Vapaus, June 2, 1951

              ivana on kohne
paketlivalloU:
VA KAHVIA
lino 7 pannu
Sisältyi
• LIPLT
• XAKÖALA-MATKAT
• HOTELLIT
. . . . . . ..,,.--.....^.,v;.v,...
Kulut makselulle
matkalle^:
Greyho^ndiiIa
I Aurinkoinen Florida n $119.51
15 päivää
[Tämä rengasmatka näyttää teUle.
[koko satumaisen Floridan: Jackspn-vUlen
historiaUisen St. Augustinen.
miljoonan dollarin Marinelandin, S i l -
{VCT Springin la^ipohjaisine laivamat-
[kotaeen. Miamin, Miami Beachin. COr
1 ral Cablesin, Tampan, St, Petersbur­gin
Lake Walesin. Bok Singing .Tpwe-
[rin ja tarumaisen Key Westin.
New York City - $60.30
9 päivää
lVietättc viisi ihmetysten täyttä päi-
Ivääjä neljä loistavaa yötä maailman
I suurimmassa kaupungissa. . Näköala-
Imatkat Ylä- ja Ala-N6w Yorkiin.
iTimes Squareen,.Wall StreetiUe. Cen-
ItrarParkiiri, NBC:n Yleisradion Ja
[Television studioihin, Manhattan
iHarboriin. Lisaksi ovat matkat Kiina-llaiskprtteliin,
Greenwich Villageen Ja
|B3weryyri- •
Niagara Falls - $30.20
5 päivää i .
[ihmecHincri ja henkeäsalpaava hetki
itämän suurenmoisen putouksen näyn
Ijöhdosta. Käytte Lima Islandissa,
iTuulien Luolassa, Three. Sisters Islan-
Idissa. Quc^n Victorian puistossa, pu-ltouks;
n Kurkussa ja Pyörteessä. Nau-
Ititte "Maid of the Mist"-laivan mat­ikasta
putouksen juurella ja katselette
Iputousta värivalojen loisteessa illalla.
Chicago - $44.15
V- 5 päivää /
iNäköalamatka .Loöp'iin sekä North ja
Isouth Lake Shore-teillä, Ajatte ohi
jNavy Pierln, Gold Coastiri, Chicagon
lYliopiston rakennusten, Chicagon
Ikauniitteh puistojen. Pysähdytään
lElk's Kansalli."\en .Sotamuistomerkin
lluona, Tiede- ja Teollisuusmuseossa.
ekä Lorado Taftin "Fountain of
iTimessa". Iltamatka Kiinalaiskortte-llissa,
sekä myöskin Meksikolais-,' Vee
Inäläis- jä Japanilaiskortteleissa sekä
|<3hetto-kaupunginosassa.-;
Washington, D.C. - $66.65
• 9. päivää"';
iVietätte 3 päivää ja neljä yötä etukä-:
iteeri suunnitetulla. näköalamatkalla
öa "katselemalla itse paikkoja". Käy­kää
katsomassa Pyhän Pietarin Ja
avalin Kansallisia Katedraaleja,
atolista Yliopistoa ja Prasiskaanieh
Luostaria, sekä lukuisia tärkeitä Y h -
äysvaltain hallituksen arkennuksia.
ysvaltäin hallituksen rakennuksia.
Jexandriaan ja Mt. Vemoniin.
UNION BUS DEPOT
Puhelin 5-5671
31 Elm St E, Sudbury, Ont
Neljä työläistä loukkaantui ja aineellista vahinkoa tnU $50.000—$100.000 ar.
voöta, kun butadlene-tankki räjähti äskettäin Sarnian lähellä sijaitsevalla
hallituksen omistamalla keinokumitehdasalueella. Noin 2 tunnin ajan nou­sivat
tulenUei^t aina 200 jalan* korkeuteen valaisten öistä taivasta. Lukuis.
ten kaupunkiasuntojen ikkunat mrkyivfit Ja monet ihmiset joutuivat pako­kauhun
valtaan. .
Keskusammattikooilujen
toiminnasta Suomessa
G R E Y H O U I VD
(2-23-30)
Florist
KUKKIA KAIKILLE
TILAISUUKSILLE
74 Larch St. Puh- 3-1882 Sudbury
SUDBURY CAB
24-TUNNIN PALVELUS /
^oitUkaa:-4-4311 tai 8-8877
Kaikki matkustajat vakuutettu
I 9» Elm St. West. Sudburyl Ont.
