Vapaus, January 3, 1973

              ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA'
toivotan
kaikille ystävillemi! - -
Kustaa Männikkö
Dawsoti Court
Thunder Bay Ont.
ONNELLISTA
. UUTTA VUOTTA
tioilvotan
kaikille ystävilleni! ^
Niilo Niemi
. Dawson Gourt
Thunder Bay Ont.
SUURI VUODENYAIHTFEN
LEVYJEN ALENNUSMYYNTI
RILP 7019 VANHOJA VALSSEJA LAULETTUNA _
Kesäilta — Häämulstojen valssi — Lokki — Vlllininsu — Poika­miehen
huolia—-Koivu — Kielon jäähyvä — Carmen Sylva —
Vanha Valssi — Ilopeahääpäivänä — Kun Kesä on mennyt —
Kulkurin ValssL '
RILP 7072 VANHOJEN TANSSIT
Vesivehmaan Jenkka — Hämeenkyrön sahtikalaasit — Pustan
poika r- Katulyhdyt Muistoja hiiUoksella — Etokuun ilta —
Tnletkos Manta — Tavattiin taas — Kiltti olen tyttö — Minä
soitan sulle Illalla — Kultakuumetta — Saimaan rannan laulu —
— Mcnnehet hjat Sipolaisäijän polkka.
RILP 7038 OLAVI VIETÄ >
Ennen kuolemaa — TuUsuudelma — Sokeripala — Sinun silmiesi
tähden — Täysikuu — Mandolino-Mandolino — Yli aaltojen —
Sininen tan(;o— Keinu kanssani — Tom Dooley — Eva — Istan­bul—
Ajomies—^ Kuin lapsena ennen.
RILP 7009 TAPIO RAUTAVAARA
Lapin Jenkka — Neljän tuulen tiellä — Ringo — Lasso — ReppU
ja reissumies — TuuU Tunturin käy — Kulkurin Iltatähti — Hää­valssi
— Kuubalainen serenaadi — Pelimannin penkillä Laulajan
ystävä...
RILP 7074 YÖLINJALLA. — T. RAUTAVAARA
Ensimmäisenä iltana — Vain merimies voi tietää — Juoksee sinä
humma — Isoisän olkihattu — Sininen uni. — Exodus — Kylmää
vettä — Viisi veljestä— Kohti Alaskaa — Lentäjän valssi — Kun
:, ei nlin-ei. • • • , •••• " • • •
RILP 7063 RAUTAVAARA LAULAA JA LAULATTAA
Laulakaamme silloin — Emma — Varjele luoja —Kulkurin kaiho
— Eikä me oUa vdjeksiä — Lundreenska ja LindreenI — Rosma­riini
— Poikani oli Pohjan Torniosta. Jos sais kerran rrissiillan-sä
— Testamentti — Oulun pojat — Kiinan pelastusarmeijassa
— Inarinjärvi >- Wei.^Hai-Wei — TuuUa tnu.
RILP 7002 RAUTAVAARAN UUSIMPIA LAULELMIA
Tuopin Jäljet — Rosvo Roope — BeUonä Ja Rodrlfro — Hiljainen
satama — Lapsuuden koti — Imatran rannalla ^ SouvaHpofka —
Peltoniemen Hintriikan surumarssi — Merenneidon Kyynel —
Metsäkukkia — Joensuun Elli — Olkoon näin — Ohimennen —
Jätkän lauantai.
RILP 7075 ISKELMAAARTEITA OLAVI VIRTA
Kuolleet lehdet — Preerien keltainen ruusu — Sateenkaaren tuolla
puolen — Tiikerihai Volran rannalla — Billy Boy — Kaunein
ilUmme. — Poika VarJoisalU kuJalU — MustalaismhtinaUr —
Rakkautta ei se ollut—Kaksi ruusua.
RILP 7028 TANGO TOIVEKONSERTTI 34
Marja — Jos muistelet mua—Pustan yksinäinen— Lumen alla
— Ruiskukkanen — Tuhat tarinaa—Perhonen — Tuomittu rak­kauteen
— Kylmää .«otaa Ja rakkautta — Ei kukaan toinen —
Maarit — Rakasta, kärsi Ja unhoita. \^ • ..
