Vapaus, January 22, 1955

              tamhiaim, fanunik. 22 p.^ Saturday, San, 22,1955 mmmmW«pl ki»f: Sun OSIee C a 4'49M
E.maa/L «utorw.Aiiio&aau&«
•JMratit B(« gadlngy, Onl«te«
m>OB <il!piUCTjMOP»
Unutfdatloii fnee «r eli»BA
S 1^740 41 kk. J.9S
f kk;a2S
«bOymOofm: l fk; Aoo « kk. «Sft
m m
mm M
ml- r
nayttiunoldlpailttja tukemaan
.^Canadan stiomaJ^^ niiorminaan polven näyt^
f^etaän;^lctrieii aikalsemmio laaditut suunnitdmat edellyttävät, i^ä-l
'^-tä^^ien^ailana (huhtikuun 9. ja l a pv.) täällä Sudburyssa.
\]Jpj^ 4)n, että fflonellarmuullakinpailEl^ItuJina^
iall%^udiw]ry^^ on jo tehty alustavia valäiisteluja näihin näy-
Jii^n^pailuilrä bsailu |
; j l V a M a oiöun totta, että kilpaflun voittamhien ei ole tärkein selk-1
^^^^Tnjmslttei&ln on korostettava siiä seikkaa, että kaikkiin^ilpailui-ly^
mui^^pi^isiva^^ mahdoHishnman huolellisesti. Ilman huolel-ijstsk,
alkuvalmistelua ei voida ^uonollisia kilpailuja järjestää millään i
-.Ly^h^ Ä . t t ; . i 1-..;.^ tulevHn.näytelmäknpailuihii;| vai-1
^Jalkuvalmisteluissa ja inatkavarojei#f^^i^^
^ i j ä t ^ ' olla fi^otea kaartin apiinä. N^jrpmo^phii^
^^^^^^^^_W^M$lu^,1i!0k^ tietävät k i i i ^ l ^S
^ ^ ^ | | ^ ^ i p|äiaytelmän harjoittamista varten v ^ | i | | ||
'*^i alkaa. Heidän moradlin^n velvollisuutensa onsiiV ^ t aa
m"
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
KaOe Konuun Long UiScella. Sud'
btnyn ]äbebiT(!e»ä. täyttdä ensi 0un«
ountalna tk. 23Tn3 60 vuotta.'
Banfd Kslenlitf, Seaver lake. Qnt,
i^yttää tiistaina, tanunikuun 23, pnä
7a vuotta
Anns Sjnjä» Xiockerby. Ont, täyt­tää
tiistaina, tammiinxun ,25. pnä 77
vuotta. . ^ ' '
Yhdymme sidnilateten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
iä ja
Kansainvalioi|il kauppa ja sen
kehitystä ehkaiseYat syyt
v^lalkusy^yis.siihen, että nuoret näyttänjötyöstä kiinnostuneet henki-a}
öt''^l£oontuvat'^ keskustelemaan kilpanäytelmän valinnasta. Koke-mmm
|(g»ig'.«rajrj»iJo
~—«mat' näjrttelijät voivat avustaa nuorta kaartia siten, eftä osal-rai^
klSpanäjtelmien ohjaamiseen
l^ntatkarahojen hankkimisessa rohkaisemalla nuoria esittämään, kilpa-p
l l ^ i n ^ ^ U t p l ^ viemään liehuvin lipuin vai|
:kehnpiakm näytelmiä palkintotuomarien ja ehkä tärkeintä, näyttä-
^V'^ Muistakaamme kuitenkin tämä: Aikaa ei ole enää hukattavissa.
,^yt'd^isi s^itai^a kllpanäytelmat harjoHusten alaisiksi nTm pian^uin'.
^ä^föflu!|i||&i|i|
^ ^ ^ l i n i i n ^ l M i s i l t ^ i t ä ^ ^ ^ pikaisessa järjestyk^ssä.
mmmmMmii^mmkMi^mmm^^^ päätarkoUuk-tavoittelu
vaan näyttämötai-
||f.4s(> on;korkea, iuin%^^^^^^ «i ote mielipahan syytä niilläkään, jotka
' Selvät täö» vuonha onnistu pääsemään voittajiksi.
'^--,-T;e^kMn>me siis voitavamme nuorten näytelmäkilpailujen on-itstumiseK
hyväksi — ja tehkäämme se niin pian kuin voimme.
Costa Rican taoahtuniista
fm
m
mm
tmi
lm
m m
I M
m
m
im
ovat viime päivinä vieneet suur-n
yritetty pimittää -puhumalla j
äsÄlsta,' niin ilm'eistä kiiiten-
>sta Ricäan hyökättiin United FrUhih suosiollisella myö,-
ikummallisen tilanteen, että vaikka tykit
f^7.paukkuvat jä'lentokoneet pommittavat Costa Rican kaupunkeja; niin
' «Är-Yhdysvaltain talutusnuorassa kulkeva Y K on vaiti kuin* hauta ja
1/'' Nicaraguasta Costa Ricaan järjestettyvhyökkäys tapahtui aivan
^ .samanlaisten kaavojen mukaisesti kuten tehtiin United Fruitinhydk-iSikäysilviirra^^
fe^ Eroa on vain kahdessa suh-
|#|t^S|Saw;;Si^-M;E^Ä^
1' ^ On>aikea järjestää kaksi perättäistä "Guatemalaa", sillfcihpji-Ö||
e||ppivat
^ | l r t u i | § Q s t ^ ^ se ei vojnut avoimesti'-iuklea
I rj. hyökkäysjoukkoja, kiiten se menetteli Guatemalassa. '.. ,'\ \
l i i v ^ i - hallitus on asiallisesti puhuen yhciysval-liiiptis^
fRuö^ -r- jota vastoin Guafemalan
hallitus seurasi paljon itsenäisempää, Guatemalan kansalle edullista
^^;'phjelmaa, mit^ ei United Friiit.ja sen takana ollut Eisenho\verin haU
;f-;litus;yoi^ , ,
taantumuksellisessa hallituksessa^ö^^^^^^^
li^meiÄestif^ kun sitä tarkastellaan^ Wall
"COMMOX LAW
KysymsBiX Mitä,' tarkoitetaan i c n g i
larnilnJdelessäkun puhutaan "Com-;
mon law"-afilolsta. aiinkälalsta lakia
Ja lainkäyttöä se meridtsee? r - liukija
Vastans: Common law on vanhoihin
perinteisiin,-yleiseen käytäntöön Ja
oikeusistuinten antamiin päätltolin
perustuva^ oikeudenkäyttö, mikä ei;
perustu p a r l a m B i t l n hyväkgymifti l a ­keihin.
