Vapaus, January 4, 1968

              Sivu 2 Torstai, tammik. 4 p. — Thursday, Jan. 4, .1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N «
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
^DiTOR: W. E K L U N D MANAQER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : OPPtCE AND E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice wetefcly: Tuesdays, llitusdäy^ and Saturdays by VapaiSs
Publishing GO. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
' Mailing address: Box 69
Adl«rtislng rates upon aj^lcation, translatlon iree of chkrge.
Authoriaed äs second class mkil by the Post Office Department, Ötta\ro»
; ' and forpayment of postage in* •
• M e n i b f r o f t H.'CÄNÄDIiVN t^NGUAGElRRESS
TILAUSHINNAT:
eanadafcia: 1 vk: iiö00, 6 kk. $5.25' USÄm:
3 kk: 3.00 Suomeen:
ivk. $11.00,6 kk.*J.75
Ivk. 11.50, 6 ^ . 6.23
«Jäljet pelottavat"
Kansan Umtiset, HelsiriMy julkaisi joulu'kuun 23 pnä pää-
;kirjbituksen ylläolevall§_otsilcblla, jossa paljastetaan Länsi-
Saiksan liittotasavallan pelottavat politiikan «jäljet. Tässä pää­kirjoituksessa
todetaan, että vaikka pääministeri. Kiesingerin
hallitus oh vasita vuoden vanha, on sen halUtuskaudelle-ollut
ominaista uusnatsismin • ja kansal']4skiihkon esiintyminen.
Läihäamnle tämän Kansan Uutiset-leihden pääkirjoituksen ko^
konaisyudessaan:
"VaiMca Länsi-Saksan liittotasavallan nykyinm, ns. suu­ren
koalition ^hallitus, jossa myös sosialidemoikraatit.ovat mu­kana,
on vasta vuoden vanlha, pelottavat sen pjolitiikan jäljet
jokaista rauhaiitahtoista ikansalaista jokaisessa Euroopan
maassa. Natsipropagahdistina aikoinaan kannuksensa: hankki­neen
pääministeri Kiesingerin hallitus:kaudelle on ollut omi­naista
uusnatsismin ja kansalliskiihkon esiintyöntyminen, mi­kä
Qäkyy min. eräiden osavaltioiden maakuntapäivävaalien
tuloksissa, revanshihengen ja militarismin voimistumisena ai­na
ytiinäsevaatimuksiin ja rajojen tarkistussuunmitelmiin asti.
Entisten natsien sijoittaminen yhä;tärkeämpiinvirikatehtäviin
valtiohjahtokoneistossa ja varsinkin ulkoministeriössä on ol­lut
Kiesingerin erityisen huolen kdhteena. Niinpä kaikki Län­si-
Saksan lähettiläät Etelä-Amerikassa, Espanjassa,: Kreikassai
ja monissa muissa maissa ovat samoja 'kuin Hitlerin ja Rib-benitropin
päivinä. Sa'k<san demdkraattista liittotasavaltaa
(DDR:ää) vastaan suunniteltavia ja toimeenpanrtavia hyök­käyksiä
varten muodostettu; "yleissaksalaihen ministeriö" on
vankasti miehitetty "vanhoilla taistelijoilla'\ natseilla. Tämä
ministeri Herbert Wehnerin johtama koneisto on erikoistu­nut
DDR:n vastaisiin maanalaisiin vehkeilyihiny joissa natsien
ammattitaito tunnetuista syistä arvostetaan ikoi^kealle.
. Näihin Länsi-Saksan, DDR?n ja kaikkieni Euroopan kan­sojen
turvallisuutta vaararitaviin ilmiöihin kiinnitti Bonnin
hallituksen vuosipäivänä muutama viikiko sitten huomiota
rtä-Saksan yhtenäisyyspuclueen poliittisen toimikunnan jä­sen
professori Albert Norden, joka totesi Kiesingerin halli­tuksen
politiikan johtaneen tilanteen kahden Saksan, suhteis­sa
aallon pohjaan. Bonnin hallituiksen hyökkäyshenkinen a-senneDDR:
ää vastaan, jota se ei halua .tunnustaa itsenäisenä
valtiona. Kiesingerin ja hänen ministeriensä jankutus siitä,
että vain Länsi-Säksalla on oikeus edustaa Saiksaakansain-välisiUä
foorumeilla ja jo mainitut militaristiset pyriciimyik-set
alueväatimulksineen todistavat, ettei hallitus edes sosiali­demokraattien
osalta ole todellisuudessa tarkistanut kantaan^
sa patävanhoilliseen Hallstein-oppiin. Sitä on tosin yritetty
sopeuttaa ja verhota uusiin tunnuksiin Länsi-Saksan pyrkies­sä
laajemmille vesille kansainvälisessä politiikassa. Levotto­mana
DDR'n voimakkaasta taloudellisesta kehityksestä ja
ullkomaanikaupan laajentumisesta pyrkivät Bonnin valtiaat
kaiMssa mahdollisissa kansainvälisissä elimissä, EEG:ssä, EF-TA:
ssa jne.; teetftämään päätöksiä DDR:n ulkomaankaupan ja
luotonannon diskriminoinnista talousyhteisöihin kuuluvissa
maissa. USA:n leveään selkään nojaten Länsi-Saksa ottaa it­selleen
oikeuden sanella muille Euroopan maille, kenen kans­sa'
niillä on oikeus käydä kauppaa kenen kanssa ei.
