Vapaus, September 19, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, syy/rc 'lit p. - SvMrdFjy. Sop» K^. lÖoS
^UVEBTIT) — Xnd€j>€nd*nt Lsbc^r'
Organ of Jtonish Canadlanjs. Es-|
tobUrtied Nov, 6, 191T. Authorlzc-^r
M eecond class mail by ihe P'/si
Office Deparanent. (Xta«a. Puo-!
Uabed thrlc« weeltly: Tuesdays -
ThursdayÄ and Saiurdays by Vapaus •;
PubU*hlng Company Ltd.. at"löO-]02 i
Elm 8t. W., Sudbury, Ont, Canada ;
T*-!--;;.'.'..'.'*; BueintSÄ OJflce 4-4264
Kd.'':.<i- OfJ.cft 4-4265. Manager
ii ."brjiiS! M.i'.r V/. EicJund. Mailing
aäfir^^A Pyy/.J,'3, Sudbury. Ontario.
A O'. t r « 1 rig' ra 'Ts u pön applicatioa.
Canada^a: 1 vi:. 7 00 6 Uc. 3.75
3 kk. 2^5
'/hdysvalloLsia. 1 vk, 8.00 6 k i . 4.30
.SU''A^^^s^Ä 1 vk. 8 50 6 kk. 4.75
Kyspyksiä ja
vastauksia
"Vapauttaa" kenet ja miten?
' " ' P u n r a r o l d e n \ i i n i ( - houiui.^!:! i ".sr. iu i» r ! o . T , , j . i ! ; c n . l i i ! o - t .r
Torpnto.«-5a ilme^l>v<> \";ij)aa "-ar',! n<ii]i]\<-f;i, «-ilf, ' p ' 'U ,ia
jumalaa eika hapta i h i t i f - i . i ,'n un r> » \ ; i i % - . - i M i r i i f i i n . t ii
laäiil u m u kbc-n y i l.- l a in i ^^.-^ i a.
naiienn j a hänen t o i m i - k ^ i a f U a j , n i ' ,r • ^fiiuoJiiclrna.: \ a - i u - i a -
neen Länsi-.Sak.san (jikei»l«j.->o^ial'd(-;i'.t)kr;i,t! I J . - C ; ! p u o i n e f n v; i a l!^jhj( - l -
man '•epärealiseksi". minkä oiva!ifi,'iM-'!)i - " i k - a n . , r v h n i i l -
t y i ' t i u k a s t i kansleri .^denaiicrin h a i l i ! ' j k - r i i Utak-*- ja 5! i f n . i t u k . >i
puk<>i: '
''Syt vaalien jälkeen on r i a i ! , t i ; r . - t h p a - n n u - - kan^U- r i Arlcnauer
l a u s u n u t , että .Saksan tehläsana o n ' . . i p j u U a a i d a - i a olc- . a i •xik.iafaiset
alueet ja venäläi.sten ><)rT<)^'-ii j , i <)rjuu'lf-,s,t f - l , i ' . a i l . u i i - i t o i j t a . m i l j oo
naa saksalaista'. . . J o s nain l a f i a h i u i i , i i i n i I . , i i . - i - ^ a k - a n vaalien tu­los
oli suurempi voitto huroopan lur\aln-uu' i e l ] < k i n n nm. i on a a v iv
l e t t u k a a n . " -
* -Siis "pain inhaa i l a a " \ a m ja f- u i o o f ^ i i i i t u f . a l i i M i i ! - o i i j , ' t a a t ­t
u * ' , " v a r s i n k i n , jos iSak.viii in) p f r i / i l i - t ( i ! l ( a i . n d a a n inidellcen j^y^^M
jatorrakat mistä \ ' a p a a .^ana' l u n e k i u u y l i c l ^ l a i l l i t l l 1 ^ a t f ; i n i i i u s k i r j o i -
tuksessaan,
' Multa Vapaa .'^anan ihannomi. i k.j!i'-Iori Adt u.aier un jo \aalieii
jälkeen t e h n y t j o t a k i n ^ e l i a i s t a k i i i , j o k a o n n i j i ) p j k - , i J . t e t t e ) edei> 'I o
ronton Vapaa Sana ole u^-kallamit l.ihft- a - i i . i , i i n a k , i , i i i '.ielä' j u l k i ­sesti
p u o l u s t a m a a n . ro'«iaMa'->a \ •^ana o i i .aiennut koko a^ia.sta
toivoen, ettei sen l u k i j a t Mi>i n i t a m t i f t o ; i 1,1111.111 \aj)aaadnalai.sei)
" d e m o k r a a t i n " ' todellisesta olemiik. - e s i .i
•••'Asia k a i k e s . s a ' i y h y k a i s y y d e ? i H . a a n . : o n i i i m - n i a u i j i l e n . etIji,vajaan•
• v u o r a k a u d e n k u l u t t u a .terrorin j a \'hdy.s.vaiiain. a v u l l a . • . v a a l i v o i t o n ' '•
.saanut k a n s l e r i .A(lenauer:iiiikasien, s i!nrnai.seksi työkseen - ' v a p a u t t a a ''
'Länsi-Sak.san tyciläi.set jarje.styintsvai.)ai. K i e . s i , i . . . i" o i . s i n , sanoen^ kaii;s-v
•Icri.Adenaucr j u l i s t i , että nyt k.iiri s o c i a l H i e r n o k r a a t t u s e t o i k e i s t o j o l i T ..
tajat ovat y^iitiolallaan .unanect viimaukM,-ri-a kommunistinen puo-
• l i r e e n p u o l i l a i t t o m a a n lilaan .•ajami.s(vllc,. 011 -tulhu • a i k a fhiUerilai. s cn
''työnrintaman'' .• järje.estami>een n i i n . e l i a •unioliikkcen•..ixianiichikbi,
•nimitettäisiin hänen o m a n •puol^u;en.sa^purvarilIi.'i••t pomot,.'
H
sitten "työnrintaman'". jossa hänen iiatsipnohK-eiisci johtomiehet o l i ­vat
e h d o t t o m i n a pomoina.
• • : ' ' I)emokraattinen'\.V(Jenaiie. r .seuraa;<ip|:ii-).Nai) . sa jalanjälkiä; inul -,
ta menettelee, vähän h i e n o m i n i i r . j a . , > a r r i M i , asialli.^^^e.sli: • • Mitään va- .
paata-u n i o l i i k c t t a . e i voida enaa .•^allra, s i l l a kuten h i i o n i a a t t e , H i t l e r in
aikana v a l l a s s a olleet: . s i i u r f i r m a l j a n3lsi|)oIit i i k o . i . n v a l taas vallassa;
Takeena siitä, eltoi unioni-<i.'-eile l i i k k e e l l e tiiie niitaan \a.ir,iä aja­t
u k s i a t(>irainnan vifpauiit^^ta.ihaii.M-jaksan unioi^
syä sc, että s i v i h i t e f a a n j l s e n j o i i k k o j i n \.t] i(-em. - ' l j n l u a j a t . v j a niiden
tiidlc nimiletään/:hallitu.spiioIiieeir- (kri. s l i l l i . s - f l e n i o k r a a t t i s e^
l u o t e t t a v a t miehet.
