Vapaus, December 13, 1960

              ^ ^ ^ t o
yJSJyi 'g "-'-"C*!^^ 140 V . sp^ialismin perustanlaskijan sj^ntynjästä
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
cas^8eoond7Gla8stmaii;by^che^ Post
^Ottioe,^Departmentr"^.Ottawa>' Pub-,
TXaimyg and^ Saturdays by Vapaus
PaUishliigGompany Ltd., at 100-102
Ehh' 8r^W^6tiabtuy.\Oiit;-Canada.'
Telephone^wBus. OfficeOS.-4-4264;"
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E.^Siilqi5Bdltor W.'Eklitod:iMaiHn^ä
address;fB^x 69. .Sudbucy.Vpnterio.V
Advertislng-irates >upon>appIication.v
Translatlonxfree of charge.^-'^ i
^ : - Tl£,AUSHINNAT:" ' .
Canadassa: ' 1 v t 8.00,6 kk. 4.25;
' V ^ ^ "-.3'kk.i6Ö
ThdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80,
Suomessa: . vk. 9.50 6 kk. 5.25
p t e mmi 1
m
Kuka tätä maata hallitsee? Iiii
Lelitemme"^ etusivulla julkaistiin lauantaina verrattain
yksityiskoiitainen selostus siitä mielenkiintoisesta ja eräiltä
^ " osin. tervehdittävästä puheesta,, minkä pääministeri Diefen-baker
piti keskiviikkoiltana Ottawassa eri puolilta maailmaa
" neuvonpitoon kutsuttujen kauppakomissioneriernme ja Cana-
- dan johtavien liikemiesten illallistilaisuudessa.
Toisin kuin liittohallituksen'^entinen omahyväinen kaup- _
pa- ja teollisuusministeri Churchill ja valtionvarainministeri
Fleming, pääministeri Diefenbaker huomioi nyt, että ulko­maalaiset
rahamiehet, ts. Yhdysvaltain pankkiiri- ja teolli­suuspiirit
vievät aivan liian suuren osan korkoina ja osake-voittoina
Canadan kansallistuloista. Kuten muistetaan, mei­dän
\lehtemme Vapaus on toisten canadalaisten tyoväenleh-
. tien ja joidenkin harvalukuisten edistysmielisten piirien
kanssa puhunut tästä amerikkalaisen pääoman maahantun-keutumisvaarasta
jo vuosikausia — ja .«^aanut siitä takavuo­sina,,
osakseen nurinaa valtapiireistä. Totuus on kuitenkin
äärettömän itsepintainen ja se murtautuu lapi harmaan k i -
venkin, jbs niikseen tulee. Me puolestamme liitymme niihin
. hyvää tarkoittaviin canadalaisiin, jotka tervehtivät tätä paa-ministerimme
lausuntoa la tonovat, että se johtai^si sanoista
tekoihin.
Tosiasia nimittäin on, että kummankin vanhan puolueea
hallituskautena on sodanjälkeisenä aikana myyty kilvalla
Vvtkaiisallisrikkauksiamme yhdysvaltaa
lä on sen johdosta n3'^t-senainen tilanne, etta 56 prosenttia
kaikista teollisuuslaitoksistamme — pääasiassa tärkeistä pe-miesten
käsissä. Sen johdosta joudumme nyt maksamaan,
kuten -liittohallituksen kauppaministerin apulainen James
Roberts aivan oikein selosti, (viime vuonna) korkoina ja
voitto-osinkoina yhdysvaltalaisille rahamiehille 5656,000,000.
k u n meitä canadalaisia on vam 18 miljoonaa, niin tama tar-
, koittaa, että viime vuonna maksettiin kansallistuloistamme
vieraati maan rahamiehille riistovoittoa $36 00 jokaista cana-
^dalaista miestä, naista, lasta ja vanhusta kohti eli y l i $144.00
jokaista keskinkertaista nelihenkista canadalaisperhetta
ioHti!
J Vielä on huomioitava se tosiasia, etta\ mitä enemmän
N ' a
:ftie, sitä suuremmaksi tulee sen vaikutusvalta poliittisesti.
Toisin sanoen, mita enemmän menetämme kansakuntana
isäntävaltaa teollisuuslaitoksissamme; sitä enemmän riippu­vaisiksi
tulemme poliittisesti ulkomaisista voimista.
f
Tilanne on jo kehittynyt tassa suhteessa nun pahaksi,
että meistä on kansakuntana tulossa "puiden hakkaajia ja
veden'kantajia" Yhdysvalloille. Me lähetämme täältä hal­valla
hinnalla kaikenlaisia arvokkaita mineraaleja ja muita
, korvaamattomia raaka-aineita Yhdysvaltoihin, Siellä ne val­mistetaan
tehdastuotteiksi, jotka me sitten ostamme kalliis­ta
hinnasta takaisin. Tuloksena on ensinnäkin se, että tuhan­silta
canadalaisilta työläisiltä riistetään työmahdollisuudet
ja toiseksi se, että meillä on halyyttävan suun kauppatappio
Yhdysvaltain kanssa käymästämme kaupasta.
On siis todellakin tullut jo aika, jolloin tähän tilantee­seen
pitäisi saada parannus, kuten paaministerimmekin nyt
myönsi.'
Pääministeri Diefenbaker kosketteli samassa yhteydessä
erästä toista hyvin tärkeätä kysymystä \kerta kaikkiaan ai­van
hellävaroen. Hän sanoi aivan oikein Canadassa olevan
sellaista mielipidettä, etta yhdysvaltalaiset suuryhtiöt kiel­tävät
canadalaisilta alayhtiöiltäan_ oikeuden harjoittaa vien-tiliikettä
maailman markkinoilla.
. Tämä sellaisenaan on yleisesti tunnetu tosiasia. K u n K i i ­nan
kansantasavalta olisi ostanut Canadan Fordilta tuhannen
autoa — niin Fordin yhdysvaltalainen päämaja esti tämän
kaupan selittäen, että se olisi vastoin Yhdysvaltain lakeja?
Myös tiedetään, että yhdysvaltalaiset rahamiehet ovat sijoit­taneet
pääomiaan tänne yksinomaan enimmäisvoittojen ta­voittelussa.