Oman lukunsa muodostaa 1-vuosipäiväänsä .viettäneen
Bonnin hallitukisen scrtilaalliset suunnitelmat, jotka prof.. Nor­denin
mukaan on laadittu koko Bundeswehrin salaisen stra^
tegi^en suunnitteluryhmän toimesta Keski-Eurooppaa silmäl­läpitäen
ja joita ei ole esitölty liittopäiville, saati että niistä
olisi sallittu julkisesti puhuttavan. Kaikki nämä tosiasiat huo-mioon
ottaen DDR:n ja Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen
johdon taholla pidetään tarpeellisena paljastaa kansainväli­selle
lehdistölle ja sen kautta kaikille kansoille Länsi--Saksan
nykyisten vallanpitäjien talholta lUhkaava vaara, jottta sen tor-
. jumiseiksi ryhdyttäisiin kail^kialla välttämättömiin toimenpi­teisiin."
100,000 ensikertalaista
Kun Suomen kansa, tammikuun puolivälissä käy vaaliuur­nille
valitakseen 300 presidentin valitsijamiestä (myös naisia)
saattaa äänestäjien joutkossa olla satasen' tuhatta ensikerta­laista.
Milloinkaan aikaisemmin ei äämioikeutetuisfta ole dlut
niin suurta määrää nuoria kuin nyt. Onhan kaikkiaan 2,8 milf
Joonasta äänioikeutetusta 1 miljoona alle 35-vuotiaita ja näis­tä
noin 700,000 alle 30-vuotiaita. Mainitut satatuhatta ovat vä­hän
päälle 20-kesäisiä, mutta nykynaiorina he ovat edeltäneitä
nuoirisopolvia poliittisesti valveutuneempia. Miten valveutu­nutta
ja liikkuvaa tämä uusi, iOO-tuhantinen äänestäjäj'ou'kko.
on, se mitataan tarkemmin vaaliuurnilla ja -tulokBissa.
Nuorten valittavana on niin -kuin muillalkin äänestäjillä
kaksi vaihtoehtoa: suurpääoma ja äärioikeistoa edustava
Virkkunen tai nykyinen tasavallan presidentti, kansainvälis­ten
ja kansallisten siltojen rakedtajana tunnettu Urtio Kek­konen.
Vennamo on vaihtoehto ^ a in sikäli, öttä hänelle/ an­nettu
ääni koituu oikeiston hyväksi, kosika se on poissa va
semmalta. Suomen nuoriso, joka on tunnetusti edistyksellistä
ja vasemimistolaisuuteen 'taipuvaa, ei ilmeisesti joudu vaike­uksiin
näiden vaihtoehtojen valinnassa. Merkitseehän juuri
tulevaisuuttaan luoville nuorille turvallisuus jaraulha tärkein­tä
tekijää, joita ei saa vaarantaa virkkusmaisin ulkopoliittisin
asentein ja teoin. Ne ovat vaara nuorille ja vanhoille, vaara
kökö maalle.' Viiitattakoon tässä yhteydessä vaikkapa vain
Virkdcusen tunnettuun teesiin, että Suomen puolueettomuus
on mahdollinen vain aseellisen selkkauksen tai. sodan aikana!
Tulevaisuuteen tähtäävälle muIorelTe ei Öle yhdentekevää
myöskään se, mihin suuntöan kehittyy Suomen sisä- ja ta­louspolitiikka,
sosiaali- ja kulttuurielämä. Tässäkään suhtees­sa
valinta äärioikeiston ehddkkaan ja nykyisen presidentin
välillä ei ole vaikea, edellisen edustaessa patavanihoillista kon­servatismia'ja
suurpääoman etuja, jäl'kimmäisen pyrkiessä'
EPÄtNHtMiiLisiÄ mmk
HIROSHIMAN SÄTEILYN UHREILLA
Moskova. AmearikikMainen H i ­roshimassa
sijaitseva sotiliiStuJdikoii-t
a - ^ B G C palvelee Yhdysvaltain
ydiilSuunhitelmia, eikS auinkJian läfä-ketieteellisiä
tarkodtiKksia, kuten väi­tetään.
Sen seinien sisällä tapahtdu
kauhistuttavia asioilta. Tukikohtaa
kiinnostaa kuolema eikä elämä, kir­joittaa
frina Lfevtslheaiko Pi^aVdassa.
