Vapaus, July 5, 1955

              Sivu 2 Tiistaina* hcinäk- 5 p.>— Tuesday, Junc 5,1955
VAPAUS l U B E B T r ) IndepemSeot labor
€)re»n ta FitmUii Canadlens,
fafeUsbed No7. «, 1917, Autbor^zed
a» «ecood «lass snail by tJie Post
QfZiee D^jartmeat, Ottava. Pub^
Utbetf tbrtce «eeUy; Tuesdays,
Tbundays and Saturdays by Vapaus
PobUBbing CozDpany Ltd.. at 100-102
Elm 6t, W^ Sudbuy, Ont.. Canada.
Telepbonea: Buui. O f f i c e 06. 4-4264:
E d i t o r i a J O f f i c e O B . 4-4265. Manager
E. «uiial. E d l t o r W . S k l i m d . M a i l i ng
addres»; B o x 69, Sttdbury. O n t a r i o.
Advertislng rates upoo appjicatlon.
T r a n s U ^ i o n free o f cbarge.
TILAVSHJNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6 kk. 3.75
3 kJi. 2-25
yhdyavallolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 420
SuomesBa: 1 vk. 8M e kk. 415
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
! iobö E«fci, 'Ihrce V / a y Hofipjtal,
Nehnin ja Bulganin lausunto
Intiasta tulleissa uutistiedofssa kerrottiin, että suuri enemmistö
Intian kansasta — oikeiston, vasemmiston ja keskustalaisten puo­lueet
~ on tervehtinyt suurella innostuksella ja lämmöllä sitä yh­teistä
lausuntoa, minkä Intian pääministeri Nchru ja Neuvostoliiton
pääministeri Bulganin Moskovassa antoivat Xehrun vierailun pää­tyttyä.
Tämä sellaisenaan on varteenotettava seikka myös taalla Ca­nadassa,
sillä kysymys kansainvälisen rauhan .säilyttämisestä on mei­dän
maallemme, Canadalle, ja sen kansalle, aivan yhta tärkeä kuin
se on Intian ja Neuvostoliiton kansalle — ja jos Britannian Common-nrealthin
yksi jäsenvalta, Intia, löytää yhtymäkohdan Neuvostoliiton
kanssa, niin miksi ei myös Canada?
Bulganin ja Nehrun julistuksesta puhuttaessa on syytä korostaa
jitä tosiasiaa, että Neuvostoliitossa ja Intiassa on erilaiset yhteis­kuntamuodot,
mutta se ei estä niiden maiden päämiehiä e.sittämästä
yhteisiä tavoitteita erittäin tärkeissä tämän hetken kysymyksissä. Itse
tässä julistuksessa huomioidaan tämä tosiasia lausumalla: ''Se tosi­asia,
että kummassakin maassa on järjestelmä, minkä ovat muodosta­neet
niiden oma nerokkuus, perinteet ja ympäristö, ei saa olla yh­teistoiminnan
esteenä.
Tosiasiassa todellisen rinnakkalsolon perustana; mihin kummat­kin'pääministerit
uskovat, on se, että erilaiset järjestelmät voivat olla
rimtakkatn rauhassa ja sovussa, sekä työskennellä yhteiseksi hyväksi."
Juuri tästä onkin kysymys kun puhutaan erilaisten järjestelmien
rinnakkaisolosta. Jos tunnustetaan, että jokaisella kansalla on ehdoton
oikeus päättää oman maansa hallitusmuodosta ilman toisten sekaan­tumista
niiden sisäisiin asioihin, silloin voidaan tehdä kauppa^ ja
muita sopimuksia, jotka koituvat kaikkien kansojen yhteiseksi hy­väksi
niiden järjestelmistä välittämättä.
Nehrun ja Bulganin julkaiseman historiallisen lausunnon eräissä
tärkeimmissä kohdissa sanotaan:
, Formosasta: — "Molemmat pääministerit toivovat rehdisti, että
Kiinan -Kansantasavallan lailliset oikeudet Taivi^anin (Formosan)
suhteen voidaan tyydyttää rauhallisin keinoin.'•
Yhdistyneistä Kansakunnista: — "Kiinan Kansantasavallan pi­täminen
Yhdistyneiden Kansakuntien ulkopuolella on monen ongel-fnan
perussyynä Kauko-Idässä ja muualla . . . "
.Atomiaseista -^"Mikään ei saisi olla esteenä pantaessa taydel
liscen kieltoon atomi-ja vetyaseiden tuotanto, kokeilu ja käyttö . .
Samanaikaisesti pitäisi tuntuvasti vähentää tavallista aseistusta."
• CRinnakkaisolosta:— "Rlnnakkaisolon viiden periaatteen nou­dattamisessa
on suurin toivo pelon ja epäilyn poistamiseksi ja janni-tystilanteen
lieventämiseksi."
Bandungin konferenssista: — "Tämän konferenssin tulokset oli­vat
huomattavat ja suurimerkitykselliset."
Intian—Neuvostoliiton yhteistoiminnasta: — Molemmat pää­ministerit
"pyrkivät lujittamaan ja kehittämään suhteita heidän
maittensa välilIä;taloudellisella ja kulttuurillisella alalla seka tieteel­lisessä
ja teknillisessä tutkimustyössä." .
; Kuten sanottu, Intian ja Neuvostoliiton hallitusten päämiehet
julkaisivat Moskovassa historiallisesti tärkeän asiakirjan, mistä nä­kyy,
että järjestelmien erilaisuudesta huolimatta vallat voivat sopia
yhteisistä tavoitteista tämän hetken ^ tärkeimmissä kysymyksissä.