Niitä ei kiinnosta mikään muu kuin voitto-osin­kojen
ja korkotulojen saanti. Niille on edullisempaa rakentaa
tehtaitaan, tänne" kuin tuottaa Yhdysvalloista vissejä tava­roita
tullimuurien läpi. Mutta kun tulee kysymys ulkomai­sista
> markkinoista, niin sinne viedään vain Yhdysvalloissa
valmistettuja tuotteita; Canadassa toimivat yhdysvaltalais­ten
omistamat autotehtaat eivät saa kilpailla Euroopassa ja
Aasiassa niiden anierikkalaisia emäyhtiöitä vastaan jne.
fSen sijaan että päaministerimme olisi sanonut näille
^ lamerikkalaisten rahamiesten omistamille canadalaisille ala-yhtiöille,
että niiden täytyy toimia Canadan kansan ja val­tion,
etujen mukaisesti myös vientiliikkeen alalla, tai m.uussa
tapauksessa voimme antaa niille vaikkapa "Castron kuuria",
' mr. Diefenbaker esitti arkoja pyyntöjä Yhdysvaltain' raha­miehille,
että niiden täytyisi huomioida myös Canadan kan-
^ sailisedut? Milloin hitossa enimmäisvoittoja tavoittelevat u l -
k9rnaalaiset riistäjät ovat huolehtineet alusmaissaan jnistään
muusta kuin omista ristoeduistaan? Me saamme olla myös
vakuuttuneita siitä, etta tämä pääministeri Diefenbakerin
kain^o pyyntö menee Wall S t r ^ t i n rahamiesten yhdestä kor­vasta
sisään ja tulee toisestalilos jättämättä minkäänlaista
merkkiä jälkeensä. — '
ITalTaisten "vetoomusten" ja "pyyntöjen" esitys päämi-
, nisterin arvovallalla ,vieraan maan rahamiespiireille herät-
\ tää kysymyksen siitä, kuka tätä maata loppujen lopuksi h a i - '
. Jitsee: Öttawassa oleva^ liittohallitus vaiko Wall Streetillä
asustavat amerikkalaiset finanssiporhot?
Mikäli^-me-asiaav;ymmärrämmej^!Canadan^-kansarOnwalin- -
m Ikh-
|<(jift0(a|<$ellinen
, i Tieteellisen / sosialismin ^toisen lehteä'^ jonk^M päStoimiUaja^sf Brysselissä ilmestyvMän saksa-siJurenwporustanlaskijan^;
Kai'l:; Mar­x
i n läheisen ystävän j a taistelutove­r
i n ^ F r i e c l r i , c l i ' E n g l e s i n syntymästä
6n kulunut 140 v u o t t a . Vasemmis|
t o l a i s en - työväenliikkeen piirissä
k a u t t a maajlman tunnetaan Fried^^
r i c h ' E n g e l s i n työ j k m e r k i t y s p o l i i t -
t i s e n : t a l o u s t i e t e e n ; ; f i l o s o f i a n , j a tie^,
" t e e l l i s en i - s o s i a l i s m i n teoreettisten
p e r u s t e i d e n luojana - Vähemmän
ehkä muistetaan Engelsin^ j a Mar­x
i n ^=käytänndllistä;loimintaa;•v^
k u i t e n k i n on ratkaiseva merkitys
v i i m e vuosisadan :työväenlii
kehityksessä.
- F r i e d r i c h Engels syntyi 28. 11.
1820 i ; t e k s t i i l i t e h t a i l i ] a n perheessä
R e i n i n . maakunnassa silloisessa
Preussissa, mutta osallistuminen
: t d i s t y k s e l l i s e e n p o l i i t t i s e e n l i i k k e e ­seen
t e k i ; hänestä läpi koko elämän^
sd maanpakolaisen; joka toimi mil­l
o i n P a r i i s i s s a , m i l l o i n Brysselissä
t.u Lontoossa. Kaikissa vaiheissa
nahdädn Engels siellä, missä yh­t
e i s k u n n a l l i n e n - t a i s t e l u oh k u l l o i n ­k
i n kärkevintä.
N u o r e e n E n g e l s im v a i k u t t i j o hä­nen
kotimaakuntansa henki. Rans­kan
rajalla sijaitsevassa Reinin
maakunnassa olivat/Ranskan porva­r
i l l i s e n 'vallankumouksen^^iv^
löytäneet maapeiaä j a koko maa­kunta
elI määrätynlaisessa oppositio
ossa taantumuksellista preussilais­ta
valtaa vastaan 1830-luvun Sak­san
liberaalisen porvariston kes­kuudessa,
levisivät r a d i k a a l i s e t , de-m
o k i a a t t i s e t j a vieläpä sosialistiset-
Ivin aatteet Ei o l l u t k a a n ihme, c l
l a nama aatteet valtasivat pian
myös F r i e d r i c h E g e l s i n - v a i k u t u k s i l -
mana vuonna tulee K a r l M a r x . K u i ­tenkaan
välitön, yhteistyö ei pääse
vielä tässä vaiheessa a l u l l e , sillä jo
vuoden l o p u l l a E n g e l s sotapalveluk­sensa
päätettyään , s i i r t y y jälleen
isänsä tahdon inuk'aisesti_ E n g l a n ­t
i i n , , missä hän aloittaa.^ydnsäman-chesterilaisessa^^^^
vi^
tehdaslaitkosessa, jonka osakas hä­nen
isänsä o l i .
