Vapaus, November 11, 1971

              i
f
1
Sivu 2 Torstai, mairra^i 11 p. — Thuirsday, Nov. lH, 1971
V A P A U S
(LIBERTY)
Editoi»: W. EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R b R G AN
OF FINNISH CANADIANS
Establi^ed Noy. 6, 1917
Manager: V. KENTALA
Telejtilione: Office and Edaföriäl 614-4284 ,
Pablished twtce vreekly: Tnesdays and /nmrsdays by Vai>aiis Pabltsiiliig
Co. Limited, 100 Elm Wfs%, ^udt^ory, Ontario, Canada
MaJlinff addr«ss: Box 69. /
Advertlsinff rates Upon applieation. transMion free of oharge.
\^ Second Cljiss Mali w^
|^SaCÄNÄDIÄ«hlGUlGmRESSl
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vb. $10.00, 6 kk. $5.25 USÄ:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Itä-<Pä!t^t^msta paavit 9,5 milj^ Herlfa Kuusinen $ i
asähi mmm
Tänään, marraskuun i l päivänä vietetään kahdessa maailman­sodassa
henkensä j a terveytensä m:enettäneiden sotilaiden vuo­t
u i s t a muistopäivää.
V i r a l l i s e e n j u h l i n t a a n k u u l u u paraatien järjestäminen, missä
nähdään vanhoja vjeteraäneja ja m i i i t a , seka paikallisia soittokun­t
i a ; Sitä seuraja seppeleitten lasku muistopatsaan juurelle s6kä t a ­vanomainen
seremonia puheineen-
Tämän merkkipäivän vietto ei kuitenkaan r a j o i t u — j a hyvä
ettei n i i n tapahdu — yksinomaan v i r a l l i s t e n muistojuhlien järjes­tämiseen
j a n i i h i n osallistumiseen. Yhä laajemmalle leviää k a n -
sanjoukkojeri keskuuteen sellainen katsomus, että sodissa vakau­mustensa
mukaan kansanvallan puolustamisen jä kansallisen itse­näisyyden
säilyttämisen hyväksi kaatuneita kunnioitetaan kaik­k
e i n parhaiten huolehtimalla siitä, että sellainen suuronnettomuus
k u i n sota, ei koskaan enää t o i s t u i s i , s i l l a sodatkin ovat ihmisten
liiheuttamia onnettomuuksia, joista tuhoutuu ensikädessä maan
k a i k k e i n elirivoimaisinta ainesta — j u u r i miphuusikään tulleita
miehiä.
Canadan kansa — j a me Canadan suomalaiset mukaanluettuna
voimme! katsoa ylpeydellä taakisemme j a sanoa, että kansakuntana
me suoritimme velvollisuutemme hyvin natsi-Saksan j a sen l i i t t o ­laisten
koko ihmiskunnalle aiheuttaman suuren vaaran torjumi­seksi.
Tässä mielessä mieeajiadalaiset osaamme antaa täyden k u n ­nioituksen
n i i l l e miehille j o t k a tässä sodassa ruskean natsiruton
torjumiseksi j a kansanvaltaisen elämäntavan säilyttämiseksi antoi­vat
suurimman uhrauksen — oman henkensä,
J a j u u r i tästä syystä canadalaiset toistavat tänä äselepppäi-vänä
yhteisenä vaatimuksena, "ei koskaan enää sotaa". Tjaotta-koon
miekat vihdoin viimeinkin a u r o i k s i ! Lopetettakobh U S A :n
r i k o l l i n e n sota Indokiinan urheita pikkukansoja vastaan! Sovit­takoon,
lopultakin yleisestä aseistariisunnasta j a siinä yhteydessä
luonnollisesti kaikkien hyökkäysvälirieiden hävittämisestä kautta
• m a a U m a n ! - / •
••••• Tässä hengessä k u n vietämme tätä naiiistopaivää, me k u n n i o i ­tamme
parhaalla mahdollisella tavalla myös niitä, jotka eivät so­dasta
takaisin palanneet j a heitä vieläkin surevia omaisiaan.
pelHi. — Y l i 9,6 miljoonaa itä-paicistnilaista
on paennut Intiaan
sötfilain tultua voimaan Itä-Pa-kistaniiasa
viime määliäkuussa.
Tämä ilmenee Intian hallituksen
äsken julkaisemista uusimmis­t
a v i r a l l i s i s t a tiedoista.
Y l i seitsemän miljoonaa pako­l
a i s t a on saapunut jo eiihestään
tiheään asutetun ,;Länsi-Bengalin
osavaltion alueelle.
Luvut perustuvat hallituksen
v i r k a i l i j o i d e n antamiin : t i e t o i h in
pakolaisille jaetuista elintarvike­korteista.
Karisainvälinen avustustoimin^
t a pakolaisten j a Itä-Pakistanin
oman väestön auttamiseksi on
osoittautunut aivan l i i a n riittä­mättömäksi
siitäkin huolimatta,
että kysymyksessä ori maailman
tähän asti l a a j in avustusoperaa­tio.'.;
Syyskuun puolivälistä lähtien
on elintarvikepula kohonnut Itä-
Pakistanissa 200,000 t o n n i i n k u u ­kaudessa.
