Vapaus, April 28, 1962

              Hr'
— Harjoituksen puute >- näin kevaallS!
im URHEILULIITON TIEDONANTOJA
'^^t Emi.kiesän auurjuhliep yhteydessä, tullaan taaskin jSrjestämSSn l i i t ­tomme
rata- ja kenttäurheilun mestaruuskilpailut j a on niissä kilpailta­vana
seuraavat kiert;opalkinnot:
S. C. A . U K H E I L U L I I T O N K I E B T O P A L K I N N O T —1962.
Arnold Männyn fiotaaU <3 v<rfttoa.)
1958 Jehu A . C. Port Arthurissa ^ 78 pist.
; Torontossa 107 pist.
. ' S o u t h Porcupinessa 865 pist.
.'Subduryssa 130 pist.
Yritys A . C.
1980 .Yritys A . C.
igisi J ^ u A . C.
Henry Alikosken pokaali. (3:voittoa) 4-Ioom miesten viest. '
Hannes Vuoren pokaali. (3 peräkkäin 5 ilmanjärjestystä)
4-100 m naisten viesti
1960 Jehu A . C. .South Porcupinessa 60.5 s:
1961 Jehu A . C. Sudburyssa 60,6 s.
^ .^^^ (8 t a i S)
1960 Elo A . C. South Porcupinessa 38,7 s
1961 Jehu A . C. Sudburyssa ImSl s.
Arne Ritarin pokaali (84-2-100 in.) mjehet. kiertävä
1959 Yritys A . C. Port Arthurissa 3 m.58,4 s.
1960 Älerts A . C. ^ ^Soät^ Porcupinessa 3 m.S5. s.
1961 Xehu A . C. ^udburyssa (1 kello) 3 m5ä,8 s.
i Karl Lehdon p o k a a l L ^ i ^ r t e U p o k a a b (3 voittoa)
J'ohn Salon pokaali. Parhaalle, uriieilijalle (3 v. -5 ilman |.)
1960 T. Saari Jehu South Porcupinessa (10 lajia) 2Ö
1961 t . . S a a r i , Jehu .Sudburyssa 23
l4?htolar-TRitarL-Trophy.JtorbaaHftiwnX^Uanf-«.v i S . i . ^—
1961 T.. Saari, Jehu A . C. . Sudburyssa 15 pistettä
Ni|n urheilijoiden kuin voimistelijoidenkin tulee jo nyt o,ttaa har­joituksensa
aivan tosi mielessä, sillä mitään näistä kiertopalkinnoista-ikaan
tulla voittamaan ilman -kireiltä kilpailuja. Siis joka si^Ura val-
.miiksi kisoihin mennessä.
Työläisurfaeiluterveisin
LIITTOTOliaiKUNTA
K:tta P A A V O VAURIO, sihteeri.
Intian varapresidentti
tervehti festivaalia
HelsinkL — ' T o i v o n Maailman ;
? nuorison j a ylioppilaiden V i l i v
festivaalin muodostuvan m r a ^ '"
- ^ k s e l l i s e k s i " , lausuu Intian vara-
:-presidentti S. Radhakrishnan
r; k a n sainväliselle festivaaliyhdis-tykselle
lähettämässään: terveh;,
: dyksessä, " j a että eri kansakun-tien
nuoriso työskentelisi rauhan
Ja kaikkien kansakuntien vapau­den
puolesta".
: Mainittakoon, • että varapresi-'
rdentti-. Radhakrishnan vieraili
i Suomessa helmikuussa 1960.
" K u n nuoriso tapaa, lujittuu kan,-
sojen välinen ystävyys sekä yhteK
; nen toivo", sanoo kuuluisa italialai-ynen
elokuvaohjaaja Gillo Fontecor-
¥0 tervehdyksessään festivaalin jär-tjestäjille.
j a jatkaa:
. "Maailman nuorison VIII festi-
: vaali pidetään aikana, joka on erit-
•4äJ[n ' j(nielenkiintoinen maailman
tulevaisuutta ajatellen. Toivon^ että
/festivaali kokoaa kaikkialta maail­masta
.qänet jotka nousevat puolus­tamaan
ystävyyttä j a yhteisymmär­rystä"..;
T E R V E H D Y S MALISTA
"Malilaiset ovat aina osallistuneet
-aktiivisesti festivaaleihin", lausuu
V;^tä. Heidän päivinämme .tätä
tarvitaan ehdottomasti Olen vomnel-
Ifiien .voidessani lähettää tervehdyk­seni
Helsingin, festivaalille,' öitäkin
sum-emalla syyllä, koska 'itse osal­listuin
Varsovan festivaaliin jaMni-nulla
- on: ;Vielä > tuoreessa ] muistissa
siellä kokemani suuret ja vaikutta­vat
elämykset".
