Vapaus, October 28, 1924

              '8hra2 ia,loliak. 28 R — Ite^. Ocfc 28fli, 1921
tolntttngapnlMDcn»
VAPAUS (Liberty)
The oBljr mgan of ffmudi Worken in Canada. ?•!>•
lialied i a Sndbory, Ont, every Tiiesda7f Thonday and
SatKday.-f ' .s-: " . - .• • •
Advertisine rates AQcjatx eoL ineh, MinJmom eharge
for sins^e iosörtion 75e..I>iKoant on etanding advertue-ment.
The Vapa'^ the best advertUdng medium
among the Finnifh Peo^le in CanadaT
TILAUSHINNAT
Canadaan vk. 14.00. puoli \dc. 12,26, kolme Idc
11.50 ja yks kk. 76c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykd vk. |5.60, puoli vk.
fS.OÖ ja kolme kk. fl.76.
Tilaukde, joita ei seuraa raha, ei tolia I£hettam3än,
yaitri asianuesten joilla on takaukset.
i
Dmoitnshinta kerran julaistuista ilmoituksista 46c
palstatuuBtalbu Suurista ilmoituksista sekä ihnoitnk
•ista,: joiden tekstiä iet joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoltukset.|2.00 kerta ja 60c
lisää jokaiselta inuistovärssyltä. NimenmuuttoOmoituk»
set 50e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
•2.00 kertb, |3.0a-kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset &0e
kerta. $1.00: kolme kertaa. Tilapäisilmbituksista pitää
raha seurata mukana. /
TiiJftain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen tentaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter.
Vapauden konttori ja toimitus: UbertyBldg Ix>me
St Puhelin 1038. Postiosotc; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
persoonallisella nimellä. ,
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
V
Kuinka ""Jumalan kuva" asu^ ja
M elää .
Yli ^ neljäkymmentä prosenttia British Coliiinbian
miespuolisista työläisistä on puutavarateollisMuden pai
velukseasa. Vuoden 1923 kuluessa nämä työläiset tuot
tivat 15,700 juoksujalkaa puutävaraa.minuutissa ja toi»
•in sanoen, niin paljon' puutavaraa kun tarvitaan viisi-huoneisen
asunnon rakentamiseksi. Koko vuoden ku­luessa*
pantiin niin paljon tukkeja veteen, että niistä
olisi rvoitu; rakentaa sellainen luuipui^i, olisi
200,000 yksikerroksista asuinrakennusta.
Tuottaessaan tuon huikean määrän puutavaraa, asui
«nemmisto sen tuottajista sullottuina pienim kotuksiin,
' I ' jotka on tehty niin huonoista ja oksaisista laudoista;
' etteivät sallalaitokset^ voi päästä niistä muutei^ eroon
. , kun paneni^Ua ne polttopuiksi.' Nuo faoUkelit oli ra*
' ' kentiettu tuoreista ja vetisistä laudoista, jotka kuivain
r/ jlmaln tullen ravistuivat, jättäen suuria takoja liitosten
^ 'c, Icohdalle.' Oksat myösk^ ovat uMissa tapätduissa pu
4 / doilleet pois, jättäkn seinät täyteen reikiä, ja Vm uJf!"^'^ '^'^'l Neuvosto-Venajan ja Puolan valilla
I
tossa on: harvoin ilmaventtiinejä, niin nuo; reiät vtäyt-tivät
,nudeh tehtävää."^ • ; . , , ;
% I^iat,. jotka ovat vallan maan rajassa, on myöskin
'tehty tämänlaisista aineista. Ne niyoskin ravistuivat
ja kuivuivat; jättäen^siten suuria rakoja ja oksan^rei*
iiiä, joistiätaivaaii tuulet puhaltelevat vinkuen sisään,
löytäen taasen tiensä ulos seinissä olevista raoista ja
'reijistä. Täten saatiin Vapaasti ensiluokkainen ilmab'^
vaihtojärjestelmä. ^
Tuotantoprosessiin loplättua saivat metsämiehet la>
puttaa tiehensäimöiätaasuntokotuksistaan ja mennä mi­llin
tflluaval. läietc^in pois maasta, eitä
British Columbia voisi «kukoistaa tuotantonsa kauttoi»
'h
p v ,
" lyöväenluokan yhtenäisyyden
] puolesta r
Edo Fimmen oh kirjoittanut varsin mielenkiintoisen
J(irjasen, j o n ^ niJMnä W! «Euro vaiko
Europan ostJceyhtio?» Fimmen osoittaa kirjasessaan,
että sodan; loimttuB on: tapahtunut y
taalin keskittyniinen yhä harvempiin käsiin. Tämä
, ' ^ kdbitysprosessi aikoi tosin jo enneq sotaa mutta edis-tyy
se jättiläisiukelin;-
j^ul^ suurkapitalistit entistä voimallisemmiksi, ^ mutta
Johtanut vararäikoon ,keski> ja pienomistajat. Sot«i tar-
'ifriUrkä|ii^&^^ suunnattomia voittoja. f^tkAf,
laisten Sutikajiitalistien liittyminen yhdellä ti^Ma
liseamalla alalla kansallisesti ja kansainvälisesti trus­teiksi
j a muiksi yhtymiksi ja työn; edelleen jatkuva ko-neellistuttaminen
tdcevät kapitalistit > yhä voimakkaam'
miksi. Suurelle' osalle työläisiä eivät hiestyttäjänsä
«nää''ole «maanmtehiä», vaan ovat kaikkien muden
kapitalistit yhdessä ribtämässä heitä: Eivätkä kapita-l£
5tit'enäa käy-taiste vastaan kansallisesti
,vaan kansainvälisesti. ,Tämä pakottaa' myös työläiset
^ läiymäanxtaisteluaan kansainvälisesti. Ennenka
;v ^ , tehtävä ;^oppU;;työläis(en hajaantuneisuudesta eri poliit-
^ tista icarvaa' oleyain, kautta.
