Vapaus, June 11, 1960

              msmä
7
SSivu^2''£-':^ irauänVäinäT-kÄ-ll p. — Saturday; June^ll, 196tf m
I (UBERTT) ..4r,^ Independent. Labor'
fOrgan öf5KPinnlflai^Canädians; , E s - '
as^Jse&nd^tclassijhaif' l)y"the Post
Office ^ Department.l Ottawa: Pub-
'l|8h"ed^?thrlce?;tweekly: f Tuesdays,
slliursdä5rVtähd>SäturdayS:by Vapaus^j
•Publishing Comp9ny Ltd., at 100-102
Eam St. W.j,Sudbury. Ont.,'panada.
Telephones: Bus. Office OS. ,4-4284;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E.'Suksi. Editor W. Eklund? Mailing,
UB E R T T ) address: Box 69, Sudbury,'Ontario.
Advertising rates upon^applicatioiL
TranslatIon''free "of cbarge< ^.
Canadassa: 1 vk.^8.00 6i^kk. 4Jä5*
< " , ^ ~ 8 kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: , 1 vik. 9.50 6 kk. 5.25
l i
•
' Bömaix foimi ''normaaBsestf'
. . Itajian eteläpuolelta :New Jerseystä tulleissa uutistiedois-:i
sa ketroltiin alkuviikolla/että paljon-puheenaihetta antaH|||
*bbiriaroK)lijus'^toimii'edelleen "normaalisesti" — useiramjM|
se tussaiita pailialtaan.iiousematta tai sitten lähtee joko. al­avan
rtuhtemattomaan^suuntaan ellei se räjähdä paikoillaan.
Tiistaina Bomarc-Ä — Canadaan pitäisi tuotettaman Bo-marc.-
B — räjähti McGuire lentoasemalla New Jerseyssä.
Kuolemantapauksia ei räjähdyksen,johdosta vielä ilmoitettu,
'mutta siitä huolimatta tämä onnettomuus aiheutti niin suur­ta
huolestuneisuutta, että mainittu lentotukikohta lähimpine
ympäristöineen evakuoitiin sekä asevoimien miehistä että
siviileistä.' Satujen alustavien tietojen mukaan — ja kaikki
merkit viittaavat siihen ,että viranomaiset ovat "pienennel-leet"
sekä tapahtuneen räjähdyksen voimaa, että sen aiheut­tamaa
vaaraa — Bomarc A räjähti jalustallaan ja kun se
oli varustettu ydinaselatauksella, niin seurauksena oli, että
/tämä ydinaselatauskin vaurioitui siinä määrin, että se myr­kytti-
lähiympäristö^ radioaktiivisuudella. Virallisena selos­tuksena
on, että mitään räjähdystä ei tapahtunut, vaan Bo­marc
"syttyi palaman ja se aiheutti atomilatauksen vuodon,
'^mikä''saastutti vississä määrässä aluetta. Ilpeistä on kui-tenkiig;
kuten sanottu, että viralliset piirit "pienentelevät"
tarkoituksellisesti onnettomuuden suuruutta ja sen aiheut­tamaa
vaaraa, voidakseen siten rauhoittaa Yhdysvaltain hä-lyyntynyttä
piielialaa. Mijtäli tiedetään, niin tämä on yh­deksäs
onnettomuus, joka on yhdysvaltalaisia uhannut ra­dioaktiivisella
pölyllä.
McGuiren lentokentällä onnettomuuden aikana vahti-
" palveluksessa ollut sotilas, jonka nimeä ei ole luonnollisesta
'i" syystä julkaistu, sanoo viranomaisten antavan "liian lievän"
; kuvauksen onnettomuudesta, sillä räjähdys oli hänen selos­tuksensa
mukaan niin voimakas, että osa Bomarc-suojuksen
7 katosta lensi pois ja metallinpaloja kantautui 100 jalan etäi-
/ syyteen onnettomuuspaikalta.
Selvittäkööt amerikkalaiset keskenään sen missä mää­rin
"vaarallista elämää" he haluavat yksilöinä ja kansakun­tana
elää. Mutta meille canadalaisille tämä Bomarcin uusi
epäonnistuma oli k,ouraantuntuva esimerkki siitä, mihin vaa­raan
se voTmäämme saattaa»
Pidettäköön ensin mielessä,, että Canadaan — North
Bayn' lähelle ja Pohjois-Quebeciin rakennettavaksi aiotut
Bomarc-tukikohdat on suunniteltu yhdysvaltalaisten ken-
' raalien-pelastamiseksi. Niillä ei ole mitään" tekemistä Cana­dan
pUoluktuksen kanssa. Tarkoitus on tehdä niiden avulla
Canadla^ta,ydinasesodan taistelutanner niin, että yhdysval­talaiset
[kenraalit^^saisivat lentokoneensa ylös maasta — ja
ehtisivät itse .pommisuojiinsa.