O H J E L M A A HONGASTA
• ' K o n g o n kansallisen^ liikkeen nuo­riso
(Leopoldville) on kansainväli­selle
festivaaliyhdistykselle ilmoit­tanut
osallistuvansa erittäin mie­lellään,
festivaaliin j a sen valmiste­luihin^,
Järjestön puheenjohtaja Be-noit-
Lucouyard Lukunku sanoo an­tamassaan,
lausxmnossa, että olisi
toivottavaa, että kaikki kansalliset
lumumbalaiset nuoret olisivat fes­tivaalilla
edustettuina.
Afrikan kansan nuoriso (Kongo
Iieopoldville) on kansainväliselle
festivaaliyhdistykselle lähettänyt
tiedon, että se vobi vilkkaan kult­tuuritoimintansa
ansiosta valmis­tella
festivaalilla esitettäväksi kon-go^
isia ru;ioelmia, lauluja j a näy­telmän.
N E U X RHODESIASTA
Pohjois-Rhodesian yhdistynyt
Kahviiaiset ja
seujrapelitUaisuiis
toitkokiuiii 3 pnä PAssa
Port Arthur. — V ^ J a u-seura
Isku tulee järjestämään täällä kah-viais-
Ja seurapeli-illan S C A U Lm
edustajien^ matkakustannusten peit-tämisekisi
Helsingissä! pidettSvään
Uuorisofestivaafiin.'
Tilaisuudessa' tullaan jakamaian
arvokkaita palkintoja eli voittoja,
joita seuran jSsenet ovat tätä tar­koitusta
varten lahjoittaneet. Lisää
tällaisia lahjoituksia otetaan kiitol­lisuudella
vastaan.
Nämä "kemut" pidetään 'CSJ:n
haalilla 316 Bay S t , toukokuun 3
päivänä, kello 7.30 illalla. Terve­tuloa
kaikki. — P.V.
Toronton kuulumisia
Toronto. — Pääsiäispyhien rau­han
marssi Couyocation haalUta
kaupungintalolle onnistui entistä
paremmin. Paraatissa o l i runsaasti
nuoria oppilaita tunnuksineen " N o
nuclear arms for Canada". Homma
näyttää hyvälle jos nuoret päänsä
pitävät.
Suuri 'Jcunsuluvälinipnr*90:
konsertti on Lansdowne teatterissa
Bloor j a Lansdoyirne kulmauksessa
tiistaina^ toukokuun ensimmäisenä
päivänä kello 8 illalla. Puhujana
George Harris, Shevchenkon mies­kuoron
laulu- ja tanssiesityksiä - se­kä
Finlandia kuoron lauli^a. Kyllä
kannattaa tulla viettlimään vappua
rauhan j a vapauden taistojen mer­keissä.
Naisten markkinamyynti ja tans­sit
sunnuntaina toukok. 6 pnä kello
4 ip. Don-haalilla 957 Broadviev
Ave. Silloin on erikoisen mauk­kaita
markkinaeväitä tarjolla, että
voi tulla nälkäisenä j a kaukaakin
niinkuin ennen vanhanmaan mark­kinoille,
kylläkin toisenlaisilla hevo­silla.
Toronton S. > J : n kuukausikokous
on Don-häaliUa • - maahantai-iltana
toukok. 7 pnä kello 8 - i l l a l l a . Erit­täin
-tärkeät Tarmoian asiat tulevat
esille. .To6kol^uun'puolivälissä var­maan
alkajat Täi-molan 'talkoot vii­kon
loppuina. Työhön halukkaat
voivat ottaa tietoja' johtokunnal­ta.
— N .
O ava - I^uaj(itaUia,.huhJik. 28 p,^ ' Sjvu 3
Betty Kennedy, tottontolainen
naiskommentaattori i a ; jsntlnep
o(t«walalsen saoomalehden re­portteri,
bn nimUetty .CBCui
TV:a v9Unaisek8i panelistiksi
ffont Page ; Cb^eofenÄJel-maan.
Hän ottaa' Toby/Robfiis-in
paikan, joka jäi pois 1960—
61 sesoogtn piStyttyS. .
ISON-BRITANNIAN HOYAI.