Tämä julistus on myös osoituksena siitä, etta Canadan tulisi omaksua
samanlainen asenne rinnakkalsolon suhteen r—jotta voitaisiin meidän­kin
kohdaltamme lieventää kansainvälistä jännitystä Ja samalla ker­taa
parantaa maamme asemaa kansainvälisillä markkinoilla.
i Bimby, A l t a , täytti heinäkuun 1. pnä J
; 81 vuotta, . j
K a r l ÄlanUnen, K l t l m a t , B; C i
täyttää perjantaina, heinak, 8, pnaj
50 vuotta, 'Puhuessaan pari kuukautta sitten
E r i c k »lackie, Rorkcton, M a n , , täyt- Edmontonissa, Engineering Institute
Torpparina omassa maassa
ellemme ryhdy taisteluun
Kirj. John Stewaii
tää perjantain», äielnäk. 8; pnä 77
v u o t t a , ;
F a i j i a n Tuomi, Port Arthur, taj-t-tää
keskiviikkona, hcinäk. .6. pnä 72
vuotta, ••
Yhdymme sukulaiften j a tuttavien
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
uukauden kuluttua liittojuhlille
SCAUL:n liittojuhla on vuosikausia edustanut huomatuintaur-heilutapausta
täkäläisten, maanmiestemme keskuudessa. .Näin tulee
olemaan myös tänä kcsjinä, jolloin tämä nuoren väen juhla, voimis­telu-
ja urheilukilpailuineen pidetään South Porcupinessa, missä ur­heilua
harrastavat maanmiehemme ovat suorittaneet todella jättiläis­mäisen
työn siinä henj^essä, että voitaisiin antaa paras mahdollinen
kilpailumahdollisuus nuorille ja hyvä kohtelu muillekin vieraille.
Eri paikkakunnilta saapuneet viestit kertovat, että valmistelut
liittojuhlaan osallistumista varten ovat täydessä käynnissä ja van­hojen
kokemusten perusteella tiedämme, että mitä lähemmäksi tule­vat
juhlat, sitä kuumeisemmaksi tulevat nämä valmistelut; Myös
tiedetään, että varsinkin urheilijain ja voimistelijain kohdalta loppuu
harjottusaika aina kesken ja niinmuodoin esitämmekin, että nämä jäl-jelläoIe\'
at neljä viikkoa käytettäisiin tosimielessä valmennuksen hy-
.. vaksi.
Auttaakseen omalta osaltaan tätä urheilevan nuorisomme suur-tilaisuutta,
Vapaus julkaisee liittojuhlan aattopäivinä erikoisen liitto-juhlanumeron,
kuten meneteltiin vuosi sitten. Silloin saatujen koke­musten.
perusteella tulimme huomaamaan, etta Vapauden "erikois­numeron"
julkaiseminen antaa parasta mainostusta juuri sillom, kun
"Matti Myöhäiset'-tekevät ratkaisun liittojuhlaan osallistumisestaan.
Tässä mielessä Vapaus julkaisee erikoisen "liittojuhlanumeron"
mikä ilmestyy tiistaina, heinäkuun 26, päivänä, eli juuri liittojuhlan
aattopäivinä. Tähän erikoisnumeroon halutaan saada mahdollisimman
paljon urheiluaiheisia kirjoituksia nim Vapauden ''vanhoilta'' avusta­jilta
kuin "uusiltakin" urheilun harrastajilta ja ystäviltä.
Samalla kertaa julkaistaan sekä liikemiesten ilmoituksia etta
yksityisiä onnitteluja, mika kaikki auttaa tämän suurjuhlan onnis-
. tumista.
Liittojuhlat pidetään jo kuukauden kuluttua,, mutta jos me
kaikki seuraamme "eteläpaälaisten'' reipasta esimerkkiä, niin taman
neljän viikon kuluessa voidaan lehda vielä paljon työtä -—ja se ta­kaa
liittojuhlien sataprosenttisen onnistumisen, ja sen vähempi ei
tyydytä ketään.
Hahn on atomiaseiden kiellon kannalla
T r i e r . — Nobel-palkinnon saanut
saksalainen atomitutkija Otto Hahn
lausui viime viikolla keskiviikkona
Miax Planck-seuran vuosikokoukses­sa,
että h a n puoltaa atomiaseiden
yleistä kieltoa.
K a u h l a t u n e i na huomaamme tieteen
antaneen ihmiskunnalle välineitä.
Joilla se v o i tuhota itsensä. V a a r a e i
ole vetypommin välittömissä vaiku­tuksissa,
sillä tällaisen aseen uhreiksi
Joutuisi, sillä kertaa vain j o i t a k i n s a - latmissa, Belgiassa Ja Portugalissa.
tojatuhansla ihmisiä. Mutta ajan
mittaan nama aseet ovat v a a r a l l i s i a,
koska ue synnyttäisivät r a d i o a k t i i v i ­sia
pilviä, joita vastaan ei voida t e ­hokkaasti
toimia, sanoi professori
Hahn.
Hän valitti lopuksi sitä. ettei ato­mivoiman
rauhanomaista käyttöä
koskeva tutkimus ole Saksassa pääs­syt
n i i n pitkälle, k u i n esimerkiksi
Skandinavian maissa. Sveitsissä. H o l -
INTIAN AGENTTEJA"
S u u r i rauhankokous Helslngis&t
Jatkuu, j a samaan aikaan menee r a u ­ha
eteenpäin myös v a r s i n a i s i l l a pöllit- |
tisten tapahtumien paikoilla. Heisin- |
g in Juhannukseen on kongressi p a i n a - j
nut omalaatuisen värikkään leimansa, r
Ja nimenomaan kaukaisempien mai­den
osanottajien eksoottiset salama-v
i e r a i l u t eri puolille maatamme ovat
of Canadan entinen presidentti, eversr
ti L . F , G r a n t käytti suurinunan csan
ajastaan paljastaakseen Yhdysvaltam
vaikutuksen Canadan elämään Ja
Y h d y s v a l t a i n otteen'.Canadan talou­den
Ja laitosten kontrollissa. J a h an
esitti seuraavan varoituksen:
"Jos me haluamme säilyttää
Jonkin verran alkuperäisyyttäm­me
Ja antaa jonkun selvästi ca-nadalaisen
panoksen . . . meidän
on rybdyttäva Jossakin määrin
taisteluun sen puolesta, tai muu­ten
meistä tulee toisen luokan
kansalaisia omassa maassamme
. : . Jos me jatkamme nykyista
menoa, me tulemme heräämään
ja havaitsemaan, etta olemme
vuokralaisia omassa maassamme."
