Vapaus, January 12, 1961

              /
S:vu"2 Torstaina, tammik. 12 p . ^ Thursday, Jan. 12, 196
VAPAUS
(LIBERTY) — Independent Labor
Telephones: Bus. Office OS. 4<^4;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi.' Editor W. Eklund. MalUng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Organ of Finnish Ganadians. E s -
tablished Nov. 6, 1917. Authorized
a| second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice • weekly: Tuesdays,
niursdays and Saturdays by Vapaus
Puffltehing Company Ltd., at 100-102
Elin(3pt. W.. Sudbury. Ont., Canada.
Advertisirig rates upon appllcation.
Translation free of charge. .
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: l vk. 9.00 6 fek. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Farmielämän vertailua
Guelphlssa pidetyssä "Marketing and Go-operation" kon­ferenssissa
sanoi Ontarion maatalouskoulun ekonomisti, tri
M. A. MacGregor viime keskiviikkona pitämässään puheessa,
että sikojen-kasvattajien lukumäärä _olisi Ontarion maakun­nassa
vähennettävä 70,000:sta 20,000.een, silla lukumäärälli- \
sesti pienempi määrä suurtuottajia pystyy tehokkaampaan
tuotantoon. ___ _
-"•Kysyttäessä, että mitä tapahtuu mailtaan karkoitettaville
sikojen kasvattajille — tässä tapauksessa Ontarion 50,000:lle
farmarille, tri MacGregor- sanoi asiallisesti puhuen, että
'*öl6mmeko me veljemme vartioita". Toisin sanoen, kiinnit­tämättä
lainkaan huomiota farmarien joukkomittaisen mail-taicarkotuksen
inhimillisiin pulmiin, tri MacGregor myönsi;
että se aiheuttaa "pulman" mutta sanoi, "tämä mailtaan kar-koitettujen
farmarien ongelma on sosiaalinen eikä taloudelli­nen'pulma".
' .'Samassa konferenssissa Ontarion sikojen kasvattajain
osuusliikkeen (Hog Producers' Co-operative) puheenjohtaja
"VVv Mclnnis sanoi, että noin 400,000 ihmistä on jo jättänyt
maatalousalan eikä ole mitään merkkejä tämän suunnan
niuuttumisesta. "Hallituksen pitäisi auttaa" tätä siirtymistä
hän sanoi. "On vaikeata kun pieniä tuloja farmilla nautti­villa
ihmisillä ei ole mahdollisuutta muuttaa pois, vaan hei­dän
täyty pysyä paikallaan ja kärsiä. Hallitus voisi auttaa
lisäämällä ammattikoulujen lukumäärää ja antamalla maal-takarkoitetuille
(displaced farmers) tilaisuuden ammattitai­tonsa
parantamiseen. Jos mies voisi siten kohottaa tulonsa
2,000 dollarista 5,000 dollariin, siitä hyötyisi tämän miehen
lisäksi koko maakunta."
• Tässä on kuitenkin se "jos"! Mitä mahdollisuuksia on
fairmareilla, joitakin aniharvoja onnellisia yksilöitä lukuun­ottamatta,
ansaita kaupunkiin tultuaan $5,000. vuodessa silloin
kun tuhansia ammattitaitoisia ja muita työläisiä on miltei
pysyvästi työttömänä?
'^r -Eräs mainittuun konferenssiin osallistunut henkilö kiin-rirttikin
huomiota siihen tosiasiaan, että suurin osa niistä
mailtaan karkoitettavista sikojen kasvattajista tulee olemaan
yli 35-vuotiaitä, ja, vaikka he hankkisivat itselleen uuden
ammattitaidon, he eivät pääsisi sittenkään teollisuuden pal­velukseen
siksi kun he ovat jo "liian vanhoja". Hän kiinnitti
huomiota siihen, että hallituskin on syyllinen: siihen syntiin,
jotta yli 35-vuotiaat ovat "liian vanhoja" työhön otettaessa.
Mitä tällainen "suunnitelma" tarkoittaa käytäntöön so­vellettuna,
se jääköön lukijan ratkaistavaksi. Todettakoon
puolestamme vain se, että farmarien maaltakarkoitus on ny-
Iq^ään täydessä käynnissä muidenkin farmarien kuin sikojen
kasvattajien keskuudessa, ilmennen se mm, tuhansien far-mtän
seinille joka vuosi naulattavista "mjrytävänä" ilmoituk­sista,
puhumattakaan nyt "nuorison paosta maalta."
r. ^-Farmarien joukkomittainen mailtaan karkoittaminen
"kannattamattomuussyidenV perusteella on ehkä aiheuttanut ;
sen, että nykyään ei enää peloitella niin paljoa farmareitam-me
• sillä, että "sosialismi" uhkaa' viedä heidän farminsa ja
omaisuutensa "kolhooseihin". On osoittautunut, että juuri
kapitalistinen kehitys karkoittaa farmarit tiloiltaan, ei osuus-toimiiMiaUisiin
suurtiloihin—- vaan kaupunkien leipäjonoihin
. . ..Tässä yhteydessä kiintyy huomiomme myös sosialistisen
rpaailmanosan; ennenkaikkea Neuvostoliiton maanviljelijäin
^eipaan. Siellä ei tehdä mitään suunnitelmia maanviljeli­jäin,
karkoittamiseksi kotikonnuiltaan, vaan uusien peltojen
raivaamiseksi suuressa mittakaavassa sekä maanviljelijäin
tulojen ja elinmahdollisuuksien parantamiseksi.
l -jCukaan ei haluakaan väittää, että esimerkiksi Neuvosto­liitossa
maatalousväestö olisi jo päässyt Eedenin puutarha-elämästä
nauttimaan. Mutta kukaan ei voi kieltää sitä, et­teikö
heidän elintasonsa parane kiihtyvällä vauhdilla jatku­vasti
vuodesta toiseen.
