Vapaus, July 12, 1951

              Sivu 2 Torstaina^ heinäkuun 12 p. — Thursday, July 12,1951
)
(UBEBTr) •—. Independent Labor
Oisäa of Finnish Canadians. £ s -
tablisbed Nov. 6, 1017- Authbrlzed
as second clatss mall by the Post
Office Department, Ottawav Pub»
llshed thrlce weeldy: ; Tuesdays,
Tbursdays and Sattffdäysby Vapaus
Publlshiner Comiiany Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephone»: Busineu Office 4<42M.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. BuJul. Editor W. Eklund. Jtoillng
addrett Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcation.
Translation free of charge.
TILAUBHINNAT:
Canadassa: i vk. 74» 6 kk. 3,75
• 3 kk. 2^5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J0O 6 kk. 4:30
Suomessa: 1 vk. 8^ 6 kk. 4.75
Maanmiestemme yhtenäisyy^tahdon kasvua ilrrieisesti peläten Tor
rbnt(WM ilmMtyyä Vapaa S julkiaisi viime lauantaina kaksi palstaa
pitlun tdmituskirjpituksen, jossa esitetään koko sarja yhtenäisyys;
vastaisia "ehtoja"i /f" } : / T ' r - : : b r.
y Kaikkien näiden "ehtojen" summauksena on s^, että yhtenäisyy-
;den saavuttamiseksi mui^^ maanmiestismme täytyisi tulla Vaipaan
; Sanan kujstantaijain kaltaisiksi — että meidän pitäisi poliittisesti tulla
samoin ajattd^^^^
kysymyksissä kuin esim. suhUutumisessäkapiitalismrn, sosialismiin,
j n e . , ' - V V ,
j^e "ehdot''ja verukkeet; joIU Saha edistyksellisen yhteis:
toiminnan tielle yrittää raahata,^^^^p^ Via;'h seh> että hajoitta-jien
keskuudessa on vakavaa huolestuneisuutta siitä, etteivät he voi
pitkää aikaa keinotekoisia raja-aitoja ylläpitää maanmiestemme kes-jfajudessa.
!7unula:ja Tanulä'' aitoja on ra^^
liian kauan. •^•
: ^ . Mutta mikään periaatteista luopuminen ei tule kysymykseenkään
sen paremmin puolelta kuin toiseltakaan. Yhteistoiminta ei ole pio-liittisten
mielipiteiden saniaistamistai Silloin esim. kiin Canadan
suomalaiset järjestivät Suom?ayun toiminnan; ei Vapaan Sahaii tar-
;.yinnul luopua porvaria
kinyt vähääkään. työväehliikkcen periaatteista. Mitä tapahtui oli se,
että näistä POLIITTISIStAEklMlELISYVKrsisTÄ H
LÖYTYI KYSYMYS, JONK.\I'F:RUSnEEL'LA VOITIIN tOI-J
l lA YriTEISESTI JA KIliPAlLLA SIITÄ, MIKÄ RYHMl JA
MIKÄ LEHTI VOI PARHAITEN EDESAUTTAA TÄTÄ YH-TCIS-TÄ
ASL^A!
Näin. ön asia myös rauhan puolustamisessa ja edistyksellisten
kulttuuriperinteidemme säilyttämisessä.' Yksi käytännöllinen esi­merkki.
Meidän lehtemme Vapaus ei suinkaan hyväksy Vapaan Sa-,
nän lukuisia poliiUisia kannanottoja — ön vail.
misyhteistoirhintaan rauhanasian hyväksi, m'kä meidän mielestämrhe
on kallein kaikille ihmisille, ja varsinkin kaikille vähemmistöryhmille
i elinkysymys, niin Vapaus on aina valm sen kanssa'tällaiseen yhteis-
. . toimintaan huolimatta siitä, vaikka Vapaa Sana olisi .pbli'ttisessa lii­tossa
itse |>aholaisen kanssa. Toiselta puoleri, koska kysymys ei ole
imistään mielipiteiden pakkopai fasistisesta sarnaistamisesta,
Vapaus odottaa itselleen' samanlaista oikeutta omien periaatteellisten
mielipiteidensä kunnioittamisceh: Kysyrhys ei öle siitä, että jompi
kumpi meidän lehtiemme kannoista joko hyväksytään tai hyljätään,
Vaan siitä, että fu>fNlJSTETAAN VALLITSEVAT PBRIAAT-TEELLISET
ERIMIELISYYDET, MUTTA NIISTÄ HUOLIMAT^
TA JÄRJESTETÄÄN YHTEISTOIMINTAA KAIKISSA SELLAI­SISSA
KYSYMYKSISSÄ MISSÄ OLEMME YKSIMIELISIÄ.