_Englanti o l i n o j h i n a i k o i h i n maa­i
l m a n kehittynein maa k a p i t a l i s t i ­sessa
suhteessa j a s i k s i E n g e l s :tääl-la
saa välittömän kosketuksen so-s
i a h s t i im aatteiiin. Vapaa-aikoi­naan
hän k i e r t e l i työläisten asu-muksibsa,
keskusteli heidän' kans­saan
j a samaan a i k a a n t u t u s t u i ; uto-p
i s t i & o s i a h s l i en teoksiin. Hän pe-
1 e h t y y myös p o l i i t t i s e e n taloustie­teeseen
j a omakohtainen tutustumi­na
työläisten; o l o s u h t e i s i i n ; opettaa
hcuet näkemään poi värillisen ta-
:loustieteen v i r h e e t ; : vE
l a i s t en l a s e m a s t a . E n g e l s ik
vuosina 1842^45 ; j o u k o n ; ainullaa-t
u i s cn merkittäviä a i t i k k e l e i t a "
V o i d a a n k i n arvioida, että E n g -
lannin-\uodet 1842—44 — merKitsi-'
v a t E n g e l s i i l e siirtymistä v:allanku-n
i o u k s e l l i s e s t a -demokratiasta kom^:
m u n i s m i i n , idealismista ' m a t e r i a l i s ­m
i i n . Hänen f i l o s o f i s i i n käsityk­siinsä
vaikuttaa nain? vuosina t u ­tustumien
Feuerbachm rnaleiialis-m
i i n , j o n k a hän yhdistää l i e g e i i l a i -
sf-en d i a l e k t i i k k a an
EiokLUbSa 1844 E n g e l s Piilaa E n g -
I l a n n i s t a kotimaahansa ja matkalla
Saksaan viettEa 10 päivhä P a r i i s i s:
i . i Kiui J K i i M H seuiassa .Väillä
paiviUa on perustaa luova merkitys
le a l t t i i n mielen. Noina vuosina! kJhdon suuihahmon
Engels-käytti k a i k k i vapaa a i k a n s a , v u o s i k j i n m o n i e n taistelutoveruu-l
a i s e e n : lehteen;!-:ettäienglantilaisiin
j a ran^äkalaisiin demokraattisiin
l e h t i i n . ^ . ' ,
V u o d e t ' l 8 4 7 — 4 8 olivat Euroopas­sa
vallankuomuksellisen kuohun­nan
^vuosia,' j o i d e n ' aikana Engels
asuu m i l l o i n ' P a r i i s i s s a , m i l l o i n o»
s a l l i s t u u välittömiin (vallankumous-t
a i s t e l u i h i n Saksassa, m i l l o i n työs­kentelee;
M a r x i n rinnalla? B r y s s e l i s :
sä Saksaan Marx j a - J J n g e l s pa­lasivat
huhtikucussa 1848, " j o l l o in
v a l l a n k u m o u s i O l i JO saavuttanut en­simmäiset
voittonsa..V H e perustivat
siellä Uuden Reinin lehden, josta
muodostuu eräs viime vuosisadan
l o i s t a v i m m i s t a vallankumoukselli­s
i s ta j u l k a i s u i s t a . M a r x i n toimies­sa
lehden • päätoimittajana ja-vasta­tessa
sen y l e i s p o l i i t t i s e s t a linjasta
o n Engels hänen välitön apulaisen­sa
j a k i r j o i t t a a koko joukon: tärkei­tä,
päivänpolttavia a r t i k k e l e i t a , m
m; P a n i s i n kesäkuun kapinaa;kos­kevia
:: K u n Saksassa toukokuussa 1849
. i l k o i aseellinen '^taistelu yksinval-t
utta vastaan, astuu Engles valian-
' k u m o u k s e l l i s e n armeijan . r i v e i h i n;
vat henkilöt eivät . y h t y n e e t heidän
käsityksiisä j a n i i n K o m m u n i s t i en
l i i t t o hajautui Vuona 1850. ,
' Vuoden 1850 marraskuussa a l o i t ti
Engels-työn: manchesteriläisessä o-sakeyhtiÖssä^
ja^ tämä " p o r v a r i l l i n en
t o i m i " antoi hänelle j a ' M a r x i l l e ta­l
o u d e l l i s e n n i a l i d o l l i s o u d e n ' jatkaa
teoi eettistä tyotaan — mm. sen
t u r v i n saattoi Marx viedä päätök­seen
jättiläigtyönsa, "Pääoman" k i r ­j
o i t t a m i s e n .
S i i r t y m i n e n ' E n g l a n t i i n e i katkais­sut
M a r x i n ' j a E n g e l s i n kansainvä­lisiä
yhteyksiä j a k u n k a p i t a l i s m in
kehitys j E u r o o p a n : maissa: antoi'typ-;
väenliikkeelle uutta v a u h t i a 1850-^
1860-lukujen vaihteessa, olivat he
johtamassa, työväen ensimmäisen
kansainvälisenvyhteenliittymän. - E n ­simmäisen
I n t e r n a t i o n a l e n m u o d o sr
- "Kun hän a]aaTkirkon,'puo-^.-ta>-myl'yiniehistä,.ujotka pyrkivät-:-
miin, tulee Poku painlamaan pää
tään rintaansa hänen'^/klri8täes-
^, sään ohjaksista. Kuolainten , ki­ristyessä
suu on auki'iia,«etuja­lat
kaappaavat ilmassa^pitempiä >
askeleita' kuin mikci ne. silten
;i^^ inaahän;iisattuessa> tode
jäävät. Siitä näkyyutoitea'is^ tm^-
nfsi, jos \ sille .'annettalsitR»lu
pa . . .» - * /
Näin kuvailee Väinö Linna Kos-
Lontoossa, ,ei E n g e l s voinut välittö­mästi
osallistua, mutta hän o l i k u i ­t
e n k i n jatkuvassa * k i r j e e i v a i h d o s sa
M a r x i n kanssa. V. ISTU myös E n ­gels
muuttaa Lontooseen j a " r y h t yy
työskentelemään Internfitionalen
pääneuvo.stossa - Tästä keskuksesta
käsin - o l i - hänellä mahdollisuus toi­mia
kansallisten proletaaristen ;pup-l
u e i d e r i ' perustamisen- puolesta - e r i
maissa.
, 1870—1830-UivuiIla vallitsi Mar­x
i n ja E n g e l s i n välillä omalaatui­nen
työnjako teoreettisiin kysy­m
y k s i i n nähden. M a r x i n pohtiessa
taloustieteen ongelmia, .syventyi
Engels filosofian t u t k i m u k s i i n ja
näinä vuosikymmeninä syntyvät hä-n'-
n merkittävät \teoksensa " A n t i -
D y r i n g ' . "Luonnon d i a l e k t i i k k a"
sekä :."Perheen,V yksityisoinaisuuden
osallistuu* useisiin taisteluihin j a 3^ v a l l i o n ' a l k u p e i a " Sen o h e l la
lähtee maasta vasta-viimeisten vai- ^ ' " V ' ' ! ' '^"'^«"V" « ^ • » " . ' s ^ " ' ' J^tku-l
a n k u m o u k s e l l i s t e n r y h m i e n muka­na
heinakuiussa 1849.