Tämä luonnolli^-e.-li t a i k o i t i , ! , ! -rla t t t a Lan? i - ' ~ ' a k - , a i i 0 OOO.QOJ
jatentä k a ' - i t t a \ a s t a u h i o l i i k k e e ^ t a l i i l i ^ i k a h k h d i t t u . l y o r m t a m a t a r -
jestö, mikä p u h u i s i , ia t o i m i s i . k a i k i s s a kä; i n l e i s 5 a ' fnsisli.';oiliuu?en siiur--
pääoman, ja .sen hallituk.-eh torvo.-^ui^ten m i i k a i s - . s t i.
Tällainen on ,^e'-'demoktaatti ' junka ' ^ l u i r t a A o i i t o . i ' lornntoit
Vapaa Sana on j u h l i n u t , h a a l i t t a v a o n se a U n i u H t i l a n i i h i n 011 \ ' a p . ia
Sana a j a u t u n u t Mikeav^-a .Mivi.iii^niin xiha^^aaii m i L i vie - i t a Na- l u ^ ta
matlomalla v o i m a l l a aina taaiituniuk' - e n i H u - ! i m p ; i a i i u i l i o n Taina
s o s i a l i s m i n viha. J a - p e l k o rin a n t a n u t e j i a j u n i a l i k s i ; \ " a | U i a Sanalle, j^
•perustamisvuosfnaan •• j a ' . j o s k u s , j a l k e e i i k u iiuuhpal vei usta •
työväenliikkeen a.»>ialle,-sellaiset h . n \ i n , i i M - i d c n i n k i a a t i l - ' . kuin >uo-men
kansan v e r i v i h o l l i n e n , M, i r - u i v a i i i . u . i . K i u i a n I>an.-an \ i r k a -
"heitto G h i a n g K a i - s h e k ; K o r e a n lii\'.int;i<k.ii<liktaatt( ) i i >ynun)a.nRhce,•
J u g o s l a v i a n r i i k i n k u k k o n i . l i n e i i T i t o i.t s i u n a i M k s j lopii' v s i Hnnnm
h a l l i t u k s e n kansleri .Vdenauerv j o k a - u i l K a a H i t l e r i n l.ailia panna uudel-.
leen s u u k a p u l a n .Sak.san l y o v a e n l i i k k t - e n ,->u'.iiiun. j o t t a voulaan myö­h
e m m i n '^vapauttaa"' koko .iivaailnia r a u h a n ^ o l o t i l a s i a ia saniaii tien
elämisen m a h d o l l i s u u L s i s i a , , *'
\'almislclle.>.saan lla-^^ak. s a i i \apautl. t n i i s i a . niika larkoiMaa
: u u d e n ; sodan v a l m i s t e l u a . k a n s l e r i ; Adenauer --euraa oppi-i.sansa J I i t -
lerni esimerkkiä j . l \ i p a u t l 11 k i i k i s i 1 k i n s d iis apauk->i>ta o m i t ala
m a i i ^ n s : i , jotteivät ne \oi (irote-tnlda tat i mieletöntä ja etukäteen
iurkeaan häviöiln l u o m i K u a . s o i . i v i i l i t y - t a v.i.staan.
Pulanmerkkejä Yhdysvalloissa
Tiisiaibcssa lehdc.>.-«amme k u r o i t i n i . c i t a . \ h(i\^^allain auto­teollisuudesta
on "lomauletui ' .sUiiri maäia lujLiisia. ja että tämän
teollisuuden herkkänä puntarina liidetyllä ka\t c t t \ j e i i autojen, myyn­tialalla
on^ tapahtunut noin 2 •> pro.^eniin;lasku edelli.sen vuoden:myyn-:
teihin verraten.
Tämä sellakxonaan 011 h\ v i n oireclHiu-n meikki ^ hd\>\ali.iin n\-
k\iicstä,talou>eläma.-.la: Kun m i kuikeulen verojm ja y h . i kohoavien
hintojen avulla inictlv i v n l n s i t - n i v i i n i a i .m la keskiluokkalaisien os­tovoima
kuivun, niin tulokseksi ja.i s( ^-tta aiilv>t 1 ja milut teolhsuus-ttiotteet)
jaavat varasioihin I U \ > H I . H U V K.ipit.ili^ikn " talou.sv iisau-den['
mukaan on laman kumnl. i l l L s e i i > iuuotamioir" vuoksi vahen
nettd\a tvolaisia. mikä huonoina i edeiULn k.ms.mjoukkojen ostovoi­maa
ja pahentaa,tilanneita. . .
Yhdysvaltain johtava taiou^^.-.siain tutkijaliikc ^ ' " L i i i d a r d änd
'roor*a)__julkaisi .svy.-kuun- > pna U .i-lnnirront.-sa varoiiuk.seM. etta
Yhdysvalloks«a on helikohi.Use.sti t u l o n s a Tiioden \9<i'^> tilanteeseen
verrat ta vi.ssa oleva lamakausi. \ uonna l'J-l*> ^•hdy^vallain leoHi.suUs,
tuotanto laski 8.0 prosenti-a ja jen j u n d o - l . i oii noin (> OOC.OOO t\o-töntä.
• ' ' _
' Canadassa oli silloin lahmi.uii -^*.'JO.JO tvoionia. Johtuen .siiia
kuri Canada 011 nykyivsen kv lm m -ndaii politiikan iohdo.sia . - u i i r e s i i'
riippuvainen \'hdv.svaltain nutkkmoi^ l a räiati etekipuoleiia mahdoli.-
sesti kehilt.vva iainakausi tai" talouijnila tulee vahllom.Usn vaikuiui-maan
täälläkin — ia vieläkin suuremiua.-sa,niiuakaav a.s.sa'.
Ta lou sohi ma tl taivaalla on paljon pulan mer.kkejä --' ja kuitenkin
Canada' voisi j n y v d ä kaikki te-jllisuuj in inaaialou.-tiioiieen^^a. jo^
me kansakuntana sanoutuisimme irti \'hdys\ altain holhouksesta ja
sen sotapolitiikasta, seka jarjejlaisimme \^lavalIlsel kauppasuhtt.'et
sösialLstisen maailmnno.sän >ekä Hritannian .imiHTiumiin " k u u l H v i e n "
maiden kanssa. • . ' •
IlAUMf. t.n TLTKA
Kyf»ynj>s: Vryji-.iutk'-^ « l i i t a a mika
! oJT rndar ja rr.ika on :-en SMomf:nk:e-
' i*wr, : nm'* O^Xo jt s-arci'^ icujn t u:
I • • k V? ••Lti ; jacr^^^
j VasUu.s: Tutka on kaikuradio ja
1 j a - ' n <--j.:,'iri,Tr,iffk.<:l.n''n nimi on r a -
! dv».'- Tutkii cin !ajt/;. jolla maarltf:.
