1964-12-17-10 |
Previous | 10 of 34 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 15 p. — Tucsday, Dec; 15, 1964 INDEPENDENT LABOR ORGAN Eslablishcd Nov. 6. 1917 VAPAUS ( L I B E R T Y ) Edltor: W. Eklund \ - ^ Manager: E. Suksi Telephone; Ofilce and-.Sditorial 674-4i:'j4 Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-102-Ehn St. West, Sudbmy. Ontario. Canada. Mailing addreas: Box 69 Adverlising rntes upon application. translations free of chargc. Authorized as second class mailby the Post Office Etepartment, Ottawa, ' and for paynjent of postage i n cashi CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS Canadassa: 1 vk. TILAUSHINNAT J.OO. 6 kk. $4.75 USA:5sa 1 vk $10.00 6 kk. $5.26 3 kk. ,2.75 Suomessa: 1 vk. 19.50 6. kk.. 5.7^ Joulu jublistai jalom Malidollisosti otsikossa löisfcUuVirko^untuiieo nykytilanteessa joistakin liiemanteoanäisellä. M u l t a joulu a n taa sittenkin pitkän pimeän-vaihtuessa vähitellen piteneviin p a l v i in erittäin tervetulleen lepo- j a virkistyshetken raskaan työn raatajille, j o i l l a on aivan l i i an vähän mahdollisuuksia rentoutumiseen ja ilonpitoon puhumattakaan nyt siitä olUi iangettaisiin "ylensyömisen j a - j u o m i s e n syntiin", • n Joulutunnelman vallitessa heitetään kuitenkin hetkeksi pois huomispäivän huolet ja eletään, tosin mahdollisuuksien ja varojen mukaan, 'hyvän tahdon" hengessä. Jouluna •Ttluistamme rakkaimpiammc ja läheisiä ystäviämme pikku-l a h j o i l la ja muilla huomaavaisuudenosoituksilla sekä odotamme — niin vaatimattomia kuin tällaisissa asioissa y r i tämme ollakin. — että " j o k u " muistaisi meitäkin. A i n a emme ole olleet jouluisin siinä tilassa että olisimme hyvällä omanr.tunnolla voineet kiitellä hallilustammp Mutta mitä miellyttävämpää on tänä jouluna t c d e l a . c t ta l i i t t o h a l l i t u s on pitänyt Canadan kansan ja koko iiimiskun-nan puolta vasUistamalla melko johdonmukaisesti yhdysvaJ-talaisla multilateraalisen ydina.selaivaslon perustamisehdo-tusta. Ilomielin lervchdimme sitäkin, että liittohallitus sai lopulta riittävästi ryhtiä j a tahdonlujuutta ajaak.seen ma:il-lemmc tärkeän lippukysymyksen ratkaisupisteeseen. Tällai^ sista asioista voimme tänä jouluna iloita ja samalla onnitella hallitustamme. Valitettavasti hallituksen "joululahjojen" joukos.sa o n paljon myös samanlaisia *'eväitä", kuin oli se kivi, minkä Seppo Ilmarisen emäntä kätki Kullervon leipään, l l a l l i - tusministent ovat tarponeet skandaalista toiseen cli Banksin tapauksesta väilctlyyn lahjus- ja kiristysyritykseen luiu-mausainejutussa sekä sitä seuranneeseen, niin on väitelty sekaantumiseen suuren huonekaluliikkeen konkurssijutussa V a i k k a hallitus on hieman sievistellyt j a lieventänytkin syrjintää kansalaisoikeuksien myöntämisen yhteydessä, mitä me: ..teiJvchdimme.oikeaan suuntaan .otettuna mutta vielä riiliä-mättömänä askeleena, niin valtiovallan johdolla ja veronmaksajain varoilla kehitellään j u u r i nyt, ikäänkum joululahj a k s i , uutta poliittista'syrjinljikampanjaa' laajoja kansalaispiirejä vastaan maamme satävuotisjuJilien valmistelun nimissä. •• >'••«' Jotakin on tehty, sekin myönnettäköön, kroönilliseksi kehittyneen työttömyystilanteen huojentamiseksi, mutta työttömien määrä on ehdottomasti liian .suuri niin kauan kuin yksikin, työhön kykenevä j a -haluava mies tai nainen joutuu olemaan vastoin omaa tahtoaan työttömänä! Tosiasia onkin, •'Aettä v a i k k a työtätekevät iloitsevat kaikista .sosiaalisista saavutuksista, mitä suurpääomaa edu.slavalta hallitukselta saadaan, samalla kertaa muistetaan joulunakin, että ainoass a a n työläisten, farmarien j a muiden pikkueläjäin joukko-painostuksen avulla voidaan pitää edistyksen rattaita edelleen käynnis.sä ja huolehtia siitä, että meillä on .seuraavanak i n jouluna jotakin kättämi-sen aihetta halliluk.scn edesotta-' mistcn liimoilta. Kansainvähscsli kaLsoen tämä joulu on toiveita herättävä, vaikka poliitti-selJe taivaalle o n k i n kerääntynyt melko uhkaavia ukkospilviä, kuten esimerkiksi Kongon ja Etelä- Viefnamin pahf-nov^L.iilantcct, Y K : l a uhkaava finanssikiista jne. Rauhan viholliset eivät ole ilmeisestikään luopuneet paheellisista aikeistaan, mutta siitäkin huolimaltai voimme suureksi iloksemme todeta, että kansainvälinen jähnily.stilanne on lauhtunut edelliseen jouluun verraten, ja että edes.sämme on mahdollisuus, to.sin vain mahdollisuus, multa kuitenkin sfcllainen rauhanasian uusille voitoille. Nyt on kuitenkin joulu, ja joulun tunnus on "maas.sa rauha j a ihmisten kesken hyvä tahto". Vaikka työväenliike ja erikoisesti työväen sanomalehdet ovat taistelevia laitoksia joi.den koko olemassaolon perustana on toiminta köyhyyden ja puutteen .sekä yhteiskunnallisen vääryyden poistamiseksi seka. valoi.samman Ja vauraamman huomisen saavuttamiseksi n i i n rauhan asia.ssa työväenliike ikäänkuin sulaa yhteisessä suuressa päiimäärässä, k a i k k i i n hyväntahdonihmi.^iin. Työväeniiikettä ja siinä yhteyde.s.sä työväen sanomalehtiä, kuten Vapauttakin, on toisinaan .syytetty "liiallisesta a i - -neellisuuden" paivonnasla; että työväenliikettä kiinnostaa "muka vain ihmi.sten aineellinen hyvinvointi eikä lainkaan hcnki.sel tarpeet. Tämä ei tietenkään pidä lainkaan paikkaansa, vaikka omilla kirjoituk-sillamme ja puheillamme olisimme joskus jätläncel takaportteja tällaisen moitteen esittämiselle. Työväenliikkeen ihanteena ja tavoitteena on ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttäminen' n i i n aineellisesti kuin henki-scstikin. Tässä ;mielessä lyöväenliikkeennM«}ielu'v; jo.'; niin saamme sanoa, l i i t t y y hyvin lähejscsti joultrjuhlan tavoittoi-' s i in lähentämällä ihmi.slä ihmiseen J a auttamalla ihmislerr kef>kinäi.siä suhteita enti.slä paremmiksi J a entistä oikeuden-' mukaisemmiksi, ta.sa-arvoisuuden-pohjalla.