1955-02-03-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mmi. mmm liikkeen uuden nnnen VOI 7at]»>a> (T-E) Edistysmieliset leoUikkeessä texyehti-iloUa A F E ^ I O yb- ^ jolle mahdollisuudet jo tämän TUoden; ai-r maila kertaa he näker thieemin j a haasteen, tenäisyys se tulee; ote-; ee.seuraamaan seita? huomioon^ että yhte-' ut; on .vain hulppur itaa; niin voidaan etu- ,: että: hyvin rvahän ^oifj niiden -tuloksiin: -'S^t^^ an, että alhaalta tunioi-; ojen talbolta. tuleva i joka' p a - neuvotteunhin, ? niin-edellisissä khrjbituk^is-' et, niin :silloin. .voidaan Tivijäsenjoukkojen vai-liseksi tuntumaan näis- Ja. lopullisesti, vai-srbs siihen^minkälaatui-iden järjestön yaidisi^-» an sisältönsä puolesta, y on;aina .ollut,edistys-jonistien kardinaaliperi-län periaatteen .pöhj4- Itolaiset ovat suorittaneeit' seimmän ' palveluksensa eelle'. He toimivat teol-smin palveluksessa työ-; le. (He toimivat teollisuus- ! tienraivaajina —^ Idean, työläiset tehtaassa -tai ammateista ja muista Välittämättä, yhdistetään [yhteen unioon. taistelleet työväenliikkeen ta rotii- ja värilinjan h a - f)imintaa vastaan työväen-ovat -vieneet eteenpäin hovastaista ohjelmaa. ' |ta ajoista saakka edistys-stelivat sen puolesta, että luomiota kohdistettaisiin iia naisten probleemeiliin sa ja poistettaisiin hajoit-jriminatiomenetelmät niillä olat lakkaamatta advo- E työväen yhtenäisen poliit-l a n puolesta, joka toi-isi käsi kädessä farmiväes-riväestön -ja muiden väes-kanssa. stolaiset ja edistymieliset Ikehoittaneet solidaarisuus-olkoon kysymys laldto-cemisesta, salaliiton tai uhrien tukemisesta, työ-ladinnasta tai mistä ta^^ ikistä työväen pyrkimyk-misto. joka johU liikettä työttömyysvakuutuksen ja yhtelskxmnallisen turvallisuuden puolesta Johtavana •tunnuksenaan työttömien yhteöäi-syys j a jlxtcnäinen tohninta järjestyneen työväen j a työssä olevien työläisten kanssa. J a kun Taft--Hartley>^ lakia puskettim läpi kongressissa, se oli edistysmielinen vasemmisto,; joka kcöioitti työväkeä ryhtymään päivän kestävään maanlaajuiseen yleislaJc-koon protestiksi tuota julkeata työ-väkivastalsta lakia vastaan, . A i n a , oli pyrkimyätsenä yhtenäisyys tarkoitusta varten. 'Eikä vain yhtenäisyys pelkän yhtenäisyyden takia j a u nimissä.: Vaiemmisto taisteU toi^ sinaan yrityksiä, vastaan synnyttää ien päivinä se oli vasem-i tKY*S GARAGE Pohelimetr ' 7575 - kotito WA. Ir9740 SpadlnaAve. (takana) V Ontario [kaikkea autoalan korjaus- 24 tunnin vet<^lvelu. \. Salo j a A. H i s sa SSTEN P U K U JA JA P A L T T O JA ardine-päällystakkeja takkeja j a housuja. t Y W b 0 D GLOTHING en St. W. Toronto, Ont. (13-20-27-3)) iuimniiiinmniiiiniiifiH'»". rkway Bakers moka- )a .kabvilelpUl nlndpäivä- Ja bfifikaak-yjn. Idpomoalui s t W. Tonmto^ Out. OMNI TERVO mnnnnnnnnnnnnnnnnii ESIIE SIMON, U . M . CC ( J A SUKUPOOMTAXmEN [OISU&i&KABI SPADINAROAD (Bloorin kulmassa). , [TORONTO, ONT. •aifaanotto tamtt! ' ^4 ip. Ja 6-7 fp. et: Konttoriin WA. 1-6614 Kotiin WA. 2-8015 työväen yhtenäisyyttä ^ taantumuksellisia tarkoitusperiä varten. Kerran oli aika. jolloin yhtenäisyyteen pyrittiin sotamieliseh ohjelman edistämlseksL-Se Yhtenäisyys oli puh-r taasti ylhäällä olevaa ja päättyi lias-r: koon. Toisena aikana yhtenäisyyteen pyrittiin "kommunismia" vastaan t ai työnkiihdytyksen puolesta -tuotannossa. Sellaisela yhtenäisyydellä ei ole mitään pohjaa työläisten keskuudessa eikä liikuta heitä lainkaan. Huolimatta edistysmielisten: historiallisesta V yhtenäisyysasiasta k i i i m i - pitämisestä;. heidän keskuudessaan on eräitä sekaivla vaikutteita CIO—'APIJ yhtenäisyyden suhteen, joita ei voida jättää ottamatta huomioon sBisi; k un ne Jarruttavat milltanttisen vasemmiston täyttä roolia taistelussa työväen ^ yhtenäi^yden puolesta. .On olemassa sellainen kanta, että yhtenäisyys voimistuttaisi konservatiivisia johtajia,/joten miksi tulisi n i in kovasti innostua siihen? Tai sitten on välinpitämättömyyttä ylitenäisyyttä kohtan sillä perustalla ,että molemmat,, sekä C IO että A P L ovat oikeistolaisten johtamia, joten mitä etua siitä koituisi? Toiset taas ovat välinpitämättömiä siksi kun itsenäisiä unioita ei ole otettu mukaan yhte-näisyysneuvotteluihin. J a me usein kohtaamme kylmää tunnetta yhte-näisyysneuvotfeluja kohtaan sen perusteella, että sellaiset neuvottelut kerran raukesivat eikä niillä ole menestymisen mahdollisuutta nytkään. Edelleen me havaitsemme huomattavassa määrässä kiinnipitämistä menneisyyden pelosta, jolloin edistysmielisten johtamat unio^ muodostaisivat suuremman osan ClOrsta: ja •Jolloin ajatukset edistysmielisten j o h tamien työväenliikkeen osien nielemisestä t a i teilaamisesta olivat element-itej'ä oikeistosiiven korkeampien