1962-11-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 20 ])• — Tuesday, Nov. 20, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) ' Est&blished Nov. 6. 1917
Editor:W. Eklund^ Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 —Editorial 03 4-4265
Published thrice .weekly: Tuesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69 '
Advertishig rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash;
TILAITSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Englannin paukku
Välittömästi sen jälkeen kun sekä Neuvostoliitto että
Yhdysvallat ilmoittivat, että ne lopet4:avat ydinaseittensa kokeilut
ja ovat valmiina aloittamaan neuvottelut ydinaseiden
kokeilujen kieltämispäätöksestä, ilmoitti Englannin konservatiivinen
hallitus, että se suorittaa maanalaisen ydinaserä-jäytyksen
Nevadassa, Yhdysvalloissa.
Tämä "maanalaisen paukun" järjestäminen on nostattanut
todellisen protestimyrskyn Englannissa, eikä suinkaan
suotta, sillä vississä mielessä sitä voidaan verrata siihen, kun
Ranska suoritteli ydinasekokeitaan "lännen" puolella silloin
kun oli voimassa eräänlaiseen herrasmiessopimukseen perustunut
vapaehtoinen ydinkokeista kieltäytyminen. Ranskan
kokeiden jatkuminen johti lopulta siihen, että Neuvostoliitto
aloitti kokeilut uudelleen sillä perusteella, että länsivallat
voivat käyttää hyväkseen Ranskan kokeita.
Varmaa myös on, että jos sosialististen maiden puolelta
olisi, sanokaamme vaikka Tshekkoslovakian toimesta silloin
suoritettu kokeita, siitä olisi pidetty hirveä melu länsimaissa.
Yhtä varmaa on sekin, että jos joku sosialistisista maista
olisi nyt, jolloin toiveet ovat taas korkealla kokeilukieltoso-pimukseen
pääsystä, ilmoittanut maailmalle, että se ryhtyy
suorittamaan maanalaisia kokeita jossakin Neuvostoliitossa,
sitä ohsi täällä länsimaissa pidetty julkeana provokationa
siinä mielessä, ettei mitään sopimusta saataisi aikaan. Meidän
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Hildv Raivo, Sudbury Ont., tSyt-tää
tors.aina, marraskuun 22 päivänä
71 vuotta.
- Yhdymme sukulaisten ja tutta.
vain onnentoivotuksiin. '
YLEISÖN
KIRJE
T U H L A U S T A ^
:^ Todellista tuhlausta on rakentaa
^ hävittää. Miksi niin teemme?
Tähän vastausta etsiessä voimnie
ajatella kuten laulussa kerrotaan
Prinsessa Armadan miehistöstä,
että "joka mies oli järkeä vailla ja
kippaii pähkähullu". Se sopii mainiosti
verrattavakseen naapurimaan
politiikkaan. Ensin kalliisti palka-tut
arkkitehdit suunnittelevat r a kennuksia
ihmisten käyttöön ja
samaan aikaan toiset, vielä parem-pipalkkaiset
"arkkitehdit" suunnittelevat
niiden tuhoamista; Tämä todistaa
sitä, että tuo naapurimaan
kippari on Prinsessa Armaadan
kipparista vielä paljon pahempaan
sairauteen kaatumassa koska hänel.
lä on aikomus hävittää omat sekä
vieraan rakentamat ja rakentajat.
Hän on siis suunnitteluissaan paljon
Adolfia edellä.
Toivotaan vaan ajoissa saatavan
hänelle niin hyviä lääkkeitä, että
tuo sairaus suunnitelma ei tulisi
koskaan toteutumaan. Onhan nyt
tällä kehitysaikakaudella löydetty
paljon uutta ja hyvääkin aineistoa,
kaksi
Mitä lopultakin piilee:Intian ja
Kiinan välisen' rajaselkkauksen takana?
Että räjaliöjan kulusta esiin,
tyy mitä suiiritnpia erimielisyyksiä
ja että taistelut jatkuvat, senf tiedämme,
mutta mitkä tavoitteet
ova kummankin osapuolen edessä,
mihin taisteluilla uskotaan päästävän
— se tuntuu epäselvältä. E i
voida.ajatella, että Intia valloittaisi
Kiinan tai että Kiina valloittaisi
Intian. Eikä toisaalta tunnu jäi'ke-vältä'
sekän, että kumpikin osapuol
i pyrkisi vain saamaan käsiinsä
tietyn alueen Himalajan vuoristo,
maita — hinta niistä tuntuu jo nyt
liian korkealta. Mistä siis on kysymys?
In.ialaisella taholla Kiinan politiikka
on leimattu-yhä tähdenne-tymmin
"punaiseksi imperialismiks
i " , jolla on tiettyjä laajentumis-pyrkimyksiä.
On väitetty myös,
että huonojen satojen aiheuttama
ja kansankommuunien ontumisesta
johtunut tyytymättömyys on täten
haluttu suunnata ulospäin, j a ' että
Peking haluaisi saada kompromisseja
etsivän NL:n ulkopoliittisen
linjan jyi-kkenemään pakottamalla
Moskovan selvään kannanottoon ra
jakiistassa. Kuitenkaan silmiini ei
ole osunut mitään laajaa intialaista
analyysiä tapahtumien tästä taustasta.:
• • .
N E H R U N R A J A N A K E M YS
VUONNA 1951
Sitä vastoin Pekingissä ilmestyvä
Kansan Päivälehti julkaisi hiljat
tain melko yksityiskohtaisen selon-teon
niistä syistä* jotka lehden
mielestä pitävät Intiaa sen nykyi-sessä
asenteessa.
Ensinnäkin lehti sanoo, että 1951
ilmestyneessä teoksessaan "Disco-very
of India" pääministeri Nehru
Eö ole V pyrkinyt tarkistamaan
Kansan Päivälehden esittämien numeroiden
pätevyyttä, sillä niihin
nähdäkseni ei kiteydy kysymyksen
ydin. Tärkeintä on, etfäv Intiassa
aivan' varmasti on piirejä, jotka
näkevät rajakiistan juUri siinä v a lossa
kuin Kansan Päivälehti on
asian hahmotellut. Mm. oikeistolai.
set Swantantra- ja Jan Sangh-puo-lueet
ovat lietsoneet itsensä jo k i i h .
kokansalliseen hurmiotilaan, eikä
Nehrun oma kongressipuolue ole
suinkaan pysynyt vapaana näistä
tendensseistä. Oireellista oli, että
Vvasemistolaiseksi" tunnettu puolustusministeri
Krishna Menon
erotettiin nimenomaan oikealta
tulleen paineen seurauksena ja
Nehrun omakin teksti on tullut
aste "asteelta yhä jyrkemmäksi. Jos
hän todella haluaisi neuvotella, niin
KiinaiTviime aikoina tekemät e s i .
tykset tarjoaisivat siihen riittävästi
lähtökohtia, sillä mitkään arvovaltakysymykset
eivät saisi enää silloin
tulla esteeksi, kun on kysymys
sodasta tai rauhasta.
SITAATTI LONTOOSTA
Lainattakoon tähän varmemmak.
si vakuudeksi vielä kappale "Eastern
World"-lehden kuuluvan marraskuun
pääkirjoituksesta.
" J a on sydäntäsärkevää. että mr.
Nehrun johtama hallitus, joka symbolisoi
rinnakkaineloa ja periaatetta
ratkaista erimielisyydet rauhanomaisilla
neuvotteluilla, on sotkeutunut
tähän järjesttömään seikkailuun.
On helppoa kutsua kiinalaisia
"hyökkääjiksi", nimitys jonka
amerikkalainen kaiku vahvistaa, ja
joka on saanut sen kuulumaan
kautta maailman. Kuitenkin osoit-;
toistuneita j a tarmokkaita' yrityk.
si^r saada neuvottelut uudelleen
käytrtiin ja jos heidän esittämänsä
ehdot eivät näytäkään ihariteellisU^
ta liitialle, n i in vielä jäisi tilaa diplomaattisille
manöövereille aloittaa
neuvottelut, ' j o t k a pahimmillaan,
kaan eivät voisi olla sen kohtalok-kaampia
kuin nykyinen verenvuodatus.