Venäjän: ammattiyhdistykset ovat ehdottomasti otettava
'Amserdammlnternatsionaleen, ilman nut kun ei voi­da
käydä mitään vakavaa taistelua. Elleivät ammatti­yhdistykset
• toteuta kansainvälisyyttä^^]^
^ ja kukista: kapitalismia, ei/koskaan.^|läästä vapaiden
l |asavältaino^'europalaiseen liittoonv^^ vaan saadaan sen
m
•ijaan Europati^osakeyhtio. ^
Fimmenistä ei-^^^ a ^ tehtävä enää
J^-^" o|e, jkntejt ennen sotaa v a ^ amsnatillinen toiminta
vaan «kapitalismin murskaaminen,.maailmanvallanlra^^
>^ knons |a sosialismin toteuttaminen sen kautta.» Tä-ifyMr
'inwkfii vaaditaan• ammatilliset liildceen yhä anica-
^ rampaa %htenäisyyttätkansainvä^ Häii
t ' «soittaa ^I<>i8tayasti^v k o i d u n
nojalla ^työläiset Jyodään' maas^ toisensa jälkeen. ~
Buonialaisten siirtplaisten palau-i|
u^t::€aiiadasta
Sen:johdcifetiC^iöta viime aikoin<hv,on ,tavalli$ta
«nemnän «uoknalaisift Canadaan tulijoita^ pidätetty mai-
3»auiöiisiu»Äi^^to myo^ Quebecissa,
^ 4)nSntme^iw>^^ Canadan siirto-
^> -1. . . . / 'n'jpW«.k y s y e n ' S y j ^ tähän ilmiöön.
Vastadcseksi on ee saanut, etlä p i d a t j t o koskevat etu­päässä
niUsia, joiUa d ole ollut vaimaa adUaista osoi­tetta,
että viranomaiset olisivat vakautetut henkilön
tulevan turvatuksi.';
Siirtolaisviranomäiset midca kuin hyymakin suoje»
lusenkeleinä eivät kuulemma haluaisi nähdä, että nuo*
ret suomalaiset tytöt mjalkustavat kaivos- tai metsä-kämpille^
koska he siellä voivat jouUia vaaroille dt-tiiksL
Heillä täytyy olla jonkun perheen osoite, jonne
he varmasti madbstavat ja joka pitää heistä huolen.
Soi johdosta, että moni suomalainen Canadaan tu­lija
on amoaksi osoittedsseen ilmoittanut Suomen kon­sulinviraston,
käymättä kuitadcaan siellä tai antamat­ta
tietoa olinpaikasta, mihin on mennyt, ei tällaista
katsota suopein silmin, j
i^uurin osa pidätyksiä ja tdkaisin palauttamisia on
kuitenkin tapahtunut sen. vuoksi, kun siirtolaisviran­omäiset
ovat kuulustelussa tulleet siihen käsitykseen,
että henkilö aikoo menna\^Canadan kautta luvattomasti
Yhdysvaltoihin. Tällaiseen luuloon ovat viranomaiset
tutkiessaan tulleet, jos henldlöllä ei 0^^ Canadassa ke­tään
omabia tai tuttavia, mutta sen sijaan ilmoittavat
Yhdysvalloissa sellaisia olevan. Kun vielä lisäksi joil­lakin
on passi otettu myös Yhdysvaltoihin matkusta­mista
varten, herättää se epäluuloa.
Nämä ovat pääasiallisimmat syyt^ jotka aiheuttavat
ikävyyksiä tulijoille, jopa voivat saattaa siirtolaisen
palautettavaksi. Toistaiseksi on kyllä palautettu ver­rattain
vähän suomalaisia —^kesä-, heinä- ja elokuiden
ajalla tänä vuonna ainoastaan 7 Halifaxista ja Quebe­cista
vielä vähemmän, mutta jos puheenaolevat syyt
jatkuvat, voipi palautettavien määrä nousta.
Sen tähden olisikin suotavaa, että Suomen sanoma­lehdissä
huomauteltaisiin edellä olevista pidätyksen
sybtä varoitukseksi Canadaan matkustaville.
Kansainliitto^ ja Neuvosto-Venäjä
Syynä siihen, että Saksa vitkailee tehdessään pää^
töstään yhtymisestä kansainliittoon, mainitaan, että
Saksan ja Neuvosto-Venäjän välinen Rapallon sopimu^
säätää, ettei Saksa saa tehdä sitovaa sopimusta, kaik­kein
vähemmän sotilaallista. Neuvosto-Venäjälle viha­mielisen
vallan kanssa. JKansainliitto .käsittää suurim­malta
osaltaan neuvostovallalle vihamielisiä valtiolta,
ja suhteiden purkaminen Neuvosto-Venäjän kanssa
merkitsbiSfdksalle erittäin raskasta bkua, Neuvosto-
Venäjä ;kun on sen teollisuudoi parhain meneldimark-kina.