V a l l a n k u m o u k s e n , .tappion
pu.,.u«.pcu xn.c...uuu..a.cu n.uuuu.^ j^^.j^,, aivoituksin nuoren • • v a i s t o l l a an
t umi s t a . S e n j oht o on, j o k a s i j a i t s i t o r p p a r i n k i r k k oma t k a a «"TTkäöäililöä n e e n :
Pohjantähden alla" tekosessaan.
Kysymyksössä ei tosinjjole j o u l u i ­nen
f e i k a tapaninpäiväinen^kirkko-matka;
j o i d e n vanhoista perinteistä
tässä jutussa on t a r k o i t u ^ puhua,
vaan ajo i i p p i k i r k k o o n . mutta sa­m
a n l a i s e k s i ' v m m m e v h e l p o l l a kuvi-
;te la myös hänen muina-juhlapäivi­nä
tekemänsä matkat.
jauhattamaan vielä pyhän,yön-pi-^
mentyessäkin. Mutta ^tällöin'saat­toi
tapahtua kummaa;': paholahien \
ilmestyä'j^,;paikalle'^mi«tan' koiran
hahmossa \vaatien ""kitsaan mylly-miehen
sielua omakseen.' ^
:Rvinoilija Heikki Asunta on kan­santarinan
pohjalle runoillut näin:_!
mies liian m ^ ä n ^ ä l ^ ä ^ ken^Itse
saatanakl.\ ;"^>','.
Mutta myös hevonen on tarkalla
huomannut ^tapahtu-i
JOULUKHtKO-STA K I L V AN
KOTIIN \
vastr - t y o v a e n l i i k k e o i r ; kansainy^^^^
s e v i i y i i t c i s l o i m i n t a a n ; mm:-. T o i s en
j g j . Intoi nationalen pei ustami-^een
keen .sekä Engels etta M . i i \ s i M t y - f 1889
xat E n g l a n t i i n , josta tulee heidän »'^"ediich Etjolsin elama päättyi
kotimaansa heidän kuolemaansa as- vuonna 1895 Puolen vuosisadan
l i Heille on v a l l a n k u m o u k s e n vai-^^jj^m olivat Maix la Engels tehneet
heissä t u l l u t yhä selvemmäksi tyo j , y o i a \ a l l a n k u m a u k s e l l i s c n teoiian
\aonluokan o n n n itsenäisen puolu- , , - , i i , *.
. . . (kehittämiseksi j a ' v a i k k a leoreetli-f>
f'n.. n o r u < ; r ; m i i B n n v p l f f : i m n 1 tr» 111 vv<;- ... : • •
;; Perinnäiseen' suomalaiseen- jour:
lunviuttoon kuuluu eräs, a i n a k in
hevosmiesla - miellyttävä piirre,
eläimille annettiin tällöin j u h l a -
a l e n a ; ^^LansirSuömessa; a t e r i a a n ­n
e l t i i n tavallise,sti jo aattoiltana,
j o l l o i h v n i m , hevosille ;kuan:- l e h m i l ­l
e k i n t a i j o t t i n tavallista runsaam
pi muona,, mutta Jta-Suomessavas-:
(aavanJainen kestitys tapahtui, vas-t
;'i - |ou 1 u pai vana ki r k k o m a t k a l t a
palattua.
, .Jciiilukirkko, ajomatka sinne ja
.siolla pois oh juhlanvietossa k u i -
'enkii) keiskeinen tekijä.:Jo a l k u un
k i l p a i l t i i n silta kenenkä hevonen
0 1 k o m c i m mm vaiustettu t i u ' u i l la
j a k u l k i i s i l l a _ K u k k o o n t o s in men­t
i i n tasaista vauhtia, hian ripeä
i:a;ipyininen k i r k k o p u o m i n luo o l ir
SI kait t u l k i t t u j o n k i n l a i s e k s i py-een
perustamisen välttämältömyy.s,
mutta samalla he ymmaita\ ä t , ettei sosialismi oiköutetiLsti kantaa
piöpetäriaätiri ^v^^ ijiaixilaisuuden nimeä, on E n g e l s i n 1 häinhii^väistykeksi, mutta sieltä t u l -
vifela t i i o l l o : n .vsaavuttaa^iv
peiehtymallä edi.stykselliseen k i i j delle j a henkilökohtaiselle ystavyy-! ^'oiltoa Sen vuoksi he taistoicvat ,, nanello k u u l u u kunnia useiden r\\\r\\.v^ i r t i paasi us-~
j a l l i s u u t e e n , v a i k k a hän isänsä tah-i cieiie. Taman tapaami-en a-kana' e n n e n a i k a i s i a kapinayntyksia vas ojennj^i^tcn marxilaisen filosofian ^o^'" ^ ' « » ' i ' ' ' ' " '^'"lanPJiteen- " j o ka
toa noudattaen olikin lopettanut p,iaiti\at M a i \ j a Engels yhdessä taan ja kehottavat tyova^-nluokan ' ' ' '! n i i u s jouluna ajaa se mies, k en
koulunka>ntinsa j a s i i r i y n y t opetle , K u t i a k i r j a n vas"mmistohegeliläi- puoluetta pei u s t e e l l i s e s t i v a l m i . s - , ' " ' ' " ^ t i S ' n taloustieteen Ja pioleta-^ p„p^,„^n,T.
lemaan käytännön ammattia erää | <,ia \.,staan jotka olivat tahan m e n - ' t a u l u i n a a n tulevaan taisteluun "'>cn puolueen tcoi lan ongelmien Mutta kansanuskomukset ja -ta­seen
suureen k a u p p a k o n t t o r i i n ] ne.s^a jo muuttuneet l a a n l u m u k s e l - ' ' ^ • " • ^ k i kommunistien liiton johta- i nlk'iiseiTii-,esfa
Jo 1830 l u v u l l a h a n j u l k a i s e e en- ; l i s i k s i ; ; j a näin a l k o i .samalla hoidan
simmaiset oppositiohenkiset; k i r j o i r i h e c l e l m p l l i n e n k i r j a l l n i e n ^ y^
tuksensa edistyksellisten lehtien mintnns.i
p a l s t o i l l a Jo näistä artikkelci^-ta i Saksassa Engel:, osallhstui a k t i i v i -
näkyy s e l v r n a syvä l a k k a u s kansan ^cbti joukkotoimmnan jaijestämi-vhhaosaisimpia
kerroksia kohtaan scen y k s i n v a l t i u t t a vastaan Tämä
oi jäänyt p o l i i s i l t a hiiomaamatt.T ja
k o n R n g c l s . sa ma an ai kan n ri iTau-tlaivt'-
ärisä,kans!sli;'^
in.it tietavat kertoa myös ahneis-
; nut^maan hallituksen siinä mielessä, että se huolehtii halli|
n * tustehtävistä maan ja kansan parhaitten etujen vaatimalla
^ "^'"^tavalla" Koskaan eivätN:an"adalaiset" ole myöntäneet mitään
^Källihis-ja nfiuifa määräysvaltuuksiä Wall Streetin^pankkii-fÄ^
V^eiile"! Miksi sitten liittohallituksen ensimmäinen ministeri
1- -1 -esittaa-^heille-^
koidii?