johtajien välisissä yhtymisneuvotteluis-sa. Sellaiset pelot olivat ja ovat edelleenkin oikeutettuja jossakin määrin. Mutta on väärin antaa noiden pelkojen himmentää yhtenäisyyden perus-tärkeyttä. Sellaiset mielialat, jotka onneksi e i vät; ole hallitsevia; juureutuvat suu-, relta osalta -ahtaasta näköalasta; l a i minlyönnistä tuntea dynaamista kansan ivoimaa silloin kun se on H i l s e e l lä; sokeudesta viimeaikaisten, kehitysvaiheiden todellisuuksiin - j a sen seikan unohtamisesta, että progressii-visuus^ joka pyrkii olemaan "puhdast a " j a eriHään joukkojen liikehtimisestä, ei ole sellaista progressiivisuut-ta, joka paljoakaan merkitsee, konaisuudessaan. Samalla ; kuulemme usein kannasta, että mitään eroa ei ole C I O : n ja MTi: n välillä, joten hyvin vähän on Olemassa sellaista, joka pitää ne e r i l lään toisistaan..Tämäkin on väärä kanta. Vasemmalla olevilla o n hyvä syy surkutella sitä rappeutumista, j o ta on tapahtunut, CIO:ssa siitä läh^ tien' k u n progressiivisuudella oU' h e i - näpäivänsä, — jollohi ne olivat kaikkein ahkerimmin punakauhunlietson-han kohteena, mutta jolloin se samalla marssi eteenpäin seitsemän per ninkulman saappailla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että OIO:n johtajat onnistuvat tukahduttamaan kokonaan sen traditsionin ja edistyksellisen näkökannan, joka saa- I. T. TENHUNEN >]l ST. W , TORONTO St. _ Avenue B d , vilinä) otto maanantftlna, tiistai- Etafna Ja perjantaina Uo 830 UlaHa. PnheliineC: fin (ainoastaan' vastaan-kmmeaia) RÄ. 1881; Kotifn 1-6011. Domäki Bros. Monument Co. Huolena Talmlfltaa kalkkia kivitiyöalaan kuuluvia töitä. Puhelin M L 4469 506 Bnnutrick Ave., Toronto^ OnL' r röö ffqqo00Qq,ftÖftO0Q0OQQ00ggfl?9 PARKDALE Beauty Salon Suomi PUHELIN t A . 0198 1-B SOBAUBEN AVE. (Queenin kulmassa) TORONTO 3, ONT. Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa „ työtä^ Ensiluokan permanentteja o alhaisenunilia fainnoOla. % Tervetuloa! SALLT EMCgsoy.jg O a a flavfl-tt o o o fl'a'o'rB o BTrffVo >R. E. C. AHO 'Hanmasläakäri HUONE JMO PHrölCIANS' & ÖORGBONS* BUWDmO iBIoorStKet\we*t . Tonmto, Ontario PoheUn WA. 2-8237 l ^ u i C I O : n mukana. Vasemmiston t u lisi olla ylpeä siitä tosiseikasta, että paljon siitä, minkä vasemmlstok^t toivat CIO:hon'sen ensimmäisen vuosikymmenen aikana, on edelleenkin voimakkaasti vaikuttamassa huolimatta siitä tosiseikasta, että monet OIO:ssa. 'jotka ilmaisetvat tätä vaikutusta .tekevät sitä samalla kun hyöIScäävät vasemmistoa vastaan. - Mielenklxhtoista. oli kuunella : äskeisessä C I O Jnkonventsion!ssa - keskustelua,: jossa paatuneet oikeistolaiset puhuivat voimakkaasti yhtenäisyyden- puolesta,, mutta =. inttivät Jujastif ettei SS saa «tapahtua ' OIO:n periaatteita vastaan joka merkitsisi takaisinpäin menoa. Puhujat 'viittasivat kaipaavasti CIO:n>vai1halT siin aikoihin — "1936 henkeen? — ja korostivat, haluavansa .yhtenäisyyttä, joka itekeoi mahdollisesti samanlaisen valtavan ylöspäin nousim vielä kerran, eikä perääntymistä takaisin silr ihen, ''jonka me jätimme APL;ään noina aikoina". Ottakaamme esimerkiksi kutomotyöläistenunion johtaja Soi Stetinin puhe. Hän. sanoi .puhuvansa yhtenäisyyspäätöslauselmasta' '•sekavin tuntein''v Hän lausui: "Mhä sanon sen: sekavin t u n tein siksi knn tonnelmaHisesti Ja lienUsesti monet meistä tässä haalissa olevista kasvoivat nudes-sa hengessä Ja sellaisessa yhteis-fcnnnalUsessa filosofiassa, jota Johtajat omaksuivat menneinä vuosina 1933, 1934 Ja 1935, pyydel-lessään j a kerjäiDessään American Federation of Laborin vanhojen sUkkisukkalsten miesten; mukana . . . Minä ajattelen tär-kdiksi sitä, ettemme unohda, että kun me liitämme voimamme y h teen niiden ihmisten kanssa, j o i den kanssa meillä on monia erimielisyyksiä, niin meillä tulee oleman monia, monia probleemeja, enemmän probleemeja kuin. monet meistä voivat'nähdä." Huomioiden, että OIO:lla ei ole kaikkia käytännöllisiä tarkoituksia •varten enää acauemmin staapia" järjestämistä varten.ja että "AMjrUä^ei ole myöskään sellaista staapia". sanoi SteUn, että järjestäytymättömien järjestäminen "on yksi niitä asioita, joita meidän täytyy vaatia silloin kun astumme yhtenäiseen työväenliikkeen seen" ja hän vaati "puhdasta" työ-väenhikettä, *^Me olemme tämän liikkeen pnoleatta", keltasi' Hän; "mutta; meidän täytyy ymmärtää; että jollakin tavalla meidän on uudet- : leen sytytetävä se henki, joka toi. . ,CIO:n olemassaolon ja jos me 1 kaikki olemme rehellisiä toisiamme kohtaan, niin meidän täytyy myöntää, että sellaista henkeä ei ole olemassa tänään." Ja se-johtuu juuri tästä mielialasta, joka vallitsee ykshipä CIO:n unioiden huii:lpukerroksissa, niinkuin se ilmaisi itsensä konventsionissa, että