Vapaus, September 21, 1957

              Sivu 2 ^ ^ » . - s ^ . . ^ . . ^ , ^ ^ ^ ^^„sta vyö Strijdomin aaveena
ä V A P A U S
Olgaa of FinnUb Cmadians.^
taUlshed Nov. 6. 1917. Authoiized
«8 seeond class mall' by the' P«»t
OObx Defiartumt; Ottevra. Pub-li
«h«d tfarice weeUy: Tiieedays.
Thttndass and SaturdayB bjr Vapaie
•PpblU&ing Company Ltd., at 100-l(R
Elm'Bt. W., Sadbury^ Oat, Canada
Telephones: Bos. Office 08. 4-42M:
EdJtorial Office OS. 4-4285. Mannger
E. SuksL Editor W. Eklnnd, Mailing
'addreis: Box. 69^. Sudbury, Ontario.
Advertlsinff^ rates' tqnon appllcatlon.
Trandatlon free of cbarge.
TILAUSHINirArr:
Janadaoa; 1 vk. 740 8 ltk. 3.75
3 kk 225
/hdysvttUoisu: i vk. 8.00 6 kk 4.30
iuoaieam; 1 vk, 8A) 0 kk. 4.75
^1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957
Adenauerin vaattvmlto
Adenauerin vaalivoitto viime sunnuntaina ei tullut suin-ikään
yllätyksenä: kenellekäänniin hartaasti kuin Saksan
.tavallisten'ihmisten keskuudessa toivottiinkin hänen häviö-
; t ^ n u ' M u t t a / ' r ^ a l l a on vielä taivaallinen voima'" ja tällä
'tähän: <voimäUa^ varro koko porvarillista inaailmaa
>!käsittävässä mittakaavassa kansleri Adenauerin voittoa
rikkaläinen raha ja vaalitaktiikka antoi siis amerikkalaisille
yaalivoiton Länsi-Saksassa jopa siinä määrin, että. esimer-
Jciksi Toronto Daily Star Julkaisi toimituskirjoituksen otsi­kolla:
"Adenauer.pitää lujasti Saksan lännel^^^
>< Parempi tietysti olisi ollut, että saksalaiset olisivat voi­neet
pitää- maansa ja hallituksensa ennenkaikkea saksalais-jmifelisenä
ja saksalaisia varten. Mutta. Saksaan haluttiin kor­keimmalle
hallituspaikalle edelleen mies, joka pitää tär-ioe^
pänä. "lännen''; ts.. Amerikan kuin Saksan kansan etu­ja:
— ja; niin tehtiin Suuren Rahan voimalla 82-vuotiaasta
iAbdenauerista suuri ja "mahtava ihmeitten tekijä'^ jota i l -
maxi Saksan kansa ei voi muka tulla toimeen. Suuren Rahan
vaalitempausten avulla tehtiin tästä mieh&stä sellainen suu­ruus
,että ainoastaan hän on kyenevä Länsi-Saksan kansle­riksi;
Valitsijoille päntättiin nykyaikaisen tehokkaan pro-l^
agandaverkoston välityksellä sellaista ajatusta, että kans­leri-
Adenauer on Jumalasta ensimmäinen, sitten on pitkä
tyhjiö, mitä seuraa suuri odotusaukio ja vasta sitten joku
sotaministeri Strauss, josta ilmeisesti aiotaan leipoa uusi
^ihmeitten tekijä" ja vasta hänen jälkeensä tulevat taval­liset
kuolevaiset saksalaiset
Adenauerin vaalikampanja oli Euroopan olosuhteissa
-kerrassaan'loisteliasta, lukeutuen siihen Herman Göringin
ylellinen salonkivauQVj^, ylimääräiset vaalijunat ja. muut "suu­nnitta"
kuvaamaatV>tarlcoitetut vaalltempaukset. Vaalitulos
oli myös vastaavanlainen, eli kuten UP—CP:n Bonnin uu­tisessa
syyskuun 16 pnä selitettiin;
"Se (Adenauerin vaalivoitto) oli suurenmoinen propa-gandavoitto
lännelle, sillä Adenauerin vaalitunnuksena oli,
että.selän kääntäminen lännelle tekisi Saksasta uuden Un­karin.
Se oli suuri strateginen voitto lännelle, sillä se (Ade­nauerin
vaalivoitto) taka^ Saksan yhteistoiminnan NATOis­sa..
/ .Mutta; kaiklu sak^ eivät ilmeisestikään iloinneet
^'lähneU^' saavutetusta^' voitosta Länsi-Saksan vaaleissa, sillä
kuten esiiiierkiksi Länsi-Saksan sosialidemokraattinen; puo-
•lue s e l i t t i— vieraat voimat — "Yhdysvallat, roomalais­katoliset'papit,
suurpääoman rahallinen t u k i . . . " auttoivat
Adenaueijin voittoon.
j v-lt^iaEiiailUeiiee, eitäin^yös stpsialidemokcaattinen puolue'
äyusti tietämättään täi tietäen Adenauerin voittoa, yrittäen
kailcista^^^ historiallisista, kokemuksista huolimatta istua kah­della
ttablilla. Niin^ sitkeästi kuin sosialidemokraattinen puo­lue
vaalitaistelussaan taistelikinAdeneueria ja hänen ulko­maalaisia
täustamiehiään vastaan, sosialidemokraattisen puo­lueet)^
johto kieltäytyi kuitenkin työtätekevien laajasta yh-teisrintamastar
ja aiheutti siis tunnustetusti omalla politii­kallaan
sen, ?ittä ammattiyhdistysväki pysyi vaalitaistelussa
järjestelmällisesti toimettomana. /
Meille on kerrottu kovapaineisesti, että Adenauerin hal­litus
saavutti entistä suuremman jalansijan Länsi-Saksan
valtiopäivillä, että sosialidemokraattinen puolue kärsi koh­talokkaan
vaalitappion, ja että uusnatsilaiset puolueet tuli-
'at.miltei kokonaan murskatuiksi.