Itse asaissa hyökkäys alkoi
silloin kun mr .Nehru neuvottelu-erityksen
asemesta muutti itsensä
rauhanapostolista sotasankariksi
antaen määräyksen "heittää kiinalaiset
pois Intian maaperältä'."
Kaikki nämä ovat näkökohtia,
joita ei pidä sivuuttaa. Koska kuitenkin
Intian konimunistinenkin
puolue kaikesta huolimatta on
asettunut •• tukemaan Nehrun hallitusta,
niin se osoittaa, että vyyh.
teen liittyy vielä paljon_muuta.
KAKSr NÄKÖALAA
Kansainvälisessä politiikassa Kiina
on asete asteelta alkanut edustaa
jyrkempää linjaa kuin Neuvos,
toliito. Käsite leppymättörtiästä
luokkataistelusta ei ole suoraviivainen
ja Kiinassa se tulkitaan —
ainakin kansainvälisen politiikan
saralla — teräväsävyisenä. Kiina
ei ilmeisestikään ole yhtä herkkä
etsimään kompromisseja kuin Neuvostoliitto.
Eikä se tunnu olevan
erityisen vakuuttunut siitä, että
länsivaltojen laajojen väestönker-roston
terveisiin reaktioihin olisi
paljonkaan luottamista. Jokainen-perääntyminen
ei ole antautumista
ja viisaaseen vetäytymiseen liittyy
usein voiton, eikä suinkaan tappion
avain.
Miten sitten on tulkittava NL:n
kompromissit esim. USA:n kanssa.
nusfitiia
riiiuntihitivo •.j V
} n i in emmekö yhteisin_^o^^^
{tuotakm kipparia laakityk^i^^iHa , ^ yhdenmukainen kiinalaisten]
ön myös helppo k u v i t e l l a , mitä E n g l a n n i n " p a u k u s t a ' ' aja- j ^ n t i ^ ä S Ä ^ ^ ^ ^
t e i l a a n s o s i a l i s t i s i s s a maissa, v a i k k a sieltä ei s u u r e m m i n sen ; muotoon joten tiedemiehille jaisi ^^/.^.^.^
j o h d o s t a protesteja esitettäisikään. , enemmän aikaa sopivan rohdon et-
* * sintään. toksen?
Nämä tällaiset sairaudet ovat h y .
tautuu. että kiinalaiset ovat tehneet' josta Kuuba tarjoaa erän esimer-kiistanalaiseen
Mac-1
mahon-linjaan. Mikä aiheutti muu- \
BRITTILÄISET HURJANA
Kansan Päivälehden mukaan 7.5
vin vaarallisia ja helposti leviäviä prosenttia Intian väestöstä on ma a .
k u i n k a välinpitämättömästi E n g l a n n i n h a l l i t u s s u h t a u - i Ja meidän olisi kyettävä se estä-1 seutuproletariaattia ja vuokratilalli-
I mään, sillä on aivan väärin, että sia. joiden asema on surkea. Tämäa
i miljoonat ihmiset kärsivät joitten- , väestönosan käsissä oh vain 17
kin yksilöiden sairasmielisyydestä.ip,.(,senttia viljelyskelpoisesta maas-
Onhan meillä jo nytkin korkea i ta: Sitä vastoin suurtilalliset omis-verotaakka
kannettavana. Miksi si- {tavat 34 pi-osenttia ja keskikerrok-tä
pitäisi lisätä? Olisi paljon sei. | set, joiden määrä maaseutuväestä
vempää koettaa vähentää sitä kai- on 21 prosenttia, omistavat maasta
49 prosenttia. Ja nyt on kysymys
siitä, — Kansan Päivälehti sanoo,
dottaneet, että tästä v i i m e i s e s - että niin suurtilalliset kuin keskitä
"kompastuskivestä" _^ riit-it?'°nP«J«.!'''." I^avahtavat sitä sosi^
tuu brittiläistenkin toivomuksiin tässä asiassa, se näkyy niis-tä-
iulisista protesteista, joita brittiläislehdistö on Nevadan
kokeiden tiimoilta esittänyt.
"tavallisesti konservatiivipuoluetta ja sen hallitusta tukeneet
lehdet tuomitsivat sanoja valitsematta sen, kun pääministeri
Macmillan päätti ryhtyä suorittamaan näitä maanalaisia
ydinaseräjäytyksiä juuri sillä hetkellä, jolloin toiveet
ovat korkeimmillaan ydinasekokeilukiellon saavuttamisesta.
Työväenpuolueelle myötämielinen Daily Herald sanoi
puolestaan toimituspalstallaan: "Mitä helvettiä m r . M a c m i l - | T .."""'Cr''"^''""*"..^^^^ w" ' ' '«stista säteilyä, joka Kiinasta jat-lan,.
tarkoittaa salliessan tämän sotilaallisen mielettömyyden ^^^^^ l a r K k a i i u n vaaiimuKses-, ^^^^^^j. ^„u„,tauiuu mtjagn.
I k in keinoin. — Jussi.
tapahtumisen maailman ratkaisevana hetkenä?"
• ^- * • .•• •*
OtTAWA IHMEEN SÄYSEÄ
Meidän maamme hallitus, joka sanoo kannattavansa
ydinasekokeiden kieltämistä on kuitenkin ihmeellisen säyseä
ja vaitelias tässä asiassa.
Vastatessaan UDPreen johtajan T. C. Douglasin kysymykseen,
että aikooko liittohallitus esittää protestin Englannin^
ydinasekokeiden johdosta— kuten Ottawa on sumeilematta
protestoinut esimerkiksi Neuvostoliitolle — puolustusministeri
Douglas Harkness sanoi alahuoneen istunnossa, että
tarkoitus ei ole tehdä mitään esityksiä Britannian hallitukselle.
Meille sanottanee, että tähän vaitioloon vaikuttavat
"tunnesyyt". Mutta se on kovin kehno perustelu ihmiskunnan
yleisen mielipiteen edessä, joka katsoo, että ydinasekokeet
olisi lopetettava kaikkialla ja kaikissa maissa: avaruudessa,
maassa ja merellä sekä veden ja maan alla. Ihmiskunnan
enemmistö pitää Ottawaa kaksimielisenä niin kauan
. k u i n se myötäilee joitakin ydinasekokeita ja on närkästyvi-nään
vain siitä jos toinen osapuoli suorittaa samanlaisia kokeita.
*
Tällainen "tunteilu" ei petä ketään, sillä sitä pidetään
kehnosti salattuna taktikointina Washingtonin hyökkäävää
ulkopolitiikan hyväksi.
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA?
• Vaikka Diefenbakerin hallitus ja erikoisesti ulkoministeri
Howard Green on moneen kertaan vakuuttanut, että Ga-nada
haluaa päästävän kansainväliseen sopimukseen ydinasekokeiden
lopettamisesta, niin 'hallituksen teot ovat. kuitenkin
suuressa ristiriidassa näiden kauniiden puheiden kanssa. Tämä
tuli esille uudelleen samassa tilaisuudessa hiissä mr.
Harkness sanoi, että hänen hallituksensa katsoo Englannin
ydinasekokeita sormiensa läpi.
Kuten tiedetään, Y K : n Yleiskokous hyväksyi äskettäin
puolueettomien maiden ehdottaman päätöslauselman, että
ydinasekokeet lopetettaisiin tammikuun 1 päivästä lukien
_1963. Yksikään jäsenmaa ei äänestänyt tätä päätöstä vastaan.
Muutamat vallat, mukaanlukien kaikki "ydihaseklubin"
maat, pidättyivät.äänestyksestä.
Yhdysvaltain toimesta on kuitenkin annettu selvästi y m märtää,
että se haluaa vain "osittaista" kieltoa. Se vaatii oikeutta
jatkaa kokeita maan alla.
Ilmeisenä tarkoituksena on heittää hiekkaa rattaisiin
niin, että ydinasekokeiden kieltosopimuksesta ei tulisi mitään.