PHILHARMONIC OBCHESTRA
tekee kQnserttikier|ueeii: l ^ y ö s t o -
l i i t t i ^ n ensi jvuptuia Puiui^ei^
meiW; laulu- Ja, ^Isä^ttoyh^'Jc9iy
EU^lanniäsa V i c t o r ' H ^ h h a u s e r i l ­moitti
Möskovästa.^fiän oh i^nto^^
l a i n ^ - ^ impressaanoV" konserttien
j & ^ e M ^ ^ - P^ym^e^^^^
teatterin kuuluisaa solistia ja sop­raano
Galina Vishnevskaja vieraile­vat
myös Lontoossa.. -
AVARUUSLENTÄJILLE
KUTSU FESTIVAALIIH
Gagariii, Titov ja Glenn Itiilsirtt^
vieraiksi •HuÖevaisimden päivän" viettoon
iansainväliselle festivaaliyhdistyk- kansallinen riippumattomuuspuolue
selle lähettämässään tervehdyksessä
lialin.tasavallan ammattiliiton p|är
sihteeri Mamadou Sissiko jatkaen:
' O l e n sitä mieltä, että festivaalit
ovat välttämättömiä j a sitä paitsi
/paras keino laajentaa nuorison väli'
siä yhteyksiä j a lujittaa sen ystä-
T H E D . J . R O BB
FUNERALHOME
: supBiALAxsiiBN s u o s mn
HADTAANTOIMISTO
Pohdin E D 7-5252
102'if. Victorift S t , Samia, OnC
SUONEN
m-mm JTyöv&en
...pää-i
UrheUuliiton
ittajan)
. -Irtpniimeroita
,)xyt saatavana
Idrjaiuiuiiastamme
Hmta 10c kpL
(postitse lähetettynä ISc)
Vapaus Publishing
; Co. Ud.
{M St IKT., Sodbiny, Oiitar{|9^
tiedottaa lähettävänsä festivaaliin
ndjä edustajaa. "VIII festivaali on
tilaisuus, jossa Pohjois-Rhodesian
sorretut .afrikkalaiset voivat pal­jastaa
maailmalle vaarallisen tilan-t
^ , joka tässä maassa on syntynyt
. Järjestömme jäsenet voivat
siellä puhua kansoille, jotka rakas­tavat
rauhaa, mutta jotka ovat saa­neet
puutteellisia tietoja Pohjois-
B^odesian nykytilanteesta", sano­taan
kansainväliselle festivaaliyh­distykselle
saapuneessa kirjeessä.
KOLBIE JÄRJESTÖÄ
mCARAGUASTA
: I Nicaraguasta: tiedotetaan kansain­väliselle
fesUvaaliyhdistykselle, että
sieltä osallistuvat festivaaliin Nica­raguan
sosialistinen n u o r i ^ . Nica-
KUNTEIMISTÖJÄ
VAKUUTUKSIA
KIINTEIMISTÖLAINOJA
AUNE OKSANEN
Puhelin BA. 1-6144
442 Shepp&rd Avenue Eaist
Willowdale (To«onto), Ont.
H e l s i n k i . — Kansainvälinen
festivaaliyhdistys on* lähettänyt
NeuvostoUiton j a YhdysvaUain
avaruuslentäjille J u r i GagarinUle,
Hennan TitovUle j a John Glen-nille
kutsun saapua kunniavieraa­na
VIII festivaalUn j a osallistua
eri puolilta maapalloa saapuvien
. nuorten tapaamisiin. ^;
AvantuslentSjflle lähetetyssä
kirjeessä todetaan, että näiden a i -
ka on epäiteihättä hyvin varattu
Ja sen vuoksi -kutsu koskee erikoi­sesti
elokuuni 4. Ja 5. päiviä, JoV
loin festivaalin «Aj^oian mu­kaan
vietetään T i e t e e n , edistyk­sen
Ja tulevaisuuden päiväS'.^ M i ­käli
nämS päivät eivät ffbvelfai,
voivat avaruuslentäjät saapua
P e l s i n k l i h minä tahansa päivänä
festiva^liviikon aikana.