f^^Lr Kaikissa näissä väitteissä on perää. Mutta näin matkan
päästä katsoen tuntuu kuitenkin siltä, ettei niissä kerrota
kuitenkaan koko totuutta. Ottakaamme ensimmäiseksi se
'-'natsilaisuuden häyiaminen" mikä on mielestämme melko
kyseenalaista silloin kun esimerkiksi, torontolainen kirjeen­vaihtaja
Robert Nielsen tiedoittaa vaalien jälkeen Bonnista,
fettä- "jotkut entiset natsit ovat löytäneet itselleen kodin tri
Adenauerin .Kristillisdemokraattisesta unionista" mutta el
visseistä muista järjestöistä!
* * Vaikka onkin totta, että Adenauer lisäsi valtiopäivä-
>dujstustaan — saaden nyt 270 paikkaa entisen 139 paikan
asemesta, niin sosialidemokraatit voittivat myös lisäpaik­koja
saaden nyt 169 paikkaa entisen 131 paikan asemesta.
Jos'siis halutaan sanoa l^oko totuus, niin se on se, että Ade-
Jiauerin johtama Kristillisdemokraattinen unioni voitti enem-tnän
lisäpaikkoja kuin sosialidemokraatit. Edellisissä vaa­leissa
sosialidemokraatit saivat vajaa 7 miljoonaa ääntä —r
,-iiytJähes9i5 miljoonaa, Adenauerin. puolueen saadessa lä-hek
15 miljoonaa ääntä entisen 12:4: miljoonan äänen ase-jnesta.
/ M e i d ä n tarkoituksemme ei ole suinkaan väheksyä Ade­nauerin
vaalivoiton merkitystä. Päinvastoin Adenauerin
vaalivoittoa tv»llaan käyttämään Saksan imperialismin aseis­tamisen
edelleen jouduttamisen hyväksi. Adenauer on jo
korostanut, että^ hänen tarkoituksenaan ja tavoitteenaan on
aseellisen voiman ja mahdin kehittäminen siihen pisteeseen,
että. hän .voi "voimapolitiikan" näkövinkkelistäv päästä. Sak­san
yhdistämiseen -r- mikä on tietenkin yksi ja sama jos
j[ih^ttaistinJtä4Saksan kaappaamista asevoimin.
|;|Mutta:;olfei kuitenk^ Saksassa ei ole
mii^vVoimiä kuin kansleri Adenauen Se seikka kun 9 mil­joonaa;
saksalaista äänesti' Saksan irroittamiseksi kaikista
^ot^UiCöista j a ' Saksan yhdistämiseksi neuvottelutietä, on
Vai^^epotettava seikka jokapäiväisessä politiikassa. Mikäli
iostäUsiisfö r^ätlcaisujä yhteistoiminaan kaikkien
^aksalaismielisten voimien kanssa, silloin ei mikään uiko- ja
kotimaisen rahamahdin yhtymä voi enää pitkää aikaa pitää
Länsi-Faksaa Itä-Saksasta eristettynä vain siitä ilosta, että
eräät ulkovallat saisivat siellä"strategisia" j a muita sellai­sia
voittoja.
Miadiknm pisin tuimeU Japaniin
^ TOUo^- — Japanin kansallisen
rantatietf virkailijat ovat ilmoitta­neet,
ettarautatieUe tullaan raken­tamaan
niaailaaan,pisin tunneU^^^^^^^^
mkamin ja' Yidrtvan ^kesSvirkistys-
C^kl^JeitvSUile Ronäliun maakun-
KESKI IDAN "NSKÖVINKKE-
. V»\pAf — Y f i d : ^ a l t a i n arabilais-
>stäyät iimettelevät j p u p l i l ^ pelois­saan
j a puoliksi lamrnasnahkaisesti,
että mitä nyt tttle« tapahtumaan
kun; Amerilcan aseistusta; on viety
Icnitoteitse Jordaniaan^
Katsoen Keski-Idan näkövinkke­listä,
ajatus isiitä, että Syyria byök-k
^ mitään naapuriaan vastaan, on
kaukana todellisuudesta. Jokainen
arablaMneh tietää miksi Syyria osti
aseita Neuvostoliitoista . i . Yksi
kään arabialainen, huolimatta siitä
kuinka ) ^ v ä l l i n e n hän oh'Amerik
käa kohtaan j a vihamielinen kom­munismiin
nähdenj, ei voi' julkisesti
tuomita Syyriaa s^^^ Tosiasia
on, että Syyria «i* ole; kääntymässä
kommunismiin eikä Neuvostoliitto
komentele Syyriaa. Päinvastoin, ve­näläiset
ovat saaneet saavutuksia
juuri siksi kun he kieltäytyvät se-icottamasta
liiketoimintaa politiik­kaan
. . . — London Observer'Servi­cen
kirjeenvaihtaja H . A . R. Philby.
