Vapaus, January 17, 1973

              m
Sivu 2 • Kesttdviifcko, tammik. 17-p.-^- Wed.. Jan. 17rl973
i
ti;
VAPAUS " ^ ' ^ ^ ' ^ ° ^ N T LABOR ORGAN
_ _ ^^NNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstahUshed Nov. 6. 1917
Edltor:W. EKLUND Bfana^er: V. KENTALA
Telf^one: Office and Editorial 674-4264
Poblished » « « ^ « ? « W y : H^dne.^^^ Vapaus P«Wlshlng Co. Limited.
102 Ebn St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
^^^^^^ . ^^^^ : I
Advertlstoff rates upon applicaUAn, translation f n » of chargc.
Second Class MaU reglsträtion Numbcr 1076
CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa) 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Snomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. S11.50, 6 kk. $6.25
iiiiiiii|iiiini<iii> "><•
Ei mitään mannermaisuutta!!
=- Uutistiedoissa; kerrotaan, että Yhdysvalloissa puhkesi viime
viikolla poikkeuksellisen äkkiä suuri polttoainepula aina siinä mää^
rin, ett^ kouluja jouduttiin sulkemaan Coloradossa, työläisiä pak-kolomauttamaan
Alabamassa, säännöstelemään New Yorkissa lin­ja-
autojen j a vieläpä matkustajalentokoneiden bensiiniä jne.
Samaan aikaan suuret öljy-yhtiöt kiristivät hintoja ylös ci
vain Yhdysvalloissa vaan myös Canadassa. - V .
• Yhdysvaltain h a l l i t u s p i i r i t puolestaan käyttivät tilaisuutta hy­väkseen
j a ilmoittivat, että nyt "on ryhdyttävä tosimielessä painos­tamaan
Ganadaa voimaresurssien ns. "mannermaiseen" käyttöön,
mikä tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat saisi monopollensa käyttöön
hetikohtaisesti entistä suuremmat määrät Canadan öljyä j a maa­kaasua
j a myöhemmin vielä vesiresurssitkin.
Tämä"mannennainen" yhteistoiminta voi jonkun mielestä
näyttää k a u n i i l t a ajatukselta. Jos. Canadassa on tällä kertaa vähän
enemmän öljyä j a maakaasua, mitä välittömästi tarvitaan, ja jos
vielä on mahdollisuus löytää lisäesiintymiä, niin miksi ei panna
voimia yhteen, kehitetä yhteisesti näitä resursseja j a käytetä sit­ten
yhteiseksi hyväksi? Vika tässä kauniissa ajattelussa on vain
siinä, että kysymys on Canadan resursseista j a niiden hyväksikäy­töstä—
eli siitä, käytetäänkö Canadan luonnonresurssia canäda-laisten
hyväksi j a canadalaisteollisuuden kehittämiseksi vai anne­taanko
ne polkuhinnalla "mannermaisen" ihanuuden nimissä Y h ­dysvaltain
monopolien käyttöön, mikä tarkoittaa mm. pysyvää
joukkotyöttömyyttä Canadassa. /
Tällaiseen "mannermaisuuteen" ei meillä kansakuntana ole
varaa suostua sen paremmin luonnonresurssien käytön kuin min­kään
muunkaan, inhimillisen elämän kannalta katsoen. Ennen kuin
:^Canada luövuttaäTYhdys^ällöille mitään lisäeluja maamme öljy­jä
maakaasuresurssien käytössä, on tehtävä tarkat laskelmat ei
vain siitä, mitä Canadassa tarvitaan nyt, vaan myös siitä, mitä
Canadan jälkipolvet tarvitsevat lähiseuraavicn vuosikymmenien
aikana. Tosiasia on, että Canadassa on suostuttu jo liian pitkästi
sekä luonnonresurssien "mannermaiseen" käyttöön, mikä tunne-
. taan "integration" kauniimmalla nimellä. Suoraan smoen on vielä
syytä todeta, että myös työväenliikkeen, varsinkin amm:ittiyhdis-tysliikkeen
tiimoilta, on saatu kovin kielteisiä kokemuksia yhdys-
. valtalaisesta yliherruudesta, mitä "mannermaisuus" loppujen lo­puksi
tarkoittaa sen kaikissa muodoissa. Kansainvälisyyttä kyllaV
USA: n isännyyttä ei.. •
• Meillä ei l i i om ole kansakuntana syytä hätääntyä turhan vuok­si
Yhdysvaltain öljy-ja kaasupulan vuoksi. Ilmeistä On, että val­litsevaa
"pulatilannetta" kärjistettiin USA-.ssa monopolien toi^
mesta, joiden tavoitteena oli ensisijaisesti kuluttajahintojen koro­tus.