teräsunion johtaja McDonald katsoi parhaaksi' luvata puheessaan: " K u n uudet imiokeskukset astuvat olemassaoloon, niin uusi renesanssi tulee olemaan työväen riveissä,niinkuin sellainen renesanssi oli v. '1936, Jolloin C IO astui olemassabloon"^ Ja hän lisäsi: "Me tulemme- tekemään enemän kuin meidän osuutemme on varataksemme miesvoimaa j a varoja suurten järjestämiskami^ilujen suorittamista varten." Ranskankielisen väestön syrjintä virkojen suhteen i Ottawa. — Lapointen valitsljapiirln edustaja Fernand O l r a r d väitti tam-r mlk. 2 pnä puhuessaan alahuoneessa, että Canadan ranskankielinen väestö on syrjityssä asemasai mikäli on k y symyksessä sellaiset liittovaltion t o i met ja virat, 'joista malcsetaan viisituhatta dollaria tai sitä enemmän vvuodessa. Hän sanoi viimdcsi totmi-tetim .väenlaejISum osoittavan, että tässä massa oli vuonna lS5*i ranskankielistä väestä 30 prosenttia, mutta siitä' huolimatta ei raskankie^ lisiä oUnt mahiitulssa lUttovaltton v i roissa J a toimissa muuta kuin 13.1 prosenttia viranhaltaijaln määrästä. AinoaA'.aan kahdessa : liittovaltion virastossa oli ranäcankiellsiä viroissa enemmän kuin heidän väkilukunsa prosentUmäärä;. Nämä vlrastoi olivat «valtiosihteerin .virasto ja ;hallittdcsen Idrjapaino. Edellisessä oU ranskan-öeUsIä vlikamichlä 51.5 prosenttia Ja Jälkifflälnsssä 33.3 prosenttia. V a l tiosihteerin .virastossa oli prosenttimäärä niin korkea koska siellä oli suuri määrä kielenkääntäjiä monien e i l käännöstöiden suorittamista varten. Mr, G i r a r d vaati tämän ranskankielisen väestön syrjinnän lopettamista Ja että liittovaltion palvelukseen olisi, otettava se proqmtUmäärä tanskankielisiä tai kaksiUellsa henkUöItä mitä maan nmskankleiisen väestön prosenttimäärä edellyttää. Beuther:n täytyi pyhittää svturin osar'pitkä5t& puheestaan vakuutusten antamiseen edustajille sUtä, että, työ-; väen yhtenäisyys el tule paköitta-maaa dO:ta'omaksumaan itselleen konservatiivista poUtiikkaa. K i r j o i t e tussa raportissaan hän asetti kysymyksen •seuraavasti: ''Me CIO:ssa katselemme eteenpäin koliden sen tyyppisen yhte-niUsyydenmoodostamisto, :v tulee Idiholttattaah kasvua eUtä'! johtamaan paikallaanpysymiseen.,'- Me pyrimme edistämään — eikä luopumaan — niistä periaatteista, joiUe CIO perustettiin j a j o i den avulla se kasvoi. Me, etsimme yhtenäisyyden kantta enemmän menistystä,: enemmän tehokknnt- , ^ t a järjestyzoättömien järjestämi- ; sessä, lainlaadinnalHslssa j a j u l - fcisnussnhteissa ^koskevissa toi- 'fminnolssamme/ poliittisessa; t o i - ' minnassamme ja, todellaldn; de-moltraattlsen nniotoiminnan k a i - . kissa asteissa." - Voidan asettaa kyseenalaiseksi, kuinka vakavissaan -Reuther oli noita^ huomautuksia tehdessään. Mutta tärkeä kohta ön se, että hän joutui te.- kemään nuo huomautukset tyydyttääkseen CIO :n jäsenistöä ja monia sen johtajia. Samoin kuin keskustelut sie ön todistus siitä että taistelu rakentavan tyyppisen yhtenäisyyden puolesta — työväehliilEkeen peruspyrkimysten puolesta — ei ole • rajoitettu vain vasenAnistoon. Sillä on laajempi perusta j a siitä voi ttilla aktiivinen vaikutus yhtenäisyysneuvotte-luihta. Uusia maailman-oli • i<ontoo. _ Täällä pidetyssä kansainvälisen urheiluliiton kokouksessa Kiinan ja Indonesian väliset neuvottelut Sinhuan tietotoimisto on saattanut julkisuuteen Kiinan ja 'Indonesian yhteisen tiedonannon . Indonesiassa asuvien kiinalaisten kahden maan kansalaisuudesta. Mainitun tiedonannon ovat laatineet K i i n a n kansantasavallan hallitus valtuuskunta Ja I n donesian tasavallan hallitusvaltuus-kunta jotka vuoden 1954 marraskuun 2 j a joulukuun 23 päivän välisenä a i kana, kävivät .tästä kysymyksestä' P e kingissä, ennakkoneuvotteluja; • Ottaen pohjakseen taa\-arvoisuu-den. j a molemminpuolisen etuisuuden periaatteen sekä; menetellen .yhteis-ymmärr3' shengessä, sanotaan tiedonannossa;. »altuuskimnat- svalhtoivat keskenään mielipiteitään ja lopettivat tyydyttävästi nämä ennakkoneuvottelut. Valtuuskunnat olivat yksimielisiä siitä, että nämä* ennakkoneuvottelut loivat hyvän pohjan Indoneslaa-sa asuvien kiinalaisten kahden maari kansalaisuutta koskevalle neuvottelulle, jonka nämä molemmat maat aikovat aivan lähitulevaisuudessa kutsua kooUe Ja Johon tulevat osallistumaan myös ministerit. Neuvotteluissa vallitsi erlttäto ystävällinen henki. liyväksyttiin Joukko uusia xata-ja kenttäurbeiiun .maaihnanennätyksiä; joista neljä oli neuvoatoliittolaisten j& toiset neljä yhdysvaltalaisten saavut^ tamia. Myöskin Tanska. Saksa. Nor- . Ja, Ja Unkari osallistuivat uusiin e n - nätyksih). • Neuvostolainen Vladhnir Kuts ja yhdysvaltalatoen O^Brien olivat kumpikin saavuttaneet kolme uutta ' e n nätystä. Kutsin nimiin hyväksyttiin kakol kolmen m a i l i n ennätystä. Joista paras oli hänen Prahassa lokak, 23 : pisä'saavuttamansa .1326.4. ': H ^ 5.000 metrillä saavuttamahsa 13.51.2 hyväksyttUh myöskin. "CBrien oli parantanut maailmanennätystä kolme kertaa, kuulan työnnöllä ajoista paras olikesäk.: 11 pnä saavuttamansa tulos 60 jalkaa j a ' lO tumaa (18.54 m.). ; M hyväksytyt ennätykset olivat: 1,500 m. juoksussa 3.42.8, TVes S a n - tee, kesak. 