1 laar, :.a/{v,'r.aMom;tn e.slneiri'-;i. f-h.-
' Tnfcrk:k,->: 'aivojc-n VA ienVJkoneiden
<;-ir-,j^. ja .suunta hyvin lyhy-den
) a — 30 crrt 1 rad.oaaltojcn ayulia :
TuiK- i J i kavf.o perustuu w)hen, ctla
.-iut.::maatliÄesU'vo.oaan todeta aar
retiofnari.ijyhyt•aika;.joka kuluu .siitä;
Su(Dmen tuotteista maksetaan hyvä hinta ja se saa ostaa
tavaraa haivenunalla kuin länsimaiden markkinoilta
Kulttuorivaiian-kumous
suoritettu
Puolassa
SITÄ
•MM,'-:
TÄTÄ
• taams-siaan • esineestä. hf;Jja.slunöt .ta-.
k.'ti.s;n . lutkiin, vasiaanr>ltifrieen-.
Suunifi o-Hirisesteri 'saadaan samanai-k
a ! a s 11 •. •. a u tornaa 11LslUa : • .suun l ! m LS -.
l a r ' e : l l - ) Tutkaa käytetään .soda-ssa
pa./.all.-tirna^-n elonkin vihoUi.sen
;snvOko;iöita l<).voja Tutka on
nykyaänylC'inen;.myö.skm.kauppalain.
vo!.s-.a j a liikennelentokoneissa. T u t ­kan
K,ek.s!ja oli^ skotlantilainen: R o ­bert
E iston-Wdtt, joka .^-ai ritarin
arvon sen johdosta.
Helsingin Vapaa .^anassa j u l -
:; kaistiin v^iime elokuun 22 pna Suor
men kauppa'-uhteita kfrskeva he-! l - " a v a t,
lastu.s, jonka .lainaamme ./Keuraa^
vassa:
T\ill:hall tuk-ser. ti:a.s:onurriCroi.sla
näkyy, exTa Su-i.Tier. kauppavamto ka-pita^
i.si:-s'ven maiden kanssa on kulu­neen
vuoden.: i-seitseman;, kuukauden
aikana supistunut 7?,3 miljardilla
.-r.f.l.e kalliimmalla kuin sosialistLsen
.r.K&.lmanmariCkinoiden n.nr.ai edel-mahäöUista.
sivistyksen . .saariiise'en.
PyolalaineiiiJton^
hvliek^srtivä:: .'-Nykyään' /.on;
:ossa .hmeteliaan. miksi Suomi os- jj^ynmssä todellinen kultluurivailan-markalla,
muUa . Neuvcstoluton .j'a
v'rad..j;.-n*puh.s.si o n . k o h - kaasandemok.-aatJsn maiden kanssa
lisääntynyt yli kahdek-salla- m i l j a r d i l ­la'
:marL')lla. :iäUsul--Suom
.intto-.seurän; pääsihtepi:i:;f'I^
vonen;-., .:
Samoista ^iVhumeriiistai^
niinkuin: jO: Iehdisiö.s.sakin on' todettu.;
e t t ä '•kauparLkayniii^sosiali^
rna den kanssa on- Suomelle • ; e d u l l i -
.sempaa' kuin. 'kapitalististen "ma:iden
kanssa;: Kuvaa\'aa:fiassä".suhtees^^^
se:demokraa:yiiseMai-;ielidistös^
Mitä muut sanovat
KFPLLI OM .SENKIN
TOf.MITTA.IA.V "PERUSTELU"
•Tojmiltaja: jolle oli valiteltu edelh-
.scssa numcro.s.sa .olleiden virheiden
v i r k s i , csitu .scuraavanlai.scn "oikeu-liik.
sen",
: ' K y l l ä mc tiedämme, että viime v 1-
k o n . numerossa :oli . virheitä.^ - Me
mydnnamme.inyos .sen, elia edellisen­k
i n - v i i k o n numercs.sa oli virheitä.
Mutta ennenkuin meita .suomitaan
sula .11 a n armottomasti, me haluam­me
kiinnittää huomiotanne iiailun to-
..siasioihin: Tavallisessa:: .sanomalehtir
r.alstassa on 10,000 k i r j a i n t a ja.•J.'kalr
setia. kirja mella : on . 7 mahdollista
vrfäraa asemaa, antaen .se 70,000 v . r -
liem.'i:hdollisuuUa,;::Tassa:Sanoinalchv
dessa on 48 palstaa.
Täten naelte kuinka suuria mah­dollisuuksia
on virheille:- " O l l a k a . v a i
eikö. olla" läu-sunnossa .yksinaan"
voidaan lehda 2,759,022 v i r h e t t ä . . ."
.FA VIRHEITÄ TULEE
KLITENKIN TOISrN.*;VN
syyttäkää' sula.kuumuutta tai mitä
tiihiiiJia, nuilta :me annoimme usean
k u k i t i i : k o r i s t a a viime numeroamme.
Me ann. immr, Myron ShatulskyPe
kak£i'vuotla Ukrainassa oloaikan kol­men
asemesta, arinoimmc .Helen Wel-ren
poimia. kuniltÄOja- melonien ase-m
e l a . lahqtimme K a r l Käyn Neuvos-
• U)liittoön 'Bulgarian, ;asemcsta^ .jne.
Toi voita vasti meillä ei ele. virheitä
lassii numerossa jos uuta ,011; ine
emme •VOI •Siilasyyltaä •.kuumuutU; -r-
T h c Ukrainian Canadian.
taa'steUa';'yain;;YiI}aä
•ja-':lännottciia-.','.eika'.-,es:meriiiksi^:,koi
Taman pemsieclla Suomelle ol.si nerta, :i-:ta Neuvostoliitto voi.si myy-
:<?ä^:Suome5!^^e:rv'"^
Köne«:: ja .laitteet,, niihin ..lue;ttuina
.mypsliu tiit,;; tr äktörit^
\ons'&onttt..on suurm tuontitavara-k-
Oitehkin miitä
'•a,.,.'!:5;a Iciajentaa kiiuppavaihtoaan
,da. kanssa''
'..•nuKaan-;.. kauppavaihdon
maallemme sosialistisen •talouspiinri
•/.in5.5a ei il.mene amoa-staan ninnois-
' T a r k c i n i a -nähdäkseni on etta
: a:.ta markk'noilta ei lule iconjunk-:
.yjurivaihteluista eiheutuneila,ns. '.a-k.?
iskuja.; .Sosialististen maiden markv
kmat eivat: turme- -taloaspulfa. • : S i i t a ;
syystä :kaupankaynH ja taloudelhnen,
yiiteistyo niiden kanssa .turvaa.maam-;
me vientituotteiden jatkuvan, menekin"
la antaa' pysyvästi -työmahdojlisuuk-siakymmenilletuhansiUe
kansalaisille.
