Vapaus, May 5, 1956

              JUOHSKW¥i — Si^0epfp4m!t l4bor
•M»««e«Mf d a » 0 M U t v toe P w t
IMicd ibilee «rcekly; TUcMbjOy
PVbmOx^ Company Ud^ Uff^lOS
S » B%. W„ Sudbuiy, Ont^ Canada.
; T«lepbane>: Sus. Offlee 4-426*'.
' EOmriil Office OB. 4-43». mMStx
! B.Baiui. Eäitox w. Sklund. Mtilins
fiUftvnnHslnf » t e » vjim juppiJöitiro.
nidyÄvaltoliaa.- 1 vk, 8JD0 « kk/ 4JW
3uome»a: J ?k. 8Ä» « kk, 4.75
mm
MifS nmt mummiT ySskentely linjalla
tMIMOVn^mmnMEVOfiSTA . yMymltatolset uxaimsim DSK:n ciev^ vim pafjo» «K^gfttmsnan. FiuOV mtmri.
*OJen.roieUeiftnl nähdesöai, e^t^ rzaariUtiiiJla eivät JcaJfcests IJUOJJ- lÄijot» « satanut SmeSkään n i i n ' - ^ ^ . ^ i
ICew En2l3m)U»3 vaUitiec «JIainen ^ j t , kiyttiytyi aivan paljoa kuJn itä « t o « n totavan. län>. ^ Työ$«M«rt «vat vemrttAirtea kaik-;
tjröjäriesteJnjä miniä va»JiteÄsa t>ö
Jlliaet rol/at UkJfoaio» tOloin kpinJie
,.;iÄ|
matta, saa »a>Tia>iya « v a n ^»roan Pa»3oa»BW «wooiJ«nJBawvan.Mim-; r - r ^ 5 — E n liedä JKlÄaiÖ,
njlelemä mukaisesti. Sillä « I suin- vaihtelee maantfctedlisten seu. * ^ Vanhassa amerJdtaJaisessa «nan-^ - Isä ^mk«, «ktomm Jjj
kaan lankea «:tos OttawaBe vaan tuJen makaan olle» l^^vin v e r r a t t a - | ^ ? ^ J * * ' ^ ^ " ^ ^ ? ^ Ja^uasa sanotaan, että "aina on t i - , salamoj? •
johtoaseman
saaniHaminen
vala unelma
n i in JiaJuavat. mi<«ä he eität ole p a - roleJuummipkIn siellä työssä <fleviUe vissa aavikkomaakuölimme t a l v i s e t ! ^ ^ , ^^PJt ^ FJ5l>ääi5ä", J a niinpä suurpää- i ^ E n voi olla varote, poik
v n ! t « r f u < « f » i < v < > r t t > > ! « n t a ä n i r a < K k t m . . . . . _ - _ . : - _ i « t . - . . . ^ - . *— ^j.x_-. Fattat.elvat icuitenkaan oie sellaiset ^aym tmehet haluaisivat meille ;us-1 — U i s t i johtua — oh, oi
kuin niiden voisi odottaa olevan;
i Useammat torontolaiset raiennus-
Liiallisia aniefiaisuutta
Jf<w j o l tu canadalainen, olkoon hän s:tttn TnHjonääri taj ojankai-
Ifiittsta el|iv^ sekatyöläinen tekee ]iit*tolialHtuk5cn kansaa «sopimukK-n.
tvlä han^mksaa^^sanpkaaoime rärtiin jäämät veronsa määräpäivään
r]iDfDnesäa.«tuttaJättää iittejn syystä t a i J o b e M a sopimuksen läyttä-
^ifittäj ib^t/ouCuu=silloin tÄem''s»»in korkean esivallan ankaran lain
/ ' Ä ? » : Työläiselti pidätetään palkalta Sf, mJkä on valtV)lle tulevaa
' jä^jonaärin kohdalta^j^netel)aän otaksuttava-ti kamalla tavalla,
' ' % Mutta Canadassa tijfanivat yhdysvaltalai^t rahamithi-t ovat täs-
. ;SaitD kokonaan poikkeusa*enia<i«a, '
. s Ottakaamme esimerkiksi kansallisen kaasuputkninjan^rakenta-'
koitettuja työskentelemään kaJ«kien työläisille. Nyt jo vanhanaikaiseksi. Ilmanalaan, Vain ykpi ominaisuus o l i
tijanteide» yaUit«2« j a toisBä h e e i - valmistamistaan käyneen r s - minulle uutta. Tuulet siellä ovat
. vät ole aidottuja ja velvoitettuja ^ ^ ^ ^ ^ ^ arvioidaan maksava» yli hirvittäviä. Tuulien nopeus joillakin
, työsxentrVsnään , huolimatta «iitä py^jj niiijardia dollaria. Samanal- alueilla kohosi ahia 146 m a i l i in t u n -
; maksattako heille paikkaa tai e i ! PI- jjajsesti Setä Samuli aaettuuluvat-r nissa. J a k u n t ^ ^ w - .v v*«u -
; dän seilaisest» järje«ehnä$tä mikä i^^^^a maamme kamaialle, ilOO mailto tuntinopeudella, niin u i - f ^ ^ ? ? ' ^ sijaan a r k t i l k a ^ ; useimmat työäiset eivät,
.sallii ty- ö-l äisen erot.a.. ty-t Sstään silloto Oheelli^essa kirjoituksessaan eräs >">'l'n£'^ kulkeminen e . .k.ä y Tain t„e h,d ään ,p -a lj.o-n« - ^.ei nemmän yötöitä., j j ^ d a an ^ ^pä-ä—se Jmhoaaaan v—el.j iensä 1
lainen valliteisi kaikkialla."
— Abraham Xincoln, linjalla työssä ollessaan. )kin.