Että Saksalla on todella syytä arvella, näkyy
«Timeksen»,kirjoituksesta, minkä.mukaan Geneven so­pimus
tulbi käytäntöön vihollisuuksien syttyessä Puo­lan
ja Neuvosto*Venäjän välillä, jolloin Saksan olisi
suostuttava siihen, että ranskalaiset saisivat lähettää
joukkoja Puolan avuksi Sakean alueiden kautta. Mah
tukbi ^Ranska .sib aktiivisesti viimeksi mainittua, sa­idalla
kun Ranskalla olisi oikeus käyttää Saksaa liikeh­timisensä
läitökohtana. '
Väite^^ että kansainliitto muodostabi kapitalistisen
taistelujärjestÖn 'Neuvosto-Venäjää västä^^
kuin tämä ei lukeudu siihen, saa^ vahvbtuksensa siitä,
ett^ samaan aikaan kun kansainliitolla-parhaillaan oli
istuntonsa penevessä;; oli sinne .kutsuttu myös toinen*
kin konferenssi, miiikä takana on «Jatkuva toimisto
taistelun käymiseksi 3 Internatsionaalea vastaan.» Tä
mä tonnisto on vain entbten rojalistbten' ja vastaval
lankumouksellisten järjestöjen uusin- piainos, ja on se
viime aikoina ollut kuumeisessa toimessa laatimalla
ryöväritarinoita Balkanilta, mitkä tarinat 'sitten ovat
kaiisainliiton Balkania koskevan «huolestumisen» ai­heena.
Kun mainittu toimbto on myös pitänyt kan
sainliittqgi päivän tasalla Georgian tapsditumaip-siih
teea,-njin käy ilmi, mistä sameista lähteistä on kotoi'
sin kansainliiton piirien huolenpito «georgialaisesta
dem(^ratiast&» ^ Mainittu vastavallankumouksellinen
toimisto ei ole mitään muuta kuin kansainliiton propa-gandalaitos,
ja itse' kansainliitto njicyisessä kokoon
panossaan suurkapitalistien ja vastavallankumoidcsel
Ibten huonosti demokratialla verhottu välikappale kan
sainvälistä työväenluokkaa ja, Venäjän työväenvaltibta
vastaan.^
Kaupunki, niissä on ai*
noastami juutalaiffla
Unn^Bmat luvut jontalaJsteh k ^
timaan hiomiakertomnkBessa ovat
verrattavissa Tel-Avivin historiaan.
Tämä dn, mitä voidaan kutsua enai-maiseksi
a^eleekd siionismin unen
täyttymistä kditL Tel-Avivin kau­punki
on ensimäinen täysjuntalai*
nen yhdyskunta, joka on .ollut ole­massa
2,000 •vuoteen — ensimäinen
kunta, jossa on yksinomaan juuta­laisia
ja jota hallitseyat ainoastaan
juutalaiset juutalaisten yksinomai­seksi
hyödyksi. Tel-Aviv näyttää
kaunefamnalta yhdyskunnaksi, ei ai­noastaan
Palestiinassa, vaan koko
läheisessä IdäsÄ Se on rappuma-ton,-
itsenäinen^ oma hallinnollinen
ja itse itsensä ylHpitävä, juutalais­ten
rohkeuden ja äljm, yritteliäisyy­den
ja luonteen mnistomerkki. Se
on tulos palestiinalabten yksityises­tä
alkuunpanosta ja kiittää menes­tyksestään
kokonaan itseään.
Seikon vakuuttava todistus ei.
juutalaisille matkustajille, että juu­talaisten
kotmiaan liikkeen lopulli­nen
menestys on toteutettavissa.
Tel-Aviv on tuskin kolmetoista vuot­ta
vanha, mutta siinä onlähes 20,-
OOO asukasta ja enemmän kuin tu­hat,
kotia, kaikki valkoisia kuin siio-nbtien
lipun pohja ja yhtä miellyt­täviä
silmälle kuin sadekuuro pitkän
kesaknivuuden jälkeen — tuhat ko
tia hauknttelevine puutarhoineen
edessä puhtaat, leveät, puilla ja
pensailla reunustetut kadut. Olisi
sääli, jos joku matkustaja, joka käy
Palestiinassa, - jättäisi katsoipatta
tämän tahrattoman kaupungin. Se
on vapaa valtiollisistakin vehkeilyis­tä.
Tel-Awv sijaitsee Välimeren
rannalla lähellä vanhaa- Jaffaa, jo­ka
on kuuluisa appesiineistaan
mutta huotiossa maineessa merisata­mana,
kun ilma on myrskyinenl Tel-
Avivin pormestarin ja neuvoston
edistysmielisen suunnitelman osana
on muodostaa satama, joka on laa­dultaan
ensimäinen ' läheisen Idän
rannikolla. Suunnitelmia täydenne­tään
parhaillaan ja! muutaman vuo^
den kuluessa aloitetaan ^.suuret ra.
kennustyot.
Ifahdollisesti kysymykses^Ievan
elävienknvienteatterin nerokas jph-tokunta
sytyttää ieaitenn palamaan
silloin kuin siellä näytellään maSi,
missä on tulipalo, ja antaa rySstää
katselijat rilloin kuin näytellääs
rosvokuVia.
fllmitaide edistyy.
t—P; .. • ,
Eiko Columbus olekaan
ensiniäisdcsi ]o3ii^
nyt Anienkaa
Colombus ei ollut ensnnäinen eu
ropalainen, joka kävi Amerikan
mannermaalla ja topakka "'ei ole
Amerikan indiaiiien alkuperäinen
taote Amerikaan Afrikasta. Nämä
opistosta kertm tavattoman kotkeal.