Kauppavaihto . .sosialististen- maiden
maailmanmarkkinoiden kanssa on si­ten
-maallemme myös ns. •'.'pitkaila
nittu tieto, etta jos US.-^ olisi maksa- tähtäimellä" edullinen,
nut Suomelle voimapaperista yhta — Voidaanko kauppamaihtoa sinne
korkean •• hinnan kuin sosialistis.lla pam laajentaa?-
maailmanmarkkinoilla on-maksettu, t . , - ^ K ä s i t ^^
Saksan vaalit
esimerkilliset
terrorivaalit
Berliini; — E n . puolilla L a n s i - S a k -
.saa',s;u<puncel tiedot- osoittavat, etta
tyiinSi-3a'(C.san vaalit, s u o n t e l t im raa-kamaisen
terrorin alaisuudessa.;•
' Sen vlisaksi,: etta :kommunisti-puo.
l u e c l l a i b l i kokonaan kielletty radion
kayUö. kohdistetuin -aarinmiäiinen
na iiostus ja - vaino kauita:;maan kaik­kiin
joiden, epäiltiin .olevan amenkr
ka la t?vastai:äia.-- :' Badcn-Wyrttcnber-
!;in niaakunna,s.sn c.sim, ajelivat; Ade-i
i a u c i i n ^.kannaltajaiu: motorisoidut;
osastot- ympäri: j a hävittivät 'kommu|r
nistten- ja.,so.sia!ide.mokraa.ttien vaa­limainokset
-ja pahoinpitclivati.nuden
Icv.tiajia.
Useis&a paikoissa, kuten csim. K o i .
nipsii, suorUtivnl' amenkkalaLstcn.so.-:
tllaide^ autoi.^^sa ajelleet hulikaanit
", hvokkayksia sosialisucn ja kommu-l-
nislieii- vaalitilaisuuksia ja vaalikesr
i k u k s i a ' vastaan;: polttaen ma ncstau-.
! U:t ia rikkoen ikkunoita.
K.^ikki Ita-Sakiassa väliaikauscsli
ivo-ssa olleet lan^isaksalaisel esieltim
na ne-st amasui..: Na ui 'suorit et t i in .Lii n -
s i-Saksan .•'demokraattiset'" v a . i h t . jn
saatiin .voitto': Adenaucrm. amenkka-
:iaiisin£eiiseiie^.'sakilie^^
Velaksi ostaminen
johtaa romahdukseen,
väittää pankkimies
Toronto, — Donmion-pankm va-r.
ipiC;?idenitS A C. .-Xshforth sunoi
askottain-.etta Canada on tullut, en^
Usta••.alttiuunia"i;si: taloudelliselle- ;r6-
'n.»hdukj.o:ie sen johdcvM, että kulutl
; i i ; a : ostavat eniLsta enemmän \elak-j
si tulevia aiis.oitaan voistaan, jpiika
; johdoilta kuluttajille myönnetyt luo-
\ t o : kohosivat viune ke^akuun lopulla
; lahes 1.700 miljoonaa dollariin. -
"Nvkyiiiien korkeiden tulojen ai-
; k.imcn .v!rMu<. etta pyntaan entistä
; ciiqaiman myvfr.aan vahiltaLs,maksul-
; :a ja ilm,oi m::ika,uiala:sta käsirahaa
1 ynna p.tkan ajan kulue.=j.a maksetta-
I \ a ' i s i 0:1 epäterveellinen ilmiö', sano:
. p »nk.iijohtaja puhuessaan Toronton
; -ma.nonra-ia mvvmciklubm jäsenille
' Mr. .•\shforih v^ano: k u i u l t a j am vel-kqjen
lisääntyneen viime maaliskuu­hun
paaf.vneen vuoden aikana noin
5 0 pn:y^ntilla ' j a ' e cu vählttäismaksu.-
luoMVli-iaaniyiVat vl•m'^ vuoden .-ii'-
k.^na kakslnj:ertai'?lksi.
olisivat. Sucmen vientitulol- -h.saän,tyT
neet taman • .v.uoden ensi puoliskon
aikana noin 208 miljr;onalla:markaiia.
Tämä pitää pa kkansa monien mui-.
den tavaralajien kohdalla Yli 78
miljardin' markan •supistus.: Suomen
kaupassa .kapitalistisien maiden
k anssa . j ohluu osi l tai n j u u n si 1 la, e tr
lä lännen valtiot civat maksa Suomen
tuotteista'.yhtä kcrkeita:h.ntoja kuin
Neuvostoliitto - ja.kansandemokratian
maat jn myyvät omja, ^ tuotteitaan
.veuvostolntön ''.kaupan: :• vastustajien
taholta:on väitetty, elia'«uurimpana
esteenä kaupan laajentamiselle.sosia-kstiseen.
lalouspiinm on se,.etta' siel-la
ei.löydy tarpeellisia ja maallemme
.sopivi;i tuontitavaroita; Tähän väit­teeseen
antoi tyhjentävän -vastauksen
Neuvostoliiton..;, kauppakamarin : pu-ntenjohtaja
'Nesterov:, • puheessaan
Suomalaisneuvosioluttolaisen .kaup­pakamarin
päivällisillä vume touko­kuussa
sanoesäaan, etta Neuvostolu-ryhma:
maassamme
tuodaan Neuvostoliitc-ta ja muista
sosialistisen taloudeii maista ,vain
muri'r.iC)sa''kokona!.smaar?-sia: Jos kor
neiden ja -laitteiden: tuontia Neuvos-
-tölutcsta: ja . kaasande.mokraattisista
maisia .lisättäisiin. edes naiden, mai­den
.kauppavaihoa- va.s:aavaan: suhr
tee.seenmaamm.e koko tuonnista, voi--
.laisiin licauppavaihtoa niiden kanssa
merkittava.sti laajentaa.
••• Maaham.me • tuoaaan :-..-lan;-:imaLSta
monia muita sellaisia :tuotteita..-joi­hin
- nähden -me- voisimme tyydyttaa^
tarpeemme yksinomaan sosialististen
maiden /markkinoilta, lisääntyvän
viennin : vastikkeeksi. ••, Sellaisia ovat
edellamamittujen,Iisaksi, mm. hedel­mät
mausteet, erilaiset ke.mikaliot,
le.kstiilit j a monet.muut tuott-eel.
./..Neuvostoliiton:• ja • kansandemok.
raattisten- maiden-: tuotteiden. laatu
cn • tullut - maassamme vakuuttavasti
osoitetuksi teollisuu-snaytielyjen ja jo
taalla, olevien tuoiteiden yhteydessä.
• Jas asioita katsotaan maamme kan-.
santalouden:-edun. kannalta puhuvat
kaikki -seikat.maanune kauppavaih-..
doh''.voimakkaan laajentamisen puo­lesta
sosialististen maiden maailmanr
markkinoiden kanssa. , - '. ; : .: •.