Ja vuodenvaihteen uutistiedot viittaavat siihen, että siel­läkin
tehdään uusia "suunnitelmia"^ maatalouselämän tii­moilta.
: Luokaamme lyhyt silmäys canadaläisissa päivälehdissä
julkaistuun Ludmilla Shapiron erittäin mielenkiintoiseen
Moskovan kirjeeseen, missä puhutaan suunnitelmasta, jonka
inukaan siellä haaveillaan jotakin aivan "mahdotonta" ^
nimittäin sellaisia maanviljelijäväestön kaupunkeja (agrogo-rodeja),,
missä eletään aivan "kaupunkilaisittain".
•/^fAgrogorods-pefiaate tuntuu utopialta", sanoo kirjoittaja
ja selittää: sanomalehti Komsomolskaya Pravda on esimer­kiksi
sanonut, että 'on helppo kuvitella lähitulevaisuudessa
uudisviljelysalueen valtion farmia korkeasti teollistettuna
laitoksena, missä on 7-tuntlnen työpäivä ja myöhemmin 6-
tuntinen päivä. Asukkailla on kaksi tai kolmekin ammattia.
He-ovat työssään kautta vuoden. Kaikki tykkäävät mennä
joka päivä ajoneuvplla työpaikalleen ja sieltä takaisin kotiin.
Minkään p_erheen elämässä_ei ole merkkiäkään aikaisemmas-
Monopolit syyllisiä Belgian
nykyiseen vaikeaan talouskriisiin
; Y l i 500,000 Belgian työläistä on
lakkoutunut Belgian hallituksen
ehdottamaa taloudellista kiristyspo-l
i t i . k k a a vastaan, jonka tarkoituk­sena
on' työläisten kustannuksilla
korvata ne tqlot. jotka' menetet­t
i in Kongon itsenäistymisen takia.
Hallituksen suunnitelman toteut­tamisen
johdosta belgialaisten
työläisten verot nousivat $123 mil­joonalla
j a huoltopalvelusta vähen-flisttäisiin
$198 miljoonalla.
Onko totta, että siirtomaan me­nettäminen
— tällä kertaa--kysy­myksessä
Kongo ^ pakoittaa laske­maan
työläisten elintasoa imperia-lisaisessa
maassa; taikka pä.nvas-toin,
että imperialistisen maan työ­läiset
hyötyisivät siirtomaasta?
Monia vuosia ennenkuin Kongo
sai itsenäisyytensä, työttömyys, eri­koisesti
etelässä olevilla k i v i h i i li
alueilla, lisääntyi Belgiassa ja
yleinen elintaso laski.
Kirjassaan "Belgian Trustit"
Pierre Joyes, belgialainen marxi­lainen
taloustieteilijä, viittaa täl­laiseen
suuntaukseen.
Noin 200 yhtiötä hallitsee bel-giari
tatloutta-, 1948—1958 välisenä
0 0 OC 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * ^
SYNPKMÄ-
PÄIVIÄ
Vie Järvis, Toronto, Ont., täyttää
sunnuntaina, tammikuun 15 päivä­nä
76 vuotta.
Sylvia Löppönen, Toronto, Ont.,
äyttää sunnuntaina, tammikuun 15
pnä 76 vuotta.
J . A. Heinonen, Sudbury, Ont.,
täyttää tiistaina, tammikuun 17 pnä
86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-ain
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Kuuluuko Hankoniemi
Suomelle? — X
Vastaus: Kuuluu. ^ " '
Kysymys: Minkä arvoinen on
N L : n rupla Canadan dollariin ver­raten;
X.
. Vastaus: Koska"''Yhdysvaltain ja"
Canadan dollarit, ovat nyt arvossa
osapuilleen samoissa, ne vastaavat
N L . n 90 kopeekkaa, eli 1 r u p l a on
noin $1.10.
K i r j . B I L L DEVINE
aikana kivihiiliyhtiöiden määrä las­k
i 84:stä 52:eeii ja 1960 o l i niiden
lukumäärä laskenut 47:ään.
Joyes kuvaa Belgian pääoman
keskittymistä j u u r i vähän ennen si­tä
aikaa kun maa l i i t t y i yleismarkki-n
o i h i n . V v . 1948—1953 välisenä ai­kana
keskimäärin tapahtui vuosit­t
a in 15 yhtiön yhdistymistä. ,
V. 1954 tapahtui 37, 1955 51,
1956 66 j a 1957 39 yhdistymistä.
Belgiaa halitsevat _Jinanssijätti-läiset
ovat Soeifete Generale de
Belgique, Solvay,^ Brofina-Cofindus.
Boerenbond EmpaTn; Lambert ja
Sofina. Kalkein voimakkain naista
on Soeiete Generale.
Samaan aikaan ja varsinkin myö­hemmin
monopolit panivat entistä
enemän omia miehiään hallituk­seen.
Sitten toisen maailmansodan
eri halituksissa oUutte 40 ministe­riä
oli suoraan yhteydessä finans­si-
: ja teoUisuusyksinvaltiaihin.
