Vapaus, November 4, 1967

              Siivu 4 Lauantai, marrask. 4 p. — Salbuirday, Nov. 4, 1967
Riioika-eiikoiäuiulksii^
"Pafk Chops" 69c Ib., pekoonl 4 Ibs.
$1, onailckarat 39c Ib., sian iklmt^t 25c
Ib., weiner-maikkarait 3 Ibs, $1, lapa
"steakit".59c Ib., lohi 75c.Ib^ pata-palsUt
49c Ib., Heinzin sopat 10 lcan>
nua $1, Jnahvi 69c Ib., riisi 5- Ibs. 79c,
tuoretta leipää 5 luffaa $1.
SPRINGER PARK FARMS
Eira st. We5t, ^ OPRn yUk. viBressä
Siion Seurakunta
33 Lorne St. S. Sudbury
KOKOUKSET
Torstai, .7.30 Raamattutunti
.Sunnurit. 10 Pyhäkoulu
10 Aamnkoltous
7 Herätyskofcous
Radiolähetys joka sunnuntaiaamu
klo. 8.30^ radioasema CHNO—900.
TERVBTULOA!
AUNIITA
UKKIA
UKKAKIMPPUJA
UKKALAITTEITA
Poiketkaa hakemassa
kukkakalenteririne
LOUGHEED
FLOWER SERVICE
Puheita 673-9595
22 Dnrliam St. N.
GO Eyre St., Sprucen kulmassa
S U D B U R T
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
M U I S T I L I S T A
CSJ:n Sudburyn osaston johtolam-nan
kokous on Finnish^aalilla sun­nuntaina,
marraskuun 5 pnä heti Va­pauden
50-vuotisjuhlan päätyttyä.
CSJn SudlNiryn 'Osaston yleinen ko­kous
on Finnish^iaalilla tiistaina, mar-ra^
uun 7 pnä klo 7 illalla.
Vapauden 50-vuotisjuhla Finnish
h a a l i j a sunnuntaina, <niarraslniun 5
pnä. Kallkikunapäivällinen kello 2
ip. ja välittömästi sen jälikeen hy­vä
ikonserttiobjclma. TeiT^etuIoa.
Vapaus-kustannusyhtiön johtokun*
nan kiollanis maanantaina, niarras-ikuu
6 pnä kello 7.30 illalla liikkeen
konttorissa. ' .
Kuoron harjoitukset Finnish haa-l
i l l a keskiviikkoisin, kello 7.30 i l l.
Delongchonip
CARTAGE CO. LTD.
20 Lome SL Puh. 675-MU
LTHTEN JA P I T K X N 3IATBJIM
RAHTIAJOA . ; . TALOUSTAB-PEITA
PAKATAAN — MUUTE­TAAN
— SAILTTETXAN — LÄr
BETETAAN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
HYVÄ KIUAS-SAUNA
TYÖN PUISTOSSA
Auld kesklv., lauant. Ja sunnunt.
ketto l i ; p . — U Ulatta
1742 PABIS ST. SUDBUBT
FRANK R. BLOCK, R.O.
OPTOMETRISTI
ralk konttori 674-4914
kotiin 673-0705
65 E LM STREET EAST
SUDBURY. ONT.
VASTAANOTTO ESPANOIiAflflA
KeiklT. Utap. Ja tont. aarnp.
Putkitus- ja lämmitys-
EXPERTIT
9 ÖLJYPOLTTIMOITA o
F''Ktannusarvu)t vapaasti f t Morrison Plumbing &
Heating (Sudbury) Ltd.^
^ PUHEUN 674-0797
IM Eldn 81 8.. Sudbury
iarkson Sc larnarb
HAUTAUSTOIMISTO
Palvellut Sudburyn yhdyskuntaa yli neljä­kymmentä
vuotta edistyneellä tavalla, jonka
vuoksi voimme tarjota hienoimmat mukavuu-det:
kappelin, joka on kuin kirkko, urkurin ja
kykenevän henkilökunnan ilman lisämaksua;
VAPAATA PARKKEERAUSTILAA
TONTILLAMME
233 Larcli St. Sudbury
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
T U L E N K A N T A J A T
I 303 SIVUA — HINTA SID. $5.95
% Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla
I Runsas kuvitus
^* Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on ensimmäinen yhteinen k i r -
.j. .jnlli.shistorialiinen tutkimus tulenkantajasta. Esityksen runkona on
* ryhmän kehityksen kolmivaihejaottelu,'Jonka professori Lauri Vilja- .