^. . ^ , «nfV* RUOKA JA
. O l e n ? juuri palannut Canadan ark- i n y v x ' VAATETUä
tilkasta, Baffinln maalta ollakseni " • '
j täsmällinen, oltuani siellä uselclen. Siellä
vat työläteet kohtuullisen t«lon a r k - , ^ ^ ^ ^ ominaisuudet.
tUton matteste. mutta alkaa hetkek- { ^ e r i c a n Institute ot Management
« k ^ . u n h ö ^ . etta jokainen j ^ todemjut. että sellaiset väit^
.sentti slite palkasta on ansaittu Jo- | ^^.^.^^ ioskakoriin heitettävää W
'vaJIa tyoM. Sekatyömiehet joutui-I ^ ^^^^^^ tutkimuksen
pitäisi f(unnioittaa
Neir yorjl^ — Rev^ William Howard
työskentelevien, työläisten | ma'ksamaan -$2'päivin riioasta. j I ? ^
kuukauden ajan työssä D E W : n rada- olosuhteet eivät ole yleensä-oikein-'j^yjt^ ammattimiehet eivät olleet >ntiöi«ä. Chemical and E n g i -
rilinjan rakennushomndssa. j k a a n huonot vaikka ne ovatkin k a u - j p a r i t e t t u j a n i i n tekemään.
> K<»ka on ihnennyt suurta mielen- i k a n a yleUisyydestä. Työläisille jae-kllntoa
tähän meidän viimeiseen taan' mikäli mahdollista esklmotyyp-kottaa
että he ovat saavuttaneet ase-1 ei se. olfi niin' täiveäta.
. ^ , ^ ^ ^ , tw, , mansa parempien kykyjen ja tannon; Tee yaan ^ r ^ y k s i a po
miehet saavat korkeampia palkkoja . g^^gj,, ! .SiHä tavoin sitT opitaan.
ja Jotkut saavat parempia ylityöpalk- \ päinvastaise-sa tapauksessa he sa-i . -
...... . itBStsVSJXBEiSESTVl
vaatapipelivat hänestä öteipi
Hänen isänsä nähtyään sen "Jos, sinä jJidät yhdestä ; p.
katsos isä. se bn tällä ta
Olet: varmaanlon - nähnyt ks
koiran tappelevan luusta, mö
ole v^toskaän}^^ bt
-TyÖväeiiliikkeemme - häpeäksi on osaa* tappeluun: . 55-ri^'-;
laskettava se k u n arktiikan työläisiä
- 1
1, i » ^^
' njissuimnHelma. KutfD liedetään, kr,, kaasuputkilinjan rakentaminen rMeiish sanoi *eurakumiaileen Holy i^^^f^^r: ^f.'^^*»"^;;^;
t a aW taritoittistaah;P^^^^^R^
on hyvää paitsi silloto kun jokin ko- ' valtalaisen firman valvoessa työtä ^a |:
W^l,iDes-yhtiölIe. Tätä
^ jsHläii että ainoastaan amerikkalaisilla
^ Evästi p ä ^ ^
- Duof-ssa on huolestuneille cailadalaifille selitetty, «ttä^ kaasuputkilin- j pauhanneuvostolta hänelle myönne-
' ' / " f l . ' . - . -. M - 1 'tyn kansainvälisen rauhanpalkinnon.
• rakeotauiinen^pn kiireellinen ttrhtara,- siksi on lama O K C U S luovu- |x,jcettäin eräät erittäin tantumuksel-
' ^Ittu amerikkalaisille rahamiehille sainalla korostaen, että kyseinen u^et seurakunnan jäsenet yrittivät
^ ^lldyävahala:nell yhtiö/On tehnyt sitoumuksen, jdtta kaaMiputkilinjan eroittaa hänet kirkostaan, mutta oi-t
jik^tamistyöt aloitetaan ja loppuun.suoritetaan määräaikana.
' Mutta kaasuputkilinjan rakentamistöihin ei ole vieläkään ryh-
; ^äytty. kolme kertaa on aikaiseipnrn'suo-tuttu raliennu.stöiden alka-
' Jini^'vän Iyk^'rniseep.,Scn jälfceen tuhtiin vielä .sellainen myönny-neering
News-lehtl kirjoittaa .tutJti-muksen
t u l o l t a :
^ " N o i n pnclissa tutidtulsta yh-tiöissä
(51%) annettiin etntila sn-kolaisille,
ystävine t a f soojatpin^.
rJohtohenkilöiden vaUnita pe-rcsfnii:
arvostamiseeiC. jöUa^ei; ole :^
mmi
' '^y*^ että OntV>on maakunta- ja"Hittohallitu.'; rakennuttavat/Mani-
' K^''-i''^^i f '^o^aa rajalta KapuskasingiTi asti ns. "tuotijniattoman osan" tästä
i^Äli * ' • yasupiitkilinjasta, ihiihin' tehtävään kay(citäisi:n kansakunnan vai
* Tv^fe; 1 .roja^ilo»n'l20<iniUopnaa dollaria./rämän viimcLsen niyönrtytyksen pe-j
jcustedla antoi Trans C^fnada Pipe .Linc,s-yhtiÖ pyhän lupäiiksen, että^
i s^^^ toukokuun ensimmäiseen päi- •
» vääÄ niennes^^ja-ettärakennuslyiit voidaan aloittaa, välittömäiti sen
' jälkeen. ' ^ « "
'> Mutta kun tämä ameHkfeälaistrn rahamiesten kontrolloima yhtiö
\ Dtnoitti iiojn viikko sitten, eUel se voi nytkään sitoumuksiaan täyttää,
i liittohallitus päätti antaa sille uuden lykkäyksen, toukokuun en-
^ sijmnäiseatä päivästä marraskuun ensimmäieen päivään asti! Kaiken.
lisSksl on saatu Ottaivasta htihujä, että a'kaisrmpien myönnytysten l i ­siini
Icb.'ylttiölle luvataan vielä noin 80 miljoonan dollarin disälalna
IfSuMO :kaasuputkilinjan^;s^
* Teknillisesti' on selitetty^ että tarkoitus on käyttää kahteen kertaan
l se rahamäärä, mikä sijoitetaan Ontarion '•tuottamattoman,osan" ra-l
kentajniseen^-^ mutta asiallisesti se taFtfoittaisi kuit^^kin^iitä, että ;
j kyse?ÄH>f|^,^0;Vor*' att^t'taf(*aayikkomaaktmtien osai|*|pK^|npty^^^^^^^
nuIie^;kokdti^n"liitt^iillituksen'i^ jla saatut»i|||lSnä^ os^
• rvatnÄlfoi*t«itt;^^ttä -Ärlay.luonn^^Pll^hi^^
;, y^Itpitun, ylitiö'saisi jatkaa rakennustöitään liUtohallifu||pj£^^
4 keus hylkäsi yrityksen.