Kirkolla on täydellinen
vapaus Neuvostoliitossa
Moskovan metropoHitta Nikolai esitelmöi
suurelle kuulijakunnalle Helsingissä
H e l s i n k i , : ^ ' / M o s k o v a n metropo­l
i i t t a . Nikolain:esitelmätilaisuus hei-,
näk. 29: pnä. kauppakorkeakoulun j u h -
l3.sali.s.sa oli herattäny.t yleista mifelen-
20,000; k i r k k o a ja 90 toimivaa munk­k
i - : ja nunnaluostaria. .Luostareista:
toisilla on maanpa Istoja, joita viljel­lään
tuotanto-osuuskunnallisella poh-klintoa.'
Avara .sali oli aariaan myo- jalla toiset.: taas harjoittavat: muita
Ien täynnä ja: monet:: asiasta • kiinnos; | elinkeinoja, :ja jotkut: saa vat yllapir
:iuneet:saivat,kääntya...ovelta:takaism, jjpii-sa. •pyhiinvaeltajien ,.ja., muiden
kun sal.m ei mahtunut enempää ylei-1 kannattajiensa lahjoilta,
söa..;Metropoliitan esitelmä ;osoitt'au-:j.''
tui hyvm mielenkiintoiseksi-ja ha.-
'nen erinomainen.esitystpansa tempa­si-
kuulijakunnan .mukaansa. : : • : . ;'
• ; Y l i - k a k s r tuntia-kestäneessä esi­telmässään
metropoliitta; Nikolai an­toi
selkeän -kuvan ortodoksisen kir­kon
jn muidenkin uskonnollisten yh­dyskuntien
asemasta: ja kehitykses­tä
neuvojlcvallan aikana. Neuvosto-iiito-
ssa toteutettiin täydellinen ..us­konnon:
j a . V omantunnonvapaus 23
•pnä tammikuuta '1918.annetulla::aser
tuksella.: jolla kirKko :.:croitettiin vai-:
Ilosta • j a '. jokaiselle kajisalaiselle;
taattiin vapaus kuulua, m i h i n uskon-tokutaan
./tahansa ' t a i olla . n i i h in
kuulumatta.:: Metropohitta totesi,-et­ta
lama aseus vapautti myös orio-doksien
.kirkon : j a . puhdisti -itskon-.
nollista : c l a m a a ; : j o l l e ' e i .suinkaan
Dllut hyväksi-etta se : : j o u l . u i : l o i n i i -:
'maan . tsaarivallan poliittisena ' väli­kappaleena.":
K a i k k i : kirkon- johtavat
v o i m a t eivat neuvostovallan alkuai^^
kouia Iata : totuutta . ..ymmarance;t
vaan ::yriltivat leimata ':U5konnonva-
• paudcn kirkon vainoamiseksi ja-asen-nojtua
.neuvostovaltaa vastaan. Ta-,
ta; seikkaa:.Neuvostoliitolle • vihamie­liset
propagandistit :kayttivat: hyvak-r
.s ee n 1 c v 11 ta e n V a Ihei t a. -. n eu vos tom a as -
sa. .muka esnntyncistä- uskonnonvair.
tioisUi.
Useimmat ortodoksisen ;kirkoii joh­tomiehet'
j.T sen jdseniivton valtaos.sa
ymmai-sivat asian kuilenkm oikein
. j a asettuivat: .tukema'an:' patriarkka'
T i h o n i n vv 1923 — 24 antamia julis­tuksia;
joissa: h a n k e h o i t t i : ortodoksi­sen
kirkon ;:jäsenia"-oleman lojaalisia
:neuvo.stQvallalle ja'.: osallistumaan ko-:
ko kansan;yhtci.secn:.S05ialistiseen; r a - :
kennusiyohon. Saman periaatteen
omaksuivat- hänen-, seuraajanpa:. pa to
riarkka Serpei ja patriarkka .-Meksei.
. Neuvostoyalta: puolestaan tur-
:;vasi niin; ortodoksiselle: kirkolle
kuin; .muillekin /uskontokunnille
: ; täydellisen toimintsvapaudcn- jo­ka
vahvibttttiin v. 1936 • annetus-
^sa i i|^alinilaisessa perustusU»i.ssa.>
Kirkkokunnat;rahoittivat: toimin-
Umaksujen turvin, mutta myös
valtiovalta suhtautuu niihin : suö-
; peast-f; stKlaen' niiden :kaytt«on.
huoneistoja, tarjoten niille mah-doHLsuudet
kirkollisia tarpeita
palvelevaan tuotnnnoliseen toi-r
: m l n t a a n rakentamiseen, -j
toimintaan >ms.
Puhuessaan ortodoksisen kirkon
. ; suhtautumisesta rauhankysymyk.
V seen metropoliitta Nikolai -koros-
• ti voimakkaasti,: että kristillisen
V kirkon: ehdoton tehtävä on tukea
.;: kaikki».rauhanpyrkimyksiä ja: tuo-;
mita ne. jotka -miekkaan tarttuen
; haluavat valmistella uutta maail­mansotaa.
Neuvostoliiton ; ortodoksinen • kirk­ko
-.onkin -erittäin ./aktiivisesti, -anla-nui
• ahista aika en tukensa. rauhanr
puolustajan / . kansainväliselle •/luk-keelle^
esittäen seka: omasta ; puoles-t.
ip.n • etta' yhcs-sa-; monien: inuiden
maiden ortodoksisten kirkkojen kans­sa
koko niaailmallc kohdistettu ja ve-toomuk.
sia.kehoittaen. kaikkea puolus-'.
tajain : toimmnalle;^ Neuvostoliiton
ortodoksinen, kirkko •: on järjestänyt
omass.i keskuudessaan kokouksia rau­hanasian;
merkeissä ja-myös kansain­välisiä
> kongresseja sekä^ ollut edus.
lettuna .maailman rauhanpuolustajain
kansainvalisLssa konferensseissa. Me­tropoliitta.
-Nikolai Itse-on monissa
Adenauer antanut
uhkahaasteen
ammattiliitoille
• -. Bonn.:— H y v i n pian.vaalivoittonsa
jälkeen LansHSaksan -kansien Ade­nauer
on ryhtynyt ottamaan askeleita
.kohti nat-silaista / komentoa;. - Viime
viikolla -han antoi Sak.san/ • ammat.
t i l i i t t o j en ikeskuskomitealle maaiayk-
:sen.-.että.niiden on alistuttava :uudel-leen:
j a r j e s l c l j T n . joka saattaa, uniot
v a l t i o n : k o n t r o l l i i n . . ; ' . . - ' - • -•
/ T a m a i r toimenpiteen, syyksi katso­t
a a n se, etta. ammattiliitot asettuivat
a.^kei5i.ssa.:- vaal:?i.s,5ä •: kannattamaan
.soj:ali( jmokraatleja •/ja niin ollen
vaslus'ti-.^:u-/ Adenauenn : -kokoomuk­sen
ohjelmaa
niistä ollut kirkkonsa edustajana ja
• tuli-Varsovassa pidetyssä kongre-ssissa
va htuksi; pysy v a n ! : maa i Imati r a u r a n -
neuvo-ton ja'-eneksi.