Ellei avustusta saada
kasvamaan, tulee elii\tarvikkei-;
den vajaus pysymään yhtä suu­rena
ensi vuoden kevääseen saak­ka-^
' •
Intian hallitus on puolestaan
i l m o i t t a n u t tarvitsevansa 558 m i i
Joonaa ' d o l l a r i a maahan saapu­neiden
itäpakistaniläisteri pako­l
a i s t en auttamiseksi. Tähän asti
saadut avustukset ovat kuitenkin
jääneet huomattavasti alle tämän
määrän.
Lokakuuri puliväliin mennessä
oli kaikkiaan 15 maata luvan­nut
Itä-Pakistanille apua yhteen­sä
83,6 miljoonaa dollaria. Y h ­dysvaltain
.lisäksi suurimmat
avustuserät olivat tulleet Cana-dasta,
Länsi-Saksasta, Englan­nista,
Hollannista j a Ruotsista,
I n t i a hallituksen arvioiden mu
kaan maahan tulleiden itäpakis-tanilaisten
määrä saattaa vuoden
vaihteeseen mennessä kohota 12
miljoonaan. Pakolaisvirta on o-saittautunut
tavattoman suurek­si
rasitukseksi Intian taloudelle.
"Scoundrel"
. Otsikossa oleva englanninkielirien sana tarkoittaa konnamai-suuteen
j a kataluuteen taipuvaa henkilöä. Yleisesti tunnettu ori
myÖ3 englanninkielinen sananparsi, että punakauhun lietsonta ori
"scroundrelien" viimeinen turvapaikka. K u i n k a oikeaan tämä mää­ritelmä
osuu, se näkyy siitä, että äärioikeistoon lukeutuvat joutu­vat
jatkuvasti turvautumaan punakauhun lietsontaan s i l l o in k un
ei sen parempia väitöksiä j a tosiasioita ole. Helppo on huutaa " p u ­nainen",
" k o m m u n i s t i " j a " s o s i a l i s t i " . M u t t a samalla kertaa s e l l a i -
Eet "argumentit" ovat todistuksena aatteellisesta vararikosta-
Tämäntapaisia ajatuksia tuli varmaan monen canadalaisen
mieleen lukiessaan viikori alussa uutistietoja, joiden mukaari B r i ­t
i s h Columbian Soc. C r e d i t pääministeri W. A . C. Bennett joka on
p i l k k a h i n n a l l a luovuttanut maakuntansa luonnbnresursseja ame-rikkalais-
monopolien k o n t r o l l i i n j a omistukseen, esitti puolueensa
vuosikokouksen päättäjäispuheessa seliaisia älyttömiä väitöksiä,
että vaseriimistolaiset ovat muka " t o d e l l i s i a tämän maan v i h o l l i -
fcia*, että maan etujen puolustamisen asemesta olisi suostuttava
"vapaakauppa-järjestelyyn" Y h d y s v a l t a i n kanssa, mikä t a r k o i t t a i si
varmasti sitä, että Canadasta t u l i s i "veden kantaja j a puiden hak­kaa
j a " Setä Samulille, j a että pääministeri Pierre Trudeau menet­t
e l i "typerästi" arvostellessaan Neuvostoliitossa käydessään Cana­dan
suurinta "ystävää j a l i i t t o l a i s t a " Yhdysvaltoja. Hän v a k u u t t i
myös, että Yhdysvallat ei halua komennella Canadaa eikä muka
uhkaa mitenkään maamme itsenäisyyttä.
Pääministeri Bennettin punakauhun lietsontaan perustuvien
väitösten onttous näkyy ehkä parhaiten siitä tavasta, miten hän
y r i t t i pääriiinisteri Trudeaun poliittisen päänahan nylkeä. Meitä
el ole pyydetty pääministeri Trudeaun puolustajaksi sillä hän
ilmeisesti pystyy itse vastaamaan mr Bennettille. M u t t a osoituk­sena
siitä, k u i n k a punakauhun lietsojat yleensä syyllistyvät "vyön
alle lyönteihin" voidaan todeta mm-seuraavaa:
V i i t a t e n pääministeri Trudeaun Moskovan lausuntoon, mr Ben­nett
sanoi: .•. . '
"Se ei ollut paikka, missä Canada voi sanoa tarvitsevansa
apua poliittisesti, taloudellisesti j a vieläpä sotilaallisesti, suojatak­seen
itseään Y h d y s v a l t o j a vastaan."
Tosiasia tietenkin on, ettei pääministeri vedonnut Moskova-ssa
Neuvostoliiton " s o t i l a a l l i s e e n " j a muuhun apuun Yhdysvaltoja vas­taan.
