Vapaus, July 12, 1951

              UUTTA
• ja romaani­kirjallisuutta
SAAPUNUtr
pienitietosanakirja
Kak=i osaa nähkaselkäkansissa
Ensimmäinen osa: 760_sivua. l^äTO
tPkstikuvaa, 169 syväpainokuvaa, 3
värikuvaliitettä, 4 jnonlvärikarttaa,
n karttaa.
Toinen osa: 824 s i v u a . 1.669 teks­tikuvaa.
243 sj'väpainokuvaa, 8
värikuvaliitettä. 27 k a r t t a a.
Kokonaan uusittu laitos. .
(toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin)
Molemmat osat yhteensä $19.00
JOHN GALSVVORTHY:
Herraskartano
283 sivua - Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani itseensä-s
u 1 k e u t u nccsta englantilaisesta
maalaisylimystosta
raskartanossa.
vanhassa her-
KirMcoherra vaatii
$15,000 korvausta
huonekaluista
Toronto. — Rev. H a r r j - W . Oarbutt
Joka v i i k o n alussa e r o t e t t i in OOnfor-t
h Ave. anglilcaanikirkon klrUcoher-r
a n virasta, on arvostellut piis|>aa
siitä tavasta, «jolla hänet e r o t e t t i in J a
samalla esittänyt vihjeen, että hän
tulee vaatimaan $15,000 korvaukseksi
pappilansa kalustamisesta.
GUY DE MAUPASSANT:
Ihmissyjtän _ „^
304 sivua — H i n t a a . $2.00
Suuren mestarin syvää Ja t a i ­teellista
rakkauden analyysia.
W. SOMERSET MAUGHAM:
Kirjava Huntu
287 sivua — ftinta sld. $2,75
Epäsointuinen avioliitto Johtaa
kauniin, juhlitun nai.sen luvatto­maan
suhteeseen; ioka paljastuesi
saan aiheuttaa dramaattisen, ta­pahtumasarjan.
Mestarillisen hen­kilökuvauksen
taustana on kaukai­sen
idän värikäs, villinkaunis maa.
AUGE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
I. osa 277 sivua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sld. $5.50
Tämä kaksiosainen menestys ro­maani
kertoo Tollman-suvun Jän­nittävistä
vaiheista 1830-luvun
loisteliaassa Tukholmassa ja sen
henkilöt ovat tuttuja Jo aikaisem­mista
suosituista teoksista "Onnen
temppeli" ja "Kaipuun sininen
kukka". .
Suomen kansan suurin k i r j a i l i ja
ALEKSIS K I V I
Valitut teokset
(Kolmas painos)
Valitut teokset j a elämäkerta; S i ­sältää
t€ok.s€t: Nummisuutarit.
Kihlaus. Runoelmia. Y ö j a päivä,
Lea ja Seitsemän veljestä. K u v i ­tettu.
550 sivua — Hinta sid. $3.25
A. J. CRONIN:
Joutsenten talo
307 sivua — Hinta sld. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
sisältävä rakkaustarina Kanarian
saarilta.
P. E. SILLANPÄÄ: -
Nuorena nukkunut
494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3.00
Tämä jomaani on kantanut suo­malaisen
kirjallisuuden maineen
voitolhaena maaliman ääriin j a se
on myöskin Suomen kansan yksi
rakkaimmista kirjoista. Se on kuin
ehtymätön lähde, Josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskellä
aina voi ammentaa virvoittavaa
vettä. Romaanin varsinainen pää­henkilö,
Silja, on suomalaisen kir­jallisuuden
ihammpia naishahmo­ja.
Hän on puhtaiden vaistojensa
varassa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagilliseen
elämänkulkuun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus ja täydel-
^yys. 16 eri kielellä käännetty
Box 69
Tilatkaa osoitteella: ;
US PiiMishing
any Limited
]::: Sudbury# Önt.
lussaan tukea valveutuvalta torppari-väestöltä
Ja p a l k o l l i s i l t a Ja taistelun
johtoon asettui V. 1899 perustettu Suo­men
Työväenpuolue.
: Suomen Työväenpuolueen perusta­vassa
kokouksessa hyväksyttyyn ohjel­m
a a n sisältyi Jo vaatimus äänioikeus-uudistuksesta.
Siinä e l enää tyydytty
esittär^ään pieniä korjauksia, vaan
vaatimuksena oli yleinen, yhtäläinen
j a välitön äänioikeus k a i k i l l e 21 vuot­t
a täytteneiUe kansalaisille, myös n a i ­s
i l l e . Ja suhteellinen edusttis. Neljä
vuotta ..myöhemmin, Forssan puolue­kokouksessa
1903 nimensä Suomen
Soslalldemokrattiseksi puolueeiksl
muuttanut työväenpuolue otti ohjel­maansa
vaatimuksen yksikamarlsesta
eduskunnasta: "ramän päämäärän
saavuttamiseksi oli t a v a l l i s en valistus­työn:
j a mielenosoitusten lisäksi h a r ­k
i t t a v a tarvittaessa myös suurlakon
Järjestämistä, päätös. Johon Umelsesti
o l i saatu vaikutteita R u o t s i n työves-tön
samanaikaisesta ääniolkeustaiste-lusta.