^ nen hahmotteli luonnehtiessaan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleis- t
radiossa järj-estetyssä keskustelusarjassa. Ensin on Nuoren Voiman *
kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään
ny.kyaikaa. Näis.sä puitteissa kirjoittaja ^ Valtion humanistiseen toi­mikunnan
tutkija ja Turun Yliopiston dosentti -r- tarka-stelee 20-
luvun lyyrusten aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jos.sa heijastuu
miMoin kauhukuvltelmia ja lahoajiien lehtien tuoksua, milloin raivoi­saa
elämännälkää, -eksotiikkaa, satua' tai koneromantiikkaa.
IIois°n 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkle.ssaan tri Saarenheimo ^
laajentaa samalla näkökulmaa kirjoista kirjailijoihin, heidän taus-taänsa
ja hanastuksiinsa, ystävyyssuhteisiin Ja hilpeään seuruste- *
luun. Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän jäsenten väli- ^
nan kirjeenvaihto ja haastattelut ovat tuoneet esiin run.saasti ennen ^
tuntematohta materiaalia. Keikeisiä hahmoja ovat Onni Halla, Yrjö J
Jv'.hä,- Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P. Mustapää, Olavi Paavolainen. ^!
Ilmari Pimiä, Elina Vaara. Erkki ja Katri Vala. Mika Waltnrl ja <
Lauri Viljanen. Heidän lisäkseen tapaamme ryhmään väljenimlr liit­tyneitä,
kirjallijoila. taiteilijoita ja kriitikolta.
•
•
^ Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBUBY, ONTAHIO
1^ »^ .f< .^ .^ A .4 A A .r. A1^ A A A1^ A .fti A A A .A A A
TALON MYYNTI-, OSTO- JA VAKUUTUSASIOISSA
^ • .' • ^ . käyttäkää:
L A I N E A G E N C I ES
VAKUUTUS- JA KIINTEISTÖTOIMISTO
Canadan .buurin suomalainen kiinteistöjen välittäjä .
PENTTI PENTTILÄ OLIVER R. LAINE
K o t i in 675-2941 Kotiin 674-4167
Konttori 675-6427 ,
125 DURIIAM ST. S. SUDBURY, ONTARIO
PäivälUiifen Mö a ~
smiinuntaina. 5 pnä .
' Joko olette ostaneet iijMirf"Vä^dkiti
50-vuodsjuhlaan, tai oikeammin k«Ik-kiinapäivfillisiHe?
Josminii biisin ti6i^
nyt, että se on niin konlea — vallan
kullanväriselle paperillekin paiinettu —
niin olisin ostanut sen jo aikoja sitten
ja pitänyt vallan rintapielessäni, ettk
muutkin näkevät kuinka komeita pai­notuotteita
tässä talossa osataan tehdä
. . . Siitä olen myös varma, että kalk-kunapaisti
j a muut herkut ovat enneh-'
kuulumattoman hyviä ja ohjeljma v e r
taansa vailla, mutta sitä olen itsek­seni
surnit, että tämä juhlalippu oh
annettava pois . . . Tai ehkä se anne­taan
pitää muistona? E n ole kysynyt
sitä, sillä parhaan vastauksen saa tu­lemalla
haalille ennen kello kahta,
päivällinen alkaa tasan kahdelta. — ?
Nikolai Känsälä
kuoli torstaina
Sudburyn ympäristössä 40 vuotta
asunut Nikolai Känsälä kuoli Sudbury
Memorial sairaalassa torstaina, mar­raskuun
2 pnä 1967.
Hän- oli syntynyt Kaustisissa Suo­messa
ja ollut avioliitossa Maija Luo-^
man kanssa, joka kuoli vuonna 193L
Känsälä oli kuollessaan 85: Uä ikävuo­dellaan
i j a asui viimeksi Sudburyn
vanhainkodissa.