Toiseksi on muistettava, että "pualleen sika kiusaa tekee kun
purtilonsa kaataa"; Meille kerrottiin viime viikolla sydäntäsärke­västi
miten Yhdysvaltain matkustajakoneiden bensiinimääräkin
o l i säännösteltävä vallitsevan pulan johdosta. Mutta samaan ai
kaan Yhdysvaltain suuret B-52 j a muut sotilaslentokoneet polttivat
tuntemattoman määrän bensiiniä suorittaessaan massapommituk-s
i a ja joukkomittaista ihmisten tappamista niin Pohjois- kuin
Etelä-Vietnamissakin. Lopettakoon Yhdysvaltain hallitus bensiinin
haaskauksen Vietnamin tuhoamiseen ennen kuin se esittää "man-nermaisuuden"
nimissä vaatimuksia Canadalle!
Eikä tämä ole ainoa tapaus. U S A : n imperiahsmin hyväksi " k y ­län
häijynä" toimiva Israelin hallitus on sotapolitiikallaan aja­nut
öljyrikkaan lähi-idän alueen epänormaaliseen tilaan j a kaiken
. lisäksi sulkenut Suezin kanavan, siten estäen myös Yhdysvallat
rsaamasta edullisilla hinnoilla arabimaiden öljyä. Sanokoon Wash-
'ington lähi-idän "nyrkilleen", että parasta on ottaa lusikka kau­niimpaan
käteen että voidaan käyttää hyväksi lähi-idän suuria
öljyrikkauksia.
Mielihyvin on todettava voima-asiain ministeri Donald Mac-donaldin
Mattavvassa viime torstaina antama lausunto, että Hitto-hallituksella
ei ole mitään aikomusta notkistaa polviaan Washing^
tenin painostuksen edessä ja" suostua "mannermaiseen" sopimuk-,.
seen Canadan voimaresurssien käyttämiseksi U S A : n hyväksi. Toi- i
vottavaa vain on, että mr Macdonaldin lausunto on enempi kuin
; kaunista puhetta. Muistaa nimittäin tulee samanaikaisesti Wash-
;;ingtonista tulleet tiedot, että Yhdysvaltain j a Canadan kesken on
• käyty jatkuvasti neuvotteluja Canadan luonnonresurssien käyttö-
V mahdolHsuuksista j a myös Toronto Daily Starin finanssiasiain toi-
Jmittajan Jack McArthurin torstainen/artikkeli missä suositellaan,
;:cttä Canadan pitäisi muka k ä y ^ l ^ hyväksi Yhdysvaltain nykyistä
K >; 'voimapulaa j a tehdä "mahdollisimman edullisia kauppoja" maamme
iki-^^^^vv^^ luovuttamisesta USArlle. Mahdollista'.on, ettei "mr
v ^.'McArthur ole koskaan kuullut suomalaista vanhan kansan viisasta •
että "kun menee marjaan herrojen kanssa, ~ s i l l o in voi
^J;;;S^ennä ropponenkin".
i^#>;^v;? v Manneramaiset energiasopimukset Yhdysvaltain kanssa eivät
; mitään muuta kuin sitä, että Canadälta kielletään
mikä tar-r<
it.4kolttaa kansallisestljpysyvää jälellejääneiayyttä j a seisovaa työt-
.^tömien armeijaa. ,7
Meillä ei kansakuntana ole kerta kaikkiaan varaa edes n e u - -
-<S'i:Yotella missään muodossa tällaisesta "manne
ia;j|!||nBttakaan siitä, että allekirjoitettaisiin sellaisia itsemurhasopi-Äijniiksia/
;KC,::::.^, ]'::::>' ;•• ; : : v : : f - . " v ' : : ^ v.;•
HITLERIN SAKSAN
KILPAILIJA
—-Kolme-^ tunnettua-valtiomiestäf
Yhdysvaltain entinen presidentti
Harry Truman, Canadan entinen
pääministeri Lester B..Pearson ja
^Ontarion entinen" pääministeri
George Drew — kuoli vuodenvaih­teen,
aikana.