Joyes osoittaa, että kun yhteen
aikaan kapitalistinen, keskitys pe­lasi
myönteistä osaa Belgiassa ol­len
tekijänä, kuten Lenin^ sanoi,
"suuren tuotannon sosialisoinnin
kehittämiseen", n i in myöhemmin se
on osoittanut yhä enemmän suun­tausta
pysähdystilaan, rappeutu­miseen
j a paratismiin.
Tällainen suuntaus osoittautuu
selvästi tuotannon hidastumisessa.
Tämän ohella suuresti paisunut
byrokraattinen koneisto on kasva­nut.
Hallituksen työläisten määrä
on lisääntynyt y l i kuuslkertaisesti.
Trustit saavat satumaisia' voitto­ja
asevarustelusta. Yv. 1950—59
välisenä aikana Fabrique National
d'Armes de Guerre sa ivoittoa noin
600 milj. frangia.
Samoin on ollut havaittavissa
belgialaisten työläisten lisääntyvää
riistoa ulkomaalaisen pääoman ta­holta.
V. 1959 lopussa toimi 240 ame­rikkalaisen
yhtiön alayhtiötä taika
toimistoa — 150 niistä sitten so­dan
päätynfisen jälkeen. Yhdysval­tain
sijoitukset Belgiassa on $200
miljoonaa.
Ranskalaisia, brittiläisiä j a länsi-saksalaisilla
trusteilla on myös suu­r
ia sijoituksia Belgiassa.'
MonopoMen voimistuminen Bel­giassa,
hallitusbyrokratian lisäänty­minen;^
asevarustelusta johtuvan
taakan kantaminen j a nyt ulkomaa­laisen
pääoman lisääntynyt riisto,
ovat Belgian nykyiseen ki-iisiin syy­päitä.
— ' ; : :
Kongon itsenäisyys merkitsee
voittojen menettämistä, ei Belgian
työläisille, vaan Belgian monopo­leille.
Mutta Belgian työväenluokkaa,
eikä monopoleja kehoitetaan kor­vaamaan
nämä menetykset.
(On muistettavaa, että Belgian
monopolisteillä on edelleenkin sor­mensa
Kongon lihapadalla.)
Tosiasia on; kuten Kongon itse­näisyyden
jälkeen todettiin pyöre­än
pöydän konferenssissa, että Bel­gian
kaikista kansallistuloista o l i
Kongon osuus 4—6 prosenttia. Täs
tä hyötyvät hyvin vähän tavalliset
belgialaiset, mutta sitä enemmän
niiden yhtiöiden, jotka komenteli­vat
Belgian entisiä siirtomaita,
suuret osakkeenomistajat.
Samalla kuin riistoa lisättiin koti­maassa,
niin Belgian monopolistit
kehittivät sen huippuunsa Kongossa.
Kaikkien maiden työväenluokka
voi oppia tästä sen, että monopolti
keräävät voittoja ja että työläiset
n i in imperialistisissa kuin myöskin
siirtomaissa menettävät imperia­lismin
takia.
Imperialististen maiden työväen­luokan
edut voidaan parKäiten puo­lustaa
edistämällä siirtomaakanso-jen
itsenäisyystaistelua, auttaa nii­den
teollistamista ja siten nostaa
elintasoa sekä rajoittaa monopolien
valtaa omissa maissaan.
TIM BUCK ZO-VUOTIAS
Pääministeriä kehoitetaan toimimaan
liyökkäyksen estämiseksi Kuubassa
T;oronto. — Canadan Rauhankone
gressin puheenjohtaja tri James G.
Endicott on lähettänyt Havanasta,
Kuubasta, sähkeen pääministeri
Diefenbakerille pyytäen häntä ke-hoittatmaan
Yhdysvaltain hallitusta
"pitämään kätensä i r t i Kuubasta".
T r i Endicott parhaillaan on kah;
den viikon vierailulla .Kuubassa
Kuuban Rauhankomitean kutsusta
edustaen Maailman Rauhanneuvos­toa.
Hän tiedoittaa, että Kuuban
asukkaat ovat jännitystilassa. V i -
KERJUUN ASEI^ESTA SIETÄISI
KOKEILLA JOTAKIN PAREMPAA
. . käan maakunnan pääk^pungissa,
ta kyläelämästä. He nojaavat-kaupunkien-mukavuuksiin ja --^tä tavallista "our Western way of
Jtauneuteen, - H e rakastavat omaa m_aatal_ousk'aupunloään.'
r "Artikkelissa jatketaan; 'Todellakin maatalouskaupunki.
A^van turhaan_4x)tkut ihmiset yrittävät vältellä tätä himeä.
Tämän uudisviljelyalueemnaatalouskaupunki on rakennettu
nelikerroksisista taloista, ..jotka ovat kaikkein taloudellisim-v
pia,. Jcaikkine mukavuuksineen: juoksevine vesineen, putki-tuksineen,
kylpyhuoneineen ja kaasuineen. Maatalöuskau-pungeissa
on koneiden korjauspajoja sekä tehtaita maatalous­tuotteiden
valmistamista varten . . .
*' 'Kadut ovat asfalttipäällysteisiä. Kenelläkään ei ole
maatalouskaupungissa omaa yksityispuutarhaansa, ei mitään
karjaa eikä siipikarjaa — työläiset eivät niitä tarvitse.'