- Tässä mielessä toivotamme Canadan kaikille suomalaisille, ja erikoi-sosti lehtemme lukijakunnalle sekä maamme k a i k i l l e rauhanystäville hyvää joulua sckä-rauhanomaista uutta vuotta. : , '^Suoraan hevosen suusta" . • « . , • • • . • • Alkuperäisessä, eli englanninkielisessä muodossa otsikoksemme lainatulla ".suoraan hevosen suusla'Mausunnolla l a r - k/>itctaan sitä, että joku on lausunut kaunistelemattoman totuuden joko siitä tai tuosta asiasta. ' N y i meidän täytyy myöntää, että Kongon tilanteesta s a a l i in muutama päivä sitten selostus "suoraan hevo.sen suust a " , ja että tämän kaunistelemattoman totuuden esittäjä ei ollut sen suurempi eikä pienempi silmänteke.vä kuin Moise Tshombe. C Kuten tiedetään, afrikkalaismaat, j o i ta tufcce tässä asiassa maailman yleinen mielipide, ovat Y K n turvallisuusncu- S Y N T Y M Ä ^ P Ä I V I Ä ! John Saikkonen, VVlilIcflsh. Onl., " » » k l i n araBimaailnian hoip^Mcoii. Sudan, on erilainen Tel Aviv. — Sudnnin viimeisimmät tapahtumat ovat varmnfitl tie-rättänect monissa hUmmästystä. On-hnn maan tähänastinen johtap| kenraali Ibrahim' Abboud os'al'hstunt»t täyttää .iocliipäivänä. joulukuun 25 pnä, 81 vuotta. Verner Saniio Wunup, Ont.. täyt' tää tiipaninpäivänä, ' joqlukuun 26 pnä, 80 viiotta. • " Fihiä Lind, Eckville, Alta, täyttää tapaninpäivänä, joulukuun 2G pnä, 80 vuotta. < : ,Yli(ly'n"i<'' sukp):ii3ten t u t t u - vain onnentoivotuksiin. ja KOIUAMAISTA Viime viikolla tiodoitettiin Pem-brokcsta. että eräs 38-vuotias '.nies oli tuomittu kolmeksi kuukauileksi vankeuteen koiran hirttiiiui.sestäi jonca teon tuomion laufiettanut tuomari kuvasi "kauheaksi ja epä inhimilliseksi". Ei ole vielä ehtinyt maapallo kjer-rää ra'aansa auri:ij;on ympäri kiih takaan kertaa sen jälkeen kun !ä hellä Kapuskasinnia sijaitsevalla Keesoriii sivuradalla ammuttiin rikkurien toimesta kolme lakkolaista kuoliaaksi, .loillekin py.s-.symieliil-lekin annetliiii tuomio, mutta ei miehen ;mipiiinises'a vaan aseen kanla.nisesta luvattomalla paikalla Tuomio kiiiilui $100.00 sakkoa! Näyttää silta, että täällä kaikkien inah(l'}i!isiiiiksien maassa annetaan kovempi tuomio koiran hirUämisc-s. tä kuin ihmi.sen tapramisesta. Mutia toivottavasti tähän tii(Mniojärje.s- 'elmaän saadaan jonkinlaisia pnan-n i i k s i a lähitulevaisuudessa, siliä j aniulom inaamme joutuu koirien puoliiect, jöukkojärjcstöt ja vapaiden ammattien harjoittajien yhdistykset. Rautatieläisien ammattilik ton aloitteesta järjestetty yleislakko laajeni nopeasti ja veti mukaaii-^^ sa myös virkamiehet ja henkisen t.vön tekijät, vieläpä radiokuulutta-jatkin jättivät työnsä. Lakko ja mielenosoitukset eristivät sotiIasjun< tan Ja n i in oli kenraali Abboudin pakko neuvotella ja loppujen lopuksi tehdä sopimus Yhdisfyneen kansallisen rintaman edustajien kanssa. Sudanin työväenluokan voima heijastui myös uudessa kokoomushaUi-tuksessa jonka johdossa on Seri-e el-Kh;itim Khalifa. Hallituksessa on mukana kommunisti, Muhammed Ahmed Mahjub, sosiaaliministerinii: on ammattiliiton edustaja ja lisäk.si kaksi muuta mini.stcriä on lähellä kommunistista puoluetta. Uusi hallitus lopetti nopeasti poikkeustilan, a.set ti vuoden 1056 i:eiustuslain jälleen voimaan, vapautti poliitti.set kul- ^ ' ' " t i i l J-' ilmoitti järjestävänsä parlamenttivaalit viimeistään ensi maaliskuussa. Se aloitti myös maan vaikeiden taloudellisten ja sosiaalisien ongelmien .selvittämisen, kun ilmeni,, että .sotilaspiirit valmistelevat vasiavallankumousla. Täs.sä vaihee.ssa osoitti demokraattinen kan.sanrinlama iälleen voimansa. Se.esitti radion välityksellä kehotuksen kan.salle, mielenosoittajien joukot täyttivät kadut ja kenraali Abboudin, sotilasdiktatuurin v i i - fercn.sseihin j a allekirjoittanut muiden mukana niiden imperialismin-vastaLset päätöslauselmat. Aivan äskettäin hän osallistui iiittoutumat-; tömjen maiden konferenssiin: Kairossa. Ja nyt ovat mielcnosbituksel pakottaneet hänet eroamaan.. On totta, että kenraali Abboud on vuodesta ,1958 lähtien ollut maa.ssa sotilasdiktatuurin johtajana. Mielenosoittajat .ovat. vaatineet demok-ji- aattisia vapauksia, kelvoltoman lelintason parantamista. Mutta loi-i. saalta sotilashallituksia ja heikko ' laioudeilinen tilanne on eräi.ssä muissakin aiabimais.sa. ' • • . , . . . • • • • » „• Osoittautuu jälleen kerran, että kaikkia maita, eipä edes kaikkia, a-rabimaita voida sulloa samaan kaavaan. Historiallinen kehitys ei je kaikkialla .samaan tahtiin. Sudanissa on jo monien vuosien ajan ollut olema.ssa jäijesiäytynyt työväestö. Sitä on saatettu painostaa, multa .se on ollut kuitenkin oiemassa la tämä on tekijä, jonka suhteen Sudan poikkeaa monista m u i s t a a-rabimaista. ^ Jo 1930-luvulla Sudanin työläiset pakottivat brittiläisen siirtomaahallinnon tunnustamaan heidän oikeutensa ja säätämään määrät vn tvövä-, . ensuojelulain. Vasemmistolaiset.,Jäännöksen maan hallinno-s-jotka toisen inaailinaiisudan aikana palvelivat briltiläise.ssä armeijassa tapasivat Khartumi.ssa, Sudanin kaupungissa, varsin paljon komniu nisteja, ja jo silloin ilmestyi siid laisten mainio aikakauslehti linului- Mitä muut sanovat miöksi. - Siitä ann»)ut selostukset osoittavat, eitä vaikka uusi siviilihallitus on nopeassa tahdissa ryhtynyt- tasoittaroaan Sudanin etelä-ja pohjoisosien välistä juopaa, tarjoaa eteläisten maakuntien jälkeenjääneisyys vielä maaperää hallituk- le senvastaiselle lietsonnalle. NiinpiI sunnuntainakin mielenosoi,tuksien puhkeaj(nfsen: välittömänä ^syyhä joli vain i^p.iin eteläosisl;i saajpuyaii Ifsri-tokoneeh nvyöhäslyminen. Tätä käytettiin provokaationa, jonka t u loksena 23 ihmisen ilmoitetaan saa-uecjh surman^, j a mi }i^avoiltij- . 'Pbliisil i i » ; s o W * a i i ipalai/tti MUTTA KOTIVÄELLE VEISATAAK'"JtAUUA MAASSA ncen. kuitenkin järjestyltsen nopea.sti ja ,1 _ NLri M A A S E U D U L L A rakennustoiminta on ennennäkemättömän .sunrta.- Vation-< ja kollektiivi-hallitus on ryhtynyt_eilkolstoimen piteisiin järjesilj-ksen säilyttämii^eksi koko maassa. Levottomuudet eivät i-j™ myöntäneet'tänä_ vuonna olekaan tässä vaiheessa uusiutuneet. 