Vapaus, May 10, 1952

              KUPPAA^
^'Radioita 1
ääkkeitä
'arasto lääkkciO.
isei täytetään
eilisesti.
T I VE
IVIITED
«CnpiNE
HT
r
na
uUein
lomessa
tl i L
AKETTI
ne kolme pa­on
vähissä
ta: hedelmiä,
acta, savuk-
-sukkia.
.. pikainen pe.
Istosta meren
uuluu hintaan,
na ruokatava-lakkaus
pelti-r
a s vyotteinen
säästää aikaa
amisessa. Täy-ontrolli.
SAL
i perilletoiml-
Suomeen
sna" GRIPS-STICKHOL.
hyttejä saa-aivavuorosta
eitä U i
INE
Bank Bld^.
iry, Alta._
famä kesiin suorin
kttlttnurijahla
kesäk. 28-29 pnä
Scdbnrjlaiset puolestaan val-oisuutnvat
parhaansa mokaan
^^nötlamaan ja palvelemaan
j^£yiia jublayieraita. niin heidän
^BDiiillisia koin henkisiä tarpei-^
uankin. Se vaatu paUon työtä:
jj uuraslusta, multa mitä snu--
Jempi on se joukko joka näihin
kBlttnurin. keskinäisen ystävyy­den
ja rauhan pnoUistamisen a i -
j j i ^ järjestettyihin osalUstnu.
sitä ivytyväisemmiksi niiden h y ­väksi
uurastaneet itsensä tonter-ni.
'
Laula ja soitto, kuorojen j » 3 * -
sitiesiitäjäih kaiuttamana. Suo^
oen suu/lnunan kirjaHijan kmi-liiisin
näytehnä ulkoilmanäytän-tcnä,
vaihteleva opettava ja iloi­nen
konserttiph jeUna »line-Mill
union juliIasaUssa ja riemukkaat
jnhiatanssit F i n n i s h - h a a l i l l a,
muodostavat pääasiassa Sudbu-jyssi
kesäk. 28-29 pnä pidettävien
linlnjuhlan ohjelman.: K u n äiihen
yitiä lisätään viihtyisä oleskelu,
ninti ja saunominen Työn Puis­tossa,
niin voi jokainen jo etukä­teen
vakuuttautua siltät^että juh­lasta
tulee todella muodostumaan
elämys joka ei haihdu mielestä
vähään aikaan.
Mikäli olenune saaneet kuulla,
vahnistaudntaan kaikissa suoma­laiskeskuksissa
osallistumaan laur
lujuhlaan oikein suurella joukolla.
Sudburyn kuorojen lisäksi saapuu
kuoroja ainakin Torontosta, T l m -
mins-South Porcupinesta, Port
Arthurista ja ehkä muualtakin.
Kuorojen ja muiden ohjeUnan-esittäjien
Iisaksi saapuu jokaisel­ta
paikkakunnalta suuret joukot
si:omalaisia kulttuurin ystäviä.
Valmistautukaa osallistumaan
CSJ:n laulu- ja soittojuhlaan!
aievdl<a on suomalaisen
kirjallbuuden kulmakivi
Elias Lönnirot hankki Suomelle aikoinaan /
jäsenkortin kulttuurtkansain liittooni
. H e l s i n k L — , E l i a s Lönnrotin synty­män
150-vuollspäivän muistojuhlaa
v i e t e t t i in h i i h t i k . S pnä y l i o p i s t on j u h ­l
a s a l i s s a a r v o k k a i n ohjelmin. Juhlan
Kuusi mailia minuu­tissa
brittiläisellä
jet-lentokoneella
Johannesburg:, E t e l ä - A f r i k k a .—
Brittiläinen jet-lentokone Comet s a a ­pui
tänne lauantaina Lontoosta m u k a
naan 36 matkustajaa, 18 koneen mie­hetön
jäsentä, postia j a m a t k a t a v a ­raa,
seitsemän minuuttia ennen mää­räaikaa,
suoritettuaan tämän 6,663
•mailin pituisen matkan 23 t u n n i s s a j a
21 minuutissa. Kun pysähdysajat l a s ­ketaan
pois jää todelliseksi lento­ajaksi
18 tuntia j a 40 snin. eli keslci-:
määrin miltei 6 mailia minuuCissa.
Matkan ilmoitetaan olleen ensimmäi­sen
jet-koneella suoritetun k a u p a l l i ­sen
matkustajalennon. C o m e t i n sano­taan
saavuttaneen 525 m a i l i n t u n t i ­nopeuden
Rooman j a B e i r u t i n välisel-i-lä
taipaleella. British Overseas A i r ­ways
ihnoittaa koneen kulkeneen, a i ­kataulun
mukaisesti j a saavuttaneen
BUden ennätyksen. Yhtiö väittää I e n -:
non todistavan Britannian olevan vä-i.<
hintään neljä vuotta edellä muista
^.imaista mikäli jet-koneilla tapahtuva
matkustajaliikenne o n kysymyksessä.
t - Canadan 18,900 mehaäisten vil­jelijää
tuotti viime' vuonna hunajaa
lähes 41 miljoonaa .paimaa, arvoltaan
$3,300,000.
kohokohtana o l i u n k a r i l a i s e n K a l e v a -
l a - a i h e i s e n säveUyksen suomalainen
kantaesitys.
. T i l a i s u u d e n a l o i t t i Radio-orkesterin
s ^ t e t t i , joka soitti kapellimest. W^
J u s s i l a n j o h t a m a n a Eero Koskimiehen
s o v i t t a m i a Kalevala-sävelmiä, Oskari
M e r i k a r m o n P o h j a n neidon j a Armas
L a u n i k s e n kehtolaulun. Juhlayleisön
lausui tervetulleeksi juhJan järjestä­jän.