Tämä "tavanomalasn oikeu­den"
käyttäminen sai. pititän aikaa
sitten alkunsa Englannissa Ja on siel­tä
siirtynyt muihin brittiläisen k a n ­sojen
yhteisön maihin. Kun Jokin
tapa tunnustettiin oikeuden päätök­sellä.^
tuli 'se "tavanomaisen oikeu­den"
l a i k s i : Eräs hHttimbien oikeu-
'denkäytön" tuntija on sanonut, että
tämä "tavanomainen. olkeUs" on p a ­remminkin
kasvanut kuin,tehty. E i
voida oa}ittaa;mltään .vmrslnaista a -
Jankohtaa, Josta tämän! "taronmjäcai-
.sen oJkeu(|en" käyttäminen oUsi alkar
nut, eikä se, ole lainlaatijakuntien
yms, säätämät oikeutta. Siitä puhu­taan
myöskin usein.'"Äirjolttamatto-mana
l a i k l n a " "koska se perustui kes­k
i a i k a n a Ja sitä ennen sellaisiin o i ­keusistuinten
päättBtsiln, Joita ei k i r ­joitettu'muistiin
Vaan Jotka ftillyir
vät asianajajien muistissa. Myöhem­min
t u U k u l t e n k l a yleiseen'käytän-^
töön olkeitden päätösten Ja nUden pe­rusteiden
•klrjolttamirien Ja palnaml-neiL
Jotkut nälptä asiakirjoista ovat
yli 600 vilotta ivanhoja. Ne ovat brltT;
tilälsenVeommonrlawn pchjajana niin
Canadässa kuin 'monissa muissakin
malsGä.
Mitä muiit »änövät
I niiespiirien määräysten alaiseksi. Se on jossakin määrin vaalinut
, :/^Vjnäantei itse^ rippeitä — ja se on pahasta, jota
r 3| 1' 'kaikkivoipa dollari ei voi anteeksi antaa. Onpa Costa Ricassa menty
Mi^|ä|g^ | ^ ) | ^ ? : e ^ ^ toimenpiteisiin maa-
•^'^fpli^Öfior^ Costa Rica onkin United
P^tpönlluy^ kuitenkaan voi luottaa
Ikrsenvhallitukseen aivan yhtä j|[Saljon kuin se luottaa sanokaamme iXica-ragiian'hallitukseen.
J V Tässä tilanteessa on yhdysvaltalaisen suurpääoman omistamällia
ITiuted 'Fruit-yhtiöUä kaksi keinoa tilanteen muuttamiseksi: Costa
„• Ricaan on saatava sellainen hallitus, joka ei sano vastaan pienimmäs-
.\ ] Että kysymys on nimenomaan Costa Ricaa vastaan tehdystä
ulkopuolisesta hyökkäyksestä, se näkyy paikan p ^ ^ taistelujen syitä
^fifetutkineen pan-amerikkalaisen valtiöjärjestön tutkimuskoniitean ra-varusteiden
saapuvan ul-
Ipcbai^in; tasavallan alueen itsenäisyyden
^|*ja riippumattomuuden loukkaamista."
^Illil'^Samilla^)^^ kehoitti ryhtymään
**fltpm«nipiteis^^ Keski-Ame-
5fTbis^ että Yhdysvaltain •
^ •'^iÖtu^ Costa Ricaan hyö-
Ipl^oiii^^ hallitus on kuumana
toimesta on suh-koi^^
tapahtuu tuhansien mailien pääs-
:||^änMlu«Ua;^''i^^^^ 'aivan huoleton siitä, mitä tapahtuu
_ M p J ^ i l p l i ^ ^ Yhdysvaltain haDituksella ole
Sitäatt^if^listäi^^ anhettaisun 'tiuate- •
m.
"OLKAA EAUHALLISIA'!
Hammarskjöldln, saavuttua Kiinas­t
a sanottiin .,uutisotsikossa: ^J'Eisen-hower'fcehoittaa
ravfljaUlsuuteen len-i
täjäln asiassa." '
Tämä on kummallinen Juttii. M n ä
eu näe missään muuta k u i n r a u h a l l l -
suutta. Kävelea-jäni kadulla minä en
•kuullut ainoankaan äidin huutavan
Ikkunasta kadulle: "lähettäiää m i ­nun
poikani K i i n a a n ! " Minä- en näh­nyt
yhtään kansalalsryhniöä kadulla
marssimassa huutaen "SotaLSota! M e
haluamme sotaa!" Yksikään mat-kustaijatoverlnl
e i lyönyt maananalai-sessa
raitiovaunussa ; hattuaan lat­tialle
ja huutanut " K o h t i Peklnglal"
Ainoa sotaisuuteen viittaava kerfciis-telu,
minkä päivän kuluessa kuulin,
tapahtui llhaikaupassa niissä asiakas
protestoi siitä kun sienien hinta o l i
49 senttiä pauna'...
Mutta presidentti suosittelee " r a u -
häUlsuutta;" Pidättykää, äikää anta-,
ko: sotalnnortiuksenne päästä valloil­leen!
Olkaa kaikhi rauhallisia! P u ­raiskaa
kovasti huulianne, älkää hen­gittäkö
niin nopeasti, jvasovalsestl Ja
hiljaa.