Mitkään periaatteellisluoritoiset erimielisyydet eivät suinkaan
estä tällaista yhteistoimin taa käytännöllisten kysymysten, kiiten esi­merkiksi
rauhanasian hyväksi. Jos Vapaa Sana uskoo ptioliksilcin sen
verran ohjelmansa historialliseen mahdollisuuteen, mitä Vapaus luot»
taa oman ohjelmansa oikeuteen, niin sillä ei. luulisi olevan riiitaän
sitä vastaan, että MIELIPITEIDEN PAKKOKONTROLLIN ASE-MESTA
jätetään historian ja. maanrniestemme ratkaistavaksi kuka
on p^riaatteellisluontojäissa asioissa oikeassa ja kuka väärässä.
. Jos Vapaa Saria esim. katsoo, ettei kapitalismi pysy pystyssä
ilman sen kannatusta, niin se olkoon Vapaan Sanan asia. Jos taas
Vapaus katsoo kuten asia ön, ettei kapitalistien sotapolitiikka ansaitse
yhdenkään työväenmieheri poliittista kannatusta, niin tämä qn Va­pauden
oma asia.; Molemmilla olkoon täysi oikeus pmien periaattei­densa
tunnetuksi tekemiseen ja propagoimiseen oman ohjelmansa mu­kaan,
mutta sen; ei saa eikä tarvitsekaan rhillään tavalla vaikeuttaa
yhteistä toimintaa rauhan ja demokraattisten oikeuksien tai progres-sirvisterikulttuuriperinteidemnie
hyväksi.
Toinen kiiytännöUirien esimerkki. Kun mr. V, Kuikka sanoi
Suomirannässa pidetyssä juhlassa, että hän toivoo yhtenäisyyden ke­hittyvän
ja laajenevan, niin Vapaus oli valmis antamaan palstoillaan
huomattavan tilan hänen lausuntonsa objektiiviselle käsittelylle —
paljon huomattavamman tilan kuin muut lehdet. Meidän on kaiketi
tässä yhteydessä tarpeetonta sanoa sitä tosiasiaa, ettei mr. Kuikka
ole sen paremrhin "Vapauden" kuin "Moskovankaan"' asiamies tai
kannattaja. Mutta hän esitti meidän mielestämme jotakin sellaista,
joka täytäntöönparituna saattaisi koitua täkäläisten maanmiestemrme
yhteiseksi hyväksi. Tästä johtuu, että kaikista mahdollisista poliitti­sista
cHmielisyyksistä huolimatta Vapaus panee • asian henkilökysy­mysten
yläpuolelle ja tervehtii lämpimästi mr. Kuikan tekoa eli, eh- :
totustasillä se cdusläa täytäntöön pantuna maanmestemmeyleisetuja
ja kuvastaa myös eri piireissä kehittyvää yhtenäisyystahtoa.
Toiselta puolen, kun pastori Öjanto sariiojen juhlien yhteydessä
pidetyssä jumalanpälveluksessiraientui saarnassaan politiko^^
meri sotapolitiikkojen hyväksi siinä 'riiääriri, että hän ryhtyi syyttä­mään
jumalaa Mannerheinv-vainajan, Rytin ja Tannerin veriruskeis­ta
sotasynneistä, niin lehtemme Vapaus katsoi välttämättömäksi pal­jastaa
tämän viheliäisen pelin, ei siksi, että kysymyksessä oli.pastori
Ojanto, ja vielä vähemmän siksi, että haluaisimme arvostella jumalan-:
palvelusta — se olkoon jokaisen yksityisasia — vaan yksinkertaisesti
siksi, että pastori, Ojanto pyrki tarkoituksellisesti johtamaan sotatiel­le
"yhden pienemmistään'' (kuulijansa), jotka eivät ole niin paljoa
voineet iykea ja tutkia Suonien sotasyyllisten politiikkojen edesottami-sia,
kuiri mihin pastori Ojannolla on ollut tilaisuus; Pastori Ojanto
tietää varsin hyvin, ettei Jumalaa voida syyttää niistä sotarikoksista
mitäMarmerheim, Ryti jä Tanner Suomen kansaa ja samalla koko ih­miskuntaa
vastaan ovat tehneetv
Ja kun Toronton Vapaa Sana kiirehtii nyt esittämään "ehtoja"
yhteistoiminnan ehkäisemiseksi, niin asiallisesti puhuen se jatkaa van­haa
hajotustoiriiintaansa. Mutta Vapaa Sana ei ilmeisestikään enää
rohkene suoralta kädeltä kansanjoukkojen yhtenäisjyttä vastustaa.