Satokatastrofi
Ruotsissa
Tukholma. — MelUä pitää olla jo­takin
parempaa sen järjestelmän
tilalle, joka nyt suojaa maanvilje-lijöitäipme,
tarkoitan pysyvää suo­jajärjestelmää
vakuutusten muodos­sa
selvlytyäksemme tämäntapaisis­ta
katastrofitilanteista, selitti Ruot-sin
maatalousministeri perjantai-iltaha
antamassaian. lausunnossa.
— Vanhana maanviljelijänä- mi
nun on sanottava, etten koskaan ole
nähnyt sellaista hätätilannetta kuin
tänä vuonna. Ehkä osa. sadosta k el
paa: rehuksi, mutta suurin osa. lei
kelpaa edes siksikään.
— E i ole epäilystäkään siltä, et­tei
nykyinen järjestelmä maatalou­den
karsimien menetysten korvaa^
miseksi ole riittävä. K u n k a l k k i va^
linkoraportit ovat saapuneet, saa­daan
nähdä, kuinka pitkälle määrä­rahat
riittävät.. .Sitten on valtio­päivien
asiana määritellä kantansa
isämäärärafaoihin, . valtioneuvos;
Hansson sanoik
CCF:ttc johtaja sanoo
Pohiois-Oirtarion
tarvitsevan teitä
Atikqkan..— Availi luotels-Orita-rion
tulevan kehityksen' aikaansaa­miseksi
oh nykyisen maähtieverkos-ton
jatkuva laajentaminen j a kehit-tähninen,
'sanoi' C C F n O h ^ r i o n maa^
kuhhan'' johtaja Donald 'C. 'Macdo-nald'
viikon alussa täällä. " ' <
^fllman sellaista laajentamista ta-loudiellinen.
kehitys vtulee . hidastu-*
maan", sanoi hän tääUä yleiselle ko-koukselie
pitämässään puheessa.
"Näiden teiden kehittämihen on ko­ko
maakunnan etujen mukaista, sil­lä
pohjoisen kehittämineh on antai-nut
pp^oksensa koko Ontarion ta­loudelle
mhutamien viime vuosien
aikana."
Hissa Etelä-Afrikan pääminis­teri
Johannes StriJdonLja-iiäiuBa
halUfiiksensa jäsenet nykyisiii
llikknvatkaian. niin kaikkialla he
kohtaavat naisia. Joilla 'oia musta
olkavyö^ Naita naisia, jotlm^ fad-kevat
alaspainetnin päin, hniai-sfna,
protestoivina, musta olka-.
vyö yli hartioiden, näkee kaik^
kiäila Etelä-Af riidassa Jnnissa,
lentokonerssa, laivoissa Ja aatois­sa;
Joilta Itallitnlcsen jäsenet liik­kuva^
he ovat Itnin aaveita. Joita
näk<^ yöllä Ja päiväUä, sateellansa
päivänpaisteella.
Tämä valkoisten naisten musia-vy&
Uike alkoi kaksi vnotfa sitten
vastalaiueetta Strijdomin halli-tukseh
f pemslnslain vastaisille
toimenpiteille, jfoilla parlamratti
painostettiin ii3ryäkssrmäara Jonldcp
Juonteeltaan . lakeja,
mutta^ nyityisin musta vyö osoit­taa
ndeltään "poliittisen moraa­l
i n Ja pariamenttaarisen demokra­tian^
puolesta. Tämä saattaa, ttm-^
tua laimealta maassa, Jossa alku-asukasväestonkailtki
oikeudet gn
poljettu maahan, mutta on, mais­tettava
että Etelä Afrikassa ken-t
ties helpommin kuin missään
munalla leimataan kaikkinainen
mielenosoittaminen "punaiseksi'*.
DRAKOONiSIA LAKEJA
. Pyrkiessään säilyttämään valkois­ten
ehdottoman ylivallan Etelä-Af­rikassa
j a maan rikkaat luonnon^
varat nykyisissä käsissä, Strijdomin
hallitus on säätänyt jyrkkiä lakeja,
jotka vaikuttavat alkuasukasväestön
kaikilla elämänaloUla. , A f r i k k a l a i ­silta
heimoilta oh riistetty ne vä­hätkin
oikeudet, joita niillä on ol­lut,
ja viimeksi on alettu rajoittaa
valkoihoisten oikeuksia heidän suh­teessaan
alkuasukkaihin. H i l j a t t a in
on ryhdytty: valmistelemaan suurta
maanpetosjuttua 156 valkoihoista,
intialaista j a neekeriä vastaan ja
jutun tarkoituksena on antaa va­roitus
rotujen keskeisen kanssakäy-.
misen "turmiollisuudesta".
Heihäkuussa päättsmjrt parlamen­tin
istuntokausi kielsi mm. neeke­reiltä
pääsyn kirkkoon valkoisten
kaupunginosissa,' valkoiset j a väril­liset
sairaanhoitajattaret erotetaan
toisistaan, rotuerottelua kiristetään
työ- ja asuntopaikoilla, poliittinen;
j a yhteiskunnallinen kanssakäymi­nen
kielletään valkoisten j a neeke­reiden
kesken'ja.; mahdolliset vasta­lauseet
näiden lakien joh()o^ta mää-i-
ättiin rangaistaviksi korkeintaan
kolmen vuoden vankeudella, sakoil-'
Ia, kymmenellä ruoskan sivalluk­sella
tai kahdella näistä yhdessä:
loppuun saakka". Afrikkalaiset sai
raanboitajattaret ovat jyrkästL vas­tustaneet
ammatissa tapahtuvaa ro>^
tuerottelua j a korostaneet, että "sai­raus
e i tunne ihon väriä;" •
On esilntynst myös vastarintaa
niiden afrikkalaisten j a ihtlalaisteh'
keskuudessa,, jotka väkivalloin oh
pakotettu menemään ''ressrvaattei-h
i n " ja myymään liikkeensä tai
matilkkunsa, jotka he ovat saatta­neet
omistaa. V a i n 13 % Etelä-Afri­kan
pinta-alasta o h jätetty afrikka­laisten
asuttavaksi^
Esimerkiksi mämatola heimo, jo­hon
IniUluu 410 perhettä, bn mää­rätty
muuttamaan Letsiltelen he
delmäilisiltä :, rinteiltä nykyiseltä
asuinp^ikältai,^ 50; k m : h päähän s i ­jaitsevalle
itfetidn: karulle;; r a i v a a -
mättomalle ^ j a ! köstiealle alangolle.