/ J a sivumennen sanoen, samalla k un
presidentti supsltteU "rauhallisuutta"
presidentin valtiosihteeri matkusti
lentoteitse Y K : n valtuutetun Lodgen
Ja kenraali L e Mayh puheille, anta,ak-seen
heille tiedot, miten atrateginen
lentovoimapäällystö voi pudottaa ato­mipommeja
eri puolille maailmaa. —
Lester Rodney, N . Y . Daily V^Torker.
ISUaisella otsikoUar on tieteellis-^
polUttinen aikakauslehti ' S S ^ d u n a^
rodnaja ZbiznJ" ("KansaJnvällnen
elämä"; (N:o2/)9S4) jiäkaissnt Neu­vostoliiton:
Kaoppakamarln puheenr
Johtajan M . Nesterovln artikkelin.
> Toisen maallmansodah jälkeen, sa^
notaan artikkelissa/ imperlalististeti
valtojen liitto . V S A : n Johdolla astui
iVeuvQstoUittoon Ja Kansandemokra-
«iänmaihinicäytävän kaupan katkai"^
semisen vaaralliselle tielle. Mutta
kansainväliselle kaupalle Ja kapita­lististen
maiden taloudelle valtavaa
vahinkoa aiheuttanut ' tak>udelllsen
Bäan^n.Jaj^Jhnlscn pohtlikka e
vomut estää JTeuvostoUiton^ Ja mu^^
^ e u ' rauhan Ja demokratian leirin
maiden talouden menestyksellistä ke­hitystä,
se on ainoastaan edistänyt
kitateätä taloudellista yhtdstyötä^de-
^ mokraattlsen leirin maissa, Jotka ovat
taloudellisesti yhdistyneet^ Ja laslce-neet
lujan perustan-mitä. moninai-.
shnmiUi^ taloudellisille siteille J a ke^;;
kinaiselle avulle.,Ja pätnvMtoto/ka^
-pjtalistlsten niiaiden? ulkomaax^^
pa on niiden talouden *laskim seu­rauksesta
Joutunut pulaan. Erittähi
tiurmiollisestl; touppaan' vaikuttaa
aservanistelu sekä "se,^ että joukko'ka­pitalistisia
maita h a j o i t t a a XJ^SAm
hamtsevfen p i f r tm vaikutiifcsesta'de^^
mokraattisen leirin maihin suunna­t
u n kaupan mielivaltaisen rajoittami­sen
politiikkaa. ' • \
' U S A : n valtauspolitiikka. Joka t a b - '
tää kansojen välisen yhteistyön.ka­rille
: ajamiseen; kapitalististen mai­den
</illlkeyhie!ykslen katkaisemiseen
Neuvostoliiton Ja kansandemokratian
maiden kanssa sekä uuden maail­mansodan
sytyttämlse^en vm^aailmail-iherruutensa
pysyttämisen; tarkoituk­sella
on se pääsyy. Joka on.estähyt
'Ja estää kansainvälisen kaupan ke­hittämistä
sodanjälkeisinä vuosina'^
Maiden välille} historiallisesti muo­dostuneiden
yhteyksien sijalle Ame­rikan
, imperialistit pyrkivät asetta­maan
kapitalististen maiden Ja Ame­rikan
Yhdysvaltojen yksipuoliset y h ­teydet
'Sitcmalla itäten noiden maiden
talouden )XJSA:n talouteen, Jonka tar-,
koituksena on lisätä niiden orjamais-i
ta riippuvaisuutta Amerikan mono-pöliyhtymistä.
Toteuttaessaan taloudellisen saar-?
ron politiikkaa Yhdysvallat on sodanr
Jälkeisenä kautena suorittanut koko-,;
naisen- joukon syrjintätoimenpiteltär
Joiden tarkoituksena? on-kaupan kat-.
kaiseminem demokraattisiin maihin.,
•V; 1948 maaliskussa' se sääti voimis-'
tetim valvonnan noihin maihin vletä-ieet
maailman kaJkissar maissa. J a se
' on ymmärrettävää, «iUä^ kaupan k e ­hittäminen
iiemokraattiaen leirin
maiden-kanssa tulee edistämään . k a ­pitalististen
maiden useiden rrakavien
taloudellisten ongelmien ratkaisemisr
ta. niihin kuujfuvac esifberkiksi t a -
varoidto markkinolmisongelma, dolr
laripula Ja vain yks^uolisäjsti
VSArban suuntautuvan I ulkomaan­kaupan
icielteisen vaikutuksen poista-:
mlnen kapltalistisiissa maissa.
Pämvastom kuin U S A : n hallitse­vat
piirit Neuvostoliitto Ja kansande-:
mokratlan. maat ovat suuresti ::kiin-nostimeita;
rauhan säilyttämisestä Ja
lujlttamlsejBta,, Joka muodostaa edis­tyksen
Ja kansan elintason kohotta­misen
perusedellytyksen, ne (toteutta-yat
Johdonmukaisesti.kansojen välir:
rauhanomaisen K yhteistoiminnan
politiikkaa; tasa-arvoisuuteen Ja kesr
kinäiseen^ptuun perustuvien taloudel--
listen suhteiden laajentamisen poli­tiikkaa
kaikkien t^omalstoiivaltloi-v
den kesken niiden sosiaalisesta, jär-jestehnästä^^
rilppumatta." (DemokraatT
tisen l e i l i n valtiqt ovat taloudellisissa
suhtettisaan muihin maihin aina joh­donmukaisesti
noudattaneet j a nou­dattavat
osajnudten täyddUsen tasa-arvoisuuden,
kedclnäisten 'etujen
kunnioittamisen, ^ttamiensa sitou­musten
tiukan täyttämisen, min­käänlaisten
toisen osapuolen etuja
polkevien talo«ide2Usten t a i pollittlS7
ten vaatimusten tyrkyttämisen s a l l l -
mattomuuden periaatetta; /
Euroopan kollektiivista turvalli­suutta
koskevassa '^nootissaan kulu-neen-
ivuoden heinäkuun 24. päivältä
Neuvostohallitus tl^densi. sitä tosi­asiaa;
että taistelu l E u r o ^ a n ;^äirval-lisuuden
puolesta \ ^llittyy^ 'kUnteästi
yhteen Euroopan yältlolden' normaa­lien
taloudellisten; stditeiden: aUcaan-saamiseen.