ABGC tutkii säteilyn vaikutusta i h ­misen
. elimistöön eri olosu'hteis9a.
•tukikohdan laboratoriossa tuitkitaan
erifctäiin tarkasti, -kuinka kauan ihmi­nen
voi elää saatuaan;eri suuruisia
annoksia atomisäifceilyä.^ Täitä varten
laboratorio bn tutkinut ja kortis-toinut•
y l i 100,000 Hiroshiman pom­mituksessa
säteilyä saanutta henki­löä.
Kirjoittiaja jaltkaa, että Jtutkiessaan
munuaisten ja maksan toimintaa la­boratorion
lääkärit käyttävät erit­täin
barbaarisia keinoja. Sairaalle
selitetään, elitä maksaan tai munu­aisiin
työnnetään lääkettä ja vaikka
se koskeekin, se tehdään muka poti­laan
parhaaksi. Tosiaäassa eliiTT^sen
työnnetään 'pitkä ja paksupäinen
neula ei sisällä lääkettä, vaan ot­taa
näytteen elävästä kudoksesta.
Näistä Hiroshiman säteilyn uhreille
suoritettavista eläimellisistä kokeis­ta
kertoi maailmalle japanilainen
runoilija Fukagawa, joka itse erää­nä
säteil5Ti ulirina on :osalli.stunut
kokeisiin hartkkiakseen maailmalle
todisteita.
Laboratorioin keräämä aineisto la^
hetetään edelleen Yhdysvaltoihin.
Viime vuosina on avattu y l i 10,000
atomisäteilyyn kuolleen henkilön
ruiimis, jösta on lähetetty näytteitä
ja erillisiä elimiä Yhdysvaltoihin.
ÄBCCfn työntekijät suorastaan met­sästävät
.ruumiita. He ovat tarkoin
laskeneet, milloin kutein «räteilyrt
uhreista kuolee ja on tapauksia, et­tä
lääkärit ja laboratorion työnteki­jät
ovat saapuneet sairaan luokse
muutamaa minuuttia ennen tämän
kuolemaa seuratakseen potilaan
kuolintapahtumaa.:
Eräs laboratorion tutkimuskohde
Oh säteilyhetkellä raskaana olleiden
naisten saama säteily ja^heidän lap­sensa.
Tällaisten äitiilen-lapset ovat
useasti-e^ämuodostuiaeita ja vajaa­älyisiä.
Japanin haUitus ei kuiten­kaan
tunnusta epämuodostumia sä­teilystä'
johtuviksi, koska ABCC ei
ole antanut tästä todisteita.
Laberatoriossa tutkitaan myös 600
hli-osiiimalaista naista, jotka • ovat
synnyttäneet lapsia 5—10 vuotta
pommin räjähtämisen jälkeen. Mil­tei
poikkeuksetta heidän lapsensa
sairastavat : leukemiaa, muUa siitä­kään
ei tunnusteta-säiteilyn aiheutta­maksi;
ABCCrn potilaille ei.iiseasti
näytetä edes otettuja röntkenkiivia,
mutta ABCC tarvitsee itse näitä
kuvia tutkiessaan muutoksia sairai­den
luustossa.
SUOMEN TEOLLISUUDEN KEHJTYS
50 V. ITSENÄISYYSKAUDEN AIKANA
.Hete^^ Suomen tasavallan SO-vuotisen itsenäl^yden
aikana on tebiUsuutemme kehittynyt seiiraaviaisti:
TeoUiäuuden toimipaikkojen määrä on lisääntynyt 70 ^trosentilla ja
toimipaikkoja on nykyisin lähes 7,600. •
Teollisuuden työntekijäin määrä-on kolminkertaistunut ja on ny>
kyisin noin 350,600.
Toimihenkilöiden määrä on kynimenkerttilstnnilt ja on nykyisin lä­hes
80,000. .
Tehdaskoneita käyttävä hevosvoimamäärä on kymmenkertaistunut Ja
on nykyisin n. 4.4 milj. hevosvoimaa.
Käytettyjen raaka-aineiden määrä on ll-kertalstunut ja edustaa ny-kyisin
arvoltaan 10 miljardin markan summaa.
Tuotannon bruttoarvo on kohonnut peräti 14-kertaisMisi eli n. 17.6
miljardiin markkaan. i
Tuotannon bruttoarvo kutakin-työntekijää kohden ohWnäisyytem.
me aikana lähes 5-kertaistunut.