" . . . Jos tulevaisuuden maatalouskaupunkien systeemi
tulee suosituksi, silloin on (maanviljelysalueilla) yksityis­asuntojen
ja yksityisten puutarhojen väistyttävä tieltä. Sa­nomalehti
Kazakhstan Pravda väittää, että Pohjois-Kazakhs-tanissa
uudisviljelysalueiila olevia lukuisia nykyaikaisia
maatalouskeskuksia voidaan hyvällä syyllä sanoa jo maa-talouskaupungeiksi
(agrogorods) . . .Vaikeuksista huolimatta
Neuvostoliiton maataloussuunnittelijat voivat hyvinkin pan­na
maatalouskaupungit kokeilulle uudisviljelysalueiila . . .
lEräs Tass'in uutistieto joulukuun 16 päivältä kertoo, että
ensimmäinen ryhmä tehdasmaisesti valmistettuja kerrosta/
Toront<^. — Toivomme että ^teillä
k a i k i l l a o l i hyvä joulu j a että" uusi
vuosi t u l i s i olemaan onnellinen ja
rauhallinen. Täällä "pääkaupungis­sa"
vietettiin joulua j a uuttavuotta
entiseen tapaan. Kauippiaat tyrkyt­tivät
tavaroitaan xoimakkain mai­nostempuin;
Väkijuomatehtaatkin
ovat saaneet luvan reklameerata
tuotteitaan sanomalehdissä,, radios­sa
j a TV:ssä. Kaiketi väkijuoman
valmistajilla oli hyvä joulu, koska
myymälät olivat täynnä ostajia ja
ennätysmäärä humalaisia autonaju-reita
maksoi sakkoja j a jotkut me­nettivät
ajolupansakin. Onhan tääl­lä
monituhansinen työläisjoukko
j o i l la ei varmaan ollut hauskaa jou­lua,
tarkoitan niitä lähes 57,000 työ­töntä,
joista siinä 20,000 elää kun-nanavustuksella.
Scott Missionkin
soppjilinja Spadina Avenuella o l i
juhlain aikana n i i n pitkä että jotkut
pyörtyivät kun p i t i jonottaa soppa-annosta
niin kauan, kertoi pääkau­pungin
päivälehti. Tällaista se elä­mä
on juhla^aikanakin täällä r i k -
l i f e ".
Oli meillä sentään uuttakin näh­tävää
ja kuultavaa. Se nk. itsenäir^
nen valistus- ja kulttuurtTähde. T V
Channel 9, avasi ovensa. Toronton
ja ympäristön asukkaille uudenvuo­den
päivänä suurin markkinajuhlal-lisuiiksineen.
Asema antoi ohjel­maa
jatkuvasti 18 tuntia. Ohjel­massa
esiintyi suuri joukko paikal­lisia
laulajia, soittajia y.m. taitei­lijoita
ilman maksua j a ohjelman ai­kana
kerjättiin rahalahjoituksia ta­kapajuisten
tai synnynnäisten mie­lisairautta
sairastavien lasten hoi­don
turvaamiseksi. Rahaa sanot­tiin
saadun y l i 200 tuhatta dollaria
loja on rakenteilla No 6 valtion
tilalla Yangi-Yer alueen uudis-viljelysalueella
. . ." :
Eroa on siis suunnitelmilla ja
suunnitelmilla. Mutta jääköön
tämäkin vertailu lukijan omak­si
tehtäväksi.
joka oli mielestämme hyvä saavu­tus
kun huomioimme että suurin
osa lahjoituksista t u l i vähävaraisil­ta.
Ohjelman suhteen ei ole meil­lä
paljoakaan sanottavaa, koska ko­ko
homma oli sellaista sirkusmei-ninkiä,
-75 pros. ohjelma-ajasta käy­tettiin
rahan kerjäykseen. Mieles­tämme
kerjäyksellä ei kuitenkaan
suurta turvaa lapsille j a yleensä
mielisairaille saada aikaan, se on
"too little and t o o l a t e " , nykyisessä
tilanteessa, koska kuulimme ohjel­man
aikana sanottavan että Onta­rion
maakunnassa on nelisen tuhat­ta
lapsi-mielisairasta jotka tarvitse­vat
hoitoa nykyhetkellä, mutta heil­le
ei ole tilaa hoitoloissa. Kun tä­hän
lisätään ne tuhannet aikuiset
hermo- tai mielisairaat niin tuskin
heidän hoitokustannuksiinsa ker-jäystulot,
vaikka kuinka onnistu­neet,
riittävät. Mielestämme . T V
aseman omistajat olisivat tehneet
paljon paremman palveluksen jos
he olisivat ohjelman kautta vaati­neet
hallitusta ryhtymään toimenpi­teisiin
j o i l l a voitaisiin alkaa korr
jaamaan niitä syitä mistä tällaiset­k
in sairaudet johtuvat.--Hyvänä
lääkkeenä_Jehdottaisimme: lopettaa
veronmaksajien rahan haaskuu so­tavarustuksiin.
Avata kauppasuh­teet
kaikkien maitteTT kanssa^ eikä
vain niiden kanssa j o i l l e jänkit an­tavat
luvan. Ts. toimia~rauhan ja
ystävällisten suhteiden saavuttami­sen
puolesta. Tästä kyllä riittäisi
varoja jolla voitaisiin rakentaa riit­tävästi
sairaaloita, kouluja, halpa­vuokraisia
asuntoja, maksaa riittää
vä vanhuiudeneläke vanhuksille ja
kaikille olisi työtä. Mutta tuskin
Channel 9, tällaista ohjelmaa hy­väksyy
; . . H e i d ä n tunnuksenaan
on " T V as i l ought to be" j a tähän
asti se o n ollut jänkkienTV:n mat­kimista.