Hän selitti, että.Albertassa olevasta
levittäneet sen hohdetta laajemmalti. ] 30,000:sta amerikkalaisesta on vain 14
hankkinut itselleen Canadan kansa-laispaperit,
' ^v. ,
Hän sanoi Canadan Jalkäpallpurhei-lua
" j u m a l a n p i l k a k s i " k u n s e n y h ­teydessä
käytetään Yhdysvalloista
tuotettavia pelureita Jä; sanoi lisäksi,
että canadalalsten pelurien kelilttäml-
Bnnen kokousta sen vastustajien t a ­holta
leimalttUn kokous toisen leirin
— Neuvostoliiton — propagandistisek­si
Järjestelyksi. Jos kongressissa Jon-k
m maan j a j o n k i n hallituksen nimi
on mainittu Jatkuvalla . k u n n i o i t u k ­sella
Ja i h a i l u l l a , n l m se on I n t i a n , ja
tästä i i i a i l u s t a o n runsaasti riittänyt i sessa edistytään taaksepäin,
kongressin intialaisille osanottajille­k
i n . Nayttaa siis s i l t a , käyttäen hie­man
muuntaen vastapropagandan
kieltä, etta Helsinkiin olisi kokoon­tunut
joukko " I n t i a n agentteja" —
ehka ei niinkään vahaiseksi y l l a t y k -
selcsi pääministeri Nehrulle! . , ,
Vapaa Sana, Helsinki.
Han osoitti miten yhdysvaltalaiset
k o n t r o l l o i j a t International N i c k e l y h -
I J o n k a Jiikkeenboitajat tuotetaan Yh-dysvalloista.
J a hän l a i n a s i s i r W J l f r l d L a u r l e r ln
lausuntoa, e t t e i C a n a d a n h a l l i t u s p y y ­dä
nailloinkaan enää Yhdysvaltain
apua. M u t t a nyt. eversti G r a n t i n se­lostuksen
mukaan, "tama tapahtuu
Joka paiva"..
T a m a o n k u v a a v a esimerkki k e h i t ­tyvästä
taistelusta kansallisen i l m a i ­sun
hyväksi mikä o n yhä selvemmin
nähtävissä C a n a d a n taiteen J a tieteen
parissa.
. Mitä eversti G r a n t sanoi Edmonto­nissa,
se sanotaan myös L P P : n o h j e l ­massa,
missä osoitetaan, että Y h d y s ­v
a l t a i n hällitsijain mielessä Y h d y s v a l -
t am J a C a n a d a n välillä ei ole m i t a an
rajaa. Siinä sanotaan: " Y h d y s v a l t a in
i m p e r i a l i s m i pitää C a n a d a n k a n s a l l i s ­ta
itsenäisyyttä esteenä, Joka vaikeut­taa
maamme täydellistä k o n t r o l l i a . J a
estaa Jcaikin m a h d o l l i s i n k e i n o i n k a n ­s
a l l i s t u n n o n Ja kansallisen k u l t t u u r in
kehittymisen Canadassa. Niiden ase­masta
se suosittelee kosmopohittlsta
katsantokantaa — Wall Streetin
g a n g s t e r i k u l t t u u r i l l e alistumisteo-r
i a a . "
K u i n k a syvälle o n tämä gangsteri-k
u l t t u u r i tunkeutunut Canadan elä­mään?
•
Tosiasioita tutkittaessa o n ihmetelr
tava etta meillä on Jalella m i t a a n c a -
nadalalsta. On ihmeteltävää, k u n
huomioidaan se suunnaton paheen
Suurin raulaesirijp **TÄ
on ihmisfen mielissä s s
sanoi Nehru
JA
T o r o n t o n yliopiston edesmennyt
presidentti H a r o l d Innis esitti kolme
vuotta sitten, r a p o r t i n . " K u l t t u u r i - ; seenkään:",
s t r a t e g i a " mifisa t h a n analysoi perus­teellisesti
Y h d y s v a l t a i n k i r j a l l i s u u t t a,
k i r j o j a , Julkaisuja Ja sanomalehtiä.
Hän osoitti yksityidtohtaisesti " t e o l l i ­suuden
Ja mainostuksen väärentävän
vaikutuksen", k u t e n han sanoi. Y h ­d
y s v a l t a i n k u l t t u u r i n k a i k i l l a a l o i l l a.
Tätä halpaa k i r j a l l i s u u t t a painetaan
paperille, m i k a o n valmistettu cana-dalalsesta
puusta, n u t a m a a k u n t a h a l ­l
i t u k s e n suosiollisella myotavaiktifuk-sella
lähetetään r a j a n yU — J a s i t t en
V.1ITIOJM} I
— K i m s i n a tulet to
haan, m i n mitä sanot
'— H y v a a huomenti
vaimoni pitää huolei
Belgrade. — I n t i a n pääministeri
N e h r u sanoi Jugoslavian p a r l a m e n t in
latunnossa viime l a u a n t a i n a , etta "so­dat
eivat tule n y k y a i k a n a k y s y m y k - I . I.ITl'^
V i e r a i l t u a a n nelja v i i k k o a Neuvos- , „ ^ » e " ' » a i s a i t k i . Joi
T..„^.,„„<„..o «ien aitinsa tieduste
toliitossa. Puolassa j a Jugoslaviassa. Mn t ä .