. SYKES, D. C.
KIROPRAKTORI
|,31C?darst. Puhelin 3-7914
Sudbury
, ESPANOLA — PERJANTAISIN'
[6 Centre st. Puhelin 141
Pidentäkää kenkienne ikää
KORJAUTTAMALLA
"e ajoissa luotettavassa
korjaamossamme
Maki Shoe Repäir
SUO^LVLACVEN SUtJTABI
ne Elm St. East
Apteekin alla
Sudbury, Ontario
OPETUSNEUVOS H. J . HELVE-LAHTI
Keskusammattikoulukäsltc on Suo­men
ammattikasvatuksen työsaralla
melko uusi. silla vasta nelisen vuotta
sitten annetulla asetuksella perustet-ttiri
ensimmäiset valtion keskusam-mattikoulut.
nimittäin: Etelä-Hämeen
keskusammattikoulu Hämeenlinnaan,
Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti.
koulu Ouluun, Pohjois-Karjalan kes­kusammattikoulu
Joensuuhun sekä.
Keski-Suomen keskusammattikoulu
Jyväskylään. - ^Näiden keskusammatti-kpuliijen
syntyyn oli osaksi vaikutta­massa
erikoisesti sotakorvausteollisuu­dessa
todettu ammattitaitoisten työn.
tekijöiden riittämättömyys selcä myös
sodasta ikärsineen maan Jälleenraken-nussuunnitelmien
toteuttaminen. Jot­ta
keskusammattikoulut omalta osal-,
taan nopeammin pääsisivät ammatti­kasvatusta
antamaan, el katsottu voi­tavan
odottaa koulujen omien tarkoi­tuksenmukaisten
rakennusten valmis­tumista.
lEtelärHämeen: keskusam-..
ma;ttlkoululle vuokrattiin, kaupungilta
huoneisto, Pohjois-KarJalan keskus­ammattikoulu
sai «käyttöönsä Puolus­tuslaitoksen
. varikkorakennuksen,
Pohjanmaan keskusammattikolilulle
ostettiin vanha tehdasrakennus Ja
keski-Suomen keskusammattikoulu
sijoitettiin Puolustuslaitokselta' ostet­tuihin
vanhoihin parakkeihin. Näin
sijoitettuina pääsivät. Hämeenliimah
ja joensuun keskusammattikoulut
aloittamaan toimintansa syyslukukau­della
1946, Jjrväskyläri keskusanunat.
tikoalu aloitti: vuoden 1947 alussa Ja
Oulun keskusammattikoulu saman
vuoden syksyllä. '
•Edellämainitun, asetulcsen mukaan
on keskusammattikoulujeh tarkoituk­sena
antaa eri ammattialoilla valmis­tumaan
;pynkiville nuorille heidän
ammatissaan tarvitsemaansa tieto­puolista
Ja käytännöllistä valmennus­ta
siinä määrin, että hef sen perusteel­la
pystyvät suorittamaan ammatti-miehiltä
vaadittavat ammattlnäytteet.
iNykyisissä keskusammattlkoululssa
on toiminnassa 14 erilaista opinto,
suuntaa, nimittäin: metalli-, putki-,
maalaisseppä-, kirvesmies-, puutyö-,
rakennus-, muuraus-, sähkö., radio-,
vaatturi-, pukuompelu-, talous- Ja
parturi-kämpaamo.osastot.
Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena
noudatettiin pääkohdittain valmista­vien
anMnattlkbuluJen : opetusohjel­maa,
mutta Jsyksystä 1948 alkaen otet­tiin
käjrttöön . kesikusammattikouluja
varten laaditut opetussuunnitelmat.
Joissa on tarkkaan selvitetty kunkin
ammattialan sekä tietopuolinen *ttä
käytännöllinen koulutus.
Runsaasti toinen puoli koulussao-loajasta
nn käytähnöUistä työnopetus­ta
useimmiten koulujen työplaj oissa.