,RH,P 7060 SUOMALAISTA LEVVHUUMORIA
Lännen lokari— Aaitoskan haitarisningi —r-Suhmuran Santra —
Kekkerit Mäkelän kanaUrhassa — Ai. Ai^ Artturi — Emma —
Laulu Marj-Lovi'sas<a— Maijun kanssa markkinoille — Honolulu
— Savinainen Fakiiri — Eemeli ja torvi — Jätkäii jenkka — Mexi-kon
pikajuna — Ryysyranta — Tulta päin — Liljankukka v
RILP 7059 ILOINEN TERVEHDYS SUOMESTA
Vesivehmaan — Tammerkoski — Säkkijärven polkka — Rovanie­men
markkinoilla— Vaasalainen Jenkka — Saimaan kanavalla —
Karelia — Tuhansien järvien maa — Koskenkorvan Jenkka—Tan­go
Kauhajoen kasinolla — Lapin jenkka — Kaustisen polklu —
Joensuun Elli — Muhoksen Mimmi — Helsingin kesä — Suoma-lainen
polkka
RILP 7021 VANHOJA VALSSEJA lAULETTUNA
Kultaa ja hopeaa — Elämä juoksuhaudoissa — Rantamökissä >-
Rakas muisto — Emma — Orvokkeja äidille — Valssi menneiltä
ajoilta — Taikayö — Orpopojan valssi — Kodin kynttilät — Elä­mään
ruusuja— Äidin syntymäpäivä.
RILP 7058 AIKUISTEN TANSSIT i.
Metsäkukkia —Unohtumaton Elmeri—- NH soita balalaika — Soi­dessa
tangon Ja loisteess a kuun — Elämänlanka — Kyllä tukki­poika
tunnetaan — Sydämesi tyhj^ huone — Mä ka<ken tunnen,
muuttuneen—Väärä viitonen — Anitan parempi polkka — Missä
oot rakkahin Muistatko vielä sen tangon — Tule hiljaa — Muis­telo
—r Sinulle kuuluu lempeni
SALP 622 KANSANTANHUJA JA -LAULUJA
Kesäillalla — Pappani takt — Minun kulUnI Tule tule kultani
— Kaurapellon pientareella'— Kanteleelle — Tule ystäväni ranta­han
— Poika ajoi punamunilla — Kehrää kehrää tyttösein — Tu-latulla
SALP 649 KUPLEnf MESTARIT. Pekkarisen, Hanutedtin jä
IVeismanin kupletteja
SALP 647 KUPLETTI MESTARIT Tannerin ja Kainulaisen
kupletteja
SALP 648 MUISTATKOS EMMA
Emma — Puuseppä — Jazzltyttö — Ei mitään uutta länsirintamalla
-TT Viiliniusu — Asfalttikukka — Tehtaantyttö—Elmme päivät —
Rukkaset saanut — Lappi — Säkkijärven polkka — Miks mi armas
kyynel sun silmäs täyttää — Talonpojan jenkka — Koskenlaskijan
• rakkaus • •
SIBEI.IUS, R-199-201 Symphony No: 5
RCA 34 MAUNO KUUSISTO
On jossakin — Anema e Core — Ke\-äinen Venetsia — Onnenapila
— Elegia — IltäUulu — Edelweiss — Novgorodin ruusu — Aiti pienV
— Kotikujalla — VanhemmiUeni — Kodin kyntUlät
RTLP 7512 MAUNO KUUSISTO
Hfalaulu-^^OliTjohla Ja Juhannusilta — Sunnuntaiaamuna —
Tulin onneni yrttitarhaan —r Sä olet mielestäni kaunihimpi —
Vallinkorvan Uulu — Kullan ylistys — Aamulla varhain - - Kesä­päivä
KangasaUa — Oi muistatkos vielä sen virren — Vain pieni
kansanlaulu — SunnuntaiHiiätanhu— Kesäilta.