Paljon mainostuksia ja
vanhojen filmien esityksiä. Silloin
kun meiliä on aikaa seuraamme
kan.san omistamaa CBCChanncl
kuutosta, koska siitä saamme näh­dä
myös hyviä canadalaistcn esittä­miä
näytelmiä y.m. "eläviä esityk­siä".
Onnellista uutta vuotta toi­votamme
kaikille. — cjl.
ranomaiset ovat ryhtyneet toimen­piteisiin
torjuakseen . Yhdysvaltain
j a muiden, asevoimien hyökkäys­uhan,
joka näyttää mahdolliselta.
Senjälkeen. kun Yhdysvallat katkai­si
diplomaattiset suhteensa tilanne
on kehittynyt äärimmäisen vaka­vaksi.
. T r i Endicottin pääministerille lä­hettämän
sähkeen sisältö on seu­raava:
'Kehoitan teitä heti pyytä­mään
Yhdysvaltain pitämään käten­sä
irti Kuubasta. Nyt on, olemas­sa
selvä j a hetikohtainen Yhdysval­tain
hyökkäysvaara Kuubaan, Maa­ilmanrauha
on hiuskarvan,varassa."
Canadan rauhankongrsesi suhtau­tuu
myötämielisesti siihen kun Ca­nadan
hallitus on pitänyt päänsä
kylmänä j a ylläpitää täydellisiä dip­lomaattisia
j a kaupallisia suhteita
Kuuban kanssa. Me luotamme, et­tä
tämä poliUikka tulee jatkumaan
huolimatta Washingtonin painoi>-
tuksesta yhtä hyvin kuin tietämät­tömistä
kerroksista kotimaassamme.
Me keholtamme kaikki aaruhankan-
Me keholtamme kaikkia rauhankan-tavansa
Canadan politiikkaa kirjoit­tamalla
taikka lähettämällä tieto
siitä pääministerille taikka parla-menttijäsenelleen.
— Labradorin pohjoisosasta kai­vettua
rautamalmia lähetettiin en­simmäisen
kerran markkinoille
1954.
Canadan kommunistisen puolueen
pääsihteeri T im Buck vietti kaikes^
sa hiljaisuudessa tammikuun 6 pnä
70-vuotista syntymäpäiväänsä. Mut
ta hänen merkkipäivänsä tulee kui­tenkin
yleisen huomion koh­teeksi
puolueensa . j a sen kan-nattajapiirien
keskuudessa -— sillä
jos kukaan, n i i n j u m i Tint Buck
kuuluu puolueelle. Hän on koko
elinikänsä ollut työväenliikkeen r i ­veissä,
aina 13 vuotiaasta mekani-kon
oppilaasta alkaen tähän päi­vään
saakka, j o l l o in tulee kuluneek­si
noin 30 vuotta siitä, jolloin T im
valittiin ensimmäinen kerta. Cana­dan
kommunistisen puolueen pää
sihteerin toimeen.
Kuten niin-monet muutkin cana-
'dalaiset, T im Buck tuli nuorena
miehenä — hän olimekanikko am­matiltaan
— siirtolaisena Englan
nista Canadaan— Seitsemästäkym-menestä
ikävuodestaan hän on an­tanut
puolivuosisataa, eli 50 vuot­ta
Canadan työväenluokan hyväk­si.
Hän osallistui Canadan kommu­nistisen
puolueen perustamiseen j a
on siitä lähtien ollut sen uutterana
ja esimerkillisenä jäsenenä j a toi­mitsijana.
Varmuudella voidaan
myös sanoa, että hänen työnsä ja
toimintansa työväenliikkeen hyväk­si
tulee kantamaan aikanaan sadon,
mistä koko Canadan .kansa j a valtio
saa nauttia.
T im Buck on Canadan johtava
marxilainen. Vaikka 'hänen varsi­nainen
koulunkäyntinsä jäikin hy­vin
vähäiseksi — jouduttuaan jo 12-
vuotiaana oppipojaksi — tämä työ­läisperheestä
lähtöisin oleva mies
on. kuitenkin hankkinut itselleen
ihailtavan suuren oppimäärän; hä­nen
vastustajansakin myöntävät, et­tä
"sillä miehellä on äärettömän
laajat tiedot Canadan historiasta ja
erikoisej:ti tämän maan työväenliik­keen
asioista". Tässä yhteydessä
tulee vastustamattomasti mieleen
erään torontolaisen työiiiiehen lau­sunto
edesmenneen J . S, :Woods-xvorthin
(GCF:n perustajan) puhe­tilaisuuden
päätyttyä. Hän sanoi:
'Hyvä ja asiallinen oli puhe —
mutta Tim Buckin selväpiirteisyyt-itä.
ei asian käsittelyssä sittenkään
ollut." Tim Buck onkin kansain­välisesti
tunnettu ja tunnustettu
mar.Kilaisen teorian ja käytännön
mies.
Ken tahansa on ollut kosketuksis­sa
ja puheissa T im Buckin kanssa,
hän ei voi olla huomaamatta hänen
syvää, luonteenomaista humaani­suuttaan.