Vainajaa suremaan jäi j ^ i poika
Erkki Sudburyssa ja viisi lastenlasta
sekä 7 lastenlastenlasta.
Hautaustoimitus on Lougheedin hau-tauskappelissa'
lauantaina onarrask. 4
pnä kello II ap. ja lasketaan haudan-lepoon
Park Lavvn hautausmaahan..
Robin McArthur
iiudessia toimessa
Nuori aktiivinen unionsti, Mine Mill
Union osasto 598 presidentin virkaa
kolme vuotta hoitanut 26vuotias Ro­bin
McArthur on liittynyt uudelleen
muodostettuun Retail, Wholesale and
Department Store-unioon ja tulee toi-
•Tiimaan mainitun union järjestäjänä
ja edustajana.
McArthur liittyi 16 vuotiaana Sud­buryn
j a ympäristön yleisten töiden
unioon osasto 902 (M-M). Hän oli sil­loin
Neelon-Garson kunnan yleisten
töiden osaston palveluksessa ojan kai­vajana.
Tämä union osasto on hiljat­tain
liittynyt RWDS unioon, jdca kuu­luu
A F L ClO-CLCh alaisuuteen.
i i
SaiM camd I^Hkuiiiingaista
iMetkuttialjaksii ja 'lehdistöä prostituoiduiksi
Canadalaisia NL:n
50-vuotisjuhIassa
Toronto. — T im Buck, Canadan
kommunistisen puolueen kansalli­nen
puheenjohtaja, Bruce Magnu-son
puoluejohtaja Ontariosta, Sam
Walsh Quebecista ja puolueen kan-
.sallinen johtaja William Kashtan
lähtivät keskiviikkona Moskovaan
osallistuakseen .Neuvostoliiton 50-
vuosrpäivän juhliin Moskovassa.
Heihin liittyy Moskovassa Canadian
Tribune lehden toimittaja Rae
Murphy, joka on ollut vierailemassa
Pohjois-Vietnamissa. ;
Lontoo ..^-vLontoossa oli keski-viiilckiöäa
laajakantoista speikuloin-tia
siit»; etlä Työväenpu<rfueen muo
dojtamäh hallitiiksen ulkoministeri
George Brown tulee irfaii sivuutetuk
si-^oime:taan sen vuoksi kun Hän
sanoi cahadalaissiynityistä sanoma-lehtikutthigasita,:
lordi Thompsonia
peSkultajaiksi, ja Britannian kandal-lisia
sanomalehtiä eniammän "pros­tituoiduiksi
koko maailmassa".
Toisaalta on kuitenkin annettu
ymmärtää, etitä pääministeri Harold
Wilson ei tule hetikohtaisesili suos­tumaan
konservatiivien ja suurleh-tlen
vaatimukseen mr. Brovrnin
erottamiseksi.
Hänen sanotaan katsovan, että
mr. Brownilla on vissi "vainu oi­keista
ajatuksista", mikä on F<un-nilitava
erehdyksiä vastaan.
K a i k ^ huolimatta otaksutaan,
efttä 53-vuoti8s Brown tullaan läihi-kuifkausien
aikana kaikessa hiljai­suudessa
sivuuttamaan toimestaan.
Viimeisin kuohahdus sai alkunsa
Fleetin lordi Thompson vähemmän
onnistuneesta vitsistä, kuten Even-ing
Standard sanoi, illallistilaisuu-dessa,
minkä, ohjelman esittäjä tä-
Kalasaalit
lisääntyneet
Rooma. — Maailman kalansaalis
lisääntyi viime vuonna noin 6-pros.
verrattuna vuoden 1965 kalasaalii­seen,
tiedoittaa Y K n Ruoka^ ja
maatalousjärjestö.
Kalasaaliin kasvuun vaikutti etu­päässä
Peiii, Japani, Kiina ja Neu­vostoliitto.
Elämä V. 2001
Kukaan tuskin osaa täsmälleen
sanoa, millaista on ihmisen, elämä
ensi vuosisadan alkaessa, mutta
eräät amerikkalaiset tiedemiehet
yrittivät vastata kysymykseen äs­kettäin
San Diegossa Kaliforniassa
pidetyssä kokouksessa.