•
H a l l i t u k s e n t a h o l l a k i n h a v a h d u t t i in
vähitellen huomaamaan, että J o n k i n ­l
a i n e n uudistus on välttämätön Ja
senaatti valmistutti vuonna 1904 e s l -
tytksen uudistuksista porvaris- j a t a -
lonpolkaissäätyjen vaaleissa. Tälmän
esityksen mukaan, v a i k k a k i n se o l i si
silloisissa oloissa merkinnyt huomatta­vaa
parannusta, varalllsuussensus olisi
k u i t e n k i n edelleen säilytetty, äänioi­keusikärajaksi
o l i s i t u l l u t 25 vuotta,
talonpolkaissäädyn vaalit suoritettu
välillisinä, naiset J a palkolliset Jääneet
i l m a n äänioikeutta j a suurempi varal
lisuus oikeuttanut lisä-ääniin, joskin
rajoitetummassa määrin k u i n a i k a i ­semmin.
Tämä esitys el tyydyttänyt työväes-töä,
mutta se a n t o i epäilemättä lisää
pontta sen vaatimuksille äänioikeus-uudistuksesta.
Helsingissä vuonna
1904 pidetty sosialidemokraattlseh
puolueen ylimääräinen puoluekokous
päätti, että samana vuonna suoritet­t
a v i s s a vaaleissa ryhdyttäisiin yhteis­t
o i m i n t a a n v a i n sellaisten puolueiden
kanssa, jotka sitoutuisivat myötävai­kuttamaan
sellaisen tuloksen saavut­tamiseksi,
että k a l k k i 21 vuotta täyt­täneet
kansalaiset saisivat yleisen, y h ­täläisen
Ja välittömän äänioikeuden
porvaris- ja talonpoikaissäätyjen
vaaleissa. Tämä näkökohta olisi o-tettava
huomioon myös ehdokkaiden
asettelussa sosialidemokraattisen puo­lueen
paikallisten perusjärjestöjen
kanssa neuvotellen.
K u n työväestön äänioikeutetun osan
äänet useissa tapauksissa saattoivat
r a t k a i s t a tuloksen p o r v a r i l l i s t en puo­lueiden
välillä, s a i tämä päätös a i k a an
k i l p a i l u n vanhasuomalaisen Ja nuor­suomalaisen
puolueen kesken äänioi-keusuudlstuksesta
annettujen lupaus­t
e n merkeissä.
H e t i sosialidemokraattisen puolueen
puoluekokouksen jälkeen vanhasuo­malainen
puolue päätti "periaatteessa
hyväksyä yleisen, yntäläisen j a välit­tömän
äähiolkeuden; vaatimuksen Ja
käytännössä pyrkiä melkoista lähem­mäksi
sitä, j a vanhasuomalaisista ko-koonpantu
senaatti poisti ääniolkeUs-uudistusta
koskevasta esitylKestään
k a l k k i lisä-äänet.
Nuorsuomalaisten vähäii myöhem­m
i n Viipurissa pitämä paikallinen
puoluekokous hyväksyi samoin peri­aatteessa
yleisen j a yhtäläisen ääni­oikeuden
päättäen kulbenkln asettaa
käytännöin päämääräksi v a i n yleisen
äänioikeuden. '
FARMARIEN
PÄIYÄPALSTA
KANAFARMAREITA
KIINNOSTAVA KYSYMYS
USA ja Aasian kansat
"Märkä kuivike kanahuoneessa" on;
asia. Joka kiinnostaa k a l k k i a kana­farmareita;
K u n siltä kirjoitetaan,
a l k a a h e t i saapu lisätiedusteluja, sillä
kysym>'s o n s e l l a i n e n , . Joka tarvitsee
Jatkuvaa selostelua. Eräs kanafar­mari
k i r j o i t t a a : "Kysymys kosteasta
kuivikkeesta k i i n n o s t i meitä suuresti.
Meillä on s u u r i bruuderihuone, jossa
on k o n k r l i t t U a t t i a . Rakennus sijait­see
korkeassa maastossa, alue on h y ­v
i n ojitettu Ja rakennuksen alusta
k o n k r l l t i n alla on. täytetty soralla.
Siltä huolimatta l a t t i a pysyy kostea­na.
Tuntuu siltä, että sen aiheuttaa
sementin hikoileminen kylmällä i l ­malla.
Koko l a t t i a tapaa olla kos­tea
kuivikkeen alla. Olisiko v i l t t i -
paperin lattialle levittämisestä apua?
T a i auttaisiko uuden konkrllttlker*
roksen laskeminen entisen päälle?"
Kosteuden kerääntyminen ilmasta
k o n k r i i t t l l a t t l a l l e o n y k s i niitä syltä,
j o t k a aiheuttavat kuivikkeen kos­teaksi
muodostumisen. Kysyjä kuvaa
sitä somentln "hikoilemiseksi". Olem­me
nähneet m i t e n kosteus kerääntyy
tuopin päälle s i l l o in k u n se täytetään
läpi. Se yksinkertaisesti kerääntyy
Utessa. Mutta kosteus el tule lasin
kylmällä vedellä kuuman i l m a n v a l -
kosteasta ilmasta. Tosiseikka on se,
että tuopin kosteus kerääntyy siihen
kahdesta syystä:
1. T u o p i n p i n t a on.kylmempl kuin
sen ympärillä oleva ilma.
2. Ilma on täynnä kosteutta.
Tämän olotilan vallitessa osa i l ­massa
olevasta kosteudesta aina
muuttuu vedeksi. Kesällä se Ilme­nee
" h i k o i l u n a ' Jäävedellä täytetyn
tuopin pinnalla. Kylmällä ilmalla
se ilmenee kosteutena kanahuoneen
kylmällä sementtllattlalla J a siltä saa
alkunsa märkä-kuivike.