KANSAINVÄLISTÄ NEUVOTTELUA
VALMISTAVA KOKOUS BUDAPESTISSA
[Kommunististen Ja työväenpuolu­eiden
uutta kansainvälistä konfe­renssia
valmistava neuvottelutilai­suus
pidetään tulevassa helmikuus­sa
Budapestissä. Kokoukseen kut­sutaan
kaikkia kommunistisia ja
työväenpuolueita vaihtamaan mieli­piteitä
varsinaisen neuvottelukoko­uksen
koolle kutsumisesta:
AltDitteen valmLftavasta neuvot^
tel uti la is u udest a on tehnyt 18 kom-munistista
j a työväenpuoluetta, jot­ka
osallistuivat vuonna 1965 Mpsko-vassa
pidettyyn neuvotteluun. Ne
ovat viime aikoina käyneet keske-nää
keskusteluja asiasta. Kysees­sä
olevat 18 puoluetta ovat anta­neet
kommunististen ja työväen­puolueiden
taipaamisjtilaisuuilen
koolle kutsumisesta" seuraavat : v i ­rallisen
tiedonannon:
" K o m m u n i s t i s t e n ja työväenpuo­lueiden
neuvottelutilaisuuden kool­l
e kutsumisesta.
Lukuisjit kommunLstisel ja työvä­enpuolueet
ovat tähän mennessä
edusiajakckoustensa ja johtoelin-tensä
päätöksissä, sekä keskinäis­ten
neuvottelujensa arkana esittä­neet
. kommunististen ja työväen­puolueiden
kansainvälisen neuvot­telukokouksen
koolle kutsumi.sta.
kommunistisen liikkeen yhtenäisyy­den
lujittamiseksi sekä kaikkien so­sialististen
ja demokiaattisten voi­mien
kokoamiseksi taisteluun im-pcrialistmia
vastaan, kansojen
kansallisen ja^sosiaalisen vapautuk­sen
j a maailmanrauhan puolesta.
Yhdysvaltojen, Argentiinan, Aust­ralian,
Brasilian, Bulgarian, Inti­an,
Ison-Britannian, Italian, Mon­golian,
Neuvostoliiton, Puolan;
Ramkan, Saksan demokraattisen
tasavallan, Saksan liittotasavallan.
Suomen, Syyrian, Tshekkoslovaki­an
ja Unkarirn ikommuinistlset ja
työväenpuolueet, ijotika osallistui­vat
maaliskuussa 1965 Moskovassa
pidettyyni neuivottelutilaisuuteen,
ovat käyneet keskenään kaiksitahoi-sia
neuvotteluja uuden kansainvä­lisen
neuvottelulcokoulksen valmis­telua
koskevasta kysymyksestä.
Näiden neuvottelujen perusteel­la
sekä maaliskuun kokouksessa
1965 esitetyn 'mielipiteen ja toi-vomulksen
mukaisesti mainitut puo­lueet
ovat katsoneet tarkoituiksen-muikaiseksi,
että helmikuussa 1968
pidetään neuvottelutilaisuus yhteis­tä
mielipiteiden vaihtoa varten
kommunististen j a tKöväenpuoluei-
SYNtYMÄ. W
PÄIVIÄ
Jack Rajala, Port Arthur, Ont.,
täytti joulukuun 27 pnä 70 vuotta.
Einari Pelto, Nolalu,-Onit., täyttää
lauantaina tammikuun 6 pnä 71
vuotta.
Atu Koivula, Long Lake, Omt.,
täyttä maanantaina tammikuun. 8
pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain.
onnentoivotuksiin.
olojemme kanisanivaltaistalmi-seen,
työmahdollisuuksien ja
toimeentulon turvaamiseen, ny
kyistä avarampien kou*Mtus- ja
sivistysolöjen luomisejen Suo­men
nuorisolle. . •• '
den kansainvälisen neuvottelukoko.
uksen koolle kutsumista koskevasta
kysymyksestä. Toivomme kaikkien
veljespuolueiden kannattavan aloi­tetta
neuvottelutilaisuuden koolle
kutsumi.?e.s1ii ja osallistuvan tähän
tilaisuuteen.
Puclueemme ovat kääntyneet Un­karin
sosialistisen työväenpuohi-een
keskuskomitean puoleen ja
pyytäneet sitä .suomaan, mahdolli­suuden
neuvoftehililaisuuden pitä­miseen
Budapestissa; Unkarin sosia-liätison
työväenpuolueen kesku.sko-mitea
cn antanut Riihen suostumuk,
sensa ia lähettää veljespuolueille
vastaavjMi kulsirn." ;
Rauhantahtoisia ihmisiä ilahdut­taa
uutinen tällaisen rauhankokouk­sen
koolle kutsumisesta. Koko maa­ilman
työläiset ovat siiurimmalta
o.salta lauhant^i-htoistii:väkeä, he tie­tävät,
että työläiset ovat se kansano­sa,
j c k a joutuu eniten ."«Jdi-ita kär­simään.
Työläisten pojat joutuvat
aie käde-ssä olemaan ensimmäisinä
tulilinjoilla.