Jerome Wiesnerin, kuulun Massa­chusettsin
teknologian instituutin
professorin ja Kennedyn entisen
tieteellisen neuvonantajan oletta­muksen
mukaan vuoden 2001 kau­pungit
levittäytyvät rihmamaisina
muodostumina erikoisnopeiden
moottoriteiden varsilla. Autojen ai­heuttama
ilman saastuttaminen on
ratkaistu käyttämällä sähköä liik­keellepanevana
voimana.
; USA:n UNESCO-toimikunnan pu­heenjohtaja,
prof. Thomas Malone
päätteli, etteivät vuoden 2001 autot
paljonkaan mu istuttaisi nykyisiä,
sillä ne on todennäiköisesti suunni­teltu
tuiTallisuusnäkökohdista . läih-tien.
"Luultavasti autoilijat joutuvat
myös luopumaan osasta vapauttaany
sillä i'eitin määräävät ulkoiset tur­vallisuuslaitteet",
äi-yeli prof. Ma­lone.,;,
•'••v'^''';
Jotkut muut puhujat esittivät hy­vin
optimistisia ennakoimteja maa­pallon
kyvystä ravita ihmiskunta,
joka 21. vuosisadan alkuun pääs-täes.
sä on todennäköisesti miltei kak
.sinkertainen nykyiseen verrattuna.
S u u r i m m at ravinnonituotannon m a h-dollLsuudet
näyttäväit avautuvan
käyttämällä Iiyödyfcsi valtameriä ja
vielä viljelykseen saattaniattomia
alueita,
Typajan arveltiin lyhenevän kol­meen
päivään viikossa ja kotita­loustyön
suuresti helpottuvan eri-laisiten
eloktronilaltteiden avulla.
Halituspuolue
forjui opposiliori
epäluoffamuslauseef
Ottawa. — Valtionvarain hoito­kunta
(treasury board), jonka teh­tävänä
on hallituksen menojen hy­väksyminen,
joutui tiistaina opposi­tion
arvosteltavaksi.
Kipreän väittelyn jälkeen ala­huoneen
istunnossa äänestettiin ku­moon
opposition ehdotukset jotka
olisivat:
1. Ottanut tuloministeri Benso-nilta
pois vuotuisen ministeripalk-kiön
$17,000.
2. Vähentänyt? valtoivarain hoito­kunnan
satunnaisten menojen mää­rärahan
$45 miljoonasta viiteen mil­joonaan
dollariin.
3. Siirtänyt tilivuoden 1967—68
menoarvioiden harkitsemisen tuon-neihvmaksi.
Aivostelun pääkohteena oli se
kun hallitus ei ole tehnyt mitään
valtion ' toimen^altijain eläkkeiden
korottamiseksi eikä vähentänyt hal­lituksen
menojen'kokonaissummaa.
Stanley Knowles ( N D P W i n n i -
peg North Centre) esitti ehdotuk­sen
mr Bensonin palkan alentami­seksi
"tyytymättömyydenosoitukse-na"
siitä kun haMitus ei ole tehnyt
mitään eläkekysymyksen suhteen.
Tämän ehdotuksen • hyväkyminen
olisi tarkoittanut, että valtiovarain
hoitokunnan presidentti mr Benson
ei olisi saanut koko vuodelta lain­kaan
ministeripalkkiota. Hänelle
olisi jäänyt kuitenkin vielä alahuo­neen
jäsenen vuosipalkkio $18,000.
Knowlesin ehdotus hyljättiin ää­nin
87—76. Satunnaismenoja var­ten
varattujen varojen vähentämis-ehdotus
äänestettiin kumoon äänin
88—73.
palvelemisesta sillä perusteella
hän on -^(nitanut briittiläislehtic
mä lehtikuninkas o l i , ja mihin osal­listui
Yhdysvaltain noin 70 johtavaa
teoUisuusmiestä.
Lordi Thompson esiitteli mr.
Brownini viittaamalla mielikuvituk-selliÄeen
mr. Browniin, jolle on
muka sanoittu, etitä hän ,voi elää
100-vuotiaaksi, jos hän pysyy eros­sa
viinistä, naisista ja tupakasta.