K u l t t u u r i v a i h t o t o i m i k i m n a n puo­lesta
prof. K a r l B r u h n , j o k a luonneh-d
i t t u a a n e n s i n l y h y e s t i ulkomaalaisten
Suomen-kävijöiden esittämiä erikois­l
a a t u i s i a havaintoja "alkukantaisesta
Suomesta" huomautti E l i a s Lönnrotin
h a n k k i n e e n Suomelle jäsenkortin
k u l t t u u r i k a n s o j e n liittoon -tuomalla
savupirteistä K a l e v a l a a n J a K a n t e l et
t a r e e n vuosisataisen k u l t t u u r i n r i k ­k
a a t perinteet. Lönnrot «oli k a n s a l l i ­sena
suurmiehenämme a u l i s a n t a j a j a
nöyrä vastaanottaja.
T a i t e i l i j a E l l i Tompuri esitti Poh­j
a n neidon sekä E i n o Leino. J u h l a ­puheen
p i t i f i l . t r i Väinö Kaukonen.
E l i a s Lönnrotin elämäntyössä, l a u s ui
puhuja', kohtaavat toisensa näennäi­sesti
suurimmat vastakohdat, n i m i t ­täin
yhteisöstä tärkein — k a n s a ^ Ja
yksilöistä s u u r i n nero. Elias Lönnro­t
i n elämäntyössä liittyivät toisiinsa
yhteisön j a yksilön luova kulttuurityö
sivistyshistoriassamme a i n u t l a a t u i s e l ­l
a tavalla; Elias Lönnrotin uutteran
käden toista vuosisataa sitten piirtä-minä
jälkinä karjalaisen kansanru­nouden
a r v o k k a i n ydinosa o n talletet­t
u häviämättömästi. Kansanrunou­den
kerääjänä E l i a s Lönnrotilla o n jo
omien matkojensa j a m u i s t i i n p a n o -
jensa perusteella pysyvä a r v o sivistys­historiassamme.
Hänen merkityksen­sä
e i k u i t e n k a a n r a j o i tu siihen. • Hän
s y t y t t i Innostuksen tulen useiden
nuorten miesten sydämiin j a nämä
k a r t u t t i v a t lyhyessä ajassa kokoelmat
m o n i n k e r t a i s i k s i . . Sadat muut ovat
seiuranneet Elias Lönnrotin esimerk­kiä
Ja s a m o i n tekevät monet t u t k i j at
J a karis9nmieh.ct tän^ päivänä meidän
maassamöie' J a K a r j a l a i s - S u o m a l a i -
sessa Neuvostotasavallassa. E l i a s Lön­nrot
raivasi sivistyneistöllemme tien
k a n s a n k u l t t u u r i n ehtymättömille läh­t
e i l l e Ja s i t e n osoitti sen a i n o a n h e ­delmällisen
maaperän, j o s t a korkeam­p
i kansallinen k u l t t u u r i voi kasvaa.
Edelleen hän j u l k a i s i lähes kaksikym-:
menvuotisen, luomistyön tuloksena
K a l e v a l a n , Joka o n suomalaisen k i r ­j
a l l i s u u d e n kuhnakivi j a eräs m a a i l ­m
a n k i r j a l l i s u u d e n suiurimmista eepok­sista.
Lähes yksinomaisesti kansan­r
u n o i s t a syntyneenä j a n i i d e n keskei-j
slmmät aiheet käsittävänä Elias
Lönnrotin teos . ansaitsee kansanee-poksen
k u r m i a n i m i t y k s e n suuremmal­l
a syyllä k u i n ehkä mikään muu.teos.
. Juhlapuheen päätyttyä esitti y k s i n ­l
a u l u a laulajatar. Aune A n t t i . , j o n ka
ohjelmisto o l i myös jiälvänaiheista.
Tämän jälkeen käytti puheenvuoron
neuvostoliittolainen- k i r j a i l i j a A n a t o li
Sofronov korostaen Kalevalaa r a u ­hanteoksena
Ja r k ^ a n e e p o k s e n a .
Jonka Ilmestymisestä -on koko m a a i l ­ma
klitolUnen Miaä^LönnrötUle. N e i l -
vostokansa tuntee K a l e v a l a n Ja r a k a s ­t
a a sitä, totesi puhuja* tähdentäen
s a m a l l a myös nykyisen - sukupolven
vastuuta perittyjen kultturlarvojen
säilyttämisessä tulevlUe sukupolville.
Hän päätti puheenvuoronsa toivomal­l
a Suomen ija Neuvostoliiton ystävyy­den
l u j i t t u m i s t a sekä r a u h a n säilymis­tä
maailmassa. ,
T i l a i s u u s päättyi juhlavaan "Väinä­möisen
soittoon", uinkarilaisen sävel-täljän
Z o l t a n Kodiu.vn sävellykseen.
Jonka esittivät Solistikuoron n a i s l a u ­l
a j a t (kapellimestari N r s - E r i c k Pougs
t e d t i n johdolla. J u l i l a päättyi l a u l a ­j
a t t a r i e n aloittamaan Maamme-lau­l
u u n , johon myös yleisö yhtyi.
'Seitsemän yeljeksenr
englanninkielinen
käännös ilnjtestynyt
H e l s i n k i . — Äsk^telii k i r j a m a r k k l -
n o i l l e Ilmestyneiden täkäläisten K u s ­tannusosakeyhtiö
^Tammen kii-JoJen
joukossa mainitaan myöskin Aleksis
K i v e n "Seitsemän veljeksen" englan-n
i n k i e l i n e n käännös >"Seven B r o ­t
h e r s " , j o k a o n k o r i s t e t tu A k s e l i G a l . -
l e n - ' K a l l e l a n kuvituksella. Teos o n
368 s i v u n kokoinen Ja se maksaa k o -
kokangaäkansiin sidottuna kahdek­sansataa
markkaa.