Onhan kyllä .sellaisiakin, jotka
puolu3ta\'at sotaa, sanoen sen tuot­tavan
työllisyyttä. Mutta kyllä työl­lisyyttä
voidaan järjestää rauhano-maisi.
ssakin oloissa ja vieläpä pal­joon
paremmin edellytyksin kuin so­tatilan
vallitessa. Siitä on nykyään
monia esimerkkejä- kansandemok-raattisissa
maissa, joiden elintaso
on uuden hallitusmuodon johdosta
huomattciva.sti parantunut.
Ennakkoluulottomasti asioihin
suhtautumalla Ja tapahtuneista to­siasioista
esimerkkiä ottaen ei ku­kaan
voi sanoa, että sota olisi kos­kaan
mitään, maata tai kansaa r i ­kastuttanut,
vaikkakin se on rika.s-tuttanut
yksityisiä, sotavarusteteh-tailijoita;
Siksi rauhantahto lähen­tää
ihmisiä loisiinsa kaikista rajois­ta
ja eroavaisuuksista huolimatta).
NOUSUJA JA LASKUJA
Suomalaisen teollisuuden kehitys
ei ole ollut tasaista, vaan siinä on
ollut ripeiden nousujen kausia ja
kouristuksenomaisia paikallaan py­symisen;
j a laskun kausia. Vuonna
1919 maassamme oH 2,535 teollista
työpaikkaa ja niissä työntekijöitä
93,765. Vuoteen 1929 saakka seUrasi
varsin ripeä nousu. Viimeiksi mai­nittuna
vuonna teollisten työpaikko­jen
lukumäärä oli 4,109 ja lyönteki-jäin
määrä 165,073.
Sitten ailkoi Suomea erityisen an­karasti
koetellut yleismaailmaillinen
talou.spula,~joka käänsi teollisuuden
kehityksen laskuun. Vuonn^j 1932
teollisiar työpaikkoja dli enää 3,371
ja'työntekijöitä ,127,222,
Pula oli sus vähentänyt teollisten
työpaikkojen määrää 738 työpaikal­la
j a . työn t eki jäin määrää 37,851
hengellä neljän vuoden aikana. Pu­lan
jälkeen kasvu o l i jälleen ripeää
vuoteen 1938 saakka: Mainittuna
viiDnna teollisia työpaikkoja oli jo
4,422 j a niissä työntekijöitä 214,387.
Sotien aikana kehitys pysähtyi, jos­kin
teolIisia työpäikkoja säilyi koh-ta'aiLsen
ninsaasti satatai-viketuo-tannon
vuoksi Vuonna 1944 teolli­sia
työpaikkoja oli 4,559 ja niissä
työntekijöitä 180,546. ~ -
Tämän jälkeen seuirasi taas "no­pea
nousu. Vuonnan 1948 teollisten
työpaikkojen lulku oli jo 6,082 ja
työntekijäin määrä 258,906. Sen jäl­keen
tapahtui jälleen pysähdys.
Vuonna 1953 teollisia työpaikkoja
o l i 5,904 ja työntekijöitä 264,331.
Sen jäiÄkeen SO-iluvun lopussa tar
pahtunutta ipysähdystä lukuun ot­tamatta,
kehitys on edennyt niin,
että ny^tyisin teollisten työpaikkojen
lukumääi-ä on 7,600; tienoilla ja
työntekijäin määrä lähes 350,600.
PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS
Teollisuustuotantomane bh nykyi­sin
varsin monipuolista, mutta sen
rungon muodostavat kuitenkin puun
jalostusteollisuus, metalliteollisuus
ja elintarviketeollisuus, joiden kun­k
i n osuus teollisuuden koko hnit-tbtuotannosta
on noin 23—24 pix)--
sentin luokkaa.
Puunjalostusteollisuus on ollut
koko itsenäisyytemme ajan keskei­sellä
sijalla maassamme jopa niin.
että kansantaloutemme on sanottu
kulkevan puuijaloilla. Tämä teolli-
MITALIN KAKSI l>UÖLTA
NeuvoHtohallituksen Saksan liit­totasavallan
hallituikselle osoitta­ma
julkilausuma vastaanotettiin
Bonnis.>a sekavin tuntein. Hallitus­puolueiden
keskuudesta kantautui
huole.vtuneita j a avoimesti vihamie­lisiä
lausuntoja mutta-myös koros­tetun
maltillisia ilmaisuja. Esim.
minivteri von Hassel kohotti äänen­sä
heti hysteerisiin nuotteihin huu­taen
Neuvostoliiton misfasisminvas-tai~
cn julkilausuman '"salatuista
syiltä". Tässä ci ollut itseasiassa
mitään ihmettelemistä., Von. Hassel
toimi monien vuosien ajan Schles-wig-
Hob>teinin hallituksen päämie-henä.
osavaltion, joka on n y i muu­tettu
uusfasismin todelliseksi. ' l u -
vatu'k.5i maaksi". Nvt Hassel, toimii
rcvanshijanoi'-ten järjestöjen johta­jana.