Hän s a n o i : "Kuten h y v i n tiedetään, Canada ei ole v a i n Y h ­dysvaltain
hyvä ystävä j a _ n a a p u r i , vaan myös sen l i i t t o l a i n en
N A T O r s s a j a N O R A D r s s a . "
V a s t a s i t t en hän viittasi^tähän "hyvään ystävään j a l i i t t o l a i ­seen"
seuraavasti: ,
"Canada on lisääntyvässä määrässä todennut tärkeäksi y h -
leyksiensä monipuolistuttamisen Yhdysvaltain ylivoimaisen pai-kallaolon
vuoksi j a se heijastuu canädalaisten keskuudessa leviä­västä
katsantokannasta vaarasta, mikä,uhkaa kansallista i d e n t t i ­syyttämme
k u l t t u u r i s e l t a , taloudelliselta j a ehkä sotilaalliseltakin
k a n n a l t a . . ,"
, T o i s i n sanoen mr Trudeau myörisi, että hänen mielestään "jpa-ras
l i i t t o l a i n e n " aiheuttaa yhä lukuisempien canädalaisten mielestä
vissejä vaaroja. M u t t a pääministeri Bennett otti i r r a l l i s e n virkkeen
pois asiayhteydestä j a teki siten "höyhenestä kanan" kuten sano­taan.
;
Mitä taas tulee siihen ettei Y h d y s v a l t a i n monopolipääoma h a ­l
u a muka komennella Canadaa, se näkyy Washingtonin viimeaikai­sista,
yksipuolisista, tehtyjä sopimuksia r i k k o v i s t a toimenpiteistä,
j o i d en tarkoituksena on vähentää canädalaisten tuotteiden myyntiä
Yhdysvalloissa sillä perusteella, kuten Wa8hingtonin h y v i n k i n v a i ­kutusvaltaiset
p i i r i t ovat julkisesti sanoneet, että Canadan pitäisi
tyytyä raaka-aineita tuottavan maan osaan, eli "puiden hakkaajan
j a veden k a n t a j a n " roolin viemiseen.'
Helsinki. — TV-teatterin viime
viikkcinen esitys, Elvi Sinervon
(näytelmä "Maailma on vasta nucri"
merkitsi suomalaisten sellaisen ryh­män
esiiintymistä, j o l a e i ole kuva­ruudussa
juuri nähty — ja kuiten­k
i n on kj^ymyksessä ryhmä, joka
sodanjä!!keisen kehcitykesn muistaiein
on oHut varsin suurilukuiinen, joskin
vaitelias: niiden suomalaiisten ryh­mä,
jotka eivät hyyälsyneet Suo­men
haiHituksoi päämääriä toisen
ma'ai!!lmansodan eri vaiheissa. Tässä
mielessä Eilvi Sinervon jo vuonna
1952 teatterissa ensiesityksensä saa­neen
ja sen jälkeen monissa suoma­laisissa
teattereissa esitetyn näytel­män
TV-sovitus oli msrkittäva te­ko.:,
/ramä itse >asian ytimestä, esi­tyksen
merkityksestä. Tämän lisäksi
TV-esitys vahvisti Elvi Sinervon
näytehnän merkittäväksi tekstiksi,
jonka paluuta teatterilavoille aivan
viime vuosina ei ole todellakaan
syyCä ihme^ EJyi Sinervo on
yJKÖitänyt näyteimässään kaksi tär-keälö
avnesos9a:- aktiivisessa vasta-rintaJiiikkcesää
mukana olevan työ-läiLsperheen
asentfeet ja elämän ja
toisaalla niiden suomalaisten toimin
nan, jctfca palasivat sodan oloissa
Neuvostoliitosta Suomeen toimiak­seen
tääJia pikaisen rauhan puo­lesta.
Edellinen teema esiintyy täs­sä
näytelmässä vabkkana prcIeLaa-risena
perustana, josta ori varaa
ammentaa aina tiusia voimia, uusia
työntekijöitä kuluttavaan taisteluun.
Jälkimmäisestä aihepiiristä puoles-tasn
syntyy toiminnallinen kudos,
tarina jännittävä kuin salapoliisi­kertomus,
mutta aiheiltaan elämän
HALLITUS TEHKÖÖN
VANHAINKODIT
KAIKILLE
Tuota suomalaisten vanhainkoti-hommaa
pidän kokonaan vieraana
ajatuksena. Olemme suurimman
03än elämästämriae toimineet tä­män
maan byvinvoimm ja eiintason
korottamiseksi sekä hankkineet it­sellemme
karisalaiisoikeudet, joten
oli:mme Canadan kansalaisia j a to-,
dislaaksemme tämän kaikUle mei-däin
tuhsä toiriiia kaikkien canäda­laisten
kanssa yhteisesti. Tällaisella
yhteistciminnaila tulisimme saa­maan
paljon paremmat tulokset.
Mitä tulee suomenkielisiin sano-miailöhliin
j a kulttuuritoimintaan se
on taas eri 'asia, sillä niillä val­vomme
fcaffisaliisuusperinteitämmfi,
miitta vanhenipien kansalaisten
huoltamiinen fcui^Iuu halUtukselle.