N e l i r u sanoi mielipiteenään etta s u u -
r m rautaesirippu on ihmuften mielissä
estäen s e ihmiset näkemästä m a a i l -
— Kengät hierovat:
~ El ole ihmekäär
maa sellaisena k u t a äe todellisuudessa ! ' ' " " ^ f ,
on; V • .; • ' •: V — M m u l l a e i ole m
•Nehru o n ensimmäinennlkomäalai-nen
j o k a o n k u t s u t t u p u l i u m a a n J u -
goaiavian .parlamentin istunnossa.
Hän sanoi, iettä tämiän hetkeri s u u -
r i m p m a ongelmina o n K a u k o - i t a ,
nämä k i r j a t tuotetaan takalsm r a j a n aa-istarilsumiskysymys.
y l i Canadaan, alentaen, kuten t r i I n - ..^musta tuntuu ettei m i k a a n muu
n i s sanoo, meidän rmioilijamme ja , mieletöntä k u i n se. etta pide-taidemaalariemme
"mainostaulujen I ^aan K i i n a n kansantasavaltaa Y K : n
k a n t a j a i n asemaan". ulkopuolella". Han aanol. etta mo-
H a n teki loppupäätelmän: " T a m a n -ihmiset kieltäytyvät vieläkin
kehityksen vaikutus Canadan k u l t - • ^^,^y3t^a5ta ilmeisiä tosiasioita"
t u u n m o n oUut tuhoisa. Tosiasiassa , keskusteltaessa tasfca asiasta.
noi K a i s a.
se u h k a a C a n a d a n k a n s a l l i s t a elamaa
. . . S e n kansalliselle olemassaolollem-.|
me aiheuttamat vaarat vaativat p a a t - !
t a v i a toimenpiteita . Me t a i s t e - i
lemme todellakin elämämme puoles- ;
ta . . . Me voimme säilyä vain siten, i
että ryhdymme j a t k u v i i n t o i m e n p i t e i - i
s i i n strategisissa paikoissa Amerikan !
P u h u e n ilimiaten mielissä olevasta
r a u t a e s i r i p u s t a Nehru sanoi: " A v a t ­kaamme
ainakm j o i t a k i n ikkunoita,
m i s t a saadaan r a i t i s t a i l m a a j a valoa;
SS tekee myös meille mahdolliseksi
nahda ulkopuolista m a a i l m a a ."
Automatisointi
lakon Samiasi
Ensimmamen lakkc
•tomatisolntia vastaan
t c n paavaätimuksen
Foundryssa Sarniaissa
tuus iyhennettiin. k
p a l v a a n j a Iisaksi saa
palkankorotus kolme
täneen l a k o n jälkeen.
: Yhtiö, j o k a valaa Pc
t a , vähensi ennen la
m a a r a n 467:sta 260:ef
taen uusia tuotantoi
m a i l a kertaa Iisasi p
tantoansa 644 yksikost
kuuluvat autotyolaistej
i m p e r i a l i s m ia
muodoissa."
vastaan sen k a i k i s sa on y l i 3,375,000. Näiden lehtien J u l -
80 PROS. AMERIKKALAISUUTTA
Eras ystäväni o n J u u r i suorittanut
tion, A l umi n i um Comp a n y o f C a n a - f v o ima , Jolla hyökätään c ana d a l a l s t en t u t k imu k s e n tasta ame r ikka l a i s e s t a
^dan, m i k a K i t i m a t i s s a , B . C : s s a käyt- 'miellä vastaan, etta meillä o n jälellä jgangsterikulttuurista, mitähän sanoo
taa palveluksessaan "amerikkalaisia l e n a a mitään canadalalsia maalauksia j "80 prosentin amerikkalaiseksi" k u l t -
urakoitsljolta j a arkkitehtejä seka I — - t a i ketään. Joka puhuu c a n a d a l a i - j tuuriksi;
newyorkilaista lastensuojelutyolaista. i suuden puolesta. Meillä o n k u i t e n k i n j Tama tutkimus osoitti, että C a n a -
H a n puhui Simpson-Sears yhtiöstä sita j a se kasvaa jatkuvasti.. dassa on 96 paivalehteä, joiden l e v i k ki
Frederic Joliot-Curien avauspuhe
Helsingin rauhankokouksessa
(Jatkoa)
Hetkellä, j o l l o in n i i n monet, i h m i ­set
kiinnittävät luottamuksensa neu-votteluperiaatteeseen,
joka vapaut­taisi
heidät heidän ahdistuksestaan,
minusta nayttaa hyvin tärkeätä, e t ­tä
maanteitään selvästi ,neuvottelu-sanan
sisällys. . M i t a minuun tulee,
m i n ajatelen, etta 'voima-tilanteen"
luomisesta, jonka tarkoituksena on
ennakolta sanella kansainvälisten
neuvottelujen tulos, on tuloksena p i ­kemmin
u l t l m a a t t u m l - k u i n neuvot-t
e l u p o l i t i i k k a . Jos lähdetään t i l a n ­teesta,
jota minkään aikaisemman
manooverini painostuksen tai u h ­kauksen
el pitäisi muuttaa j a n n i t t y -
neemmaksi. neuvottelm.ssä on mie­lestäni
molemminpuolisin myönny­tyksin
etsittävä ratkaisuja, jotka
kaakki kysymyksessa olevat osapuolet
voivat hyväksyä. Mutta neuvotteli­jat
elvat neuvottelujen kuluessa ole
y k s i n — - j a heidän on tiedettävä, e t ­teivät
h e ole y k s i n — v a a n kaikkien
maiden yleinen mielipide on läsnä
samalla »tavoin. Jos se on hyvin
asioista perillä. Jos se osaa oikein
erottaa kaikkien osapuolien eduksi
tapahtuvan molemminpuolisten
myönnytyksien etsimisen uhkauksilla
painostetusta antautumisesta, jos se
saattaa aanensa kuuluville, n n n se
on luonut edellytykset onmstumiselle.