4 pnä Comptonissa.Calif. ~y 800 h l . juoksiissa 1.48.6, tanskalainen Gunnar Nielsen syyskuun, 30 päivänä Kööpenhaminassa. M a l Whitfield o li aikaisemmin saavuttanut saman t u loksen. : 440 jaardin viestinjuoksussa Tejja- 6to yliopiston joukkue 40.5 sek. tou-kok. 22 pnä Les Angelesissa. ^K^ r. mailin vie^tenjuöksussa P o r d h ^ i n yliopiston joukkue 7.27.3 itoukök. 22 pnä Los Angelesinsa. ; Moukaiinheitossa M, Krlvonosov Neuvostoliitosta 63.34 m. elok. 29 pnä -Bernissä. 100 m. juoksussa 10.2 sek. Hans Putterer Saksasta lokak. 31 pnä J o - kohamassa, Japanisaa. Sama ennätys on vUden muun nimissä. 1,000 m. 'juoksussa 2.19.5 norjalainen Audun Boysen elok. 18 pnä Gev-lessä. Ruotsissa. 400 m. aitajuoksussa 51.3 neuvostolainen Juri Litujev lokak.. 13 pnä; Lontoossa. 6,000 m. vlestinjouksu 15.21.2 Budar pesti Honved Sport "^Rrgyesuletin joukkue helnak. 14 pnä Budapestissa. Television keliitys Tshekkoslovakiassa (Prahassa alkoi puolisentoista ivuotta sitten touniaTshekltoslovakian ensimmäinen näköradiokeskus. ••: Tänä ivuomia; aletaan rakentaa useampia uusia näköradiokeskiikfila. joiden lähetyksiä voivat ottaa -vastaan useimmat -taaayallan asutmiteskuksistai V. •1955 näköradiokeskus valmistuu mm. Ostravaan,' Tshekkoslovakian Jcalvos-» työläisten ja metallurgien keskukseen. Omien lähetystensä lisäksi se tulee välittämään myös Prahan näköradlo-chj elmaa. Samanalkaiseati näköradiokeskus saadaan Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaankin. TsheJdcoslovakian näköradion ko-, nelsto paranee. Prahan näköradiokeskus alkaa tänä vuonna käyttää hyväkseen siirrettäviä koneita, minkä ansiosta se. voi järjestää radiolähetyksiä suoraan teattereista, ' k o n ^ r t t i - saleista j a stadioneilta. Triola Viimetsimmät LEVYUUTUUDET ori nyt s u o m e n suosituimpien laulajien levytyksiä, kuten TAPIO R A U T A V A A R A , HENRY THEEL, ERKKI J U N K K A R I N E N , JORMA IKÄVALKO ja VEIKKO TUOMI. T 4038 K i m mhiä kotoani läksin, kansanlaulu, Tapio Rautavaara Pappa se valjasti hoikan varsan, kansanlaulu, T . Rautavaara T 4060 Onnenpotku, foxtrot. Kipparikvartetti KIpparivalssi, Kipparikvartetti T 4080 Kdtaruusu, foxtrot. Pirkko Jaakkola Pariisin taivaan alla, valssi, Pirkko Jaakkola T 4090 Kultaiset icahleet. valssi, Henry Theel Laidu Irmelille, tan^ . T 4096 Älä kulkijan tähden, tango, veikko Tuomi Polttavat askeleet, tango. Veikko Tuomi T 4126 Kulkurin valssi. Tapio Rautavaara Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara T 4127 Orpopojan valssi, Tapio Rautavaara Iltalaulu tukkikämpällä, Tapio Rautavaara T 4130 Vähän vaille, J^enkka. Jorma Ikävalko ' .: Lienen kulkuri; Jenkka, Jorma Ikävalko T 41£2-Bunnuntai-Ilta, merimieslaulu, Tapio.Rautavaara - . Viulun tenho, Tapio Rautavaara T 8007 K u n tiet eroavat, tango. Veikko Tuomi Hopeahiukset, valssi. Veikko Tuomi, ^^^^^ HINTA $1.25 Tilaus käsittäen vnsz LEVYÄ tai enemmän, maksamme posti- t a i expreasilähetyskulutf T I L A T K A A OSOITTEELLA: Vapaus Publishing Company Ltd. p . p . BOX 69 SODBURY, ONTARIO TmeysvaUmiiusia . lutldtammooo dollarin ärviKsla b t t a v s . — Uittovamon halUtua on edelleenkin päättä^t pltäft Canadan kansaa siinä hartaassa u3k(tEs^ että ennenpitkää sille mydiaöetäfinyl^lj^ti ja vapaa terveyshuolto» kunhan vaan jaksetaan yhä edelleen odottaa. Sitä. todistaa se tosl&sla, että hoUi-tuksdn menoarvioon tulevaa tilivuotta varten on alsäUytetty 109,531 dollarin määräraha kansallisen terveysva-kuutuskysymyikseH edelleen tutkimista varten. Vaikka on varsin hyvin tiedetty vuosikausia, että Canadan .kansan (vältäva enemmistö vaatii yleisen kan-^ sallisen terveyshuollon perustamista hallituksen toimesta niin "siitä huolimatta; aikoo hallitus yhä edelleenkin "tutkia" asiaa Ja pitää kansan sillä tavoin tyytyväisenä. tTorstalna, lielmikuun 3 ^. •«•••I- •i.>i' i- I" -Il 11 mi( »IM i<>tf Il i I »II» li) i i / .iiiiiiii II < IM. II V*t«r^<-yy.'iSVAV.tl'f: KOKSIA RUSKOHIIIfSTÄ Yii 90 miljoonaa tonnia Idvihultä Puolan klvihiiUtuotanto o n sodnn-edelliseen kauteen verrattuna llsään-tynjrt lähes 2,5 kertaisesti. Puolan kansantalous sai v. 1954 y l i 90 miljoonaa tonnia hiiltä. Kaivoksissa on entistä ' enmmän. koneellistettu louhinta; lastaus j a k u l jetus. Y l i 90 prosenttia kuljetustöistä suoritetaan koneellisesti. * Kaivoksissa käytetään uusimpia sähkövetureita, lantauskoneita, automaattisia las-tauslaitteita ja kivihiilikombalneja.