CahadI» kansan kohtalona olisi -siis sodan syttyessä
kuolla'^ensiksi," jotta Pentagbrlin miehet saisivat laskelmiensa
mukaan 1(>—15 minuuttia lisää elonaikaa! • ,
MUjttk; kuten McGuiren lentokentällä tapahtunut Bo-mardn:
räjähdys osoittaa, se on vaarallinen vekotin sitten-
- kin.tvaikkei mitään sotaa syttyisikään. Eroa on kuitenkin
sikäli, että McGuiressa on suhteellisen vähän ihmisiä; heidät
voitiin' vaaratilanteessa evakuoida melko helposti. Mutta
esiroCTkiksi North Bayn kaupungin asukkaat joutuisivat vä-littööiästi
hengenvaaraan, jos sinne pystytettävä Bomarc-ohjii^
sattuisi tussahtamaan omia aikojaan. Koko kaupungin
väe^ön nopea evakuoiminen on sula mahdottomuus,
North Bayn liepeille rakennettava Bomaijcin tukiasema
pitäisi tuleman Widdifield townshipin "koristukseksi". Mai­nitun
townshipin kiinnanesimies John Bolton sanoi McGui­ren
onnettomuuden johdosta tiistaina mm. seuraavaa:
"Minä en perustaisi, jos rakentaisivat sitä (Bomarc) tu­kiasema
jonnekin metsään. Mutta sitä rakennetaan lähelle
asutuskeskustamme. Näyttää siltä, että sellainen ohjus, mikä
ei ole monestikaan onnistunut, on hyvin vaarallinen laitos
asukkaille. ^,
'*Me emme halua sellaista laitosta yhdyskuntaamme, jos
siiheh liittyylsellainen vaara — varsinkaan nyt jolloin näyt­tää
olevan epäilyä siitäkin, että onko se hyvä ase."
North Bayn pormestari Merle Dickerson omaksui men­köön
kaikki h n-kannan selittämällä: "Meitä pi­detään
jo No. 1 maalitauluna. Bomare-aseman perusteella
meistä tulisi No. 1 >nnä maali." j
i 3VIutta .canadalaiset eivät halua saada sitä kunniaa,, että
, maastamme tulee "No. '1 ynnä maali". Me haluamme elää
rauh&ssa ja turvassa. Siksi emme halua kansakuntana osal-.
listuä'atomisotavarusteluun, emmekä tuottaa tänne niitä mi­hinkään
kelpaamattomia, Bomarc-ohjuksia, joista ei olisi
' meille kansakimtana muuta kuin vahinkoa ja ilmeinen vaara
rauhankin oloissa.
< ^Sanottakoon siis Pentagonin herroille, että he saavat
pitää sekä "A"- että "B"-malliset Bomarcinsa — ja leikkiä
niiden' kanssa kuin lapset tinasotamiehillä, mutta me emme
niitä kansakuntana.kerta kaikkiaan huoli! • —
m
w$
m
mm
k i R J . W I L L I A M K A S H T A N.
päjVis-Amerikian unionistisen " yiko'prtiittinen lausunto, .josta pi- ; Diefenbakerin hallitus on osoita-liikkeen
johtajilla ei, ole pieni vasi^
tuu siitS, kiin'korkeimman" täsori
kokouksesta ei tullut mitään:
Samaan aikaan kun eräiden"uni-öiden
johtajat tekivät huomattava^
työtä, suurin 'osa uniojobtujista ei
tehnyt mitään- saadakseen jäsenen­sä
j a '^^suuren yleisön mielipidettä
kannattamaänskorkeimraanl-portaan
neuvottelun menestystä. >
^ Tosiasiassa AFLk:;iO:n president­ti
George Meany kutsui kokoon
A F L - c i O r n skonferenssin i Jcäslttele-mään'
ulkopolitiikkaa korkeimman
tason kokouksen aattona, ei kui­tenkaan
edistämään^ rau)igIUsta rin­nakkaiseloa^
' vaan kylmän sodan
jatkamista. Tämä kaikui niistä pu­heista,:
joita konferenssiin kutsutut
puhujat pitivät; Meany^m
d in sanoessaan konferenssissa, että
''Neuvostoliittoa.ei saa rauhoittaa;''
Hän olisi ollut;rehellisempi jos hän;
olisi sanonut, että pitää vastustaa
"Camp Davidin henkeä", joka to­tesi:
Länsi-Berliinin tilanteen epär
normaaliseksi j a että tulee; syrjäyt­tää
se ja tilalle ottaa "Adenauerin
h e n k i " . Meanyn käsityksen mu­kaan
aseistariisuminen, kokeiden
lopettaminen ; LänsirBerliinin tilan­teen
oik&a ratkaisu, kuUuuri- ym.
vaihdot :ovat rauhoittamista, joita
täytyy tarmokkaasti vastustaa.
Ei ollut vähäisestä merkityksestä
se kun AFLTCIO:n konferenssiin
lähetti: tervehdyssähkeen ei mikään
muu kuin itse Adenauer.
* * *
Tällaisella perustalla Yhdysval­tain
hallitus voi mennä korkeim­man
tasonx kokoukseen tietäen; että
Meanyn kautta sen takana on unior
nistinen liike.
Nyt liikkiiu huhuja,; että George
Meany :saa hyvän virkapaikan Yh­dysvaltain
valtiodepartmentissa.
OUpa miten oli, niin Meanyn ja
hänenlaisensa työlästen^ johtajien
ääni olisi pitänyt kuulua voimak­kaana
kaikuna ^korkeimman:.tason,
nejuvottelujen menestyksen:.puoles-"
ta, mutta se kuulosti kuin niiden
ääneltä, jotka Yhdysvalloissa pel­käävät
rauhaa.