T^sä yhteydessä Neuvos^
Kosmilliseni ^te0yir
tuHdmilBen ofiallisniu %ifmimr:M inaate
tcdxallitus'on pitänyt tarkoituksen:
mukaisena täydentää : Euroopan k o l -
lektilirtsen turvallisuuden yleiseuroop­palaisen
sopimuksen luonnos^-uudelr
la asettamufcsella yhteistyöstä talou­den,
alalla.
Mor^ontjdhingen naura^^
Neuvostoliiton vaaralle
Reginan ccf :läiset
vastustäval; Salksan
uudeiiieen asetstamista
Regina. Kaksi CCF:n paikal­lista
klubia vastustaa Saksan nn-delleen
aseistamista, todettiin sU-nä-
yleisessä kolcouksessa. Jonka
nämä klubit olivat iärjestäneet
Saksan. uudelleen aseistamista
vastaan.
' Kokouksessa puhui entinen lUt-
. tovaltlon parlamentin Jäsen BiU
y Irvine aiheesta: 'fOnko meidän <
uudelleen aseistettava Saksa?? ja
-mnlna puhujina olivat Jbyvln tun­nettu
cof:Iainen 'lakimies Peter
Makaroff ja SaskatGhewanln
opetusministeri WoodroW;Uoyd.
Kalkki puhujat ilmaisivat vas-^
tnstavansa Saksan uudelleen a-selstamlsta
ja heidän mteUpltei-tään
yhtyivät 'kanna^itämaan
kall(kl kokouksen osanottajat.
28 prosenttia vähtimmän
autoja !kuin vuonna 1953
Ottawa. — . Canadan tilastollisen
toimiston Julkaisemien tietojen, m u ­kaan
valmistettiin Canadasat viime
vuomm 350.068 yksiläköä moottori­ajoneuvoja
eli 28 pros. vähemmän
kilin vuonna 1953, Jolloin valmlstet-'
tlin 484.S94.yksikköä. Jouluasuun tuo­tanto
oll'27 pros. pienempi k u i n edel­lisessä
joulukuussa. '
v i i n .tavaroihin. Joilla o n muka " s p -
tUaalllnen "mefHtys'^ Saman vuoden
huhtikuun 3. päivän läki^^-Talou^ieUt-sbtä
4'htelstöimlnhasta""!^
suunnitelman" mukaan. e'dell3rtti n i i n ­ikään
toimenpiteitä. Jotka, vaikeutta-vaib
kaupan^yntlä: niiden maiden
kanssa, jotka eivät hyväksy^ tuota
"suunnitelmaa". Vuonna il951'tJSA:n
hallitus mitätöi oyksipuoUsella asia-:
kirjalla- . neuvostollittolais-amerlkka-l
a i s e r i j c k ^ i m u k S B n v; 4^^
päivältä ^käkäiö>pasopimukset 'Puo­lan.
Tshekkoslovakian, i TJnkarin Ja
Bulgarian kanssa; Vuoden 1951 alus­sa
U S A r s s a julkaistiin luettelo, joka
kieltää 1,700 eri tavaraläjin vlÄmin
demokraattisen leirin maihin. Saman
vuoden lokakuussa -USA:n hallitsevat
piirit ajoivat kongressissa läpi u l k o ­maankauppaa
mitä suurimmassa
määrm diskriminoivan ' lain. Joka
edellyttää Amerikan "apua" nautti­vien
maiden taloudellista, Ja polllittls-ta
painostusta, Jos ne tulevat myy­mään
demokraat^lvjen lelrm maihin
niinsanottuja "strateegisia itavarolta".
Noudattaen TJVaahlngtonln ohjeita
useat kapitalistiset maat ovat Jyr-käfetl
supistaneet kaupankäyntiä Neu­vostoliiton
Ja kansandemokratian'
maiden kanssa ja -katkaisseet'kaup-'
pasuhteet iKiinan Kansantasavaltaan.
Tämä o n aiheuttanut suurta vahin­koa
niiden maiden taloudelle, jotka
eivät ole kyenneet^korvaämäan tuol­laisten
suinrten markkinoiden menet-;
tämistä ulkotaloudelllsen Nraltansa
laajenemisella miUUa markklnoilia
t a i asevarustelun j a sotatllausten II-säämiseM;
Järjettömän politiikkansa
ansiosta kapitalistiset maat eivät ole
menettäneet ainoastaan vtdfavia me-nekkimarkkinoitaan,
vaan myöskin
tärkeitä raaka-aine- j a elintarvike-lähteitään.
Amerikan monopollstlen el kuiten­kaan
ole onnistunut pakoittaa multa
kapitalistisia malta täydellisesti luo­pumaan
kaupankäynnistä • demo­kraattisen
leirin maiden kanssa.
'uSA:h porvarillisille kumppaneillskln
on viime vuosiiia käynyt .ilmeiseksi
sen"kaupan hajoittamisen politiikan
Järjettömyys, Jota poHtilklöia ame­rikkalaiset,
harjoittavat.
Yhä laajemmat piirit noissa maissa
ovat alkaneet fajuta sen Valtavan v a ­hingon..
Jota Amerikan .impedalistien
kaupan alalla harjoittama syrjintä­politiikka;
ailheuttaa muiden maiden
kansallisille eduille,. sekä hfe ^ laajat
mahdollisuudet, Jotka sisältyvät kau-panicäyntiin
demoikxaa'ttlsen leirin
maiden vakaiden Ja alati laajenevien
markkinoiden kanssa. Jokapäiväiset
taloudelliset. tarpeet ovat otolttautu-ncet
kelhötekolifesti luotuja esteitä
voimakkaammiksi.