Harry Truman Ihuistetaan eri-'
koisesti ensimmäisenä atomipom­min
käyttäjänä ihmisiä vastaan.
Hirosihunassa j a Nakasagissa hän
käytti atomiasetta. Koreassa "ta­vallisia
asevoimia".
Kun häntä edeltänyt Yhdysval­tain
. presidentti Roosevelt kuoli
sinä kohtalokkaana aikana, tuli mr
Truman "vahingossa" hänen tilal^
leen j a niin pääsiyät sodanlietso­jat
vähitellen valta-asemiin Yh­dysvalloissa.
Siitä alkaen on Y h ­dysvaltain
ohjelma kehittynyt yhä
sotaisemmaksi kunnes tultiin sii­hen
kurimukseen missä nyt ollaan
Vietnamin sodan johdosta.
- Yhdysvalloilta ei puuttunut ha­lua
edes Kuuban vallankumouk­sen
kääntamisyrityksen toteutta­misessa.
Varmaa myös on että
juuri sotaisimmat piirit olivat Y h ­dysvalloissa
presidentti John Ken­nedyn
katalan murhan takana. .
Amerikasta on kehittynyt maa­ilmanlaajuinen
sotamahti. Sillä on
tukikohtia miltei joka maailman
kolkassarSen^lmeisenä-tarkoituk­sena
on» toimia maailman herrana
tai ainakin maailman poliisina.
Nyt nähdään jo kautta maail­man
mihin Yhdysvaltain hyökkää­vä
ulkopolitiikka ihmiskuntaa vie'
ja mitäi vaaroja st{ aikalaisillemme,
aiheuttaa. Toisaalta ,historia ei eh­kä
tunne toista sellaista tapausta,
missä joku suurvalta on joutunut
ihmiskunnan suuren enemmistön
tuomittavaksi, kutea U S A on jou­tunut,
ellei tässä-oteta huomioon
Hitlerin Saksaa.
I.S., Thunder Bay.
HELLUNTAI EVANKELISTA
VIERAILU MA TK ALLA
Suomen Halluntaiherätyksen
tunnetuin; naispuhuja, evankelista
Naimi. Ahvenainen vierailee Kana­dassa.
Neljänkymmenen vuoden
ajan hän on kierrellyt ympäri Suo­mea
julistustehtävässään. Temp-peramenttisuudsllaan
- ja suorasa-atm
vlUilffiljön, mutta
saa myös innoittavaa tukea
Toronto. — Olen jo parin vii­kon
ajan ajatellut • kirjoittaa Va­paudessa
joulukuun 12 päivä ol­leen
nimimerkki K.A.iR, kirjoituk­sen
johdosta, jonka otsikkona oli
"Rauhantyötä, tukemaan", mutta
kun on pitänyt niin kiirettä tässä
naisella puheellaan hansaa koske^
tuksen. jokaiseen kuulijaansa.
Muotojumaliset saavat kovat tuo­mion
sanat, mutta apua tarvitse­vat
lohdutuksen sanat. "Minun ko­koukseni
eivät ole mitään hartaus-tilaisuuksiai
vaan herätyskokouk-sia.
Kokouksissani ihmiset aina
muuttuvat tai sitten suuttuvat",
kertoilee hän itse toiminnastaan.
Naimi Ahvenaisen kokouspaik­koja
eivät ole hyvinkään usein kir­kot
tai rukoushuoneet ,vaan ra­vintolat,
kadut, linja-autot, junat,
jne. Puheidensa yhteydessä hän
kertoo runsaasti mitä ihmeellisim-
(uistä kokemuksista, jotka ovat
värittäneet hänen elämänsä pol­kua.