Viisi suomalaista
kirjailijaa saanut
Längman-stipehdin
Helsinki. — R u o t s a l a i n e n Längma-n
i n kulttuurisäätiö o n myöntänyt
v i i d e l l e ruotsinkielellä kirjoittavalle
suomalaiselle k i r j a i l i j a l l e huomatta­v
a t stipendit. Klrja,mja- EUner D i k .
tonius- .sai -5,000 ' k n r a n u n ' suuruisen
s t i p e n d i n tunnustukseksi k i r j a l l i s e s ­t
a toiminnastaan. K i r j a i l i j a t Tito
C o l l i a n d e r j a Rabbe; E n c k e l l saivat
k u m p i k i n 1,500 k r . s t i p e n d i n j a k i r j a i ­l
i j a t A i l i N o r d g r em j a Thomas Warr
b u r t o n 1,000 k r . suuruiset stipend iti
Timminsiin rakennetaan '
vanhainkoti
Timmins, Ont. — r Pormestari Wilf
Spooher ilmoitti.äskettäin* että k a u -
p t u i k l ' ^ on saanut l u v a n 50 vuodetta
käsittävän v a n h a h i k o d l n r a k e n n u t t a ­miseen.
Maakuntahallitus avustaa
rakennuskustannuksien suorittami­sessa.
' >v ,
A N N A SEGHERS
S a k s a l a i n e n k i r j a i l i j a t a r A n n a S e g -
hers tunnetaan l a a j a l t i kotimaansa
rajojen ulkopuolella, eJtä: ' v a in v a i ­k
u t t a v i e n teostensa vaan myö^ l e i ­muavan
rauhantaistelunsa ansiosta
« ä n e n elämänsä j a k i r j a l l i n e n t o i ­mintansa
liittyvät eroittamattomastl;
yhteen. Jo ensimmäisessä suuressa
romaanissaan " K a l a s t a j i e n k a p i n a S t .
B a r b a r o s s a " ei A n n a Seghers v a in
löytänyt omaa tyyliään v a a n i l m i t ol
oman p o l i i t t i s en tietoisuutensa: hän
l i i t t y i vähttömästi edistyksellisiin
k a n s a l l i s i i n k i r j a U i j o i h i n . J o t k a taiste­l
i v a t saksalaista m i l i t a r i s m i a j a t a a n ­tumusta
vastaan. Anna eeeghers o n
a i n a ollut t i e t o i n en k i r j a i l i j a n suures­t
a vastuusta kansansa edessä. Eräässä
a r t i k k e l i s s a a n hän toteaa, että taiteen
Ja k i r j a l l i s u u d e n luojien velvollisuus
on t u r v a t a r a u h a j a että heidän teok­sissa
r u u m i l l l l s t i m e l d e n r a u h a n a a t t e i ­den
täytyy t u l l a Jättiläisvoimaksl, J o .
k a t a r t u t t a a Ja vetää Joukot puoleen­sa.
•, • •' • • .
A n n a Seghersillä o n pitkä j a v a i k ea
t a i v a l takanaan. Hän o n toiminut
k i r j a i l i j a n a j o k a h d e n vuosikymmenen
a j a n j a k a i k k i e n näiden vuosien a i k a .
n a hän o n t a i s t e l l u t a k t i i v i s e s t i työ­tätekevien
etujen puolesta fasismia
vastaan, i m p e r i a l i s t i s t a taantumusta
j a sodanlietsojia vastaan. .
. Teoksissaan " T i e h e l m i k u u n kaut­t
a " , ^ ' T a p p o r a h a " y.m.= l e i m a a Anna
Seghers todellisella ' v a l l a n k i m i o u k s e l.
l i s e l l a i n t o h i m o l l a m a a i l m a n i m p e r i a -
l i s m l n tyhmät, raakalaismaiset l a k e i.
j a t : fasistiset iskujoukot' SS-miehet
j a muut natsijoukkiot, j o t k a h a a v e i l i,
vat pystyttävänsä h a k a r i s t i t t m n u k s en
koko m a a i l m a n ylle. Samanaikaisesti
puhuu A n n a Seghers S a k s a n t a v a l l i ­s
i s t a ihmisistä: hän t u t k i i heidän sy­vimpiä
toiveitaan, heidän p y r k i m y k ­siään
onneen j a r a u h a a n j a elävöittää
ne teoksissaan. ' '
K a n s a l l i s k i i h k o n hyöky j a k a n s a l l i ­nen
fanatismi, j o n k a S a k s a n f a s i s t i ­nen
propaganda p u h a l s i l i e k k i i n , _ k u o -
h u t t i k i r j a i l i j a a syvästi. Teoksissaan
•^Matkatoverit' j a " M a t k a l l a A m e r i k an
lähetystöön" asettaa Ahna eeghen
n i i t ä vastaan työtätekevien veljellisen
.solidaarisuuden. "'SMatkalla A m e r i k an
ilähetystöön" on omistettu Saccolle j a
V a n z e t t i l l e — kahdelle itallalaiseUei
työläiselle, jotka U S A n porvaristo
xaa'asti murhasi. K i r j a s s a a n " M & t -
k a t o v e r i t " kuvaa A n n a Seghers k i i n a ­laisten,
unkarilaisten, puolalaisten j a
muiden kommunistien taistelua t a a n ­tumusta
vastaan ensimmäisen m a a i l ­mansodan
jälkeen.
iPasististen b a n d i i t t i e n vainot p a ­kottivat
Anna Seghersin monivuoti­seen
maanpakoon. Mutta s i l l o i n k in
hän pysyi kansansa r u n o i l i j a n a , s en
edistykselliseii kansanosan tulkkina,
(Maanpaossa ollessaan A n n a Seghers
l o i erään antifasistlsen k i r j a l l i s u u d en
voimakkaimmista teoksista "Seitse­mäs
risti". Sen t o i m i n t a on y k s i n ­kertainen.
iWesthofenin seitsemän
v a n k i a on pelastunut fasistien k i d u t ­t
a j i en käsistä. Koko gestapo-koneis-to,
l e i r in koko vartijakunta, lyhyesti
sanottuna satakunta h a m p a i s i i n saak­k
a aseistettua, miestä a j a a näitä seit­semää
aseetonta kidutusten J a nälän
piinaamaa ihmistä. Kommunisti
Georg H e i s l e r i n onnistuu pelastiur.
