Vapaus, May 19, 1959

              S i v u 2 Tiistaina, toukok. 19 p. — Tuesday, M a y 19, 1959
V A P A U S
f ( U B E B T T ) ' —/^^Independent. Labor
.Organ.of^^Finnisk4'Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6. 1917.' Authorized
as • second class i mail, by. the • Post
: Ofticer Department; Ottawa.. Pub-lished'
thrice weekly: Tuesdays,
> Thursdays and Saturdays by Vapaus
-Publishing Company Ltd., at 100-102
JBlm St.- W., Sudbury. Ont., Canada;
Telephones: Bus: Of f ice OS.; 4-4264; .
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address.v Box; 69, Sudbury.: Ontario.
Advertising; rates, uponr application;:
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: - 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvallois.sa: 1 vk. 9.00 6 kk; 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Suora huuto ei ketään vakuuta
Yrittäessää jotenkin vapautua oman pesänsä likaajan
epäkiitettävästä asemasta, Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana
turvautui torstaisessa toimituskirjoituksessaan suorana huu­toon
Vapautta vastaan, yrittämäkään todistaa, että lehtemme
olisi ollut jossakin kohta väärässä kirjoittaessamme, että
Vapaa Sana syyllistyi oman pesänsä likaamiseen kansalais­vapauksia
koskevassa asiassa.
Kuten muistetaan, tällä palstalla aryosteltiin Vapaa Sa­naa
siitä, että se e l osallistunut n.s. A i n o Pirskasen jutussa
kaiisaläi^vapauksien puolustamiseen. Kirjoitimme, että V a ­paa
Sana on meidän tietääksemme "ainoa sariomalehti" tässä
maassa — j a muuallakin — mikä riensi R C M P : n harjoitta­man
väärien ajatusten nuuskinnan j a -terrorin puolustajaksi.
Me ihmettelimme, miksi Vapaa Sana yksinään kiirehti R C -
MPm avuksi j a tueksi sen yrittäessä pakoittaa k u n n i a l l i s ia
ihmisiä alhaisen urkkijan inhoittavaan hommaan. Ja kun
m^ään itsearvon tuntoa kunniassa pitävä porvarillinenkaan
lehti ei katsonut voivansa puolustaa R G M P : n likaista menet­telyä
tässä tapauksessa, n i i n me leimasimme Vapaa Sanan
oman pesänsä likaajaksi.
Kuten ön käsitettävääkin, Vapaa Sana ei voinut vastata
edes puolella todistettavalla sanalla näihin kysymyksiin.
Vastaamatta jäi myös viittauksemme siihen tosiasiaan,
että kysymys kansalaisvapauksien puolustamisesta on j a k a ­maton.
Historiallisesti kumoamattomiin tosiseikkoihin v i i -
täten me osoitimme, että jos mikä tahansa, yksilö, ryhmä tai
järjestö leimataan valtiovallan tai p o l i i s in toimesta "väärä-oppisuuden"
vuoksi kansalaisvapautensa menettäneeksi, n i in
s i l l o in ei ole turvassa yhdenkään kansalaisen, ryhmän tai jär­jestön
demokraattiset kansalaisvapaudet. Kansalaisvapauk­sia
on puolustettava kaikkien kohdalta tai muussa tapaukses­sa
me k a i k in voimme menettää kansalaisvapautemme, kuten
historia n i in kumoamattomasti osoittaa.
Tässä yhteydessä viittasimme siihen tunnettuun tosi­asiaan,
että "vääriä ajatuksia" nuuskivien R C M P : n erikois-jaoston
miesten kortistossa on jopa parlamentin jäsenten n i ­miä,
ja että niinmuodoin on lapsen naiviutta olettaa, ettei
urkkijoita ole jTitetty istuttaa yleisesti eri kansallisryhmien
järjestöihin ja seuroihin.
Sen sijaan että olisi ilmaissut mielipiteensä näistä asiois­ta,
Vapaa Sana vaikenee niistäkin ja turvautuu suoraan huu­toon
"kommunisteista" ja "kommunistisuudesta"? Tämä
-sittenkin-vaikka esimerkiksi C C F : n (mitä Vapaa Sana toisi­naan
sanoo kannattavansa) jäsenet ovat alahuoneen istun­nossa
moneen kertaan kiinnittäneet huomiota tähän pahek­suttavaan
poliisivarjostamiseen ja tuominneet sen! Kansa­laisvapauksien
puolustamisen asemesta, mitä kansalaistemme
enemmistö aivan varmasti täällä haluaa. Vapaa Sana otti nyt
askeleen edemmäksi oman pesän Hkaamisessa julistautumal­la
kansalaisvaapiiksien viholliseksi seuraavasti: "Siis sensi­jaan,
että Canadassa asuvat kansalaisemme laksisivät jonkun
Pirskas-jutun vuoksi kommunistien a^siankantajiksi . . . he an­tavat
kaikkein suurimman arvon periaatteelle .säilyttää nuori
kansakuntamme vapaa verisistä diktaattoreista ja vapaana
Moskovan holhouksesta."
Kansalaisvapauksien peruskysymyksestä puheen ollen
Vapaa Sana puhuu siis halveksivasti "jostakin Pirskas-jutus-t
a " j a turvautuu varjonyrkkeilyyn olematonta "Moskovan
holhousta" vastaan. Tämä varjonyrkkeilytemppu ei kuiten­kaan
voi peittää sitä tosiasiaa, että Vapaa Sana "edistyi"
tässä toimituskirjoituksessaan oman pesänsä likaajasta kan­salaisvapauksien
kaventajain j a sortajain aseenkantajaksi.
Jokainen taaplaa tietenkin tyylillään — mutta Vapaa
Sanan suora huuto, jota ei yritetäkään tosiasioilla perustella,
ei Jerikon muureja kaada. .