Kutsukirjeessä avaruuslentäjille
sanotaan mm:
"Festivaalilla on paljon kulttuu­riohjelmaa,
joka on omistettu y l i
sadan maan kansan- j a nykyaikaisel­le
taiteelle, urheilukilpailuja y l i
kymmenessä lajissa, monia valtuus-lointlen,
eri ammatti: j a harrastus-aloja
edustavien eri, poliittisia ja
uskonnollisia katsomuksia edusta­vien
nuorten keskeisiä; tapaamisia.
myös seminaareja,, keskusteluja,
neuvotteluja, joissa käsitellään imo-rison
iämänhetkisiä ongelmia. >
Kuitenkin ei ole epäilystäkäiin, e t
teikö ."Tieleen. edistyksen j a tule­vaisuuden
päivä'', joka .on omistet­tu
ihnusen nerouden .saavutut^ille
inhimillisen toiminnan kaikilla a-loilla
jA erityisesti kosmisten lento­jen'
alalla, olisi eräs festivaalin inie-lenkiintoiscmipia
ja innoittaviinpia
tapahtumia.
Te i t ^ olette suorittanut hen­keäsalpaavan
urotyön tieteen,
edistyksen Ja ihmiskunnan hyväk­si^
Te olette voittanut maailman
kaikkien maiden anorispn Hui­lun;
heitä on hSmniästyttänyt tei­dän
ijuunnaton rohkeutenne; liei-dän;
unelm«isa on seurata teidän
edmerkkiänne." J
fl^l6-3ft-i3-2ft-l0)
raguan isänmaallinen nuoriso ja
Kansallisen yliopiston ylioppilas
keskus, joista viimemainittu on lä­hettänyt'
kansainvälisen festivaali-yhdistyksen
pysyvälle toimikunnal­le
ter:Vehdyksen ilmaisten tyytyväi­syytensä
sen, johdosta, että " V I I I
festivaali pidetään Suomen vieraan­varaisella
maaperällä". "Maailman
nuoriso ilmaisee siellä käsityksensä
ilman pelkoa j a rajoitusta osoittaen
olevansa kykeneväinen ratkaise­maan
ihmiskuntaa askarruttavat on­gelmat",
sanotaan tervehdyksessä.
O Ä . J ^ I N S O N & ^ S O C I A T E S LIMHTED
. Hl. *-WSP ^¥fJL s-tm
K A I K E N L A I S I A y A K ^ V T ^ K S IA
^ .Soittakaa tat kirjoittakaa
OLAVI NltMBIINEN taELEN HIBVÖNEN
681 Bay S i . Toranto^ Out EBL 8-8S86
Miinoja yhä
Suomenlahdella
jilelsinki. Vieyi yhtään ajomu-naa
ei tänä keväänä ole tehty; vaa7
rattomaksi. - Eräitä lUnbituksia i n i i
noista on kyllä t i i i i n t i n u t t a n e ovat
osoittautuneet aiheettoniiksi; Jäidto
läh^iclssä j a myrskyjen aikanairtoaa
sodanaikaisia miinofatv joitä e i ole
pystytty raivaamaan Ja niitS tuho­taan
keskimäärin- - kymmenkunta
vuosittain Suomenlahdella.
Toisen maailmankodanaikana
Suomenlahti oli y k s i imaailman t i -
heimminmiinoitettuja vesiä. < Suo­menlahdella
oli sekä veiibllUsiS^
suomalaisia että saksalaisia niiinoi-tuksia.
Sotien jälkeen suoritetuin
Suomenlahdella säuret raivaukset,
joiden; y h t ö y d ^ . v a l ^ o ^ miinois­ta.
ttihottUn. . '
' Suomenlahden pohja on kuiten­kin
epätasaista iä niinpä joihinkih
syvänteisiin saattaa^ olla jäänyt mii­noja,
joita ei oW pystytty raivaa­maan.
Miinat, joista' v6ein>mÄt ovat
kd^keutsmiinoja. irtoavat i^nkku-reistaan
Ja nousevat pinnalle,
T I L A T K A A V A P A D Sl
Kun mafulman lehtien^tnsivuilla
huhtikuun 12 päiväi^ l^l^^vaihteU-vat..
Adolf feichniafiinin' oikenden-kSynninnalku^
T ^ I c a n Ja ' j a p u i in
lakot^, de Gaullen läi^istökonfe-fenssi
Algerian- kysyny^ksestä ja
tuonet muut, h a l l i t s i niftE seuraava­na
päiv9^ yksi ainoa ' n i m i : 'Jufi
iUekseje^^fish Gagarin. ^
: {^vuotiaan :Neuvostoliit<m ilihaV
voimien bää^$tnajurin, nimi ^ et
Jalmyt « a i r tditien.palstoille-^ vaan
se s i i r ^ myös historiaan: hän suo­ritti
huhtikuun'12 päivänä maail­man
ensinunäisen avaruuslennon.