Ie kehittyneestä nqraJieimott i i i i.
titietedliseftä- ladcennosta. Hän
sanoi, että muutamista hyvin
Jyneistä kivikalentereista pä$
in Bäi.
iästiin
selriHe. aina vnot&m 3373 ennen
Kristusta. Amerikan Maya yhdis­tyksen
presidentti, William Gates,
joka on luokitellut iioin, 2,0(K) Me^
ro^yfimerkloä ja kuluttanut niiden
tutkimiseen yli 25 imotta, saadak­seen
selville niiden merkityksen, fl.
maisi ajatuksensa, että "aivan lä­himmässä
tulevaisuudessa voidaan
kaksi .väitettä esitettiin äsken päät­tyneessä
Amerikan-tntkijain (Ame-ricanist)-
kokouksessa Göteborgissa,
Ruotsissa, ja ' nämä väitteet saivat
puolustusta. "Amerikanbti" e
Amerikantotkija on erityisesti pe­rehtynyt
tiedemies jollain alalla
läntisen pallonpuoliskon muinaisa:
kaistan ja primitivisen sivistyksen
aloiUa. Näitä tiedemiehiä oU Go
teborbbsa koolla kaBddaan 150 ja
kaksikymmentä tieteellistä esitystä
oli kesknstelunalaisena.
Kokouksessa esitti koöhenhaminal
lainen tiedemies tri Sojhus Larsen
Venäjän änmiattiliittojdn asema
Yleisvenäläisen ammattiliittojen keskusneilvoston
äskettäin ilmestyneessä toimintakertomuksessa on m.
m. selostus ammattiliittojen keskusneuvoston rahalli
sesta asemasta vuoden 1922 alusta vuoden 1924 ke^
vääseen. Siitä ilmenee, että keskusneuvoston tulot
vuonha 1922 ovat olleet' 5J678 mii jaardia neuvostorup-laa,
jobta,jäsenmaksuja on 331 miljaardia eli 5.8 prof^
Valtion varoista on saatu 5,027 milj. rupi. eli 88.5
iros. Vuoden 1923 samoin kuin tämän vuoden ensi-maisen
neljänneksen tulot Ja menot on laskettu kulta*
ruplissa. -Vuoden >1923 tulojen kokonaissumma on
1,997,24^ kultaruplaa,jobta jäsenmaksuina on kannet­tu
132,804 kultaruplaa eli 6.6 pros., jota vastoin val­tion
varoista ^ saatu avustus on 1,816,115 kultaruplaa
eli 90.9 pros. Vuoden 1924 ensimäisen vuosineljän­neksen
tuloina on 867,458 kultaruplaa, jost^a summasta
jäsenmaksuina on koottu 61,968 kultaruplaa eli 7.1
pros. ja valtion varoista on saatu 796,044 kultaruplaa
eli 91.8 pros.
Oman arvon tuhto _
Valveutuneettyöläiset ovat aikoja- sitten^ käsittä
neet, ettei poiVaristo työlabiä lähimmäisinään pidä.
eikä heidän edukseen toimi muuta' kuin sen, mifä on
leille itselleen ja heidän luokalleen hyödyksi. Työ­väelle
suodaan valistusta vain sen verran, että se- osaa
paremmin raataa ja. tuottaa mammonaa niille, joilla
sitä jo ennestääi&in^op. .
Tämän meidän työläistenkin pitäisi jo kaikkien kä­sittää
ja alkaa toimia sen midcaan.
Työläisten tärkeimpiä tditäviä tällä hetkellä on jär-jestäytyininra
ja itsensä sekä toveriensa kehittämintia
ja ohjaaminen.' Sen. avulla - opitaan käsittämään elä­mää
ja olevia oloja oikeassa valossa.
Mooseksen laintauluja
löydetty
Vaikka italialainen fPusco (epäi­lyttävä
nipii) olisikin löytänyt L i
viuksen teoksia eikä päästänyt maa­ilmalle
ennenaikaisia uutisia, niin
olisi hänen löytönsä varmaankin
jäänyt, varjoon englantilaisen ar­keologin
löydön' rinnalle. Englan­tilainen
väittää löytäneensä ei vä-hempää
eikä enempää kuin itsensä
Mooseksen laintaulut. No mikäpä
siinä. Nykyään löydetään kaiken­laisia
asioita ja fefiraroita. Mielen-kiinteistä
asiassia kuitenkin' on se,
että taolubsa on riimukirjoitusta.
Se viittaa siiheni että senaikaiset
kansat olivat lainanneet sivistyk
sensä pohjoismaista. Paljon mah­dollista,
että Mooses on . saanut ai-kukulusivistyksensä
esimerkiksi —r
Ruotsissa. Ja ' on siinä löydössä
toinenkin mielenkiintoinen puoli,
vaikka se onkin tehty pyhän S i i
nainvuoren rinteillä. Kun ei ole
ammattimies vanhojen taulujen löy­tämisessä,
ihmetyttää se nimittäin
näin maallikkoa, mbtä~^ englantilai­nen
tunsi Mooseksen käsialan. Löy­täjä
ei ole kyllä vielä syystä tai
tpbesta sovainnift 'iUioitläa, ^taitä
tauluissa on, mirtta^knn emme tun­ne
Mooseksen kirjallisesta tuotan­nosta
muuta kuin laintaulul;, roh­kenemme'
jo näin etukäteen olet-
;taa, että kysymyksessäoleva ; teos
on juuri juutalaisen lakikirjan van.