Tri Cyril Jamesin arvioista
> - . . . Suurta-huomiota Canadassa osakseen saanut M c G i l l - y l i -
' opiston varakanslerin j a johtajan (principal), F. C y r i l Jame-
, sin lausunto Neuvostoliiton opetuslaitoksista, on meidän tie­tääksemme
saanut julkisen sanan palstoilla pääasiassa myön-
' teistä vastakaikua. -
"Kylmän sodan" politiikkaan luultavasti k u u l u u se kun
. e r ä s päivälehti kei-toi Neuvostoliiton varapääministeri M i k o -
j a n in Moskovassa, sanoneen, että t r i James "on kylmän sodan
jäänmurtaja".. Tässä on tyypillinen puolitotuus: sanat ovat.
todella Mikojaninaausumät, mutta niitä ei ole omistettu yk-
V sinomaan t r i : Jamesille, vaan myös kuudelle amerikkalaiselle.
opetustyön tekijälle, jotka yhdessä t r i Jamesin kanssa olivat
;kuukauden päivät Ford-säätiön aloitteiestä. tutkimassa Neu-:
- vostoliiton opetusjärjestelmää j a kouluoloja. Tässä seitsen-
\ henkisessä opetusalan ihmisten ryhmässä' "jakaantuvat mie­lipiteet
jyrkästi", selitti tri James.viikon alussa julkaistussa
• haastattelulausunnossaan, mutta siitä huolimatta varapäämi­nisteri
Mikojan sanoi, että tämä„ryhmä, eikä t r i Jalhes y k s i -
näTn, on "kylmän sodan jäänmurtaja",_ja ettThän toivoisi
^ enemmän tällaisia vierailuja maahansa! "
J u u r i tämä Mikojanin tosiperäinen lausunto antaa pontta
r j a väriä t r i Jamesin lausunnoille Neuvostoliiton opettajain j a_
oppilaiden vapaudesta. Maallikkona me jätämme-opetusalan
. erikoistuntijain punnittavaksi t r | Jamesin lausunnon, että'
Neuvostoliiton opetusjärjestelmä on miltei kauttaaltaan cana-dalaista
parempi.
Mutta meitä kiinnostaa erikoisesti t r i Jamesin ilmeisesti
! rehellinen ja avomielinen lausunto Neuvostoliiton oppilai-
;^osten aatteellisesta vapaudesta. Asiallisesti puhuen hän sa-
' noi Neuvostoliiton korkeimpien oppilaitosten opettajain ja
oppilaiden omaksuvan marxilaisen maailmankatsomuksen
' omasta vapaasta tahdostaan, kuten valtava enemmistö täkä-
. Iäisistä professoreista ja muista opettajista omaksuu " l u o n ­nostaan"
kapitalistisen "maailmankatsomuksen. Hän selitti,
* ettei hän havainnut tässä mitään aatteellista painostusta ja
sanoi, ettei sitä tarvitäakan, koska marxilainen maailmankat­somus
on siellä yleisesti omaksuttu elämäntapa. ' Rehellisenä
miehenä tri James myönsi lisäksi, että kapitaiisti-sen maail-imankatsomuksen
omaavana henkilönä hän/ei^McGill-yliöpis-;
, ton johtajana palkkaisi jumalankieltäjää filosofian opetta-
• j a k s i eikä kommunisiia taloustieteen' opettajaksi, mikä on
yleisesi, ei v i n ^ totta, vaan myös rehti v e r t a i l u ' e r i l a i s t en
Vdstustamaton vöinid liikkeellä
V i i m e huhtikuussa t u l i kuluneek­s
i 10 . v u o t t a siitä k u n maailman
r a u h a n l i i k e aloitettiin;V Tämän joh­dosta
M a a i l m a n Rauhanneuvoston
b u l l e t i i n i s s a ; j u l k a i s t i i n m a a i l m a n ­k
u u l u n colombialaisen k i r j a i l i j an
j a neuvoston . s i h t e e r i n J o r g e Zala-man
o h e e l l i n e a rauhanliikettä kos­keva
k i r j o i t u s:
Ihmiset ovat aina vihanneet sot
taa j a ovat aina vastustaneet sitä.
M u t t a menneisyydessä väkivallan
vastustaminen o l i r a j o i t e t tu ja^ kat­konaista.
Johtuen etäisyydesUi ja**
r a j o i t e t u i s t a yhtenäisyydestä sodas­ta
suoraan kärsivät ihmiset olivat
eristettyjä i l m a n minkäänlaista kä­sitystä
s i l t a , että muu m a a i l m a voi­si
sekaantua asiaan j a lopettaa hei­dän
onnettomuutensa.
R i n t a r i n n a n kehittyvän tieteen
j a teknologian karissa, j o i d e n avul­l
a tuotetaan entistä suuremmassa
määrässä tuhoaseita j a yhteydet l i -
.sääntyvät, sodan vastustaminen on
kasvanut määrältään; sitä on k i t e y t ­tänyt
ihmisten suurempi p o l i i t t i ­nen
v a l v e u t u m i n e n j a se on saanut
eräällä tavalla j o u k k o l i i k k e e n muo­don,
k u t e n Euroopassa ensimmäisen
maailmansodan aattona. K u i t e n k in
se o l i s i l l o i n s i l t i rajoitettua vastus
l i s t u i edustajia 72 mokista edustaen
t u h a t m i l j o o n a a ihmistä.
H u o l i m a t t a näin suurenmoisesta
a l u s t a e i rauhanpuolustaj at voineet
välttyä; s e u r a a v i n a vuosina vastoin­käymisestä.
U u d e t sotaloordit käsit­tivät
v a l l a n h y v i n mitä se m e r k i t s i
heidän v a l t a s u u n n i t e l m i U e e n j a ta­l
o u d e l l i s i l l e i d u i l l e e n , j o t k a ovat
läheisesti k i i n n i t e t t y aseistuskilpai-l
u u n , s o t i l a s s o p i m u k s i i n j a kylmään
sotaan;
Näin alkoi väkivaltainen hyök­käys
rauhanliikettä, vastaan. Kaik­k
e i n pahmiman kylmän sodan ta­paan
valheiden j a h e r j a u s t e n verk­k
o k u d o t t i i n t a r k o i t u k s e l l a eristää
rauhanpuolustajat. Ranskan hallia
tus k i e l s i M a a i l m a n Rauhanneuvos­t
o n kokouksen p i d o n P a r i i s i s s a ; B r i ­t
a n n i a n h a l l i t u s teki mahdottomak­s
i pitää S h e f f i a l d i s s a konferenssin;
Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s k i e l s i rauhan­l
i i k k e e n j o h t a j i l t a ja a k t i i v i s i l ta
työläisiltä ulkomaapassit. Eräät
h a l l i t u k s e t j u l i s t i v a t r a u h a n l i i k k e en
l a i t t o m a k s i , poliittiset • puolueet
kielsivät jäsentensä osallistumasta
r a u h a n l i i l t k e e s e e n . • L a t i n a l a i s en
A m e r i k a n maissa poliisit ajoivat
takaa niitä miehiä j a naisia, jotka
keräsivät a l l e k i r j o i t u k s i a sotaii vas
tusta j a v o i m a t o n estämään 1915-18 uistavan j u l i s t u k s e n a|le j a k i r j a i -
j a 1939-45 teuiastlikset.