4 725 kiloa painava VostoTc I len­nätti
häntä 28,000 kilometrin tunti­nopeudella
maapallon ympäri —-
taivar t a i t t u i . 108 minuutissa. Len­tonsa
aikana^ hän .oli radion välityk­sellä
yhteydessä maapallolle, lähetti
tierv^hdyksea Etelä-Amerikan , j a
Afrikan kansoille j a saattoi onnelli­sesti
maahan palattuaan kertoa, et­tä
taivas siellä ylhSälfä on hyvin
tumma Ja selvästi pyöreä maiH[>allo
vaaleansininen.
T ä m ä n maailmanhistoriallisen
teon vuosipäivän merkeissä julkai>
semme kirjoituksen, joka koskee i n -
Qimillisen elämän kehityksen näkö­aloja
avaruudessa — ala, jonka tut-
Kimukselle J u r i Gagarinin lento o li
cuurimerkityksellinen. Kirjoitus on
lyhennelmä neuvostoliittolaisessa a i -
kakauslehdpsä "Ympäri maapalloa"
julkaistusta Vladimir Lvovin artik­kelista.
E L O L L I N E N K E H I T Y S ON
L A I N B I V K A I N E N ILMIÖ
. Kysymys siitä kohtaako ihminen
avaruudessa älyllistä elämää, on jo
icauan kiinnostanut ei vain tiede­miehiä,
vaan myös tavallisia ihmi­siä.
Siitä ovat todistuksena jo kauan
sitten seikkailukirjallisuuden sivuil­le
ilmestyneet t a r i n ^ Marsin ihmi­sistä
^ Ja muiden täbtijärjestelnien
merkillisistä olennoista. Viime vuo­sien
Jättiläisaskeleet avaruuden
valloittamisessa ovat vielä entises­tään
lisänneet kiinnostusta tätä ky­symystä
kohtaan samalla kun tie­teen
kehitys on antanut uusia mah­dollisuuksia
. ongelman selvittämi­seksi.
.Mitä .sanoo tämän päivän tiede
äiyllisen elämän edellytyksistä ja
(nafadolUsuuksista avaruudessa?
^Obgelman laajimmassa mielessä
yag^aus/pn i^euraaya: avaruus on yk­si
J a ; yhtenäinen ja materia kehit­i
t ^ sen'piL'iss§ yksien j a samojen
laadullisten^iasteideh kautta. E l o l l i ­sen
materiana kehittymistä; elotto­masta
tä^Kihtuu.aina j a kaikkialla
siellä, missä on sille ^otolliset olo­suhteet.
Elämä puolestaan kehittyy
yhä mohinnutkaisempiin j a hienom-pUn
muotoihin J a synnyttää kau-oejunman
(kulckansa — älyn, järjen.
%Iyn perustanahan on kaikkein mo­nimutkaisin
ja kallisarvoisin luon-non"
tuote" <— meidän maapallol-fainme
ihVnisen aivot.
Seuraava kysymys on: mistä voi­daan
älyllistä elämää löytää, mistä
sitä kannattaa etsiä?.
Aivan viime vuosina on tähtien
rakennetta j a kehitystä tutkiva tie­de,
astrofysiikka päässyt lujalle
pohjalle tässä asiassa.
V A L O J A LÄMPÖ
EDELLYTYKSINÄ
Ennen kaikkea on otettava huo­mioon,
että elämän kehityksen en^
simmäbinä edellytyksinä ovat läm­pö
j a valo. Ihannelämpötila elämän
solumuodolle on jossakin 10-7-40
celsius-asteen rajoissa. Tällainen
lämpötila voidaan tavata vain Joil­lakin
planeetoilla, sellaisilla^ jotka
eivät ole aivan lähellä, mutta eivät
myös l i i a n etäällä valon jä lämmön
Ahteestaan; ^ auringostaan. Määrät­tyjen
rajojen sisä- j a ulkopuolella
elollinen elämä joko kärventyy tai
jäätyy. Meidän aurinkokunnassam­me
vain oma planeettamme näyttää
olevan elämälle otollisena vyöhyk­keessä.
Mutta avaruudessahan on
iuiljardeja ja taas miljardeja muita
aurinkoja j ; i niitä kiertämässä vielä
ltdcemattomampi määrä planeettoja.
r Astronomit voivat; i b nyltyisin
mäaratyllä varmuudella sanoa,
millä tiihdillä todennäköishnmin
bn planeettoja ympäriliään Ja l i ­säksi
millainen määrä näitä täh­tiä
kaiken kaikkiaan on L i n h u n -
radan piirissä.