Maissi ks^psyiiieidähpelloillaahi ap­pelsiinipuut
j a banaani notkuivat
rikasta satoa, mutta hallitus mää­räsi,
että mamatolölden on lähdet­tävä-
vuosisataisilta asuinpaikoil­taan,
koska "heidän heikko maan­viljelyksensä
raunioitti; laakson".
Valkoisten' farmareiden arvioh
mukaan tästä maasta kannattaa
maksaa 300 dollaria eekkeriltä;—
Reuterin paikallisen kirjeenvaihta­jan
mukaan hallitus on tarjonnUt
mamatoloille 28 dollaria eekkeriltä
satplneein päivineen:: "
tettu maa") lausunut -tämän laln-pykäUui
johdosta.
Kaikkien yhteyksien, katkaisemi­nen
rotujen väliltä. Paton jatkpl,
"merkitsee viimeisen oven sulke­mista,
viimeisen laskusillan nosta­mista
valkoiseen linnakkeeseen,
jonka vallitusten takana Etelä-Af ri­kan
valkoinen väestö' eristää Itsen­sä
maanosan muista osista j a Itse
asiassa koko muusta m a a i l m a s t a . ..
Jos nämä sUlat hävitetään, n i i n on
vain yksi tie, jota kautta väestön
enemmistö voi tuoda muutoksen
maan poliittiseen tilanteeseen .ja se
on, väkivalta j a vallankumous."
RYtfSTOÄ LAKIPTKXLILLÄ
V A S T A R I N T A A .
Melkein kaikki muut paitsi, hoV
lantilainen , reformeerattu kii^kko,
ovat Ilmoittaneet vastustavansa l a ­kia,
jolla kirkoissa inäärätään' suo-'
rltettavaksi rotuerottelu. "Sanomme
ihmisille, että lakia ei pidä totella".
Kap-kaupungissa hallitus aiheutti
viime heinäkuussa sekasori'on julis­taessaan,
että yhdeksän: aluetta on
tyhjennettävä värillisistä. Nämä
ovat >ärUtään" jo halUtsevasti val­koisia,
mutta hiillä on kuitenkin vie­lä
tuhansittain alkuasukkaita pie­nissä
ryhmissä j a näiden qn nyt v i i ­den
vuoden kuluessa siirryttävä
alueille,, jotka on varattu yksin­omaan
afrikkalaisille, intialaisille ja
malaijeille. Kovimmin tämä isku.
koskee intialaisiin pienyrittäjiin ja
kauppiaisiin, joiden on kolmen vuo­den
kuluessa myytävä yrityksensä
hallituksen määräämiin hintoihin.
Jos joku pystyy myymään omaisuu­tensa
hintaan, jbka ylittää hallituk­sen
määräämän, n i i n puolet näin
saadusta lisätulosta on luovutetta­va
hallitukselle. Värilliset ovat jo
ryhtyneet: ioimehpitelsiin näitä
hankkeita vastaan, joita^ he kutsuvat
hallituksen suorittamaksi lailliste­tuksi
ryjSstöksl.".
J y r k i n ja eniten vastustusta he­rättänyt'
uusista laeista on se, j o l la
rotuerottelu viedään polllttisilh ja
yhteiskunnaUisiIn kanssakäymisiin.
Useat .henkilöt ovat sitä mieltä, .et-:
tä hallitus j ^ l k ä ä kohtaavansa tuo-mionisä,
jos valkoiset ja värilliset
toimisivat yhdessä poliittisellai rin­tamalla,
j a Ottä valkoisten j a väril-i
l s t en tavallinen j a "norinaali kahs
säkäyminen ja. kyläily j pudottaisi
pohjan koko rotuopilta. "Tämä on
vakava hyökkäys ei yksin lakeja
vastaan, vaan kaikkien ihanteideh
" K O S I M V N I S H I N ^
A l a n Paton huomauttaa edelleen,
että :useät ihmiset liarkitse^^
den lakien rikkonusta kovista ran­gaistuksista
.piittaamatta. Häh itse
sa/'hiljattain'sakkoja osälllstuttuaän
luvattomaan kokoukseen, jossa; här
k i t t i in varojen keräämistä niille
156 etelä-afrikkalaiselle, joita vas
taan hallitus on nostanut maanpe­tossyytteen.,
Tämän jutun alustavia kuuluste­l
u j a onr j o suoritettu ja lehdistössä
on. niistä näkjms^ vain niukkoja tie­toja.
Syyttäjäviranomaiset ovat
kooneet loputtomasti ainehistoa, jo­ka
puolustuksen käsityksen mukaan
on täysin asiaankuulumatonta.