- Puolalaisten kaivostyöläisten sosiaaliset olot parantuvat vuosi vuodelta.' Kaivcsteollisuudessa'. työskenteleviä varten on viimeksi kuluneen - viiden vuoden aikana rakennettu lähes 65,000 asuinhuonetta. Myös kerhota-' lojen, kirjastojen ja sairaaloiden määrä on lialäntynyt. MetaUuislassa käytettävän koksin ivaaminen niskohiilestä on aina' kuu> luhut (vaikeimpiin ticteelUä-tekniUi-sUntehtäviin. Kutenkuvalehti^^DT rakentaa" (SOT — iSaiisan demok-iraatUnen tasavalta) kertoo, lolmli Laubhammerissa m a a l i n ensimmäinen kombinaatti, jossa ruBkohU-- Iestä valmistetaan laajassa tnltasss ensiluokkaista J u ^ a , Radioputkien sijaan kiteitä , K a i k k i tietävät, että radiotekniikassa on suuri Blja radloputkilla. N i i den valiplstus on kuitenkin sangen tybtehäsfä Ja kallista. Lisäksi putket ovat lyhytikäiset. Nyttemmin on todettu, että radioputket voidaan korvata ercrmaanln, piikiven j a muiden alkuoinelden kiteillä. K l t e i a ^ tehtä- .ySt uudet irddlonosat avaavat laajoja mahdollisuuksia radioteoUlsuudelle. 'Tshekkoslovakiassa aletaan bvalmts-taa näköradiovastaanottlmla. joissa kaikki putket — kuvaputkea lukuunottamatta korvataan kidelaltteil-la; Kiteet ovat paljon pltkäikälsem-mät kuin putket eivätkä ne peUsää tärhiää enempää kuin lämpömäärän vaihteluakaan. Vastaanottimien kokoonpano muodostuu nUhi ollen yk-' slnkertaiounmakäl ^Ja nopeammaksi. Tshekkoslovakian tiedeakatemian erään (utkimuslaltoksen tieteellisen työn tekijät ovat valmistaneet myös uuslav laitteita.:'Joilla: nykyaikaisissa, laskukoneissa voidaan korvata vaativat elektronilaltteet. —- Sanomalehti on Ikkuna ulko-i maallnaaan. Tllaikaakan «Us p i i » 'Ma i i i MM miehiä professori S. Ita:m|ehrin Ja tohtori O. Silckeuotbln joiHlolIa, , Näiden kahden tledemidheii «uotrltta- ^ tnilla ttttkimukBUIaon «anoin kuvaa-maton meikityi maM känsäntalou-dessa, Molemmat tiedemiehet ovat. saaneet taata suuresta-keksinnöstä r KanmlUsen palkinnon. Uusi kokallajj «aadaan Aikaan'«Iteii/< • että ruskoblUi brikettejä käsitellä > erikoiseUa tavalla uuneissa. Koksi on osottauttmut erittäin hyv^t,^ - Uutta koksbi käyttää poittoäipeena' \ Kaihessa oleva metaUu^Inen.kömbl-naatti We8t. Seh avulla sieltä on Jo ' sulatettu ^^ttida tuhan^ tonneja valurautaa. ' ^ . ' Metallurgiassa ^^etknrän ^^ilbtii chella Lauhhammerin komhllnaattf valmistaa laajassa hutassa myös mul- ^ ta valmisteita' saaden ruskohiilesi esim, ,benslinlfl^ jä dleselmoottofelsäitf ^ ' '-.-i*^^ käytett&vää polttoainetta; Icevyltä* j a ^ ^ ' 9 raskaita öljyjä sekä^^ raaka-ainetta muöviteoutsuutta' «Ja läBketeo^lisuut-,, ^ ta varten.' mm mm. & Asiattafajat' takimkhet^ ] • 62 Government Rd. W. Kirkland, Lakfe föhtafio m» mmm MUISTAKAA OMAISIANNE LAHJAPAKETiLU S U O M E S S A SYNTYMÄ- TAI MUUNA MERKKIPÄIVÄNÄ • Valittavananne on nyt 16 eri pakettlvaliotä. Kaikissa allamainituissa paketeissa on laatutavaraa mm. M A X W E L L HOUSE K A H V I A . • Näxnä. paketit pakataan j a lähetetään Tanskasta.- • - • Nopea Petrille saapuminen taataan. « Kaikki allamainitut paketft ovat tullivapaita Suomessa. V a l i t k a a • • u r a a v l « t a p a k « i o l a t at "MAXWELL" — Hinla $4.90 2 Ibs. Maxwell House kahvia "OULU" — Hinta $7.95 2 Ibs, !Maxwell House kahvia 2 Ibs. riisiä 2 Ibs. luumuja 1 Ib. rushioita TYPE FL. 1 — Hinta $10.12 2 Ibs. Maxvrell House icahvia 2 Ibs. valkoista riisiä OK; tankoa makeata suUaaita 2-4 oz. pakettia teetti 1 pak. kuivattuja hedelmli TYPE FL. 3 — Hinta $7.80 2 Ibs. Maxwell House kahvia 8 Ibs. valkoista rilsift 1 pak. kuhrattuja bedeknli 1 Ib. luumuja IVi oz. kanelia TYPE "OSLO" — Hinta $1U5 2 Ibs, Maxwell HOuse kahvia 4 Ibs. valkoista zUslft 2 Ibs. sokeria 2 Ibs. lajitelma suklaata 1 Ib. sekahedelffllft "RIITA" — Hinta $11.10 2 kan. lfaxweU House kahvia (3 Ib.) 1 pauna kaakaota 4 tussia teetä 8 aatlkkoa savukkeita aJSAvsavalmlst.) 2 paria Kayser Nylon sukkia. "VIKING" — Hinta $J1.35 6% paunaa lajiteltuja plkkuldpift 1 pauna MaxweU House kabvia 7 unssia Nestle-suUaata 1 pari Kayser Nylon sukkia "AINO" — Hinta $9.45 2 n » . Maxvirell HOuse kahvia 2 paunaa kaakaota 4 tmssia teetä 4 kpL Lux saippuaa 20 kpL paketti Gillette parranajokoneen teriä "LAHTI" — Hinta $7.05 2 Ibs. iMaxwell House kahvia 4 Ibs. riisiä "TAMPERE" — Hinta $11.30 2 Ibs. !MaxweU House kahvia 4 Ibs. riisiä 3 Ibs. luumuja 2 Ibs. rusinoita 1 Ib, aprikoosia TYPE FL. 2 — Hinta $9.50 2 Ibs. Maxvirell House kahvia 4 Ibs. valkoicrta xilsli . . 