Emme usko, että tilanne paranisi
l a i n k a a n sillä, että vllttlkerros levi­tettäisiin
scmenttilattlalle tai että
t o i n en sementtikcrros laskettaisiin
toisen päälle. Varmalta tuntuu, että
koska kanahuone sijaitsee korkeassa
j a kuivassa maastossa, n i i n mitään
kosteutta e i nouse l a t t i a n a l t a . K a i k ­k
i se on lähtöisin kanahuoneessa ole­vasta
kosteasta ilmasta.
Tämän tilanteen parantamiseksi
voidaan tehdä kaksi seikkaa — p a ­rempi
olisi sanoa kaksi tehtävää on
suoritettava.
Avatkaa ikkunat t a i osa niistä^ t a i k ­k
a vieläkin parempi — asettakaa k a -
nahuoneescen tuulettaja j a pitäkää
se käynnissä yötä j a päivää- Siten
saadaan kostea i l m a poistumaan huo­neesta
j a kylmempää Ja n i i n o l l en
kuivempaa i l m a a sen t i l a l l e.
Toiseksi, estäkää tuo k o n k r i l t t l l a t t i a
pääsemästä n i i n kylmäksi. Tehkää
se peittämällä l a t t i a hienoksi Jauhe­t
u n kulvikealneen Ja kuivettuneen
l a n n a n sekoituksella n i i n että kerrosta
k a r t t u u a i n a k i n 8 tuumaa paksusti.
Sellaisen paksun kulvlkekerroksen
rakentamisen yhteydessä t a p a h t u u a i ­na
Jonkin- verran "kuumentumista"
j o k a estää k o n k r l l t i n tulemasta k y l -
mhk.sl j a s a m a l l a kertaa se a j a a suu*
rlmman osan kosteudesta pois - k u i ­vikkeesta.
L i l a n myöhäistä on nyt enää (ryhtyä
rakentamaan kulvtkekerrosta. Joten
huomio on suuronunalta osalta koh­distettava
Ikkunoiden aukipitämiseen
lopun osaa tästä kaudesta. Sen Jäl­keen
valmistukaa ensi talvea varten
ryhtymällä rakentamaan k u l v i k e k c r -
rosta jo heinäkuulla.
M u t t a k u n tässä onkin kysymys
bruudcnhuoncesta, n i i n vieläkin h e l ­pompi
on pitää bruuderihuone kui­vana.
Avatkaa vain ikkunat t ai
Ilmanvalhtoluukut Ja a n t a k a a kos­tean
ilman poistua huoneesta.
— Työmies-E^ecnpäln.
Kirj. J. Mirov
Kdko sivistynyttft maaihnaa ovat
järkyttäneet äskettäin t J S A : n M a r -
tlnsvillessä tapahtunut seitsemän
syyttömästi tuomitun neeko-ln o i ­keusmurha
j a M a c G e e n oikeusmurha
Mississipissä. Samoihin a i k o i h i n k u n
MartinsvlUcn neekerit hiiltyivät säh­kötuolissa,
vapauttivat amerikkalai­set
miehitysviranomaiset Länsi-Sak­sassa
kj-mmeniä saksalaisia sotarir
kollisia. Jotka olivat s y y l l b t y n c c t m i l ­joonien
ihmisten surmaamiseen. Ame­rikkalaiset
rotupolitllkot ovat u s k o l l i ­s
i a omalle olemukselleen: he m u r h a a ­vat
neekereitä, mutta tarjoavat kät­tä
saksalaisille murhamiehille.
MATKA KUUHUN 50 Y. KULUTTUA;
MITÄ UUnA ON SITTEN?
B r i t a n n i a n "Interplanetary Socie­t
y n " puheenjohtaja Vai Cleaver en­nustaa
rakettimatkaa kuuhun viiden­kymmenen
vuoden sisällä sekä saman­l
a i s t a matkaa M a r s - Ja V e n u s - t a h t i in
sadan vuoden sisällä.
M r . Cleaver on y k s i niistä tiedemie­histä,
jotka ovat Julkaisseet ennus,
t a k s i a vtielcelUsestä kehityksestä t n -
levän sadan vuoden aikana. Nämä
JUURI SAAPUNUT
Suomen kansan rakastetuin kirja Aleksis Kiven
SEITSEMÄN VEl-JESTÄ
Akseli Gal^en-Kallelan kuvittamana
600 s i v u a hahkaselkakansiin sidottuna - HInla $7.50
(Tämän k i r j a n h i ^ t a nousi Suomessa 215 markkaa)
Harvalla maalla on k i r j a l l i s u u t e n s a kulmakivenä teosta, j o k a avau­tuisi
yhtä välittömästi nuorille Ja vanhoille sekä luonteeltaan Ja
harra-vtuksiltaan niin e r i l a i s i l l e l u k i j o i l l e k u i n Seitsemän veljestä —
Ja vain ani harvoissa tapauksissa voidaan; k i r j a U i n e n merkkiteos
[arjota lukijoille taiteellisesti n i i n täysipainoisessa asussa k u h i G a l -
Kn-Kallelari soniLstama Seitsemän veljestä. Sukupolville toisensa
Jakeen tämä teos merkitsee perustavaa k i r j a l l i s t a J a t a i t e e l l i s ta elä­mystä.