"Kootusta todistusäinehistosta pää­tellen",
k i r j o i t t i hiljattain tunnettu
amorlkkalainen lehti "Christian
Science Mohitor", "ovat tarkkaili­jat
vetäneet sen johtopäätöksen, et­tä
hallituksen tarkoituksena on l i i t ­tää
ainakin j o k i a osa syytetyistä
kommunistien toimintaan."
Etelä-Afrikan hallituksen v i r a l l i -
; nen tiedoitustolmisto on esittänyt,
että kaikki sen arvostelijat ovat
"kommunisteja", "salakommuniste­ja
tai jonkinlaisia l i b e r a a l e j a . ..
joita kumpaakaan el vaifadeta> ny­kyiseen
politiikkaan." — Kumar
Goshal ("National Guardian").
laUsui Johannesburgin ahglikaani-nen
piispa Richard Ambrose Ree- ['romuttamiseksi", oh mm. tunnettu
ves, " j a seisomme ihmisten rihnallafklrjällija A l a n Paton ("Itke, rakas-
Rautatien viranomaiset ilmoitti­vat,
että. tunneli tulee olemaan 13.5
mailin mittainen. Nykyinen maail­man
pisin tunneli on Simplonin-tun­neli
Sveitsin ja Italian rajalla: Sen
mitta oh 12L25'inailia.-
Tällä kertaa Murdochvilleni Ärvl-dan
j a Levec Brothersin lakot ovat
valokeilassa ja: oikeutetusti niin,
mUtta pian valokeila voi kääntyä
Timminsiin, missä pian aletaah neu­vottelut
uudesta työehtosopimuk­sesta
Hoillnger Mines^yhtiön kans
sa, ja niitä neuvqtteluja seuraavat
neuvottelut Mclntyre- ja muiden
' yhtiöiden kahssa Porcupinen kulta-alueella.'
Nämä neuvottelut ovat koko am
mattiyhdistysllikkeen huolena, kos­ka
kultakaivostyöläisten edessä on
erittäin valkeat ongelmat ja koska
mir. Murdoch, joka omistaa Gaspe
Cppper-yhtiön, on myös Hollinger
Mines yhtiön johtokunnassa j a koht-roUoi
Auhor, Halnor j a Pamore kai­vokset
TImmlnsin alueella puhu­mattakaan
hänen kontrolloimastaan
Norandah kaivoksesta ja muista
omaisuuksistaah.
Tämä mies, josta pn kehittynyt
kansan vihollinen No 1, epäilemät­tä
yrittää Timminsissa samaa mitä
hän tekee Murdocbvillessa ja
muualla — hajoittaa sen arainatti-yhdistyslilkkeen,
jonka kanssa hä
nen yhtiönsä ön neuvoteltava.
Näinollen on olemassa suora yh­teys
Timminsissa pian alkavien neu­vottelujen
ja Murdodivillen lakon
väliUä. Kumpikin, tulee vaikutta
maan toiseenät jamyös ratkaisuun.
O l i n vierailemassa Timminsissa
toista viikkoa sitten j a isiellä olles­sani
neuvottelimme kultakaivostyö­läisten
edessä olevista ongelmista.
Jotkut selostavat, että kultakaivos-työläiset
työskentelevät talbudelli-sesU
laimaantuneella alueella. Ehkä
tämä kuvaakin melko tafkkaah' t i ­lannetta,
sillä suurin osa kaivos-työläisiistä
saä $1.32 peruspalkkana
tunnissa j a työskentelee 44 tuntia
viikossa. Sen lisäksi he saavat n.
$3.00 päivässä '«boonusta". Tätä p i ­detään
korkeana palkkaha alueella,
koska Timminsissa lakossa olevat
sahatyöläiset saivat vain $1.08 sent­tiä
tunnilta j a monet työläiset, Var-sinkih
naiset jai tytöt saavat n i i n k in
alhaisia palkkoja k u i n 5^-60 sent-
^tiä tunnilta!:
KalvostyöIäis(&t; ovat olleiet. j a t k u ­vassa
kanissa*'"- p^antaakseen -«iar^ti^jj>ttff^.
K I r j . W i l l i am Kashtan
mutta organisaattoriset heikkoudet
ovat vaikeuttaneet heitä j a jättä­neet
syviä arpia, j o i t a on vaikea
unohtaa. Näiden vaikeuksien lisäk­si
on ollut yhtiöiden nostama väi­tös,
j a ne ovat sitä. käyttäneet mah­dollisimman
tehokkaasti, että koska
kuUän hinta on "jäädytetty" (Yh­dysvaltain
hallitus on asettanut kul­lan
hinnaksi- $35.00 unssi), he ei­vät
kykene maksamaan.korkeampia
palkkoja.
On 'mahdollista, että voittopro-sentti
kultakalvosalalla e i ole niin.
korkea kuin jollain muulla teolli
suusalalla, mutta on virheellistä
sanoa, etteivät nämä yhtiöt ole saa­neet
eivätkä nyt anasta huomattat
via voittoja kaivostyöläistensä hies^
tä, :
Kaivosyhtiöt ovat sijoittaneet
voittonsa muihin kaivosomaisuuk-siin
ja näitä samoja voittoja ne
käyttävät myös uuden koneiston os­tamisessa
kultakaivoksiin; Kaiken
tämän lisäksi yhtiöt saavat halli-tuksen
apurahoja, joita kaivostyö­läiset
maksavat verojen muodossa.