Heislcr o n k o m m u n i s t i , uhrivalmis
isänmaanystävä, kansansa poika. P e -
lastautuessaan hän ei pelasta v a i n I t .
seäan, hän taistelee k a n s a n s a puoles­t
a , kommunismin kuolemattomien
aatteiden puolesta — j u u r i tässä on
hänen v a l t a v a n voimansa lähde.
'•Seitsemäs r i s t i • k i r j o i t e t t Un Sak­san
h i s t o r i an v a i k e i m p i e n j a häpeäUi-simpien
vuosien aikana; K a i k k i a l la
pauhasi Hitler-propaganda fasistises­t
a •"yhtenäisyysrintamasta". Jonka
natsit muka olivat saaneet aikaan
Saksassa. A n n a Seghersin s u u r i n a n ­sio
on, « t tä hän o n p a l j a s t a n u t tämän
(Väitteen valheellisuuden, että hän s i l ­loisessa
Saksassa näki sen todelliset
sankarit. Se syvä optimismi, Joka o n
ominaista A n n a Seghersin koko tuo­tannolle,
esiintyy tässä teoksessa e r i ­koisen
voimakkaana. '^Kun j o k u t a i s ­telijoista
kaatuu, ottaa toinen lipun
käteensä j a taistelee edelleen; Hän
kaatuu myös, mutta seuraava ottaa
l i p u n . . . s e o n l u o n n o l l i n e n kulku.
Sillä taistelu v a a t i i uhreja", k i r j o i t ­t
a a lAnna -Seghers 'Seitsemännessä
ristissä'.
' T o i s e n maailmansodan Jälkeen pa'v
l a s i A n n a Seghers S a k s a a n edlstyksel-l
l f i t e n ; Intellektuellien eturiviin. L u
kemattomlssa sanomalehti, j a a i k a -
kausl^htlkirjoituksissaan- A n n a Seg­hers
on paljastanut amerikkalaiset
i m p e r i a l i s t i t j a heidän Bonnin-käsky­läisensä;'
i
K u t e n a i k a i s e m m i n k i n osoittaa A n -
r\a Seghers n y t k i n sanansa Saksan
m i l j o o n i l l e tavallisille työläisille ja
kviten aikaisemminkin hän tulkitsee
Saksan k a n s a n edistyksellisimmän o-san
pyrkimyksiä.' Uusi sota t o i s i m u ­k
a n a a n tuhoa la hävitystä tuhansille
ja jälleen tuhansille i h m i s i l l e , j o h t a i ­si
i S a k s a n kansan kansalliseen k a ­t
a s t r o f i i n . Rauha on S a k s a n elineh­t
o — tämä perusajatus o n punaisena
l a n k a n a A n n a Seghersin k l r j o i t u k s i s -
sa.:'
T ä t ä aihetta käsitellään nriyöshä-
Puolan talous-'
näyttely
HekiEigissä
. H e l a l n k i . (VS) — P u o l a a tolous-nfiyttely
tavataan täällä t o u k o k u iu
puolivälissä. Näyttelyn j o h t a j a n Insi­nööri
K u l a n antamien tietojen m u .
k o a n tulee näyttely käsittämään koko
A-<Messuhallin.^Il 5.000 neliömetriä.
Näyttelyn tarkoituksena o n tarjota
suuri yleiskatsaus FHiöIan sodanjäl­keiseen
teollisuuden, maatalouden se­kä
muiden alojen saavutuksiin j a u l ­komaankaupan
lisääntyneisiin mah­dollisuuksiin,
t a v a r a i n monipuolisuu­teen
j a l a a t u i m .
Näyttelyn erikoisuutena m a i n i t t a ­koon,
että sinä t u l l a a n selvittämään
monia ihmisten j a teollisuuden väli.
siä, ongelmin. Se o n t a r k o i t e t tu v a ­listamaan
sekä k a u p p a - Ja teollisuus­piirejä
että u v a l l i s i a kansalaisia.
Sen yhteyteen järjestetään erilais­ten
puololalsten tuotteiden vähittäis-m
y y n t i . j c u t e n makeisten, suklaatuot-teiden,
säilykkeiden Ja v i i n a n l a s l t t a hi
t a r j o i l u.
Talousnäyttelyn kanssa samanal.
kaisesti järjestet^^än puolalaisten elo­k
u v i e n festivaali, sekä näyttely " P u o ­l
a n l a p s i a ".
Säännöstelyä jatketaan
vuodella Itävallassa
Wien, Itävalta. — H a l l i t u s i l m o i t ti
keskiviikkona, että ruokatavarain
säännöstelyä jatketaan vuodella.
Säännöstely koskee rasvaa, sokeria Ja
erinäisiä makkaroita.
nen vilme.sessä romaanissaan " K u o l ­leet
jäävät n u o r i k s i " . J o n k a a i k a n a Ja
j o k a ilmestyi v . 1949. Tässä teoksessa
A n n a Seghers paljastaa saksalaisten
monopollherrojen Ja J u n k k e r i e n k a -
valtajänosii1!l"'sodansytyttäjinä Ja o-s
o l t t a a toiselta: a n t i f a s l s t i s t en voi­mien
tai^tel^n, tieksi S a k s a n kansan
rauhalle. \
E n s i n m a U ^ i l A i t i edustavat romaa­nissa
teoUIsuusmagnaatti von K l e m ,
t i l a n o m i s t a j a .von I l e v e n , fasistlup-seerl
v o n Wenzlow y.m.
Näiden henkilöiden kautta tekijä
asettaa häpeäi)di\luun myös nykyisen
fionin hallitJrtjftt; ;<Kuten edellämai­n
i t u t nämäkin yainoayat' rehellisiä
ihmisiä j a s a n i a l l a t a V a l l a ajavat S a k ­san
kanson sotaan.