Koulujen omat rakennustyöt ovat an.
taneet viarsinkin rakennus-, niuuraus-
Ja sähköosastoille runsaasti työtä. L i ­säksi
. ovat oppilaat Joko lasku- tai
urakkatyönä: rakentaneet pieniä r a ­kennuksia,
Joiden rakentamiseen ovat
usein myös liittyneet.muuraus-, put.
k i - Ja sähkötyöt. Juuri täUainentyös-kentelymtioto
on osoittautimut toisen
luokan oppilaille erikoisen antoisak­si,
sillä, siinä. J^s missään, c ^ l l am­mattimieheltä
viäadlttavan työtaidon
aakkoset. v"'V
koko bppiajasta suoritetaan kesGcus^
ammattikoulussa koulumuotoisena o.
piskeluna yleensä 2 vuotta: Vain au­to-,
radlo-i pukuompelu- Ja vaatturi-osastot
ovat 3-vubtisia. Liiku vuosi
käsittää 240 työpäivää oUen työvllkcs.
sa 42 tuntia. Keskusammattlkoulusta
I^lästötodlttuksen saanut on yleensä
ennen ammattinäjrtteen suorittamista
t elvöllinen olemaan ammattialansa
työharjoituksessa alasta riippuen '.4—
2 vuottaa ;-Häirjoitteluajän\. pituuden
määrää koulum ppettojakunta annet­tujen
ohjeiden mukaisesti, huomioon­ottaen
samalla, miten t«itavak.<!l am­mattialallaan
kukin cppllas* on kou­lussa
osoittautimut, ~
Useita kymmeniä kcskusammattl-koulun
päästötodistuksen saaneita on
Jo suorittanut klsällltutklntoon liitty­vän
ammattlnäytteen. Esimerkkinä
mainittakoon, että keväällä lOSOikaik.
ki Etelä-Hämeen kcskusammattikour
lun pukuompeluosaston-TII luokan
oppilaat valmistivat viimeisenä työ­nään
koulussa ammattlnäytetyönsä.
Jotka ammattlcppllaslautakunta hy­väksyi
korkeilla arvosanoilla.
Hämeenlinnan Ja Joensuun keskus-ammattikouluihin
otettiin oppilaiksi
ensimmäisenä syksynä . lähes 300 :sta
pyrkijästä n. 60 % Ja v. 1947 kaikkiin
neljään keskusammattikouluun yh­teensä
l£^es 500:sta haikijasta 80 %.
Vuosi sitten oli hakijoita runsaasti tu.
hat,' Joista hyväksyttiin oppilaiksi
suunnilleen puolet. Kuluvalle- luku­vuodelle
oppilaita valittaessa ilmaan­tui
hakijoita jo lähes 1,400, Joista vain
noin kolmasosa voitiin tilojen puut­teessa
valita oppilaiksi, 6enjä!ikeen.
kun ensimmäiset oppilaat v. 1948 sai­vat
päästötodistuksensa, ^ n ^ piihin
kouluihin pyrkljölderi" määrk noussut
lähes kolminkertaiseksi, mikä seikka
Jo sinänsä on todistamassa. mielen­kiinnon
sekä samalla luottamuksen
heräämistä keskusammattikoulu Jen
tärkeään tehtävään maamme ammat-tikoulutustyössä.
Nykyinen oppilasmäärä edellämal.
nituissa neljässä keskusammattlkou-lussa
nousee suunnilleen I,00O:een.
Tarkoituksena on kuitenkin laajentaa
näiden koulujen toimintaa niin,;että
oppilasmäärä kussakin koulussa olisi
h. 500—600, Joten mainitsemani' ny-k}-
inen oppilasmäärä näissä neljässä
koulussa on lähes puolet tavoitteesta.