Alhaisten palkkojen lisäksi kair
voslyöläisläuhkaac työpaikkojensa
menetys sitä mukaa kuin> käytän­töön
otetaan uusia koneita. Eräs
kaivosmies selosti minulle, että kuu­si
vuotta sitten Hollingerin palve­luksessa
o l i n. 2,500 työläistä j a he
tuottivat 4,000 tonnia malmia vuo­rokaudessa.
Nykyisin yhtiön palve­luksessa
on vain n. 1,500 miestä ja
he louhivat n. 3,800: tonnia vuoroh
kaudessa.
Kaivostyöläiset ovat v-ikavasti s i ­tä
mieltä, että tilanteeseen on saa­tava
parannuksia j a ovat esittäneet
vaatimuksenaan 40 tunnin työviikon
totei^tamisen vähentämättä nykyis­tä
vilKkoansiota. Sen lisäksi he Vaa­tivat
eläkejärjestelmää ja union
aseman turvaamista. Nämä vaati­mukset
ovat yleisiä k a i k i l l a teolli­suusaloilla
nykyisin. Päämääränsä
saavuttamiseksi he tarvitsevat voi­makkaan
järjestön j a yhtisnäisyytta.
missä suhteessa on vielä heikVouk-sia
tällä kertaa.
:V]-'..
militahttisen Mine-Mill uhion j a vie-,
läkin suhtautuvat arknilltn teräs-union
johtoon; Eräät toiset kaivos­työläiset
ovat jääneet jakaantumi­sen
johdosta kummankin union u l ­kopuolelle.
Tämä on o l l u t kaivosyh­tiöiden
eduksi j a ehdottomasti työ-
Iäisten tappioksi.
Vaikeiden, neuvottelujen edessä
hajaannuksesta olisi tehtävä Icppu.
Teräsunio, joka on virallisesti hy­väksytty
työläisten edustajaksi ja
joutuu neuvottelemaan yhtiöiden
kanssa, voi hyvin muodostua väli­neeksi,
jonka turvin kaivos'.yöläiset
pääsevät edistymään j a voittamaan
vaatimuksensa, varsinkin jos he saa­vat
järjestyneen työväestön tuen
kautta Canadan.-
Daily Worker-l(eliti
supistaa kokoaan
New York. — Yhdysvaltain kom­munistisen
puolueeh lehti Daily
Worker ilmoittaa, että se on talous-syistä
päättänyt supistaa lehden
kokoa. ,
Lehden taholta ilmoitettiin, että
se tulee väliaikaisesti juikaisehaään
nelisiyuista lehteä nefjänä. paiväha
viikossa j a 12-siyuista perjäntaisini
Daily Worker iah tähän asti pai­nettu
Orsivuisena viitenä päivähä
viikossa / ja i2-sivuiseha lauantaina.
LäheUä Kapuskasihgiä, Väl Albertissa, 2-vuotiäs Jo Anne
Nobert putosi kapeaan kcävöon ja "joutui olemaan siellä
kaksi tuntia ehiieVikuin rakehnUsimieliet saivat kaive­tuksi
toisen kuilun. 15 jalkaa syvän kaivon pohjalle ja
lapsen pois kaiyoh pohjasta sitä myöden. Kuvassamme-'^
palokuntalaisten kapteeni. Omer Poulin nostamassa pie--
nokaistä ylös kaivosta.
vajaan
10 vuoden aikana
nan VI suu-lehmänmäidösta
Kansa on käyttänyt eräillä Venä­jän
alueilla käynyttä tammanmai-
'töa — kumysia — erilaisten tau-,
tien ^hoitamiseen. Se on virkistävä,
ruokahalua kiihpittaya. juoma, ja
sen .ominaisuus tuhota tuberkuloosi-mikrobeja
on johtanut kUniysin
käyttöön keuhkotautiparantoloissa
ja;sairaaloissa eräänä multa hoito
menetelmiä tukevana^ keinona.' V a ­litettavasti
kumysin käyttö on ol­lut
tähän asti varsin v rajoitettua
syystä,-että tammanmaitoa on saa­tavissa
vain vähäisiä määriä j a se
on suhteellisen kallista.
Lehmänmaidon käyttämistä ku-musin
valmistamiseen, on. kokeiltu
j o viime vuosisadalla, mutta huor
noin tuloksin.
Neuvostoliiton tiedeakatemian tu-berkuloosilaitoksen
tutkijaryhmän
on onnistunut nyt kehittää origi­n
e l l i lehmänmaidon käsittelytapa,
jonka erikoisuus sisältyy, maidon
kaseiinin saostumisomlnaisuuden
muuttumiseen. Lehmänmäidösta ke­hitetty
kumys-juoma on jopa pa­rempaa
maultaan j a elimistölle pa­remmin
soveltuvaa kuin aito tam-manmaitokiunys;
Moskova.; — Neuvostoliitossa on
toteutettu kuIuUistavarain kohdalta
kymmenen erillistä hinnahalennus-.
ta vuodesta ivuoteen 1947—-56^Tämä
tosiseikka- ilmenee "Nieuvostolilton
. Kansalllsekonomia 1956" nimisestä
virallisesta tilastokirjasta.