Tätä kielteistä asennetta on perusteltu sillä, että Neuvostoliitto
ei muka hyväksy riittävää tarkkailua tämän kiellon
tiimoilta.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin tarua kummempi. Neuvostoliitto
on aikoja sitten sanonut, että maanalaiset kokeet
voidaan todeta vissien mekaanisten laitteiden avulla. Käytäntö
on myös osoittanuty että asia on näin. Esimerkkinä mainittakoon,
että kun Neuvostoliitto suoritti jokin aika sitten
maanalaisen kokeen, niin Washingtonissa todettiin heti, milloin
j a missä se tapahtui. Tällöin Neuvostoliitto ilmoitti, että
tämä maanalainen koe suoritettiin nimenomaan siinä mielessä,
että voidaan osoittaa perättömiksi väitteet, ettei maart-alaisia
kokeita voida muka mekaanisilla laitteilla todeta;
Maailman johtavat tämän alan tiedemiehet ovatkin eht
a —— selvittäisiin siten, ettäj
s i j o i t e t t a i s i i n s o v i t t u i h i n p a i k - J^JJ*'^'^^"^ PAAO.MAN
; k o i h i n n i i n paljon n y k y a i k a i - ^ En^ä^eollisuus. Nehruhan on puisia
l a i t t e i t a , että n i i d e n a v u l l a | hunut myös Intian sosialismista,
s a a t a i s i i n heti j a y k s i t y i s k o h - j mutta Kansan Päivälehti ei notee-t
a i s e s t i tieto, onko j o k u v a l t a j raa sitä kovinkaan korkealle. Leh-rikkönut
kokeilukieltoa sekä; den mukaan ulkomaisen pääoman {
. „ . ... ., I osuus Intian osakemarkkinoilla o l i ;
sen, missa j a m i l l o i n tama r i k - ; p,o,e„ttia. mutta 1959
komus on t a p a h t u n u t . N a m a ^ o 38 prosenttia. Samaan aikaan
tiedemiehet v a k u u t t i v a t sil-i brittiläisten sijoitusten määrä I n .
l o i n , että tällainen m e k a a n i n e n j tiassa kaksinkertaistui ja amerikka-v
a l v o n t a m a a n a l a i s t e n k i n k o - s e i t s e n k e r t a i s t u i . Viitaten
k e i d e n k o h d a l t a o n riittävä.
M u t t a k u n a s i a a t i e d u s t e l t i in
intialaisen Economic Times-lehteen
Kansan Päivälehti sanoo, että: 1958
maassa oli 103 intialais-ulkomaista
sekayhtiötä. mutta kuluvan vuoden
maaliskuussa jo 1,240. Intian viisi,
yuotissuunnitelmat on peitetty yhä
suuremmilla ulkomaisilla lainoilla
i ja niiden osuus on nykyisestä suun-t
o n i n j a r r u t u s t a k t i i k a n p u o l e l - nitelmasta (1961-66) jo 30 pro-l
e esittämällä Y h d y s v a l t a i n senttiä, sanoo Kansan Päivälehti ja
n y t alahuoneen istunnossa,
n i i n p u o l u s t u s m i n i s t e r i Harkness
asettui tässäkin asiassa, e i
y d i n a s e k i e l l o n j vaan Washing-
Lukuisat canadalaiset ovat ryhtyneet harjoittamaan
harrastuksenaan malminetsintää. Kuvassamme mannekiini
Kitty Nierlich näyttää miten hyvin puetun
malminetsijän on pukeuduttava. Kuitenkin tuntuu vähän
siltä kuin Kitty olisi paremmin kiinnostunut poseeraamisesta
kuin malmin etsimisestä.
LofHMa^ — fingrainfliti' ulkÄninft:
teri lordi Home ja Neuvostolii on
suurlähettiläs Aleksander Soldatov
tutkivat torstaina mahdollisuuksia
aloittaa lännen ja idän-väliset h e .
delmälliset aseistariisuntaheuvotte-lut,;
sen jälkeen k u i t K i i u b a n kriisi
on ratkaistu,,k^rroltllnl.asioista hy
vin perillä ^ ^ t i U i j j^klähtUaisistä
.lähteistä toPäi-iltaha.
Kuten tiijfinöttUfi 'jatketun Genevessä
I f y ^
voiteluja roa^rä^uuii 'ift''päivänä:
Päätökseni''asiasta tekivät konferenssin
(puheenjohtajat Arthur
Dean (YHdyiiVallat) Jä Valerian
Zorin (Neuvostoliiito).
Hömen ja Soldatovin yli 2i/^ tuntia
kestäneen neuvottelun aikana
huomautti lordi. Home, että neuvotteluissa
ydinasekokeiden kieltämiseksi
,aseistariisumiseksi sekä yllä
tyshyökkäysten estämiseksi pitäisi
tehdä vakavia edistysyrityksiä ajankohtana,
j o l l o in Kuuban k r i i s in ratkaisu
on käsillä.
Lordi Home viittasi myös mah
dolliseen matkaansa Geneveen^ jos
siellä olisi tuloksia näköpiirissä.
Hän oli edelleen sitä mieltä, että
huippukonferenssikin saattaa osoita
tautua aiheelliseksi.
Soldatov matkusti perjantaina
Lontoosta Moskovaan ottaakseen
osaa Neuvostoliiton kommunisti,
puolueen keskuskomitean istuntoon.
Keskus eltuaan torstaina lordi Ho-men
kanssa voi hän nyt tiedottaa
hallitukselleen englantilaisten kan
nan lännen ja idän välisissä tär
keimmissä kysymyksissä.
kin. Olisi kevytmielistä, sanoa, että
NL täten ehdoin tahdoin perääntyi
kapitalismin edessä ja jätti sille
maa-alaa vaikutusvallan lisäädiisek-si.
Näin asiaa ei NL:ssa ' tulkita,
eikä niin olekaan. Nykyinen taistelu
maailmassa ei ole vain taistelua
maista, maa-alueista ja tukikohdista,
vaan, — j a ennen kaikkea
— taistelua ihmismielistä. Joka
voittaa tämän taistelun, voittaa lopulta
myös koko taistelun. J a esim.
juuri Kuuban kohdalla NL peri
kiistatta moraalisen voiton ja saa.
vutti varmaan itselleen uutta arvonantoa,
ehkä ystäviäkin.
Olisi tietenkin väärin sanoa, ettei
myös. Kiina olisi valmis sopimuksiin
hyväksyihän se ehdota mm.
ratkaisun Laosissa. Mutta yleensä
sanpttakoon, että jokaisen aseman
puplusfaminen loppuun asti on aina
epäviisasta. Jos Intia todella aloitti
e cnemjsen Himalajalla r - r kuten
Kiina vakuuttaa '—. n i in eikö sitten,
iin olisi ollut viisaampaa perääntyä
esim. juuri kiistanalaisen Macma-honin
linjan taakse ja säästää neuvottelut
rauhallisempaan ajankohtaan,
jos niitä nyt olisi ollut mahdotonta
käydä? Sillä kylmänä tosiasiana
pysyy, että propagandistises.
ti tilanne ei nyt o le mutkaton K i i nan
ystävien hoitaa.
Kaikkine puutteineenkin Intia j
on nykymaailmassa kuitenkin edustanut
monesti myös järkeviä rat-kaisuja
ja sen äänellä on ollut laaja
kaikupohja nimenomaan liittoutumattomien
maiden leirissä. Jos Intia
nyt liukuu agressiivisimman k a .
pitalismin syliin; niin se-olisi tragedia,
johon sosialistisella leirillä
ei pitäisi olla varaa.
O l l i Laine.
- 1 . , , tAsfe ARtOs4^l!tf \ ^
E N G L A N N I N YDINKOKEITA
. Itföskova. ---.NeuvostoUiton viral,-};!'
linen uutistoimisto TASS sanoi perjantaina,
että Englanpin p ä l ^ ' ' "'
aloitaa maanalaiset ydinkokeet Nä';
vadassa osoittaa lännen korostavan.'-
aikomustaan, että, se tulee jätk,u: ; '
vasti. noudattamaan maanalaisia...
ydinraiäytyksiä koskevaa pdlitilk^;;^:;
kaansa. " , '
TASS sanoi olevan hyvin tunnej-.,
tua ,etfä n^itä kpkeita ei tehdfi huvin
'; >ruoksi. . .llufistoimisto saoor
edelleen ^pijtkäliki(ssä kotnnieiitish,',
saan, että on olemaissa kaikki m a h "
dollisu^det ratkaista ydinkokei^fip,/"
kieltoa koskeva ongelma nopeasti
ja täydellisesti — ainoastaan: i^y-'
vää tahtoa puuttuu.