Siksi se etsii Verukkeita ja tekee suoran ryntäyksen asemesta sivu<»ta-hyökkäyksiä
OMIEN LUKIJALVSAKLV KESKUUDESSA KEHIT-Tn-
ÄÄ YHTEXÄI5VVST.VHTOA VASTAAN.
Tosiasia kuitenkin on. että kaikki hyvää tarkoittavat Canadan
suomalaiset, jotka haluavat rauhaa ja sosiaalista edistystäj ovat kuo-lemaänsa
asti väsyneitä ja kyllästyneitä ryhmäriitojen lietsomiseen ja
kiihoittamiseen. Kaikki hyvää tahtovat täkäläiset maanmiehemme,:
huolimatta siitä mihiri poliittiseen tai uskonnolliseen ryhmään he kuu-vat,
tai kuuluvatko mihinkään niistä, toi\-ovat sydämensä pohjasta
rauhaa ja haluavat omalla vaatimattomalla tavallaan auttaa^ rauhan
ja demokratian asiaa seka edistyksellisten kulttuuriperinteidemme
säilyttämistä ja vaalimista. Ja Vapaus puole,^taan''on a'na v.ilmis
näissä elämänpyrkimyksissä kohtaamaan niinsahotut"toisinajattele­vat"
maanmiehemme runsaasti puolitiessä,
vastaukm
Kysymys: . Haluaisin gaada tietoja
vanhuuden eläkkeistä. Pitääkö olla
Canadan katualalnen jos aikoo saada
tässä maassa vanhuuden eläkettä Ja
kuinka kauan on pitänyt olla tdssä
maassa; Maksetaanko eläkettä teU
laiselle. Joka on sairaalassa tai van-:
hainkodissa. Ehkä voitte neuvoa mi­nua
kenen puoleen pitää kääntyä täs^
£ä aslaisa. — Vapauden lukija.
Vastaus: Canadan. kansalaisuus ei
ole eläkkeen saannin ehtona. Eläk­keen
saajan pitää olla 70 vuoden ikäi­nen
ja eläkkeen saannin edellytyksenä
on, että eläkkeen hakija on asunut
Canadassa 20 edellistä vuotta. Eläk­keen
hakemuiksen voi panna vireille
jo kuusi kuukautta ennen kuin 'hakija
saavuttaa eläkeiän. Meidän käsityk­semme
on sellainen, että eläkettä ei
öle ruvettu maksamaan sellaiselle
henkilöille, joka on sairaalassa mutta
vanhainkodissa oleville on maksettu
eläiettä, Josta on valtaosa maksettava
kysymyksessä olevalle vanhainkodille.
Kullakin paikkakunnalla on kuimalli-nen
virkailija, jonka huollettavana
on vanhuudeneläkeaslat. Jos asutte
sellaisella seudulla, jossa ei ole ktm-nallishallintoa
tai jos on muita vai­keuksia,.
on siinä tapauksensa kään­nyttävä
alueella toimivan maailcunnan
avustusviranomaisen puoleen.
Kuten olette ehkä lehdistä lukeneet
pidetään melkoisen varmana, että tu­levan
tammik. alusta lähtien tuvetaan
maksamaan |40suuniista kuukautistis
yanhuudeneläkettä kaikille niiaan a-sukkaille
ilman mitään ehtoja ja €5—
69 vuodn ikäisille st:TihnlteIlaan mak­saa;
työksrvyttömyyseläkettä varattor
muuderit<xU5tamisen perusteella.