Tämä:'. kulutustavarain hintojen
toistuva-:laskemihen oh :tietenkin
lisännyt; neuvpstoihmisten ostovol
maa Ja' -hyylnypintia. Kymmenen
hlnnanalennjfiksen':.perusteella - ovat
kuluttajat voineet .ostaa enemmän ja
parempajEi; tavaraa. ; -
Esimj^rkiiisi. sillä rahalla, sthiUä
vuonna ;1947i saatiih k i i o leipää,' s a i
yupdpxj, l$>5l^,lopulIa,2.iB5 kiloa l e i -
•pääv, ' - . i o - - . V ; / ; - . ' - ^ ; . . - ! '
S^lä rahalla. ,mm,ä JL04T s a i kilon
lihaa, ^ i y i im
haa. Sfliär^^äiia,^^i^ sai 1045
ion vqltp,. saa^^n^^ kiloa yöltä; so­keria
^^ä; 2.4 kUoa^^
. Mutta vpldaah kysyä, m i ^ ^
ia täsoj^sa.pn^^ I^^
tUstayarMh.. M h n a t nyt^^^
la niitä). ennen. sotaa vallihneihih
hintoihin?!., :-['.:':
YUäm^itUn tilastokirjan mu-kaäh
Ne^ ' kulutustava­r
a i n yähittäiskauppa-indeksi oli v i i ­me
vuoden lopussa. 134, vuoden
1940 indeksin ollessa sadassa.
Hinnat ovat siis kolmanneksen
korkeammat kuin ennen sotaa.
Mutta, samaan aikaan ovat työ­läisten
j a kollektivistien palkat ko
honeet huomattavasti enemmän.
Esimerkiksi teoUisuustyölälsten
palkat ovat nyt 2.2 kertaa korkeam­mat
k u i n y. 1940. Tosiasia rahan os­tovoiman
kannalta katsoen on; että
neuvostokansan. tulot ovat nyt pal­j
on kot^eammat kuin ennen sotaa.
He voivat ostaa enemmän j a parem­pilaatuista^
tavaraa — mikä kaikki
näkyy väestön hyvinvoinnin nousun
merkeistä.' '
H e l s i n k i . Jälleen^ näyttää tois-tuvan
jokasyksyinen ilmiö: sato d
muodostu läheskään sellaiseksi kuin
viljelijät; ovat odöttaaheet Tänä
syksynä • tilanne pn moniviikkoisten
säteiden ; j a - samaan aikaan vallin,
neiden lämpimien' säiden jbhdoste
vielä pahempi kuin moniin vuosiin.
Pphjois-iSuonäessa, Karjalassa ja |
eräin paikoin Sisä-SuomessaMns»-1
nptaan tilanteen .olevah sikäli-pi^l
remman^; että pienet syysvlljMriäi.
rät oh monin .paikoin ehditty! ^qr-1
jata jä kevätviljat eivät vielä lölfe
kypsyneet; mutta höiUakih alucUl^ |
säde öh alheuttahut suuria tuii6ji|
Etielä:Hämeessä j a Satäkuhnah^^i'
jeiysalueiUa.tuhO pn mpnm patkoi^
ollut jokseienklh täydellinca. Vilja'
itää pystyssä ga- ne,-jotka
sipelillä koi-jannept villani kuliilaik
IC; t'ai seipäille,;saayat yain, todeiai
miten oras kasvaa: kastuneiden Jtii*
hilaideh j a seipäiden katolla. Kiia
syyskylvöt maan kostauden vuoksi
ovat myös myöhässä ja siementilan»
nekin näyttää vaikealta, kiOumas;
sa. oleva syksy, tulee nähtävästi at j
heuttamaan maatalpudelie korvaa^ |
mattomia menetyksiä; Tosin «lift i
lljäin taholta ön jälleen esitetti|
vaatimus vahinkojen arvioimiäests |
mahdollista kox"vausta varten vai* j
tion taholta, mutta tapahtuneita v*{
hinkoja valtio tuskin pystyy edeij'
osittain korvaamaan. ' |
S I T Ä I
JA
TÄTÄ
— C^ahadassa oli rekisteröitynä
vain 565 autoa v. 1905 ja> nykyään
noin 4 miljoonaa. ' • -
VÄHÄPÄTÖINEN SEIKKA .
Nuoripari kuherteli kaunun loio-f
tamon vallitessa. Nuorimies mur?'
heellisesti rupesi selostamaan, ettei-:
hän; ole-mikään erikoinen ulkonäöt.'
tään. * - .
— Niin, et olekaan, mutta,olet;
han suijremmat osat ajasta töissij
vastasi tyttö.
PÄIVÄH PAKINA
M a ; lapsen perii - kuka totfa puhuu?
Lapsen syntyessä puhutaan mei­dän
tavallisten pulliaisten keskuu­dessa
"ristiäisistä", pienistä "per­hejuhlista"
j a muista iloisista asiois­ta.
Mutta kun Suuren Rahan synkkä-naamaiset
miehet saavat kivulla J a
tuskalla — koko maailman taantii-muksen
' yhteisvoimalla jotenkin
synnjrtetyksi uuden - hallitusvauvan
—^ n i i n heidän ensimnuiisenä huole­naan
timtuu olevan hautajaisten t u ­l
o j a kruunim perillisen; hankkimi­nen
lapselle, n i i n demokraattisesti
valittu kansan, " s u o s i k k i " k u i n hän
muuten onkin.
Niinpä A P : n kirjeenvaihtaja Herb
AItschuU'tiedoittaasyyskuun ITpäi-vän
Bonnin kirjeessään, että länsi-saksaslaisten
keskuudessa on käyn­nissä
"suuri arvauskilpailu siitä, ke­nestä'tulee
;>-kansleri Adenauerin
seuraaja" — vaikka Adena^uerin
uusi pääininisterikansi alkoi vasta
sunnuntaina, syyskuun 15 päivänä!