Liike kaupan laajentamisen puoles­ta
; «lemokraattisen leirin' maiden
kanssa s£ui yhä laajemodat mittasuh-
'Ruotsin::so5lalidemol£raattisen puo­dilleen'pää-
äänenkannat'taja,:]^orgon-
Tidhliigen, . tarkastelee' Nils Linhin
rjloittantassa artikkelissa "Neljä
lätöstä" (11.1.) Atlantin l i i t o n ^ o r - .
keimman elimen, A - l i i t o n neuvoston
päätöicsiä, jotka se teki kokoontues­saan
viime Joulukuun^ puolivälissä
Pariisissa. K J ^ ^
ctm erikoisesti neljä näistä päätök­sistä
öU -merkittävää, ei^; a
^A-lllton valtioille, vaan niiden ulko-
.puolellakinr olevalle maailmalle: 1)
että venäjän läika "vapaata maail­maa'.'
vastaan el ole; vähentsmyt; .2) ^
että Pariloin soplmtikset Länsi-Sak­san
varustamisesta j a liittämisestä
Atlantin-liittoon muodostavat r a t k a i -
;sevan avimvEuroopan yhtenäisyydel-
Je, "vapaan maailman" turvallisuu-.
delle j a (auhan asialle; 3) että atomi­ase,
tästä lähtien tulpe liittymään
taisteluvälineiden;
tunelden sodanvaltojen varustelussa,
'minkä .yhteydessä tehtiin se varaus,
että halUtiäcset eivät ^ r r ä sotilas-,
johdolle. vastuuta konkreettisissa t a ­pauksissa
käyttää atomiasetta;- 4) et­tä
länsisaksalalset joukot: muodosta^-
^vat välttämättömän avun länsimai­den
puolusiuilaitoksille.
V A r M k k e l l i S a arvostellaan A-lilton
,polltiil!ikaa näiden päätösten valossa
vaishi terävästi, selostamme seuraa-
: vassa siitä muutamia näkökohtia, : r
• Lehti T i i t t a a ensinnäkin siihen, että
valklsiailmoitettiiinkin päätö^ausel-mat
omaksutim: täydessä yksimieli­syydessä;
; on kuitenkin määrätyissä
A - l l i t o n maissa otettu hiljaisesti vas­taan
nimenomaan atomiaseita koske-
.vat näkökanat. Tämä hiljaisuus osoitr
taa, että mielipiteissä on kuitenkin
täytynyt olla-hajaannusta, alunperin
Jätettä kukin osanottaja antaessaan
lopullisen hyväksymisensä >on, kotona
olevan, toimeksiantajansa 4canssa y h ­teisymmärryksessä
ollen ollut. tietol-,
nen vastuustaan.
Mitä tulee uhkaan Venäjän tahol­ta;
sanoo lehti tarkastellessaan. lä-hemmto
päätöksiä, el A - l i i t o n kom­munikeassa;
ollut i minkäänlaista vilr
tettä siltä, mmkalaatulsta Ja miten
ilmenevää oh se nykyinen lisään^-
nyt uhka, Joka^ vaatii puolustamista
tykistÖU^ Ja taisteluvauhuilla, len-toaseeila
Ja atomiaseella. '
• : ; On siis luultavasti .kuviteltava
sitä mahdolllsnutta, että Venäjä
* aikoo aloittaa uuden maailman­sodan
ja että se nyt vain odottaa,
että "vapaa maailma*' ehtisi va-
' rostautna kalkkia ajateltavissa
olevlajmabdolltsnnksla varten.
K u n kaikki konkreettiset selitykset
puuttuvat, itäytyy.tuon\. abstraktisen
väitteen venäläisten imkasta kuulua
samaan uskonlcappaleitten luokkaan
kuin 9simpkiksi kolmlyhteisyys, neitT;
se611inen synnytys Ja muutvsenkaltal-:
set^mysteerlot,
:. Samalla tavalla:päätöksen, että Pa­riisin
sopimukset ^merkitsevät ratkai­sevaa'apua
Euroopan yhtenäisyydel­le,
vapaan /maailman^ turvallisuu­delle
Ja rauhan asialle, täytyy 'tols-italseksl
kuulua ' mysterloiden luok­kaan
sillä perusteella, että teesin
väitteet eivät kerta k a l i l l a a n käy y h ­teen
ilmeisten j a tunnettujen.; tosi­asioiden
kanssa. Niihin, jotka suureen
ääneen puhuvat - yhtenäi^ydestä^
rauhasta Ja turvallisuud^ta,^ Imuhiu
piehL*^ määrä pollitiläcoja, jotka ope­roivat
omien mtressiensä^laskuun t i ­lapäisillä,
hiukoilla; ja epävarmbllla
enemmistöillä —- jolleivät ne suplras-taah
nojaiHiu vähemmistöön, kuten
viimeksi Pariisissa — kansanedustuk­siin.
Joista el edes tiedä, kuinka suur­ta
osaa kansasta ne edustavat,: Jos
siitä olisi kysymys. Kaikesta tästä,
sanoo lehti* voi saada kummallisen
käsityksen länsimaiden demokratias­ta,
j a viittaa' Neuvostoliittoon -r- Joka
on eräs:: niistä >suurvalloista,. J o n ka
suostumuksetta vei oUa mitään yhte­näisyyttä
— Saksan yhtenäisyyttä
koskevaan, lausuntoon; Josika mukaan
sopimukset Jakaisivat Saksan epär
määräiseksi' ajaksi. YhdysvaUoilla: Ja
Englannilla' ei ihnelsesti: ole mitään
huolta Saksan kansan .'yhtenäisjnrden,
tarpeesta, vaan ne Ilmeisesti, pitävät
itselleen, sitä edullisempana, mitä h a ­janaisempi
on Saksan kansa.
t / o o o t t t t S m e ^ i S S että
kaikkiaan 36'«ff maat», Seatof"
I tfdlBtb snnkaao loettona» «mträM»
tpont" . ybtcfstobDlotaan din»
•M«aitn»!i»iia«tn|tfiiiffa -' '••' totldmuk- /
sessa nikä luritetaan fcosaaUn-scö
istdlyn» -anilngDiq^Ikitnlai
snbtecnL IFinä tntldmiis'tajnli-ta
tuStoL.mi Ja loolok, 1958
välisenä albana :J» sen anreDaan
tulevan maksamaan ainakin 98
miljoonaa.^ dollaria. 'Sonmutel-nut
edeUyttavät mm. että Yhdys-
^vanoista-Ja Canada»!»ammutaan .