H I T A I T A J A N O P E I T A
A U R I N K O JA
Amerikkalainen astronomi Otto
Struve teki äskettäin merkittävän
keksinnön. Joka koskee meidän au­rinkokuntaamme.
Meidän Aurin­komme
on "pidättänyt itselleen*'
leijonanosan koko aurinkokunnan
massasta — sen massa on tuhat ker­taa
niin suuri k u i n kaikkien pla­neettojen
yhteensä. Myös Aurinko
kiertää akselinsa ympäri, mutta täsr
sä suhteessa on se taas "jäänyt Jäl­keen"
planeetoista, sen kiertono­peus
on erittäin vähäinen. Auringon
yksi kierros akselinsa ympäri vaatii
27 vuorokautta. Näin siis ilmeisesti
planeetat puolestaan ovat "ryöstä­neet!'
itselleen: suuren pyörimisno­peuden;
Jos koko aurinkokuntam­me
pyörimisnopeus olisi keskitetä
vain Auringolle^ kiertäisi se 50 k e r ­taa
nopeammin akselinsa^, ympäri
kuin nyt.
professori Stmve päätti tutkia,
mJlIaisella nopeudella erityyppi-'
set tähdet l^ertävät omien^akse-liensa
ymipäri-iapSäsi .tutidmnk-sissaanmerkiUbdin
tuloksiin. Hän
totesi, «ttfi kaikki tutkitat tähdet
voidaan Jalcaa - kahteen ^;pS8i3di*
yhtä suuret. T < ^ e n t y i i ^ , ^ d e t.
muistuttavat meidän^^ J d ^ i ^ r A u ­rinkoamme,
toiset teast|eJ^vat
l u u r i 50 kertaa nopeunmin. M i ­tään
väUmuotoJa e i löytynyt. O n
vaikea välttää tässä tapauksessa
johtopptosta, että h i t a i iU tähk­iä
on planeettakuntansa, nopeUla
ei. Eräät muutkin tutUMukset
ovat todistaneet tällaisen päätel­män
puolesta-ja niin on voitu las­kea;
että keskimäärin^pudet L i n ­nunradan
tähdistä to muodosta­nut
planeettajärjestelmän. Tämä
antaa perustan elämän etshniselle.
avaruudessa. V
Mitä tulee ''rakaraineeseenV elol­lista
elämää varten, n i i n sitä löytyy
kaikkialta. Niitä perusaineita, ve­tyä:
happea, typpeä, hiiltä, joista
(JaUtutf s:v. 4) >
^td vHiMgiissii
u-j.
G
joht
eorges
ajaiiä Ranskassa?
Pariisi. — Ranskan sanomalehdet
julkaisivat torstaina erään lentoleh
Usen sisällön, jonka sanottiin ole­van
entisen pääministeri Georges
Bidaultin allekirjoittaman "Rans­kan
emämaassa toimivan kansalli­sen
vastustiisrintaman" nimissä.
Lehdet saivat lentolehtisen yh­dessä
(erään "julistuksen" kanssa
jonka oli allekirjoittanut OASn joh­taja,
entinen kenraali Raoul Salan
ja jossa hyväksyttiin vastustusrintar
mau perustaminen.
Lentolehtisessä todettiin, että
kansanäänestyksessä hyväksyttiin
Ranskan j a Algerian välinen rau­hansopimus,
vaikka se o l i "laiton,
perustuslakivastainen ja arvoton".
Edelleen sanottiin, että tarvittiin
vain kourallinen mtehiä' — - kuten
ensimmäisessäkin' vastarintaliik­keessä
— pelastamaan isänmaa.
Bidault, joka sodan aikana o l i yk­si
vastustusliikkeen johtajista, lähti
Kuukausi sitten Saint Cloudissa ole­vasta
kodistaan, Pariisin läheltä,
tuntemattomaan määräpaikkaan, sa­noi
eräs hänen taloutensa Jäsen.
Madame Bidault seurasi miestään
viikon kuluttua. Poliisia lähellä
olevilta piireiltä on saatu tietää, et­tä
Bidault on lähtenyt Ranskasta ja
on mahdollisesti Sveitsissä tai Ita­liassa.
Bidault oli pääministerinä v. 1046
sekä vv. 1949—50. Ulkoministerinä
hän on ollut useita kertoja.