Yhteisin voiriiin saamme aina ai­kahan
parempia tuloksia, mutta eril-lisiffFti
toimiessamm» teemme sen
vain ilseämme vahingoitbaaksem-me..
Kuka voi osoittaa, etbä me voi­simme
erisJtebtynä ryhmänä raken­taa
jonkinlaisia halpavuokrarakeri-nuksia
tai varihadnasuntoja?
Toimikaamme yhdessä Canadan
varsinaösen väestön kanssa, n;:n
vanhana kuin nuorenakin, niin sillä
ylistänune omaa ja kansallista mai-neblammie.—-
I.S., Thunder Bay.
todelflisUn, merkittäviin asioihin poh
jäutuva, el yksityisiin rikoksiin r a ­joittuva;
,
E l v i Slniervon näytelmän TjV-sovi-txiksesta
j a ohjaukses-ta on vastan^
nuit Jotaarkka Pennanen. Hänellä on
valL-tinaain näytelmän allh6pi'irin ja
lajan , tUTjnelmien tarkka tuntemus
ja tämän vuoksi katsoja tuntee lä
helseksi niin tekni-kko Arvid Val­lin
kuin Lehtosen työläiskodinkin
ympäristön. Ehkä jciUciniäista tasa­paksuutta
ori Jotaarkka Pennasen
Chjauksessa ja tämän vuoksi esitys
ai a i v a i toivotulla tavalla. huipen­nu
Icppua kohti. Kuitenkin rilnkih
slinänsä arkJpäiväinen asia kuin r a -
dlouullilen kuunteleminen vavah­duttaa
katsojaa yhä tänäkin päi­vänä,
kun vain on kysymyksessä
räin tärkeä tieto kuin uutinen Sta-lingradln
taistelujen päätLymisestä.
Kulvavsa uutiisselositeessa cli todel­l
a hl;::;or'alfeta kaiiilavuulta.
Näytleilijäsuörlluslcn puolelta on
muilä .uinGhtamatla maiLnlitavä eri-tyisesä:
Marita; Raman i-paa äiH-hahmo,
Irma Marlvnkaupin lappua
kohdsn yhä vakuuti^avammaksi
muuttuva Irja jä Eero 'Melasinic-meri
Malli, jenka pcikkeuksellises-sa
lllanteesi-a kylmäpäseen sanka­ruuteen
koho aya- hahmo muodostui
uskottavaksi. Krlstiiina Halkcla-n ja
•Matti Oiravisrton tyypeissä saattoi
t i n ':'a lllantecri hermoja repivän
jännityksen.'. • .•
Elvi Sinervon Maailma ön varta
nucri-näytelmästä muodostui tele­visiossa,
merklltäyä kunniänoscltus
nirlie sucmalaisiHe, ^lotka. jo sodan
aOkarja rchkeniyat puolustaa Suo-meri
'ja Neuvcstoliitcn ystävyyden
polOtllkkaa, sekä samalia varsin
kiinnostava TV-ilta puhtaasti teat­teria
ajalell';!n. — Hilkka Vuori. ;
H e l s i n k i . — Nykyisistä kangfin^
edustajista ejv^t k a i k k i asetu e i i -
dokkaiksi Suomen tamriiivaaleis-sa-
Kansandemokraateista, känsän
edustaja H e r t t a Kuusinen on k i e l -
sen l i i t o n Suomen ryhmän vara­t
a näissä vaaleissa.
Kansanedustaja Hertta K u u s i -
rien ori ilmoittariut S K P : n K e s k i -
Töölön osaston kokouksessa kiel-täytyrnlsestään.
P a i n a v i n a perus­teluina
Kuusinen on, ilritioittanut
toisen vastuunalaiseri tehtäväri.
Hän on Naisten Kansainvälisen
Demokraattisen L i i t o n puheenjoh
taja. Tehtävä edellyttää pitkiä u i - :
komaanmätkpja, konferenssi- ja
kokousjärjestelyjä j a riiuita vel-volUsuuksia;
Näin ölleri aikaa ei
jää riittävästi syventyä Oman
maan eduskuntatyöhön, toteaa
kansanedustaja Kuusinen.
Kuusinen on S K D L i r i ryhmän
jäsenistä pisimmän ajan ollut
eduskunnan jäsen,; nimittäin y h ­täjaksoisesti
Vuodesta 1945 läh­t
i e n . . Hänet ori lähes aina v a l i t tu
h y v i n k o r k e i l l a äänimäärillä.
Kuusinen oli yhtäjaksoisesti
myös parikymmentä v u o t t a S K D -
I j : n eduskuntaryhmän puheen joh­taja.
Muutenkin härieritoirriinnal-laan
ön ollut hyviri keskeinen
osuus koko S K D L : n ryhmän po­l
i i t t i s en linjari ja työskentelyn
muotoutumiseen sodanjälkeisessä
eduskunnassa.