7 b i l j a r d i a ruplaa rakcnnustoi- Libanonissa Beirutissa ilmestyvä < mintaan. Yhdeksän viime kuukau- Ash-Shaub-lehti leimaa Khartumin iden aikana on rakennettu myllyjä, levottomuudet imperialistien salalii- 'viljasäiliöitä sekä karjasuojia 3 mil-toksi siviilihallitusta vastaan. i Joonaa päätä varten. Washuig(on. — Pysyteltyään ainakin kolme kuukautta pois PobjoiS;!: Vietnamin vesiltä. Yhdysvaltain laivasto aikoo lähettää lähitulevaisuu-s' dessa sotalaivojaan Tonkinin lahdelle. - >' Tarkoituksena on kokeilla kommunistien vastatoimenpiteitä: merk-. keihin, että Yhdysvallat voi laajentaa sotaa Pohjois-Vietnamin alueöl- . . . Thomas B. Ross, Toronto; Daily Starin kirjeenvaihtaja, jouluk 15.p. { e |, , KUNNIAN.OSOITUS SJSfi^l ; j i i ^ ^ L - f C i p n Gebrge Meanya kiitettiin 'pelottomaksi taistelijaksi ^'dmmuhistista' vaikutusvaltaa vastaan työväenliikkeessä? kun hän sai kunniatohtorin tittelin . . . Inoa-,Collegessa, J j e y . J U ) ^ N. Yj — A F L — C I O News niarraskuun 28 p. 1964. J; iiiniiii!iiiiiiiiiii|iiiifli|iiini|i^iuiiniiiu •'-r NEUVOSTOLIITON RAKENi NUSTEOLLISUUS ei j u i i n e i A l i^ eikä .romahduksia.' Erityisen ripeäs*' i i kehittyy- rautabetohielementtejq valmistava teollisuus. RautabetoniJ teollisuudenii alalla Neuvostoliittq on jo ohittanut USAh Ranskani Englannin .ja Länsi-Saksan yht^seh tuotannon! r I: Ka'cvi Kilpi: 1 1": ' J I » - I •I I I i i Ivan Mäiski lienee v. 1951 kuol- ningas Beaverbrookin kanssa, lapaa | sivut, joihin hänen lausunton^s^fja« leen Maksim Litvinovin kan.s.sa neu-i Lloyd Georgen, osollistuu Lontoon J mielipiteensä perustuvat, vostodiplomaattien piirin värik-i korkeimpien seurapiirien i l l a l l i s i l le käimpiä hahmoja. Mäiski .syntyi v. j jne. Kaikesta tällaisesta olemme 1884. Hän oli mukana jo vuoden j.^aaneet lukea vaikka kuinka paljon HK)5 lapahtumi.s.sa ja joutui maan-1 aikai.semmin. Mutta en.simmäisen .sa, oli oakko erota. An lietvsti väärin kuvitella, että . .. „ . . . . . . ..1. , , ... , Kansallinen r.nt.una ja sen hallitus , ' : ! ' ^ « « " .»^ vuodeksi llmei.sesti kerran m.sta kertoo neuvostodiplo-f Kustantaja, moskovalainen " E^ distys' tiedustelee kirjan viimeiset' lä lehdellä lukijan mielipidettä pat| noususta ja suomennoksen laadusta! Kirjan painoasu kestää vertailun, 1" e.vät'enäh kohtaisi miliiän vasta.in-' "^'"^ "^^"'"J^o^^' y^''*"'/» vuodet o-1 .«aatti näkökulma on kokonaan uu-|„„ aivan Iloista luokkaa kuin vieli ." Itaa, Ky.vmvsvallankumouk.sellisen'^-«'t^^'" tulevan d.pio-; si. yllättävä. j muutamia vuosi sitten julkaistu^ i ' " " - ' m;i.-iiin f h i i u a n t i f n <:iiiint:i.-i M:iic:ki i siiiiii-in mieleukunto «'ohdi.stuu • jjj.yypgj^|jjj.jjjj Irja Lindroosid nousun jatkuvasta kehitykse.stä, jon- " , , ,. i , ... ! ryhtyi työskentelemään ulkomaan-: mm-aiiiir. vv^uioi .syiiki fjvmmiinnei .nniiei .ini a- ijia- ini i on vv-..iii ' k a_ tulisi joh.t.a a .svv. a.lle.ka.yv. im. yh. a- s/i .a i.n•' k,ra nsankomi..s sari.a ati.ssa (u, l,- i Suurin kuitenkin kommunistit olleet voimakkaan rautatieläisten ainmatt niiton johdo.ssa. l o i sm kuin esimerkiksi K^yptissä, j o l i l i Sudanissa kansallista va|)Jmtiis-iiiketta työväenluokka .Sun ;,ioit-' ^«""•'•'•u*'**^''^*'" I teiskunnallisiin muutoksiin asti, ratkeaa kansallisen rintaman erilaisten voimien keskinai.se.ssä taistelussa. ; Tämän lisiiksi asiaan vaikuttavat muutokset koko tapahtumaketjun Jsuomenrios on sujuvaa; vaikkakin kuvaukseen, jossa .selostetaan Neur I j^gj^us sanakäänteiltä?n hieman yl| .koministeriö.s.sä). NNecuuvvoosstloolliiiitioonn vv-oossttooliiiiitioonn eeppaäitooiivvooii..ssiiaa pP yy r^kKiimmyykK--1 i jg^jgygg^' 'Li.isi«äski,s«i; «siiilllreiinn «täänllööiinn ttaäii Helsingin lähettiläänä hän toimi v. siä saada aik aan liitto Ranskan J»* jj-yg sanan, jota ei ainakaan meikäj 1929—1932. Viimeks.' mainittuna i Englannin kanssa yhä selvemmäksi }jgjj.gj.gg suomenkielessä vuonna hänet s i i r i e u i i n yhteer tuunalaisimmista ulkomaanedustus- _ -.. , .. Kun laman Kansankulttuurin käyMä[ ,>n va.s-1 o.soittauluvaa Saksan militarismin • sc ei pahemmin h ä i r i t s et Justus-; nousua vastaan. Tätä tapahtumasar-' (Valtaan, k u n n i u l e i i l o p e t t a m i s e s ta I a n n e t a a n l i n n a l i i o m i o i t a la i h i t i i s ia I sa:i l i s l i h n o i i i v a i n n i e n i l l ä . s ; ' k ko j t u o m i o i l l a . — S a t i i p e k k a . K P A I L V I T A V A A —- S;iiraaiihi)itaja, rakastan teitä. Haluan jäädä tänne enkä halua tul-j la terveeksi. I — Tuskinpa te terveJidyttekään, I sillä myös-tohtorr Nykyrincn on rakastunut minuun . . . .si samalla siiheiiasiiscujep:lti>irkrai kokeiniikset ahtav.-il tälle maalle eri .sen ajaluk.sen Sudanin liittämisestä i loiset mahdollisuudet verrattuna uiolloin yha Mela nionarktstiseen | k e h i t t y ä no KKyptiin. • • ipcasti eteenpäin. .^udaii itsenäistyi , vuonna l!>5li. i n i i U a ;maan johtoon, nousi tuantu-eiKuys^ a i>;iiuu I . . . .," , jvalla. joka jak.saa kiinnostaa kirjan;maan. tuhotuksi.,. Ja ;aalto, joka kuitenkin ja. e . i l l i s i l - ^^^^i^j^^^^ijaa ehkä vain puolivä- E.ikoi.sen miellyttävä vo.sto.s.sa .syyttäneet, että Bcliiia ja Yhdysvallat tekaisivat jutun • 'vankien pelaslami.sosta'' ja muista inhimillisistä tavoitteista saadakseen jonkinlaisen oikeutuksen Kongon sisäisiin a.si-oih: n .sekaantumiselle, jonka todellisena ja perimmäisenä tarkoituksena oli kukistaa asevoimin Konj^on- kapinalliset ja pyslyltaaTshombcn valta Stan muk-sellinen halUtu.s, jonka kfMnen (o vuonna 19.'"»8 luuultm avoimeksi .sotila-sdiktaUiuriksi. Sen yrityksistä huolimatta ei kansalli.st}iy,-,pi^u-^ pääkaupungissa v tusrintamaa ja .sen merkityspä'Sjiatu-"""'"'"^ jälleen mis.sään . vaiheessa. tyytymättömyys kasvoi, kun Abbou din hallitus, ei toimeenpannut ainoatakaan yhteisk.iinnallist:> iiudistns-' ta. Sudanis.sa oh ratkaisematta maareformi; teollisuutta olisi pitänyt, perustaa, maa olisi pitä-j nyt irroittaa imperialismille piyö-.j tamielLsestä suuntauksesta. Li-1 sätekijänä oli vielä se. et-1 tä.muutenkin alhainen elintaso l.is- j ki edelleen ja kaikista näistä teki-j • Sen jälkeen kun kiijeenvaihta-iamine 011 kii ioittanut edeiläolevaii; katsauksen Sudanin viime kuukau-1'^'"^'"'''^ ^ ; mian jä.sen. akateemikko. aikoinaan paljon kii^!clty ja yhä vie- • ;<atsella tOLsen maailmansodan al| Diplomaattien muistelmat eroavat läkin ke.skustelun ja väittelyn koh- kamiseeiv iOhlamitta tapahtjHnasar, toisistaan hvvinkin paljon. Länti.s- ieek.si joutuva Neuvostoliiton j^i Uit- Moskovan silmin - lannest^ ten d.plcmaättien muistelmat tuovat', !erin välirteii ilopimus saa Mäiskin pämhan vastaavaa kirjallisuutta on usein mieleen sipsuttelevat ranska- kuvaaman;» loosisen .sclitykson.sä • laiset askelet Ja ovat täynnä tyhjän-1 iNeuvo.stoliitolla ei Oilut. valinnan '• Toisaalta Neuvosto-!.varaa; se tarvitsi aikaa • jos- se aikoi liiton puolella — niitä tosin on j u l - i saada a.sevoiman.sa seliaiseen kiin ie,, t^ipahtumiin. Icymiih^^ . • ^ " • k a i s t u hämmästyttävän vähän - oi- toon. että odoteUaMs.sa oleva Sak-iikko sitten ^un-. jävkän ja kuivan asiallisia ta- Isan hyökkäj-s pystyttäisiin torju-levottomuuk. sienl . l • - liin asti. .Mäiskin muistelmat ovat lavan vaikutuksen i'an ja luotet-tekee se, että Suomi-Seuran joulutervehdys toista maata Ne ovat virkistäviä, i Mai.ski tiedemiehen tukkuudella on sujuvalla tyylillä kirjoitettuja, epä-: aIaviitois.sa ilmoittanut ne englan- .sovinnaisia ja kuitenkin tiukasti a l i e l s i n k i . — (Suomi-.Seura) Vundrn suurimman juhlan jälleen lahe.styessä rientävät ajatukset .Suomesta kaukana olevien l e y v i l l e e n j a m u u a l l e , m i h i n Jöistä j o h t u i , että.