hin painos. i
Amerikalaista kekseli­äisyyttä
filmitai-
' teensä
Tässä äskettäin näyteltiin erääs­sä
-Nevadan filmiteatterissa kappa­letta,
jonka nimenä oli "Jäämeri.'*
Tehostaakseen näytelmän vaikutusta,
keksi teatterin - johtokunta oivalli­sen
tempun. Se järjesti nimittäin
asiat niin, että kim Jäämeren jäi­set
maisemat kulkivat valkoisella
kankaalla, puhallettiin samaan ^ai-kaan,
keinotekoisesti jääkylmäksi
tehtyä ilmaa teatteriin- Ja - vaik^
tus oli tehoisa sekä siinä suhteessa,
että katsojat saivat todeUiseÄ kä-sityksen
jäämerestä,:; kuin myöskin
siinä suhteessa,? että inflnenssaepi-deinia
ja kenhbokuume raivaavat
paraikaa i kaupungissa, .jonka : lääl-karit
hykertelevät käsiään. :Kaupun>^
ginr jäakäriyhdistys,; jonka' m
taa'Ijaikki kaupun^n ^lääkärit^ lu­vultaan
neljä, onlan päättänyt k i i -
tollisnudeksi elävienkuvienteatteriu
johtajalle antaa ilmaiseksi lääkäri­hoidon.
: Liikavarpaiden poistaja^
joka on myös täiän saakka jnkenut
itsensi; lääkäriyhdistykseen knnlu-vakä,
on pannut knitenldn vasta­lauseen
.lääkärien; menettelyä vas-.
taan. ^
todistuksia siitä, että portngalila
nen amiraali, Joao Corte-Real, jon­ka
kuningas oli lähettänyt etsimään
uusia maita, saapui Amerikan ran
nikoTle St. , Lawrence joen suulle
V. 1474i Tätä seutua kutsuttiin
myöhemmin nimellä "Stockfishland.
Azorien historiarf mukaap _ nimitet­tiin
amiraali Joao Vaz seudun va­rakuninkaaksi
samana-^ vuotena: palk­kioksi
siitä,' että hän oli löytänyt
tämän uudeii maan. Tri Larsen e
maininnut tiesikö Columbus tästä
löydöstä mitään' vai oliko hän aivan
tietämätön, että Amerikaan" oli jö
silloin saavuttu. V
Toinen ^luennoitsija; prof. Leo
Wiener,. Harvardista, esitti Göte­borgin
kokouksessa väitteen, joka
jyikästi^-rpoikkeaa siitä,hiettä Arne
rikan kouluissa* opetetaan, että mu­ka
tupakka olisi indianienalkupe
räinen tuote. Hän väitti, että tu­pakka
tunnettiin Europassa ; jo en
nen Amerikan löytöä j a ^että in
dianit saivat tupakkansa Afrikasta
aluksi. Hänen väitteensä perustuu
kielitutkimuksiin, ^^oiden avulla hän
on ' S a a n u t selville, että'paljoa en­nen
kuin ' Amerika löydettiin löyty
monissa kielissä sana "tobacco" vain
eri tavoin kirjoitettuna ja tavattu-:
na. Tupakka ei 'siten ole Amerikan
alkuperäinen tuote, vaan pairtvas
toin tullut Afrikasta.
Professori • Franz Boes Columbia
yliopistosta selitti kokouksessa, et^
tä Amerikan muinainen sivistys, jo.
ka on noin 10,000 vuotta vanha, ke-^^
hittyi täällä aivan riippumattomana
ja muista imaista' aivan .erillään.
Hän 'selitti nskovansa, että lasukkäa'
Amerikaan tulivat'vanhasta maasta
mutta mistä he täni^ saapuivat
siirtolaisina, ja että heidän sivistyk­sensä
kehittyi * Amerikalle aivan
ominaisella tavalla; Sitenpä heidän
maanviljelyksensä ^ perustui maissin
viljelykseen, mikä on alkuperäisesti
Mexicosta kotoisin. Saviastiain val­mistus
kehittyi myöskin |lman muu­alta
tuotua .alkuvaikutusta.i. Hän:
viittasi puheessaan, että kaikki rat­tailla
varustetut ajopelit olivat ai­van
tuntemattomia Amerikassa, he­vosia
ja nautaeläimiä ei käytetty
maanviljelyksessä ihmisen apuna.
Pronssin käy^minen- sota-aseisiin
ja työkaluihin on verrattain myö­häisiltä
ajoilta Amerikan puolella;
Alkuaikoina taottiin kuparia erilsd
siin tarkoituksiin ain^ tmrpeen mu­kaan.
Tässäkään ei prof. Boas näe
minkäänlaista vaikutusta • vanhan
maailman puolelta. Professori Boas
arvelee näiden- ja muiden>syiden pe­rusteella,
että Amerikan / alkuperäi-nen
sivistys ei ole kehittynyt min
kään ulkoa tuodun alknsivistyksen
perusteella, vaan on omaa luomaa
alusta alkaen. ^ ^
Useat Maya-sivistyksen tutkijat
joka sivistys oli korkeimmillaan
useita vuosisatoja ennen kuiii Go-umbns
saapui Länsi-Intian saarille,
esittivät harvinaisen 'tärkeitä asia
kirjoja tältä sivistyskandelta. Mo­nissa,
niissä oli kuvia, joilla valais.