Mr. Brown, joka on lehdistön
kautta saanut Romeon j a viinijuojan
maineen, otti esittelyn henkilökoh-itaiseksi
loukkaukseksi ja antoi sa­malla
mitalla takaisin 73rVuotiaalle
lehtikuninkaalle, syyttäen häntä pe-
.toksesta ja Neuvostoliiton etujen
kun
briittiläislehtiensä
julkaista kuvauksia Neuvostoliiton
agentiksi sanotusta K im Philbysta.
Myöhemmin mr. Brown joutui
kymmenisen minu uttia kestäneeseen
väittelyyn sanomalehtien .edustajain:
kanssa, esittäen tällöin käsityskan­tansa
siitä, että brittiläislehdlstö on
sekaantunut enemmän "prostfi uu­noon
kuin minkään muun maan leh­distö".
Mr: Brownin jotkut avustajat se­littivät,
että lordi Thompson pro­vosoi
mr. Brownin. Jotkut heistä
arvelevat mr. Brownfin vaikuttaneen
sen kun Thompsonin omistama Sun-day
Times julkaisi syyskuun 24 p.
numerossa kuvan, missäBrown
tanssii erään vaaleaverikön kanssa
Queen Mary laivalla New Yorkissa
järjestetyssä hyvästijättöUlaisuudes
sa. Kuvan tekstissä sanottiin: "Mr.
Brown tahdinnäyttäjänä'.
fCOD/N PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Syyshoitoa huonekasveille
Poika tapettiin
makeispussista
Portsmouth, Va. — Eräs 14-vuo-tias
poika puukotettiin tiistai-iltana
kuoliaaksi kun hän yi-itti varastaa
" t r i ck or treat" makeispussin. Po­liisin
kertoman mukaan James Earl
Brown Jr. käveli osapuilleen sa­manikäisen
pojan luo, kaappasi ma­keispussin
ja juoksi pois.
Asianmukaisesti naamioitunut toi­nen
poika juoksi perässä, saavutti
makeispussin vieneen ja pisti häntä
ilmeisesti jääpiikillä selkään, otti
makeispussinsa ja juoksi pois pai­kalta.
Svetlana jaJtaa
varoja emigrantti-järjestölle
New York. — Josef Stalinin tytär
Svetlana Allilujeva ilmoitti keskiviik­kona
lahjoittavansa yli 300,000 dollaria
intialaisille, sveitsiläisille ja venäläi­sille
emigranttijärjestöille tuloista,
jotka hän on saanut äskettäin julkai­semastaan
kirjasta "Kaksikymmentä
kirjettä eräälle ystävälle". Lahjoituk­set
ovat haettavissa hyväntekeväisyys
larfoksesta, jonka Svetlana perusti
saapuessaan huhtikuussa Yhdysvaltoi­hin.
Svetlana lahjoittaa $50,000 ruhtinatar
Aleksandra Tolstoin johtamalle Tolstoi
säätiölle, .joka tukee venäläistä kult­tuuria
ja emigrantteja. Säätiö toimii
New Yorkis.sa.
T I L A T K A A V A P A US
— Sitähän mie jotita siihälhä seun,
sano luotsi kun laivan kivelle ajo.
— Rääkkylä.
AINO J A . J A L M A R S A L M I N E N , SauUSte. Marie, Ont. vastaa $5.00
saamjinsa haasteisiin Vapauden ja Liekin hyväksi.
C S J r n S A U L T S T E . M A R I E N OSASTO, lahjoittaa $53.00 syntymä­päivälahjana
Vapaudelle.
H E L L A JA N . L A I T I N E N , Toronto, Ont, vastaavat E, Suksen haas-teeseen
lahjoittamalla $5.00 Vapauden j a LiekUi tukemiseksi.
OLAVI L A T V A L A , Toronto, Ont. vastaa Tauno Niirasen haasteeseen
lahjoittamalla $5.00 Vapauden kultavuoden rahastoon.
OIVA VESTERBACK, Waters Township, Ont. vastaa $2.00 Toivo
Rannan haasteeseen.
E M I L L A A K S O N E N , R. R. 1, Whiteflsh; Ont. vastaa Vilma ja ViU
Vickmanin haasteeseen $5.00. KUtos haasteesta Vilma ja ViU.