Tarkasteltaessa oppilaiksi pyrkivien
kuluvana vuonna lähettäniiä; hake­muksia
eri opintosuunnille,; osoittau­tuvat
auto- Ja sähköalat kalkkein ha-lutulmmiksi,
sillä vain nohi -viidesosa,
häille opintosuunnille pyrkijöistä voL
tiin lisrväksyä oppilaiksi. Lähinnä h a ­lutuimpia
opintosuuntia olivat puku­ompelu-,
metalli- ja riadiöälafc. Muii-.
rari-, rakennus., huonekalu-- Ja ta­lousosastoille
pyrkivien määrä' bn
kahtena viimeisenä vuotena c^oitta-nut
ilahduttavaa nousua. Seppäalälle
pyrkijöistä sensijaan on ollut jbrikun-verran
puutetta siltä huoIimattaV että
varsinkin maaseudulla oii" täiiiän' am-matlri^
harjoittajlsta suuri piiuteiS^^^
päii likainen ja osittain myös foimia
kysyvä työ lienee ollut poikia peloitta,
masisa hakeutumasta tälle alalle;
• keskusammattikoulun päästötodis­tuksen
saaneet ovat miltei poikkeuk­setta
päässeet hyyin sijoittumaan työ­paikkoihin.
Onp^. sattimiit tapauksia,
että työnantaja säadiakseen oppilaat
varmimmin palvelukseensa, oh: lah­joittanut
tämän opintosuunnan' oppi­laille
Jaettavaksi huomattavaan stlpch.
disumman. ' ' !
keskusammattikoiilulsta päästöto­distuksen
saaneesta on Jo nyt useita
hakeutunut Ja päässyt oppilaaksi tek­nilliseen
kouluun. Kun olisi tarkol-tuksenmi^
kaista, että keskusammatti­koulu
Jen parhaimmat oppilaat i>ääsi-vät
hakeutumaan myös teknillisiin
opistoihin ilman kesklkoulutuäänhon
suoritusta, on keskusammattikouluien
opetusohjelmaan viime syksystä; läh.
tien liitetty vapaaehtoisena aiheena
ruotsih- Ja englanninkielen opetiu.
Nämä kielikurssit ovat oppilaiden
keskuudessa saavuttaneet erinomaisen
suosion, sillä runsaasti puolet ;«ppi-lalsta
osallistuu niihin. •Tarkoitukse­na
on myös Järjestää vapaaehtoisia
matematiikan täydennyskursseja. Joi­hin
osallistujat tulevat läpikäymään
suunnilleen' keskikoulun, matematll-kanomilmäärän
käytännöllisessä muo-dossa.
, , '< '
keskusammattilunilujen 'töHhJntaan
liittyy -myös eri ammatt^löjfe itirssl-muötoinen
opetus. Jossa c^^^lmak.:^
sen tehneille Ja. muUIe. vastaavaua^
nsema£5a oleville ammatti^llaille
annetaan pääaslasfia tictii^Miolista
icoulutusta. Halutuimpia kumeja
ovat olleet teknillisen piirustuksen Ja
matematiikan kurssit, sekä myös pii­rustusten
timtemiskurssit metalli- et­tä
puutyöaloilla. Kurssien oppilaat
ovat useasti Jo pitemmän ajan työs-kennellet
: eri ammattialoilla ilman
ammatillista tietopuolista peruskoulu­tusta.
Tosin iiseat heistä ovat yrittä­neet
itseopiskelulla tai kirjeopiskelul­la
kartuttaa' ammattitietojaan, mutta
tällainen opintojen harjoittamlneii ei
ole läheskään niin tehollista kuin ices-kusammattlkoululssa
annettava kurs-
Biopetus, Jossa, määräilloiksl Järjestet­ty
opetus etenee kutakin kurssia var­ten
laaditun opetussuunnitelman mu­kaisesti
Ja opettajan henkllökohtaisel-la
panoksella.
Trygve Lie saapunut
Canadaan
OtUwa.^ Y K :n pääsihteeri saapui
eilen Ottawaan. Rockcliffin lento­kentällä
olivat häntä vastassa ulko­ministeri
Pearson Ja •YK:n Canadan
Järjestön presidentti Vincent Price,
Mr. Lie palaa takaisin New Yorkiin
sunnuntaina.
Etelä-Onlariossa
Toronto. Ensimmäisen kerran
ncIJSnncsvuosisadan aikana myönne­tään
peurojen ampumlslupa emi syk-s>-
na EtelS-Ontarlossa; ilmoittaa maa-
Ja metsäministeri Scott. Syynä sil^
hen on, että f:teIä-Ontariossa on l i ­sääntyneet
peurat huomattavasti.