•. ••• • ,..
Ennenkuin : Naimi
erottautui kokonaan kiertäväksi
julistajaksi, niin hänen leipätyön-
>;ä oli olla laastinkantajana ra­kennuksilla.
Tämän työn osalta
hän on mm. urakoinut kuulun K i l ­javan
parantolan. "'Kahdeksan tun
Jatkuu sivulla 3.
Diiian nutään verhoja
Tunnustettuaan vanhan politiikan epäonnistumisen ja siihen
yneet sotaonnettomuudet, Suomen porvaristokin omaksui rau-palattua
uuden ulkopoliittisen' ohjelman, hyvän < naapurisovun
tilkan, mikä tunnetaan yleisemmin Paasikivi-Kekkonen linjan
llä. ^'^ >
Ainoastaan pieni; mutta taloudellisen mahtinsa vuoksi melko
atusveltainen fiSrioikeiatoryihmä, jote
Ähiaa'r miestä i^yt edusti» "^y^ työväen oikeuksien kieltämiset ja
^So aikaan''päfiiKmi8estä;^;HerkiUepan sukulaiskansojen
i (ftnemi^ Vyapauttamiseksi". Se on liian
i ^ ^ k e r t a a n ' : väkuutt^ suilH urakka jopa suuruudcistaan
--^^pu^uvoa.taub^ • • puhloivoljte VofMu^L S a^
Toisaalta kuitenkin tiedetään,
että äärioikeiston, sen kypärärin-taman
toimesta käydään Suomes­sa
j u u r i tällä kertaa kiivasta tais­telua
ei vain presidentti Urho
Kekkosen virkakauden jatkami­sen
estämiseksi, vaan myös Suo­men
vetämiseksi E E C : n kautta
N A T O : n vanaveteen—siis Paasi-kivi-
Kekkosen linjan muuttami-
„ seen.
Tämän taantumusrintaman puo
iestä on nyt Toronton Vapaa Sana
riisunut pois kaikki naamiot ja
korottanut kimisevän äänensä.
Lehti puhuu pilkallisesti jokai­sesta
"suomalaisesta Moskovan
kävijästä", jä kirjoittaa: "Samal­l
a se l E E C r h e n liittyminen — V)
tarjoaisi sellaiset lähtökohdat
Suomelle asemansa, uudelle mää­rittelylle
(siis suunnan muutta­miselle
— . V ) , johon uskomme
maan • hallituksen pyrkivän, ni­mittäin
uuteen suomalaiseen rin­tamaan
ratkaisuun . j a paikan
määrittelyyn ja^: muuttuvassa
maailmassa *vanha pelko' — Paa-sikivir-
Kekkosen linja — on jo
varmasti vanhentunut. Y Y A so­pimus
olisi . . . saatettava histo­r
i an lehdille . . . Vanhat linjat ei­vät
takaa muuta kuin itsenäisyy­den
.menetyksen.^ • (Tummennus
Vapauden).
Ylläoleva e i . mitään reuna­huomautuksia
kaipaa. Todetta­koon^
kuitenkin vielä. Vapaa Sanan
.voihkaisu.k.o..täiumik. 11 pn t o i -
mituskirjoituksessa:. "Suomen
asema itsenäisenä kansakuntana
on näin jrmmärrettynä enemmän
vaarassa kuin. koskaan sitten toi­sen
niaailmansodan. . ." ^
Jokainen uskollaan autuaaksi
tulkoon. Mutta 'Erkossa ei ole
vielä vihitty" sitä, että Suomen
Paasikivi-Kekkosen linja romu­tetaan,
että naapuriystävyyden
asemesta isiemme maa uitetaan
sellaiseen sotallHtoon kuin N A T -
6: on j a että kaiken sen seurauk­sena
palaisivat' suojeluskunnat,
löttayhdlstykset, muitutukset,
jatkuvassa rauhantyössä,- tapah­tumat
ovat nopeasti asuranrieet
toisiaan, on Stirjoittaminen jäänyt.
K.A.R kirjoittaa " mitään ei voit?-
ta istumalla, mutta järkevällä
toiminnalla saadaan paljon aikaan.