OLGA J A JUSSI W I L J A M A A , Connaught, Ont. vastaavat $2.00 Risto
Salmisen haasteeseen ja toivovat, että kaikki haasteen saaneet vastaisivat.
Kiitos haasteesta Risto.
A. KUOPPALA, Lappe, Ont. vastaa $5.00 E. Edmanin haasteeseen,
kiitän Edmania haasteesta!
AINO VIRTA, Kirkland Lake, Ont. vastaa $2.00 Arne Sikolan haas­teeseen
j a kehoittaa kaikkia vaFtaamaan haasteensa.
B. MAKI, Downsview, Ont, lahjoittaa $3.00 50-v. Vapaudelle.
Tässä katsauksessa . $ 184.50
Aikaisemmin Vapaudessa j u l k a i s t u 6 , 9 6 4 . 2 7
7,148.77 ..• ,
Liekin lahjoitukset . . - - . . . _ - — . . - „ - 1,118.90
Helteisen, kauniin kesän jälkeen
joikainen alkaa viettää enemmän ai­kaansa
sisällä. Samalla herää halu
kohennella kodin paikkoja, hankkia
uusia .verhoja tai uusia huonekas­vien
lyhmät aivan toisenlaisiksi, Tä-häri
aikaan kasvien tietenkin tulisi
olla kauneimmillaan. Käytännössä
kuitenkin kasvit useinkin joutuvat
viettämään kesänsä puolittain hoi­don'
puutteessa, kun hoitajat ovat
omilla kesälomillaan. Niinjrä niissä
onlkin kohentamista näin syksyn
tullen.
NÄKYYKÖ TUHOLAISIA?
Parasta on tarkastella jokaista;
kasvia erikseen, poistaa kaikki kel­lastuneet
ja kuivuneet lehdet ja
katsoa, näkyykö mitään tuholais­ten
mfeiMejä. Varsinkin hieman kui
vuutta kärsineisiin kasveihin pesiy­tyy
helposti punkkeja. Ne ovat niin
pieniä, ettei niitä näe imuuten, kuin
suurennuslasin avulla. Mutta jos
lehtihangoissa näyttää olevan ohut­ta
hämähäkin seittiä ja lehdet vähi­tellen
kellastuivat ja varisevat, on
kyseessä varmastikin punkki. Oi­kein
tarkasti katsomalla näkee pal­jaalla
silmälläkin lehtien alapinnal­la
aivan kuin vaaleata jauhoa. Eri­laiset
kirvat ovat myös yleisiä. Ta­v
a l l i s in on vihreä, pieni lehtikirva,
joka mieluiten on nuorissa leihdissä
ja versojen latvoissa. Kilpikirvoil-la
on .«nojanaan kova k i l p i , jonika
takia niitä oh kovin vaikeata saada
häviämään. Parhaiten pääsee niiden
hävittämisessä tuloksiin, jos ennen
myrkyttämistä pesee kasvit peh­meätä
harjaa käyttäen;
VillakilpikaiTa taas on suojautu­nut
pehmeän, valkoisen pumpuli-maisen
kerroksen sisään. Se pesiy­tyy
mielellään lehtihankoihin ja
muihinkin ahtaisiin paikkoihin. So­keritauti,
jota joskus kasveissa esiin
tyy, on useimmiten villakilpikirvan
aiheuttamaa. Ne näet ulostavat tah­meata,
sokeripitoista nestettä, joka
sitten näkyy pisaroina lehtien pin­noilla.
Tähän eritteeseen pesiytyy
helposti vielä nokikärmäsieni, joka
vielä pilaa kasvien ulkonäköä pal­jon.'
•
Sekä punkit että kii-vat saadaan
kätevästi hävitettyä puutarhasumut-teella,
joka saa kaupoista. Käyttöoh­je
on luettava ennen kasvien käsit­telyä,
ja sitä on sys^ä myö.skin
noudattaa: Tavallisesti sumutus jou­dutaan
uusimaan 2—3 kertaa, en^
nenkin tuholaiset ovat kuolleet su­kupuuttoon.