! Rev, Melish oU yksi niistä neljästä
henkilöstä, joille Maailman Rauhan­neuvosto
myönsi: kansainvälisen rau­hanpalkinnon..;
Toiset olivat, manalle
mennyt prof. Irene Jollot-Curie,
Ranskassa asuva kreikkalainen kir­jailija
Mikos^kazantzokis.-ja kihia-.
lainen taltellija"chi Pai-Shi.
mykslin, i taan järjestää' huvipuolta ja ajan- mistossa Montrealissa miltei jokaises- ^
Useliiimln tehtyjä kysymyksiä ovat: 1 vietettä midhllle. Siihen tosiaankin . sa paperilapussa on " U S A P " ( « i d y s -
Onko Ilmanala siellä siedettävä? 0^ jo korkea aika. , valtain lentovofanat) leima.
Minkälaiset ovat olosuhtejst?;: Onko Radio-ohjelmien kuuluvaisuus ol i / Mut t a siitä huolimatta yhdysvalta-metsänriistaa
tai kaloja?: Minkälai­set
ovat työsuhteet Japalkat? Ovatko
yhdysvaltalaiset todella "herroja" ] olisi kuullut "Moskovan Mollyn" j u t -
siellä? Onko mahdollista, että ra- | tuja paitsi sanomalehtien palstoilla
darilinja - tulee joskus palvelemaan vaikka Moskovan radio .kuului sinne
hyödyllistä tarkoitusta?
Henkilökohtaisesti en voi, puhua
ilmanalasta paitsi talvella vallitsevas­ta
.ja koska pidin sitä jokseenkin
siedettävänä . n i in ajattelisin ä kesän
useamminkin epävarmaa enläl^'henki- j laiset eivät kuitenkaan saaneet toimia | canädalalset ovat suorittaneet siel-lökohtaisesti
tavannut ! ketään joka I a i n a oman mielensä mukaisesti^
Lupnnonkä^sua Moskovaan
1 , 3 Ö 6 kmn etäisyydestä
kona£suudei5saanv-iu1)!&^ntaksämaan: ainoastaan n()in 3^
< 1 dollari^!.' Mutta yaikka valtio sijoittaisi suurinnnan osan tämän y r i - ,
! tyjk^,.p«äflBp^in^noista; niin. rakopnettava kaasuputkilinja jäisi k u i - '
\ ^ tenlclni yhdysvaltalaisten rahamiesten oniist^nian ja - kontrolloiman <
^. yhtiön]yksityisomaisuudeksi niin, että se voisi jatkuvasti kontrolloida ,
'^^läh; hionnonkaasiin jakelun, ja periä siitä' jatkuvasti voitto-
•Jos missä^h^iniin tässä ori tekeillä konlkauppa/^joka hakee ver-m.
fCX;F:n;Öntarion jab oli mJc-;
Je^niine oikeassa korostaessaan, että Ontarion hallitus syyllistyy
;45^esfävUittohallituksen ^kanssa)^^^^n^ toteute-
" taan, äkandaalimaiseen petokseen «ellaisten yksityisyrittäjien hyväksi,
jotka inyyvät mieluummin Canadan luonnonkaasuri Yhdysvaltoihin,
,kuin rakeiitavatCanadan kaasuputkilinjan. . ,
^ ~ Meidän mielestämme — ja siihen yhtyvät varmaan kaikki ca-nadalaiset,
jotka ovat saaneet^ tilaisuuden tutustua inistä todella on
• kysymys!~- tämä kaasuputkin
Valtionvvarbilla.^ kokonaan Canadan alueelle ja kokonaan • Canadan
omaa talqutta palvelemaan. Jos tähän yritykseen on kerran sijoi­tettava
yU toinen puoli Canadan valtion varojaa niin si^
saan anteeksiantamaton rikos: jos kansakunnan varoilla t/ikennettava
^-kaasuputkilinja annetaan vieraan' maan ^rahamiesten^^^^^vy
supdeksi. • ,
; Asi^ on sitäkin vakavampi, jos mui^etaan. että ainakin kaksi
canadalaistarahamiesyhtymää on luvannut rakennuttaa tämän kaasu­putkilinjan
siten, ettei hallituksen varoja tarvitse käyttää-lainkaan
. laman suunnitelman toteuttamista varten. Kuten tiedetään. Vapaus
on alusta pitäen kannattanut niitä yleishyvuä tarkoittavia canadalai-sia,^
jotka vaativat, että tämä kansallinen kaasuputkilinja pitäisi
''rakentaa^Araltiontoimestaj kokonaan Canadan alueelle ja nimenomaan
Canadan talouselämää palvelemaan. -Mutta jos tätä suunnitelmaa ci
^ - vjelä^ kaikkein taloudellisemmalla tavalla, n i -
,;äiJffi|iJtäin'v^^ tapauksessa pitäisi antaa etu­i
l i tila canadalaisille yhtiölle. Missään tapauksessa ei voida hyväksyä
sitä; että' Trans Canada Pipe Lines-yhtiölle annettaisiin neljäs lyk-
**««lays j a Sen.lis^^ puolen
kaasuputkilinjan rakennusmenoihin, vaikka siitä koituva hyöty meni­si
\'altaosaIta yhdysvaltalaisille rahamiehille.