-Vhboudiii hallitus | omaisten, sukulaisten ja'ystävien hauen palkka-solurinsa eivät pää.sscet ilman belf,'ialaisten ja yhdysvaltalaisten apua. Puhue.s.saan nyt. tarkemmin sanoen joulukuun 14 pnä, M y n - ehenissä, Länsi-Saksassa, mr. T.shombe sanoi voitonriemuisena, että "Kongon kapina on lyöty" ( A P n uulistieto) ja edelleen saman lähteen mukaan: " K a k s i kuukautta sitten kom-muni. slikapinalliset kontrolloivat kaksi kolmannesta Kongon alueista . . . M u t t a nyt on kapinallisten voimat miltei kolhonaan hävitetty Ja. kapinajohtajat o\'at paenneet . . Tä.ssä on siis Tshomben sanonnan mukaan summien summa Stanleyvilleen suoritetun solilasoperation tuloksista. Ja puheitten, ? kauneimpien-kin seilai.sten, mittana on käytännölliset tulokset. Mikäli taas on kysymys Kongon kapinallisten miltei "täy-delliseslä hävittämisestä", hiin siinä suhlees.sa taitaa Moise T.shombe iloita ennenaikaisesti. Tunnettu tosiasiahan on, että "ei kannettu vesi kaivo.ssa P.ysy" eikä l i i o in kestä ulkopuolisten imperialistien pistinten varassa Jstuva nukkehallitus kansanjoukkojen painella sen paremmin Kongo.ssa kuin muuallakaan. — M u l t a T.<<homben oma kurja ura näyttää olevan melko hei-koLssa kantimissa. Tosiasia.ssa näyttää, että belgialais-amerik-kalaiset imperialistit ovat jo valmiina heittämään renkin.sä sikojen ruoaksi .sanoen "Mauri on lyön.sä' tehnyt. Mauri saa nyi mennä." Todistuksiako? Y K n turvallisuusneuvoston kokoukse.s.sa antoi Belgian ulkominLsteri Paul Henri-$paak eitä Yhdy.s-vallain Y K n päävaltuutettu Adlai Sleven.son avoimen vili-jeen siitä, että he molemmat ovat valmiina suostumaan mr T.shombeh sivuuttamiseen hal-lituspukilta. Jos Y K n Jä.sen-maat saadaan sillä perusteella rauhoitetuksi Stanleyvillen so-lilasoperatiosla! • tuli vihatuksi. Erikoinen tilanne kehittyi Etelä- Sudani.ssa. jota h:illitus laiminlöi täydellisesti. Siellii inonnn neekeriheimoihin kuuluva väestö, määrältään 3,3 miljoonaa, eli kaksinkertaisen painostuk.sen alaisena. Etelän levottomuus johtikin sitten hallituksen aseman järkkymiseen. Etelä-sudanilaisten vaatimuk.set saivat tehokasta tukea iiäävaestOn edistyksellisen osan taholta. KANSANNOUSU Porvarillinen lehdistö antoi liian suuren merkityksen ylioppilaiden kokoukselle hallituksen kiikisliiinis la edeltäneinä päivillä. Kuitenkih jo tätä ennen oli kansannousu huo lelli.sesti ja laajasti vjilmistellu. Kansalliset, demokraattiset voim.it olivat vihdoinkin yhtyneet Sudanin kommunistisen puolueen ehdotuk seen ja muodostaneet kansallisen yhtenäLsyysrintaman. Tämä rintama käsitti perinteelliset poliittiset siassa pysyviä. Kuu useimmis.samuistelmi.ssa yksityiset ihmiset pyritään esittämään! etualalla taustanaan suuret tapah-1 Uimat menettelee Mäiski täsmäl-; leen päinvastoin. Suuret tapahtu- \ mat ovat etualalla ja niiden pyörtci-• i siin Mäiski liittää terävästi tehtyjä tilaiset amerikkalaisot ranskalaiset jja neuvostoliittolaiset asiakirjat ja vaikka kuinka paljon — tekee ns, hyvän kaupan hankkiessaan tepkscrt utalukcmisekseen : ,, . 1 Olisi muiilcn' jännittävää' ^aad4 lukea Maislup; j^iuistelmat häneij Helsingin-kaudeltiaan.^ Tietysti tääb lä jotkut 'isänmaalliset" paral}taisi| vat, mutta suurin osa JcansaaoHne iaksaisi rauhallisesti ja uteliaast{ lukea Mäiskin tapaisen : älySHri diplomaatin ja kirjailijan huomioit* — kriitillisrakin — mciiaän? maasj-tamme. • "NATSIRIKOKSET EIVÄt VOI VANHENTUA" pariin. Toisaalla mioilämraeläm-j huomioita ihmisistä, yksilöistä niittää tietoisuus siitä, että niyos siirtolaisten ajatukset juuri joulun aikana liikkuvat tavallista enemmän kotimaassa . ja siellä lapsena vietettyjen joulujen pa-rissa. Suomi-Seuran johtokunta Ja seuran työntekijät ovat ilolla voineet, todeta siirtosuomalais-ten yhteyksien kotimaahan päin kuluvankin vuoden aikana monin tavoin entisestään lujittuneen samalla kun toivotamme k a i k i l le ulkomailla asuville heimomme jäsenille siunauksellista joulua, haluamme kiittää hyvästä yhteiv tyitstä vuoden IfMM aikana ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle. ilelsin;iissä joulukuun 12 pnä • mi S i ; O M I S E U K A r.y. Tauri Aaltio Toiminnanjohtaja Samalla kun ei voi olla huomaa- B e r l i i n i . — r Maailman rauhanneuvoston puhemiehistön kokouksessa, matta kirjoittajan hienoista, rivien | joka mm. teki päätök.sen maailman välistä huokuvaa ivalli.suutta englan-! rauhankokouksen järjestämisestä tilaisten ennakkoluuloja Ja iniperi-lHelsingissä ensi heinäkuussa, hyväk-um- henkeä vastaan, ei myöskään voi olla havaitscmatt.i, että Mäiski vilpittömästi piti Englannin kansa.sta syttiin useita yksityisiä päätöslausel- •mia. : Niinpä puhemiehistö hyväksyi j a kunnioitti sen perinteellisiä eng- vastustavat lausunnot mm. NATOn monenkeskisen ydinaselaivaston muodo.stamise.sta sekä Saksan liitto-lantilaisia tapoja. Mäiski on epäilemättä ensimmäisen luokan diplo-laatti. I tasavallan hallituksen aikeista julis- Kirja.s.sa piirretään tarkkoja ku- j taa kaikki sota- ja natsirikokset ensi via niistä henkilöistä, jolta Mäiski i vuoden toukokuussa vanhentuneik-kymmenen Lontoossa viettämän.sä! .si vuoden aikana kohtasi. Hän tapaa Viimeksimainittua asiaa koske- Churchillin. Chamberlainin. käy vassa päätök.sessään toteaa puhemie- Lonloon ylipormestarin, Lord May- histö, cUä natsi- ja sotariko.sten ju-orin Icut.suilla, jois.sa hänet otetaan listaminen vanhentuneiksi olisi