B N G t A N N I N NAISTEN
VAATIMUS
Lontoo. — Suurehko ryhmä erf^i.','l[,
lantilaisia naisia kokoontui perjan.
tain^ Englannin alahuoneen ediis!-',"^'
talle vaatimaan kansanedustajilta,
että nämä esittäisivät päättäväisea'"'
vastalauseensa Englannin hallituk-sen
päätökseen toimeenpanna.
maanalainen atomiräjäyi^s N^y^;,'*..,
dan osavaltiossa USAssa
• itf.
Tuotannon kasvu
lapsimaissa 7 pros;^
YK. New YoiiL — Maailmaa-i^
teolUsuuiituotanto' lisifi0tyi tSmänr.::
vuoden alkupuoliskon aikana seit^-
srinäilä prosentilla viime vooda;^
samaan, ajanjdcsoon^ vemttafU,
ilmoitti Y K tUastoUIfien toimisto
,YK:n kuukausittain julkaistiM>
sa tilastolehdessä olevUn uime-roihin
e i sisälly Itä-Eurooppa ^a
Kiinan kausantasavalta.
Teollisuustilasto ososton päälj,ik-f
kö Abraham Aidenoff kertoi l^^f \
distövastaanotolla, että LänsilSäk-
#assa ja Englannissa oli selvästi,
.havaittavissa tuotannon hidastu-^
uiis'a. Hän ei lähemmin käsitel-tätä
aihetta. Yhdysvallat ja Canada
ovat sen sijaan päässeet irti
fiikaisemmasta vuoden 1961 a l k u .
puoliskon taantumuksesta j a Vsjiffe'^
neet tuotantoaan 10 prosentilla.
Kehitysmaat ovat lisänneet tuo
taiitoaan keskimäärin kahdeksalta"
prosentilla. " '•'
<lapani jatkaa tuotantonsa' li^^S^v
mistä noin seitsemällä prosenliU»<>
Täinä suuntaus on Jajpanissa jafr^;
kunut vuodesta 1949. Latinalainen
Amerikka on jälessä j a ilmoittanut"
tuotannon lisäyksen olevan 5 pro.,
senttiä. . i
Pohjois-Amerikka on lis^nnjpt'
;teollisuustuotantoaan seitseinSU^.,'
prosentilla ja raskaan t e o l i i s u t t ^^
tuotantoa 13 prosentilla. VästMj/^U
luvut Euroopan Kohdalta ovat HaJfC
s i prosenttia kumassakin tapäxdbr
sessa. ,i^:A
Toisaalta tuotannon kasvun kes.''
kiAiääiä oli Euroopassa vv. ISS^Sfrhj
1961 korkeampi kuin Pohjois-^ne-rikassa,
ilmoitti tilastotoittiisto..v •
Pohjois.Amerik^n osuus maailman
teollisuustuoitannjossa y i b d i i ' -
entisestään kun taas Euroopan ija
muiden vähemmän teollistuneiden
Aasian, Afrikan ' ja latinalaisin
Amei*ikan maiden osuudet vastair-v
vasti kasvoivat.
kuluneen väitöksen, ettei tällainen
mekaaninen tarkkailu
lisää, että pääsumma^ 6.5 miljardia
dollaria on saatu USAsta.mikä on
ole kyllin pätevä maanalaisten | "'^r^i ^"""'l ."/PP^vaisuussuh-detta
Washmgtonista.
kokeiden kohdalta.
Huolimatta lainkaan
missä valossa puolustusministeri
Harknessin kantaa selitetään
meille canadalaisille, i h miskunnan
enemmistö vetää
kuitenkin siitä sellaisen johtopäätöksen,
että Ottawaa kiinnostaa
enemmän Yhdysvaltain
verukkeet, joiden perusteella
ydinasekokeiden kieltosopimusta
vastustetaan ja jarrutetaan,
kuin käytännöllinen toiminta
ydinasekokeiden lopettamisen
hyväksi.
Toisin sanoen ihmiskunnan
enemmistön yleinen mielipide
vetää näistä puheiden ja tekojen
ristiriidasta sellaisen johtopäätöksen,
ettei se ainakaan
maamme mainetta kohota. Siksi
olisi Ottawan ryhdyttävä
myös käytännöllisiin toimenpiteisiin
ydinaseiden kokeilu-kiellon
saavuttamiseksi tukemalla
varauksetta kaikkia siihen
tähtääviä esityksiä ja ehdotuksia
ja tuomitsemalla
kaikki sellaiset teot ja verukkeet,
jotka viivästyttävät ja
jarruttavat kieltosopimuksen
allekirjoittamista.
Valtiollisesta teollisuudesta Känsiltä,
san Päivälehti sanoo, että sen johto
on kokonaisuudessaan porvariston
käsissä, mikä ei.vastaa sosialismin
vaatimuksia; Lisäksi valtion
yritykset tuottavat vain raakateräk-sen.
mutta sen jalostamisesta vastaavat
pääasiassa yksityiset yrityk-sei:
•
Toisaalta Kansan Päivälehti viit.
taa sosiaalisissa oloissa ilmeneviin
puutteellisuuksiin, laajaan lukutaidottomuuteen,
työttömien suureen
määrään . (8,8 milj.) mitättömiin
palkkoihin (keskimäärin 21,000
Smk. $70, vuodessa), sairaaloiden
ja lääkärien häviävän pieneen
määrään.
Paljon porua, vähän villoja
NEHRU PAINEESSA
Kansan Päivälehti sanoo, että
tässä kaiken kaikkiaan on pohja
Intian vaikeisiin sisäisiin ongelmiin
ja että Nehrun hallitus tuntee yhä
MAINOS S I L M A L A S I L I I K K E RN
IKKUNASSA:
Jos et näe mitä halut nähdä, niin
olet tullut oikeaan paikkaan.
Rajan eteläpuolella suoritetuista
välivaaleista voitanee sanoa, että
"paljon porua", mutta kovin vähän
tuli villoja.
Asiallisesti puhuen valtapuolueiden
voimasuhteet jäivät osapuilleen
ennalleen niin kongressissa
kuin senaatissakin. Eikä osavaltioiden
kuvernöörienkään valinnassa
tapahtunut mitään erikoista ^
"mullistavista" seikoista puhumattakaan.
Ainoana myönteisenä kohtana
kuvernöörien valinnassa voidaan
pitää sitä. että miekan nielijä Ri-^
chard" Nixon, jonka sotaisista p u heista
leimusi tulikiven katkua ja
kahnan hajua, kärsi murskaavan
vaalihäviön. —
suuremman paineen kohdistuvan Palaamme Nixonin tapaukseen
alhaalta päin itseensä. Lehti kertoo | vähän myöhemmin, mutta sitä en
maahanlyödyistä mielenosoituksista
ja palauttaa mieleen Keralan tapahtumat,
jolloin kommunistien
johtoasema tässä osavaltiossa kUr.
kistettiin vähemmän helläkätisesti.
Kansan Päivälehden mukaan
kaikki tämä puolestaan on johtanut
vihamielisyyksiin Kiinaa kohtaan,
koska siten voidaan kääntää huomio
sisäisistä epäkohdista sotilaallisiin
tekijöihin ja suunnata paine
tälle suunnalle. Kansan päivälehti
siteerasi mm. Nehrun 22. 10, pitä-mää
puhetta, jossa hän mm. ke-hoilti
työläisiä pidättymään lakoist
a ja lisäsi, että "mitään epäkansal-lisia
tai epäsosiaalista toimintaa ei
tulla sietämään, kun kansakunta
on vaarassa.
nen on syytä todeta, että porvarillisenkin
lehdistön miltei -yksimielisenä
kantana on se, että Yhdysvalloissa
nyt pidetyt välivaalit jäävät
historiaan likaisempien vaali-kampanjain
yhtenä tunnuskivenä.
Emme tarkoita tällä sitä, eitä presidentti
Kennedy järjesti Kuubaa
vastaan tähdätyn hyökkäystoimensa
juuri vaalien aatoksi niin, että hän
voi kaivaa maata pois F i d e l Castron
päätä lautasella vaatineiden poliittisten
vastustajiensa jalkojen alta.
Tosiasiassa me uskomme, mitä jotkut
"tietoniekat' 'ovat meille vakuuttaneet.