Vaikka hänellä on paljon
työtä ja monenlaisia tehtäviä, niin
aina häneltä riittää aikaa.myös i h ­miselle
ja hänen "pikkuongelmil­leen".
•Tim Buckin yhtenä erikoispiirtee­nä
on hänen tietoinen ja koskaan
horjumaton kansainvälisyytensä.
Hän pitää canadalaisen-todellisen
patrioott.suuden yhtenä kulmakivet
nä ajatusta kaikkien kansojen tasa-arvoisuudesta
— ja kansainvälisen
työväenliikkeen onnistumisen ehto­na
läheistä ja luottamuksellista so­lidaarisuutta
kaikkien maiden työ­väenluokkien
kesken.
Canadan työväenluokka tulee ole­maan
yhä lisääntyvässä määrässä
ylpeä tästä miehestä, joka on n i in
paljon antanut marxilaisen työväen­liikkeen
kehittämisen, kasvattami­sen
j a lujittamisen hyväksi. Toisaal­ta
voidaan myös - sanoa, että vain
työväenluokan piireistä voi nousta
sellaisia läpeensä edistyksellisiä ja
eteenpäin katsovia voimia kuin on
T im Buck. Erikoisesti on syytä ko­rostaa,
että muista maista Canadaan
t u l l e i l la siirtölaistyöläisillä ei ole
Canadassa toista n i in luotettavaa ja
johdonmukaista puolestapuhujaa ja
ystävää kuin on T im Buck, jolla
kaikenlainen diskriminaatio kansal­lisuuden,
rodun tai uskonnollisten
katsomusten perusteella on vierasta
j a ehdottomasti tuoomittavaa.
Tässä on j o i t a k in erikoispiirteitä
tästä kansainvälisesti tunnetusta
Canadan marxilaisen työväenliik­keen
eturivin miehestä, jonka
merkkipäivän kunniaksi järjeste-tJiän
tulevien viikkojen aikana eri­koisia
puoluejuhlia eri puolilla laa­jaa
maatamme.- Lehtemme monet
lukijat yhtyvät varmaan allekirjoit­taneeseen
j a toivottavat päivän
sankarille kestävää terveyttä ja pit­kää
ikää sekä hyvää menestystä
työssään onnellisemman ja vau­raamman
Canadan sekä sodista va­pautuvan
maailman puolesta.
— W. E .
Kahviaiselja
puhetilaisuus
Don-haalilla
Toronto. — Toimen Naisten en­simmäinen
Kultavuoden tilaisuus
pidetään Don haalilla sunnuntaina,
tammikuun 29 päivänä iltapäivällä
kello 4. Kahvit tarjoillaan monien
herkkujen kanssa, ja sen jälkeen
saamme kuulla mielenkiinntoisen
esitelmän t r i H i l k k a Hormavirral-ta.
Esitelmän aiheena on: "Mistä
johtuu vanhentumuien ja voiko
lääketiede siihen vaikuttaa?" Hän
tulee kertomaan meille havaintojaan
opintomatkaltaan jonka hän t e k i
viime vuonna Englantiin j a Ruma-niaan;
Luennon jälkeen on yleinen
keskuste'u, jolloin voi esittää ky­symyksiä.
_ : '
Toimen Naisten kokous on haa­l
i l l a keskiviikkona t.k. 18 päivänä
kello 8 illalla.
Tervetuloa.
. ,,.H;" T."
Kaiku-kuoron kuulumisia
Port Arthur. — No, n i in — nyt
on taaskin joulu\ j u h l i t t u , lahjat
saatu ja annettu. Kukin ryhmä ja
yksilö omalla tavallaan. On ollut
hauskaa j a kenties ikävääkin? Sillä
sattuuhan niitä ikävyyksiäkin mel­kein
enempi joulun aikana kuin
muulloin, kuten autokolareita ym.
la toivomme onnellista uutta vuot­ta
kaikille teille!
Nyt on tiedossa ohjelmailtahel-mik.
18 pnä" alkaen kello 8 i l l a l l a.
Tiima tilaisuus pidetään siinä mie­lessä,
että saaduista stuloist^ osa
menee vanhainkodin (Oavison
Court) asukkaiden hyväksi. Menem-
Me-lle Kaiku-kuoron jäsenille ei me sinne heille laulamaan n i i n pian
KER,ROTAAN
että Arkansasin rotukuvernööri Or-val
Faubus meni Little Rockissa
'valkoiseen" kirkkoon ja näki siel­lä
neekerin.
— Mitä kehveliä sinä täällä teet?
hän huusi.
— O olen kirkon ovenvartija, nee­keri
vastasi.
— Olkoon sitten, Faubus s,anoi,
mutta muistakin olla täällä rukoile^
matta.
tietääkseni sattunut : mitcän ikä­vyyksiä
joulun vietossa. Olemme
koettaneet parastamme j a pitää sen
pienen huvin, josta työläisillä on
nykyään tilaisuus nau.ttia, kohtuu­den
rajoissa.
Ohjelma- ja tanssi-ilta jouluk. 16
pnä onnistui kokolailla meidän mie­lestämme.
Yleisöä oli melkein haa­l
i n täydeltä. 'Kuiskailuja ohjelman
hyvyydestä j a huonoudesta on kuu­lunut
puolen jos toisin. Vaan on­han
vanha sananlasku:"Niin monta
mieltä kuin on miestä." Se pitää
tietenkin paikkansa. Mahdotonia
on kaikkien mieliksi olla. Kun ottaa
huomioon, että me kuorolaiset
olemme vain tavallisia ihmisiä, jot­ka
teemme päivän raskasta työtä ja
i l l a l la väsyneenä menemme laulu- j
ha,rjoituksiin joksikin tunniksi, n i i n :
ei meiltä voi vaalikaan malidotto-mia
jos asiaa paremmin ajattelee.