Tätä joukkiota vastassa ovat Sak­s
a n edistykselliset vVOlDiet; kommu-l
U s t i M a r t i n , r i v i s o t i l a s E»'win, hänen
poikansa H a n s j a m u u t . (BrivJn j o u ­t
u u poliittisen murhan kohteeksi,
mutta häh elää cdelleien H a n s i n j a
Emman hahmossa, tulievien sukupol-^
v i e n hahmossa. Kuolleet taistelijat
ovat mukana elävien rinttamassa.
K u o l l e e t jäävväl n u o r i k s i , h e elävät ja
taistelevat I • - •.; .
Lokakuussa 1951 a n t b l S a k s a n de­mokraattisen
tasa V k l l a n h a l l i t u s A n ­n
a SegfcersiUe korkelnm^n^^^4^
sen palKihhoh. A i i n a seghers k u u l uu
Saksan k i r j a i l i j a l i i t o n haUitukseen Ja
on jäsenetiä siinä pälkititolautekun-nassa,
Joka^ välitse^ Ja palkiteee p a r -
h a i n i m a n ; r a u h aa
sen teoki5cn;it bsaillstunut
r a u h a n i c o k 0 i i k s i i h W r o c l a v i s s a , P a r i i ­sissa,
Prahassa, T u k h o l m a s s a .ja V a r ­sovassa.
KansaihVällhen S t a i i r i - r a u -
hahpalkintoonjkirjäilijattaren ansioi­den
korkein tunnus. :
i on jo liitty-ilympialento-
1
)levat paikat |
aikkanne tä-natkaan.
NTÄLTÄ
D 5 Ii>.
Matkamiehen näkyjä
Neuvostoliitosta
Opetuslaitokset
K I R J . V. HYVÄRINEN
.A
LO 9.30 AP.
1 koneeseen.
^"-kone heti,,,
järjestetty II
Kööpenha-
Quu Heisin-
!tomme edus-i
Corporation-[
tkaan osallls- i
täkää hyr»*'
oja on saata-
;dot olympi*'
jierailijal-en
matiailo- i
I
Neuvostoliitossa o n voimassa ylei­nen
oppivelvollisuus, j o k a käsittää
^iiiile lapsille opetuksen 4 - l u o k k a i -
«ssa alkeiskoulussa sekä sen ijatko-toulutuksena
3 luokkaa joUoin koko
oppijakso käsittää ns. .vajaakesklkou-l'Jn
kurssin. Tämä ohjelma on s a a ­tu
toteutetuksi kaupungeissa j a m u i s ­sa
suuremmissa asutuskeskuksissa Ja
suurimmaksi osaksi •maaseudiiUaikin.
Aiftaiin kaupungeissa. l i i t t y y tähän
^.elä 3 luokkaa, -joUoin sj-ntyy v a r s i -
aamen keskikoulu vastaten meidän
täydellistä, yliopistoin j o h t a v a a p p -
Pikouiu3jnme. Moskovassa o n näitä
«uluja 700. joissa o p p U a i U vihne
wukautena n. 600,000, koko maassa
näissä kouluissa 37,000,000. K o u l u i s -
}^ , on suurimmissa kaupungeissa
erCcsan poika- j a tyttö3ii)ult»ja e l i
jauibta kouluista n. 2%. Päätettyään
lo-vuotisen- koulunsa e i oppilas ole
• ylioppilas, vaan sen a r v o n hän
^ ^Paistyään pää^tutkinnon y l i ­opistoon,
missä tutkinnossa asetetut
vaatimukset vastannevat meidän y l i -
^ilasvirjoituksia. Erikoisen k l i t e t -
WTsta arvosanoista k u l t a - j a hopea-
='>-alein palkitut koulunsa
oppilaat pääsevät
P ^ y t u t k i n t o a . Yliopistossa
^isielu ei vaadi s u u r i a k u s t a n n u k -
opetus .ja opetusvälineet ovat
^ i t o m a t , sitäpaitsi oppilaat saa-fr,
l7^^^''^''^ monenlaista avustusta
f™Ji^^n stipendien muodossa, joten
ei juuri kenellekään
^ « » s t u . Muuten huomattavat v e -
^ NeuvostoUitossa ovat vaikeat
JJ<Ja_ nimiinsä samoin k u t a vastaa-
^^'^•isltyisomalsuudetkfai. Sain t u -
Moskovassa 10-luokkalseen
" « " " ^ t a kahdessa vuorossa pätva^-
yläluokkalai-
O p e t t a j i a 62,
päätta-yUopistoon
sä. alaluokkalaiset 4.
set 5—6 t . päivässä:
j o i s t a 80,% yliopistosivistyksen saa­n
u t t a . ÄnsioituneimmiUe näistä o n
h a l l i t u s antanut kunniamerkkejä,
k a i k k i a a n 40:lle, j o i s t a 12 k o r k e a ta
L e n i n i n kunniamerkkiä. Opettajien
työaika qn 38 v i i k k o t u n t i a . .
Opetusaineet tässä koulussa, k u t en
muissaikin vastaavanlaisissa k o u l u l la
Neuvostoliitossa, ovat s u u n n i l l e en s a ­mat
ikuin meilläkin, sillä eroituksella
v a i n . että u s k o n n o n opetusta e i ole,
matemaatiset aineet kopestcttuja, s a ­m
o i n k o t i m a a n h i s t o r i a j a s i i h e n l U t -
tyvä kommunismin tietous j a v a in
y k s i p a k o l l i n e n vieras k i e l i . Opetus­ohjelmaan
e i s i i s sisälly n i i n paljon
k u i n meillä päähän päntättävää
yleistäsivistystä, kuten esim. yleises­sä
historiassa, v a a n smmtautuu ope­tus
enenunän käytännöllisen elämän
a l o i l l e , y l i o p i s t o l l i s en opiskelun p o h -
J a t o l kaikketo välttämättämln
t e n k i n huomioon otettuna. Er^coi-sesti
alkeisopetus o n s u u n n a t t a s o ­veltuvaksi
teknillisen jatko-opetidc-s
e n pohjaksi, myfiskta fysiikka, k e ­m
i a j a luonnontieteet ovat huomat­t
a v a n hyvin varustetun opetusväli^
n e l s t S n vuoksi nähtävästi korostetus­s
a asemana. Opetus o n l u o n n o l l i ­sesti
maksuton., s a m o i n o p p i l a a n terr
veydeohuolto koululääkärta J a . h o i ­t
a j a t t a r en toimesta, r u o k i n t a k i n s u u ­r
e s t i alennetuin h i n n o i n , m u t t a i h ­meellistä,
a i n ^ c i n ' ffiftlntt5Pf*i?w<anl
koulussa — k o u l u k i r j a t o n «^pilaan
maksettava, tosta a l a l u o k a l l a j v a i n n .