* * *
Canadassa ei tilanne ollut pa­rempi.
t i keskusteltaman Canadian Labor
Congressin konventi9Ssa^ oli tarkoi­tettu
Yhdysvaltain ' i m p e r i a l i s m in
täydelliseksi valkaisuksi. ,
Senjälkeehkun häpeällinen pro-katio
U-2 tapahtui ei Meany eikä
Claude Jodoin ole nähnyt sopivak­si
Icritisoida taikka tuomita Yhdys­valtain
hallituksen hyökkäävää te­koa
eikä myöskään sitä lausuntoa,
että sellaista politiikkaa tullaan,jat­kamaan.
Vaitiolo usein .tarkoittaa hyväk-symistä.\
Tämä voi olla totta Mea­nyn
nälideeni Ovatko Jodoin ja
toiset GLGirt johtajat myös samassa
asemassa? ^ _
Tulevatko-he jatkamaan Yhdys­valtain
ulkopolitiikan puhtaaksi
pesemistä tai ^tukevatko;; he ehdot­toman
todellista itsenäistä Canadan
ulkopolitiikkaa; .joka perustuujrau-halliselle
rinnakkaiselolle?
* * * \
A i k a kujuu loppuun. Neuvosto­hallitus
on tehnytn selväksi, että se:
eisiedä käytettävän toisten maitten
alueita Yhdysvaltain lentokoneiden
vakoilulentoihin.taikka hyökkääviin
tekoihin sitä vastaan. Vaikka kat­seet
: ovatkin nykyään : kohdistettu.
Pakistaniin ja Norjaan sekä Neu­vostoliittoa
ympäröiviin toisiin ;mai-hm,
niin; on: riittävästi todistuksia,
\^etlämeidänkin maatamme on: käy­tetty
sellaisiin hyökkääviin toimiin.;
nut suurta rikollisuutta'salliessaan
tällaista tapahtuvan j a sitä ..tietä
heitänyt maamme "^atomituhon etu­linjalle.
^ ' .
' Nyt on aika ammattiunioille sa­noa
sanansa.
Ei Meanyn taikka Jodoinin ja n i i ­den
CGF:n oikeistosiipeen - kuulu­vien
äänellä jotka ovat' kannatta­neet
Yhdysvaltain imperialistista
politiikkaa, vaan rauhan äänellä.
* * •
• Kysymykset, joista-korkeimman
tason neuvotteluissa olisi ptänyt
keskustella, kaipaavat vieläkin rat­kaisua.
,
Yleinen ja täydellinen aseistarii­suminen,
kokeiden lopettaminen,
Berliinin -;kysymyksen:- ratl(aisu:; j a
rauhansopimus kahden ^ Saksan
kanssa, kulttuuri-jja muiden suhtei­den
vaihdot idän j a lännen. välillä
— näitä sekä niihin liittyviä kysy­myksiä
ei; voida: jättää kapitalistis­ten
hallitusten ratkaistavaksi.
Jos• ne.-halutaan ratkaista^rauhal-lisen
rinnakkaiselon merkeissä,; n i in
työväenluokan ja järjestetyn työ­väenliikkeen.
täytyy tulla etualalle:
ratkaisevalla tavalla. ^ _
Jos korkeimman ,tason, neuvotte-;
lun epäonnistuminen osoittaa jo­tain,
min se osoittaa ennenkaikkea
unionistisen liikkeen tarvetta ottaa
etutila taistelussa' rauhan puo­lesta.
Vatikaaiiiii^
edustajaa ^käräbti" i
'Italian,rahaministeriö on julkais­sut
jälleen ^mielehkinniiblla .odote-^
tun'"bes't selierinsfi",-,VäIkoi8en kir-
.jan;^;jöka7t811ä.kerralla' asettaa^pi-kVaan
j , aryojärjesty^en |,'\tärkeän
merenkulku- ja teoUisuusVäupun
gin Genovan veronmaksajat. Geno-f
van ? verotusluettelonA julkaiseniinen
on nostanut esille eräittä muitakin
viifne; aikoina Italiassa paljastuneita
verotusjuttuja, jotka osoittavat, et­tä
osataan.sitä/sielläldOit^lojavS^la-.
ta. ' > '/i r t.y
Suurimman melun aihputti Mas-simon
:Spadan jlapait^.fl p^ihantm^^^
nittu stgnor itsensä' paavillisen Va­tikaanin
edustajana lähes kaikissa
tärkeimmissä italialaisissa, teolli-suusyhtymissä
ja rahal^aitoksissa
Kuitenkin tämä paavin mies selitti
kirkkain silmin Rooman'^kunnalli­sille;'
veronkantajille ansaitsevansa
kaikkiaan vain 10,000 liiraa kuukau­dessa
eli vähemmän kuin kurjin kar
labrialainen-maatyöläinen; jolle ei
riitä työtä koko vuodeksi!
Totuus on tietenkin se, että moi­silla
salamiljonääreillä ovat "omat
miehensä" kaupungin johtavissa v i .
roissa—- tunnettuja ovat esim. Roo­man
V kristillisdemokraattisen kau-;
pungin; teollisuus- ja muihin raba-miespiireihin.