Seitsemän veljeksen sivuja s e l a i l l a t a ihastimelna Jo lopsenä
Ja sen sisältöön syvennytään sitä tarkemmin, mitä pltemmäUe Ikä
% t on jälleen saatavana AINO WUOLTEEN
toimittJEuna
ENGLANTIL^^^
S A N A K I R J A
( K O L M A S PAINOS)
575 SIVUA NYKYINEN HINTA $3.75
^ " " ^ . ^ » " » k i r j a on ehdottomasU parhain eii«;laatflals-«ao«aalaisfxU
Tän^? l?^**- Se on tohnltetta nUn myöhiin kuta 1M5.
2ir^h^'^^^'i*o'^olBannen i>ainokwn hlnt» Snomes» kor»t«tUta
bini^ ' jouduimme l a i n i myds nyt korotfamaaa sen
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS P U B L I S H I N G CO. L T D .
• " ^ SVDBUBY. O N T .
Vauhti on vähän
lisääntynyt
V. 1891, Joka ei todellakaan ole n l l ri
k o v i n kaukana menneisyydessä, Rocky
'Motmtaln Herald niminen lehti J u l ­k
a i s i seuraa v an tiedonannon:
."Poliiseja on s i j o i t e t tu kuudennelle-tolsta
J a C u r t i kaduille saattamaan
vdimaan asetusta, joka kieltää aja­masta
lujempaa k u i n 4 m a l l i a t u n n i s ­sa.
Surmaavia hevos- Ja kärrykatas-trofeja
o n tapahtunut useita. V a i k ka
el j u u r i kuoliemaan. johtaneita, viime
v i i k o n aiikana. Samaan a i k a a n etelä­valtiossa,
kokonairieh pertie tuhoutui
härkävaljaikon juostessa k a r k u u n ."
Se o l i v a u h t i a 59 vuotta sitten. J a
nyt meillä o n lentokoneita, j o t k a k u l ­kevat
nopeammin k u i n ääni.
K u n mikään puolue ei o l l u t täysin
telvästl hyväksynjrt soslalldemoicriaat-tlsen
puolueen ehtoja j a . k u n . niyö^
p a l k a l l i s t en ehdokkaiden asettelussa
e s i l n ^ i vaikeita r i s t i r i i t o j a , päätti s o -
sialldemokraattlneh puolue keholttaa
työläisiä vaalllakkpph. Tätä päätöstä
ei kuitenkaan k a i k k i a l l a n<mdatettu.
vaan monilla p a i k k a k u n n i l l a r y h d y t ­t
i i n kaikesta h u o l i m a t t a yhteistoimin­t
a a n Jomnjarikumman suomalaisen
p o r v a r i l l i s en puolueen kanssa. M u u t a ­m
i a sosialidemokraatteja tuli täten
v a i i t u k s i valtiopäiville porvarissäädyn
vaaleissa.'
Xnipikeusuudlstusesityksen käsittely
VV. 1904—<)5 valtiopäivillä lykkääntyi
v a r s in pitkälle sen johdosta, että v a l ­tiopäivät
olivat joulukuun 31, päivänä
1904 jättäneet haUitsiJalle n», " s u u ­r
e n anomuksen". Jossa v a a d i t t i i n l a i l ­listen
olojen p a l a u t t a m i s t a maahan, Ja
että perustuslakikysymysten käsitte­l
y y n ei k a t s o t tu voitavan ryhtyä ennen
vastauksen saapumista. THmä aiheut­t
i kärsimättömyyttä työväestön kes­kuudessa,
joka piti sitä tahalllseha
viivytyksenä esittäen Jälleen e r i puo­l
i l l a maata Järjestetyissä suurissa mie­lenosoituskokouksissa
. a i k a i s e m m at
vaatimuksensa äänloikeusuudlstuk-sesta.
;
K u n h a l l i t u k s e n esitys s i t t en h u h t i ­kuussa
1905 Joutui valtiopäivien käslr
telytäväksl, muodostui tulos pettymyk­seksi
ääniolkeusuudlstuksen Icannatta-
Jille. Ainoastaan talonpoikalssääty hy
väksyi yleistä Ja yhtäläistä äänioikeut­t
a koskevan vaatimuksen kahdeti a -
lemman säädyn vaaleissa papiston r a ­joittaessa
sen v a i n miehiä koskevaksi
j a aateliston Ja p o r v a r i s t on sihtäessä
a,<ilan r a t k a l s im ."auraaville valtiopäi­ville.
J a t k uu
ennustelut J u l k a i s t i i n B r i t a n n i a n fes-tivaalinäytöksessä
dokumentaarlsMSa
filmissä.
T r i Harrle S. Wi Massey, Lontoon
yliopiston ~ f y s i i k a n ' ' professori sanoi
ennustuksessaan, että vounna 2051
atomivoima käyttää koneita, laivoja
Ja lentokoneita, sekä planeettojen vä­lillä
kulkevia raketteja;
T r i Massey lausuu: " K e l n o a u r i n k o Ja
voidaan saada parantamaan p a l k a l l i ­s
i a ilmastosuhtelta. Kemikaalista
tutkimustyötä tehostetaan molekyy­l
i en rakenteen muuttamiseksi Jotta
voimme valmistaa tehdasmaisesti n i o -
k a a Ilmasta, vedestä j a auringonva­losta,
kuten sitä valmistavat kasvit,"
Vilja kasvaa nyi
opiumin tilalla
uud<^8a Kiinassa
yäan. K i i n a . — V i l j a dn ottanut
opiumin t i l a n j a h y v i n v o i n t i astunut
nälän paikalle Itä-Slkangin alueella.
Viljelysalue, joka sijaitsee TH)etin
r a j a l l a , Icäytettiln ennen opluiinin kas­vatukseen.