Atinisteri sanoi, että Waterloo kaun*
tissa on nähty 50 peuraa käsittävä
lauma, Wellandin kauntissa on nähty
30 peuraa käsitt&vä lauma Ja monissa
muissa Etelä-Ontarion kaunteissa on
myöskin nähty. suurl0. peuralaumoja.
Muusinaoipumalupa, Jota. el ole an­nettu
kahteen vuoteen, annetaan tä­nä
syksynä vain Ontarion asukkaille
päärautatien pohjoispuolella. Metsäs­tyskausi
kestää marraskuun 15 päi­västä
joulukuun 15 päivään.
Port Plrancesln ja Pohjols-Ontarion
alueilla peuranmetsästyskausi ; tulee
olemaan lyhempi kuin aikaisemmin.
USA:i^ maailman valtaus­hankkeet
Islannissa
Rrj^jaTlkr^buiU. — Yhdysvalta,
laisia joukkoja saapui toukokuun alus­sa
Keflavlkiin Islannissa. .Samaan
aikaan Umoitettiln täällä, että Yhdys.-
vallat ja Islanti ovat Atlantin v6opi>
muksen puitteissa "solmineet 8opiw
muksen. jonka:mukaan Yhdysvallat
vastaa Islannin:puolustamisesta maa>*
ilman ollessa nykyisessä tilassa."
40 lentokonetta
Kiinalle
22 Oariiam' 6t.^ Sad6n|^«.«^|iit
••: Ilon!; Kontr. — Hong Kongin yli­oikeus
teki äskettäin päätöksen.' että
lentoliikettä harjoittaneiden' kenraa^ll
Claire Chennäultih Ja Whltlng Wlll-auerin
omistavat 4D lentokonetta^ on
luovutettava Kiinan Kansantasaval­lalle.
Asianomaiset ovat luvanneet
vedota päätöksestä Lontoon Privy.
Counclllln.
KOREAN SOTA LISÄNNYT
VALTAVASTI VOITTOJA
rastoalueen yksi rakennus..mutta sii­hen
ei voitu ennen omistussuhteen
siirtymistä tehdä korjaustöitä. — Kes-kl-
Suomcn keskusammattikoulu toi­mii
edelleen parakklkylässä jossa kou­lun
koko toiminta: on sijoitettu ns. 20
parakkiin. Piirustukset uutta rakenr
nuskompleksla varten ovat jo valmlL
na ja ensi keväänä roudan sulattua
päästäneen laajempaan rakennustoi­mintaan
käsiksi. — Pdhjols-Pohjan-maan
keskusammattikoulun .toimin-nan
sijoittaminen ostettuun vanhaan
tehdasrakennukseen on antanut run-
Valltettavastl ei tämä kurssltoimln- saastl korjaus- Ja uusimistyötä, mitä
ta keskusammattlkoululssa ole toistal.
seksi päässyt toivottuun laajuuteen.
Vain POhJois-FohJanmaan keskus-ammattikoulussa
on Järjestetty laar
Jempia ammatillisia kursseja muura­rien
Ja putkimiesten kouluttamiseksi.
iParhalUaan. on siellä käynnissä ver^
holiualan.. kurssit Ja lisäksi on - kulu-^
valla kevätpuolella suunniteltu Jär­jestettäväksi
ainakin maalausalan
kurssit. •
Edellämaiiiltut 4 valtion keskusam.
mattikoulua ovat tähän asti Joutuneet
toinilmaän varsin puutteellisissa olo­suhteissa,,
sillä omien tarkoituksenmu­kaisten
rakennusten rakentaminen on
määrärahojen vähjryden takia eälsty-nyt
melko hitaasti.
keskusammattikoulun vaUmo- Ja pa­jarakennus
valmistui viime: keväänä
Ja öh tähän rakennukseen nyt toistai­seksi
sijoitettu miltei kokonaan poi.
klen työnopetus. Muu opetustoiminta
sensijaan tapahtuu edelleenkin vuok­rahuoneistossa.
Varsinaisen työpaja-rakennuksen
pohjankalvuutyöt oyat
käynnissä ja. kuukauden kuluttua on
tarkoitus aloittaa: rakennustyöt, —
Pohjols-Karjalan keskusammattikou­lu
säl vasta vajaa vupsl-sltten hallin­taansa
pitkien neuvottelujen tulokse­na
Puolustuslaitokselta n. 2 ha:n suu­ruisen
varikkoalueen rakennuksineen.