Ei ole ihme, että italialainen viik­kojulkaisu
"L'Espresso" toteaa kat-
;kerastii:''ettei virkavalta :turvaa; ita­lialaisille;
edes "minimaalista oikeu­denmukaisuutta
veronkannon: alal
la".
S'||:i@tH&i
Hrushtshev Yhdysvaltain vakoilusatelliitista: "Eihän tässä n y t -
meinaa saada mitenkään elää rauhassa noilta vakoiluvekotti-milta!"
USAn ilmavalvontasuunnitelmasta:
Avoin taivas, mutta kenelle?
Vaalivoitot .menivät vanhoille
il -Torypuolueen lehdet ja propagandistit riensivät kiireen
yilkkaö onnittelemaan itseään ja suurpääoman ikiomaa kon-ser\?
atiivipuoluetta Nova Scotian torjrhallituksen alkuyiiKöl-:??;
la. saavuttamasta vaalivoitosta. Olkoon'meistä kaukana aja-^
I \' tusls^in siitä, ^että yrittäisimme millään tavoin väheksyä to-ryjen;
voittoa tai himmentää heidän iloaan. Mutta kun esi­merkiksi-
torontolainen torylehti iloitsee siitä, että CCF ei
saanut muuta, kuin 9 prosenttia'kaikista äänistä ja vain
yäni^edustajan .siitäkään vaikka Nova iscoti^sal
bnjiälhäisem työttömien rnäärä Iraini
niukalla ;^,Canadassa, ,niin meistä • tuntuu, että torypuoluee)^
7_ U _ i . ' _ l i. v l . i i " j. 1. U i » t "j "it;vjj#5
1
m
•A
tom,
insä fedelleen kurjistamista ja vielIiä isin suurempaa .työt--
^lasia^^jiimitläin, on'vallan päinvastainen. Torypuolue
sesti täydestä; Siitäf huolimatta
on todettava, että "suuresta
vaalivoitostaanV^ • - h
torypuolue edustaa sielläkin
vähemmistöäi eli 49 prosenttia
valitsijoista. Tämä puoli asi­asta
edustaa sitä paljon kiite­tyn
: kaksipuoluejärjestelmän
ihana demokrattisuutta!
:,Saskatchewanissa pyritettiin
porvariston toimesta väellä; ja
voimalla sivuuttaa GCF:n: hal­litus.
Kummatkin porvarilliset
vanhat puolueet kohdistivat
koko tulituksensa CCF:n "so­sialismia"
vastaan ja mobili­soivat
avukseen myös lääkä­rit,
joiden tehtävänä oli kar-keistyön
suorittaminen ; taiste­lussa;
yleistä sairasvakuutusta;
vastaan, minkä pitäisi antaman
riittävän lääketieteellisen a-vun
ja hoidon jokaiselle mie­helle,
naiselle ja lapselle siinä
maakunnassa.
Puheet CCF:n sosialismista
ovat tietenkin pÖtyä silmien
lumeeksi, sillä Saskatchewa-nissa,
kuten -vGanadassa yleen­säkin,
vallitsee kapitalistinen
järjestelmä, vaikka siellä on
ollut CCF:n hallitus toista­kymmentä
vuotta. Mutta
CCF:n toimesta on järjestetty
j oi takin ; tarpeel lisiä reforme j a
— kuten esimerkiksi hallituk­sen
kontrollissa oleva edulli­nen
autovakuutus jne. — ja se
ei tietenkään miellytä lain­kaan
s enimmäisvoittoja tavoit­televaa
suurpääomaa; Ollessaan
nyt taistelussa elämästä ja
kuolemasta sananKArarsinaises-sa
merkityksessä, CCF:n halU-tus
lupasi^toimeenpannaT^^os.
tule valituksi,-^ taas uuden tär-
-keän reformin, yleisen sairas­vakuutuksen,
josta ylempänä
jo mainittiinTTarmaa myös^n,'
että tämä tervehdittävä refor­mi
edistyi^ huomattavasti Sas-katchewanin-
vaalitulosten pe­rusteella,
ei vain Saskatche-:
wanissa, vaan myös muualla
Canadassa, sillä eiväthän "ka­pitalistiset"
maakunnat voi
pitkää aikaa tunnustaa, että'
"sosialistinen'1 maakunta i on
edellä yhteiskunnalliseni huol­lon
alalla?^ ' ' i
Kahdenj, ensimmäisen' maa-;
kuhinan /•vaaliyöitot: menivät?
siis, entisille valtapuolueille —|:
;muttagSäskatcJfewahin' vaaleil-:
Tietotoimisto TASS oli tuskin
ennättänyt; ilmoittaa : maailmalle ;
amerikkalaisen ivakoriukonc;U2:n
• pudottamisesta, kun IVashington^
rf^ryhtyi mitäisckavimpiia .Vselvitte-l
y p u u l i i i n " ; ; lento; kiellettiin, sit­ten,
myonnettiin;;my()ntämisen air
'kuun päästyä jopakcrskailtiin:et-
:tä tällaisia lentoja^oli harjoitettu;;
jo vuosikaupalla.: Tietyt ;korkeat
virkamiehet ilmoittivat ensin, et­teivät
he olleet koskaan kuullet-kaan
moisista lennoista, mutia
pari; päivää myöhemmin selittivät:
kylmästi "luonnollisesti olleensa.;
asiasta selvillä" ja etta kysymyk-
. scssä oli '''välttämätön ; vapaan ^
maailman :itsesuoje]utoimenpi-:
de".