epä-inhillinen teko ja että kaikki vuoden 1933 tamriiikuun 30 päivän jä vuoden 1945 toukokuun 8 päivän välisenä aikana sotarikoksiin syyllistyneet tai niitä edistäneet henkilöt ph asetettavä oikeudelliseen edes^ vastuuseen. vastaan milloin brittiläisen jäätävällä kylmyydellä, milloin lämpimin .suosionosoituksin, aina sen mu^ kaan. minkälaiset ovat Neuvostoliiton ja Englannin suhteet kunakin ajankohtana. Mäiski kuvaa eloi- .sa.sti pitkää keskusteluaan lehtiku- » i . I I I « I I Maail^iidlla on oikeus Vaatia tätä senkin vuoksi, että Länsi-Saksan p ^ rustuslaki '"asettaa kansanoikeutta koskevat normit kansallisten lakieji ja asetusten edelle. f Rauhanneuvoston puhemiehtetB kutsuu kaikkia rauhankomiteoitajji oikeudentuntoisia ihmisiä ilmaisejf maan vastalauseensa Bonnin hali» tukselle mainittujen rikostenl/ifki^- hentumispäätöksenjohdosta.Puh» miehistön istunnon suomalaisina ff sanottajina olivat kansan edustajji Veikko Svinhufvud j a maisterj^^a-jam VirQ-;^uomine*n. * • MAKSUPERUSTE | Lääkäri kysyy virkaveljellään: — Miksi kummassa aina kysyt por tilailtasi, mitä he ovat syöneet i l l a lr liseksi? Eihän se aina ole tarpeerj^ — Tietysti se on tarpeen, hcMfi^ illallisensa perusteella lasken, pab jonko käyntini maksaa. — , —, 1 . PÄIVÄN PAKINA Sellainen on totuus hevosen suusta". suoraan 'UOULU TULLA JOLLOTTÄA ti Noin ylimalkaisesti puhueiryoi-taisiin kaiketi sanoa, että joulu on sitä- vuodenaikaa, Jolloin me kaikin elämme hieman yli varojemme.' •, Toisin sanoen, meille, joiden tulot eivät kuvaannollisesti puhuen tahdo riittää edes olutkolpakon tyhjentämiseen, on kehittymässä kirkkaana kimmeltävän viinan ja liköörien ' maku". Seuraus siitä, kuten hyvästä humalastakin, on hieman epämiellyttävä, eli suolivyön kiristys siksi ajaksi kun si.adaan joulun "ylensyömisestä ja -juomisesta" koituneet laskut mak.setuiksi. Mutta mitäpä tuosta. " K u n joulu on, n i in paista eukko vielä toinenkin silakka", opettaa meille vanha ja viisas suomalainen sananparsi "Syömisestä puheenollen tuntuu siltä, että meille tavallisille pull i a i s i l l e k in on kehittymässä toinenkin "pahe" - 7 - "lipeäkalan tuloilla kalkkunan maku", Jos on lupa edelleen rääkätä alussamainit-tua määritelmää tulojen ja ruokahimojen vertailusta. _^ . AllekirjoittanuI ei lukeudu niihin, jotka halveksuvat lipeäkalaa vain sen vuoksi että .se on lipeäkalaa, eikä edes nuhin, jotka eivät voi silakoista puhuttaessa olla tuntematta iloa siitä, ettei niitä ole kovinkaan usein ruokapöydässämme. Emme liioin tiedä kuinka suosittu lipeäkala on isiemme tuhat-järvien maan työläi.s- ja talonpoi kaisperheillen joulupö,vdä.ssä. Kuutisen vuolta sitten Suomeen tekev mäinme matkakin sattui juhannus-ajaksi ja silloin oli micle.s.sä paljon muita tiedusteltavia asioi l ; i ' j a niinmuodoin jäi runoilijain ylistyksen kohteeksi joutunut Jouluateria kokonaan sivuseikaksi. Mutta tässä päivänä muutamana huomasimme aina valppaasti maailman kehitystä .seuraavista Suo-men työvaenlehdistä uutisticdon. missä kerrottiin, että -kalkkuna tulee yhä yleisemmäksi ruotsalaiseen jouluateriaan " Tältä . polijalta, nimilj.äin cdi.s-tyksen aik.i'ansaannoksen pohjalta kat.soen rohkenemme epäillä, että lipeäkala menettää .suomalaises.sa-kin joulupöydässä tenhovoimaan- .sa Jotakuinkin samalla tavalla kuin on 1 kadonnut poikaviikarien Ja mik.sei myös tytön tylleröisten ke.skuude^sta "himo" joulukuusen oksasta riippuvaan rusinasilmäi- .seen nisuäijään. Mikäli on puhe mei.stä Canadan suomalaisista, niin ikihyvä lipeä: kala on saanut jo pitkän aikaa tyytyä melko va<itimattomaan paikkaan joulupöydässä. Paljon vielä syödään kansalaistemme keskuudessa sekä "oikeata lipeäkalaa" jota on liotettava ja huuhdeltava j a taas liotettava että tavallista tuoretta turskaa, mikä ei kuulem.T kuitenkaan vastaa lipeäkalan 'larkoitusta", vaikka onkin kaiketi samaa kalaa. Mutta suurelta osalta sen .syönti Johtuu.' joko tottumiik.sen vmmas-la. ja. "tottumus on toinen puoli" ihmisten mieliteoistakin, tai siitä, että haluamme Saada myös 'jotak in helpommin sulavaa" kalkku-nimityksen.; merkitystä sellais^ naan, kysyy inelko varmastL,£tt i 'äiti, eikö 'tänä jouluna 'olbl^a(i kalaa;valkoisen soosin kanssa?" t Niin, ainakin meidän perbeei4- mc kohdalta on lipeäkalan arvb horjunut melkoisesti, mutta siUir"" on melko,(ei aivan) varmaa -f-nan ja muiden liharuokien väliin^- johtukt>dntjSe sitten tottumukses- Emmc usko löytyvän ns. "ke.s- ta tai kalahcrkusta tykkäämisesi^ kinkertaista" ihmistä tai perhettä-mistään muualta kuin tilastomics-ten määritelmistä. Emme liioin rohkene pitää omaa perhettämme minään "keskinkertaisuuden" tyyppinä kansalaistemme keskuu-dcs. sa. Mutta Jutun Jatkoksi voisimme kuitenkin mainita, että meillä syö-diiän ehkä .sen vuoksi kun tykkäämme kalasta yleensä, jouluna "lipeäkalaa". Harvoin, perin harvoin tosin sitä "oikeata", vaan tuoretta tai j.iädylettyä turskjaa valmistettuna valkoisen soosin kans sa kuten 'lipeäkalaa taan. Ja kuten on joskus sattunut, jos ei tällaista lipeäkalaa ole valmistettu, niin Joku perheen jäsenistä, jotka tuskin tietiivät "lipeäkala" c l i molehimista— etta "lipeäkalaa" on valkoisen soosin,kera tenäkin jouluna. I Minkälainen bn kchitysvAifllut kansalaistemme keskuudessa J ^ - leensa tältä.kohdalta, sen t i e t ä v ä t lukijat parhaiten. | Mut|a ol^ mitä tahtoi, nyt oh taas joulu, josta nauttivat o m a l la tavallaattptkkulasten lisäksi niy(|s kaikki ^ViVkuiset lapset". \ 1 .Ta huo/limatta siitä mitä^me i^- sc kukin jouluna syömme, juoiÄ-me ja teemme tai tekemättä jytämme, me toivotamme hausksb valmiste- joulu^ ^9Jk*}lo tämän lehdenlukijoille ja kansalaisillemme yleens^, ne virkaveljet mukaanluiettuinli, joiden kanssa o n vuoden mittaa)) ollut vähäii, crimielfsyyksiäkih. | Känsäkoura. I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus641217 |
Description
Title | 1964-12-17-10 |
OCR text |
S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 15 p. — Tucsday, Dec; 15, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
Eslablishcd Nov. 6. 1917 VAPAUS
( L I B E R T Y )
Edltor: W. Eklund \ - ^ Manager: E. Suksi
Telephone; Ofilce and-.Sditorial 674-4i:'j4
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102-Ehn St. West, Sudbmy. Ontario. Canada.