1 iin siristyskautta. Niinpä saapui
Götenborgiin Caifnegie Insti*aten
professori Sylvanus G. Morley
suoraan kaivostöistään muinaisaikai*
sen Maya kaupungin Chichen Itzan
raunioilta. Tämän kaupungin raiii^
niot ovat Tucatanissa. Hän kertoi
löytäneensä tässä pyhässä' maya-teimon
-kaupungissa' > merldniää ja
arvokkaita jätteitä, , temppeleitä.
joissa oli sadottain komeita pylväi­tä,
'kauniisti leikatnita jtunalien ku­via,
veistokda ja relitikuvia, jotka
kaikki todistavat korkean knittnnrin
olemassa oloa ja korkealle kehittyi,
neen arliitehtjuurin kehitystä. Prof.
Morley r kärtoi niinikään löytäneen-hyvin
^säiljrneen^ > tattssäentim;
jossa harjoitettiin yleisiä tansseja
ja leikkejä.
Tri Joseph Spinder, Harvard yli-lukea
mayahistoriaa. Myöskin
kertoi, että kno. nämä merkkikir-jaimet
tullaan tuntemaaz^ 'saadaan
selville Kedd-Amerikan ^ kansojen
historia; joka on yhtä hämmästytä
vä ja nierkillinen kuin; kons^maän
vanhan Egj^pön. — - F . Li. 1.
: Osastoa kokenksess» lokakuun 19
p. yhtyi, osastoon jäseniksi seuraa-«<
vat toverit: Siuri -Siren, HUja Ri­patti,
Ilma Rönty, Minja Mäki,
Martti Laakso, Hjalmar Holmsted,
P. Kustaa Niemi, Urho' Toukonie-mi,
Hugo Leppänen, Alma Kettu­nen,
joille kaikille myönnettiin täy
det oikeudet, sekä johtokunnan' eh­dotuksesta
väliaikaisella toveriluor
tolia ollut tov. J . L . Kotimäki hy­väksyttiin
tästä alkaen täysiä oi­keuksia
nauttivaksi osaston jäse-neksL^
Kaupungin keskuskomitean pyyn­nöstä
valittiin kaksi jäsentä järjes-täniiään
kansainvälistä Venäjän val­lankumouksen
seitsemättä vupsijuh
laa. Edustajaksi vfilittiin toverit
O. W. Hytönen ja Alex Anderson.
Kansainvälinen juhla kaupungissa
vietetään marraskuun seitsemäntenä
päivänä. ^ Ajasta ja paikasta ilmoit­taa
toimikunnassa olevat osaston e-dustajat
myöhemmin.
Suomalaisten Iceskuudessa pää'
tettiin myöskin erikseen viettää Ve­näjän'^^
vallankumouksen seitsemättä
vuosijuhlaa, jota jär^stämään va­littiin
seuraajat toverit: W. Vurta
nep, A. K i ^ , Nurmiaho, Ida Saa­rinen;
Aino Toukpniemi, Mari Kin-gelin.
Juhla vietetään osaston hup-neustolla
sunpuntai-iltana 9 ,p, mar­raskuuta.
Tatevia huveja. Laivan kannella
esitetään lauantaina, marraskuun 1
päivä. Siis täyttäkää katsomo .vii­meistä
tilaa myöten. Näytelmä: an­saitsee
täyden huoneen, ollen ar­vokas
laulunäytelmä, jonka esityS
näytelmäseuraile qn .tullut ^maksa­maan
huomattavan ^summan, ': sillä
?«»iwjea lopuksi veA^^.
anodossa.
Jokaisen
toinen ja neliäs —
denteni snmmntaina
joten olisi toivottav^^^ko-lukuisemmin
näihia k ^ ^ T ^ "
»jotaan. Näissä J ^ ^ "^
JkJiJr ta ineadminiot ymtiliasitsäu. us h a S -^T
ttyokus^iä ptuovheeridieenn jafmon nn,t-o ojevne yrni tntäaw^^
muodossa, p^j^^^
l on tavallista
^ jotka ovat
gldcabmnaHe.. saapune^ ^
J«tenkin-vaan pienen joij^:
ta^ väestöstä, näkee os^Ä^
naiasa tilaisuuksissa ja kuiftaS^^
näaun^tilaisnuksiin aivan Tapa f
den esitysten
kunnallamme
män ihmisiä
erikoisia näytelmässä tarvittavia vä­lineitä
on pitänyt hankkia.
Marraskuun ^ päivä, lauantai-ilta
on tavallisuudesta poikkeava, sillä
silloin on ^uret naamiohuvit, jois^
sa parhaimpien aiheiden esittäjät
tulevat palkituksL' .Alkakaa siis
valmistautua sanottua tilaisuutta
varten ollaksenne tilaisuudessa par­haimpien
aiheiden kuvaajina.
Marraskuun 10 päivä" on Cana­dan
. hallituksen määräämä tavan­mukainen
kiitospäivä joka viete­tään
juhlapäivänä Canadassa. Ca­nadan
itsetiedoton väestö tuona
päivänä syö' erikoisemmin valmis-ettuja
ruokia ja kiittää kirkois­saan
vuoden saavutuksista, sillä t u ^
hon päivään mennessä on maänvilje-ysväestö
jo jotakuinkin korjannut
satonsa.