Kuten tiedetään, punakauhun
lietsonta ön poliittisesti vararikkou-tuneiden
voirtiicri viimeinen turva.
Silloin kun heiltä.loppuu järkevät
väitökset, vararikkoutuneet politii-kot:
turvautuvat punakauhun lietsontaan.
Sitä likaista punakauhun lietsontaa
harjoitettiin joukkomitassa Y h .
dysvaltain likaisten välivaalien y h teydessä.
Kaikki ne ehdokkaat, jotka eiv,ät
yhtyneet "Fidel Castron hirteen"
huutoon, leimattiin suoralta kädel-dä
"pehmeiksi kommunismia kohtaan"
— mikä sikäläisessä hysterian
ilmapiirissä tarkoitti miltei s a .
maa. jos olisi heitä sanottu armaan
isänmaan pettureiksi.
Pennsylvaniassa on esim. senaattori
nimeltä Joseph E. Clark, jonka
".syntinä" on kuulema se, ettei hän
voi hyväksyä äärioikeiston kaikkein
suurimpia mielettömyyksiä.
Hänen vastapelurinsa lelrnasivat
senaattori Clarkin "pehmeäksi
kommunismia kohtaan" Tässä p u -
nakauhun parjauskampanjassa
mentiin niin pitkälle, että' sanottiin
senaattori Clarkin olevan valmiina
"tuottamaan kommunistimaista
terästä" niin paljon, että
PittsJburghlh terästyöläiset joutuvat
joukkomitassa työttömiksi.
Ja niin mieletön kuin tällainen
"likainen syytös" olikin, me voimme
kuitenkin uskoa, että jotkut vä.
hemmän aikaansa seuraavat työläi.
set nielivät sen täydestä jotakuinkin
samalla, tavalla kUin kala nielee
licriäiseen kätketyn koukun.
Eisenhövverin'aikainen varapresidentti
mr.^ Nixon näki punaista
kaikkialla. Hänen keskeisenä t u n .
nuslauseena oli se, että demokraat-tipuolue
on presidentti Kennedystä
alkaen "pehmeä kommunismille".
Nixonin toimesta levitettiin Kaliforniassa
lentolehtisiä, missä "syytettiin"
demokraattipuolueen k u .
vernöörin ehdokasta (joka sivumennen
sanoen voitti roimasti
Nixonin), kuvernööri Brovvnia siitä,
että hän "avustaa tarkoituk-sellisesti
kommunisteja" tai vähimmässä
tapauksessa kuvernööri
Brown ja kumppanit ovat tietämättömyydessään
kommunistien välikappaleita!
Eräällä demokraattipuolueen
kongressiehdokkaalla on K - k i r j a i.
mella alkava nimi ja se sopii englanninkielisessä
muodossaan myös
erääseen toiseen nimeen (pääminist
e r i , Hrushtshov) niin "kommunis.
min pieksijät" levittivät lentolehtisiä
missä sanottiin, että Mr. K.
haluaa Jiaudata meidät." -
Eiifsiis oIe>.ih^nejvaiklfa "vaali-kanaan
janoikeamieliäfenvmenette-lytapakomitean"
(Fair Campaign
Practices Committeen) johtaja mr,
Bruce Felkniir sanoi, että nyt suoritetut
välivaalit "olivat likaisem-mat
kuin vuoden 1960 vaalit'^ mutta
ei ole riittävästi todistusainehis-toa
osoittamaan, että ne olisivat o i .
leet vuoden 1958 vaaleja likaisemmat.
•,•,
Vielä sananen mr. Nixonista.
Tämä kovanaamainen äärioikeiston
mies ei ole säälinyt ketään. Hän 011
tallannut armotta jalkoihinsa kaikki,
mitkä ovat eteen sattuneet. Siinä
ei ole liioin keinoja . kaihdettu.
Hän oli McCarthy-vainajan lähei-nen
henkiystävä j a avustaja—- ja
McCarthy Nixonin "aatteellinen
isä" leimasi isänmaanpettureiksi
kaikki, jotka eivät julkisesti k i r o n.
neet, kaikkein rumimmalla tavdla^^
joka kolmen sanan perästä p\x^-^.\
essaan sosialistisista m a i s t a j a : tyS-^
väenliikkeen asioista yleensä. —
;; Mutta havaittuaan nyt, että .j^-j. „''
litsijat ovat nostaneet kiviseinSn -
hänen poliittisen uransa eteen. mi'.-
Nixon teki sellaisen tempun, mita - •
harvoin nähdään. > . . '
Hän valitti kuin itkevä lapsi iitä, •
että sanomalehtimiehet eivät olleet •
antaneet kyllin paljon mainostusta |
hänen suuruudelleen? 1
"Jättäessäni teidät", hän sanoi ]
iciltsumassaan sanomalehtimiesten [
naastattelutilaisuudessa, "minä l u u )
^uan muistuttaa teille, kuinka suu- |
resti tulette kaipaamaan minua. 1
"Teillä ei tule olemaan Nxonia l
itkittavana, herrat, sillä tämä' ota !
nun viimeinen:
ferenssinV." '
sanomalehtikon-
Näin. "hellätuntoinen" oU tän^
jyhkeä j a säälimäfSn, kovanaamai-en
politiUcko silloin kun hän ^ ^ u -
ui i t * rfllfcvastaajAksi! _ » »
Siten ärjyen, niutta-ei tietenkään
maa arvoaan noVtaeu,ihr. Nixon
äimäytti julkisen^ toiminnan ovet
rinni talrnnnnn i '
j a hänen
o n . n i in
{inni takanaan.
; Ja vaikka mr. Nixon
Raitaisensa kovanaamat
Jcaukana tavallisista ihmisistä kuin
')rö päivästäkin, n i in mikään e i estä
meitä silti opimasta hänestäkin.
iEi ole työväenkään 'piireissä.:ai:
jvan harvinaisuus sellainen tyyppi,
ijoka on valmis astumaan toisen t y $ .
toverinsa . varpaille' j a ärVostele- ;
maan häntä mitä ankarammin äina <
^illoin kun hän luulee siihen t i l a i . ;
puutta ja tarvetta olevan mutta <
suuttuu ja vaikeroi heti, jos sattuu ,
itse Toutumaan lievänkin arvostaan
jtohteeksi ehkä hyvinkin ansäilis^-'
(nansa^ asian vuoksi. — Känääkäil,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 20, 1962 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1962-11-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus621120 |
Description
| Title | 1962-11-20-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 20 ])• — Tuesday, Nov. 20, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) ' Est&blished Nov. 6. 1917
Editor:W. Eklund^ Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 —Editorial 03 4-4265
Published thrice .weekly: Tuesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69 '
Advertishig rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash;
TILAITSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Englannin paukku
Välittömästi sen jälkeen kun sekä Neuvostoliitto että
Yhdysvallat ilmoittivat, että ne lopet4:avat ydinaseittensa kokeilut
ja ovat valmiina aloittamaan neuvottelut ydinaseiden
kokeilujen kieltämispäätöksestä, ilmoitti Englannin konservatiivinen
hallitus, että se suorittaa maanalaisen ydinaserä-jäytyksen
Nevadassa, Yhdysvalloissa.
Tämä "maanalaisen paukun" järjestäminen on nostattanut
todellisen protestimyrskyn Englannissa, eikä suinkaan
suotta, sillä vississä mielessä sitä voidaan verrata siihen, kun
Ranska suoritteli ydinasekokeitaan "lännen" puolella silloin
kun oli voimassa eräänlaiseen herrasmiessopimukseen perustunut
vapaehtoinen ydinkokeista kieltäytyminen. Ranskan
kokeiden jatkuminen johti lopulta siihen, että Neuvostoliitto
aloitti kokeilut uudelleen sillä perusteella, että länsivallat
voivat käyttää hyväkseen Ranskan kokeita.
Varmaa myös on, että jos sosialististen maiden puolelta
olisi, sanokaamme vaikka Tshekkoslovakian toimesta silloin
suoritettu kokeita, siitä olisi pidetty hirveä melu länsimaissa.