RILP 7092 ESA JA EEMELI
Hattelmalan harjanteella — Se\-eri Suhonen kiertokoulun opetta-
— janav—Tää on maallista vain — Väärin ymmärretty — El herroille
saa oUa kiittämätön — Kulkurien kuningas — Huutokauppa
Säkkijärven polkka — Viimeinen posctUvari — Jätkän knlUnuri-päivät
—' Ryysyranta — Liemessä pielessä- — Helena Ja Helnna
— Uulin Hanuri.
lp'93034 GEORG MAUMSTEN •
Meripojan preivi — Seiskari — Nikkelimarkka — Saarijärven Liisa
— AnUokko kutsun Amalia — HeiUni sinisistä »Umistä:-- Ka­tariinan
kjimaHssa—i-iKannls valhe 7- Terveisiä ulapalta — Suurin
onni'^ Mntstcto —- Aymyhunlin >^ Saariston Sirkka — Eila
Kahden vettelussS — MetsipirtU — Vetoketju.
LP 93035 — ÖlAVI VIRTA
Kun ilta ehtii:— AnnabeUa-^Kubika sanoitkaan — Aamu Aris-toUa
— Tähti Ja u e r i p i ^ — iPunatukkaisdlci tytöUenl — Sä et
kyyndtä nää — MustaUlstango -.-Leirinuotiolla— Punaiset lehdet
Hurmio — Kultainen nuoruus — Hopeinen kuu.— Romanesca —
-Öiset kitarat—Assuncion.
Levyjen hinnat oUyat aikaisemmin $5.85 kpL
NYT AINOASTAAN $4.50 K P L
S A A T A V A N A V A I N RAJOITETTU MÄÄRÄ.
Ynnä 5% myyntivero Ontariossa
Postitse lähetettyni UsittivftpostUaihitieunuivasti:
ONTARIOSSA: QUEBEC; MANITOBA ALBERTA JA
JA SA8KATCHEWAN BRITISH COLUMBIA
1—2 levyyn 50o * 1—2 levyyn 550
S—4 levyyn 70o 3-4 levyyn 7So
, —TILATKAA OSOITTEELLA: — ^
Vapaus Pubii^mg Company Ltd.
1—2 levyyn 45o
3-4 levyyn 68e
"HULLU SOTA"
P.O. Box 69
102 Elm Street W«8l SudbuTY'Ontario
Internationaali on työväenluo'
Man yli koko maailman omaksu'
ma ^taisteluJauIun nimi, laulun
f osta on tullut työväenliikkeen
kansainvälisyyden, sen perusvoir
man, yhteinen tunnus.
k., Palme Dutt on perustel­lusti
nimittänyt laajan vasem-mistotyöväenliikkeen
historian­sa
Internationaali (Kansankult­tuuri
1972. 454 siv.) laulun mu­kaan.
Teoksen keskeisenä asiai.
na on työväenliikkeen yhteisten
kansainvälisten organisaatio--
muotojen, internationaalien syn­ty
ja kehitys Marxin ja Engel­sin
Kommunistisen puolueen ma­nifestin
julkaisemisen ajoista;
1840-luvulta aina 1960-luvun al­kuun
saakka. Tekijällä, englan-tilais-
intialaisella vasemmistopo­liitikolla
ja oppineella historioit­sijalla
on Englannin kommunis­tisen
puolueen ja kolmannen
(kommunistisen) internationaa­lin
toimintaan läheisesti osallis­tuneena
edellytykset laajaan ja
monipuoliseen koko kansainväli­sen
kommunistisen liikkeen esit­telyyn,
sen kasvun ja kehityksen
niin vaikeuksien kuin voittojen- .
kin arviointiin ja yleisten suun­taviivojen
vetämiseen.
Palme Duttin teos on ensim­mäinen
suomen kielellä julkais­tu
yhtenäinen esitys internatio­naalien
historiasta. Alkuteos il-
- mestyi englanninkielisenä Karl
Marxin perustaman Kansainvä­lisen
Työväenliikkeen satavuo-
• tisjuhlaan v. 1964 ia iulkaistiin
venäjänkielisenä. N,euvostoliitos-sa
V, 1966.
Julkaisemme seuraavassa teok­sen
loppuosasta luvun "Hullu so­ta",
jossa käsitellään toisen maa
ilmansodan'alkusoittoja.