V. 1949 maailma astui atomikau-teen.
H u o l i m a t t a k a i k i s t a toiveista
rasisminvastainen rintama on mur­tunut
j a k a i k k e i n pahimmat sota-pilvet
ovat ilmestyneet taivaanran­n
a l l e . Atomisota ei voi merkitä
muuta k u i n joukkoitsemurhaa. J o s
tämä v i i m e i n e n onnettomuus halu­taan
välttää, n i i n s i l l o i n k a i k k i en
ihmisten.täytyy yhtyä samaan liik­keeseen/
rauhan säilyttämiseksi.
Y h d e n luokan, yhden poliittisen
puolueen taikka k i r k k o k u n n a n vas­tustus
ei riitä. Koko maailmaa kä­sittävä
voima voidaan luoda j a se
v a in on kykenevä käsittelemään
koko maailmaa käsittävää vaaraa.
Sen täytyy o l l a voiman, jossa itse-säilytysvaisto
on yhtyneenä ihmi­sen
tietoisen päämäärän kanssa,
j o l l o i n y k s i t y i s e n etu on yhtynee­nä
y h t e i s i i n etuihin. Sen täytyy
o l l a sellaisen voiman. Joka on sel­villä
rni.^tä on kysymys, yhteisen
pelastuksen innoittama, k y l l i n sel­vä
voittaakseen poliittiset mielipi­teet
ja uskonnolliset käsitteet lo-
Biilljsen^päämäärän saavuttamisek­s
i , jota ilman ei saavuteta a.seista-r
i i s u m i s t a ja estetä yhtenäistä itse­murhaa.
Toisin sanoen t a r v i t t i in
paljon ihmisiä, jotka yhtyivät, oli­vat
t i e t o i s i a j a päättäviä muodosta
maan maailman yleisen mielipi­teen.
Tällä tavalla maailman rauhan­l
i i k e nousi.
H e l m i k u u n 25 pnä 1949"valmis-t
e t t u n asiakirja, joka lähetettiin
k a i k i l l e maailman k u l m i l l e j a jos.sa
k e h o i t e t t i i n muodostamaan kaikis-
Ski maissa yhtehsen rintaman sotaa
vastaan. H u h t i k u u n 20 pna samana
vuonna rauhanpuolustajain kon­gressit
pidettiin samanaikaisesti
P a r i i s K c s a j a Praha,ssa, j o i h i n osal-m
e l l i s e s t i sanoen jotkut joutuivat
nielemään keräyspaperinsa, j a i P i ­casson
p i i r r o k s e n mukaa'h tehdyn
rauhankyyhkysmerkkinsä. J«panis-sa
heitettiin vankeuteen rauhan
puolesta työskenteiijöitä, Irakissa
k a r k o i t e t t i i n heitä siihen osaan
maata, jossa heitä odotti varma
kuolema t a i k k a heitä m u r h a t t i i n i l ­man
oikeudenkäyntiä. E r i p u o l i l la
maailmaa heidän omaisuutensa ta­k
a v a r i k o i t i i n ja heiltä r i i s t e t t i in
heidän vapautensa ja vieläpä elä-mänsäkin.
Mutta ihmiset olivat liikkeellä
eikä heitä voitu enää pysäyttää.
V i i s i s a t a a m i l j o o n a a allekirjoitti
T u k h o l m a n vetoomuksen. Kuusisa^
taakaksikymmentäviisi miljoonaa
a l l e k i r j o i t t i v i i d e l l e vallalle esite­t
y n vetoomuksen. Japanissa kerät­t
i i n 35 m i l j . a l l e k i r j o i t u s t a atomi-k
o k e i l u j e n kieltämisen vetoomus-l
i s t o i h i n . Irakissa, jossa kymmenen
vuotta o l i r a u h a n l i i k e k i e l l e t t y , voi­daan
nykyään saada 250,000 ihmis­tä
rauhankokoukseen j a tämä l i i ke
on varmin miiian itsenäisyyden ta­kaaja.
Latinalai.sen A m e r i k a n mais-sa
Maailman Rauhanneuvoston pe­r
i a a t t e i t a kannatetaan valittujen
e l i m i e n , kuten kuntien valtuusto­j
e n puolesta ja vieläpä parlamen­teissakin.
Intian pääministeri Neh-r
u otti vastaan Maailman Rauhan­neuvoston
bureaun ja neuvotteli
sen jä.senten kan.ssa. C e y l o n i n oi­k
e u s m i n i s t e r i osallistui Maailman
Rauhanneuvoston Colombossa pi­dettyyn
istuntoon. Maailman Rau­hanneuvosto
on pitänyt j u l k i s e t ko-kouksen.
sa Tukholmassa, VVienussa,
Lausannessa, Budapestissa, Helsin­gissa,
Colombossa. Prahassa. N ew
Delhissä j a Moskovassa. Maailman
r a u h a n l i i k k e e n aatteiden li.säänty-vä
leviäminen on havaittavi-ssa
vieläpä:sellaisten p o l i i t t i s t e n puo­l
u e i d e n k e s k u u d e s s a i i j o t k a v i r a l l i ­sesti''
vastustavat niitä. Päivittäiset
vaatimukset, sellaiset - k u i n atomi-;
a s e i t t en kieltäminen; kylmän sodan
vastustaminen j a k o r k e i m m a n por-;
täari' neuvottelun aikaansaaminen;
ovat t u l l e e t y l e i s i k s i.