' . ...jji^ämä-canadaliiiset alayHtiöt rupeavat,tuottamaan myös"
\t-yientiliiketta varten -^'tai^jos eivät rupea, no kansallistetaan, \ dan kansaa ja valtiota.
j a viha y k s i n v a l t i u d e n ajan p o l i i s i -'
m i e l i v a l t a a vastaan.
1841 Engles . . j o u t u u B e r l i i n i in
suorittamaan sotapalvelustaan ja | takysym>kscssa, pakenee han B r ys
kuunnellessaan samalla luentoja y-, s o l u n missa jatkaa vallankumouk-liopistossa
tutustuu hegeliläisen f i - s o l l i s t . i taotaan siellä asuv:in Karl
l o i o f i s e n suunnan edustajiin j a | M a i \ i n kanssa
l i i t t > y heihm.
V u o s i .1842 o n - v a i - s i n m e r K i t t a va
E n g e l s i U e ; s i l l a . s i l l o i n hän r y h t yy
a k t i i v i s e s t i avustamaan "Reinin
Mitä muut sanovat
AINA VOITON P U O L E L LA
u l j y p o h a t t a Hai r y F S i n c l a i r sa­noi
20 v u o l t a sitten a m e r i k k a l a i s el
Ic sanomalehtinaiselle, Doi othy
T h o m p s o n i l l e (sen poydan aaressa
o l i nelja muuta pohatt;|a', p a n k k i i -
lejä j n e ) etla "me ostamme ja
k o n t r o l l o i m m e tpresidenttimmev^;J
ineiUävmina tarkoitan;: j u u r i taman
poydan: ääressä istuvaa: neljää mies­tä
seka muutamia •; ystäviämme. -.. .
Me teemme t o i s i n a an virheitä iCkur
ten F. D. Ji.) mutta tavallisesti me
voitamme huolimatta • s i l t a kumpi
puolue voittaa " H A L U T A A N . ^ u -
si F D R — T h e U k r a i n i a i v C a n a -
d i a n .
K
h
V . i i k k a työväenliike tuona aika­na
c l i vasta ensimmäisiä aikojaan,
oli vallankumouksellista jarjestö-t
o i m i n i a a k u i t e n k i n j o olemasi-a c i i
maissa j a s i l a k e h i l l h d k s e e n perus­tavat
Marx j a Engels ^Brysselissä
vuonna 1846 k o m m u n i s t i s e n komi-l
" a n , joka on yhteydessä e r i mai­den
k o m m u n i s t i s i i n l y h m i i n . f^ää-inaaranä
o l i . tässä .vaiheessa voittaa
e p a p r o l e l a a r i s c t .vaikutukset työ­väestön
keskuudessa, koska juuri
ne heikensivät työväenliikkeen ke-:
l u t y s t a pahiten. ]\Iaix j a Engels
k r v i v h t taisteluaan seka puheissa
etta ; l c h t i k i i j o i t u k s i s s a ; ; j a -heidän
l a a j a l l a : henkilökohtaisella kirjeen-
\ a i h d o l l a a n oli myös s u u n merki­tys
Sen tuloksena organisoitiin
u u d e l l e e n P a r i i s i s s a toimiva sosia-r
l i s t i n e n järjestö, j o k a s i i i t y i vallan­k
u m o u k s e l l i s e n kommunismin I in
j o i l l e Juiiii taman Kommunisti-
' ? : :;yv-:f'7;5V;.r::;^^
Suuri itsenäisyysjuhlan vastaanotto "linnassa''
TyöväenlucC/.ia on isäninaallisin kansanosa i
Ilcl.sinki. — Paakaupungi!>sa j pu antoi sijaa ja \alhoaal.n tilat
itsenäisyyspäivän j u h l a l l i s u u i i c t:
p a a l l y i v a t tasavallan- p r K i i d f i i l in
suureen illavastaaiioKoon. Ilta-i
p a i v a l l a p i d e t t i i n Y l i o p i s t o n ; j u h - i.
lasaUssa : valti.oneuvoslon ;itscnn.-i
.••yyspäivän "'matinea, jossa olivat
k u n n i a v i e r a i n a : t a s a v a l l an pre.^.i-d
c n l t i j a rouva K e k k o n e n . I l e M n -
g i n kaupungmarkcsteria johti
m a t i n e a s s a Tauno: H a n n i k a i n e n;
Tasavallan 4.1 itsenä.syyspäivä
. p a a t t y i ; iltavastaanottoon linnas­sa,
jossa tasavallan p r e s i d e n t t i ja
lOiitun.it uudelle koetiik'.elle T^pla-n
a a d i i l a utheidon täyttäessä suo-j.
it Loi-ulta piosicie-ntti j a louva
K ( 4 k o n e n j o i i f i i v a t s i i t y m a a n m i l -
edistykseir.syyden puolesta .käy-.
lävän taistelun vankalle pohjalle,
lausui, kansanediistaja Yrji» MUr-;
t:); itsenäisyyspäivän juhlassa:
K u l t t u u r i t a l o n ^konserttisalissa...^^;
' ...'
. Kulttumntyö r y : n jäirjestämääri
toi kMinvksolle teu-cht^essaan J ^ ^ ^ ' ' ^ ' ' " - J»'-^" ' f
M i m c . M a d i p l o m a a t t , k u n n a n edusta-, P " ' n . t .vleisoa Iahes_salm täydeltä.