Järjestynyt työväestö tietysti on
erillään tuosta niinkuin moiiesta
muustakin nukutospäiväksi järjes­tetystä
juhlasta, järjestäen its^ päi­vän
juhlansa tehdäkseen S:agStatsio^
nia oman : asiansa hyväksi '-Toron­ton
osaston johtokunta tuona päivä­nä
järjestää myöskin juhlan, myös
oikean • ruokajuhlan ja sen yhtey­dessä
myös ravitsee henkisesti. En­sin
tarjotaan hirven, paistia' sekä
mojakkaa. Sen jälkeen pautitaan
Bäänpääsy kaikiUe p a i k k a Cj
oleviUe suomalaisUle. Ei £ ^
edes osaston jäsenyys kysyoyb^^
8ä. joten allekirioittanut toiroT^
des sen verran paikkakunnalla ok.
vie^ffTsnomalaisten harrastavaa hai:'
kamme asioiden kehitystä, että
talukuisina olisitte mukana ,»5».
tuissa tilaisuuksissa. Epäileoitti;
ne ovat monta kertaa edistäTäauS.
kuin monet yksilöllisesti järjestetrt
monenmoiset* senrustelntilaisnndet
Siis ensi ja seuraavissa kokouhis.:
sä toivon näkeväni suomalaista ty5^
väestöä runsaslukuisesti ednstetto-:
na sanotuissa valistustilaisnokäsa.
- • . . • : j ^ : " -
Port Arthurin uutisia
Sisältö poraustako? PaikaliiEei»
P. B.«U. rengas, kuten jo ennea
on . kirjotettu, on varmaan ruven­nut
''sisältä poraamaan" paikallista
sotilasosaston soittokuntaa koska 0-
yat, ruvenneet sen kanssa yhteen
tpimeen, antaen konsertteja ympäri
kakspiskaupungeissa. Viimeksi täl­lainen
tilaisuus oli järjestetty ien-kaan:
toimesta Labor Temppelille ja
hyvinhän ne sotapillit pahj^vtt
kin yhdessä "iiiiden' soittokoneideni;
kanssa, jotka ennen oli työläisteD:;
juUissa vallankumoussoittoja ka>^
jahutelleet. Kone nähtävästi ei bt^
80 ; sitä : mitä -niillä soittaa, jos se
ovat työväen . vallankumoussoittajä
tai. isänmaallisia sotilassoittoja,
lä ' niiden • käyttäjähän sen määräi, •
niinkuin -nykyään määrää työyäea']
Järjestön nimellä kulkeva rengav
että näiden torvien pitää 'soititt;
turmaa niille joukoille joiden pso-,.
ksta- ne ennen soittivat.
Olisi • kuitenkin palautettsu-.
mieleen joukoille, että miti tdfl|
tämä samanen sotilasjoukko tai iie,j
jotka olivat . tämän joukon toindt-
Sijoina sotavuosina suomalaisillejda:^
ilman mitään puoluetta lukuunotts-matta.
Eikö meidän Työn Temprv
pelimme ~«llut silloin vaarassa mon­ta
kertaa joutua pois samoilta hen-;]
kiloilta? Eikö . meidän sanooakh-temme
oltu pantu pannaan? Pie- ,«|
nemmästäkin vangittiin joukotta»
omia henkilöitämme ja toTereitait;
me: • Suoraan sanoen elimme mri^
timpia aikoja mitä meillä on C^^
nadassa oloajallamme ollut ja kfr|
ken tämän takana oli samanen soti-;
lasosasto ja heidän toimitajansi,"
jotka nyt- taas uudestaan ovat ^
kaiieet hengittää ainoastaan täi»-
Iäisen renkaan suosiollisella avnt- J
tuksella. Sanon suosiollisella ane-:
tufcseÖa 'Siksi, että ensi kerta kO|
kaupunkimme ^»äivälehti mainita ö-mäh
sotilassoittokunnan herättäan-sestä,
niin oli epätietoista s«Ädaai!-|
ko sitä min paljon virkoamml
mutta oUhan se helppoa kun
ta meidän suomalaisten piti B»,]
henkisesti niin hyvin kuin värkissä
on varaa, järjestäen arvokkaan oh-
:elman ja näytösUtaman illaksi,
laifcen iVidä tarkotustaan vastaa­van
näytelmänkin. Seuraavana i»i-vänä
eli 11 päivänä on niin sa­nottu
"Rauhan - päivä", jota viete­tään
viimeisen maailmansodan rau-lan
muistopäivänä. Siksi on so­piva
mieJiin palauttaa, mitä sai työ­väenluokka
maailman sodassa ko­kea-
ja kestää ja" mitä se todella
sai ikuisikä muistoikrf. Näytehnä
"Invaliidit" niin^ palavasti kuvaa
maailmansodan - seurauksia . j a siksi
on johtokunta kaisonut sopivaksi
erittääiytuon . näytelmän samotussa
juhlassa. ~ Monia muita arvokkaita
ohjelmanumeroita - -tulee sanotun
inUan ,ohjelmistoon, johon juhkan
syömisen- :,Tunsaudesta •. ja; ohjelman
arvokkuudesta. fiuplimatta «hi^^ä^änr
luuksy vain yka dollari ja - puolta
vähemmän silloin. Jos vaan tulee
larf tarjoamasta henkisestä nau­tinnosta
osalliseksL Sus lähellä ja
mennä sitä ylös nostamaan.
cankana olevat, ottakaa töniä huo­mioon
ja saapukaa:liLpöivä. mar­raskuuta
»puolenpäivän. aikai^ .pssisr
ton huoneustoUe,, joäa, vsOTaiseHa
dollariDa saatte kyUiksenne mn-niiillfata
sekä henkistä ravintim jaj^ta, c t S fe Sllaö^;
„ Bi-
^ST^piiiia tankeaa kasvoiUe m
ajattelee, että ^Sväenjärjestoja^
nimellä kulkevat soittokunnat va­vat
vajota-niin syvälle, että Tf-j
teen"" nimessä menettävät w » j
luokkansa eteen työskentelyn
d ^ a n olla jonkun sotilassoitl»;^
kunnan mukana. Tai olisiko.^
"heidän paljon puhumaansa osai ,
poraamista", josta he toiaa ^ ;
kovin pelkäävät? Kuitenkin ^
joukkoja kerta kaikkiaan
tettkva mitä tällaiset i " " ^ ^ ?
suude^ ajavat, että tietais^^:
kavahtaa, silla pian taas TM
lä oUa yhtä pustat ajat bm
sotavuosinakih.