Esiintyessään CDU:n EJtelä-Wur-tenbergln—
Hohenzollerin järjestön
kokoulksessa PfuUingenin kaupun-gHäsa
kansleri Kresinger ihylkäsi
N L : n hallituksen antaman julkilau­suman
periaatteelliset väitelmätkos
keltelcmatta niiden sisältöä ja pyr­kien
esittämään ne vääristellyssä
muodossa.
K a i k i l l e v i r a l l i s i l l e ja puoliviral­l
i s i l l e lausunnoille, joita Länsi-Sak^
sassa on esitetty neuvostohallituk­sen
Saiksan liittotasavallan hallituk-selle
osoittamaan julkilausuman joh
do.vta, on ominaista pyrkimys pa­k
o i l l a kysymyksen asiallista käsitte­lyä
ja lietsoa väestön keskuudessa
vihamielisyyttä Neuvostoliittoa koh­taan.
Näyttää siltä, että tätä ope­raatiota
johdetaan yhdestä keskuk-
-sesta käsin. Muuten on vaikeata
selittää, mistä syystä yksikään län-sisatealainen
lehti ei julkaissut neu.
vostchallitulksesn antamaa julkilau­sumaa.
Tämän lausunnon asemesta
lehdistössä on julkaistu meikin
identtistä tekstiä, jossa väitetään
että Neuvostoliitto muka panee yh­täläisyysmerkin
militaristisen uus­fasistisen
politiikan ja Saksan kan­san
välillä. TStä vanhaa keinoa
Länsi-Saiksassa on käytetty jo mon­t
a kertaa vihamielisyyden synnyttä­miseksi
väestön ke.s:kuude£isa' Neu­vostoliittoa
vastaan.
Edellisitä tapauksista poiketen,
jolloin tämänlaatuisten operaatioi­den
johto oli yksinomaan Adenaue-r
in puolueen käsissä, osallistuu s i i ­hen
nyt myös sosialidemokraatit.
He ottavat mailtyyrin asenteen ja
vakuuttavat Länsi-Saksan asukkail­le,
että Bonnin "uusi idänpolitiikka"
o l i s i : voinut olla täysin menestykö
seUinen, "kun vain Moskova ei va.s-tUitaisi
sitä". Omaamatta tarpeeksi
tahdonvoimaa heittääkseen syrjään
edeltäjiensä aloittaman j a harjoitta­man
politiikan sosialidemokraatti­set
johtajat pyrkivät siirtämään
syyn toisten niskoille.
Pelkurimainen pyiikimys paeta
neuvostojulkilausumassa esitettyjen
tosiasioiden asianmukaista käsitte­lyä
j a likainen iparjauskampanja
muodostavat niitalin kaksi puolta,
mitalin, j o l l a pyritään verhoamaan
Länsi-Saksalle iia sen naapua-eille
vaarallinen kehitys.
— Dmitri Gudkov.
suus onvkehittyinsyt itsenäisyyden ai­kana
byvinlkin voimalkkaasti j a nor
peasti, Sahataivaran tuotanto on ko­honnut
suunnilleen nelinkertaiseksi
isiiitä, imitä - se oli ennen itsenäi­syyttä,
joskin tuotannon kasvu n,r;
on ollut ijo kauan pysähdyksissä..
Saihatavaraa tuotetaain. maassamme
noin 1,225,000 standarttia vuodessa
ja tästä määrästä nienee simrin osa
eli vajaa 1 miljoonaa standaatitia
vientiiin. Selluioosan tuotainto on
lisääntynyt itsenäisyyden aikana 27
kertaiseiksi eli 3.5 milj. tonniin.
Papeirin tuotanto on 13-kertaistunut
noin 2 mii. tonniin selkä pahvin
ja kairtongin tuotanto 40Jkertaistu-nut
läihes 1 m i l j . tonniin, Iteenäi-syyden
aikana on syntynyt puutalo-teoillisuus
ja kuitulevyteollisuus.
Kiiitulevyjä ituotetaan nykyisin iioin
240,000 tonnia vuodessa.
Vientimme on aivain viime vuo­s
i in saalcka nojannut puunjalostus­teollisuuteen
ja puutavaran vien­tiin.
Vielä nykyisinkin viennistäm­me
on vajaa 70 prosenttia puunja-lostusiteoHisuuden
tuotteita. Tämä
osuus kuitenkin on väihentirmässä
metalliteoHismiiStuotteiden ja eräi­den
muidenkin tuotteiden vallatessa
suhteellista osuutta puunjalosteil-ta.