Me vain harjoittelemme kerran vii­kossa
vajaan kolme tuntia eivätkä
laulut ole helppoja oppia, vaan vaa­tivat
aikaa.
Joku sanoo hyvin pian, että'miksi
ette.- opettele'uusia lauluja? Se ei
ole niin pian tehty kuin sanottu.
kuin saamme siihen luvan (toivot­tavasti
19 pnä helmikuuta) j a viem­me
heille pienet tuomiset e l i pak^r.
tit. OvJlipun hinta on ainoastaan
50 senttiä. Onhan asia hyvä sillä
jokainenhan meistä tulee vanhaksi.
Eikö olisi silloin hauskaa jos meitär
k in muistettaisiin. Koska he eivät
voi saapua seuraamaan ohjelmaam­me
niin he varmaankin tykkäävät
kun menemme sinne. Siis tulkaa
kannattamaan hyvää asiaa. Tilai­suudessa
arvotaan yksi ovipalkinto
sisään^äsylippujen ostajien kes­ken.
Ohjelmaa on monenlaista ja
lopussa saa tanssia. Tilaisuus siisi
on helmikuunVs pnä.
Yksi kuoron\aulaja, Reino Mäki­nen
on Fort AVilliamin sairaalassa
jalan loukkaantumisen takia. Hän
voi kohtalaisen hyvin. Toivottavasti
I hän pääsee pian joukkoomme. Toi-
' vomnie Reinolle pikaista parantu­mista.
— K.
SITÄII
I
I
j
J A
lllll
TÄTÄ
Sen tietää jokainen, joka on kuoros- j r,iAlNOSKöMMÄHDYKSIÄ
sa ja johtajalle on suuren työn t a - M a i n o k s e t , ilmoitukset j a tiedon-kana
saada päihimme l a d u . että j annot tarkoittavat lukijoittensa pa-sen
voi kunnolla esittää, tai edes ^.^^{a, mutta tässä suhteessa aina-siedettävästi.
Kumminkin olemme j - j^ seuraavat tositapaukset- lienee
parhaimpamme yrittäneet. Meistä j luettava kömmähdysten puolelle,
kuorolaisista suuri osa joutuu kul- Erään sveitsiläisen turistitäysi-kemaan
harjoituksissa pitkienkin hoito'an aulassa ön komea mainos:
matkojenkin takaa. Samoin johtarj kaikki haluamme olla yh-jamme.
Toivon kumminkin, ettäftg pei-jiettjj»
jos meitä arvostellaan, niin älkää i Mutta heti sen alla on pienempi
jumala paratkoon, vain syyttäkö sii-j jimojtus:
tä meidän johtajaamme jos ei lau-i -Huoneissa säilytettävistä arvo-l
u t s u j u . Hän on kumminkin mies,j esineistä ei vastata!"
joka on ensimmäisenä paikallaanj italialaista lomanviettopaikkaa
harjoituksissa vaikka tuleekin pit- mainostavassa lehtisessä sanotaan:
kän matkan päJistä. "Tarjoamme teille hiljaisuutta
Kuoron kabaretti-ilta oli meillä ja yksinäisyyttä. Kyläämme johta-jouluk.
23 pnä. Väkeä oli haalin
täydeltä ja tilaisuudessa oli monen­laista
hauskaa. Oli myös vähän oh­jelmaa
j a tanssia sai. joka tykkäsi
sekä kortista katsottiin rnenpeet ja
tulevat — pitäneekö • paikkansa? |
vaa polkua pääsevät kulkemaan
vain aasit minkä vuoksi Te var­masti
tulette olemaan tyytyväinen
romanttiseen ja maailmasta eris­tettyyn
kyläämme.''
Erään Ranskan kaupungin säh-
.SyÖtiin kylmä salaattileikkeleateria. I kölaitoksen edustalla on ilmoitus-
Hauskaa näytti olleen kaikilla.
Kuoron johtokunta ja kuoiohiisel
haluavat lausua parhaat kiitokset
kaikille tuttaville ja ystäville, jotka
taulun tekstinä:
"Korkeajännitejohtoihin koske­minen
aiheuttaa silmänräpäykselli­sen
kuoleman. Rikkomukset tässä,
avustivat näiden kaikkien jouluajan [ suhteessa rangaistaan 18 kuukau-iilaisu.
uksien onnistumista ja sama!-Iden vankeusrangaistuksella."
PÄIVÄN PAKINA
Kunnian menlyä eijle milään jälellä
_JKongosta_^"eronneen" Katangan
maakunnan "presidentti" Moishe
Tshombe on kuulema kovin vihois­saan
Washingtonillekin. ~"
Hän on tietysti vihoitellut Kon­gon
kansalle j a hallitukselle aina
siinä määrin, että myi itsensä sielui-neen
ja nahkoineen imperialismin
karkeistyön tekijäksi. Mutta nyt
hän vihoittelee, kuten sanotaan,
myös Setä Samulille.
Alkakaamme kuitenkin alusta.
Tämän herrasmiehen, jota esim.