Talonpojat pakoitettiin
viljelemään öpiumla, koska kuomin-t
a n g i n v i r k a i l i j a t vaativat sitä. U s e l l -
i a p a i k k a k u n n i l l a hölh 70 pros. vilje­lysalueesta
käytettiin opiumin kasva­tukseen,
j o k a tietenkin a i h e u t t i v i l j an
puutteen j a nälän, oplumla sensijaan
p l l runsaasti j a moniet k y l i e n asukkaat
käyttivät sitä i t s e k i n . .
Nyt o n oplutniri viljelys lopetettu Jä
entisillä oplumi p e l l o i l l a yiheriöi r i i s i.
Saman aikaisesti o n nälkä karkoitettu
pois kylistä. Monet opiumin käyttöön
vajonneet. ovat Ilokseen vapautuneet
siitä sen Jälkeen kun uusi hallitus
k i e l s i opiumin polttamisen. ;
Lännen farniarit
maksavat eiiein-män
tuloveroa
Aaavikl^omaakuntlen farmarit mak­soivat
vlfane vuonna $15,000,000 tulo­veroa
samalla J c u n Canadan kaikki
f a r m a r i t yhteensä maksoivat $19,000,-
000 tuloveroa.;
Tämän tiedon antoi tulomlnisterl
J . J . M c C a n n alahuoneen istunnon
päättyessä:'
P a n n a r e l l t a p e r i t t i i n .tuloveroa eri
a l u e i l l a seuraavasti: Winhipeglssä
$1,588^). Reginassa $3,014,000. Sas-katoonlssa
$3/1130,000, Calgaryssa $6,-
160,000, Edmontonissa itmfiOO, Que­becissa
$2,000, M o n t r e a l i s s a $47,000,
O t t a v a s s a $37X)00, Torontossa $335,-
000 Ja Londonissa $841,000.
Farmarit johtavat
tapaturmalistalla
Mikäli on puhe 6ask. maantietäpä-turmista,
n i i n farmarit ovat p u t k i -
työl.nistcn Ja l i i k i m n e p o l l i x l e n k in edel­lä.
Äskettäiset tilastot OMlttavat, et­tä
farmarit ovat vilmeksikuluneen
A N G L O S A K S I L A I N E N BOTU-v
P O L I T I I K K A
Nykyaikainen anglosaksllalnen r o ­t
u p o l i t i i k k a m u o t o i l t i i n siinä puhees­sa.
Jonka Ohurchlll p i t i Trumanln
läsnäollessa Pultonlssa maaliskuun 5
päivänä 1946. Tämän puheen J o h -
dosU lausui J , V . S t a l i n " P r a v d a n"
edustajalle suomassaan haastattelus­sa:
.
' T O t l e r in ensimmäisiä adteleltä so­dan
tiellä o l i sellaisen rotuteorian J u ­listaminen.
Jossa s e l i t e t t i i n , että v a in
saksaa puhuvat ihmiset saattavat
muodostaa täysiarvoisen kansakun­nan.
Myös herra O h u r c h l l l aloittaa
toimenpiteensä sodan Irti päästämi­seksi
rotuteoriasta Ja väittää, että
vain englantia .puhuvat kansat ovat
k y l l i n arvokkaita päättämään koko
maaliman kohtaloista."
U S A : n hallitsevat p i i r i t välttävät,
etta amerikkalainen ''elämänjärjes­tys"
olisi saatettava voimaan kaik­k
i a l l a maailmassa. Amerikkalaiset
rotupollitlkot pukevat usein vaivaiset
"teoriansa" kosmopoliittisiin verhoi­h
i n j a t a i t t a v a t peistä " m a a l l m a n v a l -
t l o n " puolesta. Tämä "maallmariväl-t
i o " olisi heidän mielestään amerik­kalainen
maailmanvalta, jossa kalk­kien
maanosien kansat — n i i n Aasiah,
Austraallan, A f r i k a n k u i n Euroopan­k
i n — o l i s i v a t U S A : n silrtomaaorjla,
M A L T H U S I N "TEOBIAr*
' U S A : n halllteevlen piirien Aasian
kansoja kohtaan tuntema v i h a ilme­nee
amerikkalaisten malthusianistien
propagandasta. Eräs amerikkalainen
malthuslanlsti, korkea-arvoinen vir­kamies
TVllllan Vogt ylistää k e h i t e l ­lessään
vuonna 1948 Ilmestyneessä
kirjassaan talstelusuunnltelmaa maa­pallon
" I l l a l l i s t a väestönkasvua" vas­taan,
K i i n a s s a / I n t i a s s a , Indonesiassa
ja muissa maissa vallitsevaa nälänhä­tää.
Hän k i r j o i t t a a : " K i i n a s s a el
nälkä ole v a i n toivottavaa vaan vält­tämätön
Umiö", Vogtln mielipiteen
mukaan " s u u r i n murhenäytelmä, j o -
' k a voisi kohdata K i i n a a , olisi s en
kuoUelsuijden alentuminen''. Ame­r
i k k a l a i n e n rotupollltiUco Vogt antaa
siunauksensa prostitutlolle, lasten-muriilUe
j a kaikelle, mikä Johtaa
väestömäärän vähentymiseen.
Vogt el ole a i n o a amerikkalainen.