Iia
K a l i M - ja \oilcipalai j o i l u n v a i :
h o i i l a .svnlvi .lUiksi tunsobta, mutta
v . o i a i d on S i j o i t t u e s s a s.vuhuonei-,
srin;-/.tUat-valjcnrvälr -K _
t a i j o i h j . i a joutuivat alustaen pitäen ^ ' ' - ^ - ' ' ' ' ^ ^ M •
kovalle koetukselle, multa 700 I i t - , .. ... , ^ •
taa i i i t t i koko lUaks. Voileipä- me c i o l u t itsena.s>ytta löytyi por-
T o i m i n n a n j o h t a j a ; Emo: Halmeen
lausuttua yleisön tervetulleeksi as­tui
puhujalavalle kansanedustaja
esilolmassaan käsitteli itsenäisyys-
— S i l l o " n kun meidän maallam-d
e n p u r i s t u k s i n ( c r v c t u l l c i k s i.
;v K u l t t u u r i ; ' ja- u r h e i l u , ammatti­y
h d i s t y s l i i k k e e n johto, yliopisto­miehet,
hallitus, eduskunta ja
loistavaksi.;^ sis^änlulopuatteeksi
d i p l o m a a t t i k u n t a , joka aina au­ttaa
. l o i s t o k k u u t t a ; itsenäisyyspäi­vän
vastaanottoon, olivat edustet­t
u i n a . -
l o u v a Kekkonen toivottivat lähes , i . i . i i n m IVUM.I iM.m^i > u i m i n a , , ^ .
2.X00 vierastaan ystävällisin ka- lautaset tayttyiv. t uud'>slaan j a uu- ''^''"'^'.^,.^'l'i"V.^f;^L:,!^^^^^^^
dasitaan . c i k a . i!möisestiollut..pci-,
koakaan, 14.000:: kappaleen-varaston
o h l y i n i s c s t i i.
: Ulan i i i i i s i i k k l o h j c h u a ^ l a vasta-1
sivat- -:;Ilelsin!;in :;Varuskunlasoitto- i: v, v , . ^ . . . . . . •
kunta i l . k a p l ' l l i m e s t a r i Martti 1 )-^'"^'»n't^'J'«" ^^"^s-'^' P"^"*
Pai^intaiscn': ja};; Laulua
M a r f . i Turusen johtariiina.
• V a l o k u v a a j i e n salamahimppujeri
välähdykset, television j a f i l m i n ; va-i
o n h e i t l a j a t ; : ,; ;ede.saultoivat;^;^
.sen L i i t o n - o h j e l m a oli M a r x i n j a ' m u u t t a , j o k a lisääntyi hetki hetkel-ihmisia,
jotka kävivät heikommin
i t n i voimakkaammin.itsenaisyystais-
, i " l u a Multa s u u r i n osa k a i k k e i n
I i k k a i m m i s t a oikeistoporvareista
oli liittoutunut tsaristisen Venäjän
^^^^ I Käsiteltyään maamme p o r v a r i l l i s -
E n g e l s i n kirjoittama.; ^'Kommunisti­sen
puolueen manifesti".
N h i h i n a i k o i h i n Engels k i r j o i t t aa
Iinan valtuuskunta
ubmion kohteena
ta uusien v i e i a i d e n teivehditlyä
l i n n a n ; i s a n t a a ; j a . maitokahvinrus-keaan
s i l k k i i n pukcutumutla l o u va
K e k k o s t a Mariankadun puolelta
sisäantulle:den vvastaanoton; ;päatyl-
^lya oli tungos melkoinen, mutta so-
Moskova (Torstaina). — Huoli­matta
varhaisesta aamusta olivat
moskovalaiset satatuhantisina jouk­koina
liikkeellä," k u n K i i n a n p i c s i -
i d e n t t j f 2 L i u . S h o a - t s i n : j o h t a m a kiina­l
a i n e n hallitus- j a puoluevaltuus­k
u n t a torstaina aamuhämärässä a-j
o i Moskovan keskustasta lentoken­tälle,
josta suihkujättläinen J U - 1 04
lennätti heidät yhdessä Neuvosto­l
i i t o n presidentti Leonid BJ-ezhncr
v i n j a m u i d e n neuvostovaltion edus­t
a j i en kanssa S i p e r i a a n.
• Ystävyytemme on i k u i n e n , sanoi
p r e s i d e n t t i Brezhncv puhuessaan
L i u Shao-lsille ennen koneen lähtöä
j a pyysi- viemään k a i k k e i n lämpi­mimmät
~ t e r v e l s e t ~ K i i n a n ~ kommu­n
i s t e i l l e . L i u k i i t t i moskovalaisia
vastaanotosta, jonka lämpö y l i t ti
k a i k k i odotukset. Yksi n1atkamm|
päämääristä oli yhdessä muiden
k o m m u n i s t i s t e n j a työväenpuoluein
den edustajien kanssa keskustella
^ikakai|t6nime-yhteisistä-kysymyk-kuten
ön- menetelty. KiiubassaJ
ja pannaan tämän maaii lakien
mukaisesti ^palvelemaan' Ca"i?ä^
m
sista Tässä työssä saavutimme hy
vat tulokset
K i i n a l a i s v i e r a a t hyvästelivät sit
Ien saattjijat, ottivat:Vaslaaniarmei-j
a n kuinnianosoituksen—ja nousivat
p r e s i d e n t t i Brezhnevin, saattamana
Tchtokoneescen. Neuvostovaltion
presidenttivseuraa vieraita O m s k i in
ja I r k u t s k i i n , osittelee ,näitä Sipe­r
i a n - k a u p u n k e j a viöraiUe j a hyväs
tcleo heidäl I r k u t s k i s s a , j o s s a Kath
bod/han pääministeri piinsSi Siha
nouk on myiis näinä:päivinäivierail
lut.