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen 18. puoluekokouksessa
maaliskuussa 1939 Stalin varoitti
Englannin ja Ranskan hallituksia
siitä, että heidän Miinchenin poli­tiikkansa
joka rohkaisi natsien
hyökkäyssotaa siinä toivossa, että
se \ suuntautuisi Neuvostoliittoa
vastaan, saattaisi kääntyä, vaaral^
liseksi epäonnistumiseksi heille it­selleen",
koska hyökkäys saattaisi
ensiksi kohdistuakin länteen:
"Saattaisi ajatella, että Tshek­koslovakian
alueet- luovutettiin
Saksalle palkkana siitä; että se ryh
tyisi hyökkäyssotaan Neuvostoliit­toa
vastaan, mutta että saksalai­set
nyt kieltäytyvät kohtaamasta
heidän pistimiään ja lähettävät
kaikki heidät Haadekseen.
"Olkoon minusta kaukana mora­lisoiminen
l)uuttumattomuuspolitii-kasta,
puhuminen maanpetoksesta,
kavalluksesta ja sellaisesta. Olisi
naiivia saarnata moraalia ihmisil­le
,jotka eivät tunnusta mitään in-h;
millistä! moraalia. Politiikka on
politiikkaa, kuten vantiat" kovak­sikeitetyt
porvarilliset diplomaatit
r>anovat. On kuitenkin pantava
merkille, että puuttumattomuuspo-litiikan
kannattajien aloittama
suuri ja vaarallinen poliittinen pe­li
saattaa päättyä heille vakavaan
tappioon." s
Tämä ennustus osoittautui oike­aksi.
Hitlerin hyökkäys, sen jäl­keen
kun hän oli ottanut kaiken
hyödyn länsivaltojen antamasta
tuesta ja rohkaisusta, kääntyi en­siksi
länttä vastaan,, joka turtu­neiden
Munchenin poliitikkojensa.
j^amana tarjosi helpompia ja
arempia voittoja, jotta olisi saatu
kaikki edut ja lisävarat Länsi-<Eu-roopan
valloituksesta ennen lähtöä
pääsotaan, sotaan pelottavampaa
vastustajaa Neuvostoliittoa vas­taan.""
.•••„; .:v •
Chamberlainin ja vastahakoisesti
kuuliaisen Daladierin sodanjulistus
Hitlerille syyskuussa 1039 oli dip-lomaätflneiT
toimi pikemmin kuin
sotilaallinen teko. Tarkoituksena
ei varmasti ollut Puolan puolusta­minen,
Puolan auttamiseksi ei teh­ty
mitään. Sillä hetkellä kun Sak­san
päävoimat keskitettiin Puo­laan,
ja vaiii hyvin heikkoja Sak­san
sotavoimia jätettiin länteen
Englannin ja Ranskan ylivoiman
ollessa viisi yhtä vastaan, oli oikea
tilaisuus ratkaisevaan iskuun Sak­saa
vastaan, jos se olisi oUul; tar­koituksena.
Niimbergin oikeuden­käynnissä
kenraali Jodi myönsi
Saksan yleisesikunnan puolesta:
"Saksa ei olisi kyennyt vuonna
1937 eikä 1938 torjumaan Rans,
kan, Tshekkoslovakian ja Ipuolan
keskitettyä hyökkäystä 190 divi­sioonan
voimalla. Se että Saksa ei
kukistunut Puolan retken aikana
johtui siitä,_että Ranskan ja Eng­lannin
110 divisioonaa "Saksan 23
länteen sijoitettua divisioonaa vas­tassa
olivat täysin toimettomia."
(Timesin selostiis, kesäkuun 5. pnä
1946.)
Kenraali Keitel esittK Niimber­gin
oikeudenkäynnissä tilanteen
vieläkin terävämmin:
- "Me sotilaat odotimme aina länsi
Xältojen puuttiunista asiaan "fuo-lan-
retken aikana ja olimme häm­mästyneitä
kun sattui vain vähäi­siä
kahakoita länsirajalla, jota
ruojasi vain viisi divisioonaa. Rans
kan hyökkäys Puolan-sotaretken
aikana ei olisi kohdannut mitään
vastarintaa Saksan taholta. Mutta
kun sitä ei tullut, me emme enää
luulleet länsivaltojen aktiivisesti
ryhtyvän sotaan."