Joka manaa kuolemaa kansojen y l ­l
e . . Vogtln Jälkiä seuraten Ja k a u ­histuen
sorrettujen kansojen k a n s a l ­l
i s t en vapaaslilkkelden paisuvaa voi­maa
on a m e r i k k a l a i n e n " s o s i o l o g i"
Guy I r v i n g B l r c h esittänyt vaatimuk­s
i a A a s i a n j a l a t i n a l a i s en Amerikan
väestön kasvun pysähdyttämlseksl,
Neuvo.stotiedemlehet samoinkuin ne
k a p i t a l i s t i s t en maiden tiedemiehet,
j o t k a eivät etsi " I n n o i t u s t a " amerik­k
a l a i s t en miljardöörien rahalompa-koista,
ovat vääjäämättömästi todista­neet,
että nykyalikalhch: tuotantoko
neisto kykenee elättämään maajjallöl-l
a 8 m i l j a r d i a ihmistä e l i neljä kertaa
suuremman väestömäärän, Jollei tuo
tuotantokoneisto ollsl kapitalistisissa
maissa rllstojärjesteimän kahleissa.
^Neuvostoliitossa vallitseva teolli­suus
on iantanut musertavan iskun
ameriltkaiaistcn rotuteoreetikkojen
m a l t h u s l a n l s t l s i l l e ''teorioille". Neu­vostoliitossa,;
jossa k a p i t a l i s t i n e n r i i s ­to
b Ii a i n i a a k s i hävitetty: J a Jossa
Johdonmukaista r a u h a n p o l i t i i k k a a to­teutetaan,
jokapäiväisessä elämässä,
kasvavat Jcahsan slyistystaso Ja a i ­neellinen
hyvinvointi päivä päivält^.
ENSIMMÄISET A T O M I P O M M it
P U D O T E T T I I N A A S I A AN
Tällä heticellä liehakoivat USA :n
h a l l i t s e v a t p i i r i t J a p a n i l a i s i a x n i l l t a -
r l s t e j a Ja päästävät vapauteen japa­n
i l a i s i a sotarikollisia. E» ole epäi­lystäkään
siltä, etteikö amerikkalais­t
en Imperialistien Ja japanilaisten
m i i i t o r i s t l c n yhteistyö ollsf suunnat­t
u A a s i a n kalkkien kansojen etuja
vastaan j a samalla J a p a n i a itseään
vastaan.
Elokuussa 1945 anfierikkalalsct i m ­p
e r i a l i s t i t suorittivat J a p a n i n kansaa
k o h t a a n petomaisen tihutyön j o k a el
s o t i l a a l l l s c i t a kannalta ollut välttä­mätön.
Elokuun 6 päivänä/1046. k u n
presidentti T r u m a n l n tiedossa j o pH,
että Neuvostoliitto aloittaisi kahden
päivän kuluttua sotatoimet J a p a n ia
vastaan j a siten jouduttaisi toisen
maailmansodan päättymistä, pudotet­t
i i n presidentin käskystä atomipommi
H i r o s h i m a n kaupungin siviiliväestön
keskuuteen. Neuvostoliiton j o ollessa
sodassa J a p a n i n kanssa pudotettiin
toinen - atomipommi Nagasakin kau­p
u n k i i n Japanissa. Amiraali Leahy.
j o k a toisen maailmansodan aikana
toimi presidentin esikuntapäällikkö­nä,
on tehnyt avomielisen tunnus­tuksen
äskettäin Ilmestyneessä muis­telmateoksessaan
mainiten tästä a s i ­asta
mm.: "Mielestäni tämän barbaa­rimaisen
aseen käytöstä Hiroshimassa
Ja Nagasakissa ei o l l u t oleellista apua
sodassamme Japania vastaan". U -
S A : n entinen puolustusministeri
Stimson k i r j o i t t a a niinikään muistel­missaan,
että TYumanln tekemällä
päätöksellä pommittaa atomipom­m
e i l l a Hiroshima a Ja Nagasakia oU
yksi ainoa tarkoitus, nimittäin pelo-kuuden
kuukauden aikana olleet
Ui^lmmlssa taimturmlssa kuin • m i n ­kään
toisen .toimialan ihmiset 8as-katchewanlssa.
Wämä tilastot osoittavat, että 4/)13
maaseututapaturmassa Ja 330 k a u -
punkitapaturmassa oli 1.660 tapauk­sessa
osallisena farmareita. Näissä
tapaturmissa kuoli 31 ihmistä.
K a u p p i a i t a Ja t e k n i k k o j a Joutui 474
maaieututapatuimaan j a kau-purfkltapaturmaan.
Troklnajureltten
syntiluntteloon k c r i y i tänä a i k a n a 262
t«paturmaa.
t e l ia Neuvostoliittoa Ja saada se t a i ­pumaan
amerikkalaisten vaatimuk­s
i i n .
Amerikkalaiset tekivät n i i n ollen
kaksi. Japanilaista kaupunkia Ja n i i ­den
rauhalliset slvlUlasulckaat k a n n l -
ballstistcn kokeillensa koekentiksi,
j o i l l a kokeilla ei k u i t e n k a a n saavu­tettu
sellaisia tuloksia, mitä t J S A :n
hallitsevat p i i r i t olivat toivoneet:
amerikkalaisten imperialistien el o n ­nistunut
pelottaa Neuvostoliittoa; Joka
teki pian lopun U S A : n atomimonopo-l
i s t a ; Tällä hetkellä ovat U S A : n h a l ­litsevat
p i i r i t atamlpommeineen u h ­k
a n a k a i k i l l e m a a l i m a n kansoille Ja
he ovat vafanllna, syöksemään oman
kansansa atomisotaan. Jonka he a i -,
kovat päästää valloilleen. Kieltä­mättömäksi
tosiasiaksi Jää k u i t e n k i n
•se, että amerikkalaiset pudottivat e n ­simmäiset
atomipommit erään aasia­laisen
kansan Tauhalllscn siviiliväes­tön
keskuuteen.
