJhin tapahtuhiät >4iltävfit'roh--
keimmatkin arviot;:v-Nikita Hrush-tshev
.-totesi v eräälle ulkomaiselle
kirjeenvaihtajalle,-.'.joka tiedusteli,
milloin - ihminen lähtee avaruusmat­kalle:
"Nykyisin on erittäin vaikea­ta
lausua minkäänlaista ennustelua
tuossa suhteessa". Joka tapaukses­sa
saamme vuoden 1960 aikana uu­sia
erittäin; mielenkiintoisia tutki-;
mustuloksia avaruuden valloituksen
alalla.: Hyökkäys avaruuteen Jatkuu.:;
Moskovaan Euroopan
suurin postitalo
vLontob.rr^ Neuvostoliiton uutistoi­misto
Tass .ticdoitti viime viikon lo­pulla
:että Moskovassa, on alettu ra­kentaa
Euroopan suurinta ;postita:,
loä.; siitä tuilee: kaksitoistakerroksi-nen
ja sen katolle valmistetaan:la3-
keutumispaikka helikoptereille; Ta-losra
tulee olemaan automaattiset
lastauskoneet.
SYYTÄ''HUOLEEN. *
Isa: "Minä.en tiedä, mikä minim
^vanhimmasta; pojastani c tulee. i^Ns^t-f
tää, etta hänen on hyvin vaikea pi­tää
mitä hän kulloinkin lupaa'."
• Ystävä: "Anna hänen'iruveta sää-havaiiinoitsijaksi."
Wehnerkm
havahtui
41
.1
a. >l
'A
'MM
Bonn. — Länsi-Saksan sosiaalide­mokraattisen
puolueen väliaikamen:;^
\ puheenjohtaja Herbert Wehner ä-settui
keskiviikkona tukemaan Itä^:
Saksan rosialistisenyhtenäisyyspuo-:
lueen pääsihteerin Walter Ulbrich-tin
tiistaina Adenauerille lähettä­mässään
kirjeessä esittämää ehdo­tusta,
että Länsi Saksa ilmoittaisi
luopuvansa ydinaseista.
Wehner jpahekiui Unbrichtin kir­jeen
sävyä mutta sanoi, että itse'
asia on täysin kannatettava. ~Jos
Länsi-Saksa hankkii atomiaseita,
pyytää Ita-Saksa epäileniättä niitä
Neuvostoliitolta.
Länsi- ja Itä Saksan varustaminen
ydinaseilla epäilemättä lisäisi ^vaa-;;;
raa Keski-Euroopassa, sanoi Vf^',
ner ja vaati, että asiaa on käsiteltä-;^
vä kymmenen vallan valiokunnassa
G?nsvessä ja huippukokouksessa."
^1
Suomen nuorisojärjestön valtuuskunta
ei itelpaakaan Ylidysvalfbiliin?
Helsinki. — KU — Suomen
nuorisojärjestöjen edustajisto, jo-,
ka on: maan kaikkien nuorisojär-;
jestöjen:-yhdyselin, : on joutunut;:
merkilliseeii^ tilanteeseen'; senjäi-.
keen kun 'USAii 'täkäläinen läiie-.
tystö on ryhtynyt perumaan jär­jestölle
aikaisemmin osoittamaan­sa
kutsua, jonka perusteella SNE
valitsi. 14-henkisen nuörlsoyal-tuuskunnan;
matkalle Yhdysvaltoi­hin.'
: SNEn keskustoimikunnan Koko-,;
uksessa viikko,sitten maanantaina'
asiasta keskusteltaessa .pidettiin
selvällä, että: mikäli SNEn keskus-',
toimikunnan';-etidotustaz-valtuiis-:
kunnan .nimeämisessä ei .otela
huomioon, ei valtuuskunta voi oi-*
Ia Suomen Nuorisojärjestöjen vai-;
tuuskunta.: Keskustoimikunta päät­ti
kehoittaa puhemiehistöään. ot-.
lamaan vielä yhteyden Yhdysval­tain
täkäläiseen suurlähetystöön.;:-
Suomen; NuVisojärjestöjenEdusr
PAULUKSEN MUISTELMAT
JULKISUUTEEN NL:SSA
^.Moskova.;— Sanomalehti "Kras-na
j a-, Z ji'ezd a " on :; j u Ikai ssu t k a t kel -
m i a; mar sa I kka Pa u 1 u ksen m u i s tel -.
mistä Stalingradin taistelujen osal­ta;
vSotahistorallinen.aikakauslehti
tulee jiilkaisemaaristoisessa ja koi:
mannes.sa:numerossaan: Pauluksen
muistelmia sekä aiineistoa ja; asia­kirjoja
.hänen henkilökohtaisesta
arkistostaan.