Totta on. Siispä nyt yritän lyhy­esti
selostaa parin viimeisen vii­kon
toimintaa Torontossa, sen tu­loksia
j a tulevia tehtäviä . .
Heti joulun jälkeen, kun Yhdys­valtain
ilmavoimat alöittivait his­torian
hii^veirnn^t pommitukset
Pohjois-Vietnamiin, jonka johdos-y
t a suuria protesteja nousi; ympäri
koko maailman ;useiden yaltioiden
hallituksetkin esittivät voimakkai­ta
paheksumislauseita pommituk­sen
johdosta, niinkuin Vapaudessa­kin
on selostettu, alkoi;ilmetä myös
suurta sodanvastaista mielipidettä
Canadassakin._ Silloin Canadan
Rauhanliiton johtokunta.päätti, et­tä
nyt on aika painostaa myöskin
Canadan hallitusta ratkaisevaan
.., _. I lausuntoon, mitä olemme yrittä­neet
tehdä jo useaminan kerran.
Kutsuimme kiir.eellisen kokuksen
vain puhelimen välityksellä; sana
kiersi suusta suuhun jä niin 37
henkilöä kokoontui joulukuurj 27
päivä. Ilokseni huomioin ,että mu­kana
oli paljon ihan vieraita ilinii-siä.
joita ei ole ennen nähty tä-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Lauri Kaski. Gardiner, Ont., täyt­tää
keskiviikkona tammikuun 17
päivänä 70 vuotta.
Ester Tckkala, Cobocank, Ont.;
täyttää, tiistaina lammikuun 23 päi­vänä
72 vuotta. _
Helen Smitli, Thunder Bay/ 'V'^
Ont., täyttää keskiviikkona tammi­kuun
24 päivänä 72 vuotta.
Elias Kaartinen. R. R.2. Kaminis-liquia,
Ont., täyttää perjantaina tam­mikuun
26 päivänä 82 vuotta.
Kalle Palo. Whitef]sh,_ Ont., täyt­tää
sunnuntaina tammikuun 28 päi­vänä
83 vuotta.
Gunnar Tammi. Noranda, Que..
täytti sunnuntaina tammikuun 14
päivä 70 vuotia.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavi­en
onnentoivotuksiin.
märTtyön vainToilläTSe osoitti suu­rien
ihmisjoukkojen huolestumis­ta
tilanteen johdosta." Ilmoittihari
presidentti Nixon ennen vaaleja,
että "rauha on käden ulottuvilla".
Kokoukseen osallistujista muo­dostettiin
väliaikainen komitea
jolle heti tuli paljon tehtäviä. Se
ryhtyi toimeensa tarmokkaasti jä
innolla.
Mukana' oli yliopistojen profesr
soreita ,oppilaita, naisten järjestö­jen
j ^ anunattiyhdistyksien edus­tajia,
naisia ja miehiä monista eri
kansallisuusryhmistä. Useita pää­töksiä
tehtiin, jotka kaikki ovat
suunnitelman mukaan viety ratkai­suun.
Ensiksikin päätimme kerätä ni­miä
Toronton aamulehden tammi­kuun
ensimmäisen päivän nume-l^
oouj^ johon heti tilasimme melkein
puolen sivun tilan; Se maksoi mel­kein
kolmetuhatta dollaria. Niin
luja usko oli meillä ,että saamme
tilan täyteen, vaikka aikaa oli a i ­noastaan
kolme päivää. Heti työ­hön.
Nimiä tuli. Toronton kaupun­ginvaltuuston
jäseniä, York ja.To-
K i r j H e l e n T a r v a i n en
ronton yliopiston opettajakuntaa
j a oppilaita, ammattiliittojen joh^
tokuntien -jäseniä rivijäsenien niu-kana,
pappeja,' taiteilijoita. Nimiä
tuli yli 600 j a enempikin, mutta
ei enää mahtunut' siihen tilaan
jonka olimme varmig^eet. Useat
meistä maksoimme $10.00 nimes-tär-
loppu, summa otettiin lainaksi
^iinä lujassa uskossa että rauhanr
työn ystävät auttavat meitä' sen
maksussa. Toronton yliopiston pro­fessori
Hans Blumenfeld, joka on
myöskin Canadan Rauhanliiton
johtokunnan jäsen, teki valtavan
työn tähän vetoomukseen, jonka
otsikkona oli " T H I S W A R MUST
STOP."