1. '. , Vaadittakoon'liittohallitukselta j a samalla parlamentin jäsenil­ta
tä^'että'tämä lonninjoutä-va hölynpöly saa jo riittää! Trans'Canada
.Pipe Llnes-yhtiö on rikkonut neljä kertaa tehdyt sopimukset. Liitto-
^ > 'hallituksella, j a ' Ontarion maakuntahallituksella ei ule enää nuiodolli- .
^V Tsestikaan\^teinkäänlaisia velvollisuuksia mainittua yhtiötä kohtaan;^;
f- Trans Canada IKpe Lines on neljä kertaa epäonnistunut ja neljä ker-i
ii itaa rikkonut sopimuksensa^ Annettakoon se jäädä nuolemaan haa-s
n|vojaan j a rakttinettakoon kansallinen- kaasuputkilinjamme kan.salli-
4*.'sena yrityksenä, kansallisia tarpeita tyydyttämään!
''XiSm on Jaakobin^ mutta kädet •. .'V
Jo vuonna 1947 herätti ntelkols-
:ta\huoMlota Ittonnonkaasnn Joh- .4
^Vtaminen Saratovin aineelta Mas-;' ^,
Jtovaan. Nyt toteutetaan noin '
10 kertaa laajempaa hanketta — '
Stavropol — Moskova. Koko tälle
1.300 kilometrin matkalle tulee
kaksofspatklsto. Jonka läpimitta
on 12 sm.'. ' Tämän^. näin val­tavan
' laitoksen rakentamisessa,
laitteisft» Ja väUneistössä käyte-tään
hyväksi tekniikan viimeistä
'sanaa,' Valniistcttnaaa» mikä ta­pahtuu
vuoteen ,1959 mennessä^
:;'tutce laitot: tolmixaaan täysin a
c 'totniaattlsesU. IValvonta, Ja^^p^^
"^'anbrltetaan fadloreieiden avnlto 1
';' Ja: e;IkoishiellkopterU nopeuttavat v:
>^ ^mahdollisten 'häiriöitten' pikaIsU '
korjaamista:
:/Kuten tunnettua, on luonnonkaasu
halvin ja käytännöllisin polttoaine:
Sen' hyväksikäyttö säästää huomatta­vasti
työtä ja :'pääomasljoituksia.;Xun
buuret kaupungit siirtyvät luonnon-kaasun
käyttöön, puhdistuu miiden
i l m a : huomattavasti, joten ^toimenpi-teerä:
on myös suuri terveydellinen
vaikutus: Samalla vapautuu.suunna­ton
määrä kuljetusvälineitä polttoai-neidsR
.kuljetuksista .muihin tarkoi-
'tukiiln.: Näiden syiden vtakla Neuvos­toliiton
6. viisivuotissuunnitelma edel­lyttää^
luonnonkaasun; hyväksikäytön
lisäämistä nykyisestään lähes 4-ker-taiseksl,
eli. 10,3sta 40:een miljoonaan
kuutiometriin.
; Vuoteen 1960 mennessä raken- '
netaan 10,000 km pääjohtoja Ja
suunnitellaan saman verran kau-
•:. punkien 'jakelnverkostoa. 430 kau- y
: punkia saa.kaaso Johdot^ joista .90
: aivan ensitilassa.: Tällöin tollaan
tur\'aamaan myös Moskovan kaa-sonsaantl;
eikä' yksinomaan asun-tojen^
vaan tehtaitten ym. laitos- -
ten ja jopa sähköasemienkin osal-y,
\ ta; Blalnitusta kaasnnsiirtojärjes-
: telmästä tulee maailman suurin-ja
nykyaikaisin.
.Linjan rakenn.ustyöt ovat edistyneet
Jo niin pitkälle, että matkan vaiTella
j oleva Rostov (Donin varrella! saa
j kaasua jo aivan lähiaikoina. Laske-
I tiian. että putltieh asennustyöt saa-samalla
menetyksellä; kuin muuikin.
MET$J(N B H S TA
26 jpoHotapai^ta
; • /'. tielsinkl. —Tampereella' pi
neen; poaib--epidem^
pungin- kulkutauti sairaalassa
hetkellä hoidettavima 26 varma
epäyarämri poliote^
tamperelaisia 23. Epidemian tai
säu-aalaan jouiduttu - palkkaama
sähenkUökuntaa niin, että toi
lä paljon vaikeata työtä, kusettaen °°St.tf' SS^^l*?^"' tySs- k a i k i ^ n l a Ä enä- f
taan kuitenkin yhä lisää. Niir
on' poliotapausten takia tä;
hankkia uutta'kaliistOa j j a . hoit
henkilöiden valinnassa asetetaan
kelnoiekoihen raja."
LUVATTOMASTI MA.%SSA
kiitos ei lankea Ottawalle, vaan ryos- tavaraa lentoteitse kaikenlaisilla epä
sä oleviUe työläisille.
daan suoritettua koko linjan pituudel­ta
(Moskovaan saakka) tämän vuo­den
aikana ' eli vuosi ennen määrä­aikaa.
Vain - kompressoriasemien r a ­kennustyöt
jäävät seuraavien vuosien
osaPe. Mutta Rostovi^ta Moskovaan,
on vielä noin 1,000 kilometriä: Tällä'
matkalla on kalvettava maata" 7 ' m i l ­joonaa
m3, hitsattava IOO.ÖOO'putki-saumaa
eli nohi 500,000 juoksumetriä.
Putket on johdettava vielä noin 400
kertaa jokien kastelukanavien; rautä-
Ja valtaniaanteitten alitse. Työn
nopeuttamiseksi käytetään apuna te--
hokkaita ja nykyaikaisia' koneita.