2 ipL vuodessa J a 10:llä l u o k a l l a n .
40 r pL
ErUlään varsinaisesta opetusohjel­masta,,
s u u t t a k u i t e n k i n k o u l u n h o i ­vissa^
t o i m i i o p p i l a i d e n pioneeri- j a
nuorisojärjestöt. Joilla molemmilla
o n omat p a l k a t u t ohjaajansa. Näi­h
i n järjestöihin, edelliseen alaluok-kaaaiset
j a Jälkimmäiseen v a r t t u ­neemmat,
pääsevät hakemuksensa,
perusteella, helpoimmin l a h j a k k a i m -
n i a t lapset. Näiden- Järjestöjen tar­k
o i t u k s e n a o n k o u l u n o h e l l a j a v a n -
heniipien tukemona/lasten kasvatuk­sen
Valvominen ija..ril«ien harrastus­t
e n herättäminen •• f J a ohjaaminen,
luonnollisesti kommunistisessa hen­gessä.
Koulu]ärjes|>0tiiin kuulumi­n
e n tuottaa oppilaalle ^useita etuja
k u t e n maksuttomia^ o l e i l u j a p i o -
neerileireillä, retkeilyjä y j n . . vieläpä
JäFJestötoimini^iss^-r e r i k o i s e s t i ansi-oituneet
lapset voivat, täten päästä
oikealle ladulle vaz^in^isen elämänsä
tiellä.. r . -
Neuvostoliitossa: o n .im^däcin huo­m
a t t a v a a ipaljon-' .airärtattikouluja;
v a r s i n k i n t e k n i l l i s e l l e alalle a l k o v i l ­l
e . O h aSkelskouluun p o h j a u t u v i a 4 -
v u o t i s i a kouliOa, joissa s a m a l l a v o i
s u o r i t t a a 7^-:vuotIsen''vaJaakeskikoulu-korsstä,
edelleen 7-vuotIsen k o u l im
pohjalle rakentuvia' '2- J a 4-vuotisia
kouluja. Edelleen o i i ' teollisuuskou-l
u j a (ja -ctpistoja. teknikumia. Kävin
smirehkossa p o i k i e n ' ' a m m a t t i k o u l u s i
s a K i o v a s s a ; anikä 'sisäeppHaitoksenä
antoi opetusta metälllfy^^alie aiko^
v i l l e . Tämä samoin k u t a moskova^
l a i n e n tjrttOkouIukta - s i j a i t s i suuressa
vanhahkossa kivitäJossa;" - r a k e n n u k ­s
i l t a a n J a k a l u s t o l t a a n kumpikaan
eivät -mitkään erikoiset-, m u t t a o p e -
tusvältaelden nmsaudesta huomatta­vat.
S t t e n eräs käytännöllisen alan
opetosmuoto, j o t a : .vata-isimrl valta­k
u n t a v o i ylläpitSät' & d t e n r a u t a t i et
Ne «Ivät ©le, k u t e r t ' ^ h t o luuIiÄl, s i r - '
k u s m a b i a laltoksiar- 'va^an vakaasti
l a s t e n opetusta edlstätviä. Niitä o n
Neuvostoliitossa 26:s8a kaupungissa.
H a l k o v i s s a n a t a semmoisen. 3 : a k m .
p i t u i n e n kapearaiteinen'' rataosa s i ­j
a i t s i - . kauptmgta l a i t a m i l l a - J a sen
päätepisteessä Ja keskellä oU s i i s t i t;
k a u n i i t asemat. I ^ d e l l i n e n pieni
-Juna, johon .kavdvdait^ta matkus-taJavaunutJa,
o l i erkssjm^lsessa.kun^
nossa.. I S m ä k u l k u n e u v o . o n t o i m t a'
nassa vata,kesäJ^auslna, j j o l l o ta kout
lupojat — Jopa muutamat, ^rtötkta
—; tofanivat Taatotlen hi
ataa asemaipäälllköstö, vaihdemie-heen
saakka, k u l j e t t a e n n a t a matkas-t
a j l a maks-ua vastaan, Oppilaik.si
otetaan koulujen 5—7 luoklcalaisia.
Pätevät opettajat antavat heille sekä
teoreettista että. käytännöllistä ope­t
u s t a veturta kuljetuksessa j a m u i s sa
rautatieläisten tehtäivissä. Vieläkö
v o i d a a n 13—J16 vuotLsille .pojille kek­siä
tanostuttavampaa hommaa? T ä ­män
koulun .jälkeen jatko-opetusta
saatuaan o n p o i k a melkoisen nuo­r
e n a valmis rautatieläinen. :
• E r i k o i s i a kan-sanvalistuslaitoksia
ovat kulttuuritalot; Olemme k u u l ­leet
nitetä j o t a k t a j a eaaneet käsi­tyksen,
että ne ovat työväentaloja
vastaavia laitoksia, joissa jaetaan
kansalle konununLstLsta .propagandaa.