Eiko meillä j u u r i ole ollut esimerkki
h y v i n käydyistä neuvottelmsta. Itä­v
a l l a n valtiosopimuksen a l l e k i r j o i t t a ­misesta,
sopimuksesta, joka laskee
pohjan puolueettoman Itävallan p o ­liittiselle
j a taloudelliselle riippumat­tomuudelle?
Itävalta ei o l e amoa
maa. jossa on h y v i n laajoja vaestor
kerroksia, joiden mielestä tämä r i i p ­pumattomuus,
joka suosii hedelmäl­listen
suhteiden perustamista v a l t i o i ­den
välille, r i i p p u m a t t a n i i d e n sosiaa­lisesta
t a i poliittisesta järjestelmästä,
on tarkea rauhantekijä. Nykyisessä,
tilanteessa nama tunteet j a se j u l k i ­nen
Ilmaus, jonka niistä ovat a n t a ­neet
useat hallitukset, n i i d e n joukos­sa
Ruotsin Jugoslavian j a I n t i a n h a l ­litukset,
vaikuttavat suotmsasti kan­sainvälisen
jännityksen laukeami­seen;
• Jo pitkän a i k a a ovat yhä lukuisam­mat
äänet nousseet tuomitsemaan
sodan. Lukuisat kansainväliset kon­ferenssit
ovat kokoontuneet, erilai­sia
j a vaihtelevia suunnitelmia on l a a ­dittu
sodan poistamiseksi, mutta
naista aloitteista huolimatta on k a n ­sojen
välillä putijeimut sota. j a k a k -
' SI maailmansotaa on viimeisten 40
vuoden kuluessa kasannut kuolleita
ja raunioita. •
mahdollista
misvksi.
toimia sodan estä
S i i h e n tahtoon, joka e r h a l u a enää
nahda sotia, voidaan paljastaa useita
alkusyitä. Ensinnäkin kauhu j a inho,
jonka viimeisen maailmansodan hyvin
läheiset muistot ovat kasvattaneet h y ­v
i n voimakkaik.si. Hiroshimaan ja
Nagasaknn pudotettujen ensimmäis­ten
atomipommien välittömien j a e r i ­l
a i s t en vaikutuksien muisto ei ole vielä
läheskään unohtunut. Naihin muis­t
o i h i n hittyy nyt ennakkoaavistus
niistä suunnattomista tuhoistay joita
aiheuttaisi aseiden kaytto. Joita u u ­denaikainen
t e k n i i k k a o n s a t a l a h t i en
luonut j a luo edelleen joka paiva.
Nykyään h y v i n laajalle levinnyt t i e ­toisuus
niiden hävityksien laajuudes­ta,
joita aiheuttaisi tehokkaimpien
uudenaikaisten aseiden käyttö, j o i d en
e n s i r i v i i n on sijoitettava jouldcotuho-aseet,
kuten a t o m i - j a vetypommi, on
voimakkaasti myötävaikuttanut s i i ­hen,
etta k a i k k i käsittävät sodan pois­tamisen
ehdottoman välttämättömyy­den
valtioiden keskeisten erimieli­syyksien
selvittämisen välikappaleena.
Vetypommin, kuten B i k i n i n vety­pommin,
rajahdyt^tamisesta saadut
kokemukset ovat Jo osoittaneet osalle
yleista nuellpldetta taman aseen a i ­heuttamien
vaarojen*koko laajuuden:
Y h d e n vetypommin räjähtäminen
maaperän välittömässä läheisyydessä
syöksee hyvin suureen korkeuteen
miljoonia tonneja radioaktiivista pö-.
l y a j a r a d i o a k t i i v i s i a h i u k k a s i a . Nämä
putoavat. pitemmän tai lyhemmän
a j a n kuluttua lähellä sijaitsevien t ai
kaukaisempien alueiden maaperälle ja
niiden lähettämä säteily aiheuttaa ää­rimmäisen
vaarallisia biologisia v a i ­kutuksia.
Säteily VOI aiheuttaa kuo­leman:
tai hirviömäisiä seurauksia
Jälkipolvissa, seka vaikuttaa.vakavasti
j a lopullisesti i h m i s t e n perintötekijöi­h
i n . Juuri tama radioaktiivinen pöly
t a r t u t t i kaukana Bikiniltä purjehtivat
japanilaiset kalastajat j a heidän saa­l
i i n s a . On kysymys sokeista aseista,
joiden havitysvoima o n huomattava
teholtaan j a laajuudeltaan,, tilassa Ja
ajassa.
Tiedemiesten tehtävä on ollut j a on
edelleenkin levittää nama tosiasiat
tietoon j a saada ihmiset ymmärtä­mään,
etta nailta aseilta ei k u k a an
voi katsoa olevansa turvaa5a.
A s i a a n perehtyneet tiedemiehet v o i ­vat
olla s i t a mieltä, että nyt on t e k -
nilUsten mahdollisuuksien puitteissa
h a v l t t a a koko elama planeetaltamme.
Tama arvio perustuu laskelmiin. Jot­ka
nykyisten tietojen puitteissa ovat
patervia. mutta todiatuksen saamiseen
tanvitaan kokemusta.
k e n a i menettäneet ihmiset. On n a u ­rettavaa
l u u l l a , etta tällaiset luonnot­tomat
ponnistukset, j o i d e n t a r k o i t u k ­sena
o n k a i k e n hävittäminen olisivat
mahdollisia. - .
Y h t a totta on, etta n a i t a äärim­mäisiä
vaikutuksia tarkastelematta
me emme saa unohtaa, etta a t o m i - j a
vetypomien kaytto sodassa aiheuttaisi
hirvittävää hävityltä, jonka rirmalla
viime maailmansodan hävitykset
näyttäisivät a i v a n vahaisilta.