Diplomatian historiassa ' taatus­ti
ainutlaatuinen on se Vhdysval-
; tain hallitsevien ;;piirien julkituo- ;
ma mielipide, jonka mukaan va-
;:koilulennot:: ovat välttämättömiä,;
V koska Neuvostoliitto'ei ole hyväk? •
synyt. heidän .mainiota
taivaan" suunnitelmaansa.
OPERATIO " O P E N S K Y "
^;Koska;.länsilehdiston taholla; var­sin
-innostuneesti. knUoitetaan: tätä
epäonriistuneiden; diplomaattisten
ehdotusten;;kaatopaikalla noudettua
rekvisiittaa sanalla­kaan
selittämättä,; mita amerikkalai­nen
''avoin taivas"; itse asiassa sisäl-lään
pitää — on tarpeen palauttaa
muistiin ajatuksen pääkohdat.
Kaikki seuraavassa mainitut asia­tiedot
ovat peräisin amerikkalaisten
omista lähteistä.^^^^^:T^
siis, mitä tosiasioita "Open Sky"-
(=: Avoin taivas) suunnitelma s i ­sältää
j a päatelkaämme,-:miten oli­simme;
siihen suhtautuneet, jos-oli-:
simme olleet suunnitelman torjur
neiden; neuvostodiplomaattien' pair
kalla.
PERUSTANA NAPAPIIRI
Pohjoinen napapiiri s näyttelee
amerikkalaisessa suunnitelmassa
perustavaa osaa. Jos ajattelemme
ympyränmuotoista valv^ntaralueen
rajaa :.pohjoisnapa: keskipisteenä;
seuraisi raja noin 300 astetta täys
ympyrän:;360 asteesta: napapiiriä.
Poikkeuksen tekisi ainoastaan Be­ringin
salmen alue, jossa raja sekä
Neuvosioliiton että Yhdysvaltain
(Alaskan) alueella seuraisi pituus­asteita
kohti etelää, ja "pussin" ala­rajana
olisi jälleen vsopiva.leveysas:
te; näin suud-in piirtein. Mutta
piejitä mutkaisuutta on-sentään ha-
^yaitlavissa>; mitä tulee.^:-N
ton alueeseen. Aluksi kohti etelää
piirtyvä;;!raja fipoikkeaa-Kamtshat-kan
niemimaan kohdalla lännegi-
:;mäksi'sitcnv että Tflmavalvonnan- pii­r
i i n i tuMsi: niemimaa kokonaisuudes­saan;
eikä tämäkään riitä, vaan ra­javiivaan
i on lisätty jonkinlainen
"matomainen lisäke", joka sulkee
sisälleen Neuvostoliiton hallussa o-levat
Kuriilien > saaret.
E R A I T A HUOMIOITA
Kaikkein ensinnä kiintyy amerik
kaliasen Time-aikakauslehdeh kart­taa
tarkastellessa huomio sellaiseen
hämmästyttävään tosiasiaan, että
amerikkalainen suunnitelma avaa
taivaan kylmästi, paitsi .omistaman­sa
ja nykyisin liittovaltion'asemassa
olevan s ' A l a s k an yltä, ' myös' koko
joukolta '^alueita, jotka' eivätj edes
muodollisesti^-r kuulu ' USX:n' mää-räysyaltaan.
f, Brittiläiseen'' Kansain-yhtöisöönl^
kuuluvanKGanadariialuei-t''>
^''samoin..kuin.Tanskan.hallinnas-sa
olcvän^t unlannini|kcski-£jatpbh-.
joisalueita sopii: neuvostolentäjieii
tutkia vapaastiv.lupaa amerikkalai­nen
-suunnitelma: Näiden molem-:
pien maiden suverenite.ettiä; ehdo­tus
loukkaa täysin srtvästi
. N y t voidaan tietenkin: sanoa, että;
seka Canada että Tanska ovat At-lantin^-
liiton maita, siis Yhdysval­tain
liittolaisia. Joka tapauksessa
ovat ko: sotaliittoon kuuluvat maat
perustamiskirjan mukaan: ainakin
muodollisesti keskenään .yhdenver­taisia;
vaikka käytännössä: tietenkin
muut: -r^ lukuunottamatta ehkä jois­sakin
tapauksissa Iso-Britanniaa j a
Tanskaa — alistuvat mukisematta
USA.n antamiin määräyksiin; Vä­hin,
mitä Yhdysvallat olisi.^voinut
tehdä olisi ollut pyytää Canadan j a
Tanskan hallituksilta; edes muodol­lista
siunausta suunnitelmalleen,
ennen k u i n s e s e n esitti. Muttamis-taan
tämänlaatuisista -neuYotteluisr;
l a ei :tuolloin näkynyt; edes r i v in pi­tuista
uutista, joten täytyy olettaa,
ettei; pienempienliittolaisten .mieli­pidettä
-ole edes vaivauduttu kysy­mään,
puhumattakaan; että ao. mai­den
parlamentit olisivat saaneet
ratkaista niidenkannalta näkin tär­keän
kansainvälisen kysymyksen.