Kaivaustyöt ;S|ipritetaan.suui^
vinkonellla : putket :puhdisteban.-Ja;
eristetään erikoiskoneilla j a puhkien
laskun suorittavat traktorikäyttöiset
putkenlaskukoneet. Niinikään put­kien
hitsausf on kokonaan automati­soitu.
Tällamen mekanisoltu kolonna
jättää vuorokaudessa jälkeensä 3 k i ­lometriä
valmista kaksoisputkistoa.:
Vuonna 1960 Moskova saa kaa­sua
4,5 kertaa enemmän kuin v i l -
: me vuonna. Luonnonkaasnn hy­väksikäytön
: ansiosta kaupungin ^
vuotuinen kivihiilen kulutus.v su­pistuu
nykyisestä 7,6 mllj. tonnls-
V ta 900.000 tonniin. Tämä vapaut­taa
noin 400,000 •. rantatievaunnaj.
muihin knljetulcsiin J a lähes-sama:-:.
. määrä kuorma-autoja. Jotka ,nyt..
kulJetUvat kanpnnsllla klvihmtä.
Joutaa muihin tehtäviin.
JJC. -^Vastikään Moskovasta'saa­puneiden
tietojen -mukaan ovat^ geor
logiryhmat löytäneet Venäjän iFeder
ratlivisen Neuvostotasavallan poiijoisr
o3asta uusia, suuria luonnonkaasu-esiintymlä,
joiden tuotto arvioidaan
800.000 kuutiometriksi vuorokaudessa.
.Metsän riistaan, meillä ei ollut lupa
koslcea.: Väinf;kalast'u5^!sallittlin. Jää­karhut,
porot, ,sudet,"lketut ja pyyt
ovat eskimojen ruoleaa'ja ^vaatteita-ja
niinollen valkoihoisilla. ei oUut lupaa
metsästää niitä. Mahdollisesti r me
joissakin suhteissa olemme vähän s i ­vistyneet.-
Arktiikaia järvissä ei ole kuin yhtä
lajia kalaa. Se tutmetaan nimellä
"charfv ja se on purolohen sukuinen,
vaikkakin - jonkun verran suurempi.
Kalastaminen on : kuitenkin ; vaikeata
suotuisilla ilmoilla, l^ö on suuri,
mutta" önkp sUtä mitään hyötyä? J a
mitä :varten siihen on ryhdytty? O n ­ko
ollut tarkoituksena suupien luon­nonrikkauksien
kansan hyväksi käyt­täminen?
Onko.tarkoituksena saada
'XTseimmat yhdysvaltalaisen yl>tiön
edustajista ajattelivat • (tai heille oU
n i in sanottu) että .canädalalset työ­läiset
eivät ymmärrä mitään ja että
heille on: kaikki näytettävä pienmtä
seikkaa myöden. Jotkut iieistä oUvat | parempia säätietoja yhä; lähenevälle
todella hämmästyneitä havaitessaan^ ^ lentoliikenteelle? Tai onko tarkoi-että
canadalainenkin työläinen ym-^tuJ£sena^ eskimo- veljemme elämän
märtää; jotain:^^^ 1^ tarpeetonta ' Parantamihen Ja helpottaminen?
lisätä, että sen tyyppiset yhdysvalta- [ Pidättekö meitä aivan niin hullul-laiset
suhtautuvat hyvin canadalai- ina? Milssi käyttäisimme puoli m i l -
siin samanaikaisesti kuin toiset ke- : jardia dollaria niin lapsellisiin ja
hittyivät ensiluokkaisiksi eristäyty- ; idealistisiin tarkOituksiiii*
neiksjmurjottajiksi. t ^e käytämme puoli miljardia dol-
Toinenkin yhdysvaltalaisen yhtiön laria laitokseen joka jo ennen valmis-edustaja
ja: lentovoimien jäsen joutui tumistaan -on tarkoitustaan vastaa-vakavasti
tunnustamaah-että he o l i - ; maton. Se, on" jo vanhanaikainen ja
sillä järvet ovat kytnmenenkin jalkaa vat ulkomaalaisia ja että he oUvat! se on vielä kaukana valmistumisesta,
paksun Jään peitossa. : V maassa vain canadalaisten armosta, i K a i k k i siellä työssä olevat käsittävät
Mies sai sumiansa
auton törmättyä
puuta.vasten ,
st. Michel, Que. — Viime maanan-
.tains^ sai surmansa 23-vuotias Jacques
Morency, kun auto törmäsi, puuta
vasten tämän kauppalan läheisyydes­sä.
Auton ajuri, 26-vuotias .Roch
Girard loukkaantui onnettomuudes­sa,
ja kuljetettiin-Levisin 'sairaalaan.
Senaattori pelkää N-liiton Jroiifpa rakettifciipailussa
VNeuvostoliiton sianotaan olevan Mhellä. ;
kauko-ohjattavien raket!tien^ vafanistamistä
ta;;.täMn^^me^
Tayäu^et;'^ö^
Setfk^in^meidän^^^^
Eilen v{torstaina)ilmoitettiin Pariisilta, että Ranskan hallitus
^^'onÄsuostunut kannanmuutokseen Saksan ja^ aseistariisu-
' ^misasioissa.
ftrrr^s..^^^^ kansainvälisiä kj-srmyksiä s<'uraavat lukijamme tietärät.
ri^iRanskan jääministe Mollet aiheutti jokin aika sitten, paniikkima^sen
^<!«,ythanpurkauksen \Vashingtonissa, kun hän juUsti, että länsH^altojen
^liipitäisi suostua' siihen, että tehdään ensiksi sopimus aseistariisumi-ja
siirr):tään siitä Saksan yhdistämiskysymykseen.
i l o t t a kun : Yhdysvaltain valtiosihteeri meni nimenomaan ; tätä
"virhettä V ork9isemaan Pariisiin, niin nyt tiedoitettiin; suurena ••'voit-touutiscna''.
että Ranskan hallitus on perääntynyt ikannassaan ja v
suostunut siihen;, että länsivaltojen pitää -vaatia ensin Saksan yhdis­tämistä
- 7 - tietysti !\Vashingtonin sanelun -mukaan — ja sitten vasta
on ryhdyttävä toimenpiteisiin aseistariisumisen hjnräksi.