Samalla tavoin Hitler ^ kirjoitti
Mussolinille maaliskuun 18 pnä
1940, että Saksan asema oli ollut
kriittinen syyskuussa 1939. kun
lännessä: oli vain seitsemän divi-
"Voimakkaan venäläisen armei­jan
olemassaolo itärajallaan pakot­taa
suuren osan Hitlerin sotavoi­mista
pysymään paikoillaan sa-piaan,
aikaan kun niitä tarvitaan
lännessä." (Daily Telegrairfi, syys­kuun
18. pnä 1939)
"Se että Venäjän armeijoiden oli
tehtävä vastarintaa tällä linjalla,
oli selvästikin välttämätöntä Ve­näjän
turvallisuuden vuöksi~nat-sien
uhkaa vastaan. Joka tapauk­sessa
linja on siellä, ja itäinen rin­tama
on luotu, mitä vastaan natsi-
Saksa^ei uskalla hyökätä." (-Win­ston
Churchill, radiolähetys loka­kuun
1 pnä 1939)
Tänä . kautena Englannin ja
Ranskan strategia keskitettiin
Munchenin politiikan mukaisesti ei
sodankäyntiin Hitleriä vastaan,
vaan kehittelemään rintamaa Neu­vostoliittoa
vastaan. Talvella 1939
—40 varustettiin brittiläisiä ja
tanskalaisia ekspeditioarmeijoita
matkaan taistelemaan Neuvosto­liittoa
vastaan Suomessa. Kolmin­kertainen
määrä brittiläisiä lento-
Kesfkiviikko, tammiik.S p. — Wed., Jan. 3, 1973 Sitvuä
koneita lähetettiin palvelemaan
sioonaa, eikä sen vuoksi mitään Suomen sodankäyntiä Neuvosto-mahdollisuuksia
pitää puoliaan
Ranskan hyökkäystä vastaan,^jos
sellainen olisi tullut (Dokumenttcr
ja Saksan ulkomaan politiikasta
1918—1945, Sarja D, nide IX).
Hyökkäykseen ei ryhdytty. Eng­lannin
Pariisin lähettiläs Duff-
Cooper kerskui, että he olivat kek­sineet
"uuden tavan, käydä sotaa,
ilman tappioita".
Tämä oli "^hullua sotaa^, eli ku­ten
Times pääkirjoituksessaan
myöhemmin sitä kuvasi:
"leikkisodan kautta, joka johti,
kuten nyt näyttää, väistämättä
vuoden 1940 romahdukseen." (Ti­mes,
maaliskuun 2. pnä 1942)
Chamberlainin ja Daladierin
tarkoituksena, kuten he julistivat
Saksalle sodan syyskuussa 1939, ei
siten ollut aloittaa sotaa Saksaa
vastaan, eikä puolustaa Puolaa,
vaan khristää Saksaa varmistaak­seen
muutoksen natsien hallituk­sessa
tai johdossa sellaiseksi, että
se tekisi mitättömäksi hyökkää-mättömyyssopimuksen
Neuvosto.-
liiton kanssa ja olisi yhteistyössä
!äns'Ä'altojen kanssa iNeiuvostoUit-toa
vastaan. Hitler, näin valittaa
lordi Lloyd virallisessa selostuk­sessaan
The British Case (merkil­lisenä
toistona Stalinin varoitta­valle
kuvaukselle tyytymättömästä
vieraasta, joka tuntee tulleensa
petetyksi), oli "valheellisesti tees­kennellyt
olevansa lännen esitais­telija"
Neuvostoliittoa vastaan.