Lapsien j«rje.tSmi»e»ti P ^ ^ J Itrionki^on.ottai^t ^
seen Canadian Institute, jota
taa pastori Walter Pavy. ^
kaikella tällä tarkoitus, on
mSriret&vS, että tarkotus^on
laisten ktabren ja '^bnue^a^ j
antaa lapaHe sellaista l ^ J » ^
Butä eivät koulut taipeeks^,
antamaan, sillä koulu«^^ j
Kelfävit täHaisen J \ f 2 f " ot-korvata
erihtialla y^^^*^^
t^aa BuomToon ndlä he «r»*
kaneet tehdT ja samalla 1
antaa lapsflTe heti nuoren*
l t i h e t y t " * " * -
^ lähetyksistä afle 130.0
Z, lihetyksiaU. 180.00-
Sg 99 ssti. 75e metyksj
S 1100.00 taikka « t j ;u
^ t . lähetyksiltä. Sähk
BDomslihetyksille _ on < knl
taa.' '•"
Torontossa ottaa rahavä
Jyrsiä vastaan S a Neil, 91
jj^jdvietr Ave. • i
lartspfletteji Bjrydääii.
TisJMUk" pilelUasiblt^
Vapaus^
M t a a ja sUlä tavalla^J^
IJ3, lapsistanne oikeita tyovaei
Ibn eteen taistelevia ihmisiä.- ,
I Psaiils, josta viime lei
mainittiin, kuolt^^äufaSaar
iBiBan päivän illalla kun hänet
Ifia anne. Aina Paasila oK i
I tinnt lipeäkiveä ollessaan palv
Kainulaisella Kiyiko
l i Asian hnomattua oli ilmoil
Ifiikinlle, joka teki kaikkensa
Idikseen myrkytyksen tehotto;
L ootta turhaan, sillä myrkk]
[obi pahasti päässyt polttamaai
[ti wi naiselta hengen. Aino
Isla on tullut Suomesta:,toista i
[tl otteh jä oli kahdenkymm
jröden' vaiheilla. •
Lutea snanantaikonla o n
[tletto ja on toiminnassa sääni
)testi joka pyhä. Vanhemmat;
[nt Ebettää taas .lapsensa koul
I OppiaiiH^t ovat samat - kuin \
I talvenakin, mutta kuitenkin on
[ tettD ne järjestää parempaaii
[jestykseen. Kirjoina käytetääi
[laka samoja kuin viime taU
1 kis, joten ne lapset, joilla on
tjit, voivat ottaa ne mnkaansi
[joilla ei ole^ voivat saada, osa
[polegta kirjat käytettäväksi -
nUot Jos on sellaisia lapsia, j
cM viime talvena koulussa ja <
lii» enään tulla, mutta joille-
Iteskn jäi osaston antama, k
IpTjdetään ne liyt palauttamaan
[hism.
O I V M S O tehty kysymyksiä <
I naara terveellistä ja on oltu
[melkeii aina yhtä mieltä, että
[n on vielä tarpeellis^kdn ;ihn
[terveyteen. No nyt jos^ haluaa
tieyttSän vähänkään auttaa, on
I tava osaston- taloUe -lanantai-ilt
[ tOIi pitkästä ajasta on nyt
[pale, jolla saa nauraa ja i
|i3iUa> mitä. Kappaleen nimi
I fSalainen - säiliö", kolmessa näj
tessä. Lauantaina nähdään
OB idellä salaisessa säiliössä, j
«Tät akat tiedä mitään.'
Stidaea sailio on sen kappa
I ^ joka esitetään pirtillä laum
Jia, manrask. 1 päivä. SiUoin
i tjsäkin jokainen ohjaa töppös
I Jttttiä kohti, sillä kappale on
dottomasti hauska j%'katson]
ttroinen, niin menenpä takauk
»tä että nauru .ei tule put
oaan. Sisäänpääsykin on ^vain
joten korkea sisäänpääsykään
ole esteenä. Kappale aletaan
9_ täsmälleen. — Siis täyttäki
pirtti ääriään myöten täyteen.',
^ tavataan. Katsokaa flmoit
Vapaudesta — HisKas.
A&iuttiMnilmimtea«n tuli v
toa osastomme kokouksessa M.
Jonen. Uusia jäseniä: Naimi-^
^en, muuttokortilla Wm. Lehti
&land Kuuselalle annettiin t
*<n«rihiotto.
Venäjän vallankumouksen > n
*«inWaa marraskuun ^ J p. jäi
tiffl viettää ja annettiin agitatsi
«natean huoleksi iralmistaa
«SItörikas juhla kuin^ vaan
faidoUista. Minä aikana ju
viettämään ilmoitetaan
blKsestl
^nahan täällä Soossa «n "jo
mutta nyt .on taasen, i
»oista hauskaa t u l d ^ ^ ie ^
«» kaikki entiset. ,Minä sanon
"fn lujaan, että kmkki kuul*
«äa tuleman ptää. T.-k. TO
päivänä on oikein ' eriko
j,«nskat HaIIovre'tt tansint orap
^[an tohnesta. ^HaaHIqi} kor
?saB niJQ salaperäiKn' k a i ^^