Ilmapiiriin voimakkaita raketteja
ja ,^tä Etelänavan seuduille pe­rustetaan
2L.|uivaIntoasemaa.
SITÄ
BBSTÄTÄ
Ef «UDfKAASr , , .
ploxen sievän kalustetun' kesl^ökin
loma-ajakseen ja niin liän-matkusti
rannikolle Ja löysikin plenezi äistlsti
kalustetun taSSsin, 'jossfL kalkki l u ­kuunottamatta
sängyn' peitettä oli
loistokunnossa.' ' ' - , C
B;ylläbän tämä,'mutta tuo läiskä
tuossas^peltteessä, sanoi Brovn' isän­nälle.:
•.:::;^:>v^'-•vy;,^^:'•;^ y^f
Nihi. katsokaas, meillä oU täällä
viime kesänä eräs kemisti, joka ko- ^
kelli hyvin innokkaasti . .
— Tuo on sitten kai Jotain lähtemä­töntä
kemiallista sotkua . : . '
r- Ei.suinkaan,- se on kemisti itse!
S Y Ö P Ä T A U D I N EHUCÄISY
N-LIITOSSA
Syöpätaudin* kuolettavaa "salal-;
suutta" ei '6W vielä 'ÄeuvostoÄitoäa;
eikä missä£bä? m t m l l ^ ~ratkals-tu.,
i % i t t a kaiiädren maiden tiedäniie-het
-ovat 'plt4^~äikaa korostaneet,
että he^olsiWt'nyt pelastaa tuhansia
Ihmisiä^^öpäkuolemastav^^Jos yhteisr
kunta ottalsiTcäytäntöön heidän tre-:
tonsa.
''Mutta 'NeuvcstolUtossa käytetään
•hyväksi nälE'tietoja. Kuten News-
^ c t e on oiseitav kertoja tiedoittani
Järjestetyin" N w ^
dan pää^yä^^misalaisteh'* Joi;ikko-mittaineri
tarkastus syöpätaudin s u h ­teen:
sanalla 'järjestettiin lääkärien
jöul&omitteöen harjoit^^^^^^
Ja syöpähoito»' varten yleensä. Sen
ensImmäfc^';Äitokset ovat nyt tier
dossa . . . -V
TJkrainan Radiologian j a . Onkolo-g
l a n ' I m ^ t u u t l n Johtaja t r i E . ' A.'
Bazlov «edoittaa, että -yli 10,000000
ihmiseltä; ott^jo: otettu isyöpäko^et'.'
Täten ' menetellen Neuvostoliiton
eräissä tasay^olssahayaittUnlUkui^
sissa' naisissa: vissinlaista syöpää > -
tällaisia syötätapauksiä oli 2 - ^ j o -
kalsta^tphatta naista kohti.
Suuri enemmistö ihavatuista syöpä-
Kolmas päätös, mikä' koskee ator
niiaseideh - , w
aseistukseen, herättää., saman kysy­myksen
kiUn edellä: mikä uhka Neu-vostölUton
taholta: nyt vaatii puolus­tautumista
aseilla? Sinänsä sisältää
päätös :iöian, että., ovet :.on avattava
selkosen selälleen. häikäUemättömälley
alastomalle -. barbarialle. -; Varauksella
hallitusten (yöosuudesta .atomiaseiden
käyttöä ko.'i':eyaan)päätöl£seen o n y k -
isinomaan tec$;^ett^en:' metildfysi slUä
se siirtyy .käytännössärtekniuisistä
syistä ilmanmuuta sotilasjohdolle. >
Mitävtiileeneljänteen päätökseen
avusta, Jonka muodostaisi (Länsi-Sak­san
varustaminen -ja . liittäminen ;{A-mttoon
EiUTOopan ? puolustamIsessa>
siteeraa lehtt.;erään amerikkalaisen
lehtimiehen;' -retoorista - kysymystä:
Jos ' Eurpoppaa : voidaan puolustaa
atomlaseiUa,:' miksL: silloin tarvitaan:
saksalaisia'iv'divisloonla? Ja ;; Jatkaa:
Vastausta 01 'ole valkeaa löytää: E l
kellään niistä;. Jotka lörpöttelevät
Venäjän 'Uhasta, Euroopan:yib<tenäi-:
syydestä Ja^-'h?äpaan maailman'^- turr-valllsuudestai
:ole vähislntäkään etua
Euroopan puolustamisesta; Heille' on
tärkeintä oma t i etunsa ja laskelman­sa.
Sen vuoksi^lib - myös - tarvitsevat
hetl^enemätöntä venäläistä ithkaa.
Ja siitä seurauksena ennen kaikkea
Saksan divisioonia.
tapauksista o l i " h y v i n alkuasteella",
inikä voidaan .tä;f;dellisesti parantaa i
useimmissa tapauksissa. , ^ ^, ^ ^ •
Kaikissa tällaisissa tapaukissa, ,ja .
hoitamalla niitä kaikkia,' o n kuole­vaisuus
syövän johdosta Joissakin'
keskuksissa vähentynyt' 50—85 pro­sentilla.
' ' • *
: Erikoisen:, tärkeä .seikka :Neuvosto-
^lilton :havalnnolssa on. se, että kaikki ::
koetellut: hoitomenetelmät. antavat
hyviä tuloksia. Pääongelmana o n se,
seUttää tri^Bazlov; etlä^ järjestetään
Joukkomitassa syöpatautitarkastuksia:
^kokeita) Ja sen jälkeen nopea Ja t e - ;
hokas hoito. Tämä: on voimakas ase
syöpätautia vastaan nyt.