Toinen päätös oli lähettää edus­tajisto
Ottawaan päivää ennen'liit-toparlamentirt
ensimmäistä istun­toa.
Toivomus oli saada mukaan
parikymmentä henkeä. Kaikilla
puolueille lähetettiin kokouksesta
etukäteen tiedoitus j a pyydettiin
vastaanottoa. Erinäiset järjestelyt
tehtiin vasta" aamutunneilla, kos­ka
aika oli lyhyt, j a paljon oli teh
täviä jasiakirjat piti valmistaa ja
päätökset sopia yhteisesti. Tämä­kin
t&htävä onnistui y l i odotusten.
Lähes seitsemänkymmentä henki­löä
osallistui edustajistoon omilla
kustannuksillaan j a monikin vie'ä
menetti työväivänsä palkan. Edus-:
tajia oli Torontosta, Montrealista
j a Ottawasta.
Asiakirja esitettiin ulkoasiain
ministerille-MT^Sharpille ja-kaikille
7)arlamentin jäsenille, jotka otti­vat
edustajat vastaan. Mielipide
o:i suotuisa ehdotuksellemme ja'
kun sitten viikonlopulla saimme
tietää, että Canadan parlamentti
on yksimielisesti hyväksynyt vas-i
't.-ilausecn lähetettäväksi Yhdysval-v
tain hallitukselle Vietnamin pomf?
mituksen johdosta ,tiesimme, ettäv
työmme ei ole mennyt hukkaan. •
Liian usein kuulee sanottavan, •
että ei niistä erinäisistä tlrote^ti-kirjeistä,
ei niistä edustuksista ole
mitään, hyötyä. Meillä'"on vahva
vakaumus, että kyllä iiiistä on.'
Tosiasiassa uskomme, iittä tätä
Cahadan hallituksen lausuntoa ci
olisi tullut ilman kansalaisten
painostusta. Nyt tänä aamuna uu­tisissa
kuulin ,että Canadan hal­lituksen
vetoomus on myöskin vai
kuttanut Yhdysvaltain äenaatin
ja kongressin jäseniin huomatta­valla
tavalla. .
Komitean toiminta'on saanut
vain vhä suurempaa huomiota, in-nostusta
ja vauhtia. Tammikuun 9
päivänä oli valistustilaisuus Toron-ton
kaupungin teatterissa. St. L aw
rence Centressa .jossa' louheenjoh- .
tajana^oli Gloria Montero-Pu^toui
'tunhcttu kirjailija, puhujina Dave
M on ie. sähkötyöläisten.ösasto 531
presidentti, prof. Donald TVilmott
York yliopistosta, Ör. ' Ursula
Fi-anklin. Toronton yliopistosta ja
Dr Eoin Maekay yhdistyneiden
kirkkojen valtuustosta. Tämä ko­kous
ansaitsisi oman lukunsa.
Seuraavassa lyhyesti joitakin
lausuntoja. Dava Monie: "Ammat­tiliittojen
työläiset pitää kaikki .
yhdistää-vastustamaan-Vietnamin—
tragediaa. Canada valmistaa Y h -
Jatkuu sivulla 4.
Mitä muut sanovat
HYVÄ V A R T I J A , A l l l T A SITTENKIN . . .
New York. — Kaksi täysikultaista timanleilia koristettua
•.löO.OOOanoista kruunua, jotka paavi on siunannut, ja joita on
epävirallisesti suojellut mafia-päällikkö Cario Gambino, varastet­uin
eilen erään roomalaiskatolisen kirkon pyhäkön alttarilta
(Brooklynissa. .
Timanteille muotoillut ja toisen maailniansmhui/ieslfen sor- '
uuksista tehdyt kruunut siunasi paavi Pius XII. Ne varasteltiinv
uonna 1952 mutta palauteltiin salaperäisellä tavalla kahdeksan
)äiyän kuluttua. New Yorkin alamaailman "pomojen pomo"; 72-
uctias Gambino käy hartaustilaisuuksissa tässä pyhäkössä . . .