M u t t a m a h d o l l i s e s t i k a i k k e i n t än
k e i n l i e n e e « e , että muutamien vuo­s
i en aikana on kokonainen sarja
järjestöjä, ryhmiä j a liikkeitä a l ­kanut
j a ne työskentelev^ät itsenäi­sesti
u l k o p u o l e l l a Maailman Rau­h
a n l i i k k e e n p y r k i e n hamaan pää­määrään.
' e r i k o i s e s t i atomiaseiden
kieltämisen puolesta. Tällaisia ovat
J a p a n i n atomi- j a vetypommia ^vas­tustava
neuvosto, _ a t o m i k u o l e m aa
vastustava l i i k e Länsi-Saksassa, ato­m
i a s e i t a vastustava l i i k e B r i t a h -
niassa, Argentiinan lääkäriyhdis-tys,
A m e r i k a n järkevän ydinpoli-t
i i k a n komitea j a kymmeniä muita"
k o m i t e o i t a . Ihmiset ovat oppineet
j a h i s t o r i a n _ J V o i m a k k a i n mielipi­t
e i d en l i i k e on ilmestynyt.
K u i n k a tämä ön o l l u t mahdollis­ta?
E n s i k s i k i n siksi koska rauhan­p
u o l u s t a j i e n esittämät vaatimukset
ovat y k s i t y i s e t u j e n yläpuolella ja
ilmaisevat k a i k k i e n tarpeita heidän
p o l i i t t i s i s t a , u s k o n n o l l i s i s t a j a filo­s
o f i s i s t a mielipiteistä huolimatta.
T o i s e k s i , koska taistelu rauhan
puolesta riiyös käsittää taistelun
k a n s a l l i s e n itsemääräämisoikeuden
puolesta. Se voimakas l i i k e , joka
i n n o i t i a a A f r i k a n , Aasian j a l a t i ­n
a l a i s e n A m e r i k a n ihmisiä on voi­makas
vastaus vanhan j a uuden im­p
e r i a l i s m i n yritystä vastaan yllä­pitää
taikka saada takaisin ase­mansa,
j o n k a kansa on hyljänn^^t.
j a j o n k a hi.storia on tuominnut.
Kolmannek.si, koska taistelu rau
v a l m i i n a ; p u d o t t a m a a n .tuhoavat las­t
i n s a j a rnjnrkyttämään miljoonia
ihmisiä: j a - k u u m e i s e s t i ^ lisäämällä
^ s o t i l a s l i i t t o j a ' j a hyökkäystukikoh-t
i a ; j a k a m a l l a atomiaseita, järjestär:
mällä provosoivia manöövereitä ja
sekaantumalla toisten maiden sisäi­s
i i n / . a s i o i h i n .
Ihmiset eivät lakkaa puolusta­masta
elämäänsä: M u t t a ne koke­mukset,
j o i t a on saatu kyihmenen
vuoden hedelmällisessä taistelussa
rauhan puolesta osoittavat tien lo­p
u l l i s e e n voittoon. Tämä t i e on y h ­distävä
kaikissa osissa maailmaa
ne voimat, j o t k a työskentelevät ato-m
i t e r r o r i n j a kylmän sodan kau­hujen
lopettamiseksi.
Tshekkoslovakian ja
Puolan tuotteet '
huomion kohteena
New York. — New Yorkissa' on
avattu eräs suurimmista , kansain­välisistä
kaupallisista näyttelyistä
mitä USAssa on koskaan pidetty.
Näyttelyyn osallistuit ikaikkiaan 63
maata; joista 19'on V eurooppalaista.
Erikoisen suurta huomiota ovat he­rättäneet
Puolan j a Tshekkoslova­kian
näyttelyosastot. Amerikkalai­set
tarkkailijat ovat ihmetelleet
näissä o.sastoissa esillä olevien ta­varoiden
monipuolisuutta ja run­sautta.
Neuvostoliitto , e i ole mu­kana
tässä näyttelyssä. Samassa pai­kassa
eli New Y o r k i n Coliseumissa
avataan Neuvostoliiton näytteljTen-si
kesäkuun 30 päivänä. ,
Frederic ja Irene loliot-Curieii
yhdistys perusteftu Ranskassa
Kirj. Roger
Pariisi. — K a k s i kirjaa, jotka tule­vat
sisältämään prof Frederic JoHot-
Curien kirjoituksia, tullaan piakkoin
julkaisemaan Pariisissa. Ensimmäi­nen
nide. jonka nimentä tulee ole­maan
" R a u h a , aseistariisunta j a k a n -
.sainvälinen yhteistyö", sisältää k o ­koelman
Frederic J o l i o t - C u r i e n p u ­heita,
kirjoituksia ja kirjeitä v:sta
1954 lähtien, jcsta alkaen hän johti
maailman rauhanliikettä. K i r j a päät­tyy
siihen puheeseen, jbka luettiin
Tukholman kongressille vain muuta­mia
viikkoja ennen hänen kuole­ma
a n.sa.
Näiden kolmen vuoden aikana J o -
liot-Curie teki äärimmäisen paljon
työtä. Irene Joliot-Curien kuolema
oli hänelle ankara isku. mutta hän
[ päätti yhteistyönsä, jonka hänen v a i -
han puolesta ei o l e erillistä. Se on : mon.sa oli .ilkanut Orsayn laborato-läheisesli
kytketty kunkin kansa­kunnan
ongelmiin. Taistelu raO-han
puolesta ei m e r k i t s e puolueet­tomuutta.
Se t a r k o i t t a a maailman
voittamista, j o l l o i n ei k a r s k e i t a l a ­keja
enempää t a r v i t a , j o l l o i n kaik­k
i e n tyydyttämisestä on t u l l u t y h ­t
e i n en tehtävä.