Puunjalostuslaitoksia on viime
kymmenen vuoden aikana moderni­soitu
ja rationalisoitu hyvin voi­makkaasti,
jopa liian voimakkaasti
siitä päätellen, että huomattava osa
kapasiteetista on 'käyttämättä. Il­meistä
onkin, että tuotannon laaje­neminen
- e i : puiunjalostusteollisuur
della ole lähiaikoina mahdollisuuk­sia.
Sen sijaan jalostusasteen kohot­tamiseen
on yhä vielä paljonkin va­raa.
M E T A L L I T E O L L I S U US
Metalliteollisuus on maassamme
suuiriri teollinen työnantaja. Sen
palveluksesisa on nykyisin yli 140.-
000 työntekijää eli kolmannes teol­lisuuden
työvoimasta. Metalliteolli­suuden
tuotannon bruittoarvo on sa­maa
luokkaa puunjalostus- j a elin-tai-
viketeoUisuuden kanssa eli noin
23 prosenttia teollisuuden koko
bruttotuotannosta. Metalliteollisuu­den
tuotannon jalostusaiTO on sen
sijaan 28 prosenttia teollisuutemme
koko. tuotannon jalostusarvosta^
k i jn vastaava arvo esim. puunjalos- •
tusteoHLsuudessa on vain 18 pi-o-sentlia
je elintarviketeollisuudessa
12 prosenttia. Metalliteollisuuden;
työvoimavaltaisuus johtuukin juuri,
jalostusarvon koilkeudesta.
Metalliteollisuutta on jossain
määrin harrastettu maassamme jo
satoja vuosia, mutta vasta itsenäi­syyden
aikana tämän teollisuuden
merkitys on kasvanut. Toisen maail
mansodan aikana ja sen jälkeen, so­takorvausten
aikana, metalliteolli­suutemme
todella teki läpimurton-:^
sa. Metalliteollisuutemme tuotannon
\'olyymi on sotaa edeltäneeseen ai­kaan,
vuoteen 1938 verraten 7-ker-taistunut.
Itsenäisj"yden aikana me­talliteollisuuden
työntekijämäärä on
5-ikertai3tunut j a tämän tuotannon
tarvitsema hevosvoimamäärä 17-
kertaistunut.
Metalliteollisuus jaetaan tavalli­sesti
kaivos-, ja perusteollisuuteeni
metallituoteteollisuuteen, koneteol­lisuuteen,
elektroniikkaan sekä hie­nomekaaniseen
teollisuuteen.
Kaivostoiminta on viime vuosina
lisääntynyt nopeasti. Malminnosto
ylittää nykyisin 6 m i l j . tonnia vuo-dessa.
Eräiden, metallien ja rikas­teiden
tuottajana Suomi kuuluu
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
K O V E M P I A RANGAISTUKSIÄ^ARVITÄÄN
Ontariossa on tapahtunut todel­la
vavahduttavan suuri lisääntymi- .
nen laaten ja var.sinkin pienten
sylivauvojen pahoinpitelyissä ja
, kuolemantapauksiin johtaneissa
pieksemisissä. Viime vuonna i l ­moitettiin
341 tapausta joissa oli
pahoinpidelty pieniä lapsia ja ai- "*
noastaan 37 taipauk.sessa oli nos­tettu
syytteet. Näitä tapauksia ei
voida sanoa tavallisiksi vanhem­pien
hellyydellä lapsiaan kuritta-miseiksi
. . , Nämä ovat tapauk-
.sia joita nimitetään raakuudeksi
j a olleet tarpeeksi vjiikavia, jotta
niistä on ilmoitettu poliisille toh­torien
ja muiden ihyvätahtoisten _
kainsalaisten toimesta.
Onltairion ikuolemansyiden yli-t<'
W'kaslaja Tri. H. Cotnam selitti,
ottä tä.ssä maakunnassa piestään
pieniä lapsia 'kuoliaaksi noin 20
joka vuosi. Hän lisäsi, että "mah­dollisesti
sama määrä lapsia kuo­lee
tapauksissa, joita ei voida to­distaa
vaikka[niHa'~epäilläänkin.
Mutta t r i Cotnam c i näytä k u i - ,
tcnkaan olevan tilantee.sta huolis­saan
kovinikaan paljon, sillä hän
sanoi ihaastatloUiiS.sa: "Tämä prob­leema
ei ole mikään uusi, sillä
se on aina seurannut meitä ja
mahdollisesti tulee .seuraamaan
vieläkin. Suurin osa vanhemmista,
jotlka ipielksevät pieniä hupslaan,
ovat vinkavjifili sielutiolcellisen hoi.
don tarpeessa."
Me voimme ehdottaa, että he
tain^itsevat imyösikiin paljon ko­vempia
rangaistuksia. Meidän yh­teiskuntamme
ei tulisi osoittaa
raakuutta pieniä lapsia kohtaan,
olkoon syyt miHaiset hyvänsä. Hy­vin
usein voi havaita kuinka esi­merkiksi
koirien^ pahoinpitelystä
nostetaan kovempi meteli kuin
lasten pahoinpitelystä.