EUROOPAN P U O L E L LA
Samassa asemassa avoimen tai­vaan
suunnitelmassa kuin Tanska;
oiisi: ollut ;myds Norja, jos ehdotus
olisi hyväksytty; kuitenkin sillä
erolla, että kun Tanska olisi joutu­nut
alistamaan valvontaan ainoas­taan
omistamansa: Grönlannin; olisi
koko -pohjoisosa; Norjan ; omaa - ka­maraa:
joutunut: tarkkailtavaksi; hu.
vittavana; erikoispiirteenä;' todelta-koon,
että tällöin olisi Neuvostolii
ton ilmavoimilla ollut oikeus valvoa
myoSiBodonilentotUtkikohdan toi­mintaa,
saman paikan, jossa alas­ammutun;
vakoilulentäjän;:Francis
Powersin; oli i tarkoitus .laskeutua;
Valvonta osoittiy kuitenkinvtehok-kuutensa:
j o . melkoista laikaisemmin.
"Timen" kartassa kulkee siihen
piirretty raja myös sekä Suomen
etläkaikkien liittoutumien ulkopuo­lella
perinteellisesti pysyttäytyneen
Ruotsin y l i ; mutta tämä on \toivottaT
vasti laskettava ao; rajan piirtäneen
toimittajan 'laiskuuden syyksi; pie­ni
näyte: amerikkalaisesta mentall
teetista silti sekin.
NEUVOSTOLIITON KOHDALLA^
Vain yksi niistä monista, Neu
vostoliitolle elintärkeistä kohteista;
jotka "avoin.taivasV jättäisi-amerik­kalaisten:
lentotoiminnan-kohteeksi^
on kuuluisa; Pohjoinen - Meritie;; Jo
kaksi vuosisataa ; sitten; lausui muu­an
suuri; venäläinen tiedemies prO:
feetalliset: sanat, joiden: mukaan
Siperian pohjoisrannikosta * eräänä
päivänä; olisi tuleva "Venäjän: j u l k i ­sivu'-'.;
Tsaari-Venäjän hallitus-: kiin-r
nitti tähän valtakunnan' kuollee­seen
kolkkaan tuskin mitään ; huo­miota
edes Nordenskiöldin onnistu-:
neen^^ ; K
jälkeenkään;;;Neuvostovalta sen s i ­jaan
ryhtyi j o olemassaolonsa .ensi
hetkistä lähtien kehittämään mää­rätietoisesti
Pohjoista Meritietä m;
m. perusteltiin erityinen, laaja vi­rasto
yksinomaan tätä tehtävää var­ten.
iTänään Pohjoinen Meritie on,
kiitos vuosikymmenien kestäneitten
ponnistelujen, tuhansine - loistoi-neen*
radiomajakoineen ja nauto
foneineen yksi aikamme teknillisis­tä
ihmeistä.-Ei. ole lainkaan ihme­teltävää
että amerikkalaiset mielel-lään
valvoisivat; tätä valtasuonta
j a tarjoaisivat vastavuoroisesti Neu­vostoliitolle
mahdollisuuden tarkas.
telia arktisen Canadan kuolleita
kallioita ja tundraa.
K U R I I L I T J A A L A S KA
Suorastaan huvittava on avoimen
taivaan "matomaisen lisäkkeen"
jyrkkä katkeaminen.; Se katkeaa n i ­mittäin
siihen kohtaan; mistä alkaa
Japanin alue. Myös Japani on
USA:n liittolainen — eikö mutkaa
olisi :voinut. jatkaa myös;.Japanin;
samoin kuin Canadan, Tanskan t ai
Norjan alueille? ::;Nähtävästi ei,: s i l ­lä
onhan tunnettua; että UsXiUa on
Japanissa varsin suuria lentotuki­kohtia,
joiden vakoilulennoilla ol­leita
koneita pudotettiin Sahalinin
^ (Jatk. Siv. 4)
Kahden päivän jättiiäismielenosdjtiikset
Japanissa Iken matkan eslämiselai ,
•H.
C
Tokio. — Japanin ammattiyhdis-tyskeskus,
johon ^ kuuluu 3,5 miljoo­naa
työntekijää; julkaisic..§unnuntai-na
joukon toimenpiteitaT^ihin ryh­dytään;
jotta presidentti ;Eisenhower
saataisiin peruuttamaan vierailu-matkansa
Japaniin; Lähdön on maa-:
ra alkaa Washingtonista kesäkuun
19 pna
Pääministeri Kishi on ilmoittanut
toteuttavansa vierailuohjelman, tar;
pahtukoon mitä hyvänsä.