Tämä oli syyte. Kaikki muut rikok­set
ja hyökkäykset voitiin antaa
anteeksi, mutta ei sitä että teki
rauhan Neuvostoliiton kanssa:
. "Miten iljettävät hänen mene­telmänsä,
miten kavalaa hänen
diplomatiansa olikin; miten vähän
hän saattoikin piitata Eiuroopan
kansojen oikeuksista, hän väitti
yhä puolustavansa jotakin, joka
oli Euroopan yhteinen etu, ja jon­ka
sen vuoksi saattoi kuvitella
pystyvän luomaan jonakin päivänä
perustan yhteis3rmmärrykselle mui
den kansakuntien kanssa, jotka
olivat samalla tavoin päättäneet
olla uhraamatta perinteisiä insti­tuutioitaan
ja tapojaan maailman­vallankumouksen
verenpeittämille
alttareille. Saksan—Neuvostoliiton
sopimuksen solmiminen karkoitti
tämänkin vähäisen mahdollisuuden
kunniallisesta rauhasta.;
". . . Liitto Kremlin kommunis­tisen
diktaattorin kanssa Tä­mä
oli herra Hitlerin'lopullinen
luopioteko.", (Lordi Lloyd, The
British Case, 193Ö)
. Ainoan •. esteen natsijoukkojen
jatkuvan -etenemisen tielle' Puolas­sa
asettTvat NeuvostölTiton armei­jat,
jotka hyökkäämättömyyssopi-muksen
ehtojen mukaisesti valta­sivat
takaisin läntisen Valko-Venä­jän
ja Länsi-Ukrainan alueet, jot­ka
vanha Puola oli riistänjrt ja ot­tanut
haltuunsa NeuvostoVenäjäi­tä
interventipsotien aikana. Neu­vostoarmeijat
seisoivat ns. Gurzonr
Knjalla eli linjalla, jonka liittoutu­neiden
korkein neuvosto oli vuon­na
1919 määrännyt Venäjän lailli­seksi
rajaviivaksi. Churchill ja vas­tuulliset
konservatiiviset elimet
tunnustivat tämän Neuvostoliiton
vastarinnan positiivisen hyödyn
länsivalloille tuona aikana (vaikka
sosialidemokraatit käsrttivät tilai­suutta
vain tuttuun neuvostovas­taiseen
solvausi^öppyyn);
AKUPUNKTIO -
NEULA POISTAA KIVUN
liittoa vastaan (120 hävittäjää ja
24 pommikonetta) kuin mitä kol­me
kuukautta myöhemmin voitiin
antaa brittiläisille ekspeditiojou-koille
(50 hävittäjää — lordi Gort
toukokuun 12. pnä 1940) äärim­mäisessä
tilanteessa länsirinta­malla.
Chamberlainin parlamentis­sa
antaman lausunnon mukaan
maaliskuun 19 pnä 1940 vastauk­sena
Suomen marsalkka Manner-heimin
pyyntöön saada 30,000
miestä toukokuussa»., kerrassaan
100,000 miestä "raskain asein ja
varustein" oli ollut valmiina pur­jehtimaan
maaliskuun kuun alus­sa
johtaakseen sodankäyntiä Neu
vostoliittoa vastaan. Mutta neuvos-toaimeijan
täysin odottamaton ja
loistava voimannäyte sen murta­essa-
valloittamattomaksi luullun
Mannerheim-linjan (joka oli ra­kennettu
brittiläisen kenraalin sir
Walter Kirken:johdolla) maalis­kuun
11 .pnä sekoitti kokonaan
Englannin ja Ranskan suunnitel-mat.
Samanaikaisesti kun suhtaudut­tiin
passiivisesti Saksaan ja keski-
Itettiin^sotamiehiä.. Neuvostoliittoa
vastaan, käytettiin hjrväksi "hullua
sotaa" mitä aktiivisimman kom­munisminvastaisen
ajojaihdin, alka­miseen
länsimaissa, varsinkin Rans
kassa, missä kommunistinen puo­lue
julistettiin laittomaksi ja vie­tiin
läpi kuolemanrangaistuslaki
konununisteja vastaani sosialistis­ten
kansanedustajien kannattama­na.
.
YK:n Dääsihteeri
Kurt WaldhcJm:
Bangladeshia
uhkaa vaikea
(Jatkoa sivulta 4) :
Toisena akupunktion arvokkaa­na!
erikoispiirteenä on kielteisten
BivuvaikutusteTT täydellinen puut-tiuninen.
Tällaiset sivuvaikutukset­han
ovat niin tyypillisiä eräille ny­kyisille
psykoaktiivisille aineille.
Menetelmä. perustuu erilaisten
ihokudosten, ihonalaisen 3olukoni
lihasten, nivelsiteiden, hermopäät­teiden
saamille ärsykkeille niiden
sattuessa kehoon työnnettävän
neulan kanavan tielle. Neulan vai­kutuksesta
syntyvät ärsykkeet vä­littyvät
vastaavia teitä eri puolille
hermostoa ja aiheuttavat sarjan
reaktioita. Juuri nämä reaktiot vai
kuttavatkin,eri elinten ja elimistön
järjestelmien häiriintyneisiin toi­mintoihin
ja palauttavat ne nor­maaliin
rytmiin. Tämän lisäksi
akupunktiolla pystytään säätele­mään
aineenvaihdunta ja umpieri-tysprosesseja.