' — T o t u u d e n hedelmä kasvaa iv.aa-
:ilmas:s.x/niilie.:jotka suojelevat rau-
:haa. lausui metropoliitta Nikolai pu-;
huessa a n /lämpimin; .sanoin.' rauhan
puolesta '.'ja- ortodoksisen kirkon toi-:
minnasia sen -lujittamiseksi;.' . T o d e ­ten.'
että; kirkon; on- oltava: yhdessä
kansojen;.kanssa ; taistelussa rauhan
puolesta;^ nan • valitM;;neuvostoihmis­ten
sydamell iseii. tervehdyksen/: suo­malaisille
kuulijoilleen.
kumous, mikä e r o i u a m a m yhdistyy
sosialistiseen rakennustyöhön.-.:.;Kalk-k:
kansallisen ja maailman k u i : : u u -
;rin aarteet' on .asetettu palvelemaa n
laajoja kansanjoukkoja.
.'Maassa on:miltei: kokonaan -poistet-;
tu.lukutaidottG.muas. •'..'Yli-.5,5:miljoo.r-naa
lasta ^ja aikuista opiskelee talla
.hetkellä::yle!ssivistavLssa:-ja ammatii.-
kouluissa; -Kaupungeissa, ja- kylissä,
toimii 55 tuhatta yleistä kirjastoa.
S u u n n a pamok sina /j ulka ist a an, / puo-;
lalaisteri:' klassikko,den: ja: nykyisten;
kirjailijain' tuotteita.
- Puolan yhdistynyt- työväenpuolue:
kasvattaa huolellisesti uutta ,v todella;
kansallista sivi.styneistoa. 30.000
nuorta ;: spesialistia,:;:-^; agronoomia,
opettajaa;- laakana, msinGöna — .sai;
vuonna: 1952. diploomin.-, Maan 83
korkeakoulussa op skelee ;.il34.000.' - y l i ­oppilasta:
'työläis- / ja /talonpoikais-;,
nucrukaista j a neitosta.
• Vuonna.:. 1952 Puolassa ./perustettim.;
.Tiedeakatemia:. ..Sen presidenttinä on
tunnettu tiedemiesy J a n ^ Dembovshi,.
V H T E I S T O » I L V T A .A
' Palattuaan illaUa tyosta ko::;.-! v
kyseli lapsilta mitä he ova: paV.T!
kuluessa tehneet. ""^
" M e ölem-me olleet hyvm
^ i . i o : P^kku-Ma.ja yhLv^ pesi.^^!
t i o i t a , "
•'Ja mma pyynm ne,' se:.:t! Pf^.
)kä;^;;;^,;:äi:fS^
•'Muita mita sma te.i Ka^a
.-yi isa perheen •nuon.mmalia'-'
- M m a kokosm palasen­h
a n reippaasti.
-< * »
KUNNI.VLLINEN DOLLARI
Vaaleissa tappiolle jou'<.i.nut ead>
kas oh .saanut poliisiiuo.mai j i virsn
palkinnoksi puolueelle lekejnL^-öäi!
palveluksista. Hänen edessään clr Z
keudessa vanki, jota sy:,;eii;:n ;rtc.
laisuudesta. Katseltuaan hetken
;poliisirapört:tiä painoi /-pomj;
s.tuomari:
— Oletteko koskaan elama5sar..ir
aiii-aiiinut kunniallista a o i k n a '
;/:;,:-^;:;kylla^:/.teidän
:tenn^r;;Sinqin^kuiii:'^
sam snta dollarin.
•:eduskunnan.'jasen.'-'Uudessa'•Puolassa"
on tiede kiinteässä yhteydessä kan-sa.-;
elamaan. sen lauleluun sosialismin
/rakentam:sea.J3:' rauhan,-p,uc.lesEa::ko­ko
maalimassa.
PAKISTAN ON KYTKETTY
"ILMAISELLA VEHNÄLU"
USA:N TALUTUSNUORAAN
' M o s k o v a . : —; "STndysvaltain; paatos
miljoonan tonnin yehnalahel-yksesta
: Pakistaniin -on aiheenaiPravdaii. j u l ­kaisemassa
I. Plyshevskm / kirjoituko,
seisa, -jossa::valaistaan 'tämän;;''hy-
/vantekevaisyyden" •:syitä ja; seurauk­sia.^
Plyshevski kirjoittaa mm,: , / • -
•; Puhuessaan /•• äskettäin • /radiossa.
• US.^i:n: presidentti Eisenhovver ilmoit-
/t-i;; etta / U-S.A. ,'.'on päättänyt lähettää;
miljoona :,tonnia vehnaa nälänhädän
lieventämiseksi . Pakistanissa'-'. -Tata
ilmoitusta edelsi amerikkalaisen por­varillisen-
lehdistön jo: viikkoja kes-
• tanyt haly nälkäänäkevien avusta­misesta
ja 'ilmaisesta" vehnästä Pa-,
kistanilie.
;: -Tosiasiat' osoittavat, sanotaan kir-^
joituksessa; "etta a.menkkalauset .mor
nöpoliyhtymat ' / suostuvat hellittä­mään;
kukkaronsa: nauhoja, -vain s u.
'na' tapa uksessa, • e t t a ' k ä y t e t y t ' • su-m,-.'
mat: .tuultavat moninkertaisen- .voi­ton."
.-.Amerikkalaisilla :monopoliy'ntv^-
m.illa on -täysin määrätietoiset.poliit--
tiset ja strategiset:tavoitteetr-alistaa
• vieraita- valtoja ka.skyYaltaHnsai:-pe­rustaa-
iinden; alueille :.sotilaallisia
-lukiKohtia : ja /'-kytkeä nama maat
hyoKkayöhaluisuii' scikkaUuhittoihin. -
A m e r i k a n ; kongressin - todelhsi.sta
prriaatlci.-,ta ja tavo.ttei-^ta .sen tch-äej-:
a paalok.scn " l a n j a s t a " P.ixisia-nille-
Plyshevski /toteaa U S A : n kcs-,
kinaisen turvallisuuden takaamisen
kysymyksiä :;kaau,televan//. halliniion-i
c n t a j a " : Stassenin> perustelleen;
sena.itm ./ - ; malalousvaliokunnassa'
Piikistanille annettavan "avun"
valttamatlomvVt i a i-euraavasti:
" P a k i s t a n . / o n potentiaalinen .-huo­ma'lava:
voimanlähde talla .strategi-.:,
.«•en inerkityksen/omaavaMa^kunhuval­ta
seudulla;.- Siksi/oii^olemassa polut-.'