Vaalikampanjan- aikana pidettiin
pabedllsääa p£^
pisitiiöh taUoIta^^Utettiin. että 82-
Mqia.^ ktdvo^öOSisistS m i i ^ Adenauei^r o n l i i an
vanha mies hallituksen päämiehek
si4 Silloin sanottiin — kuten vielä­k
i n väitetään - r - että Adenauer on
"päätänsä yläpuoleUaV kaikista toi­sista
saksalaisistai vaikka hän e i eh­kä
olisikaan enää parhaassa mie-huusiässä.
Mutta kun vaalit o l i saatu onnelli­sesti
pois päiväjärjestyksestä j a pit­kätukkaisia
valitsijoita oli jälleen
Näiden !,#iirien' sydänjuuria j ja nen j o ennen ukon lopullista knfflfr.j
munaskuita k a r m i i ajatus,: että koko
jymäytetty-Adenauerin suurilla v o i ­m
i l l a ' j a lahjoma sekä muulla ho
lynpölyllä; n i i n silloin alkoi koko
Länsi-Saksassa "arvausälpailu" s i i ­tä
kuka tulee tämän vastasyntyneen
halUtuspienokaisen perilliseksi?
Länsi-Saksalaisia porvareita ja
Wall Streetin miijoneereja ilahdut­taa
se tosiseikka, että heidän käy­tettävissään
on sellainen valitsijain
hurmnri kuin sxa. kansleri Adenau­er.
Mutta näitä samoja pihrejä huo­lestuttaa
painajaisunen tavoin a^a-tiis
siitä, että mitä tapahtuu k u n tä­mä
vapha salonkileijona lopettaa
maallisen vaelluksensa j a l y ö poliit­tiset
kintaansa pöytään tai tapah­tuuko
se nyt, päinvastaisessa järjes­tyksessä?
, '
Länsi Saksassa ei- ole toista herraa
eikä; närrM j o k a voisi; nousta Ade­nauerin
paikalle.
Länsi-Saksassa ei tietenkään ole
harrastettu mitään yksilöpalvontaa
— eikä sellainen, demokraattiseen
järjestelmään sovikaan : — mutta
j o l l a k i n tavalla on, v a i n kehittynyt
tilanne,: missä koko. Länsi'^aksa a l ­kaa:
j a loppuu kansleri Ad^naueris
ta.
Mutta k u n "yleisenä käsi^ksenä
on, etiei Adenauer ole koko virka­kautta,
e l i neljää vuotta vkanslerip
"pukillaV, kuten, yllämainittu k i r ­jeenvaihtaja
nyt selittää, n i i n siltä
varalta oh ruvettu etsimään peril­listä
-tälle- vastasyntyneelle- vanhalle
suuruudelle.
* Niinpä on ruvettu katselemaan^
että kenestä saataisiin sellainen Va^
rakansijeii;: että h i e s t ä voitaisiin
tehdä rntftt %uuruus- javnapa» jphka
ympärillä koko muunmaäHman p i ­tää
pyöriä.
Ehdokkaita on kuulema tähän va­rakanslerin
virkaan monta. Ja eh­dokkaista...
mainitaan nimeltäkin
Länsi-Saksan nykyinen 60-vuatias
talousministeri Ludwig E r h a r d ja
41-vuotias sotaministeri Frähz Josef
Strau5.:l^en lisäksi sanotaan, .et­tä
siellä Jossakin alemmalla por-taaUa
saattaa oUa vielä muitakin; n -
SL ''mhstäilhevoäa"^ j o i s i t v o i d a^
leipoa^ijSjlenaueritt k r n u n m i ^ ^
maa.
No, onnea j a menestystä yaio!^^
ninkaideh tekijöille sekä y^sta^f^^^
neen. lapsen perijän - etsijöille.!;; *
Muuten- sivumennen sanoen?^
kansleri Adenauer, jonka vaalilta»^;
panja leimattiin sosialidemokraa^i
tien toimesta " H i U e r i n myrskyjo*|
kojen taktiikkaa" muistuttaya^iy
sanoi ,hpti vaalien- jälkeen, cöl.
"Länsi-Saksan ulkopolitukka taW;
olemaan vaalien johdosta tUfvalBj
sena penisklvenä NATOn obielni*;_
le." . |:
Mutta Torpnto Daily Starin
nut huomioitsija, Robert N i d ^ );
tiedoitti vaalien jälkeen l e b d e l l^
B.Pnnista> että länsi-saksalaisten "^^^^^^^
- l i t s i j a i n - mielessä oli paljon en^J^
män talousasiat kuin ulkopoliitus^ji
kysymykset j a muut seikat", r j .
Siinä on kaksi vastakkaista gP
tusta - Länsi-Saksan vaalitnlostor
Merkityksestä'— j a selvästikään»
molemmat eivät v o i olla totta-^'-t
Allekiqoittanut Puolestaan . o j ^
puvainen 'uskomaan canadalfflS^i'
huomioitsijan tilanne arviota^^j*
epäflfemään poliittiseksi baihatlä^
si sitä, mitä yhä avoimennmn-w»J.
makeinoihin luottava kansion
haher pauhaa. Mntta_ perästä B»*,
luu, sanoo torventekijä. ^ _t,!
; Toivokaamme nyt koitenfan
teisesti, että perillinen l o y ö ^ ^
le-vastasyntyneelle vanhalle heö»^
sunniudelle. - r Känsäkoura. -^-.-JT