UPI:n uutistieto, tammik; 10 p.'1973.
T O R Y J O H T A J I E N " V A L T A K I P E Y S"
konservatiivien pitä ääneslää Kommunistjsen manifes-in
puolesta hallituspukeille päästäkseen, "he tekisivät sen ripeäs­ti,
vaikka ehkä hieman kiusaantuneina" sanoi N D P : n kansallinen
johtaja David Lewis eilen Empire Clubin tilaisuudessa Torontossa.
Mr. Stanfieldin "kieli ei ole vain ulkona suusta vaan roikkumassa"
yrittäessään päästä hallituksen muodostajaksi, hän sanoi.
— Uutistieto, tammik. 12 pnä 1973.
PÄIVÄN PAKINA
HELYEm HYVÄ SAARNA
. .•• —r- E n ole yhtään sen parem­p
i ' kirkonmies kuin sinäkään,
mutta jos joku kirkollinen kello­kas
puhuu j a toimii hyvän ja
edyi?tyksellisen asian puolesta, sil­loin
olen valmiina nostamaan hä­nelle
hattureuhkaani, sanoo eräs
Dominion-Chalmers United Chur­chin
papin J . A . Davidsonin saar
nasta, jonka hän piti vuoden
vaihteessa.
Rajoitetun tilan vuoksi emme
voi
nöksiä
delleen, jatketaanko "kokeiluai-kaa"
tai lopetetaanko kuoleman­tuomiot
i':okonaan. J a parlamen-murhasta,
jonka oli tehnyt joku
:nuu.
Hän palautti kuulijäinsa ja l u ­ki
jainsa mieleen VictoriavHlessa,
Que. viime kesäkuus3a,rallMn Ju­lian
Rouxin oikeusjututn. Roux
oli 1963 julistettu p y s t y n e e k si
tin on asiasta tehtävä ratkaisu. Henr i Denaultinmi^i^hafui, jonka
Merkillepantavaa myös on, että Johdosta hän oli 9 ;vuotta ja 3
oi ystävämme raamatunkaan- äärioikeistoon lukeutuvat piirit, kuukautta vankilassa 9linkautista
öksiä ainakaan nyt julkaista sei- mukaanlukien poliisit jä monet P^^v^lsmassa-itlän va-torontolainen
allekirjoittaneelle Iäisenään. Niissä viitataan kui- tuomaritkin vaativat kuoleman- ^""^^^ syyttömyyttään*ja kun l a -
lähettämässään kirjeessä, minkä
yhteydessä tuli myös tämä "hel­vetin
hyvä saarna", kuten hän
asian esitti.
Sivumennen sanoen työväen­liikkeen
ja porvarillisen järjestel-naän
maailmankatsomuksen omaa
vien ihmisten suhtautumistavan
yhtenä peruserona onkin se, et­tä
esimerkiksi'sosialismit, kommu­nistit
ja unionistit ovat valmii-
'na tunnustamaan minkä tahansa
tenkin lausuntoihin, joita käyttä­vät
hyväkseen oikeistopiirit pau-hatessaan
kuolemantuomioiden
voimassapitämisen puolesta.
Mutta, kysyy mr Davidson
saarnaesaan, jos kirjaimellisesti
seurataan näitä nrminaisia mene­telmiä
j a tapoja kuvaavia raama­tun
lausuntoja, silloin.on kaiketi
hyväksyttävä- sekin; että väärin­tekijä
"kivitetään koko
kunnan asukkaiden toimesta
tuomioiden uudellen käytäntöön
ottamista sillä perusteella, että
se muka "pidättää" henkirikos-
,ten aseellisten ryöstöjen jms. te­koa.