^ Lukijamme ovat tietoisia Neuvosto- ,
liitossa omaksutusta kannasta,' että
monet (ehkä kalkid) syöpätaudit ,
: J o h t u v a t " j o i s t a k i n ;muista, vioista"
— Jokapäiväistä kieltä käyttäen, " e n ­siksi
havaitaan jotakin .muuta"; Lää- }
ketleteellisessä kielessä, sangtaan tätä
"Jotakm muuta" syöpää edeltäneeksi
vioittumiseksi".
Neuvostoliiton: klinikat eivät enää -
tyydysUhen, että etslvätjo alkanutta
syöpätautia. Ne ovat jo luokitelleet
useita "i^öpää -edeltäviä" oireita. :
Neuvostolääkärlt .hoitavat . j a paran-' -
tavat kaikki, tällaiset syöpää edeltä­vät
oireet.
Tämä e l tarkoita sitä, että he löy- '
tävät Jo kailckl sellaiset syöpätaudin
varoitukset.
Mutta he tuntevat -varpitusmerkke-.
Jä, joita on havaittu tuhansissa nai­sissa
viime vuosien- aikana >• j a jotka
on parannettu nlln> ettei' syöpä ole
päässyt kehlttQ^mään.
.i;5?Esimerkiltsl 'Ukrainan-* Idlnlfcoissa
on tällaisissa syöpää edeltäneissä h o l -
t o t a p a u l E S i s s a parannettu 94 prosent­tia
: potilaista — syöpä siis paranne­taan
Jo ennen kuin se' Ilmaantuu
syöpätautina.: — Canadan—Neuvos­toliiton
Ystävyysseuran ; julkaisu
News Pacts. Ilmestyy kerran kuukau­dessa.
Vuositilauksen hinta $1. T l - -
lauksen voi lähettää osoitteella:
News-Paot3, 753 BathurstSt., Toronto
4, Ont.
Suomen Jcoulut 1954
- t '^."1: vv^i'^ l Ä f ä:^ V'' ^
~ Helsinki. —• Viime vuoden lopulla
todettiin Suomessa olleen 20,133 kan-.
sakoulufjen opettajaa, joilla o l i kaik­kiaan
562,751loppilasta. Opettajapu­l
a n Johdosta oli epäpäteviä opettajia
2,590.
Maassa;oli myöskin 354 oppikoulua'
joissa oli 6,150^ opettajaa.
PÄIVÄN PAKINA.
Mitä Ottawaan kualuu
• Hallitusten myöntämät urakat j a
niissä " haejoltetut petokset j a var­kaudet
tulivat viime vuonna - hyvin
räikeällä tavalla «julki Ontarion maa-:
^krinnassä, jossa maantleminlsterlön
korkeat virkamiehet olivat yhteistol-miniuissa:
erinäisten urakoitsljallik-kexden
kanssa saadakseen hallituksel-
;tä ra^aa sellaisista töistä, joita ei
näkynyt' missään Ja kaikenlaisia lisä-ma^
tFja sellaisista töistä. Jotka olivat
sihnhi nähtävissä. Niinpä Ontarion
'ihaakunnän: asukkaiden. verorahoista,
maksettiin »Bllaislsta silloista, joita el
oUut lainkaan olemassa. Samoin
maicsettiin; olemattoman soran ajami-.
sesta olemattomista sorakhopista ole­mattomilla
trokeilla jne. K u n k a p i ­talistisen:
"vapaan yksltyisyritteUäi-syydenT,-
olemukseen kuuluu, että p i ­tää
saada entistä epemmän voittoja
n i i n ei :;silnä .valita keinoja. Niinpä
i^Uiiä sitten turvaudutaan vallassaole-vieh
puolueiden Ja virkamiesten l a h -
Jömiseeii petokseen,varkauteen Ja
;tie;; .vaikka mihin. Yksi keino on yhtä
hyvä kuin "toinenkin,^ ellei vielä p a -
cj^npi.
•'Tthdäkseinmesivuhyppayfcsen Uni­ted
Fruit Companyn banaanitasaval-
'tbÖiin saamme nähdä, että missä Jär­jestetään
kaikenlaisia "vallankU-tmbväoda^
j a ijoukkomurliia, että U n i -
te!d ]fruitln «roitot pysyisivät ennallaan
^ m i k ä o n vielä' pa^rempi. '^ttä ne o l i -
aivat entistä runaikmmat. Siten el
Icapiltallstisella voltonnälällä ole k e r ­nissään
mitäfinrrajöjfa, ihihlsten^ tap-pähil^
fenkln^on sallittua, kunhan vaan
se^erkltseeen^nuBän voittoa. -
Ontariossa on tämänlainen kaplta-.^
listien., emien • lakienkin : vastainen
voittojen kahmiminen ollut Tverrat^ain
^vaaratonta.:, _SHlä*"petoksiin - syyllis­tyneiden
yhtiöiden pomomlehet orat
"ipäässeetnlifitä miltei pe<lkäUäsäikäh^:
dyksellä. Yhtiöt ovat nlmittäm pääs-:
seet sakoilla j a ; niiden rpamoSo^ehet
ovat. tttslun saaneet nimensä sanoma-'
lehtiin kun ovat ^ivapautuneet syyt-;
teestä. "Korkea oikeus'' kun on o-maksunut
sellaisen kannan,'että y h ­tiöt
ovat oUeet syyllisiä, eikä^ niiden
pomomlehet; Jotkut virkamiesraukat
ovat iiianeet voiifateuäraiiga&tuksia Ja
saikkoja. mutta imimietriielstä&din ovat
ilmeisesti päässeet p e i l i ä sälkäh;-;
dyksellä kuin kpira VeräJäi^V '
vTäällä Caixadassa; saLmofiilndn;Y^
dyfi/aUoissakin on julkisina; Mlaisuu^^
tena. että kapitalististen' puolueiden
toiminta rahoitetaan sellaisten raha-miesten
^ toimesta, ' J o t k a ' hyötyvät
poikkeuksellisella taivalla' liiketoimin­nastaan
halUtusellnUenyiöinssä^ Siij&
syystä o n y l e i ^ n ä k i w t y k s e^
esimeiilkal Ontarion inaäiku^^
toimivat Ja haDltuksen maantleuxa<^
koita saaneet ,lllkkeet rahoittavat
maakunnan vaUassaoIevaa puoltfetitä,
mikä selittää meiDe Varsin yksinker­taisella
tavaäaka&ki asiat.