Sitäkta tietysti kommunistisessa
maassa, m u t t a k u i t e n k t a ne etupääs­sä
ovat täydellisiä v a l i s t a ? J a opetas-l
a i t o k s i a . Uskon k&sltyiLsenl vastaa­v
a n k a i k k i e n meikäläisten j a m u i d en
vieraiden, j o t k a n i t h l n ovat t u t u s t u ­neet,
käsitystä. Opetusjärjestelmän
perinpohjaisuus <Ja tehokkuus o n to­d
e l l a hämmästyttävä/ Tämän t o -
teamtrkseh »teta tutustuessani n y n .
H a r k o v t a rautatieläisten, ^ t a l t a ta
autotehtaan työläisten !ja erääseen
suureen leningradilaiseen, k u l t t u u r i ­taloon.-:
• •
Näissä l j a t < ^ l s s a v a r s i n a i n e n väli­tön
ptuAuepropaganda nuorisolle l ää
vähäisemmäksi k u t a luulemme, sillä
kommunismta ei tarvitse taistella
v a l l a s t a tässä maassa, se on. k a i l c k i -
v a l t l a s taahti,' Johon monet elämän
e r i muodot mujcautuvat. _
H a r k o v t a rautatieläisten k u l t t u u r i ­t
a l o s s a j a ' m u u a l l a kaupungissa t o i ­m
i i 15,000 o p i n t o k e i l i o a , joissa opIS'
kelee n . 190,000 v a r h a i s n u o r t a . S u u r ia
n u m r o i t a esitettita m u i s t a k t a k u l t ­t
u u r i t a l o i s t a . Optatokerhot käsittä­vät
nu(ä1son h a r r a s t u s t e n J a t a i p u ­musten
ohjausta mitä erilaisimmille
elämän aloille, j a t ^ t u s o n Järjes­t
e t t y mahdollistamian kiinnostavin
havalntovältaeiden avulla tapahSu-v
a k s l . Oä p o j i l l e a u t o a l a n opetusta:
h e s a a v a t - p u i k a a a u t o n j a k o o t a s en
taas, näkevät t n o o t t o r i n : läpileikkauk­sesta
sähkökäynttsen m o o t t o r i n osien
t o i m i n n a n . J a k u n edistyvät, saavat
määrätyillä a l u e i l l a ajaa autoa. S a ­mota
perehtyvät lentokonerakennuk-
.seen ensin lennokkikerhoissa; j a s i t -
temmta oikeiden Ien tokoneiden p a ­rissa.
Suurito saleihin o n asennettu
kieanurtelevla pienoLsrautateitä usei­na
asemineen j a junineen. Laivan-rakennusosastolla
nata polkien r a ­kentamia
picnolslaivoja ia. sukellus-veneltäkta,
jotka olivat varustetut
m o o t t o r i l l a j a j o i t a he saivat kokeilla
suurissa veislaltalssa, Monia niulta
mitä e r i l a i s i m p i a kerhoja nata, k u ­ten
esim. suuren salin, missä oppir
laita perehdytettiin tähtitieteen a l -
ketelto. Siellä kerhon Johtaja, mei­dän
Istuuduttuamme, sammutti .säh­kön
J a n l t a o l i yllämme luonnonmu­kainen
tähtitaivas, k o h t a taas erään
Kiertotähden suurennus j a k u l k u r a ­dallaan,
samota kuun p i n t a suuren­nettuna.
Jokaisessa kulttuuritalossa on
näyttämö lasten omia näytäntöjä
varten. Tä.stä saa selityksen Neu­vostoliiton
korkea taso esittävän tai­teen
c a l a l l a , nata nousevat karisan
lapsl«ita m a i n i o t näyttelijät, tanssi­jat
j a m u s l i k k i t a i t e i l i j a t . Päteviä
opettajia on >11ta k y l l t a.
Myöskta kuvaamataidetta opiskele­v
i l l a - o n omat kaihonsa, j a näissä
kerhoissa opiskelijain lukuisuudesta
ja . hyVäistä • edistyksestä kertoivat
suuret määrät «valmiita J a kesken­eräisiä
töitä, • •
K u l t t u u r i t a l o i s s a o n myöskin k i r ­jastot,,
j o i s s a k i r j a l l i s u u t t a h a r r a s t a ­vat
lopiskelevat. Harkoyan rautatie-
Fälsten talossa esim. ^20,000 nidettä,
n i k l e n Joulcossa suomenkielinen K a ­levala
J a M a i j u L a s s i l a n T u l i t i k k u ja
lainaamassa j a Venäjän kielisenä
J u h a n i A h o n Lastuja. Kirjastoista
puheenollen näin NeuvostoIIlton^suu-rimman
kirjaston, l^eninta kirjaston
Moskovassa, .jossa o n 14,OOOX)00 n i ­dettä
(hdcumäärään sisältyy monien
k i r j o j en useat kappaleet), vanhta
k i r j a vuodelta 1002 j a raamatun
käännös vuodelta 1»18. Täällä suur­ten
l u k u s a l i e n k a i k k i paikat olivat
täynnft l u k i j o i t a , et^päassä, nUnkuta
k u u l t a , ,9'JU)ppilalta.. Qluuten kuva­kauppoja
o n N e u v o s t o l i i t on kaupun­geissa
runsaastL
U n o h t a a e l s o v i , että tytöt opbske-levat
yhtä h a r t a a s t i k u i n i>ojat/kta,
heitä ä i ä k i e ' i s k i en teknillisisiyjd k t r -
h o l s s a k t a . ' : ' ^ ; ' - ; ' ' ' -
K a i k e s t a päättäen opinhalu N c u -
vostolilto(s.sä o n •hyvin suuri. Sivis­tyksellisesti
tuo k a a s a o n v i e i a mio-r
i , !ja se kamppäiiee voimakkaasti
luodessaan uutta, mc-tkillistii, k i i l t -
.tuuria, , V-Poiketen
ataee^aaxi hieman sivuun
oh miatalttavä aanomalehdlistön ase­masta,
onhan sllläkta vaikutuksensa
Icansan kasvatukseen. Neuvostoleh­distössä
e l o l e i t a i d l t u k s i a . e l r i k o s ­u
u t i s i a eikä leventeleylä sensatlojut-t
u j a : siinä oin e t u a l a l l a työsaavutuk-set,
sen Jälkeen p o l i i t t i s e t j a .muut
y a l t ^ u n t a a koskevat asiat sekä va-h
e i l u y j n ; uutiset Ja hyivin vähälstaä
ulkomaan uutiset. Neuvostoliitossa
ei julicalsta aia-ärvolsta : a.janylete-k
i r j a l l i s u u t t a eUcä sen l a a t u i s i a l e h ­tiä.