Pinnallisesti katsoen tämä, näyttää viattomalta • pikkuseikalta:
Mutta pinnan alla on jotakin muuta. AVashingonin sanelun.mukaan.
Saksan, ••yhdistämisen'' pitäisi tapahtua siten, että ensiksi aseiste­taan
Länsi-Saksa. On kuulemma tarpeellista, että .Länsi-Saksassa
muodostetaan 12.divisioonaa ja 500,000 miestä käsittävä nykyaikai­nen
armeija, ja että tämä uudelleen aseistettu Länsi-Saksa omaksiiu ^
vihamielisen asenteen Xeuvostoliittoa j a Itä-Eurooppaa vastaani Sel­vää
on. ettei Saksan yhdistämistä vo:da koskaan toteuttaa tällä perus­teella.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun \Vashingtonin piirustuk­siin
sisältyy käsitys, että koko yhdi.=tetty Saksa tulisi hampaisiin asti
aseistetuksi "kommumstivastatseksi linnakkeeksi".
Vaatitnus Saksan yhdistämiseksi tällä perusteella ennen "aseista-riisumissopimusta"
on siis todellisuudessa hienosti salattu julistusj että
aseistariisumisen asemesta tahdotaan aseistautumtkilpailua jatkaa,
koska tarkoitus on muodostaa 500.000 miestä käsittävä armeija Länsi-
Saksaan, mikä tietenkin aiheuttaisi A'astaanvanlaisia toimenpiteitä
toisella puolen '-rajaa"\
Selvästikin tällainen suunnitelma on vastoin Ranskan kansan J a
valtion etuja. Ja huomioonottaen valtiotiosihtceri Dullesvn vierailun
Pariisissa. Ranskan hallituksen n\-t'• ilmoittamasta 'kannanmuutokses­t
a ' tuntuu, kuin "ääni olisi Jaakobin, mutta kädet Esaun". - ^
Nikita Khrushchev sanoi' Birming­hamissa^
IJnglanniss^, .viiine viikolla,
että' Neuvostoiuttoi;'pian^ v^
vii^&dxakawa^' Vetypommeja' < l i ^ t a -
ntian>kykeneviärakeiteja.'joita "^^^^^
talslln-pudottaa /mihin kohtaanv? ta-hähsa^
maaUniassa^'^:'Tästä mahdölll-suudiesta:
ja siitä johtuvista selkoista
senaattori Jackson'(Oem Wash..') pu-hUi
joitakin^viikkoja sitten Yhdysval-täin
senaatissa. Julkaisemme oheel-lisena
' Joitaldh kohtiahäneh- puhees­taan:
'
Seitsemän , vuotta sitten yksistään
meillä oli • n i i n atomipommeja. kuin
niitä kaukaisiin maaleihin kuljetta­maan-
kykeneviä lentokoneitakin. Nyt
ovat molemmat etuisuudet hävimieet.
Edelleen, nykyään emme voi o* la var­moja
siitä, että olemme edellä Mps-
.kovaa pitkän matkan ilmavoimissa­kaan.
^ , . , *
.Tähän asti. meillä öii ollut vain
yksi lohdutus". Olemme kyenneet voit­tamaan
jokaisessa ^ratkaisevassa u u ­sien-
asesysteemien.keksimisessä.-On
kyllä totta; että olemme voittaneet
kilpailun yhä pienemmällä j a pier
nemmäUä välimatkana, v mutta voit­taneet-
me olemme.
Kuitenkin, mr. presidentti, olen.si­tä
mieltä/ että Neuvostoliitto: voittaa
seuraavan .ratkaisevan .keksintöl^il-pailun.
. ' . .
: Uskon, että Neuvostoliitto .voittaa
kilpai^tm keskimatkaisen 1,500 mai­lin
raietin keksimisessä.
Pitkänmatkan raketti on kaikkein
lähinnä—vihneistä asettaV niistä/joi-dor",
''oyat{.'v^ln ^ i^eÖttäjJ^t^mJä
s u i h k u k o n e i n ^ : n ^ kulkevat .suhteel­lisen
liVtaasti: 'f!uolustautumineri sel­laisia
aseita väsläan on suhteellisen
. : i hi • <f. .
helppoa.
Mutta,: baUistiikka-aseet V (ampuma-tieteeseen
perustuvat,: el j lentokonei­ta)
ovat pahanentelsesti erilaisia; Ne
kulkevat! korkeallav ilmassa .10 tai' 20
kertaakin äänt^ nopeammin.^
: VenäläisUtä tukikohdilta lähetetyt
Amerikan' maan keskellä sijaitsevia
kaupunkejamme Ja sotilaallisia l a i -
\oksiamme;'kohti tähdätyt ballisUik-ka-
aseet saapuisivat perille 20-^30 m i ­nuutin
kuluttua: Keskimatkan ballis­tiikka-
aseet saapuisivat eurooppalais­ten
liittolaisten; pääkaupunkeihin 10
—19 minuutin; kuluttua. Sen lisäksi
ei ole misään. nähtävissä tehokasta
puolustuskeinoa
vastaan. '
:. Ballistiikka-ase on vetypommi asei­den'
kuljetuskeinojen joukossa. Mmun
harkintani mukaan on ;olemassa vaa­ra
siitä, että Neuvostonitto;'voi lau­kaista
l,500>mailln ballistiikka-aseen
ennen tämän: vuoden. loppua — v.