Eräät Bidaultin kanssa läheisessä
ynteistyössi olleet henkilöt kertoi­vat
torstaina että he eivät tien­neet
mitään lausunnosta, jonka B i ­daultin
väitetään antaneen ja jonka
mukaan hän on Salanin luoman
"kansallisen vastustusrintaman"
iohdossa.
Bidaultin itse ollessa poissa o li
mahdotonta todista lentolehtisen al­kuperää.
D E B R E N ERO V A H V I S T E T T I IN
P a r i i s L — R a n s k a n pääministeri
Debren edustaja vahvisti keskiviik­koiltana
tiedot siitä, että Ranskas­sa
on odotettavissa pääministerin-vaihdot.
Hallituksen taholta o l i vähän ai­kaisemmin
ilmoitettu, että Rotsc-hildin
pankin.: A tdKOitUsJiditajasta
Georges Pompidousta-tu}eie Oebi^en
seuraaja; Samalla ilmoitettiin Deb­ren
päättäneen; jättää' e r o n p j ^ -
tönsä.. Pääsyyn Oebren 'väistymi­seen
väitetään olevan siinä, että
911 maiiQOiHnen
r y. Thaiit
New Yoric ~ YR: n pääsihteerT
U T h a n t kiinnitti viikko s l ^ ^
'huomiota ydinasesodin mnodosia-.
'maan -yMTf^Hf, -r^H^i<ff*---»mf%^tti^a'
^^Ji<Wfti»Bl^iy^^^>pirei8^ sat,
toteut pienen i»ieni viriie Voisi pan­na
tällaisen t/o^ a|kann.^
^ U T ^ ^ seUtti, että o l i s i Inota--
Itm rajtrfttamiseksi j a vidt^mlsek-
Hän pyysf m b s l t t d i ^ ^ a n t o i '
mtfipiteitä. Joiden avulta ennett"
csdellä mab|ti|ip.^ä$määrän saa-v
u t t A m i i ^ voitaviin estää ^oda;»,.
Sjrttyniinen- ylrfMnanllmyiHBffin :
pnlmakysymysten vnoksL
U Tbant mainitsi eräitä polUttisia
ja alueellisti riidanaiheita m.m.
Berliinin tulevaisuutta koskevan ky­symyksen,
K;eski-Idän rauhattomuu­den
j a Jännittyneen tilanteen eräis­sä
Afrikan, Aasian J a latinalaisen
Amerikan, Aasian::ja latinalaisen
AmeriksH) osissa.
^ Vaikkei Yhdysvaltain j a Neu­vostoliiton
uskotakaan tarkoituksel­lisesti
aloittavan ydinasesotaa, voi­daan
"hyvin perustein pitää vahin­gossa
syttyvän ^sodp muodostamaa
vaaraa erittäin- suurtoa", sanoi pää­sihteeri.
Hän tähdensi maailman johtajien
ensimmäisenä tehtävänä olevan
Vyhtyminen toimenpiteisiin joiden
'avulla luodaan yleismiiaihnallinen
järjestelmä sodan estämiseksi. .
• U T h a n t sanoi Roosevdtin, Sta­l
i n i n Ja Churchillin tehneen J a l -
tassa /Euroopan, Aasian. A f r i k an
Ja Kedu-Idän tulevaisuutta kos- r[
kevia päätöksiä. •-- Nyt e i miaail'
man kolme mahtavinta iniestä saa
qm^rmään edes Euroopan kohta-.
loa koskevaa positiivista päätöstä^
hän hitomauttL
— Koiravaljakoilla, joita mm. na.-
paseutututkijat aikanaan, käyttivät,
voidaan liikkua 50^70 km p'äivässä
Ja 10 koiran valjakko voi Vetää 160
r—250 k g : n kuorman, mistä osa ön
vetojuhtien omaa muonaa.
Debre ei olisi samaa mieltä uusisrta
Vaaleista presidentti- de Gaullen
kanssa. - , , -
Telikäa'paikka-: •
suosittii
MONÄÄJISTA
toukok. 4 heinuk 6 Ja elök. 10
, Minimlhliinat 3^
-En^immäisiesää 1^)^^^
Turistiluokassa $270.00 :
Muita kulktivuoroia KÖÖPENHAMINAAN, nil8tä on hy-^
vät yhteydet kaikldalle SUOMEEN: MONTBEALISTA —
kesäkö 8. syysk;, 14!, lokak. IJS. marrask. 13 ia Qud>edsta
— Jouluk. 10.