Tosin tällä koululla on oiiut perusta,
misesta lähtien käytössään tämän va-työtä
el vieläkään varojen puutteessa
ole saatu päätteeseen.
Ammattikasvatusneuvoston v. 1947
Julkaisemassa Ammattikasvatuksen
kehittämisen lO-vuotlssuumätelmassa
esitettiin maahamme perustettavaksi
IsEekusammattikouluverkosto niin, et.
tä'maa Jaettaisiin 18 keskusammatti-koulupiriin
Ja kuhunkin koulupiiriin
perustettaisiin tämän alueen ammat­tikoulutuksesta
huolehtiva keskusam­mattikoulu.
Valitettavasti on tämän
suunnitelman toteutuminen Jäänjrt
paljon aikataulusta Jälkeen, sillä edel.
lämainittujen keskusammattikoulujen
lisäksi el ole saatu uusia perustetuksi
Tosin kuluvan vuoden valtion tulo- ja
menoarvioon on otettu 2 miljoonaa
markkaa Rovaniemelle perustettavan
Lapin keskusammattikoulunpiirus­tusten
laatimista Ja suimnittelutöitä
varten, Joten vuoden parin kuluttua
pääsee 5. valtion keskusammattikoulu
aloittamaan toimintansa. (Nykyisten
keskusammattikoulujen rakennustöi­den
ollessa vielä pahasti kesken tuot.
taa koulujen toiminnalle eniten hait-taa
o]}pilasasuntololden puuttuminen,
sillä monen maaseudulta kotoisin ole­van,
oppilaaksi hyväksjrtyn, on asun­non
puutteessa pitänyt luopua kou-lunkäyntlsuunnltelmlstaan
siltä huo­limatta,
että keskusammattikoulut
ovat tarkoitetut etupäässä maaseudul­ta
hakeutuvien oppilaitoksiksi.
Naisl^^ taitovoimistelu ja
s^n liykyihen taso Suomessa
Äskettäin jBUoritettiIn Suomen Ja
Ruotsin halsvblmtetelijalh taitokllpal-lu.-
Jossa tietenkin ruotsalaiset mm.
suoriutuivat yoittajlha. Ktlpalluse-lostusten
mukaan suomalaisiBt kui­tenkin
kykienivät hyvin lähelle tasa-vcrtaisiih
esityksiin Ja ehkäpä liik­keiden
naisellisessa sulavuudes.sa
ruotsaliaisten esityksiä parempaankin.
^Tekhilllsestl hiotummat ruotsalaiset
•kuitenkin Trcivät voiton.
Jo viime syystalvella Neuvo.stoIiiton
nalsyolmlstelijaln suomivierallun Jäl­keen
,'heräsi Suomessa kysymys, että
miksi Suomen naiset eivät pysty tasa­vertaisiin
esityicslln muiden voimis-
'telun suurvaltojen kanssa. Neuvosto­liittolaisista
voimistelijoista tässä yh­teydessä
kirjpltti mm. t V L i n Joulus­sa
"Marianne" seuraavaa:
.'.. Olivathan naiset useilla teli­neillä
Jopa aivan "miesmäistä" luok­kaa,
eivät niin, että heidän suori­tuksensa
olisivat olleet Jäykkiä vol-niaesitykslä.
vaah nö olivat valkeu­deltaan
sellaisia. Joihin emme ole ku­vitelleet
naisten pyst>wäh, VaHteat-kln
liikkeet suoritettiin sellaisella peh­meydellä
Ja rytailllä, että nämä suu­ren
Neuvostoliiton osavaltioita edus­tavat
taittu-it, samalla kun salvat
usein hengityksen IhastuksestÄ sal-
•pautumaän, aivan alheeillsesti johti­vat
meidät tuohon itsetutkiskeluua
jonka alussa mainitsimme."