Mutta xrieldÄnpltÖtln;kotoa mitä
bttawaan kuuluu? Mitäpä erikoista'
sinnekään kuulunee tain sitä samaa
kuin muualldcin Qm£ eidklän <fn
paljastunut "etäs kiinnostava'lafiiJö-mlsjutdu.
kysymyksessä ei' ple vielä
tällä erää'subranain^n'lahjominen Jä,
.varastaminen vaan lUttovaitioh; maa­kuntien
ja kuntien virkamiesten kea-:
, titserainea ^ - j a : huvittaminen erään
.suuren uraköitsijaliJikeen 'toimesta.
Tämä liike oli niihkaaS ostanut häitä
tarkoituksia 'varten komean maatilan
Joka ei kuuleman mukaan ole kovlnr
Icaan kaukana jpääkaupUnglsSia. Tätä;
paikkaa Oli 'nivettu sitten hiukan kb-hentamaain
n i i n että se olisi mahdolll-;
. slimman ylellinen. : oli
käytetty J5.Sk)0.'dollaria; sähkölaittei­den
pärantäohiseen noin 2.400 dollaria;
niixmikon laittamiseen y l i 11.000 döl-.
laria. jne. ^Käikidaan o l i näihin sle-^:
vistämI:r.äFkottuksiin Ikäytetty lähes
28.000 doUariäJa liike olu'sisällyttänyt
näniä kulug,ta^allisiin<1iikemenoihin-sa
koska liiketuttavien,.kestitseminen
on yleensä käsitetty ,hyvlto llikefepbii
h i n kuiduvakälVölipä-fitten k y i ^ y k - ^
"sessä hallitusten viranomaiset tai
muut. Mutta veroviranomaiset olivat
joidenkm tektälllsyyksldi .perusteella
kieltäytyneet hyväksymästä n<ä me­noja
Ja nUn yhtiö t)li vaUttanut h e i ­dän"
päätöksösläÄnverovahtusoft
teen Ottawassa. Sitä tietä:asia'tuli
julkisuuteen
K u n Ontarion konserva'titvit :'ovat
paljastuneiden: ':;(;maamlehuijau3ten
johdosta Olleet licäänkuln kolra^ joka
pitää häntäänsä koipien välissä. tuU
heille tästä 'Jutusta mainio tllaäuuo
osoittaa, ättä liittcvaltion liberaalit­k
a a n ' e i ^ i t öle,i|*acltaa parefnpla Ja
nhn; toronto^inen konservatiiyi^^^
nald'W'Hemin^' nqiesi alabubnäessa
pllklttäemaän JUttofvältlon hallitusta
tämän kegtttyspäflmn Johdosta;
^^Sn sanoi Salahuoneessa; että tämä
loistäjvtt: kestliyispalicka' ön f^sdojeltu:
joka taliolta viU'£Bvalla iädkllä Ja että
tijine -pääsee ainoaäiaäin I x y ^ vartl^'
oldimrpoftih k&attM. .Miittä ennenr
icain. k e t l ^ paästetäkn portista
eäan^oni'j(dEedsen»todettavailien^
S3rytensa^portin:ulkopii&leUa olevassa-raikennuksessa.
• Tässä .mässäil.v-ja
huvittelupaikassa' on runsaasti k a i ­kenlaatuisia
palvelijoita, eikä kukaan
heistä' halua puhua mitään- siltä m i ­tä
• aidan Sisäpuolella tapahtim, mutta
huhut kertovat siellä .pidetyn kerras-1
saan satumaisia'pitoja, .sanoi mr.
^Fleming, :joka vaati llberaalthalUtusta
paljastamaan ;yksityi5ikohtai5eqti tä­män
jutun'., K u n Ubeiaalit eivät
kyenneet: sanomaan ; oikeastaan m i ­tään
niin; verotusmlnisteriMcC
kysyi Ilkeämielisesti mr. Plemixigiltä:
;''Onko tämä se pailsika, jossa Ontarion
tieurakoitsijoita kestittiiii?"
• Tämä juttu o n siitä syystä kiinnoa-tatvä,
että^kyi^miyksessä oleva, u^^
koitsijaliike ei ole kesttanyt ja^lahjo-nut
ainoastaan yhden hallituksen v i r -
kamlehläv koska;. :.kyi^?a9ayksessä: ovat
n i i n ' lUttohällltuksen,', maakuntien
kuin kuntienkin viranomaiset, n i i n l i ­beraalit
kuln-kohasrvatUvlikin. Mikä :
todistaa, että ne kaikki,ovat samaa
maata olivatpa; he sitten Ikonservatli-veja
tai«liberaklejä.-tuän' tai Ismän
haUituksen vitkamlehlä, ' Sillä sellai­nen
kestitsemmen.'.lahJommen; petok-:;
set Ja mtkaudet «iumempien^voitto­jen'
; toivossa kuuluvat. erolttamatto-masti
kaikenlaatuiBeen; , : " v a p a a s e en
yksltylsyrittellälsyyteen!'; ' , .
Meitä kiinnoqtaa tällä hetkellä se
miten menestyksellisesti' tämä IcesU-tyspalkka
Ja kaikki sen yhteydessä
olevat asiat voidaan^ painaa vUIasella
ja vnöhtaa n i i n että mahdollisimman'
.vähän mätää/Pääslsi pursumaan, t a ­vallisen
Icansan' ikunluvllle.,/ "OUsl pe­rin
lapaalllsta uskoa, että tässä pal­kassa
' oUsI ' harjoitettu pelkästään
"kestitystä" dllä salainen on Hraln
e t t s i m m ^ e n askel L kaikenlaatuiseen :
lahijomiseen ,*",'• ; ' ,
llUaseUalsta Ottawaan nyt kuuluu?
m