Tiedustelkaa paikalliselta aslamleheltSnne t a i
GDYNIA AMERICA LINE
220
Fickford Si Black Ltd., General Agent
Bay Street Toronto 1, Ont
Odynia America Linjaa edostavat:
Ystävyys ja yhteistyö
laajenee ja lujittuu
Helfinld. - r - Suomen valtion nuo-risolyolaiitakunta
j a Neuvostoliiton
nuorisojärjestöjen komitea ovat 13
4. 1962 päättäneet saattaa julkisuu­teen
seuraavaa:
• Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen
komitea Ja Suomen valtion nuoriso-työlautakunta
i toteavat tyydytykset
IS että menestyksellinen^yhteistyö
Neuvostoliiton Ja Suomen nuorison
välillä o n päättyneen ystävyyävii-kon
aikana kehittynyt myönteisesti.
Nuorison ystävyysviikon vietto
on edistänyt Neuvostoliiton j a Suo
men . ^ l l ä solmitun ystävyys-, yh­teistyö-
j a keskinäisen avunantoso­pimuksen
toteuttamista käytännös
sä.
' Tänä vuonna on solmittu myös
suorat yhteydet Neuvostoliiton nuo-risoj|
b*JestöJen koniltean j a Suomen
valtion' nuorisotyölautakunnan välil­le.
Niitä yhteyksiä on tulevaisuu-diessa
^ e l l c e n kehiteUävä.
5e);^äav« ^merkittävä ja laajalla
pohjalla tapahtuva yhteistyömuoto
on Neuvostoliiton Ja Suomen nuori-spn
ystäyyyspäivän, vietto: Päivää
vi^te^än, molempien maiden nuo­risolle
sopivan^ ajankohtana heinä
--^lokumll vfiihteessa 1962. Tarkem­pi
Ajankohta määrätään asianmukai­s
i a järjestyksessä.
Yhteistyön tulee laajentua kasit
tämään nuorisotyön eri alat. Edus­tajien
vaihdot, paikkakuntien j a op-oilaitosten
väliset yhteydet, tiedo­tusmateriaalin
vaihto, nuorison elä­mää
j a toimintaa kuvaavat näytte­lyt
jne. ovat muotoja, jotka kehittä­vät
yhteisymmärrystä Neuvostolii­ton
j a Suomen nuorison välillä.
Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen
komitea j a Suomen valtion nuoriso-työlautakunta
ovat vakuuttuneita
siitä, että uuden sukupolven kasva­minen
ystävyyteen ja toistensa va­kaumuksen
kunnioittamiseen on lu
ja perusta kansojen väliselle rau­hanomaiselle
rakennuntyöUe.
Valtion nuorisotyölautakunta on
13. 4. 1962 pitämässään kokoukses­sa
päättänyt esittää läänien ja kun­tien
nuorisotyölautakunnille että
Neuvostoliiton j a Suomen nuorison
ystävyyspäivää vietettäisiin 31. 7.
1962 j a että nuorisotyölautakunnat
harkitsisivat osallistumista päivän
viettoon sopiviksi katsomillaan ta­voilla.
Neuvostoliiton^ nuoridodäil-jestöjen
komitean edustavat ovat i l ­moittanee!,
että heidän nuorisonsa
voi mainittuna päivänä irroittautua
festivaaliohjelmastai i joten päivää
vietetään fftstivaaliohjelman ulko­puolella.
Ritari Agencies, Ltd.
Matkailutoimisto
7 CEDAB ST., SUDBURY. ONT.
Puhelin OS. 5-S685
Vapaus Trayel Agency
Vanhin auomalainen
matkailutoimisto.
Puheita OS. 4-4264
100 E lm St. W. — P O . Box 69.
Sudbmy, Ont.
Nyt stttämma
SEVERI SUHOSEN
SUOSITUT LAULMT
LONG I^M^YiN6^wLEVYJÄ
- HINTA $5.00 iÖPL.
(Postitse tilattuna on hintaan lis&ttävä postikulut)
Tämä"levy sisältää:
e Severi ^ukose^Jonkkfi
.9 Severi Sukionen.
Amerikassa
• Haitarikiipailui
Ala-Tölöviössä
• Severi Suhonen
savoialla
o Lentävä kalakukko
• Semri Sukoneo
• Kuoplcte torilla
• Ei 8it& pasaoo sannoo
ESA PAKARINEN
Hankkikaa itsellenne tämä nauruhermoja kutittava äänilevy.
Tilatkaa o^itteella:
VAPAUS PUBllStllNG CO. ITD.
P.O. Box 69. Sudbury, Ontario '