Yhtä varmaa on sekin, että jos joku sosialistisista maista
olisi nyt, jolloin toiveet ovat taas korkealla kokeilukieltoso-pimukseen
pääsystä, ilmoittanut maailmalle, että se ryhtyy
suorittamaan maanalaisia kokeita jossakin Neuvostoliitossa,
sitä ohsi täällä länsimaissa pidetty julkeana provokationa
siinä mielessä, ettei mitään sopimusta saataisi aikaan. Meidän
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Hildv Raivo, Sudbury Ont., tSyt-tää
tors.aina, marraskuun 22 päivänä
71 vuotta.
- Yhdymme sukulaisten ja tutta.
vain onnentoivotuksiin. '
YLEISÖN
KIRJE
T U H L A U S T A ^
:^ Todellista tuhlausta on rakentaa
^ hävittää. Miksi niin teemme?
Tähän vastausta etsiessä voimnie
ajatella kuten laulussa kerrotaan
Prinsessa Armadan miehistöstä,
että "joka mies oli järkeä vailla ja
kippaii pähkähullu". Se sopii mainiosti
verrattavakseen naapurimaan
politiikkaan. Ensin kalliisti palka-tut
arkkitehdit suunnittelevat r a kennuksia
ihmisten käyttöön ja
samaan aikaan toiset, vielä parem-pipalkkaiset
"arkkitehdit" suunnittelevat
niiden tuhoamista; Tämä todistaa
sitä, että tuo naapurimaan
kippari on Prinsessa Armaadan
kipparista vielä paljon pahempaan
sairauteen kaatumassa koska hänel.
lä on aikomus hävittää omat sekä
vieraan rakentamat ja rakentajat.
Hän on siis suunnitteluissaan paljon
Adolfia edellä.
Toivotaan vaan ajoissa saatavan
hänelle niin hyviä lääkkeitä, että
tuo sairaus suunnitelma ei tulisi
koskaan toteutumaan. Onhan nyt
tällä kehitysaikakaudella löydetty
paljon uutta ja hyvääkin aineistoa,
kaksi
Mitä lopultakin piilee:Intian ja
Kiinan välisen' rajaselkkauksen takana?
Että räjaliöjan kulusta esiin,
tyy mitä suiiritnpia erimielisyyksiä
ja että taistelut jatkuvat, senf tiedämme,
mutta mitkä tavoitteet
ova kummankin osapuolen edessä,
mihin taisteluilla uskotaan päästävän
— se tuntuu epäselvältä. E i
voida.ajatella, että Intia valloittaisi
Kiinan tai että Kiina valloittaisi
Intian. Eikä toisaalta tunnu jäi'ke-vältä'
sekän, että kumpikin osapuol
i pyrkisi vain saamaan käsiinsä
tietyn alueen Himalajan vuoristo,
maita — hinta niistä tuntuu jo nyt
liian korkealta. Mistä siis on kysymys?
In.ialaisella taholla Kiinan politiikka
on leimattu-yhä tähdenne-tymmin
"punaiseksi imperialismiks
i " , jolla on tiettyjä laajentumis-pyrkimyksiä.
On väitetty myös,
että huonojen satojen aiheuttama
ja kansankommuunien ontumisesta
johtunut tyytymättömyys on täten
haluttu suunnata ulospäin, j a ' että
Peking haluaisi saada kompromisseja
etsivän NL:n ulkopoliittisen
linjan jyi-kkenemään pakottamalla
Moskovan selvään kannanottoon ra
jakiistassa. Kuitenkaan silmiini ei
ole osunut mitään laajaa intialaista
analyysiä tapahtumien tästä taustasta.:
• • .
N E H R U N R A J A N A K E M YS
VUONNA 1951
Sitä vastoin Pekingissä ilmestyvä
Kansan Päivälehti julkaisi hiljat
tain melko yksityiskohtaisen selon-teon
niistä syistä* jotka lehden
mielestä pitävät Intiaa sen nykyi-sessä
asenteessa.
Ensinnäkin lehti sanoo, että 1951
ilmestyneessä teoksessaan "Disco-very
of India" pääministeri Nehru
Eö ole V pyrkinyt tarkistamaan
Kansan Päivälehden esittämien numeroiden
pätevyyttä, sillä niihin
nähdäkseni ei kiteydy kysymyksen
ydin. Tärkeintä on, etfäv Intiassa
aivan' varmasti on piirejä, jotka
näkevät rajakiistan juUri siinä v a lossa
kuin Kansan Päivälehti on
asian hahmotellut. Mm. oikeistolai.
set Swantantra- ja Jan Sangh-puo-lueet
ovat lietsoneet itsensä jo k i i h .
kokansalliseen hurmiotilaan, eikä
Nehrun oma kongressipuolue ole
suinkaan pysynyt vapaana näistä
tendensseistä. Oireellista oli, että
Vvasemistolaiseksi" tunnettu puolustusministeri
Krishna Menon
erotettiin nimenomaan oikealta
tulleen paineen seurauksena ja
Nehrun omakin teksti on tullut
aste "asteelta yhä jyrkemmäksi. Jos
hän todella haluaisi neuvotella, niin
KiinaiTviime aikoina tekemät e s i .
tykset tarjoaisivat siihen riittävästi
lähtökohtia, sillä mitkään arvovaltakysymykset
eivät saisi enää silloin
tulla esteeksi, kun on kysymys
sodasta tai rauhasta.
SITAATTI LONTOOSTA
Lainattakoon tähän varmemmak.
si vakuudeksi vielä kappale "Eastern
World"-lehden kuuluvan marraskuun
pääkirjoituksesta.
" J a on sydäntäsärkevää. että mr.
Nehrun johtama hallitus, joka symbolisoi
rinnakkaineloa ja periaatetta
ratkaista erimielisyydet rauhanomaisilla
neuvotteluilla, on sotkeutunut
tähän järjesttömään seikkailuun.
On helppoa kutsua kiinalaisia
"hyökkääjiksi", nimitys jonka
amerikkalainen kaiku vahvistaa, ja
joka on saanut sen kuulumaan
kautta maailman. Kuitenkin osoit-;
toistuneita j a tarmokkaita' yrityk.
si^r saada neuvottelut uudelleen
käytrtiin ja jos heidän esittämänsä
ehdot eivät näytäkään ihariteellisU^
ta liitialle, n i in vielä jäisi tilaa diplomaattisille
manöövereille aloittaa
neuvottelut, ' j o t k a pahimmillaan,
kaan eivät voisi olla sen kohtalok-kaampia
kuin nykyinen verenvuodatus.
Itse asaissa hyökkäys alkoi
silloin kun mr .Nehru neuvottelu-erityksen
asemesta muutti itsensä
rauhanapostolista sotasankariksi
antaen määräyksen "heittää kiinalaiset
pois Intian maaperältä'."
Kaikki nämä ovat näkökohtia,
joita ei pidä sivuuttaa. Koska kuitenkin
Intian konimunistinenkin
puolue kaikesta huolimatta on
asettunut •• tukemaan Nehrun hallitusta,
niin se osoittaa, että vyyh.
teen liittyy vielä paljon_muuta.
KAKSr NÄKÖALAA
Kansainvälisessä politiikassa Kiina
on asete asteelta alkanut edustaa
jyrkempää linjaa kuin Neuvos,
toliito. Käsite leppymättörtiästä
luokkataistelusta ei ole suoraviivainen
ja Kiinassa se tulkitaan —
ainakin kansainvälisen politiikan
saralla — teräväsävyisenä. Kiina
ei ilmeisestikään ole yhtä herkkä
etsimään kompromisseja kuin Neuvostoliitto.
Eikä se tunnu olevan
erityisen vakuuttunut siitä, että
länsivaltojen laajojen väestönker-roston
terveisiin reaktioihin olisi
paljonkaan luottamista. Jokainen-perääntyminen
ei ole antautumista
ja viisaaseen vetäytymiseen liittyy
usein voiton, eikä suinkaan tappion
avain.
Miten sitten on tulkittava NL:n
kompromissit esim. USA:n kanssa.
nusfitiia
riiiuntihitivo •.j V
} n i in emmekö yhteisin_^o^^^
{tuotakm kipparia laakityk^i^^iHa , ^ yhdenmukainen kiinalaisten]
ön myös helppo k u v i t e l l a , mitä E n g l a n n i n " p a u k u s t a ' ' aja- j ^ n t i ^ ä S Ä ^ ^ ^ ^
t e i l a a n s o s i a l i s t i s i s s a maissa, v a i k k a sieltä ei s u u r e m m i n sen ; muotoon joten tiedemiehille jaisi ^^/.^.^.^
j o h d o s t a protesteja esitettäisikään. , enemmän aikaa sopivan rohdon et-
* * sintään. toksen?