Se että: suomalaiset ihastuksella ja
Ihmettelyllä joutuivat seuraamaan
'neuvostomaan tyttärien loistavia esi­tyksiä,
tuntinaan oman iielkkouten-
.sa, ei sinänsä osoita suomalaisten ole­van
Jälcssä pahasti muiden maiden
naisten taitovoimistelusta. On muis­tettava,
että kun neuvofctotyttäret
talvella kilpailiva Ruotsin naisten
maailmanmestarijoukkucen kanssa,
niin pääsi parhain ruotsalainen vas­ta
8 tilalle. Ja siltikin sanoivat ar-voötelljat,
että venäläiset palkinto-tuomarit
olivat hyvin avokätisiä pis­teiden
antamisessa ruotsalaisille.
Toisten arvostelujen mukaan olivat
neuvostoliittolaiset kokonaan omaa
luokkaansa, huomattavasti edellä
ruotsalaisista maailmanmestareista,
.Se että Suomen tyttäret kykenivät
nyt viimeksi hyvin lähelle tasaver­taiseen
kilpailuun ruotsalaisten icans-sa,
onomaian dh)ittamaan. että Suor
mcn naisten taitovoimistelu—^ sanioln
gucMnen miesten on maailman tai"
lovolmlstehin kärjessä, mikäli Neu­vostoliiton
yUvoimalset' tyttäret Jä­tetään
huomioimatta. Suomalaisilla,
mikäli erinäiset naisten voimistelua
kcskcvat rajoitukset saadaan poiste-tu
«:sl, on oppimalla neuvostomaan voi­mistelijoilta
tilaisuus nousta vieläkin
huomattavammalle tilalle naistenkin
taitovoimistelussa.
Parryq SomuL — Viime lauanUina
ilmoitettiin, että l9-vuotia8 Sam Os­borne
Torontosta hukkui McDonald
Järveen kun hänen kanoottinsa kaa­tui
Toinen kanootissa ollut John Stuart
piti kUnni kaatuneesta knnootUt»
kunnes' hänet pelastettiin.
Korean sodan tuloksena on veren-tahraamien
: dollareiden kultainen
virta vyörynyt Yhdysvaltain teolli­suuksien
omlstajaln kassaholveihin,
ylittäen kalkki entiset ennätylcsct.
Vuonna. 1950'Ilmoitetaan teollisuus­laitoksien
voittojen, ennen verojen vä­hennystä
olleen 23 biljoonaa dollaria.
Nämä numerot tylittävät 6t prosentilla
vuoden 1949! ennätysvoiton. Joka oli
$14,400 miljoonaa.
Nämä voitot eivät vielä sisällä nllta
huimia palkkoja mitä on maksettu
yhtiöiden korkeimmille virkailijoille,
Joista monet ovat samalla yhtiöiden
suurimpia-osakkeenomistajia. Niissä
ei myöskään' näy njs. salatut voitot.
Nämä voitot eivät myöskään sisällä
pankkien, vakuutusyhtiöiden eikä mo­nien
muiden,Wall Streetin valtakun­nan
osien voittoja.
Voittojen tekomahdollisuudet • eivät
ole milloinkaan olleet ruusuiscmmat
kuin nyt vuonna 1951. 650 suuryhtiön
voitot tämän vuoden 3 ensimmäisen
kuukauden aikana olivat 30 pros. suu­remmat
kuin viime vuonna, sanotaan
New Yorkin National City pankin
toukokuun katsauksessa .
kolmekymmentäkahdeksan rauta-
Ja tcräskorporatsionia sai $176 miljoo­naa
puhdasta voittoa, sen Jälkeen kun
verot oli vähennetty Ja 10 pros. voi­toista
pllloltettu. 23 öljy-yhtiötä sai
nettovoittoa $377 miiJ., 50 pros. enem­män
kuin edellisenä vuonna samalla
ajalla. (Neljänkymmenen kemikaali-yhtiön
voitot olivat $168 mllj., 17 pros.
enemmän kuin V. 1950.
E. L DuPont, Jättiläismäinen kemi-kaalitrusti,
maailman suurin kuole-mankaupplas.
sai bruttovoitoksi $145
milj. Jä puhtaaksi $59 miljoonaa. Se
oli 5 miljoonaa enemmän kuin ensim­mäisen
kolmen kuukauden aikana
vuonna 1950, kertoo Wall Streetin
Journal huhtikuun. 28 päivän nume­rossaan.