Meidän täytyy olla selvillä siitä
että ihminen, jonka on onnistu­nut
vapauttaa nämä voimat, jon­ka
vaarat hän tuntee, on myös
pystyvä estämään .niiden käytön
h a v i t y s t a r k o l t u k s i i n ja käyttä-'
maan niitä kaikkien onneksi.
Mutta sen toteaminen, etta ihmi­sen
vallassa on väistää nämä vaa­rat,
ei vielä riita.
Monissa U i m i s i s s a . v o i d a a n j a t k u ­vasti
herättää hermostunutta pelkoa,
jotä Soidaan vaarallisella tavalla
kayttaa hyväksi. O n tarpeetonta
muistuttaa t a a l l a s i l t a , k u i n k a eräät
ovat ivuodesta 1945 l a h t i e n h a l u k k a a s ­t
i levittäneet k a u h u n k u v i a niiata, hä­vityksistä,
j o i t a atomipHJmmi ja vety­pommi
voivat aiheuttaa, tarkoitukse­n
a a n tehdä niistä kylmän sodan asei­t
a erilaisissa muodoissa tapahtuvan
p o l i i t t i s en painostukaan h a r j o i t t a m i ­seksi
sen saadessa suoranaisen k i r i s ­tyksen
luonteen. Ja o n myönnettävä,
e t t a tama p o l i t i i k k a o n alusta alkaen
saanut eräiden h a l l i t u s t e n Ja yleisen
mielipiteen erään osan kohdalta j o n ­k
i n v e r r a n menestystä.
M u t t a menetettyään yksinoikeutensa
j a yliotteen Jouduttua kyseenalaiseksi
ne yrittävät käyttää kuvauksia läm-poydinaseen
kauhistuttavasta v a i k u ­tuksenpa
saadakseen aikaan kauhu-k
i r l s t y s t a . Ta t a kiristystä harjoite­t
a a n kansoja kohtaan, j o t t a ne s a a ­t
a i s i i n pakotetmksi taipumaan vaa­t
i m u k s i i n , j o i t a ei v o i d a puolustaa, j a
Siina to:ivossa, etta toiset kansat, j o t ka
eivat ole suoranaisen uhan alaisina
m u t t a itse terrorisoituja, puuttuisivat
a s i a a n neuvoen toisia alistumaan. T a ­ma
kiristysmuoto ei ole vähemmän
vaaralhnen.
Jatkuu
Lentokoneet
maatalouden
palveluksessa
K a r j a l a l s - S u o m a l a i s e n tasavallan
s i v i i l i - i l m a l a i v a s t o n lentäjien on tänä
vuonna tehtävä metsätalouden p a l ­veluksessa
paljon suurempi työ k u in
aikaisempina vuosina. Ensikerran
naissa toissa t u l l a a n käyttämään p i -
kalentokonetta A N - 2 .
5 Lentosatamassa laitetaan lentoko­n
e i t a valmiiksi tata tarkoitusta v a r ­ten
j a tarkistetaan lentokarttoja:
S u u r t a huomiota kiinnitetään lentä­j
i e n j a v a r s i n k i n n i i d e n valmentami­seen,
jotka tarpeen vaatiessa joutu­vat
pudottamaan palokuntalaisia l a s ­k
u v a r j o i l l a .
J o k u a i k a sitten laskuvarjohyppää­j
i e n ohjaaja J . V . Neverov teki l e n ­täjiä
valmentaessaan yhdessä päiväs­sä
kuusi-hyppyä kahdesta erilaisesta
lentokoneesta.
Lähipäivinä lentokoneet lähtevät
tasavallan eri puolille.
— C l i i l e l l a . jonka keskimääräinen I
levys o n 110 m a i h a , o n 2480 m a i l la
m e r e n r a n n i k k o a .
kaisemat uutiset ovat suurelta osalta
lähtöisin Yhdysvalloista. Osuustoi-mmnalhnen
uutisten vahttaja C a n a ­dian
Press on läheisessä yhteydessä
yhdysvaltalaisen Associated Pressm
kanssa. Nfema uutistoimistot, yhdessä
U n i t e d Pressin kanssa, syöttävät
myös suurimman osan Canadan
175 :sta r a d i o - j a 26 :sta " T V asemasta.
Tama tutkimus osoittaa myös, k u i n ka
korkeasti on sanomalehdistömme ja
radiomme monopolisoitu naiden suur­ten
uutistoimistojen kautta;
J o u k k o l e v i k i n omaavien julkaisujen,
kuten L i f e - j u l k a l s u n , Saturday Even-mg
Post jne., l e v i k k i nousee 150 m i l ­joonaan
kappaleeseen vuodessa.. Sen
vastapainona nahdaan, etta Canadan
(englanninkielisten) julkaisujen l er
v i k k i (Canadassa) on v a i n 27 miljoo­naa
kappaletta.
Sanomaleh tiemme- pilapiirrokset
ovat 100-prosenttisesti amerikkalaisia
j a ne menevät 2,5 miljoonalle canada-laiselle
joka viikko. Toronto Star
Weekly, joka on y k s i naiden p i l a k u -.
vien v a l i t t a j a , on l u o k i t e l t u sisältönsä
puolesta 80-prosenttisesti amerikka­laiseksi.