•
HUONOT KASVIT ARMOTTA
POIS
Kesän aikana kovin huonoksi tul­leet
kasvit eivät hyvälläkään hoi­dolla
helposti kohennu. Siksi onkin
viisainta heittää ne annotta pois,
jotta eivät pilaa ulkonäöllään koko
huonekasvirybmää. Kauniita «as-;
veja on hauska katsella, ne lisäävät
omalla tavallaan kodin viihtyityyttä.
Ruma, huononäköiÄfen kasvi ei ko­hota
hoitajan miedialaa eikä kau­nista
kotia. Vaniha tuttu sääntöhän
onkin, että yksi kaunis kasvi on pa­rempi
k u i n kymmenen huonosti hoi­dettua.
EHKÄPÄ T A R V I T A A N UUTTA
Tähän aikaan kauppapuutarhat ja
kukkakaupat ovat tulvillaan kukkia.
Myöskin huonekasvien valikoima on
monipuolinen, ämän hetken kukkia
ovat iloisen punaiset syklaamit ja
matalat, tuuheat ruukkukrysantee-mit
ja kauniit syysbegoniat. Kau­niisti
kukkiva kasvi piristää koko
kutokakunnan ja ilahduttaa jokaista
pertteenjäsentä.
KASTELUSSA ON O L T A VA
T A R K K A N A
Ne kasvit, jotka parhaillaan ovat
kukassa, tai aloittavat kukintansa,
tarvitsevat lunsaasti vettä. Niitä säa-kfn
kastella aivan päivittäin. E i
kuitenkaan niin paljon, että multa
on jatkuvasti likomärkää ja vesi
seisoo alustaHa. Kohtuus kaikessa,
multa pidetään vain tasaisen kos­teana.
Nyt kukkivat kasvit viihty­vät
kuivassa huoneilmassa paljon
paremmin, jos niiden ruukut on
upotettu kosteaan alustaan, esim.
laatikkoon, jonka täytteenä on kos­teata
kasvuturvetta. Tavallista alus-tavatia
parempi on myös niukkua
aika paljon laajempi alusta, johon
on pantu hiekkaa. K u n hiekka pi­detään
kosteana, pysyy multa ruu­kuissakin
paljon tasaisemmin kos­teana.
Viherkasvien kastelu on syksyllä
aika vaikeaa. Liika märkyys aiheut­taa
helposti laikkuja lehtiin, lehdet
varisevat pois ja kasvit näyttävät
muutenkin huonoilta; Parasta on ai­na
ennen kastelua katsoa, että mul­lan
pinta on ennättänyt vähän kui­vahtaa.
Erityisen helposti tulee kos­teutta
liikaa sellaisille kasveille,
jotka on istutettu tiivispitoiseen
ruukkuun. Niissähän multa pysyy
paljon kauemmin kosteana kuin ta­vallisissa
saviruukuissa.
Kaktuksia kastellaan vain silloin
tällöin, ne eivät yleensä kuole kui­vuuteen..
LANNOITUS
lopetetaan muilta kasveilta, paitsi
niiltä jotka nyt kukkivat. Ne jaksa­vat
paremmin avata kaikki nuppun­sa,
jos saavat mietoa lannoitetta
käyttöohjeen mukaisesti.
Huolellisuutta metsässä
Yhteensä $8,267.67
&,llllllllfiimilliilllillllllllllililiiiiiiiiiiiiliiliiillliiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.iiiiiiiir£
i HYVÄÄ RUOKAA f
Koko: 7%" X lOVa". käaitläon 534 sivua |
351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua =
HINTA SID. $13.50 ' |
HYVÄÄ RUfOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- E
Met.sästystapaturmat ovat viime
viikkoina sävyttäneet päivälehtien
onnettomuusuutistoa omalla kar­mealla
tavallaan. Metsästäjäin tahol­la
todetaan, että monissa tapauksis-so
on syynä ollut törkeä .huolimat­tomuus
aseen käsittelyssä tahi piit­taamattomuus
niistä ohjeista ja va­roituksista,
joita alan lehdistössä
ja metsästäjien koulutustilaisuuk­sissa
on vuosittain jatkuvasti annet­tu.