/ E r i t y i s e n laaja on kansanedus­t
a j a Kuusisen asiantuntemus ol­lut
ulkopolit;iikan kysymyksissä.
Hän on antanut myös vahvan pa-^
noksen ystävällisten j a luottamuk
sellisten suhteiden muotoutumi­seen
Suomen suhteissa Neuvosto­l
i i t t o on eduskuntatyössä j a muu­alla.
H e r t t a Kuusinen on toiminut
useita vuosia Parlamenttien väli­sen
liiton Suomen ryhmän vara­puheenjohtajana
ja osallistunut
vuosien kuluessa tämän kansairi-välisen
järjestöri työhön eri mais­sa.,
' •
Ulkoasiainvaliokunnan jä.sen'
kansanedustaja Kuusinen on o l -
hit edu.skunnassa vuodesta 1945
lähtien aina tähän saakka. Hän on
' Ranskan j a Länsi-Saksan kes
ken on käynnissä aivan selvästi
todettavat kilpajuoksu Neuvostolii
ton markkinoille. Tämä kävi ilmi
pääsihteeri BreTflmevin äskettäi­sen
vierailun, aikana Ranäkassa
isekä Länsi-Saksan ulkoministeri
Scheelin lähiaikoina edessä ole­vasta
Moskovan vierailusta.: P a ­r
i i s i s s a s o l m i t t i i n Ranskan j a NOu
vostoliiton kesken laaja, pitkäri
tähtäyksen taioudellinen, kaupal-lirieri
j a teifriinöh runkosöplmus,
j o n k a a l l e k i r j o i t t i v a t Neuvosto-'
l i i t o n ulkomaankauppärifiiriisteri
Patolitshev j a Ranskan finanssi^
ministeri d'Es1ta!['ng, Täähän sopi-rnukseen
l i i t t y e n t e h t i in riiyös jo
joukko kiinteitä kauppoja t a i so­v
i t t i i n niiden perusteista.
Tälle yhteistyösopimukselle on
olemassa jo aiemmin solmittu so­pimus
räamiria. Uusi sopimus ori
huomattavasti laajempi j a y k s i ­tyiskohtaisempi.
Se on suurin,
mitä Neuvostoliitto on koskaan
solminut iriirikään länsimaan käns
sa- Kysymyksessä ei ole ainoas­taan
j o n k i n tai j o i d e n k in määrät­tyjen
tehtaidien ja yrityisten r a ­kentaminen
j a tämän pohjalla syn
tyvän kauppavaihdon laajentami­nen.
Kumpikin maa etsii järjes­telmällisesti
niitä aloja j o i l l a rie
voivat auttaa toisiaan taloussuun
nitelmiensa toteuttamisessa ja
taspittaakseen . teollisuuksiensa
tietä sopimuspohjaiseen osallistu­miseen
osapuolten teollistamis-ponnistuksilla.
Yhteistyön koh­teina
ovat k a i k k i tärkeät a l a t k u ­lutustavarateollisuudesta
raaka-ainetehtaiden
hyväksikäyttöön.
Tärkein konkreettinen sopimus
o l i Ranskan sitoutuminen Kama-joen
valtavan kuorma-autoteh-ollut
vaikuttamassa keskeisellä
t a v a l l a vuonna 1948 eduskunnas­sa
Suorrieri j a Neuvpstoliiton ys­tävyys-,
yhteistyö- j a avunanto­sopimuksen
hyväksymiseen. O i ­keistosta
löytyi s i l l o in kovia vas­tustajia
j a horjuntaa ilmeni maa
l a i s l i i t t o - v a i n a j a n k i n piirissä. •
Sissit toimivat
I!tä-Päkis'tahissa
Dacca. — Itä-Pakistanin sissit
ovat upottaneet bensiini- j a palo-öljylastissa
olleen säiliöaluksen
Chittagongin kaupungin satamas­sa,
ilmoittivat Daccari sanoma­lehdet
viime v i i k o l l a . L a i v a n upo
tuksen ilmoitettiin olleen yhtey­dessä
eri p u o l i l l a Itä-Pakistänia
esiintyneisiin sissihyökkäyksiin.
Itä-Pakistanin pääkaupunki
IISA.:n suurpääoma valitsee
presidenttiehdokkaita, kirjoit­taa
Izvestija.ssa lehden New
Y o r k i n , kirjeenvaihtaja Mejor
S t i i r u a a :kptrimentoides.saan N -
Y :ssa vastikään, pidettyä 60
miljonäärin neuvottelukokous­ta;
Nämä miljonäärit rahoitta^
vat tavallisesti lähe.s kolman­neksen
.sekä demokraattisen et­tä
republikaanisen puolueen
vaalikamppailujen kuluista.