1 H), luumuja , V 3—SK oz. tankoa tnafcoAta suklaata M, Ib. Kaakaota . TYPE FL. 4 — Hinta $8.20 1 Ib. MaxweU House kahvia Qcsnntma) < 1 Ib. puhdasta kaakaota 1 Ib. valkoista riista 1 Ib. kuivattuja sekahedelmtt VA oz. kardenummaa 1 pari ICayser" Nylon «ukkia TYPE "HELSINiU"—Hinta $6.55 21bs.MaxweS House kahvia-(kannussa) 2 Ibs, valkoista rilsU . "KRISTIINA" — Hinta $8.15 2 Ibs. Maxvrell House kahvia 1 pauna rusinoita M paunaa mantelia 1 kannu Callf, ananasta (3 Ib.) 2 paunaa valkoista riistä "HEIKKI" --^ Hinta $8.75 2 kannua MaxweU Hbuse kahvia (2 Ib.) r 1 kannu CaUf, sekabedelmlä (2 Ib.) 1 kannu Callf. persikoita (2 Ib.) 1 pauna Inilvattuja luumuja 1 pauna sokeria 6 pak. savukkeita (USAuHataUnist.) "ERIC" -> Hinta $10.30 6% paunaa lajiteltuja pildailetpU 1 pauz» MaxweU Bouse kahvia 1 pauna kuivattuja luumvja 6 pak. Lucky'6trlke savukkeita YlUUnahiittulMn paketteihin voidaan sisäUyttää pari tai kaksi ' ^ y s e r ^ Nylon tukkia $1.50 lisämaksulla paria kohden. YHSoIevla paketteja voidaan lähettää BuotsUn Ja Norjaan; hieman elhalsemauillahhmallai "RIITA" $1W0 "AINO $ 9.3C "KRISTIINA" $8.05 "HEIKÄI" $8X0 "VIKING" $10.80 "ERIC" $ 9.75 nUmahilttoJen lahjapakettien tUaoljet UhetetäSn lentoposUssa fTantfcaan Ja on otettu ddlä vastaan, toimittaan paketti kahdessa vUJcoasavastaanottaJalteeuomessa. tOEJUtnSH YKSITYINEN KUKKALAJI NXISSX PAKETEISSA TAATAAN •• • ' • ;•• . •••: . • ' •••• •• •• • • •••••• • / • : • /-i • •.. - . • LÄHETTÄKÄÄ PAKETrmLAUKSENNE OSOITTEEXLA: VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. Box 69/Siidlm]7, Qiit»rio w m mm iiiiliSiiiiSiil^^^S
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 3, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-02-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550203 |
Description
Title | 1955-02-03-05 |
OCR text |
mm mmi. mmm
liikkeen
uuden
nnnen VOI
7at]»>a>
(T-E) Edistysmieliset
leoUikkeessä texyehti-iloUa
A F E ^ I O yb-
^ jolle mahdollisuudet
jo tämän TUoden; ai-r
maila kertaa he näker
thieemin j a haasteen,
tenäisyys se tulee; ote-;
ee.seuraamaan seita?
huomioon^ että yhte-'
ut; on .vain hulppur
itaa; niin voidaan etu-
,: että: hyvin rvahän ^oifj
niiden -tuloksiin: -'S^t^^
an, että alhaalta tunioi-;
ojen talbolta. tuleva
i joka' p a -
neuvotteunhin, ? niin-edellisissä
khrjbituk^is-'
et, niin :silloin. .voidaan
Tivijäsenjoukkojen vai-liseksi
tuntumaan näis-
Ja. lopullisesti, vai-srbs
siihen^minkälaatui-iden
järjestön yaidisi^-»
an sisältönsä puolesta, y
on;aina .ollut,edistys-jonistien
kardinaaliperi-län
periaatteen .pöhj4-
Itolaiset ovat suorittaneeit'
seimmän ' palveluksensa
eelle'. He toimivat teol-smin
palveluksessa työ-;
le. (He toimivat teollisuus-
! tienraivaajina —^ Idean,
työläiset tehtaassa -tai
ammateista ja muista
Välittämättä, yhdistetään
[yhteen unioon.
taistelleet työväenliikkeen
ta rotii- ja värilinjan h a -
f)imintaa vastaan työväen-ovat
-vieneet eteenpäin
hovastaista ohjelmaa. '
|ta ajoista saakka edistys-stelivat
sen puolesta, että
luomiota kohdistettaisiin
iia naisten probleemeiliin
sa ja poistettaisiin hajoit-jriminatiomenetelmät
niillä
olat lakkaamatta advo-
E työväen yhtenäisen poliit-l
a n puolesta, joka toi-isi
käsi kädessä farmiväes-riväestön
-ja muiden väes-kanssa.
stolaiset ja edistymieliset
Ikehoittaneet solidaarisuus-olkoon
kysymys laldto-cemisesta,
salaliiton tai
uhrien tukemisesta, työ-ladinnasta
tai mistä ta^^
ikistä työväen pyrkimyk-misto.
joka johU liikettä työttömyysvakuutuksen
ja yhtelskxmnallisen
turvallisuuden puolesta Johtavana
•tunnuksenaan työttömien yhteöäi-syys
j a jlxtcnäinen tohninta järjestyneen
työväen j a työssä olevien työläisten
kanssa. J a kun Taft--Hartley>^
lakia puskettim läpi kongressissa, se
oli edistysmielinen vasemmisto,; joka
kcöioitti työväkeä ryhtymään päivän
kestävään maanlaajuiseen yleislaJc-koon
protestiksi tuota julkeata työ-väkivastalsta
lakia vastaan,
. A i n a , oli pyrkimyätsenä yhtenäisyys
tarkoitusta varten. 'Eikä vain yhtenäisyys
pelkän yhtenäisyyden takia
j a u nimissä.: Vaiemmisto taisteU toi^
sinaan yrityksiä, vastaan synnyttää
ien päivinä se oli vasem-i
tKY*S GARAGE
Pohelimetr '
7575 - kotito WA. Ir9740
SpadlnaAve. (takana) V
Ontario
[kaikkea autoalan korjaus-
24 tunnin vet<^lvelu.
\. Salo j a A. H i s sa
SSTEN P U K U JA
JA P A L T T O JA
ardine-päällystakkeja
takkeja j a housuja.
t Y W b 0 D GLOTHING
en St. W. Toronto, Ont.
(13-20-27-3))
iuimniiiinmniiiiniiifiH'»".
rkway Bakers
moka- )a .kabvilelpUl
nlndpäivä- Ja bfifikaak-yjn.
Idpomoalui
s t W. Tonmto^ Out.
OMNI TERVO
mnnnnnnnnnnnnnnnnii
ESIIE SIMON, U . M . CC
( J A SUKUPOOMTAXmEN
[OISU&i&KABI
SPADINAROAD
(Bloorin kulmassa). ,
[TORONTO, ONT.
•aifaanotto tamtt! '
^4 ip. Ja 6-7 fp.
et: Konttoriin WA. 1-6614
Kotiin WA. 2-8015
työväen yhtenäisyyttä ^ taantumuksellisia
tarkoitusperiä varten.