Kaikki metsästysaseet ovat yhtä
vaarallisia huolimattomissa käsissä;
Pienoisikivääri, haulikko tai hirvi­kivääri,
kaikkien käytössä on oltava
harkitseva ja maltillinen.
— Asetta ei saa ladata ennen
kuin riistamailla.
— Patruunat on poistettava asees­ta
heti, kun otus on ammuttu ja
sitä ryhdytään käsittelemään.
— Metsästyksen aikana, niin yk­sin
kuin seurueessakin liikuttaessa.
tulee aseen olla vai-mistettuna. Var­mistin
poistetaan vain laukauk­sen
ajaksi.
— Otus on aina tunnistettava en­nen
laukausta. Epävaimoissa tapa­uksissa
ei pidä ampua lainkaan.
— Kaikenkokoisia luodikoita käy­tettäessä
on myös ampumasuunta
tarkastettava. Luoti voi lentää kau­as,
muuttaa suuntaa, kimmota es­teestä,
j a tällöin osua vaarallisesti
sopimattomaan kohteeseen.
Metsästämistä asutusten lähistöl­lä
ja maantien tai rautatien tuntu­massa
on ainakin luodikoita käyttä­vien
erämiesten visusti vältettävä.
Aina tulee myös muistaa, että met­sästäjä
ei ole metsässä yksin, vaik­ka
hän mielellään näin kuvittelee.
Saloja samoaa tuhansia miehiä vuo­sittain.
Jokainen liikkuu hiljaa ja
varoen, ,^tusormi herkkänä liipa-simella,
peukalo vannistimella.
Malttia tai-vitaan, jotta metsästys
sujuu tuivallisesti.
Liikalihavuus
Se on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi.!
TILATKAA OSOITTEELLA:
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. 1
5 KEITTIÖKIRJA JOKA IliNOSTAA NOPEAAN =
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON =
I P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i l i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i i M U in
Viimeksi on liikalihavuudesta pu­hunut
professori Toivo Rautavaa­ra,
joka on todennut, että n.s. si-vistystäudit
eivät vaivaa lainkaan
alkuasukkaita, jotXa syövät vain
noin/ puolet siitä mitä sivistyskan­sat.
Näitä sivistystautejahänen ker­tomansa
mukaan ovat mm. syöpä
ja ve^-enpainetaudit. Istuva teolli-suustyöläinenikin
syö hänen mieles­tään
iijkaa, jos päivittäinen kälo-rla-
annös on 3,000 ja Va4-sinkin vir­kamiehelle
sellainen muonamäärä
on liikaa.
Ruokatavoista professori on myös
puhunut, Hän hiiomauttaa, että tuo­re
ravinto aterioilla pitäisi syödä
ensimmäisenä eikä viimeisenä niin
kuin usein tapahtuu. Siis hedelmil­lä
ateria pitäisi aloittaa, tai ainakin
toinen omenista pitäisi syödä ate­rian
alle ja toinen vasta sen pääl­le.
Tuore ravinto vaikuttaa 'lisäksi
edullisesii suoliston bakteeristöon,
Alkoholi on saman miehen kerto­man
mukaan erittäin lihottavaa.
Lihaksisto ei kykene ottamaan vas­taan
alkoholia, vaan kaikki sien
käyttäminieh jää maiksan J i u o l e k s i , _
joka p-uolestaan ei rnuihih puuhiiii
joudakaan ryyppyaikana ja n i in r a ­vinto
entistä tapkemmih muuttuu
liiaksi rasvaksi kehoon.
Tuollaisten puheiden jälkeen ei
kai enää sovi toivottaa kenellekään
hyvää ruokahalua. Sairastuvat vie­lä
sivistystauteihin. .
Länsi-Saksa oli vuonna 1966 maa­ilman
eniten banaaneja isyövä maa,
ilmenee FAO.n tilastoista.
Eräässä artikkelissa FAO:n maa­talous-
ja talbustilastoja sisältäväs­sä
kuukausijulkaisuss säilöttiin, et­tä
Länsi-Saksassa kukitettiin 10 k i ­loa
henkeä kohti banaaneja vuodes­sa.'
•': • •
Koko Länsi-Euroopassa vastaava
lukun oli 9 kiloa, sanottiin artikke­lissa.