iRl näy 'alaatomuutta" j u l k a i ­s
u j e n k a n s i - j a slsälehdillä e l k u v a a -
maiaitees-sakaah. Varsinkin lasten
k i r j a l l i s u u s o n h y v t a varjeltua. Län-simaisesti
^ajateltuna o n elämä ilo­t
o n t a tanssiravtatoloissajeta, joissa
naiset eivät l i i o t a käy. T i e t y s t i ; n u o ­r
i s o -tanssii; i n u t t a omissa kerhois­saan
Ja muissa tilalsuuksisisä. Teat-terelhta,
jolta; o n p a l j o n , ori k o va
ryntäys. Saimme «notiastl ; p u s k ea
näihta tilalsuukisita ovella odottele­van
kansanjoukon lävitse, n i i d e n o h i .
Joille ei enää riittänyt; l i p p u j a Ja
Jotka r a h a a näyttäen meille olisivat
ostaneet lippumme. Näitä ilmiöitä
ihmet^telta. ^^»icillinen oiaa.
K a r h a l u t i l o a o n tiskosk Neu­vostoliitossa
on (hallitusta vastaan
oppositiota salaista t a i j u l i d s t a . E i
ole, k a n s a ph. t a i t a v a s t i kasvatettu.
Ja neuvostojärjestelmä seisoo v a n -
k o t a j a l o i n.
J o k a i n e n ncuvc«tolainen puhuu
rauhasta, sen s a n o n k u u l t a n i t a useta
maan kleldUä, j o t t a opin sen' opetta­matta,
s e o n m i r a . '
S o t a e i o le välttämätön Ja väistä­mätön.
. r a i t a a n puolesta Icannattaa
taistella. Rauhan voitto sodasta on
k e r r a n oleva ihn^Jskuiuian- voitoista
suurta,
L o p p u
Luuantuiiia, toufeökua 10 p. -~ Säturtlay* May 10,1952 . " Siyu 5
— IBenkI\^akuutusyhtiöUIä sanotaan
olevan noin neljätuhatta miljoonaa
d o l l a r i a canadalaisten-varDjar
iiiiftiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiimiiiifi
Dr. John W. Haidad
LAAKARI JA KIRURGI
Puhelimet: Konttori 4-4303
Kotiin • 3-1232
•Huone 201 — 67 Elm St. E.
' Regent Theatce Buildtag
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i ii
— Jo V. <1672.k8trettita'Ntoval fik­tiossa
kivihlUtä pienessä määrSs&ä., >
24-TUNNXN,PALVELn&;
s o i t t a k a a : 4-4311 t a i 8-8877*
K a i k k i matkustajat vakuutettu
98 E lm St. West, Sodlraqr, O n L
Hääknkkavihköja',
— KUKKAKIMPPtrJA — !
PVIIELIN 6-5311 .S *
MANHATTAN FLÖRII^T
22 Ourham St. N. Sndbmyrf
Kun on
parhain
maalausaika
Kaikkea alaan,kuuluvaa
kohtuullisella' hinnalla
Ottakaa yhteys:
PENTTI VAINIONPÄÄ
385 Eva Ave. Puh. 8-8957
Sudburir
JAMES H. mm
KOKSIA - K O U A - PUITA'\
Parhaimpaa öljyttyä
' 8trokerl«kolla
PUBELIN 5-S64V
177 Kathleen SU W.
i
<t
Sodbory'^
i
II
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS ;
REO JA VVItLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JAGK'S AUTO . S m V i C i i
633LomeSt. . SUdbui3i(
KUULKAAS!
VOITTE AINA LÖYTÄÄ
MONIPUOLIS;EN^VARAS- .,
TON LAATUHUONEKALU­JA
KAUPASTAMME.
E I N O A H O N E N S i J O M A L A I N E N MYYJÄMME
MIELIHYVÄLLÄ P A L V E L E E T E I TX
Durham St. S. , Puh. 4-4243 v
iuinnuiiuiiiininifliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiifliiiiinniin
Sudbuiy
Net lutt
'AUTOMATIC DEFR0STIN6
• J
A Täydellisesti automaatti­nen
sulatus. Ei tarvitse
mitään tehdä, el vettä pois­taa.
Jäätyneet ruoat pysy­vät
k i v en kovina,
B KäsikontroIIIUa voitte
nopeasti sähköllä sulattaa
minä aikana päiväistä t a ­hansa.
Tervetullut muka­vuus,
C T a v a l l i n e n hitaampi s u ­latus
jos haluatte. Käytän­nöllinen
Jääkaapin sisustan
s i i v o u i u c n aikana.
V ; < B I T E T T Y SISÄLTÄ
KORISTEVÄRI
U L K O P U O L E L L A
Virkistävän kevään viher­tävät
sisustat tekevät ruoat
huokuttelevimmlksll Lois-,
tava k u l t a koristus! Oven­kahvat
teidän keittiöönne
sopivan väriset, yksitoista
valhtettavaa kahvavärlä-
T u l k a a katsomaan näitä
n a i s c l l i s t c t t u j a sirouksla. .
8 mallia,— 8 kokoa
8 hintaa alkaen -
$286.75 ;
10'/. käteen — loppu
24-kuukauden aikana
ä
'1 V
SUDBURY LIMITED
Rauta-, maali-, talous-, paperoimisr ja iautotar<i^ikkeM^^^^
69 E LM ST. WEST SIJDBtmY;