A M E R K K A L A I S T E N R O T U P O L I I -
T I K K O J E N T O I M I N T A Y K : S SA
Amerikkalaisten i m p e r i a l i s t i en toi­minnassa
YK: 8 s a o n h a v a i t t a v i s s a s a ­ma
vl|ia A a s i a n kansoja kohtaan. Y h ­dysvaltain
Ja l E n g l a n n l n edustajat a n ­toivat
kannatuksensa Etelä-Alf r i k an
taantumukselliselle hallitukselle, k u n
Y K : s s a esitettiin intialaisten rotu­sortoa
Etelä-Afrikan ' liittovaltiossa
koskeva valituskirjelmä.
Amerikkalaiset imperialistit satcl-l
i i t t e i n e en hyväksyivät turvallisuus­neuvostossa
Pohjols-Korcaa vastaan
suunnatun j u l k i l a u s u m a n edes k u u l e ­m
a t t a P o h j o l s - K o r c a n edustajia. H e
loukkaavat K i i n a n kansaa sillä, e t ­teivät
päästä sen edustajia Y K h o n.
Amerikkalaisten imperialistien käs­kystä
hyväksyi y K : n a m e r i k k a l a i s i l le
kuuliainen enemmistö äskettäin hä­peällisen
julkilausuman, joka o li
suunnattu K i i n a n kansaa vastaan j a
Joka herätti suuttumusta koko sivis­tyneessä
maailmassa.
B O T U P O L I I T I K K O J E N M I E L I ­P
I T E E T K O R E A N S O P A S TA
K u u k a u s i sen' jälkeen, k u n U SA
hyökkäsi K o r e a n kimppuun, saattoi
New. Y o r k Timesin kirjeenvaihtaja
SuIUvan tlcdolttaa taistelukentiltä
amerikkalaisen s o 111 a späällystön
"chauvinistisesta suhtautimilsesta"
korealaisiin j a vieläpä siihen etelä­korealaiseen
koplaan. Joka o n t o i m i ­nut
amerikkalaisten nöyrinä kätyrel-n
ä . " K o r e a l a l s l a nbnltcllään samoil­l
a haukkumanlmlllä" — k i r j o i t t aa
S u l l l v a n , " J o l t a amerikkalaisten Jouk­kojen
valkojsct r o t u k l l h k o l l l j a t käyt­tivät
viime sodan aikana Etelämeren
saarten alkuasukkaista".
Amerikkalaiset imperialistit suorit­tavat
hirmutöitä koreassa. He p u ­dottelevat
palopommeja Korean kau­p
u n k e i h i n Ja k y l l i n , Hc tekevät K o ­reasta
"koekentän", JoJisa kootaan k o ­kemuksia
tulevaa maailmansptaa
varten. Uruqualaincn sanomalehti
" E i P a i s " k i r j o i t t a a kyynllllsestl K o ­rean
sodasta yrittäen puolustella ame-rlkicalalsten
tunkeutumista K o r e a a n:
" U 8 A kokeilee siellä uusia aseitaan
Ja sovieltaa käytäntöön uusia sodan-käyntlmerteteJmlä
, . , K o r e a o n mää­rätyssä
mielessä erinomainen harjoi­tuskenttä.
Jota parempaa el U S A v o i ­s
i aikaansaada." Amerikkalainen so­danjohto
on v a r m a a n samaa mieltä.
AmerlfckalaHjten Joukkojen ylipäällik­kö
Euroopassa, k e n r a a l i Hendaye l i ­nnoitti
maaliskuun 13 päivänä: "Län-
8i-<9aksaan sijoitettuja a m e r i k k a l a i s ia
Joukkoja tullaan kouluttamaan K o ­rean
sodan antamien kokemusten
mukaisesti".
Amerikkalaiset imperialistit ovat
kohdanneet k u i t e n k i h lujaa v a s t a r i n ­t
a a Korean kansan Ja k i i n a l a i s t en
vapaaehtoisten joukkojen taholta,
•Täniä vastarinta olkoon h y v i n ansait­tuna
opetuksena mlellpuollKlIle ame­rikkalaisille
rbtuklihkoilljollle.
Matkalla Suomeen
New York. —• R u o t s i n A m e r i k an
L i n j a n niöoetorilaivaOripsholm lähti
t.k, 6 pnä Göteborgini matkalleen m u ­kanaan
930 i m t k t u ^ J a a . Suomeen
m a t k a l l a olleiden joukossa h a v a i t t i in
mm. Anton Hovi j a A h t o n Kangas
K o l k k a . ' ; -
Laivatelakat ovat
saaneet urakoita
Ottaw». — C a n a d a n laivanraken-nUstoiminta
saavuttayee huipptuisa
ensi keväänä Ja sen pitäisi pysyä tällä
tasanteella vuoteen 1054 a s t i , SlUdIn
otaksutaan Canadan 17 l a l v a t e l a k a l la
työskentelevän noin i2fiOO työläistä.
M a a n a n t e i n a julkaistun raportin
mukaan nyt on merivoimien taholta
annettu k a i k k i a a n 39 l a i v a n r a k e n n u s -
urakkaa. Vhteenla«klen on l a i v a t e l a -
k o i l l e annettu laivaston tllaukcla
%VEefiOOfiOO »rvo&U.