1956,
Jotkut ihmiset voivat väheksyä sel­laisen
saa-vutuksen merkitystä. Jotkut
voivat sanoai että Neuvostoliitto, toi­miessaan
' nykyisiltä tukikohdiltaan,
ei voisi saavuttaa Yhdysvaltojen "kes­kus
taa 1,500 mailin, aseell^; He .voivat
väittää/ että - K r e m l l ' v o i s i ' vaarantaa
|Mmän maan asemaa : vasta silloin
f k u n s e ' o n kehittänyt aseen."''joka
todelllsuudessll^äibtiltlÄ yÄdeltä maii-tereeita
toiselle. , , . . '
Tämä.ei ole totta. 1.500 mailin bal­listiikka-
aseen ;: olemassaolo' mitätöi-;
9i :ainban'.elintärkeän etuisuuden:joka^
m e lM on ;yli^Vuiäjätt Uma-atoinivOi-man>
- T meidän y l i meren sijaitsevat
lentotukikohdat. Miltei kaikki y l i me­ren'.
: sijaitsevat'; lentotukikohtamme
ovat 1,500 f mailin aseen helpolla ulot-,
tuvaisuudtiUa. Sellaisilla aseilla voitai-
•aiin^ne. räjäyttää maan tasalle muutan
massa minuutissa. ,
Neuvostoliittolainen 1,500 mailin ase
vojsiikääntää strategisen ajattelum-r
me nurin^. Seivoisiihyvinkin pakoit-;
taa meidät Juopumaan.käyttökelvot-?
tömistä, yllmeren tukikohdistamme.
1,500 maiUn: ballistiikka-ase voisi pa^
koittaa Yhdysvaltojen t ilmavoimat^
siirtymään 5,000 mailin etäisjryteen
Neuvostoliitosta.
Meidän ^ ei ole pakko otaksua,' että
Moskova todella käyttäisi, 1.500? mäl­lin
ase.tt9an. aloittaakseen atomiso­dan.:
Yksistään se seikkJa. että Krem­l
i n hallussa olisi sellainen ase, a i ­kana
j o U o i n m e lM > ei'olisi'sitä; voisi
perusteellisesti muuttaa" maailman
voimasuhteet,^ ' ^ - -
Me emme tiedä aivan vannaan kos­ka
venäläiset saavat ;t>allistiikka-aseen
— .mutta^i-on olemassa vakavaa vaara;
että he saavat 'sen ennen meitä. M e
olemme jatkuvasti •aliarvioineet Neu­vostoja.
Minä uskon, että me tällä kertaa
aliarvioimme Kremlin ballistiikka-aseiden:
tuotantokykyä.-^^"«rashing-tonPost-
läidessä.
neitäj Kaupunginvaltuusto on t
tukseen myöntänyt varoja tihe
•tysoiieudella- n; 6.5:_milj. -mk.
tämän. Miten radarilaitteilla \
siln:.torjua lukuisia kertoja i
nopeutta .ncqielmpia raketteja^
kettl olisi jo'Päämäärässään (
varoituksen antamista!
Ja n i i n setä Samuli on maamn
maralla: todellisuudessa luvatto:
vaikka; hän onkin . saanut • Oti
siimauksen.
Onko' tämä kannattavaista
maa kun siitä ei ole mitään i
hyötyä kuin työtä kouralliselle
dalaisia? Kannattaako: variist
sellaista oletettua vihollista vai
joka 'el halua ' pelata /.peliä m
sääntöjemme .mifkaisesti vaan
vastoin: haluaa vain olläys^väi
Onkomeidän luovuttava'vpbhj
tamme vihan.^dähHetsomian j^
teriant takia? E n ttskb n i i n ole
jfiliaoilunut Jr N'-/;
3 riBaltas,..TftiM; — J^eltl^',An-^
iLucy, joka: teki yrityksen' päilsta
Ibämanyliopis^ne'ensimmäisenä
^ keriopi>iIaana, vihittiin'' täällä
liittoon neekeripapin. k a n ^ V ,.
Neiti Lucy, '26-vuotias, ja p
fe..p. Posjter, 27-vuotias. joka" 01
pilaana \ Butler' ^ opistolla, Tyl^
TeJc^, vihittiin täällä St. 'John's
tistikirkossa." ^
HirosUiman kuvat
herättivät pafaeksumisl
J a p ^ i l n ' k e i s a r i ,;^Hirohito vi
hiljattain amerikkalaisten^' järj
mäs^ä valokiivanäyttelyssä: jonk
nimittivät 'f^mily oi Man". (H
perhie), , mutta .\hän, eikä ku
mutitka'an,^nähneet, valkoisella
teellä peitettyjä kuvia Hirosh
atomipommin uhreista.
Eräs' japanilainen sanqmale
edustaja joiden toimesta näytte
järjestetty, ^ n o i , että kahtena
vänä kun Hiroshiman kuvat -1
paljaina, aymyttivät ne ralvos
että: kuvat pysyvät peitettyinä k i
näytteljm ' toimeenpanijat päät
joko pitää ne. ottaa pois tai p
Jotakin muuta niiden tilalle.
Hiroshiman kuvat pantiin r näy
le amerikkalaisen : välokitvaajan
dotuksesta joka keräsi kokoe
New. Yorkini taidemuseota varte
PÄIVÄN PAKINA
IsQisä Pietilä ja Jiänen linnanpesäiisa
Vaikka yhteinen ystävämme Pietilä
onkhi ainakin pinnallisesti katsoen jä
kuullen vähän "kovaksikeitettyä" ja
kyynllllstä sorttia oleva mies. niin
meiPä on a i na ollut sellahien epäilys;
että hänenkin sydämessään on enem­män
«pehmeitä" kuta •kovia" koh­tia.
Täniä käsityskanta sai lisää pontta
tässä lÄivänä muutamana.
Vaikka tätä kuulua Sudburya sa­notaan
oikeutetusti »'pohjolan ko­meaksi
kivlpuutarhaksl"; niin tosi­asia
kuitenkin on. että tänä keväänä
i ei ole vieläkään, mitään toivoa ke­väästä,
kesätä puhumattakaan.
: L u m i : o n ; tosin sulanut kaupungin
kaduilta ja farmarien pelloiltakin.