Nämä tällaiset sairaudet ovat h y .
tautuu. että kiinalaiset ovat tehneet' josta Kuuba tarjoaa erän esimer-kiistanalaiseen
Mac-1
mahon-linjaan. Mikä aiheutti muu- \
BRITTILÄISET HURJANA
Kansan Päivälehden mukaan 7.5
vin vaarallisia ja helposti leviäviä prosenttia Intian väestöstä on ma a .
k u i n k a välinpitämättömästi E n g l a n n i n h a l l i t u s s u h t a u - i Ja meidän olisi kyettävä se estä-1 seutuproletariaattia ja vuokratilalli-
I mään, sillä on aivan väärin, että sia. joiden asema on surkea. Tämäa
i miljoonat ihmiset kärsivät joitten- , väestönosan käsissä oh vain 17
kin yksilöiden sairasmielisyydestä.ip,.(,senttia viljelyskelpoisesta maas-
Onhan meillä jo nytkin korkea i ta: Sitä vastoin suurtilalliset omis-verotaakka
kannettavana. Miksi si- {tavat 34 pi-osenttia ja keskikerrok-tä
pitäisi lisätä? Olisi paljon sei. | set, joiden määrä maaseutuväestä
vempää koettaa vähentää sitä kai- on 21 prosenttia, omistavat maasta
49 prosenttia. Ja nyt on kysymys
siitä, — Kansan Päivälehti sanoo,
dottaneet, että tästä v i i m e i s e s - että niin suurtilalliset kuin keskitä
"kompastuskivestä" _^ riit-it?'°nP«J«.!'''." I^avahtavat sitä sosi^
tuu brittiläistenkin toivomuksiin tässä asiassa, se näkyy niis-tä-
iulisista protesteista, joita brittiläislehdistö on Nevadan
kokeiden tiimoilta esittänyt.
"tavallisesti konservatiivipuoluetta ja sen hallitusta tukeneet
lehdet tuomitsivat sanoja valitsematta sen, kun pääministeri
Macmillan päätti ryhtyä suorittamaan näitä maanalaisia
ydinaseräjäytyksiä juuri sillä hetkellä, jolloin toiveet
ovat korkeimmillaan ydinasekokeilukiellon saavuttamisesta.
Työväenpuolueelle myötämielinen Daily Herald sanoi
puolestaan toimituspalstallaan: "Mitä helvettiä m r . M a c m i l - | T .."""'Cr''"^''""*"..^^^^ w" ' ' '«stista säteilyä, joka Kiinasta jat-lan,.
tarkoittaa salliessan tämän sotilaallisen mielettömyyden ^^^^^ l a r K k a i i u n vaaiimuKses-, ^^^^^^j. ^„u„,tauiuu mtjagn.
I k in keinoin. — Jussi.
tapahtumisen maailman ratkaisevana hetkenä?"
• ^- * • .•• •*
OtTAWA IHMEEN SÄYSEÄ
Meidän maamme hallitus, joka sanoo kannattavansa
ydinasekokeiden kieltämistä on kuitenkin ihmeellisen säyseä
ja vaitelias tässä asiassa.
Vastatessaan UDPreen johtajan T. C. Douglasin kysymykseen,
että aikooko liittohallitus esittää protestin Englannin^
ydinasekokeiden johdosta— kuten Ottawa on sumeilematta
protestoinut esimerkiksi Neuvostoliitolle — puolustusministeri
Douglas Harkness sanoi alahuoneen istunnossa, että
tarkoitus ei ole tehdä mitään esityksiä Britannian hallitukselle.
Meille sanottanee, että tähän vaitioloon vaikuttavat
"tunnesyyt". Mutta se on kovin kehno perustelu ihmiskunnan
yleisen mielipiteen edessä, joka katsoo, että ydinasekokeet
olisi lopetettava kaikkialla ja kaikissa maissa: avaruudessa,
maassa ja merellä sekä veden ja maan alla. Ihmiskunnan
enemmistö pitää Ottawaa kaksimielisenä niin kauan
. k u i n se myötäilee joitakin ydinasekokeita ja on närkästyvi-nään
vain siitä jos toinen osapuoli suorittaa samanlaisia kokeita.
*
Tällainen "tunteilu" ei petä ketään, sillä sitä pidetään
kehnosti salattuna taktikointina Washingtonin hyökkäävää
ulkopolitiikan hyväksi.
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA?
• Vaikka Diefenbakerin hallitus ja erikoisesti ulkoministeri
Howard Green on moneen kertaan vakuuttanut, että Ga-nada
haluaa päästävän kansainväliseen sopimukseen ydinasekokeiden
lopettamisesta, niin 'hallituksen teot ovat. kuitenkin
suuressa ristiriidassa näiden kauniiden puheiden kanssa. Tämä
tuli esille uudelleen samassa tilaisuudessa hiissä mr.
Harkness sanoi, että hänen hallituksensa katsoo Englannin
ydinasekokeita sormiensa läpi.
Kuten tiedetään, Y K : n Yleiskokous hyväksyi äskettäin
puolueettomien maiden ehdottaman päätöslauselman, että
ydinasekokeet lopetettaisiin tammikuun 1 päivästä lukien
_1963. Yksikään jäsenmaa ei äänestänyt tätä päätöstä vastaan.
Muutamat vallat, mukaanlukien kaikki "ydihaseklubin"
maat, pidättyivät.äänestyksestä.
Yhdysvaltain toimesta on kuitenkin annettu selvästi y m märtää,
että se haluaa vain "osittaista" kieltoa. Se vaatii oikeutta
jatkaa kokeita maan alla.
Ilmeisenä tarkoituksena on heittää hiekkaa rattaisiin
niin, että ydinasekokeiden kieltosopimuksesta ei tulisi mitään.
Tätä kielteistä asennetta on perusteltu sillä, että Neuvostoliitto
ei muka hyväksy riittävää tarkkailua tämän kiellon
tiimoilta.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin tarua kummempi. Neuvostoliitto
on aikoja sitten sanonut, että maanalaiset kokeet
voidaan todeta vissien mekaanisten laitteiden avulla. Käytäntö
on myös osoittanuty että asia on näin. Esimerkkinä mainittakoon,
että kun Neuvostoliitto suoritti jokin aika sitten
maanalaisen kokeen, niin Washingtonissa todettiin heti, milloin
j a missä se tapahtui. Tällöin Neuvostoliitto ilmoitti, että
tämä maanalainen koe suoritettiin nimenomaan siinä mielessä,
että voidaan osoittaa perättömiksi väitteet, ettei maart-alaisia
kokeita voida muka mekaanisilla laitteilla todeta;
Maailman johtavat tämän alan tiedemiehet ovatkin eht
a —— selvittäisiin siten, ettäj
s i j o i t e t t a i s i i n s o v i t t u i h i n p a i k - J^JJ*'^'^^"^ PAAO.MAN
; k o i h i n n i i n paljon n y k y a i k a i - ^ En^ä^eollisuus. Nehruhan on puisia
l a i t t e i t a , että n i i d e n a v u l l a | hunut myös Intian sosialismista,
s a a t a i s i i n heti j a y k s i t y i s k o h - j mutta Kansan Päivälehti ei notee-t
a i s e s t i tieto, onko j o k u v a l t a j raa sitä kovinkaan korkealle. Leh-rikkönut
kokeilukieltoa sekä; den mukaan ulkomaisen pääoman {
. „ . ... ., I osuus Intian osakemarkkinoilla o l i ;
sen, missa j a m i l l o i n tama r i k - ; p,o,e„ttia. mutta 1959
komus on t a p a h t u n u t . N a m a ^ o 38 prosenttia. Samaan aikaan
tiedemiehet v a k u u t t i v a t sil-i brittiläisten sijoitusten määrä I n .
l o i n , että tällainen m e k a a n i n e n j tiassa kaksinkertaistui ja amerikka-v
a l v o n t a m a a n a l a i s t e n k i n k o - s e i t s e n k e r t a i s t u i . Viitaten
k e i d e n k o h d a l t a o n riittävä.