Ihmiselimistössä on laskettu ole­van
yli 700 "aktiivista" pistettä.
Jokaiisella niistä on tarkoin määri­telty
anatominen sijainti, ja hoito-vaikutus.
"Aktiiviset" pisteet poikkeavat
"neutraaleista" biofysikaalisten
ominaisuuksiensa puolesta. Niinpä
niillä on esimerkiksi täysin erilai­nen
sähköinen vastus. "Neutraalei-hinf
pisteisiin vaikutettaessa tun­netaan
ainoastaan kipua, mutta
sen sijaan työnnettäessä neula "ak-tiivisiin"
pisteisiin saadaan aikaan
lääkärin haluama tuntemusasteik-ko.
Pisteiden ja niiden yhdistelmien
valinnassa on ratkaiseva joukko
tekijöitä: sairauden Juonne, hoidon
päämäärät ja potilaan yleistila.
Pisteiden valinnan ohella akupunk.
tion teho riippuu suuressa määrin
myös käytetyn metodiikan erikois­piirteistä
ja hoidon annostelusta.
Niinpä siis on välttämätöntä olla
perillä sairauden luonteesta, nro-sessin
kehitysvaiheesta ja ottaa
huomioon potilaan herkkyys.. Ha­luaisin
vielä korostaa .että aku­punktiohoidon
.tulee.olla eri aloja
edustavien : ammattitaitoisten lää­kärien
käsissä, jotka hallitsevat
hyvin kyseisen menetelmän-
Akupunktiohoidosta !^aadut ko­kemukset
ovat suoneet mahdollir
suudet selvittää, millaisten sairauk
sien hoidossa tämä menetelmä on
tehokkain. Niiden loukkoon on lu­ettava
sairaudet, joihin liittyy voi­makkaita
kiputiloja periferisen
hermoston vaurioiden vuoksi (kol­moishermosärky,
iskias, sekä eri­laiset
hermojuuritulehdukset) lii­kehäiriöt
(kasvo- ym. hermojen.tu­lehdukset).
Hyviin tuloksiin olem­me
päässeet myös hoidettaessa ve-getatiivisen
hermoston sairauksia
(mm. migrfecniä. verisuonikouris
tuksia jne). Näkyvä sija akupunk-1
tiolla on hoidettaessa allergisia
sajrauksia (keuhkoastmaa, herkis-tymisnuhaa,
allergisia ihottunii^)i
sekä eräitä keskushemoston tbi- ,
minnallisten sairauksien muotoja.
Tietyn vaikutuksen ovat akupunk- ,
tiolla havainneet olevan eräät lää- •
karit, jotka ovat käyttäneet sitä
mahahaavan ja pohjukaissuolen
haavan hoitoon. Nykyisin tutkitaan
akupunktion vaikutusta eräänä
kuntoutu.shoidon menetelmäna~eri
elinten, järjestelmien ja koko elir :
mistön toiminnallisren häiriöiden
yhteydessä. .
Haluaisin korostaa, että aku­punktiohoito
ei suinkaan ole mi-:
kään ihmelääke^ ,jolla voidaan ai­kaansaada
myönteisiä tuloksia kai­kissa
sairauksissa. Kuten millä ta- ,
hansa menetelmällä: silläkin on
oma vaikutuspiirinsä. Kyseisen
menetelmän asiantuntematon kä^--
tö ottamatta huomioon sairauden
luonnetta ja vaihetta ja kestoa, ei
ehkä tuotakaan potilaalle myön­teisiä
tuloksia, vaan aiheuttaa vain
tilan pahenemista. Se seikka, että
akupunktiota on aikaisemmin käy­tetty
niin laajalti lähes kaikissa
sairauksissa ja erityisesti. idän
maissa, johtuu siitä, että tuona ai­kana
se oli lähes ainoa hoitokeino, •
joka oli laajojen kansanjoukkojen.
ulottuvilla.
Tämä menetelmä tulee saada
laajemmin terveydenhoitotyön pii­riin.
Toistaiseksi vallitsee vielä
ilmeinen ero akupunktiohoidon
tarpeen ja sen sovellutusmahdolli­suuksien
. välillä. Vielä ilmenevä
tietty epäuskoisuus eräiden tiede­miesten
ja lääkäreiden keskuudes­sa,
jotka eivät o'.e riittävästi pe­rehtyneet
akupunktiomenetelmän
teoreettisiin ja kliinisiin perustei­siin,
mikä myös tietyssä määrin
jarruttaa sen kehitystä.