Mutta missä on vähänkin sankempaa
mefisää; sieltä löytyy vielä luntäkm/
Purot ja Joet ovat jo suurin piir­tein'
vapautunee^: • jääkahleistaan.
mutta järvien*jäiden lähdöstä ei ole
vielä mitään tietoa. ' ' "
MeOIä' on ä is poikkeuksellisen myö­häinen
kevät.
-Mutta vanha;:ystävämme, Pietilä
häärisi'viikonvaihteen» aikana poik­keuksellisen
vilkkaana 'pihaniaallaan^
:ja ripusti pienoisen:pöntön lintujen
pesäpaikaksi': kauneimman : pihakoi­vunsa
oksaan.
Niin,'sivumennensanoen,-BC:n suo­malaisetkin
ylpeilevät oikeutetusti s i ­käläisistä
'suurista puista j a erinomai-
;sen hyvistä: ilmastosuhteista. katsele­vat
täällä vieraillessaan kaihovln so­min
meidän kauniita koivujamme Ja
myöntävät; kuten w ö n s i . lehtemme
toimitukseen' tultiiaan ystävämme E i :
no-poika, että ' k a l k k i hyvyys el ole
sittenkään länsirannikolla"Tämän
suurempaa myönnytystä et kai:'-län­nen,
lokareilta" voi odottaakaan.
. PietUämyös ihaUeeikoivujaan. mut-r
ta hänen tarkoituksenaan'ei ollut sit­tenkään
pihakoivun Joulukmisek£i:ko-ristelu,.
syyt ovat tpaljon/siaremmällä
—- kevätkuumeessa j a kotioloissa.
Sattumako lienee, mutta Pietilästä
tuli noin vuosi sitten isoisä,- e l i vaa­r
i , pappa, tai peräti tuffa, kuten Po­rissa,
eli miksi klikin ristitään täl­laisen
:^' suursaa-vatuksenk perustee!la.i
j a pinnallisesta koivuadestaan huoli-:
matta -Pietilä- bsrnyilee: v i e k i n kuin
täysi, kuu kun tulee puhe siitä pie­nestä'
miehenalusta, jonka ansiosta
hänen arvonsa noua aina isoisän t a -
soile.-./,. ,
•Myöhäisestä, j a kylmästä keväästä
huolimatta': sai. "vuoden-* vanha' iso-i
^ kovan, kevätkuumeen — sillä' sitä
pientä' miehenalkua o n ' kuulemma
opetettava aivan,alulta alkaenrtOcas-tämaui^
tämän suuren inaanune kau­nistaa
luontoa, lintuinee
eläimineen; ^ ihmistetä : puhumatta-kaanj
Niinpä saimmekin siis tietää, että
Pietilä oli asuntonsa kellarin jossa^.:
k i n nurkassa valmistanut -pienoisen
linnunpesän, mitä hän puolittain t a l -
vitamineiissa ' nähtiin viime sunaim-taina
ripustamassa pihakcdvnunsa..
, Eikä se työ mennyt turhaan. T u l ­tuaan
.-kahden päivän v kuluttua : ko­tiin
työstäv:'Pleti*ä salarakkaalta avio-puqlisoltaan
kilvoittelevan'arvauskilr-paUtto,:/
Tiedätkö mitä?" . . . " K o e -
tappaarvata?" . . . '"No. pitäisi s i ­nun
sen-verran?"
•Mutta kun Pietilä e i "arvannut",
niin^mrs..Pietilä s a n o i : - ^ o se sinun
linnimpe^sL Robhi-^ fpunarintainen
lauliihntu — K.> kävi sitä Jo tänä
aamuna 'tarlcastamassa^ ' «äittuu;- - te-krä^;-
sinne'-pesänsä Jo tänä Iceväänä^
LaidoiUnvnlhi kauniistL"
Bouvla'Pietilän rupattelun' aikana
katosij fletilän kasvoilta'viimäsetun
kovuudenjätteet. Kaikesta näki, ettäj
mies oli linnunpesäsään Ja dnnistu-misestaan
. 'miltei ' yhtä eläissään,
ktthi hän on ylpeä pojanpojastaan.
: J a silloin kun on mieli hyvä ja
ne!ma korkealla, sujuu keskusteli
remmin perheoloi&sakin.
• Näia- myös tässä tapauksessa,
nun pesäsfö .sUrt^ keskustelu k<
seen j a keväästä kesään. J a s
s e t a p a h t u i . 'Harvapuheinen P
: veti:^:väärävartlsestaan tavallista
deqvnän' henkisavun, katsoi
Anäaliaa Ja sanpi-kysyvästi:
"Kyliä kai Canadan päivänä J
nään C S J : n soitto-, j a lauluju
Torontoon?" ^
'Ettäs vielä kysyrv vastasi 1
Pietilä miltei yhtä veitikkama
kuin'.ainoin mennen nuorena. "St
sopiiko matka lomaasi?"
' : "Sopiihan". toki, kun sQviteU
sanoi Pietilä.,kiskaisi uuden he
äauhnn ix sanoi:' " N o se, on s
I ^ t e t t r SBia.- K i r j o i ta sinä A i i
kun olet parempi ^nnämies" te
toraisille ystäviUe, että tietävät i
.^dpuiut kä:l^lfale ^ i t t h l a v i e ^^
O l i s ^ se pojan rääppänä. Jo niii
että voisimme viedä' hätietkin
ne". •
Eikä tämä Juttu läulujnblasia
sisunnittelusta''^ o l e • pelkää, ' ald
puhetta". sUlä itse Amalia-rouva
sdlekirjoittanedle kotoL ^ E i
koura.; ^ ' /
JJC — LauluiuhnSa d i s tatat
veli Pietilä. sUlä 'sellainen on a
nitelma meidänkin nrisnlrsena, i
sopii allekhdjoittaneenkhi piins
s O n . S a n u i , ; , ^