':
•--Sen Iisaksi Canadassa myydään
k u u k a u s i t t a i n 4: miljoonaa p i l a k i r j aa
(Comic books) — k a i k k i lalitoisiu
Y h d y s v a l l o i s t a . E l o k u v i e n a l a l t a n a h ­daan
etta v. 1953 o l i maassamme 1,906
elokuvateatteria j a niissä esitetystä
l,289:sta filmistä o l i 779 a m e r i k k a ­laisia,
elokuvia, 290 r a n s k a l a i s i a j a .147
brittiläisiä. Tama tutkimus osoittaa
vlela senkin, etta niista 260 nuljco-nasta
kerrasta k u n vuonna 1953 me­nimme
elokuviin, me naimme 44 m i l ­joonaa
j a l k a a Yhdysvalloissa valmis­tettuja
filmejä.- Canadassa valmis­t
e t t i in sma vuonna ainoastaan kaksi
elokuvaa.
M u s i i k i n alalla on C a n a d a n sävel-t
a j U l a p u l m a . Sata $400,000 p a l k k i o s ­ta
mmka Canadan radiot maksoivat
viime vuonna copy-right sävellyksistä,
meaiv m i l t e i k a l k k i Yhdysvaltoihin.
K a i k k e m populäarisempien sävellys­ten
canadalamen valmistaja sai p a l k ­kioksi
$3.50 viikossa!
Novelleista j a taskukokoisista k i r ­joista
ei pidetä tilastoja. Mutta sen
s i j a a n tiedetaan, etta viime vuoden
yhdentoista ensimmäisen kuukauden
aikana me tuotimme Yhdysvalloista ja
B r i t a n n i a s t a $3,128,000 arvosta koulu­j
e n oppikirjoja. Canada valmistaa
n o i n 50 alkuperäistä tuotetta joiden
yhteinen m y y n t i h m t a on n o i n $1,000,-
000.
RADIO JA TV
92 prosenttia
omaa radion; j a Toroi
dessa kolmesta perhee
175:sta radioasemasta
Y l e i s r a d i o n (CBG) or
j o i t a km poikkeuksia lu
ne (nama 21 asemaa -
ainoita radioasemia, jo
canadalaista ohjelmi
muut radioasemat käj
valloissa kannutettua
T a m a pitaa paikkansa
tyisesti omistetun TV
den. . ••: : .: . v ... •. •
Sen vastakohtana \
Yleisradiomme viime v
panos yksinomaan n
a l a l l a , Vume vuonna
radionaytelmasta, oli 2
tettu ja sovitettu cani
mesta. Kolmen asemt
tisesta laajalluksesta vii
v am 1,655 tuntia amer
j e l m a a . . • r •
Tasta huolimatta
suhteen suoritettu yleii
osoittaa, etta Yhdysväl
mat ovat populaarisemp
sa C B C : n TV-ohjelmall
v am 28 prosentin kann
Canadan k i r j a i l i j a in
neuvosto osoittaa, että
p:en kuukausien aikana
toukokuuhun viime vu
t a a n 38 prosenttia CBC
masta o l i alkuperältään
ohjelmaa. C B C : n tuoti
tavissa on a i v a n n liian
eika ole viela selvaa •'1
d a a n " ohjelmaa, mikä i
selle välttämätöntä.
N a m ovat asiat — n;
m i t a canadalaiset nake
j a lukevat, on " M a d e - lh
Se on m i l t e i kauttaaltaai
r i a , mikä, kayttaaksemn
x m sata vuotta sitten
bunelle antamaa lausunt
s i t a hirveätä pakanaihar
h a l u a .juoda kasvihuni
k u i n tapetun ihmisen pä
O n SIIS ihme, ettei me
n a a n tyrmätty talla h
Päinvastoin havaitaan,
laiset ovat nousemassa
He vaativat j a tukevat y
canadalaista taidetta rad
j a u r h e i l u r i n t a m a l l a.
L P P : n ohjelmassa SUO!
" k a n s a n tulee hyljätä ka
ryyttävät vaatimukset, :
v a l l a t esittää Canadi
useimmat canadalaiset oi
man ajatuksen.
Canadan
•— N o r j a n kauppalaiv£
j k y k y v. 1955 y l i t t i 7,000,0
kodeista -! se o n kolmanneksi suurin
"Lipaisi ennenkuin tipahti"
Tällaisten tosiasioiden seurauk­sena
liian monet nabet Ja miehet
orat omaksuneet alistuneen, koh-talonuskoisen
asenteen. - He mu­kautuvat
ajatukseen, että sotia
tulee aina olemaan ja etteivät he
voi niille mitään.
Mutta rauhanvoimien moninai­sen
ja vaihtelo-an toiminnan an­siosta
nUden . lukumäärä, jotka
alistuvat sodan kohtalonomaisuu­teen;
on suuresti vähentynyt Ja [
luopumJsasenteet pyrkii päivä
päivältä johdonmukaisemmaksi
ja juuri siten voimakkaammaksi
kasvavassa yleisessä mleUpiteessä
korvaamaan vakaumus, että on
Tassa on kuitenkin kysymys ko­kemuksesta
, jolla olisi se ainut- .
laatuinen ominaisuus, etta se hä­vittäisi
kaikki todistajat, jos sen
pitäisi vahvistaa ennakkoarviot.
Kuka uskaltaisi tällaisten olosuh­teiden
vallitessa >-rittäa hankkia
tällaista kokemusta? Joku huUa
tai muutamat hullut, voidaan vas-.
tata. Mutta minun tietääkseni
olisi maksettiava hyvin korkea
hinta sellaisen kokemulcsen to- '
teuttamiseksi, ja sentahden olisi
tarpeen ihmiskunnan ponnistus­ten
llikkeellapanö laajassa nUtas-sa.
•
Sitä eivät voi tehdä muutamat Jär-
V a n h o i l l a v i i s a i l l a oli tapana sanoa ^
etta " a l a hpaise ennenkuin t i p a h t a a ",
t a r k o i t t a e n s i l l a , etta v a i k k a j o t a k in
kuinka sydämestään toivoisi J a v a i k ka
uskoisikin sen tapahtuvan, n i i n se
saattaa s i l t i k i n jaada tapahtumatta-
K o s k a a n ei sUs pitäisi, mennä s a ­nomaan
jonkin asian j o tapahtu­neeksi
ennenkuin se todella tapahtuu.