Mailing addreas: Box 69
Adverlising rntes upon application. translations free of chargc.
Authorized as second class mailby the Post Office Etepartment, Ottawa,
' and for paynjent of postage i n cashi
CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk.
TILAUSHINNAT
J.OO. 6 kk. $4.75 USA:5sa 1 vk $10.00 6 kk. $5.26
3 kk. ,2.75 Suomessa: 1 vk. 19.50 6. kk.. 5.7^
Joulu jublistai jalom
Malidollisosti otsikossa löisfcUuVirko^untuiieo nykytilanteessa
joistakin liiemanteoanäisellä. M u l t a joulu a n taa
sittenkin pitkän pimeän-vaihtuessa vähitellen piteneviin
p a l v i in erittäin tervetulleen lepo- j a virkistyshetken raskaan
työn raatajille, j o i l l a on aivan l i i an vähän mahdollisuuksia
rentoutumiseen ja ilonpitoon puhumattakaan nyt siitä olUi
iangettaisiin "ylensyömisen j a - j u o m i s e n syntiin",
• n Joulutunnelman vallitessa heitetään kuitenkin hetkeksi
pois huomispäivän huolet ja eletään, tosin mahdollisuuksien
ja varojen mukaan, 'hyvän tahdon" hengessä. Jouluna
•Ttluistamme rakkaimpiammc ja läheisiä ystäviämme pikku-l
a h j o i l la ja muilla huomaavaisuudenosoituksilla sekä odotamme
— niin vaatimattomia kuin tällaisissa asioissa y r i tämme
ollakin. — että " j o k u " muistaisi meitäkin.
A i n a emme ole olleet jouluisin siinä tilassa että olisimme
hyvällä omanr.tunnolla voineet kiitellä hallilustammp
Mutta mitä miellyttävämpää on tänä jouluna t c d e l a . c t ta
l i i t t o h a l l i t u s on pitänyt Canadan kansan ja koko iiimiskun-nan
puolta vasUistamalla melko johdonmukaisesti yhdysvaJ-talaisla
multilateraalisen ydina.selaivaslon perustamisehdo-tusta.
Ilomielin lervchdimme sitäkin, että liittohallitus sai
lopulta riittävästi ryhtiä j a tahdonlujuutta ajaak.seen ma:il-lemmc
tärkeän lippukysymyksen ratkaisupisteeseen. Tällai^
sista asioista voimme tänä jouluna iloita ja samalla onnitella
hallitustamme.
Valitettavasti hallituksen "joululahjojen" joukos.sa o n
paljon myös samanlaisia *'eväitä", kuin oli se kivi, minkä
Seppo Ilmarisen emäntä kätki Kullervon leipään, l l a l l i -
tusministent ovat tarponeet skandaalista toiseen cli Banksin
tapauksesta väilctlyyn lahjus- ja kiristysyritykseen luiu-mausainejutussa
sekä sitä seuranneeseen, niin on väitelty
sekaantumiseen suuren huonekaluliikkeen konkurssijutussa
V a i k k a hallitus on hieman sievistellyt j a lieventänytkin syrjintää
kansalaisoikeuksien myöntämisen yhteydessä, mitä me:
..teiJvchdimme.oikeaan suuntaan .otettuna mutta vielä riiliä-mättömänä
askeleena, niin valtiovallan johdolla ja veronmaksajain
varoilla kehitellään j u u r i nyt, ikäänkum joululahj
a k s i , uutta poliittista'syrjinljikampanjaa' laajoja kansalaispiirejä
vastaan maamme satävuotisjuJilien valmistelun nimissä.
•• >'••«'
Jotakin on tehty, sekin myönnettäköön, kroönilliseksi kehittyneen
työttömyystilanteen huojentamiseksi, mutta työttömien
määrä on ehdottomasti liian .suuri niin kauan kuin yksikin,
työhön kykenevä j a -haluava mies tai nainen joutuu
olemaan vastoin omaa tahtoaan työttömänä! Tosiasia onkin,
•'Aettä v a i k k a työtätekevät iloitsevat kaikista .sosiaalisista saavutuksista,
mitä suurpääomaa edu.slavalta hallitukselta saadaan,
samalla kertaa muistetaan joulunakin, että ainoass
a a n työläisten, farmarien j a muiden pikkueläjäin joukko-painostuksen
avulla voidaan pitää edistyksen rattaita edelleen
käynnis.sä ja huolehtia siitä, että meillä on .seuraavanak
i n jouluna jotakin kättämi-sen aihetta halliluk.scn edesotta-'
mistcn liimoilta.
Kansainvähscsli kaLsoen tämä joulu on toiveita herättävä,
vaikka poliitti-selJe taivaalle o n k i n kerääntynyt melko
uhkaavia ukkospilviä, kuten esimerkiksi Kongon ja Etelä-
Viefnamin pahf-nov^L.iilantcct, Y K : l a uhkaava finanssikiista
jne. Rauhan viholliset eivät ole ilmeisestikään luopuneet paheellisista
aikeistaan, mutta siitäkin huolimaltai voimme suureksi
iloksemme todeta, että kansainvälinen jähnily.stilanne
on lauhtunut edelliseen jouluun verraten, ja että edes.sämme
on mahdollisuus, to.sin vain mahdollisuus, multa kuitenkin
sfcllainen rauhanasian uusille voitoille.
Nyt on kuitenkin joulu, ja joulun tunnus on "maas.sa
rauha j a ihmisten kesken hyvä tahto". Vaikka työväenliike
ja erikoisesti työväen sanomalehdet ovat taistelevia laitoksia
joi.den koko olemassaolon perustana on toiminta köyhyyden
ja puutteen .sekä yhteiskunnallisen vääryyden poistamiseksi
seka. valoi.samman Ja vauraamman huomisen saavuttamiseksi
n i i n rauhan asia.ssa työväenliike ikäänkuin sulaa yhteisessä
suuressa päiimäärässä, k a i k k i i n hyväntahdonihmi.^iin.
Työväeniiikettä ja siinä yhteyde.s.sä työväen sanomalehtiä,
kuten Vapauttakin, on toisinaan .syytetty "liiallisesta a i -
-neellisuuden" paivonnasla; että työväenliikettä kiinnostaa
"muka vain ihmi.sten aineellinen hyvinvointi eikä lainkaan
hcnki.sel tarpeet. Tämä ei tietenkään pidä lainkaan paikkaansa,
vaikka omilla kirjoituk-sillamme ja puheillamme olisimme
joskus jätläncel takaportteja tällaisen moitteen esittämiselle.
Työväenliikkeen ihanteena ja tavoitteena on ihmisen kaikkien
tarpeiden tyydyttäminen' n i i n aineellisesti kuin henki-scstikin.
Tässä ;mielessä lyöväenliikkeennM«}ielu'v; jo.'; niin
saamme sanoa, l i i t t y y hyvin lähejscsti joultrjuhlan tavoittoi-'
s i in lähentämällä ihmi.slä ihmiseen J a auttamalla ihmislerr
kef>kinäi.siä suhteita enti.slä paremmiksi J a entistä oikeuden-'
mukaisemmiksi, ta.sa-arvoisuuden-pohjalla.-
Tässä mielessä toivotamme Canadan kaikille suomalaisille,
ja erikoi-sosti lehtemme lukijakunnalle sekä maamme
k a i k i l l e rauhanystäville hyvää joulua sckä-rauhanomaista
uutta vuotta. : ,
'^Suoraan hevosen suusta"
. • « . , • • • . • •
Alkuperäisessä, eli englanninkielisessä muodossa otsikoksemme
lainatulla ".suoraan hevosen suusla'Mausunnolla l a r -
k/>itctaan sitä, että joku on lausunut kaunistelemattoman totuuden
joko siitä tai tuosta asiasta. '
N y i meidän täytyy myöntää, että Kongon tilanteesta
s a a l i in muutama päivä sitten selostus "suoraan hevo.sen suust
a " , ja että tämän kaunistelemattoman totuuden esittäjä ei
ollut sen suurempi eikä pienempi silmänteke.vä kuin Moise
Tshombe. C
Kuten tiedetään, afrikkalaismaat, j o i ta tufcce tässä asiassa
maailman yleinen mielipide, ovat Y K n turvallisuusncu-
S Y N T Y M Ä ^
P Ä I V I Ä !
John Saikkonen, VVlilIcflsh. Onl., " » » k l i n araBimaailnian hoip^Mcoii.