• iPauIus ;kirjoittaa muistelmissaan,
että Stalingradin hirvittävän on­nettomuuden
jälkeen, hän oli tajun­nut
Saksan kansan menneelle so­dalle
antaman uhrin •tarkojtuksetto?
muuden. Hän tajusi, vaikkakin
myöhään. :ettei "Hitler •.ainoastaan
voinut -voittaa sotaa,, vaan hän: ei
saanutkaan sitä voittaa, ja se oli
ihmiskunnan ja:Saksan kansan etu-;
jen mukai.sta". Paulus ymmärsi.
.että saksalaisten tuleeVkaikin voi­min
.pyrkiä :voittamaan Neuvosto­liiton
luottamus."
Mutta Länsi-Saksan nykyiset po­liitikot
eivät voi tätä käsittää, kir­joittaa
"Krasnaja Zvezda". Liitto
kansleri-: Adenauerille eivät Hitle­rin
:"laakerit" anna rauhaa;;: Bonnin
hallitsijat kulkevat vaarallista tietä,
joka VOI johtaa ikäviin seurauksiin;
Hitlerin jälkien seuraaminen mer­kitsee
itsensä tuomitsemista väistär
mättömään tappioon.
— Valas voi olla veden, alla 15
minuuttia ja haavoittuneena tun­ninkin.
;?:Kun se sukeltaa, painuvat
sen 'Sierainten väliseinät- v^
kain, joten vesi ei pääse niihin
tunkeutumaan.
tajisto sai viime vuoden lopulla vasrv:
taanottaa .Yhdysvaltain :. täkäläisen^
suurlähetystöä välityksellä kutsua
1 äheltää /14^henkin6nv; valtuuskunta.;
Yhdysvaltoihin tänä talvena; Siiur-::
lähetystön •taholta pidettiin ; asiaa^^*
hyvin kiireellisenä ja pyydettiin
: S N Et ä. toimittamaan henkilöluette-:;;
:lo jsnuilä^ctystöli^ JOI)1H|^UUIII 2 pi|
vään'tnelmessä.' SNEf t4irtii'iiäidei
toivomusten , mukaisesti. , Kaikille
jäsenjärjestöille^läheteUiin il'moitw» •
k o. valtousliHnn5^a>|a''pydyelSm
niitä pimeämään ehdokkaansa. En? :::
nen-(määräaikaa .koipo^tui; fidistv
ji'ton' TceskustbimiktiVtli jä i valitit "
järjestöjen; ehdokkaista'l^•nuor^o-': .-
työntekijää.ja heille varaeäustajajt,:.-;
jotka, määräpäivänä esitettiin Yh­dysvaltain
suuiiähetsytölle.
Tämä^ jälkeen aikoi asia saada;
omituisia piirteitä. Lähetystön ta­holta
ilmoitettiin että valtuuskun­nan
lopullisen valinnan tuleekin
suorittamaan Yhdysvaltain ulkomi-; •
nisteriö.;; 'Edustajiston keskustoina-.:;
kuntaaei suurlähetystön taholta ole .•:
senjälkcen asiassa informoitu. Ku-i
alustavaksi lähtöpäivämääräksi-:;Olt'
mainittu 14. 1 ja kun;siihenmennes-.:;';
sä eivät, useat keskustoimikunnan; ;
valitsemat henkilöt olleet saaneet^^^^^;-;
asiasta minkäänlaista: ilmoitusta, vai-.:::;:,;
koi'matkan järjestely vaikuttaa-var-*^r!
sin omituiselta. Sitäkin kummal­lisemmaksi
tilanne muodostui kun
suurlähetystön taholta alkoi saapua
kirjeitä sellaisillekin henkilöille,
Joita Edustajiston keskustoimikuii*:
ta ei ollut asettanut edes ehdokkaik- v
si. Mainituisca kirjeissä pyydettiia
asianomaista henkilöä, jonka lähtö
suurlähetystön ilmoituksen;;mukaan;):?;
"oli harkittavana", vastaamaan esi-te^
t^yihin kysymyksiin tammikuun
25 päivään mennessä. Lähtöpäivä-määräksi
ilmoitettiin kirjeessä 28. 2.-
Edustajiston: -keskustoimikunta: ö t t ' ;
nyt päättänyt kehoittaa puhemiehis-töään
ottamaan yhteyttä Yhdysval­tain
suurlähetystöön. ^
Prestiisi ei ole hegemoniaa
Useimmat näyttäniötoiminnan ys­tävät
tietävät rlfhan muuta, että
"hegemonialla" tarkoitetaan ylival­taa,
tai herruutta.
Tatu Pekkarisen "Peräkylän pro­feetta"
oli muistaaksemme ;korvirn-
.sa asti täynnä "hegemoniaa" vaik­ka
olikin suuri tohvelisankari kuten- rijlisempia kuin porvarit itse —
me muutkin; hänen asemassaan ole-,
vat.'