rion rakentamiseksi. Huolimatta ras­kaasta
työtaakastaan hän p u h u i k a i -
kis.sa tärkeimmissä tilaisuuksissa, j o t ­ka
oli järjestetty rauhan hyväksi. A i ­van
kuten hän Tukholmassa sanoi,
hän ei ko.skaari menettänyt t i l a i s u u t ­ta
varoittaa atomiaseiden vaaralli-
I suucicsta j a kehoitti ihmisiä järjesty-
L o p u k s i ko.ska liikkeellä on k o - v s a n n välttämiseksi. Joljot-ko
maailmaa käsittävä luonne, j o l l a \ ^^^^.^^ sclvvvs. hänen aatteellinen te­on
niin idässä kuin lännessäkin , ^.^ hänen kasvava
omat edustajansa. Tama luonne j a ; mott.,muksensa vleisen mielipiteen
I j i k k e c n tarkoitus on tehnyt mnh-\ ^^^^^^^^^^^^^^
d o l l i s e k s i muodostaa yhtenäisyy-> j . ^ , , , ^ lehdeltä
a?nTääjanä pohjalla, joka yhtenäi-1: .^.^j^^^^^ ^^.^^^ tarkoitettu laajem-syys
jatkuvasti l u j i t t u u p a i v i t t a i - i ^^^^ ja siinä julkaistaan
'l'^rkoitus on ikuistuttaa häiden kah­den
tieteellisen työntekijän elämä ja
työ tieteen ja kauhan, vuosisadan
suurimpien ihmiskunnan asioiden
eteen. Se pitää huolen, että heidän
kirjoituksensa julkaistaan ja luento­jen,
kokouksien, filmien ja muiden
keinojen avulla tehdään heidän elä­mänsä
tunnetuksi.
Yhdistyksen päävirasto tulee sijait­semaan
Radium Instituutissa, joka
oli Marie Curien perustama ja jossa
Irene ja Frederic Joliot-Curie toimi­vat
johtajina.
Kaikki, jotka ovat työskennelleet
Frederic ja Irene Joliot-Curien kans­sa,
eivät yksinomaan halua ikuistut­taa
heidän nimiään, mutta työsken-nelä
niiden tehtävien toteuttamisek­si,
joiden hyväksi he olivat pyhittä­neet
elämänsä: tieteen edistämiseksi
ja rauhan sekä ihmiskunnan onnen
hyväksi.
sm'.
mm
f ' ' JA
I K
IliiiTÄTÄ
, - MCn,BMMAT'^TAKAISIN .
L'aäkäHlyskl^Wraotiijiteisesti kun <
hänen pbtilaansaisääpui vastaanot­tohuoneeseen;
. f E n ^mielelläni mai­nitse
asiastani mutta teidän shekkin-ne
tuli takaisin", sanoi lääkäri. >< %
"Sepä mukava :yhteensattuand'^y
sanoi .potilas., "Niin on palannut
selkätautinikin." - ^
SIINX.KAIKKI
^-Mutta miksi olet niin mustasuk­kainen,
Maija? Minähän tapasin sen
tytön vain tllapäUesti ollessani lo­malla.
- ~, ^
— Niin, yhyy, mutta lupasit men­nä
naimisiin hänen ^ kanssaan TTv i:
— iCyllä, muita siinähän " olikin
kalkki!
: - ^k'*.i
",g«>i ^•:••:•.• :•, . , -.'[xi 136 ylitiiin JDmai-
•1
SUOMEN
ENNÄTYSKESÄ
Havana. — Viime tiistäi-iltana F i -
del Castron johtahna Kutiban vallan­kumouksellinen
hallitus päätti ta­kavarikoida
136 yhtiön omaisuudet
j a niiden yksilöiden omaiuudet; jot­ka
olivat laittomasti rikastuneet ^dik­taattori
Batistan hallituskauteiia.
Hallitus ei ole vielä ilmaissut näi­den
takavarikoitujen omaisuuksien
arvo, muitta niiden joukossa on m .
m. Kuuban kaksi lentoyhtiötä. -
Takavarikoituja firmoja on syytet­ty
rikoksista kansantaloutta vastaan
ministerien hyväksymässä lausqn-nossa.
Suurin osa firmoista toimivat ra­kennusalalla.
Kaikki laitokset siir­tyvät
hallituksen valvonnan alaisuu­teen
jä tarkoituksena oh jatkaa.IS- f
ketointa ja liikevoitot käytetään *y- 3
leisiin tarkoituksiin. ;:|
•h
'S
•1
•M
sissä tehtävisbä.
Näissä kymmenen vuotta ke.stä-vissä
taisteluissa on päästy paljon
eteenpäin j a p a l j o n voitettu. Mut­ta
rauhan rakastajain edessä on
entistä suurempi tehtävä.
Me voimme nähdä tällä hetkellä,
k o r k e i m m a n portaan neuvottelujen
aattona, k u i n k a sodan puolesta pu­hujat
haluavat k a i k i n k e i n o i n h u ­kuttaa
niiden äänet, jotka vaativat
hedelmällisiä neuvotteluja He pu­huvat
häpeämättömasti kuinka on
m a h d o l l i s t a tuhota 200 miljoonaa
ihmistä käsittävä kansa kerskumal­l
a kuinka monta pommittajaa on
'Suurta ja ratkaisevaa
o t s i k o l l a "Vapun jälkeen" kirjoitti
Suomen laajimmin levlava tyovaen-l
e h t i Kan.san Uutiset toukokuun 3
p : n toimituskirjoituksessaan seuraa­vaa:
•
Maan eri puolilta, suurista k a u p u n .
geista, asutuskeskuk.susta ja maaseu­dulta
saapuneet tiedot työväen luok-kataisteluhenklsista
vappujuhlista
K e r t o v a t yhta j a .samaa: K a i k k i a l la
ovat nämä juhlat onnistuneet e r i t ­täin
hyvin, vuosikausiin e i ole nähty
liikkeellä n i i n suuria työläisjoukkoja
j a useilla palkoilla o n ylei.somdara.ssa
lyöty kaikkien aikojen ennätykset.
K e r r o t a a n tapauksista, j o l l o i n jo k u l ­kueessa
on marssinut väkeä j u h l a ­paikalle
enemmän kuin mita viime
yleislakkoajan mieleno-soituksiin osal-li.
stui. Toisin sanoen kansandemo­k
r a a t t i en rivistöihin o n l i i t t y n y t odor
tettuakin runsaammin myös, s o s i a lH
demokraattisia j a puolueettomia työr
läistovereita. Tätä o.soittaa toisaalta
sosialidemokraattisen puoluejohdon
järjestämien tilaisuuksien -epäonnis­tuminen
monella keskuspaikallakin
yhteiskuntamuotojen: välisistä
suhteista.