/iLselta.: kannalla pamavia: syita avun;
antamiselle Pakistanille!"
Nain ollen U S A ei anna " a p u a a n"
m i l l e , - j o t k a -;:s:ta: tarvitsevat,' :vaan
niille- joihin amerikkalaiset sotilas­piirit
voivat/ kohdistaa "tiettyjä /Stra­t
e g i s i a / l a s k e l m i a a n ; .^
Stassen esitteli myös ehdot,'jotks
sem^aavat-lahjaa. . Kaikki amerikka­laisen;
" i l m a i s e n " vehnän' m.vyiinuiä
Pakistanin/ -väestölle saamansa lulol
Pakistanin hallituksen on;-talIetett^-'
r a enkoiselle juoksevalle lililie.. Näi-.
den varojen kaytlo asetetaan 'USA::!-
j a 'Pakistanin.: hallitusten /iis. " y h ­teiseen"
valvontaan. Ko-^ka nama
v a r a t ; muodostavat suunnilleen .=eit-semanneiT;
osan Pakistanin • suunm-
• tellusta . . . b u d j e t i s t a , talousvuodelle
.1953/54. n i i n . ' s e merkitsee..:eua'-t;e-:
•ty.ssa,';-määrin' Pakistanin budjetu
j o u t u u / Y h d y s v a l t a i n -valvontaan. -
AmcrikKalaisen ;''hyvantekevaisyy-;
den":,todellisen ,luonteen paljastava:
vielä havainnoll:,semmm ne ,;,"avur;';-
ehdot, joiden mukaan US. ^ : n presi-iidehtti
i: voi^. • keskeyttää:; avun: • jä:;jopa/
'kääntää- •Pakistaniin" vehnaa /kuljet:•
tavat laivat takaisin, JDS han paatua
e i tS ^';'ri-:;uut'tjineen', tilanteen joiidösta:.
avun • jatkaminen ei ole tarpeellisia
tai se ei ole suota'/aa".' Vaakeala 03.
selvemmin . ilmaista' se-. 'kyynilline.T
-tunnustus, etta XJS.^in hallitsevat pu-;
rit--eivat. v a l i t a vahaakaan Pakistanin;
nalKaanakevien kansalaisten -kohu-iC"-
t:i!
Cvoittacrsaan edelleen// etta iiama;
menettelytapa ruppumalt-omien inai-/.
den orjuuttamiseksi "avun" varjoila
ei -suinkaan losta uutuudellaan,
vaan etta sita on jo kauan icaytefi;
'F.uroopassa. / " M a i - s h a U i n . suunmtel-
'män;v'\nim
riippuvaisissa ma.ssa niin sano:u.'i
"Trumänin ohjelman neljännen
kohdan"' nimellä, Plyshevski toteaa
kaikkien:; maiden kansojen hava.i.i-:-
:peeiii--::;cttä ;:;'j(^^
•'.'apu'',- minka;;: nimen • varjoilä.v s:'w;/
harjoitetaankaan. oh keino riippu­mattomien
- maiden-orjuuitaniiseki.;.,
" A p u a " saavat valtiot jo-atu-a'-
väistämättä taloudelliseen ja; poliitr
seeurnppuvaisuuteeir./Ameiikan Yfi-dysvalloista.
PÄIVÄN PAKINA
Joutilaisuus ei kelpaa kansalle
: M c m u i s t a m m e viela: varsin ..eläval-;
l a t a v a l la m 11en .eras. pa ppismies j u -'
l i s t i .Suomen. edu5kuiman::kasitellessa;
kahdeksan .tunnin .tyopaivälakia.:-etta-lyhyt:
työpäivä; johtaa/joutilaisuuteen;
ja ' etta 'joutilaisuus; taas vuorostaan;
johtaa kaikenlaatuiseen paheelliseen
lelamaan: J a koska/pastorimme -halu--
si: pelastaa kansan - kaikenlaatuiselta
•paheelliselta •'elämältä: ja koska' han
.el 'kyennyt "siihen, jumalansanan •voi­malla
n i i n - h a n halusi lehdäsen-pit­kän/
tyopafvän/avulla; Moisen ajatte­lutavan
/mukaan olisi k a n s a / s i t a hy.
veellisempäa mita pitempi: oUsi:/tyo-
.sillc sillä: he eivät tiedä miten hc käyt­täisivät
joutoaikaansa" oikein ' L y ­hempi-.
työviikko xuuleman mukaan
/'demoralisoi heidät-hyvinä tuotta­jina
jos heille annetaan/liian/ paljon
Joutoaikaa', oh tämä kaivosparooni
•sanonut; :Etia;jokaiseila;lukijalla:olisi
mahdollisimman selvä kasiiys asiasta;
katsoimme.; ' " J o k a m i e h e n s i v i s t y s s a -/
nastosta-"'-:mita: tuolla:sanalla';idemo-:
r a l i s a a t i o i : oikeiiv -' tarkoitetaan:/ Se
merkitsee/'tapainturmelusta. / ' S i"eettö-''
myyttä.; pahennu5ia.:masennasta, ku-
•rittomuutta:-ja k u n n . j a - moraalisen
r y h d i n / hoUentym IS t a . ' Ajatelkaahan.
paiva. .•Kaikki, :ol simmevarraaaiikin: 1 että,/kaikelta- taita:':'mr;/Murdoch ai-
Metropoliuia valaisi Neuvostolii­ton
kirkollista elamäa - lukuisin ylcsi-t.
v.^kohdin, 'mm. esittämällä uume-,
roita' kirkollisten henkilöiden koulu-tustö-
Jinnmvsta. jolla alalla työsken­telee
esim. 2 hengelhstä akaiemiqai'
8 papousseminaana , vmis. laitoksia.
Hallinnollis?.=ti • 'Neuvostoliiton orto-,
doksinen kirkko on jaetu 70 hiip­pakuntaan
joita johtaa maata kä­sittävä'
ku-kolllskokous':Ja - naiden:^ ko-,,-
kousten^ -väliaikoina 'Moskovassa
asuva patriarkka, apunaan 3' hei­dän
vammiestään< Maassa on yli
100 -pros.,hyveellisiä JOS,voisimme:teh-:
da 24 tuntia vuorok. eika kenellä­kään
olisi lie vintakaa n pelkoa: joutua
"Snne/toiseen/paikkaan. jossa.vallitsee-kuuleman'mukaan'/
ikuinen -:tuska'';ja'
hammasten kiristys — vai"Kka toi­saalla
monet, papit ovat julistaneet,
että.sellaista paikkaa ei ole olemassa­kaan.
,
Samallaista ajattelutapaa edustaa
talla Canadassa- kuuleman /mi^aan:
Noranda Mmes-ytion päämies J. Y.