Montrealissa mainostettiin Kongon
"harvinaisuutensa" — toisen ikä­polven
menestyksellisenä liikemie­henä
— piti tuleman vierailemaan
Montrealiin ' j a Washingtoniin.
Montrealilaisten uutistietojen mu­kaan
hänen piti naaleksiman peräti
kolme päivää Quebecin väestön vai­vana
j a menemän sitten Washingto-niin
poliittisten isiensä tykö. Her­ralle
sDuruudcllc oli jo kuulema
järjestetty puhujalavojakin— hä­nen
sanottiin puhuvan Press Clu­bin
tilaisuudessa j a Free World fo­rumilta.
Kuten näkyy, "presidentti" Tshom­be
— jonka 'hallitusta" e i sivumen­nen
sanoen ole tunnustanut edes E i -
lenhöwerin hallitus — ratsasti vä-hän
aikaa melko_kprkealla.-_Mutta
kun hän asiattomasti " k u r k o i t t i
kuiuseen, niin hän kapsahtFka,taja-pen.
saaseen".
Näyttää siltä, että vaikka Wash­ington
on valmiina liiketoimiin
Tshomben tapaisten miesten kanssa
joissakin - pimeissä nurkissa, niin
kirkkaassa päivknvalo.ssa ei sentään
haluta tällaista veljeilyä harjoittaa.
"Paremmissa piireissä" — eli kor­keamman
tuloluokan herrasväessä
on kuulcniä melko,yleistä, että koti­elämästä
ikävystyneet "perheen"
päät viettävät hauskoja iltoja "kut-sutyttöjcn"
ja muiden hempukoidcn
seurassa.
(Sitten kun noustaan vallan ylem­mälle
huipulle, kuten esimerkiksi
hyvin lunnetDn asbcstikuninkaan
tasolle, silloin voidaan vaihtaa vai­nio
ja yhtä helposti ja usein kuin
jalkahiestä potevien työmiesten täy­tyy
vaihtaa sukkia - - vaan se on
asia erikseen).
Mutta herrasmiesten tapana ci
ole ' tuntea" näitä satunnaisia heila-koitaan
päivänaikaan eikä.missään
tapauksessa heitä tuoda kotiinsa.
Sama pätee herrasväen "hifcnojen
korvataan nyt siten, että suuret her­rat
Washingtonissa alistuvat esiin­tymään
hänen rinnallaan julkisuu­dessa
— vaikka eivät nyt mitään
vihkimäkauppoja tekisikään hänen
hallituksensa "tunnustanusen" mer-käyttäytymistapojen"
tiimoilta muu-t kcissä.
allakin.
Rikkuri on rakas ja esiinerkilli-nen-
ihminen suurtyönantajille lak-
Jvotäistelujen aikana. Tai on olevi­naan^
Tosiasiassa porvarit halvek­suvat
jaJnhovat selTaisia työläisiä,
jotka ovat valmiita r i k k u r i n ominai­suudessa
iskemään^puukon työläis-toverinsä
selkään. -Vain tämä selit­tää
sen, miksi lakkojen päätyttyä
työnantajat eivät perusta enää tuon
taivaallista miten rikkurit toimeen
tulevat j a minne he menevät.
Poliittisella alalla ovat"entiset
kommunistit" j a muut työväenliik­keen
luopiot rakkaita j a ylistettyjä
lurjuksia niin kauan kuin iierrat
porvarit voivat pitää heitä ''käyttö­kelpoisina
aseina" eli karkeistyön
tekijöinä työväenliikettä v»istaan.
Mutta kun heidän käyttöarvon.sa tu-l^
e loppuun kulutetuksi, herrat por­varit
ovat valmiina heittämään kai­kista
rakkausvakuutuksista huoli­matta
luopiot roskaitunkiol Ie, kuten
tavallinen työmies heittää loppuun
käytetyt kintaansa.
"Menestyksellisenä liikemiehe­nä"
"presidentti" Tshombe odotti
ilmeisesti — että hänen palvelunsa
Mutta vaarinpa laski! Ja nyt hän
on erittäin vihainen Yhdysvaltain
hallitukselle^ tämän-matkajisa pe­ruuttamisesta.
—^.'Voidaan sj'yttää'r
Yhdysvaltoja j 6 s A f r i k k a _ kääntyy
kommunismiin" sanoi ''presidentti"
Tshombe vihoissaan. Hän sanoi
Yhdysvaltam hallituksen pel^uutta-neen
koko matkasuunnitelman sillä
perusteellai että " a i k a ei ole sopi­va"
vierailulle — kuten se e i var­maan
olekaan.
Olisi lapsellista odottaa, että
'presidentti" Tshombe osaa vetää
moraalisen johtopäätöksen tapahtu­mista.
Vain moraaliton mies, joka
on syönyt hävyltä hännänkin, yoi
alistua imperialismin käyttökelpoi<
seksi aasiksi omaa maataan j a kan­saansa
vastaan.- Sellaisella ihmisel­lä
ei voi otla mitään omantannon-tuskia,
sillä hänellä ei kerta kaik­kiaan
omaatuntoa ole, eikä min­käänlaista
käsitystä moraaliarvoista,
mutta ihmiskunnan sääliä hän sen-~
tärp voisi vähän saada, jos hän röh* ;^
kenisi katsoa totuutta s i l m i i i i j a ^^
tehdä parannuksen veriruäiniflSa^rl"
Siinneistään Kongon kansaa vastoaai-T"
, KänsSkounu i : F