Sudan, on erilainen
Tel Aviv. — Sudnnin viimeisimmät
tapahtumat ovat varmnfitl tie-rättänect
monissa hUmmästystä. On-hnn
maan tähänastinen johtap| kenraali
Ibrahim' Abboud os'al'hstunt»t
täyttää .iocliipäivänä. joulukuun 25
pnä, 81 vuotta.
Verner Saniio Wunup, Ont.. täyt'
tää tiipaninpäivänä, ' joqlukuun 26
pnä, 80 viiotta. • "
Fihiä Lind, Eckville, Alta, täyttää
tapaninpäivänä, joulukuun 2G pnä,
80 vuotta. < :
,Yli(ly'n"i<'' sukp):ii3ten t u t t u -
vain onnentoivotuksiin.
ja
KOIUAMAISTA
Viime viikolla tiodoitettiin Pem-brokcsta.
että eräs 38-vuotias '.nies
oli tuomittu kolmeksi kuukauileksi
vankeuteen koiran hirttiiiui.sestäi
jonca teon tuomion laufiettanut
tuomari kuvasi "kauheaksi ja epä
inhimilliseksi".
Ei ole vielä ehtinyt maapallo kjer-rää
ra'aansa auri:ij;on ympäri kiih
takaan kertaa sen jälkeen kun !ä
hellä Kapuskasinnia sijaitsevalla
Keesoriii sivuradalla ammuttiin
rikkurien toimesta kolme lakkolaista
kuoliaaksi, .loillekin py.s-.symieliil-lekin
annetliiii tuomio, mutta ei
miehen ;mipiiinises'a vaan aseen
kanla.nisesta luvattomalla paikalla
Tuomio kiiiilui $100.00 sakkoa!
Näyttää silta, että täällä kaikkien
inah(l'}i!isiiiiksien maassa annetaan
kovempi tuomio koiran hirUämisc-s.
tä kuin ihmi.sen tapramisesta. Mutia
toivottavasti tähän tii(Mniojärje.s-
'elmaän saadaan jonkinlaisia pnan-n
i i k s i a lähitulevaisuudessa, siliä
j aniulom inaamme joutuu koirien
puoliiect, jöukkojärjcstöt ja vapaiden
ammattien harjoittajien yhdistykset.
Rautatieläisien ammattilik
ton aloitteesta järjestetty yleislakko
laajeni nopeasti ja veti mukaaii-^^
sa myös virkamiehet ja henkisen
t.vön tekijät, vieläpä radiokuulutta-jatkin
jättivät työnsä. Lakko ja mielenosoitukset
eristivät sotiIasjun<
tan Ja n i in oli kenraali Abboudin
pakko neuvotella ja loppujen lopuksi
tehdä sopimus Yhdisfyneen kansallisen
rintaman edustajien kanssa.
Sudanin työväenluokan voima heijastui
myös uudessa kokoomushaUi-tuksessa
jonka johdossa on Seri-e
el-Kh;itim Khalifa. Hallituksessa on
mukana kommunisti, Muhammed
Ahmed Mahjub, sosiaaliministerinii:
on ammattiliiton edustaja ja lisäk.si
kaksi muuta mini.stcriä on lähellä
kommunistista puoluetta. Uusi hallitus
lopetti nopeasti poikkeustilan,
a.set ti vuoden 1056 i:eiustuslain
jälleen voimaan, vapautti poliitti.set
kul- ^ ' ' " t i i l J-' ilmoitti järjestävänsä parlamenttivaalit
viimeistään ensi maaliskuussa.
Se aloitti myös maan
vaikeiden taloudellisten ja sosiaalisien
ongelmien .selvittämisen, kun
ilmeni,, että .sotilaspiirit valmistelevat
vasiavallankumousla.
Täs.sä vaihee.ssa osoitti demokraattinen
kan.sanrinlama iälleen voimansa.
Se.esitti radion välityksellä kehotuksen
kan.salle, mielenosoittajien
joukot täyttivät kadut ja kenraali
Abboudin, sotilasdiktatuurin v i i -
fercn.sseihin j a allekirjoittanut muiden
mukana niiden imperialismin-vastaLset
päätöslauselmat. Aivan
äskettäin hän osallistui iiittoutumat-;
tömjen maiden konferenssiin: Kairossa.
Ja nyt ovat mielcnosbituksel
pakottaneet hänet eroamaan..
On totta, että kenraali Abboud on
vuodesta ,1958 lähtien ollut maa.ssa
sotilasdiktatuurin johtajana. Mielenosoittajat
.ovat. vaatineet demok-ji-
aattisia vapauksia, kelvoltoman
lelintason parantamista. Mutta loi-i.
saalta sotilashallituksia ja heikko
' laioudeilinen tilanne on eräi.ssä
muissakin aiabimais.sa.
' • • . , . . . • • • • » „•
Osoittautuu jälleen kerran, että
kaikkia maita, eipä edes kaikkia, a-rabimaita
voida sulloa samaan kaavaan.
Historiallinen kehitys ei
je kaikkialla .samaan tahtiin. Sudanissa
on jo monien vuosien ajan ollut
olema.ssa jäijesiäytynyt työväestö.
Sitä on saatettu painostaa, multa
.se on ollut kuitenkin oiemassa
la tämä on tekijä, jonka suhteen
Sudan poikkeaa monista m u i s t a a-rabimaista.
^ Jo 1930-luvulla Sudanin työläiset
pakottivat brittiläisen siirtomaahallinnon
tunnustamaan heidän oikeutensa
ja säätämään määrät vn tvövä-, .
ensuojelulain. Vasemmistolaiset.,Jäännöksen maan hallinno-s-jotka
toisen inaailinaiisudan aikana
palvelivat briltiläise.ssä armeijassa
tapasivat Khartumi.ssa, Sudanin
kaupungissa, varsin paljon komniu
nisteja, ja jo silloin ilmestyi siid
laisten mainio aikakauslehti linului-
Mitä muut sanovat
miöksi. - Siitä ann»)ut selostukset
osoittavat, eitä vaikka uusi siviilihallitus
on nopeassa tahdissa ryhtynyt-
tasoittaroaan Sudanin etelä-ja
pohjoisosien välistä juopaa, tarjoaa
eteläisten maakuntien jälkeenjääneisyys
vielä maaperää hallituk- le
senvastaiselle lietsonnalle. NiinpiI
sunnuntainakin mielenosoi,tuksien
puhkeaj(nfsen: välittömänä ^syyhä joli
vain i^p.iin eteläosisl;i saajpuyaii Ifsri-tokoneeh
nvyöhäslyminen. Tätä
käytettiin provokaationa, jonka t u loksena
23 ihmisen ilmoitetaan saa-uecjh
surman^, j a mi }i^avoiltij-
. 'Pbliisil i i » ; s o W * a i i ipalai/tti
MUTTA KOTIVÄELLE VEISATAAK'"JtAUUA MAASSA
ncen.
kuitenkin järjestyltsen nopea.sti ja ,1 _ NLri M A A S E U D U L L A rakennustoiminta
on ennennäkemättömän
.sunrta.- Vation-< ja kollektiivi-hallitus
on ryhtynyt_eilkolstoimen
piteisiin järjesilj-ksen säilyttämii^eksi
koko maassa. Levottomuudet eivät i-j™ myöntäneet'tänä_ vuonna
olekaan tässä vaiheessa uusiutuneet. 7 b i l j a r d i a ruplaa rakcnnustoi-
Libanonissa Beirutissa ilmestyvä < mintaan. Yhdeksän viime kuukau-
Ash-Shaub-lehti leimaa Khartumin iden aikana on rakennettu myllyjä,
levottomuudet imperialistien salalii- 'viljasäiliöitä sekä karjasuojia 3 mil-toksi
siviilihallitusta vastaan. i Joonaa päätä varten.