, Päivälehtien palstoilla on ter­vehditty
ikäänkuin n y r k k e i l i ­jän
antamana tyrmäysiskuna
t r i Jam^fimi selostusta, että
N-liiton korkeimpien oppi­laitosten
opiskelijat savat sti­pendeinä
jopa $175 kuukaudes­sa
i m is tä su m mas ta men ee opi s-kelijan
ylöspitoon ja koulume­noihin
v f i n $3.50 kuukaudessa!
Meillä ^»nkin kansakuntana
syytä "%rmistyä" tästä k u n
muistamme, että^^ 'S
tusmaksut ja. muut koulumenot,
nousevat-ytäällä: jatkuvasti: ja
hipovat jo, sitä rajaa, että vain
aniharvat maaseutu- ja p i k k u ­kaupunkilaiset:
;voivat lapsiaan
enää lähettää suurkaupungeis-:'
sa oleviin yliopi.stoihin — ja
tämä;aikana';' jolloin puhutaan
opetusalankin kilpailusta sosia­lismin
j a kapitalismin välillä.
ja yleisömäärän vähentyminen niis.sa
entisestään.
Naista Ilmiöistä voisi tehdä moniar
k i n johtopaatoksia. Työläisten y h -
tej.stoiminnan tarve on viime aikoma
valtavasti kasvanut ja yha laajem­mat
työläisjoukot ymmärtävät, kuin­ka
välttämätöntä työväenluokalle on
osoittaa vastustajalleen lujin, yhte-nai.
sin ja taistelutahtoisin rivein voi­mansa
j a vaatimuksensa. Aikaisempi
epäluuloisuus poliittisesti toisinajat­televia
tyolaistovferelta kohtaan on
kaikkoama.ssa ja sensijaan kokoonnu-,
taan .samojen taustelutunnusten mer-kei.
s.sa. K u n muhstaa, mitenkä valta­vaa
eräiden piirien harjoittama h a -
j o i t u s t y o / t a l l a k in hetkellä on. osoit­tivat
vappujuhlat, et ta myös sosiali­demokraattiset
työläiset itse ovat
tvontäma.ssa voimakkain ottein; h a -
joittajat ..syrjään. Jossain saattaa vie­lä
löytyä paljonkin, puutteita työläis­ten
yhtcistoiminna.ssa - myös työpai­k
o i l l a , mutta niistä päästään. Yleinen
ilmiö on, etta eräiden aikaisempien
vuosien ^epäluottamuksen ja riitat-;
suuksien kaudesta ollaan nopein as­k
e l in siirtymässä luottamuksen ja y h ­teistyön
=»ikaan. Suomen • työväen­luokka
elaa parfl-sta: a i k a a suurta j a
ratkaisevaa: murroskauttaan. Vanhan
työväenliikkeen suuret perinteet, y h ­tenäisyys,
luokkataisteluhenki ja tie­toisuus'
työväenluokan päämäärästä
ovat. elavoittnmaij-sätaman päivän
työvaenllikettämme. y l i puoluerajo­jen.
"
: -Ei ole ihme, ettei työväestö v o i t u n ­tea
omikseen sellaisia tunnuksia; j o i ­ta
- esimerkiksi sosialidemokraattisen
vpuolueen; puheenjohtaja Väinö T a n - ;
ner puheessaan:esltti:?Hän kielsi tyys­t
i n , t.vöVRenryhmlen.yhteistyöni.mah-j
dollisuudet j a leima.si pelkäksi mieli-;
kuvitukseksi: pyrkimykset nostaa kair^
san . t a l o u d e l l i s t a asemaa. Varmaan
valtaosa' sosialidemokraattisista; työ-,
lai-sistä. niistäkin, jotka vielä kuun­telivat
= puolueen-sa ; puheenjohtajan
puhetta; yhtyvät: pääsihteeri .Pe.ssln
Kaisaniemen kentällä lausumiin aja­t
u k s i i n : K u n : k e r r an sosialidemokraa­teilla
ja kansandemokraateilla on
enernmlstö eduskunnassa, mikgi. sitä:
el käytetä sellaisen muutoksen a i -
kaan.sknml.seen, j o k a ; helpottaisi työ-kan.
san. elämää? - V a i k k a työläisten
keskuudessa onkin: erilaisia käsityk­siä
monista poIiittisi.sta ky.symyksis-tä,
pitäisi kuitenkin löytyä yhteinen
pohja työväestöä koskevien sosiaalis­ten
j a taloudellisten asioiden ajami­seen.
Vastaus tähän, tuli jo Vappuna.
Työväestö työntää syrjään jä eri;5tää
hajoittajat. Jättää nämä yksinään
suurpääoman liittGlai.siksi ja luo itse
edellytykset koko työväenluokan ja
pienviljelijäväestön yhteistyölle sekä
eduskunta-' että hallituspolitiikassa.
hänen kirjoituksiaan- useilta hänen
.iktiivisuutensa aloilta -ja sisältää hä­nen
ennen julkaistuja kirjoituksiaan
Uctcen. p o l i t i i k an ja k u l t t u u r i n a l o i l ­ta
ja j o i t a k i n sellaisia kirjoituksia,
joita ei ole aikaisemmin julkaistu.
Ne ji.sältävät tieteellisiä merkintöjä
niistä keksinnöistä, joita hän j a Irene
J o l i o l - C u r i e ovat tehneet j a tiieteel-lisiä
selostuksia, joissa hän suurella
tietoisuudella ja erittäin opettavaises­ti
.selostaa atomia ja sen ytimen r a ­kennetta,
josta syystä selostusta on
helppo ymmärtää.
Monissa kirjoituksLssaan Joliot-
Guiie puhuu luottamuksella ihmises­tä
j a tieteestä.^
Samassa kirjassa julkaistaan J o ­l
i o t - C u r i e n esittämät pääpuheet
M i i a i l m a n Rauhanneuvostossa, Rans­kan
kommunistipuolueen kongressis­sa
sekä muissa tärkeissä yleisissä ko-
:kouksissa.
K u n näitä kirjeitä ja puheita l u ­kee
on helppo kä.sittää tämän mie­hen,
joka väsymättä työskenteli r a u ­han
ja ihmiskunnan onnen hyväksi,
elämän syvä yhtenäisyys. Hän ei o l ­lut
hetkeäkään sitä mieltä, että näi­tä
kahta asiaa voisi eroittaa toinen
toisistaan.