Vaikka "hegemonia" eli ylivalta
voi antaa ja aiheuttaa prestiisiä
("prestige"), eli suomeksi vaikutus­valtaa,
arvovaltaa tai mainetta, niin
sittenkin niiidcn .sanojen merkitys
on melko suuri. Yhteistä niille on
Ihminen voi saada tietojensa,,tal-lojcn.
sa ja kykyjensä perusteella ni­toa
prestiisiä, eU arvovaltaa ja niai-ncllM':
^ ' , ' •
^Mutta^prestiisiäTavoitellaan myös
monenlaisin vippa- ja 'vilppikei-noinr
Esimerkiksi oikeistolaiset
työväenjohtajat hakevat herroilta
porvareilta prestiisiä eli mainetta
ja arvovaltaa sillä, että vakuutta­vat
olevan.sa loppukädessä' porva
kulen:i;asia ;todellisuudessa monfessa
tapauksessa onkin.
Porvarit ovat koko matoja-vilpil­lisen
prestiisin tavoittelussa — ja
mitä suurempi on porvari, sitä suu­rempaa
vilppiä-hän" tä.ssä yhteydes­sä
harjoittaa.
vain se, cjjä ne ovat ^kumpikin n.s. Meidän mielessämme -ei ole nyt
vieraskielistä alkuperää'ja myös sjCt 4-e_"«-:al?i^ »^Ipit^
että niitä kumpiakin käytetäanT^^^kkincuvos-, kreivi tai aateli- ja
myös,; siiomcnkielisenä/vvcrsionav muut tittelit, joiden pitäLsi anta­man,
sitä prestiisiä niille, joilla on
varaa ostaa "sitä^ tyhjän olemuk­sensa
peitoksi
' Prcbtii.sikaiiiUdcllä' on huomatta-va
merkitys myös: kansainvälisissä
valtioiden suhteissa.
.Ottakaamme :esimerkiksi^^^^:^'W
ingtonistajtammikuun 25 pnälähcr
tettyNe\v>York Times Servicen-uu-^
tistieto,' missä meille kerrottiin sa­natarkasti
mm. seuraavaa: " —
"Washington - - Hallituksen us-kotaa"
n~-olevan siirtymässä uuteen
ohjelmaan mikä r sallisi rakettien^ ja:
satelliittien-ampumisen: prestiisitar;:
koitukscssä. — -
"Yhtenä ehtona on se, että pres­tiisi-
lähetykset- eivät saa vaikeuttaa
.suunniteltua' ohjelmaa puhtaasti
tieteellisessä tutkimustyössä. ^
"Vihje tästä muutoksesta tai ai­nakin
uudistuksesta-hallituksen, oh:
jelmassa tuli alleviivatuksi kun
Yhdysvaltain^^^:^^ ;;t
päämies, George V. Allen sanoi kon­gressin
tiede- ja tähtitiedevalio-kunnälleTettä
Yhdysvallat on me-,
liettämässä prestiisiä^ kautta ,maail­man
"siksi kun sc—ci-voi kilpailla
Neuvostoliiton'kanssa sen loistavis­sa
avaruusammunnoissa. / \
' "Allenin.! lausunto (arkistettiin
etukäteen kansallisessa avaruushal-
Ininossa. ' ' ,
'Valkoista -taloa lähellä; olevista
piireistä On ilmaistu mielipide, otlä
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
presidentti ^Eisenhower on lopulta- ;
suostunut Pentagonin (USA:n sota-päämajan)
ja muiden johtajain <
vaatimukseen, että hän (presidentti
Eisenhower) antaa järjestää repäi­seviä
propaganda-ammuksia, mitä
voidaan" suorittaa nykyisillä väli- -
neillä>. . ." - - , ' , , r ,^
Kysymys on siis propagandatem-pusta,
loistavasta sellaisesta, milii
pitäisi'saada sitä "menetettyä pres- • \
tijsiä" Yhdysvalloille! ' . v
SuonTalainen sananparsi opettaa ' '
kuitenkin meille,' että "kaikki ei
ole kultaa mikä kiiltää." Lapsikin ' 1
huomaa pian'eron oikein kullan»ja'
katinkullan välillä. '
Me uskomme myös, että nykyi­nen
vaikeutunut ja yhär enemmän -f
valveutuva ihmiskunta osaa''hei-' 5
posti erottaa jyvät akanoista — to- '
della tieteelliset saavutukset jois­takin
propagandatempuista. -t
Toisin sanoen, mitä tahansa pres- ,
fiisiä ~tällai^silla propagandatempun- T
la hetkellisesti saataisiinkaan, sillä ^v'<>
ei kumminkaan voiteta sitä<Ferä- '•,'<{
kylän profeeton "hegemoniaa".»eli ^
ylivaltaa kilpailussa T' sosialistisen ^''X^
ja kapitalistisen maailmahosai) s.vä- \ " |
Iillä «tämän, alan paremmuudesta;rv' ^^t
' - , — Känsäkouraa;^'