Miljoonikkojen kokouksessa
päätettiin valita U S A : n presi­denttiehdokkaat
j a vaatia heitä
selostamaan, "yksityisluontoises-t
i " kuudenkymmenen ryhmälle
näkemyksiään j a suunnitelmiaan
U S A : n elintärkeiden ongelmien
Dacca pimeni viime v i i k o l l a y h ­deksäksi
tunniksi kaupungin säh­kölaitoksella
sattuneen räjähdyk­sen
jälkeen. Pakistanin viran­omaiset
ovat määränneet, että
k a i k k i e n aseita, ammuksia j a rä­jähdysaineita
hallussaan pitävien
on luovutettava ne poliisille nel­jän
päivän kuluessa.
kohdalta. Miljoonikot päättivät
JDitää lompakkonsa j a s h e k k i k i r -
jansa kiinni niin kauan kunnes
ehdokkaat; ovat esiintyneet " k u u ­denkymmenen
ryhmäni' edessä j a
selostaneet siileohjelrnansä.
Miljoonikkojen kokouksesta ei
ole ollut ennakkotietoja lehdistös­sä
j a sen tuloksista pääsi vain
vähän tietoja lehtien palsjtoille.
M u t t a jö nekin mitättömän vä­häiset
tiedot, j o t k a ovat päässeet
l e h t i i n , o,soittavat U S A :n todellis­ten
isäntien olevan tyytymättö-riiiä
p o l i i t t i s i i n palvelijoihinsa ja
todistavat välillisesti syvän k r i i ­sin
koettelevan Yhdysvaltoja.
Se, että porvarilliset poliittiset
johtajat U S A : s s a ovat monopo-lieri
palvelijoita j a että viimeksi
niainitut rahoittavat j a nimittävät
ensin mainittuja, on a i n a ollut j i ii
kinen salaisuus. Tässä mielessä
kuuderikyrrim.enen miljoonikon
äskeinen tapaaminen ei sisältänyt
mitään uutta. Sen sensaatiomai­suus
pn siinä, että • rriilloinkaan
ennen suurpääoma ei ole i l m o i t t a ­nut
asiasta "^riäin avoimesti, j a k u r -
sailemattomasti.
taan suurimmaksi ulkoiriäalai-seksi
j toimitta^jaksi. Sopimuksen
mukaan J l a n s k a myöntää. 1.2 ' m i l ­j
a r d i n f r a n g i n luoton konetoimir
t u k s i a varten. Sopimuksen alle­k
i r j o i t t i v a t Renault-tehtaiden pää
j o h t a j a Dreufus j a Neuvostolii­ton
äutoteollisuusministeri T a r a -
sov. Samoin s o v i t t i i n alustavasti
neuvostoliittolaista raakaöljyä
käyttävän jalostamon rakentami­sesta
Ranskaan sekä Neuvdsto-liitpri
osallistumisesta Välimeren
rannalle sijaitsevan suuren teräs-r
tehdaskompleksin rakentamiseen.
Tässä yhteydessä ovat arvos­telijat
viitanneet eräiden Ranskan
j a Neuvostoliiton kesken jo aiem­min
p o i m i t t u j e n suurprojektien
hitaaseen edistymiseen. Tämä a r ­vostelu
on lähtenyt pääasiassa
joko v i h a m i e l i s y y d e n ' t a i pikem­min
kateuden pohjalta.. Tunnettu
tosiasia nimittäin on, että k a i k ki
suuret projektit edistyvät aluksi
suhteellisen hitaasti- Näin o l i l a i ^ ;
t a Neuvostoliiton ja i t a l i a l a i s en
Fiat-yhtymän yhdessä suunnittele
man T o g l i a t i n kaupungin henkilö
autotehtaan kanssa. Asiasta neu­v
o t e l t i in j a sitä s u u n n i t e l t i in vuo­sia.
K u n s i v u l l i s e t ehtivät siunata
j o koko. autotehdashankkeen, et­tei
siitä tule mitään, n i i n s i l l o i n pa
sopimus a l l e k i r j o i t e t t i i n k i n . J a
tällä hetkellä T o g l i a t t i n autoteh­das
pyörii hyvällä vauhdilla a l a ti
kapasiteettiaan laajentaen. Samaa,
on todettava Neuvostoliiton Läri-si-
Euröopari maiden kanssa s o l -
miiriien maakaäsu-teräsputkikaup
pojen suhteen.
Länsi-Saksan ulkoministeri
Scheel lähtee tässä kuussa Mos­kovaan
mukanaan aikariioinen
nippu sopimusluprinoksia, joista
ei pitäisi puuttuämuuta k u i n alle­k
i r j o i t u k s i a . Lähinnä ovat sopi­mus
Lufthansan j a A e r o f l o t in Vä­lillä
ilmailuliikenteen aloittami­sesta
F r a n k f u r t i n j a Moskovan
välillä. Myöhemmässä vaiheessa
tulee kysymys r e i t i n ulottamises­t
a Siperian y l i Tokioon Rariska-laisella
A i r F r a n c e l l a j a Aeroflo­t
i l l a ön j o toiminnassa oleva sopir
mus S i p e r i a n reitistä.