Vihjaa l^nenmeren
paktin laatimiseen
AiMland, UasI Seelanti. — P ä ö -
mintsterl v^ldney O. H o l l a n d sanoi
maanantaina, että hän toivoo pian
voivansa allekirjoittaa Yhdysvaltain.
Austraaliata Ja Uuden S e e l a n n i n kes­ken
tehtävän keskeisen avunannon
sopimuksen. Hän lisäsi:
' " M i n u n on v a l k e a lähemmin selos­taa
tätä asiaa Jouttunatta syvään ve­teen,
mutta minä luulen; s en tulevan
J a p a n i n rauhansopimuksen yhteydes­sä."
J a p a n i n rauhansopUnus aiotaan a l ­l
e k i r j o i t t a a Yhdysvaltain /Johdolla
S a n Francjscossa ensi syyskuussa.;
Naamioidut miehet
ryöstivät hotellin
SauU Stc. Marie. — K a k s i Isoko­koista
naamioitua pyssymlcstä por­halsi
tiistaina Windsorln hotellin
käytävän läpi, pakolttivat: paikalla
olleen palvelijan seinää vasten Ja
ryöstivät kassasta $105; ;
•SI
S
Terästyölä&teil ^
» u f f l : : i p ^^
C o r p o r a t i o n i a i n o i n 9,500 C työUUsm
hyväksyivät täällä.uuden (ydclhtösö^
pimuksen, mikä ;astuu t a a n n e l i tl
voimaan toukokuun enatajinafeest^tj
päivästä lukien. , ,
Uuden työehtosopimuksen mtila$äx?-^l
työläiset saavat kolmen v i i k o n lcesi^|.Vi
loman 20-vuotisen palvelun jäUceen^)^-
«entisen 25-vuotisen p a l v e l u n esemeaK^-fl
ta) sekä 15—20 s e n t in paBcankorb^tf^
tuksen t u n n i l t a . J a vuorotyöstä kor-,';-.!
vauksia siten, että iltapäivftvtiorb^^^
laiset saavat kolmen s e n t i n j a ' ydr^''J
vuorolaiset viiden sentin pälkaxM^^
säyksen:''vs;?':-^^^
K e n o r a . —- O n t a r i o n mctslssär ."var^j^
s i n k i n maakunnan k e s k i - Ja-:län8l-'-Hi
aslssa riehui aOkuvittoUa Jälleen tuliO?!.'
paloja. z'^',.-
K c n o r a n lähettyvlUä puhkesi 8Un{''^
n u n t a l n a 400 c e k k e r i n a l a l l a ridhtmuf^;^^
mct.sjlpalo, mutta palovartijat «aivafi'-'%
sen laajenemisen estetyksi :kdKO>.y0ii4'.
tekemänsä työn avulla.
C o c h r a n c n lähettyvillä 8yttyloki^%=^^
metsäpaloa Imellä sitä 10.000 eek»
k c r l n a l a a mikä paloi k a r r e l l e kesä-»',
kuussa.
•m
SUOMALAISIA
Ä Ä N I L E V Y J Ä
RYTMI-LEYVJÄ
VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, laul. Eero Vära^iv^^
Juhannusjenkka. laul. Reino Helismas
VR 6074—Arholma-valssi, laul. Rurik Remer
Kielon Jäähyyäiset;Tal«8i, laul; Rurik RenuHT:
6082—Ilta Satamassa, tango, laul. Erkki Junkkarinen
Ruusuja, valssi, laul. Erkki Junkkarinen
VR 6058—Yksinäinen harmonikka, valaai, laul.
Erkld Junkkarinen
Aron kukka. Foxtrot, laul. Erkki Junkkarinen
7007—Orpopojan valssi, lauL Henry Theel
Kulkurin kaiho, valssi, laul. Henry Theel '
TRIOLA-LEVYJÄ
T 8015—Saltzburgin kukkia, valssi, Triola orkesteri
Odette, valssi, Lasse Pihlajamaa, harmonikka
T 8018—Copacabana, laul. Eero Väre '
Adlos Muchachos, tango; lauL Henry Theel ;
T 8022—Satu ruskeista silmistä, tango, lauL
Veikko Tuomi
Wllhelmina, Foxtrot, lauL Olavi Virta
T 8026—Vedonlyönti. Blow-fox, laul. Jorma Ikävalko
Keinu-Iita, lonkka, laul.' Jorma Ikävalko
DECCA-LEVYJÄ
SD 5036-^Alla kaupungin katto jeni: valssi, lauL Sulo Sala;
Lapin yö, tango, laul. Sulo Sala
' Lähetämme levyjä k a i k k i a l l e Canadassa.
HINTA NYT $1.25 KAPPALE
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
. P 0 8 T I ' n L A U S T E N T U L E E K Ä S I T T Ä Ä VÄHINTÄIN
K O L M E LEVYJÄ
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o . Box 69 Sudbury« Ontario
RUOKKIMALLA
5HUR GA N
SIANKASVATTAJAA
PORSAILLE SAAVAT NE TÄRKEÄÄ RAVINTOA
VOIDAKSEEN HYVIN KASVAA ROTEVIKSI»
ISOIKSI JA LIHAA TUOTTAVIKSI
Meillä on vielä jälellä valikoima aitaa ja metallipylväitä.
Käykää katsomassa ja tiedustelemassa hintojanuile.
ALPHONSE E. CHÄRETTE & SONS
186 LouU St.
JAUHOJA •JYVIÄ • REHUJA
TUKUTTAIN J A VÄHITTÄIN .
Puh. 3-0531
mi mm
Sudhnrr
fle/
i