Moskovan radio aloitti torstaina
k i i n a l a i s e n ja neuvostoliittolaisen
mu.siikin paraatin j a ensimmäisenä
k u u l t i i n - v a n h a - j a ' j k u n n i a k a s ^ I a u lu
" M o s k o v a — P e k i n g " . |
K a i k k i NeÖvostoliiton torstain
lehdet ovat t u l v i l l a a n l<ahden'^vaU
l i o n yhteenliittymKä korostavaa ai-,
nehistoa. Päälehti Pravda on, omis­tanut
s i l l e koko ctUr j a toisen s i ­ivunsa—
seka-kolmannen^sivunsa-lä-hes
kokonaan. Y l i puolet neljännes­täkin
sivusta käsittelee samoja k y -
-symyksiä k i i n a l a i s e n ' K a n s a n Päivä-lehdon
' ' k e s k i v i i k k o n a , : j u l k a i s e m aa
p i a a k i i j o i t u s ^ a koskevana kaannok-
.SUOMEN R A K E N T A V A OSUCS
I T S K N A I S V V D K X P U O L E S TA
— M.tamme l y o v a c n l i i k k c e n a l ­k
u a j o i l t a lahtien kuului sen oh-fjclmaan
sciva vaalimus itsenaisyy;
den :. aikaausaamiscköi. l ' a i s t e lu
kansojen vapauden j a itsenäisyy­den;
puolesta :: k u u l u u vtyoväenluoi:
- k a i i : l u a u i l i n a i i k a t s o i n u k s c e n : Työ-
::VHcnIuokan isänmaallisuus rakon-:
(uu kansojen vapaudoii j a k a i k en
l a historiankirjoitusta ja vuoden
1918 tapahtumien väärentämistä
poi v a r i s t en laholta puhuja' lausui
m m
—Maamme työväenliike on teh­nyt
y l i neljäkymmentä vuotta sit­keää
työtä selvittääkseen "koko kan­salle
misja luokkasodassa o l i . kysy­mys
H u o l i m a t t a siltä, että k a i k k i a l ­la
maassanune tapahtuvassa v i r a l l i -
i^essa kouluopetuksessa;annetaan:v.
1918 tapahtumista täysin valheelli-nen
kuva, on totuus päässyt tunkeu­tumaan
ihnustenvtietoisuuiteen var­sin-
vlaajalle.: Äskettäin :ilmestynyt
Väinö-Linnan teos; "Täällä Eohjatf-tähden;
aIla'^on ;tuorein«t(klistiiä\ sii^.:
tä; ettei porvarilliseen historian kir­joitukseen;:
enää luoteta, vaan pyri-,
tään löytämään;oikea j a totuuden^;
mukainen selostus.
Porvariston historiallisesta^ .val­heesta
on ollut. johdonmukaisena
seurauksena; vihamielinen lasennoi-^
luminen Neuvostoliittoa kohtaan.
Täniä :.asenne V johti\maamme:rkehi-;
tyksen perin viärille teille, j a , pal­jon
kärsimyksiä ja menetyksiä ai­heuttaneeseen
sotaan fasismin :puo-:;
lella. Jatkaessaan vääristelyään
isänmaakysymyksessä. on porvaristo
a ina ; pyrkinytV samaistamaan t^kysy-myksen:;;
porvarillisesta :yhteiskuii-5
nasta ja isänmaasta. He selvittä­vät,
että sellainen ihminen, joka ei
pidä parhaimpana yhteiskuntana
kapitalistista järjestelmää eis muka
ole isänmaallinen.; Tällä perusteel­la
kommunistit jav kansandemokraa­tit
: :leimataan - epäinsänraaallisiksi
nykyäänkin.
Tällainen väite on täysin mie- ,
leton ja mahdoton. Todellisnades^
sa'onityöväenluokka J a sen^pollit- ^:
tiset (aistelujärjestöt todellLia
isänmaallisia, oman maansa ja;:;
' kaikkien sorrettujen kansojen va-pauden
puolustajia.
PÄIVÄN PAKINA
senu. r
Kun joulu o n . . .
E l ole helppoa j o u l u p a k i n a n kir­j
o i t t a m i n e n iainakaanytäneiipojalle
— nun p e r u s t e e l l i s en moneen kciv
taan on se aihe puitu j a puntaroi-
U i .
Emme siis yritäkään lahteä pen­komaan
syntyjä syviä. Toteamme
v am —^ v a i k k a emme haluakaan ar­k
i s t a harmauttji korostaa, että jou­l
u n v i e t t o o n on aina u h r a t t u paljon
aikaa j a vaivaa
N i i n on asia tänäkin jouluna.
Missä tahansa kokoontuu tiihän a i ­kaan
vuodesta kaksi tai useampi
pcrheenemäntä,— siellä-—sukeutuu
myös-keskustelu siitä, mihin m i i '
taan on päästy j o u l u s i i v o u k s e n te-;
ossa, mitä j o u l u l a h j o j a lapset voir
v a i pukilta'^ odottaa, mitä mahdolli-,
s i a . h e i k k u j a on v a r a hankkia jou­l
u k s i jne.. ' ' , . ' i
— E n n e n v a n h a a n — s n n o U i i n — j o u h i -^
( j u h l a n ' kestäneen Tuomaasta (jou?
l u k l i u n 21;stä) Nuuttiin (lammi-k
u i i n •3:stri5 , s s t i . , ^ :
,Täs'lH* pitkästä juhlakaudesta kai-;;
k e l i johtuu s o , . k u n vielä*nytkin;
kuulomme toisinaan sanollavun, cl-[
•'•li
(a (M ole j o u l u k a a n eiraä sellainen
SUU!juhla mikä se o l i a i k a i s e m m i n ,
"vanhana hyvana aikana".
Tosiasia on kuilenkMU, eitä j o u l u -
humut: alkavat nykyään -paljonraiT
k a i j e m i u i n kuin ennen 'vanhaan
hyvään a i k a a n " . _
Joulukuu.set- ilmestyivät csiTii.
t n i n e Sudburyn kaupungin puhe­linpylväisiin
jo marraskuussa j a sa­maan
a.kaan ruvettiin laittamaan
e r i k o i s v a l a i s t u s l a kaupuns^ins k a ­d
u i l l e — radion j n näköradion
i n u i s l u t l a c s s a lOka päivä, kuten en­nen
— m u i s t u t e l t i i n — ' jälcHäolcvisla
"heiätyksista" Suomen ruotuväessä
c l t i i ''ainoastaan" n i i n monta o.stos-;
paivaa on eiiaa j o u l u u n.
Sunnuntait' ja ,muut juhlapäivät
eivät ole mistään k o t o i s i n — s i l l o in
kun oi j i ä e s olo l u p a tehdä joulu-
-kauppoja?.