Esimerkiksi Torontossa jul-kojstiin
viime viikolla jonkinlai­nen
'."tutkuniistulos" jonka mu­kaan
608:sta ihmisestä peräti
kimie/het oli lopulta tutkineet liä-nen
tapauksensa kansiot, liitto­hallituksen
oikeusministeri mää­räsi
valitusoikeuden-;•'käsittele­mään
asian uudelleen..^' '
Uudessa oikeuskuujustelussa
Roux todettiin syyttöihäsi De-naultin
murhaan j a Napautettiin
vankilasta. Näin tuli- i ^ u r i oi-yhteishyvää
auttavan edistyksel- ' liaaksi, kuten raamatussa kerro-lisen
esityksen, vatkkS"^e tulisi taan tapahtuneen.'
73 prosenttia , vaatii kuoleman- J^eusvirhe jotenkin Jörjatufcai.
yhdys- tuomioiden täytäntöön ottamis- . ^^^^^ Joa Roux olisi .alkuperäl­tä
kuo- ta! sen tuomion perustella hirtetty,
hänelle olfsi korkeinaan "voitu
itse suurpääoman epäjumalalta.
SitäJ vastoin porvarillisen maail^
manhapatuksem omaksumat ih­miset
suhtautuvat useimmiten
kielteisesti kaikkeen siihen mitä
työväenliikkeen j a varsinkin so­sialistisen
maailmanosan maista
dhdotetaan, 'huolimatta lainkaan
siitä, kuinka hyviä j a ajanlcoh-taisia
nämä esitykset j a ehdotuk-set
ovat.
i Mutta antakaamme nyt toron-tolaisystävätlenune
pulhesnvuoro.
Sditcttyään ettei hän ole
"Raamatun suomenmiksien tunti-r
jaV ystävämme lainaa- raamatun-
1 lausetta torontolaiSfen -aamuleh-
- deni- julkaiseiuaata-':>ottAWalaiacn
Kuten ylläolevan perusteella
on ilman muuta.selvää, mr Da­vidson
vastustaa kuolemantuomi­oiden
voimaan ottamista, ja juu-
Edellämainittu mr Davidson
on kuitenkin asiasta vallan tois­ta
mieltä. Viitaten tilastotieto!'
hin jotka osoittavat, että kuole-niantuomioilla
ei ole mitään " p i -
dätysvoimaa" henkisen sairauden
antaa kuolemanjälkeinen^l'riim€n
puhdistus* "totesi mr" Davidson
saamassaan.
YHäolevan kirjoittamisen jälr
keen tuli tieto, että liittohallitus
r i sen vuoksi torontolaii^itäväm- 'tai jonkun muun syyn vuoksi ehdottaa kokeilumielessä kuole-me
(pitää saamaa ei vain hyvänä väkivaltaisuuksiin taipuviin hen- Thantuomioideii täytäntöön pa-vaan
myös erittäin ajankohtaise-
:na. • • • !•
Tunnettua on, että Canadassa
oli "kokeilumielessä" kuoleman­tuomiot
kiellettynä viisi vuotta,
Tämä kokeiluaika, jolloin kuo-licmantuomiota
. e i . voitu antaa
muille kuin poliisin' tai vangin­vartijan;
murhasta, päättyi vuo­den
Vaihteessa. .
Kysymys on nyt siitä, otetaan­ko
kuolemantuomiot voimaan u u -
kiiloihin, mr Davidson osoittaa "o^ta pidättymistä vielä viiden-myös,
että kaikki inhimilliset lai- ' ' ^ o d e n ajaksi paitsi poliisien ja
tokset, oikeuslaitokset mukaanlu^ ^^"£'"vartijaini tappamisen kdii-kicn,
ovat erehtyväisiä, j a että . da;ta. Parempi olisi, että kuole-kuolemantuomiot
ovat peruutta- mantuomiot poistettaisiin lakikip-mattomia
.-jilloinkirrf jos osoittau­tuu,
että tuomari, tai oikeusistuin
on virheelUsesti langettanut kuo­leman
tuomion.
:> Hän viittaa tässä yhteydessä
siihen, miten Timothy Evans hir­tettiin.
Englannissa ^v^ 1"953
joista kokonaan. Mutta hallituk­sen
ehdotus ' 'kokeilukauden" jat­kamiseksi
on väliin mahdollinen
ja sitä varmaan kannattaa täkä-
.ääisten maanmiestieinme suuri
enemmistö.. [, ' '
—- Känsäkoura. .