Heidän läheisimmät työtoverihsa
e n aloilta ovat, perustaheet Frederic
ja Irene Joliot-Cuiuen Yhdistyksen.
Helsinki. — Suomeen suuntautuvan
matkailijaliikenteen odotetaan nyt al­kaneena
kesäkautena muodostuvan
ennätyksellisen vilkkaaksi kerrotaan
Kansan tJutisiUe Suomen Matkailija­yhdistyksestä
ja- eräistä johtavista
matkatoimistoista. ,jSekä neuvostoliit­tolaisia
että amerikkalaisia turisteja
.saapuu useina suurina ryhminä ja
myös Keski- ja Länsi-Eurooppa on
runsaasti edustettuna puhumatta­kaan
Skandinavian maista. Erityisen
merkityksen Suomi näyttää saavan
Vaalimaan kautta Neuvostoliiftoon
suuntautuvan automatkailun kautta­kulkumaana.
Lisäksi käy Helsingissä
kesän mittaan useita suiu-ia valtame­rialuksia''
tuoden mukanaan sadoit­tain
amerikkalaisia ja keskieurooppa­laisia
turisteja.
K.AITT.AKLLKU VILK.\STA
Kenties merkittävin piirre tämän
kesän matkailijaliikenteessä verrattu­na
aikaisempiin vuosiin on Vaali­maan
raja-aseman kautta Neuvosto­liittoon
tapahtuva automatkailu, jo­ka
tosin aloitettiin jo viime kesänä,
mutta näyttää vasta nyt alkavana
matkailusesonkina pääsevän todella
vauhtiin.
Kauttakulkumaana Suöml on erit-^
täin edullisessa matkailullisessa'ase­massa,
sillä Vaalimaan kautta Neu­vostoliittoon
suimtäutuva automat­kailu
näyttää vetävän ennakkotie­doista
päätellen: puölelensa joukoit­tain
ulkoläisia turisteja, jotka samal­la
saavat ainakiti . pikaisen kuvan
myös Suomesta. Niinpä amerikkalai­set
matkatoimistot ovat suunnitelleet
Neuvostoliittoon suuntautuvat turisr
timätkansa siten, että ne joko alka­vat
Helstogistä tai päättyvät tänne.
Amerikkalaiset turistit saapuvat Hel-shikihi,
mistä turistibussit kuljetta­vat
heidät Vaalimaan kautta Lenin­gradiini-
Moskovaan -ja-edelleen-yar-.
sovaan. Toisaalta suuntautuu päin­vastainen
matkailijaliikenne Varso­vasta
Moskovan ja Leningradin kaut­ta
Helsinkiin. Myös eiu-ooppal^isia
turistiryhmiä kulkee kesän aikana tä- ,,
tä tietä lÄöstbliittooÄ ja pähiväs-toin.
Tämä kauttakulkuliikenne on tie­tenkin
vain osa kesän aikana Suo­measi)
siiuntalituväsia . matkäilljälii-kenteestä,
mutta sillä oh luonnolli­sesti
merkitystä myös Suomen tuime-tuksl
tekemisessä,.
•M
''M
Radip^tiivis^n x>ölyh
satainista tutkita^
Ottawa. — Terveysdepartnientti
tiedoittäa, että ensi syksynä ryhtjry
ryhniä canadalaisiä tiedemiehiä tut-kimaan
niitä ongelmia, joita aiheu-tuu
ydinräjähdyksistäjohtiivasta ra­dioaktiivisen
pölyn maahan satami­sesta;'
,
Tällainen tutkimusryhmä valittiin
senjälkeeri kun teryeysdepartmehtin
neuvonaritokomltea äsket^isessä. kd^
kbuksessa ehdotti sellaisen valitse­mista
tutkUnaan atomisäteilyn vai­kutusta;
• '^•r' -y-'^-]
~ Äliieettilaisteh sana "alashka",
josta Alaska oh saäniit nimensä, tar­koittaa
joko "suurta maata" taikka .
mahhermaatä. '
ei
" i v j i in ', m u t i t t u u maailma, Esko­s
e n i ' y f sanoisi Aleksi?; K i v ^ n iiyky-a
i k a i n e n "NuiiimisuutarXnäytelni^^^^^^
nykyiseifä elämäntahdista,:
E s i m e r k i k s i Vapaa Sana o n : här
käpäisesli pitänyt neuvostoliiton
vastaisen soittonsa n u o t t i n a sitä pe:
russäveltä, että sosialismi, on mi-
.hinkään kelpaamaton;; mitä todistaa
s e k i n ; että Neuvostoliitossa ei: o le
:kcrrassa'an mitään. "
M u t t a nj^t tul) V a p a a f a n i i n jär
k i k a n k k u ' - ulos'tästä /umpikujasta:
myönsi vascnkätisesti, että totta
t o t i s e s t i Neuvo.stoliitossa on ; t a p ah
t u n u t suurta edistystä, mutta äl­kää
katsoko "iha.stultavia k u v i a"
neuvostojärjestelmästä ' v a a u : sitä;
" m i l l a i n e n tausta ohTiykyisellä neu-vostokomennolla'V^^
kapajuisuudesta, vaikcuksist<} ja
mahdollisistä.. kauneusvii-heistä p u -
h i u n i n e n . o n - s i i s : j ^
m u l l o l nykyinen; edistys, j a valtava
:eteenpäinmcno;mitä.:el enää: v o i da
kieltää.
E d i s l y s t i j on s e k i n , arvelemme.
Jos esim^Kiviperän P e k k a osaa p i ­tää
k i i n n i tästä " u u d e s t a l i n j a s t a ",
n i i n s i l l o i n hänkin selviytyy luul­t
a v a s t i ; vähän:; p a r e m m i l l a t u l o k s i l la
neiivostolittovastaisi.sla^ vj^
,Mutlä tätä' .sanataitcilun akroba­t
i a a - tapahtuu jdmala j i a r a t k o on
nykyääiif "paremmissakin perheis-sä;
v.•^;.^/•^;...:.•v;:••^:;^'::/^ : '.