Kerran oli aika. jolloin yhtenäisyyteen
pyrittiin sotamieliseh ohjelman
edistämlseksL-Se Yhtenäisyys oli puh-r
taasti ylhäällä olevaa ja päättyi lias-r:
koon. Toisena aikana yhtenäisyyteen
pyrittiin "kommunismia" vastaan t ai
työnkiihdytyksen puolesta -tuotannossa.
Sellaisela yhtenäisyydellä ei ole
mitään pohjaa työläisten keskuudessa
eikä liikuta heitä lainkaan.
Huolimatta edistysmielisten: historiallisesta
V yhtenäisyysasiasta k i i i m i -
pitämisestä;. heidän keskuudessaan on
eräitä sekaivla vaikutteita CIO—'APIJ
yhtenäisyyden suhteen, joita ei voida
jättää ottamatta huomioon sBisi; k un
ne Jarruttavat milltanttisen vasemmiston
täyttä roolia taistelussa työväen
^ yhtenäi^yden puolesta.
.On olemassa sellainen kanta, että
yhtenäisyys voimistuttaisi konservatiivisia
johtajia,/joten miksi tulisi n i in
kovasti innostua siihen? Tai sitten on
välinpitämättömyyttä ylitenäisyyttä
kohtan sillä perustalla ,että molemmat,,
sekä C IO että A P L ovat oikeistolaisten
johtamia, joten mitä etua
siitä koituisi? Toiset taas ovat välinpitämättömiä
siksi kun itsenäisiä
unioita ei ole otettu mukaan yhte-näisyysneuvotteluihin.
J a me usein
kohtaamme kylmää tunnetta yhte-näisyysneuvotfeluja
kohtaan sen perusteella,
että sellaiset neuvottelut
kerran raukesivat eikä niillä ole menestymisen
mahdollisuutta nytkään.
Edelleen me havaitsemme huomattavassa
määrässä kiinnipitämistä
menneisyyden pelosta, jolloin edistysmielisten
johtamat unio^ muodostaisivat
suuremman osan ClOrsta: ja
•Jolloin ajatukset edistysmielisten j o h tamien
työväenliikkeen osien nielemisestä
t a i teilaamisesta olivat element-itej'ä
oikeistosiiven korkeampien johtajien
välisissä yhtymisneuvotteluis-sa.
Sellaiset pelot olivat ja ovat edelleenkin
oikeutettuja jossakin määrin.
Mutta on väärin antaa noiden pelkojen
himmentää yhtenäisyyden perus-tärkeyttä.
Sellaiset mielialat, jotka onneksi e i vät;
ole hallitsevia; juureutuvat suu-,
relta osalta -ahtaasta näköalasta; l a i minlyönnistä
tuntea dynaamista kansan
ivoimaa silloin kun se on H i l s e e l lä;
sokeudesta viimeaikaisten, kehitysvaiheiden
todellisuuksiin - j a sen
seikan unohtamisesta, että progressii-visuus^
joka pyrkii olemaan "puhdast
a " j a eriHään joukkojen liikehtimisestä,
ei ole sellaista progressiivisuut-ta,
joka paljoakaan merkitsee,
konaisuudessaan.
Samalla ; kuulemme usein kannasta,
että mitään eroa ei ole C I O : n ja
MTi: n välillä, joten hyvin vähän on
Olemassa sellaista, joka pitää ne e r i l lään
toisistaan..Tämäkin on väärä
kanta. Vasemmalla olevilla o n hyvä
syy surkutella sitä rappeutumista, j o ta
on tapahtunut, CIO:ssa siitä läh^
tien' k u n progressiivisuudella oU' h e i -
näpäivänsä, — jollohi ne olivat kaikkein
ahkerimmin punakauhunlietson-han
kohteena, mutta jolloin se samalla
marssi eteenpäin seitsemän per
ninkulman saappailla.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
OIO:n johtajat onnistuvat tukahduttamaan
kokonaan sen traditsionin ja
edistyksellisen näkökannan, joka saa-
I. T. TENHUNEN
>]l ST. W , TORONTO
St. _ Avenue B d , vilinä)
otto maanantftlna, tiistai-
Etafna Ja perjantaina Uo
830 UlaHa. PnheliineC:
fin (ainoastaan' vastaan-kmmeaia)
RÄ. 1881; Kotifn
1-6011.
Domäki Bros.
Monument Co.
Huolena Talmlfltaa kalkkia
kivitiyöalaan kuuluvia töitä.
Puhelin M L 4469
506 Bnnutrick Ave., Toronto^ OnL'
r röö
ffqqo00Qq,ftÖftO0Q0OQQ00ggfl?9
PARKDALE
Beauty Salon Suomi
PUHELIN t A . 0198
1-B SOBAUBEN AVE.
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT.
Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa „
työtä^ Ensiluokan permanentteja o
alhaisenunilia fainnoOla. %
Tervetuloa! SALLT EMCgsoy.jg
O a a flavfl-tt o o o fl'a'o'rB o BTrffVo
>R. E. C. AHO 'Hanmasläakäri
HUONE JMO PHrölCIANS' & ÖORGBONS* BUWDmO
iBIoorStKet\we*t . Tonmto, Ontario
PoheUn WA. 2-8237
l ^ u i C I O : n mukana. Vasemmiston t u lisi
olla ylpeä siitä tosiseikasta, että
paljon siitä, minkä vasemmlstok^t
toivat CIO:hon'sen ensimmäisen vuosikymmenen
aikana, on edelleenkin
voimakkaasti vaikuttamassa huolimatta
siitä tosiseikasta, että monet
OIO:ssa. 'jotka ilmaisetvat tätä vaikutusta
.tekevät sitä samalla kun
hyöIScäävät vasemmistoa vastaan. -
Mielenklxhtoista. oli kuunella : äskeisessä
C I O Jnkonventsion!ssa - keskustelua,:
jossa paatuneet oikeistolaiset
puhuivat voimakkaasti yhtenäisyyden-
puolesta,, mutta =. inttivät
Jujastif ettei SS saa «tapahtua ' OIO:n
periaatteita vastaan joka merkitsisi
takaisinpäin menoa. Puhujat
'viittasivat kaipaavasti CIO:n>vai1halT
siin aikoihin — "1936 henkeen? — ja
korostivat, haluavansa .yhtenäisyyttä,
joka itekeoi mahdollisesti samanlaisen
valtavan ylöspäin nousim vielä kerran,
eikä perääntymistä takaisin silr
ihen, ''jonka me jätimme APL;ään
noina aikoina". Ottakaamme esimerkiksi
kutomotyöläistenunion johtaja
Soi Stetinin puhe. Hän. sanoi .puhuvansa
yhtenäisyyspäätöslauselmasta'
'•sekavin tuntein''v Hän lausui:
"Mhä sanon sen: sekavin t u n tein
siksi knn tonnelmaHisesti
Ja lienUsesti monet meistä tässä
haalissa olevista kasvoivat nudes-sa
hengessä Ja sellaisessa yhteis-fcnnnalUsessa
filosofiassa, jota
Johtajat omaksuivat menneinä
vuosina 1933, 1934 Ja 1935, pyydel-lessään
j a kerjäiDessään American
Federation of Laborin vanhojen
sUkkisukkalsten miesten; mukana
. . . Minä ajattelen tär-kdiksi
sitä, ettemme unohda, että
kun me liitämme voimamme y h teen
niiden ihmisten kanssa, j o i den
kanssa meillä on monia erimielisyyksiä,
niin meillä tulee oleman
monia, monia probleemeja,
enemmän probleemeja kuin. monet
meistä voivat'nähdä."