( APN — Trud — KU)
Maanjäristyksessä
tuhaii^iaruhreja
Managua. — Nigaraguan pää­kaupunkia
Managuaa vavistutti
joulupäivän iltana jälleen maan-iäristys,.
ilmoitti Keski-Ameri­kan
uutistoimisto.
Uusi järistys vavahdutteli
maata samaan aikaan kun aiem­min
alkaneet kaupungin evaku­oimiset
jatkuivat. Managuan
noin 350,000 asukkaasta usko­taan
enää oarinkymmenen tu­hannen
olevan kaupungissa, io-ta
lauantaina koetteli tuhoisa
järistys.
Kuolonuhrien määrästä on esi­tetty
epävirallisia arvioita, jot­ka
vaihtelevat 10,000—50,000,
mutta YK :n katastrofiavun Un-dron
maanantaina antamien ar-violukujen
mukaan uhrien mää­rä
jäisi niinkin pieneksi kuin
kahteentuhanteen.
United Nations. — YK:n pää­sihteeri
Kurt Waldheim tiedoitti
maanantaina, että suurenmoisista
ja onnistuneista ponnisteluista
huolimatta nälkiintymistilanteen
välttämiseksi v. 1972, Banglades­hia
uhkaa nyt alkaneena vuonna
"vieläkin vakavampi ja uhkaa­vampi"
nälkiintymistilanne, mikä
vallitsi viime vuonna.
Mr. Waldheimin raportin pe­rustana
on joulukuussa saatu
heikko viljasato, millä on ratkai­seva
sija väestön ravitsemisessa.
Viljasato jäi pieneksi siksi kun
käsvui~cli sadekautena saatiin 40
prosenttia. normaalia vähemmän-vettä.
Sen lisäksi tuhohyönteiset
aiheuttivat normaalia enemmän
vahinkoa, eikä lannokkeitakaan
ollut-riittävästi.
Huonon viljasadon johdosta, se­litti
mr Waldheim, hän haluaa
tehdä täysin selväksi, että ainoas­taan
"Bangladeshin kansan hyvin
vointiin kiintyneet jäsenmaat voi­vat
yhteisvoimin varata riittäväsr
ti tarvikkeita ja varoja nälkiinty­mistilanteen
välttämiseksi".
Hän huomioi, että viime vuon­na
voitiin ennen tuntemattoman
laajalla avustustoiminnalla vält­tää
pahin. Vuoden aikana lähetet­tiin
yli $1 miljardin arvosta avus­tusta
ja niin saatiin vältetyksi
75,000,000-miljonai8en kansan
nälkiintyminen.
EDUSTAMME K A I K K I A M A T K A I L U P A L V E L U JA
Soittakaa, kirjoittakaa eli käykää toimistossamme
RITARI TRAVEL SERVICE
Matkailutofanisto vuodesta 1936
7 Cedar St., Sudbury. Ontario *^ Puhelin 675-5683
FINNAIRIN 197M973
TALVI MENO-PALUU HINNAT
S U O M E E
MISTÄ: Syysknun 1.—
Lokakuun 31.
Msmskntm h —
MaalbiEatkn 31.
SUDBURY .$346.00- r>*J2R.00i'
S.%iULT STE. MARIE $325.00 1304.00,
T H U N D E R BAY • $325.00 130100
TORONTO $298.00
N O R T H BAY ;-\V$344.0O,'' ••••
— Yllä mainitut hinnat oikeutUvat 22—45 pälv&n btesdcelnan
••, Suomessa A
— Kysykää meidän edullisia naorisohintojamine ^
— Yllä mainitnt hinnat sisältävät lahjaouttkan Joko Tsm^erceOe
tai Turkuun
—^ Käyttäkää hyväksenne maksnehtojamme-— 10% käteteonä Ja
loput sopimuksen mukaan
'^^^^^ Kääntykää nuitkstoinitsioniie
^ J f l ^ ^ H ^ ^ ^ . puoleen
Puh: (410)3624511
:',^;,::;.SfÄ*|MO»%fIS^