Lainmukaiset rangaistukset riip­puvat
siitä minlkälainen syytös on
nustettu pahoinpitelijää vastaan.
Syylliseksi eipäiltyjä varthempia
vastaan voidaan nostaa syyte ta­vallisesta
pahoinpitelystä —. n i u -
miillison vjtmman aiiheuttamise.s-ta,
aikeesta haavoititaa, imiestapos-ta
tai murhasta, mutta syytökset
riippuvat u^gjnlkin ipoliittisesta sai
vartolusta ja 'iainopillisegta arvo­vallasta."
Yleisöt syyttäjät vetävät
jutut oikeuteen sillä pohjalla mis­tä
on,;paras syyttää määrätyissä
suhteissa.
Toivobtavjisti silloin kun liitto­hallitus
jälleen tekee uudistuksia
Ganadan rikoslakiin, se näyttää
esimerkkiä mastikunnille ja antaa
näille-'Viijentäviä- tietoja lapsiin
kohdistuncigta julmuutksisla.
Pienten lasten pioksomistapauk-sista
ilomitottiiin viiim» vuonna
116-enommän kuin vuotta aiikaisem
min, jolloin ci ollut daikia, joka
o l i s i , suojellut lasten pieksemis-tapausten
ilmoittajia; Tämä mah­dollisesti
osoittaa, että uuden lain
perusteella ja suojeluksessa on
vain ilmoitettu useammista ta-paliiksista,
sillä niitä on voinut
olla: enemmän aikaisemminkin,
vaikka ne eivät olekaan tulleet
virkavallan tietoon; Maakunnalli­set
virkamiehet ovat tietenkin ol­leet
oikeassa kosika ovat antaneet
mahdollisuuden useimmille henki-l
o i l le ilmoittaa lasten pahoinpite­lystä.
V Sairaaloiden läälkärit (jotka epäi­levät,
että lapsi on joutunut"piek­semisen
kohteeksi, ilmoittavat ha-
- vainnoistaan . laistensuojeluyihdis-lykselie,
joka huioleihitii, että ta­paukset
joutuvat maafcuinnalliseen
ankistoon ja gos tapaus on en-nestääin
tuttu ottaa lastensuojelu-yhdistys
lapsen (huostaansa.
Mutta-kaiiken kauhein kohta on
kuitenikin se, että näitä raakuuk­sia
tapahtuu pienille lapsille, jotka
eivät vielä käy koulua, eivätkä jou­du
opettajien tai muideni kunnol-lisiten
kansalaiseen huomioon, jot­ka
voisivat ilmoittaa .ta.p4»ukscsta
viranomaisille ja näin ollen vasi-tuunalaiset
vanhemmat pääsevät
pälkähästä kuin veräjästä.
On olemasisa vain muutamia r i ­koksia,
joita voitaisiin verrMa
avuttomien ja itsopuolustuskyvyt-tömien
lasten pahoinpitelyyn ja
n i in ollen ailkaisi olla jo aika, että
jokainen tuomari maassamme an­taisi
tästä näytteen. Jos oikeuslai-toksillamme
olisikin tapana olla
helläkätisiä tuomioiden antami­s
i a ; niin meidän käsityksemme
mukaan tällaista ipolitiikkaa ei t u ­lisi
ottaa (huomioon käsiteltäessä
pienien ja avuttomien lasten pa­hoinpitelijöitä.
Lasten pahoinpitelijän henkinen
ja sosiaalinen taso isekä ylenmää­räinen
alkoholipitoisten juomien
käyttö johtaa usein näihin raa­kuuksiin,
mutta t r i Cotnam selitti
lisäksi, että lasten piöksemisiä ta­pahtuu
kaikissa yhteiskuntaluokis­sa,
-vaikka rikkailla - ihmisinä on
paremmat mahdollisuudet niiden
salaamiseen.
Johtuen yllä tehdyistä huomiois-ta
olemme samaa mieltä kaikkien
hyvää itaiikoiittavien Canadan kan-sjvlaisten
kanssa.siitä seikasta, että
tätä rikoslain kohtaa tulisi tai'-
kistaa paremmassa valossa kaikis­sa
maamme e r i maiaikumtien j a liit-tohallituksen
lainlaatljalkuipinnissa.
_ Jokainen hyvää tarkoittaiva kan­salainen
tietää, että on raskas
rikos olla hallitsemassa auton oh­jauspyörää
alkoholin vaikutuksen
«laisena sillä silloin voi satitua,
. jotta' ajuri louikkaa tai ajaa jon­kun
viattoman honlkilön ikuoliaak-si.
Elikö siis olisi asiallista, että
henkilöt. Jotka ovat lasten huol-tajiu
pitäisi saada pysymään teh-
• tävänsä tasolla, — M.J.M.