Huomioiden, että OIO:lla ei ole
kaikkia käytännöllisiä tarkoituksia
•varten enää acauemmin staapia" järjestämistä
varten.ja että "AMjrUä^ei
ole myöskään sellaista staapia". sanoi
SteUn, että järjestäytymättömien
järjestäminen "on yksi niitä asioita,
joita meidän täytyy vaatia silloin kun
astumme yhtenäiseen työväenliikkeen
seen" ja hän vaati "puhdasta" työ-väenhikettä,
*^Me olemme tämän liikkeen
pnoleatta", keltasi' Hän; "mutta;
meidän täytyy ymmärtää; että
jollakin tavalla meidän on uudet- :
leen sytytetävä se henki, joka toi. .
,CIO:n olemassaolon ja jos me
1 kaikki olemme rehellisiä toisiamme
kohtaan, niin meidän täytyy
myöntää, että sellaista henkeä ei
ole olemassa tänään."
Ja se-johtuu juuri tästä mielialasta,
joka vallitsee ykshipä CIO:n
unioiden huii:lpukerroksissa, niinkuin
se ilmaisi itsensä konventsionissa, että
teräsunion johtaja McDonald katsoi
parhaaksi' luvata puheessaan:
" K u n uudet imiokeskukset astuvat
olemassaoloon, niin uusi renesanssi
tulee olemaan työväen riveissä,niinkuin
sellainen renesanssi oli v. '1936,
Jolloin C IO astui olemassabloon"^ Ja
hän lisäsi: "Me tulemme- tekemään
enemän kuin meidän osuutemme on
varataksemme miesvoimaa j a varoja
suurten järjestämiskami^ilujen
suorittamista varten."
Ranskankielisen
väestön syrjintä
virkojen suhteen
i Ottawa. — Lapointen valitsljapiirln
edustaja Fernand O l r a r d väitti tam-r
mlk. 2 pnä puhuessaan alahuoneessa,
että Canadan ranskankielinen väestö
on syrjityssä asemasai mikäli on k y symyksessä
sellaiset liittovaltion t o i met
ja virat, 'joista malcsetaan viisituhatta
dollaria tai sitä enemmän
vvuodessa. Hän sanoi viimdcsi totmi-tetim
.väenlaejISum osoittavan, että
tässä massa oli vuonna lS5*i ranskankielistä
väestä 30 prosenttia,
mutta siitä' huolimatta ei raskankie^
lisiä oUnt mahiitulssa lUttovaltton v i roissa
J a toimissa muuta kuin 13.1
prosenttia viranhaltaijaln määrästä.
AinoaA'.aan kahdessa : liittovaltion
virastossa oli ranäcankiellsiä viroissa
enemmän kuin heidän väkilukunsa
prosentUmäärä;. Nämä vlrastoi olivat
«valtiosihteerin .virasto ja ;hallittdcsen
Idrjapaino. Edellisessä oU ranskan-öeUsIä
vlikamichlä 51.5 prosenttia
Ja Jälkifflälnsssä 33.3 prosenttia. V a l tiosihteerin
.virastossa oli prosenttimäärä
niin korkea koska siellä oli
suuri määrä kielenkääntäjiä monien
e i l käännöstöiden suorittamista varten.
Mr, G i r a r d vaati tämän ranskankielisen
väestön syrjinnän lopettamista
Ja että liittovaltion palvelukseen olisi,
otettava se proqmtUmäärä tanskankielisiä
tai kaksiUellsa henkUöItä
mitä maan nmskankleiisen väestön
prosenttimäärä edellyttää.
Beuther:n täytyi pyhittää svturin
osar'pitkä5t& puheestaan vakuutusten
antamiseen edustajille sUtä, että, työ-;
väen yhtenäisyys el tule paköitta-maaa
dO:ta'omaksumaan itselleen
konservatiivista poUtiikkaa. K i r j o i t e tussa
raportissaan hän asetti kysymyksen
•seuraavasti:
''Me CIO:ssa katselemme eteenpäin
koliden sen tyyppisen yhte-niUsyydenmoodostamisto,
:v
tulee Idiholttattaah kasvua eUtä'!
johtamaan paikallaanpysymiseen.,'-
Me pyrimme edistämään — eikä
luopumaan — niistä periaatteista,
joiUe CIO perustettiin j a j o i den
avulla se kasvoi. Me, etsimme
yhtenäisyyden kantta enemmän
menistystä,: enemmän tehokknnt- ,
^ t a järjestyzoättömien järjestämi-
; sessä, lainlaadinnalHslssa j a j u l -
fcisnussnhteissa ^koskevissa toi-
'fminnolssamme/ poliittisessa; t o i - '
minnassamme ja, todellaldn; de-moltraattlsen
nniotoiminnan k a i - .
kissa asteissa."
- Voidan asettaa kyseenalaiseksi,
kuinka vakavissaan -Reuther oli noita^
huomautuksia tehdessään. Mutta tärkeä
kohta ön se, että hän joutui te.-
kemään nuo huomautukset tyydyttääkseen
CIO :n jäsenistöä ja monia
sen johtajia. Samoin kuin keskustelut
sie ön todistus siitä että taistelu
rakentavan tyyppisen yhtenäisyyden
puolesta — työväehliilEkeen peruspyrkimysten
puolesta — ei ole • rajoitettu
vain vasenAnistoon. Sillä on laajempi
perusta j a siitä voi ttilla aktiivinen
vaikutus yhtenäisyysneuvotte-luihta.
Uusia maailman-oli
• i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-03-05