M u t t a k u n a s i a a t i e d u s t e l t i in
intialaisen Economic Times-lehteen
Kansan Päivälehti sanoo, että: 1958
maassa oli 103 intialais-ulkomaista
sekayhtiötä. mutta kuluvan vuoden
maaliskuussa jo 1,240. Intian viisi,
yuotissuunnitelmat on peitetty yhä
suuremmilla ulkomaisilla lainoilla
i ja niiden osuus on nykyisestä suun-t
o n i n j a r r u t u s t a k t i i k a n p u o l e l - nitelmasta (1961-66) jo 30 pro-l
e esittämällä Y h d y s v a l t a i n senttiä, sanoo Kansan Päivälehti ja
n y t alahuoneen istunnossa,
n i i n p u o l u s t u s m i n i s t e r i Harkness
asettui tässäkin asiassa, e i
y d i n a s e k i e l l o n j vaan Washing-
Lukuisat canadalaiset ovat ryhtyneet harjoittamaan
harrastuksenaan malminetsintää. Kuvassamme mannekiini
Kitty Nierlich näyttää miten hyvin puetun
malminetsijän on pukeuduttava. Kuitenkin tuntuu vähän
siltä kuin Kitty olisi paremmin kiinnostunut poseeraamisesta
kuin malmin etsimisestä.
LofHMa^ — fingrainfliti' ulkÄninft:
teri lordi Home ja Neuvostolii on
suurlähettiläs Aleksander Soldatov
tutkivat torstaina mahdollisuuksia
aloittaa lännen ja idän-väliset h e .
delmälliset aseistariisuntaheuvotte-lut,;
sen jälkeen k u i t K i i u b a n kriisi
on ratkaistu,,k^rroltllnl.asioista hy
vin perillä ^ ^ t i U i j j^klähtUaisistä
.lähteistä toPäi-iltaha.
Kuten tiijfinöttUfi 'jatketun Genevessä
I f y ^
voiteluja roa^rä^uuii 'ift''päivänä:
Päätökseni''asiasta tekivät konferenssin
(puheenjohtajat Arthur
Dean (YHdyiiVallat) Jä Valerian
Zorin (Neuvostoliiito).
Hömen ja Soldatovin yli 2i/^ tuntia
kestäneen neuvottelun aikana
huomautti lordi. Home, että neuvotteluissa
ydinasekokeiden kieltämiseksi
,aseistariisumiseksi sekä yllä
tyshyökkäysten estämiseksi pitäisi
tehdä vakavia edistysyrityksiä ajankohtana,
j o l l o in Kuuban k r i i s in ratkaisu
on käsillä.
Lordi Home viittasi myös mah
dolliseen matkaansa Geneveen^ jos
siellä olisi tuloksia näköpiirissä.
Hän oli edelleen sitä mieltä, että
huippukonferenssikin saattaa osoita
tautua aiheelliseksi.
Soldatov matkusti perjantaina
Lontoosta Moskovaan ottaakseen
osaa Neuvostoliiton kommunisti,
puolueen keskuskomitean istuntoon.
Keskus eltuaan torstaina lordi Ho-men
kanssa voi hän nyt tiedottaa
hallitukselleen englantilaisten kan
nan lännen ja idän välisissä tär
keimmissä kysymyksissä.
kin. Olisi kevytmielistä, sanoa, että
NL täten ehdoin tahdoin perääntyi
kapitalismin edessä ja jätti sille
maa-alaa vaikutusvallan lisäädiisek-si.
Näin asiaa ei NL:ssa ' tulkita,
eikä niin olekaan. Nykyinen taistelu
maailmassa ei ole vain taistelua
maista, maa-alueista ja tukikohdista,
vaan, — j a ennen kaikkea
— taistelua ihmismielistä. Joka
voittaa tämän taistelun, voittaa lopulta
myös koko taistelun. J a esim.
juuri Kuuban kohdalla NL peri
kiistatta moraalisen voiton ja saa.
vutti varmaan itselleen uutta arvonantoa,
ehkä ystäviäkin.
Olisi tietenkin väärin sanoa, ettei
myös. Kiina olisi valmis sopimuksiin
hyväksyihän se ehdota mm.
ratkaisun Laosissa. Mutta yleensä
sanpttakoon, että jokaisen aseman
puplusfaminen loppuun asti on aina
epäviisasta. Jos Intia todella aloitti
e cnemjsen Himalajalla r - r kuten
Kiina vakuuttaa '—. n i in eikö sitten,
iin olisi ollut viisaampaa perääntyä
esim. juuri kiistanalaisen Macma-honin
linjan taakse ja säästää neuvottelut
rauhallisempaan ajankohtaan,
jos niitä nyt olisi ollut mahdotonta
käydä? Sillä kylmänä tosiasiana
pysyy, että propagandistises.
ti tilanne ei nyt o le mutkaton K i i nan
ystävien hoitaa.
Kaikkine puutteineenkin Intia j
on nykymaailmassa kuitenkin edustanut
monesti myös järkeviä rat-kaisuja
ja sen äänellä on ollut laaja
kaikupohja nimenomaan liittoutumattomien
maiden leirissä. Jos Intia
nyt liukuu agressiivisimman k a .
pitalismin syliin; niin se-olisi tragedia,
johon sosialistisella leirillä
ei pitäisi olla varaa.
O l l i Laine.
- 1 . , , tAsfe ARtOs4^l!tf \ ^
E N G L A N N I N YDINKOKEITA
. Itföskova. ---.NeuvostoUiton viral,-};!'
linen uutistoimisto TASS sanoi perjantaina,
että Englanpin p ä l ^ ' ' "'
aloitaa maanalaiset ydinkokeet Nä';
vadassa osoittaa lännen korostavan.'-
aikomustaan, että, se tulee jätk,u: ; '
vasti. noudattamaan maanalaisia...
ydinraiäytyksiä koskevaa pdlitilk^;;^:;
kaansa. " , '
TASS sanoi olevan hyvin tunnej-.,
tua ,etfä n^itä kpkeita ei tehdfi huvin
'; >ruoksi. . .llufistoimisto saoor
edelleen ^pijtkäliki(ssä kotnnieiitish,',
saan, että on olemaissa kaikki m a h "
dollisu^det ratkaista ydinkokei^fip,/"
kieltoa koskeva ongelma nopeasti
ja täydellisesti — ainoastaan: i^y-'
vää tahtoa puuttuu.
B N G t A N N I N NAISTEN
VAATIMUS
Lontoo. — Suurehko ryhmä erf^i.','l[,
lantilaisia naisia kokoontui perjan.
tain^ Englannin alahuoneen ediis!-',"^'
talle vaatimaan kansanedustajilta,
että nämä esittäisivät päättäväisea'"'
vastalauseensa Englannin hallituk-sen
päätökseen toimeenpanna.
maanalainen atomiräjäyi^s N^y^;,'*..,
dan osavaltiossa USAssa
• itf.
Tuotannon kasvu
lapsimaissa 7 pros;^
YK. New YoiiL — Maailmaa-i^
teolUsuuiituotanto' lisifi0tyi tSmänr.::
vuoden alkupuoliskon aikana seit^-
srinäilä prosentilla viime vooda;^
samaan, ajanjdcsoon^ vemttafU,
ilmoitti Y K tUastoUIfien toimisto
,YK:n kuukausittain julkaistiM>
sa tilastolehdessä olevUn uime-roihin
e i sisälly Itä-Eurooppa ^a
Kiinan kausantasavalta.
Teollisuustilasto ososton päälj,ik-f
kö Abraham Aidenoff kertoi l^^f \
distövastaanotolla, että LänsilSäk-
#assa ja Englannissa oli selvästi,
.havaittavissa tuotannon hidastu-^
uiis'a. Hän ei lähemmin käsitel-tätä
aihetta. Yhdysvallat ja Canada
ovat sen sijaan päässeet irti
fiikaisemmasta vuoden 1961 a l k u .
puoliskon taantumuksesta j a Vsjiffe'^
neet tuotantoaan 10 prosentilla.
Kehitysmaat ovat lisänneet tuo
taiitoaan keskimäärin kahdeksalta"
prosentilla. " '•'
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-11-20-02