Tätä tärkeämpi on tuleva kaup ;
pasopimus Länsi-Saksan j a N e u ­vostoliiton
kesken. Maideri välillä
ei ole oUut virallLsta kauppasopi­musta
vuodesta 1963 lähtien, k un
silloinen liittokansleri Adenauer
s u o r i t t i tunnetun yksipuolisen, ,so-pimusrikon
teräsputkien toirnitta-misesta
Neuvostoliittoouv Kolmas
sopimus koskee teknistä yhteis­työtä-
Näitä sopimuksia ovat M o s
kovassa jo aiemm in käyneet poh­justamassa
Länsi-Saksan talous­ministeri
Schiller i a tiedeminis­teri
Leussink. — L i b r a , K . U .
NL:n ja Islannin
kauppa ikasvaa 50%
Moskova. — Neuvostoliiton ja
Islannin kauppa kasvaa lähimmän
neljän vuoden aikana 50 prosent­t
i a nykyisestä tasosta- Tätä edel­lyttää
pöytäkirja keskinäisistä t a ­varantoimituksista
vuosina 1972
—75. Pöytäkirjan a l l e k i r j p i t t i v at
Moskovassa viime viikolla Neu­vostoliiton
ulkomaarikauppaminis
t e r i N i k o l a i ' Patolitshev j a Islan-•
n i n kauppaministeri L u d v i g J o ­sefsson.
Neuvostoliitto vie Islantiin
moottoriajoneuvoja, öljyä, metal-l
i a j a puutavaraa. Islanti puoles-täari
vie Neuvostoliittoon pääasi­allisesti
kalaa.
PÄIVÄN PAKINA
vuotias ydinvoima-professori Ra­phael
Lit.^^auer. Tämä komitea, jo-
K u i r i k a "oikeudenmukaisesti"
Y h d y s v a l t a i n monopolipääoma
Canadaan Cja- m u i h i n l i i t t o l a i s ­maihin)
suhtautuu se nähtiin ker­ran
uudelleen tämän v i i k o n maa­nantaina
rajan takaa tulleesta
tiedosta, jonka mukaan suuret
yhdysvaltalaiset lääkefirmat ovat
päättäneet korottaa Canadassa
myytävien lääkkeittensä hintoja
ip-25-prosenttise3ti—samalla kun
hinnat pysyvät ennallaan Yhdys­v
a l l o i s s a ! Parikopri punakauhun
lietsontaan taipuva pääministeri
Bennett tämän lääkkeiden hinta­kysymyksen
piippuunsa, j a koet­takoon
kaikessa rauhassa, miltä
se canädalaisten maun perusteel­la
maistuu!
Sanotaan, eikä suinkaan suotta,
että "kaikki ei ole kultaa mikä
:kiiUää."-•,•
Tämä pätee iliiarikln hyvin Indo­kiinan
sodankäynnin kohdalla.
Meille kerrotaan — ja ihmiset
uskovalkln siihen — että Yhdysval- masti, eMä presidentti Nixonin.hal-tuskautena.
Aluehävltykseen käytettävät B-
'lat halfaa iCpellaa ihmisten tuhoa-mhen
ja onia^3Uuksien. hävittämi­sen
Indckilnan m'aissa, mutta vii­meisimmät
tutkimukset osolillavat^
että siellä pudotetaan vieläkin 70,-
000 tonnia pommeja kuukausittain.
Meille sanotaan — -ja si'nis''mäi-set
ihmiset uskovatkin siihen —
että Yhdy.svailtaln tarkoitus on to-
, pcltaa s':z'Aa sodankäynti mahdoin
' iisimman pliain, /multa viirircksi-suo-ritetut
tutk'!mukset osoittavat, että
suuninl'lc';mlln siisältj^ näiden raa­kojen
ilmapbmmiluksien jatkumi­nen
koko tuilevan viroden ajan ja
vieläklm kauemman;
Meille sanotaan, että Yhdysval­lat
on alinakin virallisesti lopetta­nut
Pohjois-Viietnamin pommituk
sen, mutta ei se tapkoita kuiten-kaaan
sitä, fiittä asia näin olisi
£ellaisena'an, ja että ihmisten ja
omaisuukiieri summittainen tuhoa­minen,
mitä,ilmapommiit]us tarkoit-r
taa, olisi Indokiinan maissa edes
vähenemässä.
Gornell yliopiston kansaiiivälinen
tulkimuskeskus (USA; . s 8 a ) järjesti
viime touikokiiussia 5 kuukautta kcs-tänei£'
n tutkimxiksen Indokiinan ti
läntoest/a. Tutkimustyötä johti 45-
ka sanoo keskittyneensä tctuuden. 52 Stratofortress-koneet ovat vähen
etsimiseen Indokiönan tilanteesta, tärieet hävitystyötään mutta pie-cn
nyt jirlkaissut alus tavan raport- nemmät taisteluhävittäjät pudot-tlnsa
mlissä todetaan; varauksetto- tavat vieläkin arviolta 30,000 ton
n: a pommeja kuukausitta in kor­keimman
tason oltua 40,000 ton­nia
vuosina 1968—69.