; yiclä^^^m vuosi; s i t t e h : :far-
; i n a r e ! i t a j i i . t a l o n p o i k i a p e l o i t e l l i ih
harva Se p
v a a r a l l a . H e i l l e maalattiin, paholai-
.sen: k u v a seinälle.:/siitä.; mitä _kaik-
-kea k u i j u u t t a s o s i a l i s t i n e n maata­lous
aiheuttaa ja k u i n k a kehnoja
t u l o k s i a : k o l l e k t i i v i n e n maatalous
on Neuvostoliitossa, tuottanut.
Nykyään tällaisia ;itkuilveilyjä
k u u l l a a n p e r i n ' h a r v o i n s e n vuoksir
että totuus murtautuu harmaan k i -
v e n k i n . läpi. Siksi - n y t - k o k e i l l a an
u u d e n vlevyn soittoa vanhasta, neu-vostovalitaisesla
laulusta.
: .Niinpä o n : I n t e r n a t i o n a l Food
P a t r o l n i m i s e n : l a i t o k s e n varapu-heenjohtajai
Alex K e n d r i c k niniel-;
tään, ryhtynyt " t o d i s t a m a a n " että
" i n a i t o c i olekaan maitoa", voidak­seen
väittää, että Neuvostoliitossa
e i , tuoteta vielä maito enempää
k u i n Y h d y s v a l l o i s s a .'
•illäiioii, järkeilynsä on kuulema
.seuraavanlainen:
N e u v o s t o l i i t o n tilastojen: mukaan
siellä t u o t e t t i i n v. 1958 maitoa 7.8
miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain
tuotannon ollessa .57.3 m i l j o o n aa
tonnia . . . M u l t a hän sanoo voiton-riGmiii.
scna,.:; N e u v o s t o l i i t o n . m a i t o -
tuotantoon c i sisälly ainoastaan'leh--
männiaito,-ivaan niyös.Jampaiden,
v i i o l i i o n , buffalojen, tammojen,
k a m e e l i e n j a vieläpä jäkriaiitojen
rriaito.".'- • '..".::•••••'
"Ke.ski-Aasiassa on heimoja, jot­k
a eivät edes tiedä, että ori olemas-
' sa muunlaista ihaitoa kuin jak-n
a i i d a n maitoa (Keski-Aasian . y k si
s u u r i n m e i j e r i on N e w Yäk -— U u s i
J a k — hijin^sessä kaupungissa).
A s i a n t u n t i j a t ovat kummänneet
(Neuvosloliitön lilästpista). pois e i -
lehmän maidon j a se pitää Yhdys
v a l t a i n tuotannon e d e l l ä . . . " — s a -
n o m a l e h t i k i r j e e n v a i h t a j a Art B u c h -
\vald.
. O s o i t t a a k s e e n , että Neuvostolii­t
on t i l a s t o t i e t o i h i n ei voida tässä
luottaa, tämä .korkeastioppinut suu­r
u u s ' ' t o d i s t a a " ensiksi, että maito
e i olekaan maitoa. Se • on j o . h i e no
-veto.'
Tässä " t o d i s t e l u s s a " on sitäpaitsi
s i t e e k s i • t o t t a . ; N e u v o s t o l i i t o s s a . voi-t
o d e l l a k i n olla sellaisia paimento-l
a i s k a n s o j a ; : j o t k a : eivät p l e k o sr
k a a n juoneet muuta k u i n jak-nau-dan
maito» — j a " t o t t u m u k s e n o l ­lessa
toinen puoli luontoa" kuten
sanotaan, eivät ehkä halua mais-taakaan
muuta maitoa. Siellä on
epäilemättä'vielä j o i t a k i n ryhmiä,
j o t k a käyttävät lampaan- j a vuo­henmaitoa;
V a r s i n k i n v i i m e k s i m a ir
n i t t u a käytetään ; terveyshoidossa-:
k i n :
M u l t a onhan meillä e s i m e r k i k si
armaassa Suomen, maassakin l a p -
^palaisi», j o t k a käyttävät poronmai-toa,
eikä kenellekään ole t u l l u t vie­lä
päähän s e l l a i s t a järjenväläystS,
että o l i s i r y h t y n y t "todistamaan",
että p o r o n m a i t o . e i .olekaan, maitoa
j a " t o d i s t a a " sillä'jotakin Suomea
vastaan! ', _ <, ; - , ,' '
Ja suhde väkiliikujeh; ynnä tuj^^^^
tannon alalla on jak-maidon ja leh-mänmaidon
käytön välillä Neuvos- ^
toliitossa osapuilleen samanlainen
mikä on poronmaidon j a lehmän-maidon
käytön välillä Suomessa!
;7;:::^exsiitä;:;:;::;;:.vS^
Mutta olettakaamme argumentin
vuoksi, että kun herrat "Interi^a- -
tional Food Patrölin^' edustajat
saavat kummattavakseen Neuvosto­liiton
maitotuotannon, n i i n silloin
on Yhdysvallat vielä niskan päallS
mjaitotuotannon alalla. ,;;.„ .
Vaan miten käy ensi vuonna^ja
sitä seuraavina vuosina? - r ,
Nyt= käynnissäolevan seitsenvub-tissuunnitelman
vperusteella <^Neu-:
vostoliiton vuotuinen maitotuotah-to
nousee 105 miljoonaan tonniin-vuoteen
1965 mennessä sen n y t .ol­lessa
57.8 miljoonaa tonnia (USAn
67.3 ..milj. tonnia). Silloin tulee
"kummattavaksi" paljon. enemift|n
kuin kymmenen prosenttia!
Mutta tämä on vain yksi "pikku-';
seikka": kokonaisuudesta. Neuvois-toliiton:'
teollisuustuotanto :vkoho^
täniän seitsenvuotiskauden j : aikana'
80-prosenttises ti 'j a ': maataloustuor
tanto 170prosenttisesti. VSe^ön
elintaso kohoaa jyrkästi, työviikko
lyhenee, eläkkeet kohoavat j a niin "
kautta linjan. T'.,*;
Nämä ovat asioita j o i ta ei voida
olemattomiksi tehdS — ja si[Wa
tulee sanakäänteiden akrobatiaa
harrastaville piireiljle : tehtfivJUuif^
monta > eriskummallista* volttia^? j a '
muutakin: taitotemppuaV< Niitä Ilse<- 1 L
lityksiä''- sopii lukea j a ihmetellX,
sanomme me jo etukäteen.
- —'Könsäkourfc''! iif