E i - s i i s ole l a i n k a a n ihme, vaikka
•monet tavalliset kuolevaiset ja var­s
i n k i n perhoon "äidit ovat i l o i s i a s i i ­tä,
että Vjoulunpyhät eivät viralli-);
scsti j a t k u vallau niin ktuuin kuini
aik;ilsciniikin.--'~
. l o u h in lyhentämiseen "hauta­p
a a s i a " kannustaa^ myös se raha-k
u k k a i o , joka l a i h t u u j a k u i v e t t uu
aivaiv mahdottomasti j o u l u n p y h i en
aikana Totta tietenkin on, että
työläisen rahakukkaro ei voi o i k e in
paljoa entuudestaan laihtua. Var­s
i n k i n työttömyydestä kärsivien
työläisten " m a s s i " on m u u t e n k in
tyhja k u i n " k u l k u r i n tasku.
•Mutta kun j o u l u on, n u n s i l l o in
on vanhan sanantavan mukaan
paistettava t o i n e n _ s i l a k k a —7 j a s i ­lakan
hinta o i T m e i l l e työtäfekeyil-leimonessa
t a p a u k s e s s a s u l i t e e l l i s e s -
ti puhuen paljon suurempi k t i i r i . oh
r a h a r u h t i n a i l l e h u v i p u r r e n osto pe-"
r i H i s i l l o e n .
K a i k e s t a huolimatta me haluam­me
ilahduttaa lapsiamme j a omai­siamme
niin paljon kuin voimme.
Lahjat eivät kuitenkaan ole lähes-käänr:
niin-?suuriarvoisia:*rahallisesti
katsoen niitä itse k u k i n haluaisim­me.
Mutta kun n e annetaan sanan
varsinaiso,ssa 'mielcs. s ä rhyvästä, s y ­dämestä"
j a "lämpimästä '^kädestä,
n i i n :nämä u s e i n ; h y v i n k i n i i v a a l i m a t -
lomal lahjat.lisäävät sanomattomas-tu^
varsinkinJastOn-jouluiloa
". . . niin ori' korskuu' v^aHädten
ja murtaa marhaminnan,
on niinkuin tietäis^ieluton se toki
sielun hinnan ^, ." ,
PYHÄN T A P A N I N MUISTOKSI
Vaikka jo joulukirkosta tultaessa
oli ajettu kilpaa niin vasta tapa­ninpäivänä
' juhlariemii . todella
pääsitettiin valloilleen. Levänneet
aevoset valjastettiin jälleen rekien
orteen ja kulkuset helisten lähdet­tiin
hurjaan tapaninajoon jo aamu­päivällä
— liepä tapa voimassa vie­lä
joillakin paikoin maaseudulla.
Nyt kilpailu ei ollut enää yksi­löi'
istä,., vaan sitä harjoitetiin^ myös
kyläkuntain välisenä * lumen tupru­tessa
ja rekien kaatuillessa hurjim-:
pam ajajain yrittäessä sivuuttaa
toisia. '
Tapa lienee muuten peräisin jo
keskiajalta ja liittynee se pyhi-"
mysten palvontaan kuten niin mo-^
net muutkin noilta vuosisadoilta
lähtöisin olevat. Pyhä Tapani, Un­karin
muinoinen kuningas, . — j o n ­ka
;'inuistoksi:: tapaninpäivää :vietet-t
i m - ^ ' o l i . nimittäin; jossakussa kir­kolliskokouksessa
nimetty hevos­ten
suojeluspyhimykseksi: ja :hänen;
muistokseen y määräpäivänä ;saivat
'luupaät-Verikoisannoksen parasta
herkkuaan, mutta joutuivat myös
kyyditsemään juhlariemun villitse-miä
isäntiään.
Sellainen oli ' hevosellinen jou­lutarina".
Mutta eikö totta, kau­pungin
eläjätkin,' eikö vain hevo­nen,
vanha kunnon humma, jollai^
tapaa vieläkin liity kuvaanne pikg;;,.
asta, aidosta joulusta. -^^ K . P. _
t
Ja sanotaan mitä sanotaan, jou­lu
on ennenkaikkea l a s t e n ' j t i h l a.
^'otta on, että mc a i k u i s e t k i n , lap­set
hautimme^siitäkukiii o m a l l a ta­vallamme
ja oman"'m«'ikumme m i i -
kaan," ' - V
Juuri jouluilon nostattamisen-
,merkeissä on valmisteltu tämän
Vapaus-lehden joulunumerotkm, -
joita tulee tänä vuonna kokonaista
neljä kappaletta. Näiden Juhlanu- ^
meroitten hyväksi on myös tehty
paljon-työtä aina Torontosta'Van- ^
couveriin asti nimräonuian '^siinä
mielessä, että joulupyhien vietto ,
tulisi'mielenkiintoisemmaksi j a an- ' _
toisemmiksi, * J s
Vaikka se tuntuukin ehkä liian
'arkiselta^* (ja inahdollise|tif.-^ko- '
naanV^arpeett9nuiltakin'yi^ilif me | 4
haluamme kuitenkin lausua toivo-mukseh;>
ttärkai%i täkäläiset kan|
salaisemme^jat erilcoisesti lehtemme
lukijat olisivat erittäin varovaisia .
jouluin j a uudenvuoden pyhien ai- >
kana. ' . - . | |
Tällaisten suurten juhlien aika |
tapahtuu Canadassa aivan l i l an pal-
-jon^"' kaikenlaisia—onnettomuuksiarl ;^
liikenneonnett^uuksia, , tulipaloja
ja muita, jotka suurelta osalta joh- ^
tuvat inhimillisestä huolimattomuu- 4
desta" ja toisinaan Imistään" piittaa- ^ ^
mattomuudesta, j a aiheuttavat-siis ?
pahaa kohmeloakin "ikävärapiä j a i - ^s
k i s e u r a u k s l a ' ~ , • , ' - f 1
, vMe toivomme,,^ettei tällaista;ik8-il
vyytlä tulisi "Tyhdenkääii; kansalai- (
semme osaksi tulevien vuodenvaih- i <f' «s,!
teen pyHien f alkanats' yM^l Kt l" - i V - <'
" Joulupukin tulosta' päivälläkin" jö f [/
uneksuen —- Käiisäkoura:' ' \ K^H