:Murdcch,';'jonka',:kaivannoUa on';par-hailla'an,";
lakko:',;k03kav: kaivosmiehet
vaativat Ipalkkojen:/ korottamisen:'-lir;
saksi': myöskin: 40; tunnin -työviikkoa-.
Terastyounipn:' johtaja/'Charles;-'Mii,':;
lard on sanonui, cika meillä ole mi­tään
syyra epailla hänen sanojaan
tässä eLsia'ssa, mr, Murdochin sano­neen
hänelle, eitä. hän ''ei. usko ny'-,
kyiseii 48 (uniiin: viikon lyhentämiseen
ko6ka, joutilaisuus oD "pahaksi työläii
koo-pelast-aa.yhtiönsä kaivantomiehet.
Jos han: olisi;vielakin:jälomielisempii
pitai-sivhänen sen/mukaan ehdottaa
tyov:iil<cn -pidentämistä;: sanokaamme-^
pa vaikka 70 tuntiin. Mutta kohtuus
kaikessa ja n.rnpa siis hänen jalo-mielis.
vydessäänkm.
Me emme kulienkaan usko mr.'.
. Murdochi n ,;j alom lelliyy teen-: va an pel­käämme.;
etiav'siilien/on/:pukinsorkka
haudattanuna, Varsinkin kuri' tie­dämme-./
etta ylHiori; äskeisten vuosien'
voitot ova: olleet nom 14,000 dollaria
ktitakm tyolaist.a k<Äiden. Jos. ole-' On myöskin kiinnostavaa panna
tamme työläisten saaneen s.ita enin-| mer-Rille, etta Norandan alavhno Ca-
.taän 3,000 doliana, on voitoksi jäänyt 1 nada Wlre and Cabie, maksaa m4hil-
11.000 dollaria kutasm työlasta koh-; le vahmtaan $146 ja naisiil» si "3
tuntipalkka': kuin;
nioniss.a;, tehtai&5ä.
teii; : samapalkkaisuuden://'icannälla;
mu;ta;cnune •myöskään/halua nandä-;
• c.tla;;::ammattitaitoisten": miesten :'p:-'^
:tai5i;/tehda::tyo,ta huonommalta-' pal­kalla
kuin naiset, vai-sinkin kun on
kysymyksesöa;sellainen/vaarallinen ja
rasittava t.vo. miksi kaivostyot omas-f-ta
kokemuisesia tunnemme
No n i i n ! Se pukinsorkka on tieten-k
n .-e t0'.:asia. etta työviikon lyhen
tammen ja palkkojen korottaminen
saattaa merkitä vahaista voittojen
,vahentymista :'ja .mika -on "kaiickein
tärkeintä, työläisten voitto johtau
.tyolaLsten,; -keskuudessa/-sulien aivan
oikeaan;:käsitykseen,: että täLstelun
; avulla ,'-voidaan / v o i i t a a ' p a r a n n u k s i a :
tv orkentelyauhteisiin
Tassa Norandan lakessa ei ole lain­kaan;
kysymys snta.'. etteikö-yhtiö/ky­kenisi
maksamaan; parempia palkkoja
j a lynentamaan työviikon viideksi
päiväksi. Vaikkapa yhtio ei uhraisi-k^
itn nvauta kum yhaen tuhannen
vxiitostaan työlaista kohden, jaisi sen
jälkeen vieia kymmenentuhatta dol-lana'puhtaaksi
voitoksi kulakin työ­läistä
kohden. Tassa yhteydessä 'on
edelleen pantava merk.lle. etta palk­kojen
korottaminen ei välttamatto-mästi
merkitse työnantajan voittojen
vahentym-^tä silla esunerkiksi Incon
v o i t o t , ovat palkankoro<.uksi3ta ja.
viiden paivan työviikosta huolimatta
kohomieet v-j-osi vuodelta.*
natsille - Toronton ,v korkeampi palkka;- •«Kysymyksessä 0^^^
Me olemme nais- siis selvä työläisten sortaminen js
den Tosin on varsin Kyseenalaista,
ovat'i£0 edes parhaiten ansainneet mr.
.Murdochin;;;kai,vosmiehet. tienanneet
3.000 dollaria '.-uodessa, sillä hänen
kaLyanno5saan'otv,tottuneille,:'kaivo^-:
miehille niäksetm paljon plenenapi
tunnm tyos-.ä. mbtta emayhtio No:
randa maxsaa alimpana palkkana
vain. SI 02 -unnm tyosta vaikka kysy­myksessa
^ on raskaampi ja -yaarälii-'
sempi ^työ. josta Sudbui7n seudulla
makset!aan esimerkiksi '71 prosenttia
ilistäni;ihen:^/'sekä^
ja entista suurempina p.tamin?'.
jonka edellytyksena on «^en ker.iwr--
kiii:auhion:?::mur^
kayn5;t^.taistei^^
rpndassa.
-;:f;:;v^;Mlk
I välttämätöntä panna merkilic, ef.^
n : i l ia on varsin s u u n ei o Punaiseis.
' m q i t i t t u / ; /^
Korottamaan Sudburyn-seuaun niis?.-
l m ja' kuparinkaivajam pah:a>:.71.P-'''
senttiä korkeimmiksi kum ;r.iwn!aJ-'
Setaan "säädylliseen' unioöi: kJ'j!'--
v l l e Noranaan kuparin:ja-KUIlanSa:^/:
vsj.lle. Ja se on myosicm ' pun3ine-|
u n i o . / n i i k a 'on;.kyennyt saamaan.Ca;^:
nada "iVire and Cabie .vhtion tyolä-sille
huomattavasti paremma: V^^:^
k u i n mita Noranda maksaa ^i^^-f^^
leen. Eiköhän tästä kay se\'ä'^-
kaks. asiaa, ensinnäkin se. että M-1
M i l l ja U E on leimattu ' punais-^
ja "kommunistisiksi" juun siitä s/i'-':.,
ta, etta ne ovat sellaisia ts.£te'«y-^
/ t m i ö H a l l ^ ^
palkat ja paremmat tyos'ientely£'»iS'
teet jäsenilleen. T o i - s e k s i , p : ' ^ ; ;'
selvää se. että työläisten p:taa ja s-^:-
nattaa kuulua juuri sellais.i:: ."•'"'^V
Norandan päämies Muraoc.''.
kuule.man mukaan julistanut. ^'-^
kun työläiset ovat olipe: lakosja
"demoralisoivassa j o u t l l a ^ u ^^
kohne kuukautta n i : n voi*.-3: he -•--^
puhuttelemaan Norandan iie-"''*^.^
o'/at valmiit alistumaan — ^^'•^''^
tapauk^sessa he saavat odoi".a3
kuu:<autta.
Se on taisteluhaaste, ei air.ja''
taan Norandan työläisille ja'Pp-'ff;}
'nen k U l l a n k a i v a j i U e ' v a an
kaikille Canada n työlöiiaif- - ^ *
le'Terä.'' " ' " < , , i /