; Mielenosoitusten avulla ammatti-r
yhdistysllike aikoo korostaa tyyty­mättömyyttään
Japanin ja Yhdys­valtain
väliseen uusittuun turvalli­suussopimukseen;
i Yksityiskohtainen
ohjelma on jo laadittu. Se aloitetaan
kesäkuun 10 ja 11 pna, jolloin yrite-tään
neuvottelemalla presidentin
lehdistosihteerin; Hagertyn-j; k a ^ ^
saada tämä taivuttamaan Eisenho- \» ••«
wer luopumaan matkastaan. Viimek- vj
simainittuna päivänä j ä r j e s t e t ä ä n ' J ' ' '1
joukkokokouksia ja mielenosoituksia
ja päivä saa nimekseen "toinen v a - ' " " ' 1
punpäiva". ' " ^
Kesäkuun 14—17 p:n välisenä a i - ' ' \^ l
kana ammattiyhdistysliike ' maksaa-" -ii
jäsenilleen kahden päivän palkan',"
jotta vierailua varten ^voitaisiin i ^ h - -
tyä' "katutoimlntaan". Kesäkuun 17
pnä >tämä:;toimeliaisuus.ulotetaan kOr;-*'
ko maahan ja se mu-odostuu hyviii
yhtenäiseksi. , ' " '
^Kesäkuun 19 pnä ammattiyhdis-t/
svaki pukeutuu suruasuun ja p l - ' '
täa suuna kokouksia ja järjestää'
mielenosoituksia. ^ "
Rockefeller antoi
hii asteen
Ilmeisesti 'tietämättä mitään sii­tä,
että Toronton Vapaa Sana o l i
jo tehnyt Nixonista ainakin viral­lisen
presidentm^hdokkaan •;; Setä-
Samulille, ellei aivan presidenttiä
" N i x o n kun on miltei yhtä jul­mettu
sosialismin vastustaja ja eri­koisesti
'-Neu vostoliiton : vihollinen
kuin herra Tanner Suomessa —
kuvernööri Nelson Rockefeller : an-;
toi keskiviikkona; Nixonille oikein
"h3asteen" puhua niistä pääkysy­myksistä,
mitkä ovat nyt Yhdysval­tain
ja länsimaailman edessä.
Rockefeller, New Y o r k in osaVal-tion
sotainen kuvernööri sanoi, että
republikaanipuolueen kontrollissa
nyt olevat 'miehet eivät ole tehneet
tiettäväksi, mihin mainitu puolue
on menossa ja;minne;se aikoo;maa­ta
johtaa."
Mr. Nixonia pidetään rajan etelä­puolella
yhtenä varmimpana re­publikaanipuolueen
presidentineh;
dokkaana ja mr. Rockefeller puo­lestaan
veti kampanjassaan siksi
pahan vesiperän että hän sanoi
jäävänsä y pois koko :presidentin eh­dokkuuden
kilvoittelusta. Siitä, huo­limatta
kuvernööri Rockefeller on
antanut melko avoimia vihjeitä sii­tä,
että jos republikaanit todella
Haluavat saada hyvän miehen pre-sidentinehdokkaakseen,
niin hän
Rockefeller, olisi kyllä saatavissa
Kuvernööri Rockefeller j u l i s t i , et­tä-
republikaanipuolueen puhemies-;
ten velvollisuus on tiedoittaa "nyt
tarkasti; m i h i n he uskovat-ia miten*
he aikovat käsitellä kansakunhari^
edessä olevia suurkysymyksiä.
Toisaalta on -mr. Nixonin seura­piiristä
selitetty, etä N i x o n .— niin
vankka sosialismin vastustaja kviin
hän kuulema onkin — ei voi nyt .
puhua suutaan puhtaaksi, sillä hä;
nen täytynee poiketa joistakin j o h ^ "
tajansa, presidentti £isenliowerin
nykyhetken "opeista".
HÄIDEN 1:DELLX
— Pidämmekö haamme kaikessa
hiljaisuudessa vai! kutsummeko<;äiti-s
i : niihm?
EI TARVINNUT MUUTA
Muan kiinteistövälittäjä kauppasi
nuorelle amerikattarelle''taloa. Tämä
vastasi: , ' '
— Mita minä teen kodilla? Olen
syntynyt;' sairaalassa; * opiskellut; y l i ­opistossa,
kosintaan vastannut a u ­tossa
ja vihitty kirkossa. Ravintona­ni
käytän säilykkeitä.- Aamuni yie-tan
golfikentälla, keskipäivän brid-gepoydan
ääressä ja iltani "elokuvis­sa.
Kun kuolen pitää hautausura­koitsija
minusta huolen. Loppujen^
lopuksi tarvitsen vam autotallin. -
J
m
'i
9 I
?
I
l i !
.'im
A
lai
;> tth;(
;i:fcj«»«;j
i
A* \
*
•A i
Herrojen kummista kotkotuksista
Käsittämättömiä ovat^ herrojen
politiikkojen aivoitukset niin tääl­lä
kotona kuin kaukana merien ta­kanakin.
>
Ottakaamme nyt esimerkiksi pää­ministeri
^Diefenbaker^^joka^vaalien
edellä lupasi sielunsa autuuden
kautta, että yhdenkään canadalai-sen
ei tarvitse kärsiä työttömyy­destä
hänen hallituksensa aikana.