• •
Charles voittanut
kahdeksannen kerran
Chicago.— Ammattinyrkkeilyn ras­kaansarjan
maailmanmestari Ezzard
Charics voltti täällä- keskiviikkona
kahdeksannen kerran puolustaessaan
maailmanmestarin kruunuaan 181.5
paunan painoista raskaan keskisarjan
mestaria Jocy Maximia vastaan. Ot­telu
oli neljäs näiden kahden sarjan
mestarien välinen koetus siitä kyke.;
ncekö kevyemmän sarjan mestari
voittamaan raskaassa sarjassa Ja
Maximin sanotaan olevan varman sii­tä,
että hähcUä ei ole mitään mahdol­lisuuksia
riistää Cliarlcsin kxuimua.
Ottelua- oli seuraamassa ainoastaan
7.226 henkilöä mutta siltä huolimatta
sai Charics ottclu.sta $62,147.60 pal­kan,
silHl ottelun televisio-oikeuksista
maksettiin $100,000. Maxim sai $31;-
073.
IHMEELLISTÄ
— Luin tänään lehdestä, että erään
lehmän mahalaukusta oli löydetty
kauluksennappl.
— Kuinka kummascttcn lehmä
päässyt lipaston alle?
KOKEILKAA
,y4<jj:ij,;~,
. JUOMAA
ityvS$ ykiin tai seassa'
SUPEBIOB BEVEBAGE
\ PtJHÖJN 4.43läl
30S AUtlnson Si. Sädbnry
m
m
DR. 11. H O Ö ^
LAAKXRI JA KIHUBOI
Pah. 7-1SS5 EoUla ^ a l ^ i
— Kaikki Helsingin kunnalliset Ja
myöskin valtion koulut luovutetaan
käytettäväksi olympialaisvieraiden
majoitukseen.
Sudbury Footwear
Vanhin suomalainen jalkineillke^;
Sudburyssa.
E. LATVALA
21 Larch King Edward raken.
F I N N I S H BAKERY
VEIKKO KETOLA
PuheUn 6-664»
382 Antvirerp St. Sudbmy
SUDBURY CLINIC^
liäkärit ja kirurgit '
DR. S. S. POLACK f
DR. R. M. THOMSON '
D R : J. W . DAVIDSON \ s
DR. J. M. TAINSH
DR. P. R. PYPE T ä
Hammaslääkärit ''
DRt I. O. POLACK
DR. L. N. HOBBS •
Suomalainen tulkki ' *
130 Elm St. E., pah. 3-tm, SndbHry
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifMmiiiiHiiirtiH^iiiiii
Dr. John W, Häidät
LAAKARI JA KIRURGt !
Puhelimet: Konttori 4-4J03
/ - Kotiin 3:1232
Huone 201 —67 Elm St. ^
ReccntTheatre BoUdlnT •
llllllllliilllililillllllllllllllillllillflllllll
Tarkistuttakaa sllmann*
franh R. Block RJi).
' . Optometristlllä \
KOIITUULLISEr MARSUT*
"Tl ,
nUON^ 410 - Mackey njkenai»-
P U H . 4-4014 DVBBAAK N .
JAMES H. DAVEY
KOKSIA . KOLIA - PUITA
Parhaimpaa dIJ7tty&
•trokerl-koUa
PUHELIN 6-8641
177 Kathleen St. W. Sudbury
MARTIN SENOUR
100% PURE;
MAALIT j
J A S
VERNISSAT|
O V A T A I N A i
L U Q T E T T A V I Ä I
Täydellinen valikoima !n3
aina varastossa ti
MAALAUKSEN A I K A M M l
ULKOMAALI
Antaa kauneutta
j a suojelusta
15 eri väriä josta valita
SISÄMAALIT
NEU-TONE NEU-GLOSS
NEU-HI-GLOSS
Nykyaikaisissa vaaleissa väreissä
joilla voitte saada silmäänpistä-vän
ja iloisen koristuksen aikaan.
MULTI-USE EMALJIA i
Voidaan käytätä sisällä ja ulkona -—-Yksi
kerros peittää — 16 kaunista väriä I •: :!
I
-'•''rl
%;
* rs*
: « iW
i l
'i':9SÄ
:''#^rtti
.... . i . , , .•...,>...\-.'V:. vi; : i .:^:'4' > : ' i ; ,-'j:':/>ViV--;^^^