Sen lisäksi näitä aluehävittäjiä,
1 B-52 koneita — erotuksena paikal-liseon
hävitykseen tarkoitetuista
sc'1'akoneista. — käytetään nyt va­paasti
Laosissa j a Kambodzhassa,
kunkin B-52-koneen lastina on 105
750-pauinain painoista pommia:
JTutkimuksen yhteydessä on myös
todettu, että Yhdysvaltain hallitus
jatkaa ilmavoimahävitystään koko
vuoden 1972 ja sen jälkeenkin sii­nä
määrin, että se tulee maksa-m'aan
yhdysva!talaisille $1.2 — $4
miljardin väUHä vuodessa.
Tlämän suuinni:iti3'lmain mukaan,
todetiiin tutkimuksen yhteydessä,
tätä ilmahävitysitä suorittaa 50 B -
52 konetta Thaimaasta ja 300 tais-teluhävlittäjää
lentokoneiden emä-laivoista.
Raportissa todetaan kongressin
asilakirjoihln vi:ita>len, että ponvmi-tukset
Kambodzhaa vasitaan, mikä
on 'aillheuttanut vakavia siviilimene-tykslä,
on kasvanuit jatkuvas-Li siitä .
alkaen kun Yhdysvallat • lähetti
sinne asevoiminaan vuodon 1970 ke-.
vääHä j a että nyt Kambodzhaan
pudolotaan ponuned^ noin 90,000
litusi . ylläpiitää ilmapommituksen
. korkeata tasoa 3a että se ori sitä
toslasvaissa 'laajentanutkin Kam­bodzhassa
ja Laosissa.
Tutkiimuksen yhteydessä on tcv
dcttu, ctlä lilmiapömmitusta ön vä­hennetty
osapuiilleen puoteMa vuo
de^n 1968 korkeliniimasla tasosta.
Miitta. 'SUta huolimatta amerikka-iaisicit
lentokoneet pudottavat kuu­kausittain
keskimääriin 70,000 ton­nia
pommeja lindokiinanmailhin,
va.State n se vieläkin vuodon 1967
tasoa.
Vuodon 1971 ilöppuliin mennessä
ptidotetaao yhdysvaltalaisten toi­mesta
Vietnamiin — Texasin osa-valiUon"
tai kahden Suomen kokoi­selle
aluteielle — 6 miljoonaa ton-ini^
a pommejia ija muita räjähdys-aindta,
eli kolme kertaa . eriem-män
miltä pudoteittiiin pommeja ko­ko
loisen maaii! man sodan aikana.
Tuitkimuteen perusLe&la m myös
todettu, eliiä raiuihasla puhuvan
Nixomin S-vuotii-icma halllibustoaute-na
tullee lindokiinaan p-udotetuksi
osapuiHeen siamia tominimäärä —
iTCcn 3 miljoonaa toniniia — pom­meja
,— Indokiinan m alibin kuin
Hiiliä pudoleLtiiin Johnsoniin hatli-tonnia
vuodessa. Tämän raportin
mukaan Pohjois-Vietnamiin pudo­tettiin
124,000 tonnia pommeja v.
1966, jolloin iJmahyökkäykset siel­lä
olivat kcTkeiimmillaim
Saman raportin mukaan Yhdys­valtain
hyväksi fcarkeistyöta teke­vät
Saigonin ilmavoimat pudotta­vat
E teläViebnanvissia vuosittain n.
300,000 tonnia pommeja.
Tutkijat ,toteav-at, että tällä jul­malla
pommituksella ei d e vasita-rintalilkkeen
etenemistä voitu fö-tää,
mutta rauhan siaavuttamiineri,
' m i h i n USA sanoo pyrkivänsä, on
tullut EiHitistä vaiifceammiaksl.
Huolimatta ''poltetun maan"
pommltusfcakt iikasta isänmaallis­ten
voimien hallussa Olevia kaup-p
a l c i t a j a kyliä vastaain Laosissa
ja Ruukkui;i8n tasangolla on puolus­tajien
haiEussa nyt kolmasosa Lao­sista
eli enemmän kuin milloin-kaam
ennen. ^
. Samanladsiia "tuloksia" esitetään
tutkijain toimesta Kambodzhasta
missä kenraali Lon NoUn halliitus .
dn julikisesti myöntänyt, että vai- .
tainsa säiiyftämlseksi sia taryitsee
Yhdysvaltain pommitusapua mää­räämättömäksi
ajaksi. Comellin
tutkijat toteavat:
"Indokiinan yhdyskuntien hävi­tys
jatkuu j a samalla yhä useam­pi
balJitus joutuu riippuvaisuusase-maan
Yhdysvaltain taloudesta, s»-
tilaallisesba avusta ja USA:n i l ­mapommituksen
jatkamiiisesta".
Jos koskaan niin juuri nyt on
aika vaatia WashingtoniUa tämän
hirveän ihmals- j a omaisuustuhoii
lopettamista. Känsäkoura,