Tämän ^tapauksen lisäksi "rehelli­nen
Jussi";lupasi myös, että hän
tulee < palauttamaan Canadan itse­näisyyden
ja Canadan parlamentin
arvovallan. „ 't
Mutta'mitenkäs on käynyt? Työt­tömiä'on
nyt enemmän-kuin mil­loinkaan
ennen sodan ' jälkeen jaf
mikä ,pahinta, se ns. "sesonkiluon-;;
toinen*' työttömyys, mistä on niini
suurta,,melua pidetty,, venyy jokai
kevät entistä pitemmäksi. . ]
Ja seii' sijaan että pääministeri^
esittäisi 'tilannearvionsa ensin*'ca-
'nadalaisillei joilta hän palkankin,
mr>>' Diefenbaker lähetti rtär-
^kcanä s pidetyn - ulkopoliittisen ^ ar-tikkeHfrsa
erääseen ^ yhdysvaltalai­seen
lehteen —> siten antaen ym­märtää,
että hän pitää yhdysvalta­laista
"yleisöä" ainakin yhtä hyvä­nä
kuin canadalaistakin, ehkä pa­rempanakin.
'
No — eipä> silti. Mahdollisesti
pääministerimme, intoilu Washing-tiinin
puolesta oli vaikuttimena sii­hen
kun CP-uutistiedossa kerrottiin
pian hänen vierailunsa jälkeen mm.
seuraavaa: "Senaatin (USAn)-puo;;
lustusvalioklinnan alakomitea^ pu
heenjohtaja puolusti tänään (kesäk.
6 pnä) voimakkaasti määrärahoja;
bamorc B ilmatorjuntaohjuksille
Cahadaa ^varten...:.',.", .,:.. . . .v,
..Yhdysvaltalaiset eivät itse sitä
romukasaan' valmistettua vekotinta
halua —.mutta hyvät amerikkalai"-;
set liikemiehet valmistavat Vomua-k
i n " — ' Canadaa > varten,' mikäli > se
ilahduttaa^ Ottawan herroja! „ |
''Niinhän nfe "urheat" kenraalit'jaf
muut ^korskeat sotajohtajat tapaa4
vat-^jfaTstell»^ "viimeiseen"^' sotamie-
•hceu"^ asti eh m m kauan' kuin
oma nahka on turvassa.
Ja virallisen opposition johtaja
ei halua olla " i t e " pääministeriä
huonompi.
Niinpä meille kerrottiin Ottawas-ta
viime maanantaina saapuneissa
uutistiedoissa, jotta liberaalipuo­lueen
kansallinen johtaja, Lester
B.- Pearson oli vaatinut peräti "kol­lektiivista"
lännen puolustusta Poli-jois-
Amerikan mantereelle. ,
Mr. Pearsonille ei luonnollisesti­kaan
tule mieleenkään sellainen ke^
rettiläisyys=tai muu vääräoppisuus,
että Canadakin voisi olla isäntänä
omassa maassa. Eihän toki. Hän
myöntää tosin vasenkätisesti, että
Yhdysvaltain ja Canadan "yhteinen
ilmapuolustus" NORAD — tietysti
amerikkalaisten^kenraalien johdos^
sa, on jotakin sellaista, mistä ei
kunaian kukko laula. ,
Mutta_ kun mr./Pearson on ilmei­sesti
sitä mieltä, ettei Canada» voi
itse asioistaan huolehtia, niin hän
esittää nyt, etta N O R A D alistettai­siin
lännen; "kollektiiviseen" , val­vontaan
— ^NATO-liiton alaisuu-te|
ni^^ii^?j^^^J^^^p^|
SaUumalta, bn ^kuitenkin \ niin, /
etta ^NAToYn:ylipäällikkönä on
erks lameirlkkaläin^i^''^ kenraali (\
eikä ^siihen virkaan ketään muuta"",
hyvkksytiilijiiij^ koska NATO on
Pentagonin-ottolapsL ^ ,^ -
Samoin on NORADn,yIipiUillife>
könä eräs amerikkalainen ken­raali,
eikä siihen virkaan diioin
muita hyväksytä, silläsattamoisln
NORAD on myös Pentagonin ot­tolapsi.
4
Kaiken tämän -perusteella mei­dän"
sallittanee'^' ihmetellen kysyä, '|
että, kuinka "kollektiivista" maan­puolustusta
> mr. Pearson loppujen
lopuksi oikein Häluaakaan?
Paljon huonoimmin eivät ole-asi- \
at kaukana merienkään - takana,
Genevessä,,mistä saatiin kuulla,'et-tä
aseistariisumiskonfercnssm iän- :
simaisilla edustajilla oli erikoisko-kous,
missä, keskusteltiin'yhteisessä A
"taktiikasta" aseistariisumiskonfe* >"
renssissa. . "J^'* ,™ - H
"Taktiikkakin'; on tietysti tärkeä \
tekijä,, mutta-paljon mieluisempaa' J
olisi kuulla, että, länsimaidenkin^ I
edustajat ' rupeaisivat ' puhumaan'J
"taktiikan" valvonnan-ja'propägan- ^"
dan^asemesta'varsinaisesta,-aseista-' \\\\
I asumisesta ja niistä' kaytknnolli- i ^-1
sistä toimenpiteistäi ^.joiden /avuliat^
voitaisiin todella., ryhtyä ..aseistuk-V'^
> .Siinäkin^' -^tarvittaisiin';-,-" kaiketi,^ %i
"taktiikkaa", /mutta,,* silloin olist^ f f t ' !
JjtuktiikäUaklri", m^erkitystä':^ir.. ^ ^ f e v
— Känsäkoura. ^ -tyi;^,*!
-i.
%1 I r .