Washuig(on. — Pysyteltyään ainakin kolme kuukautta pois PobjoiS;!:
Vietnamin vesiltä. Yhdysvaltain laivasto aikoo lähettää lähitulevaisuu-s'
dessa sotalaivojaan Tonkinin lahdelle. - >'
Tarkoituksena on kokeilla kommunistien vastatoimenpiteitä: merk-.
keihin, että Yhdysvallat voi laajentaa sotaa Pohjois-Vietnamin alueöl-
. . . Thomas B. Ross, Toronto; Daily Starin kirjeenvaihtaja, jouluk 15.p. {
e
|, , KUNNIAN.OSOITUS SJSfi^l
; j i i ^ ^ L - f C i p n Gebrge Meanya kiitettiin 'pelottomaksi taistelijaksi
^'dmmuhistista' vaikutusvaltaa vastaan työväenliikkeessä? kun hän sai
kunniatohtorin tittelin . . . Inoa-,Collegessa, J j e y . J U ) ^ N. Yj —
A F L — C I O News niarraskuun 28 p. 1964. J;
iiiniiii!iiiiiiiiiii|iiiifli|iiini|i^iuiiniiiu
•'-r NEUVOSTOLIITON RAKENi
NUSTEOLLISUUS ei j u i i n e i A l i^
eikä .romahduksia.' Erityisen ripeäs*'
i i kehittyy- rautabetohielementtejq
valmistava teollisuus. RautabetoniJ
teollisuudenii alalla Neuvostoliittq
on jo ohittanut USAh Ranskani
Englannin .ja Länsi-Saksan yht^seh
tuotannon! r
I:
Ka'cvi Kilpi:
1
1":
' J
I
» -
I
•I
I
I
i
i
Ivan Mäiski lienee v. 1951 kuol- ningas Beaverbrookin kanssa, lapaa | sivut, joihin hänen lausunton^s^fja«
leen Maksim Litvinovin kan.s.sa neu-i Lloyd Georgen, osollistuu Lontoon J mielipiteensä perustuvat,
vostodiplomaattien piirin värik-i korkeimpien seurapiirien i l l a l l i s i l le
käimpiä hahmoja. Mäiski .syntyi v. j jne. Kaikesta tällaisesta olemme
1884. Hän oli mukana jo vuoden j.^aaneet lukea vaikka kuinka paljon
HK)5 lapahtumi.s.sa ja joutui maan-1 aikai.semmin. Mutta en.simmäisen
.sa, oli oakko erota.
An lietvsti väärin kuvitella, että . .. „ . . . . . . ..1. , , ... ,
Kansallinen r.nt.una ja sen hallitus , ' : ! ' ^ « « " .»^ vuodeksi llmei.sesti kerran m.sta kertoo neuvostodiplo-f
Kustantaja, moskovalainen " E^
distys' tiedustelee kirjan viimeiset'
lä lehdellä lukijan mielipidettä pat|
noususta ja suomennoksen laadusta!
Kirjan painoasu kestää vertailun,
1" e.vät'enäh kohtaisi miliiän vasta.in-' "^'"^ "^^"'"J^o^^' y^''*"'/» vuodet o-1 .«aatti näkökulma on kokonaan uu-|„„ aivan Iloista luokkaa kuin vieli
." Itaa, Ky.vmvsvallankumouk.sellisen'^-«'t^^'" tulevan d.pio-; si. yllättävä. j muutamia vuosi sitten julkaistu^
i ' " " - ' m;i.-iiin f h i i u a n t i f n <:iiiint:i.-i M:iic:ki i siiiiii-in mieleukunto «'ohdi.stuu • jjj.yypgj^|jjj.jjjj Irja Lindroosid
nousun jatkuvasta kehitykse.stä, jon-
" , , ,. i , ... ! ryhtyi työskentelemään ulkomaan-:
mm-aiiiir. vv^uioi .syiiki fjvmmiinnei .nniiei .ini a- ijia- ini i on vv-..iii ' k a_ tulisi joh.t.a a .svv. a.lle.ka.yv. im. yh. a- s/i .a i.n•' k,ra nsankomi..s sari.a ati.ssa (u, l,- i
Suurin
kuitenkin
kommunistit olleet voimakkaan rautatieläisten
ainmatt niiton johdo.ssa.
l o i sm kuin esimerkiksi K^yptissä,
j o l i l i Sudanissa kansallista va|)Jmtiis-iiiketta
työväenluokka .Sun ;,ioit-' ^«""•'•'•u*'**^''^*'"
I teiskunnallisiin muutoksiin asti, ratkeaa
kansallisen rintaman erilaisten
voimien keskinai.se.ssä taistelussa.
; Tämän lisiiksi asiaan vaikuttavat
muutokset koko
tapahtumaketjun Jsuomenrios on sujuvaa; vaikkakin
kuvaukseen, jossa .selostetaan Neur I j^gj^us sanakäänteiltä?n hieman yl|
.koministeriö.s.sä). NNecuuvvoosstloolliiiitioonn vv-oossttooliiiiitioonn eeppaäitooiivvooii..ssiiaa pP yy r^kKiimmyykK--1 i jg^jgygg^' 'Li.isi«äski,s«i; «siiilllreiinn «täänllööiinn ttaäii
Helsingin lähettiläänä hän toimi v. siä saada aik aan liitto Ranskan J»* jj-yg sanan, jota ei ainakaan meikäj
1929—1932. Viimeks.' mainittuna i Englannin kanssa yhä selvemmäksi }jgjj.gj.gg suomenkielessä
vuonna hänet s i i r i e u i i n yhteer
tuunalaisimmista ulkomaanedustus- _ -.. , ..
Kun laman Kansankulttuurin
käyMä[
,>n va.s-1 o.soittauluvaa Saksan militarismin • sc ei pahemmin h ä i r i t s et
Justus-; nousua vastaan. Tätä tapahtumasar-'
(Valtaan, k u n n i u l e i i l o p e t t a m i s e s ta
I a n n e t a a n l i n n a l i i o m i o i t a la i h i t i i s ia
I sa:i l i s l i h n o i i i v a i n n i e n i l l ä . s ; ' k ko
j t u o m i o i l l a . — S a t i i p e k k a .
K P A I L V I T A V A A
—- S;iiraaiihi)itaja, rakastan teitä.
Haluan jäädä tänne enkä halua tul-j
la terveeksi.
I — Tuskinpa te terveJidyttekään,
I sillä myös-tohtorr Nykyrincn on rakastunut
minuun . . .
.si samalla siiheiiasiiscujep:lti>irkrai kokeiniikset ahtav.-il tälle maalle eri
.sen ajaluk.sen Sudanin liittämisestä i loiset mahdollisuudet verrattuna
uiolloin yha Mela nionarktstiseen | k e h i t t y ä no
KKyptiin. • • ipcasti eteenpäin.
.^udaii itsenäistyi , vuonna l!>5li.
i n i i U a ;maan johtoon, nousi tuantu-eiKuys^
a i>;iiuu I . . . .," , jvalla. joka jak.saa kiinnostaa kirjan;maan.
tuhotuksi.,. Ja ;aalto, joka kuitenkin ja. e . i l l i s i l - ^^^^i^j^^^^ijaa ehkä vain puolivä- E.ikoi.sen miellyttävä
vo.sto.s.sa .syyttäneet, että Bcliiia
ja Yhdysvallat tekaisivat jutun
• 'vankien pelaslami.sosta'' ja
muista inhimillisistä tavoitteista
saadakseen jonkinlaisen oikeutuksen
Kongon sisäisiin a.si-oih:
n .sekaantumiselle, jonka
todellisena ja perimmäisenä
tarkoituksena oli kukistaa asevoimin
Konj^on- kapinalliset ja
pyslyltaaTshombcn valta Stan
muk-sellinen halUtu.s, jonka kfMnen
(o vuonna 19.'"»8 luuultm avoimeksi
.sotila-sdiktaUiuriksi. Sen yrityksistä
huolimatta ei kansalli.st}iy,-,pi^u-^ pääkaupungissa v
tusrintamaa ja .sen merkityspä'Sjiatu-"""'"'"^ jälleen
mis.sään . vaiheessa.
tyytymättömyys kasvoi, kun Abbou
din hallitus, ei toimeenpannut ainoatakaan
yhteisk.iinnallist:> iiudistns-'
ta. Sudanis.sa oh ratkaisematta maareformi;
teollisuutta olisi pitänyt,
perustaa, maa olisi pitä-j
nyt irroittaa imperialismille piyö-.j
tamielLsestä suuntauksesta. Li-1
sätekijänä oli vielä se. et-1
tä.muutenkin alhainen elintaso l.is- j
ki edelleen ja kaikista näistä teki-j
• Sen jälkeen kun kiijeenvaihta-iamine
011 kii ioittanut edeiläolevaii;
katsauksen Sudanin viime kuukau-1'^'"^'"'''^ ^
; mian jä.sen. akateemikko. aikoinaan paljon kii^!clty ja yhä vie- • ; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-12-17-10