J o i l l a k i n Ihmisillä nayttaa k u i t e n ­k
i n olevan sellainen hyvä tapa. että
nuoleskelevat sellaista mitä ei to­d
e l l a ole vielä tippunutkaan,
K u t e n muistetaan o l i esim. tapisee-r
a a j a - A a t u U a a i k o i n a a n s e l l a i s i a v l n -
keita.
K a a k k i h a n muistavat k u i n k a A a t un
uutistoimistot itään suoritetun hyök­käyksen
alkukuukausina i l m o i t t i v at
mahtipohtisestl maailmalle, että V e ­näjän
savijalkainen Jättiläinen on
kukistettu j a Jälellä o n v a i n "siivous­työt";..'
Tästä innostuneena mm. .eräs T o ­rontossa
ilmestyvä suomalainen a a t u -
l a i s u u t t a ihaileva lehtipalianen i n ­nostui
L e n i n g r a d i n p i i r i t y k s e n a i k a ­na
hihkaisemaan, että tuo. Venäjän
suurkaupunki o n jo mennyttä kalua.
K u n tassa lehdessä s i l l o i n hoksau-t
e t t l m , ettei pidä lipaista ennenkuin
t i p a h t a a j a etta A a t u n myrskyjoukot
eivat tule koskaan L e n i n g r a d u n pää­semään,
vakuutti mainitun lehden
t o i m i t t a j a uskovansa paljon muuta­k
i n Vapauden sanomaa, jos sellainen
I h m e tapahtuisi.
J a n i i n s i t t e n kävi. etta Leningrad
ei tipahtanut aatulalsten kielelle.
M u t t a n i i n on a s i a . e t t a " i h u l l u e i
viisastu vaikka huhmarissa survoisi;.'
Niinpä esim. mainitun aatulaista
aatetta kannattavan lehden t o i m i t t a ­j
a on e d e l l a m a l n i t u n k i n tapauksen
jälkeen syyllistynyt moneen saman­laiseen
.itsensä munaamiseen.
K a i l c k i tämä t u l i mieleemme k a t ­sellessamme,
m a i n i t u n lehden kesä­kuun
30. päivän numeroa, jossa etu­s
i v u l l a komeilee kissan korkuisilla
k i r j a i m i l l a painettu otsikko:
' E n s i askel Länsi-Saksan ase- .
v o i m i l l e " j a s en a l l a " L a k i h y ­väksytty
6,000-miehisen vapaaeh­toisen
perusjoukon muodostami­sesta".
N a l l e n mojovien otsikoiden alla s i t ­ten
kerrotaan: . . •
' B o n n i s t a tledoitettiin toissa­päivänä,
etta valtiopäivät myrs­kyisen
käsittelyn Jälkeen hyväk­syivät
ensimmäisessä lukemisessa
h a l l i t u k s e n ehdotuksen 6,000:n
miehen aseistamisesta . .
Tosiasia kuitenkin on, että B o n - '
n i s t a ei tiedoitettu siten k u i n edellä-olevassa
lamauksessa sanottiin.
S i e l a nimittäin tiedoitettnn t i i s t a i ­na,
kesak. 28. pnä. että "parlamentti
hylkäsi hallituksen lakiesityksen 6,000
vapaaehtoisen värväämisestä."
- Edelleen tassa B o n n i n tiedonannos­s
a sanottiin, e t t a tama oli huomatta­va
taka-askel L a n s i - S a k s a n . aseista-mlssuunnltelmille
j a n i i d e n sielulle,
Adenauerille. Ehdotusta vastaan k un
eivat äänestäneet ainoastaan sosiali­demokraatit
ja • m u u t a aseistamista
vastustavat ryhmät, vaan myöskin
osa Adenauerin oman puolueen j ä ­senistä.
.
M u t t a kumka eksyi Torontossa i l ­mestyvä
Suomalainen lehtiriepu vielä
kesäk. 30. p n a tuollaisen ankan s l -
' Niinhän tekivät koin
aikaisemmin ilmestyneet
l e h d e t k i n , . j o s k i n ne jo
päivänä tiesivät sanoa m
d e l l a oli. .
M u t t a m a i n i t t u suomi
k o m e i l i ankallaan viela 1
I myöhemmin.
O l i s i k o h a n ollut mmi
t o i m i t t a j a lähti JO keski'
konloppua viettämään ji
tiessään simautti kovast
sa Länsi-Saksan aseisi
Falstoilleen — lipasi en
p a h t i?
Saapa' nähdä, tuleeko
k a i s u a v a i Jaako tuon let
k i j a t mainitussa kysymyk
n i i n monessa muussakin
perättömän . j a tuulesta
uutisen varaan?
Eipähän se olisi ensi ke
kmpa viimeinenkään.
O n hyvä asia, etta san
k e r r o t a a n uutiset inah(
tuoreina, mutta jos tarkei
sistä j ä asioista kerrotaar
k u i n ne ovat tapahtuneet)
vuilleen päästämään? n o t a a n n i i d e n tapahtuueei
Ensinnäkin se johtui kiihikeastä k i l i n k i r j o i t t a j a mahdollis
" l l p a i s e m i s h a l u s t a " .
K u n t o i m i t t a j a ylen sotaisena mie­henä
toivoi B o n n i n pai-lamentin t e ­kevän
uutisessa m a i n i t u l l a tavalla —
uskoi n i i n tapahtuvan — r o h k e n i se
kertoa sen l u k i j o i l l e e n tapahtuneena
asiana.
n i i n se e i enää ole mltäl
kertomista, vaan ennustel
Kyllähän ennustellakin
ta s i i l o i n tulisi myöskin i
kysymyksessä ori roQUstu
pahtunut tosiasia. —