; Jos olette jo 70 vuoden likainen on
teidän pantava hakemus vireille mah­dollisimman
pian, että voisitte saada
eläkkeen entisillä perusteilla jo tämän
vuoden aikana.
'Ellei teillä ole mitään muuta mah­dollisuutta
asian vireille panemiseen
niin kirjoittakaa osoitteella: Old Age
Penslons Commlission, Room 3310,
Pariiament Buildlngs, Toronto, Ont.
Suomen eduskuntavaalien
lopulliset tulokset
Beldnld. <VS) — Lopullisten tai
atoakin hyvin lähelle lopullisten tie-
St. Johnsissa,Que. on 2,500 Singer ompelnkonetehtaan työläistä oliot lakossa kesäknnn 6 päiväistä lähtien,
vaatien 20 pros. palkankorotusta. YIläolevassa-fcuva>äa lakkolaisia päämajansa .edustalla,! '
Koreassa vierailleen Canadan . • . : . • . ; . . • » : .•• • • : • ; • : • . • „ • . . '^ naisten edustajan lausunto
Mrs. Nora Rodd Windsorista oli Canadan
Naisten Kongressin edustajana Koreassa
nuiiit sanovat
SUOMEN VAALIEN JOHDOSTA
:Vapaa Sana, Helsinki: "Ainoana
voittajana selvisi vaaleista ainoa vii­meaikaisen
hallitussuunnan selvä
vastustusryhmittymä, SKDL, Yhtä
ilmeistä kuin on,. että käkpomukgen
taholta vaalitaistelun aikana heitetty
tunnus "isänntaallisesta ylitelShalli.
tuksesta" (SO. nykyisestä hallitusrin­tamasta
kokoomuksella vahvistettu­na)
ori. kokoomuksen tappion Jälkeen
menettänyt kaiken muodollisenkin
merkityiksensä, yhtä ilmeistä ori, että'
kansandemokraattien yhä uudelleen
esittämällä väatinduksella demokraat­tisen
yhteishallituksen. riiuodostami-sestä
on SKDLrn vaalivoiton Jälkeen
asiallinen painokkuutensa. Jota el voi­da
olla huomioonottamatta." /
'[ Työkansan Sanomat: "Jos Suonien
työkieinsan vaaleissa ilmaisemaa täih-toa
halutaan noudattaa, nliii siitä luu­raa,
että hallitussuimtausta on muu­tettava,
yiiriie vuosien sota- Ja sorto­politiikka
ei saa enää Jatkua. Vie. Jot­ka
vielä näiden Vaalien Jälkeen yrit­tävät
syirjäyttääätansandemokraätit
hallitusvastuusta, uhmaavat maam­me
rauhantahtoisen työkansan vää­jäämätöntä
tahtoa, paljastavat itsen­sä
rauhan Ja kansanvallan hälkäile-riiättömiksi
vihollisiksi. Pitäköön
Suonien työtätekevä kahsa huolen sii­tä,
että sen rat^aritahtoa ei enää uh-mata.'*
.. '
ÖntaHon lainlaatija-kunta
käsittelemään
vanhuudeneläkkeitä
Toronto.— Vaikka sitä ei ole vielä
lopullisesti ja virallisesti ilmoitettu pi­detään
täällä toderinäkölsenä. että
Ontarion lainlaatijakunta kutsutaan
kbolle ylimääräistä Istuntokautta var­tein,
jonka pitäisi alkaman syysk. l i
pnä. LainlaatiJakunnan erikoiseksi
tehtäväksi ilmoitetaan tulevan hyväk­syä
tarpeellinen lainsäädäntö uusia
kaikille maksettavia yli 70-vuotiaiden
vianhuudeneläkkeitä varten Ja 65—€9-
vuotlalden V työkyvyttömyyseläkkeitä
varten sillä ne edellyttävät ensinnäkin
lainlaatijakurtnari muodoUistt^ hyväk­symistä
Ja tarpeellista käytäntöön-pano-
lainsäädäntöä Prinsessa Eli­zabethin
suunniteltu vierailu saattaa
aiheuttaa kuitenkin lykkääntymisen
lainlaatijakunnan kokoontumiseen
nähden.
Irak vaatii myös
enemmän öljystään
Lontoo. - - TääUä ilmoitetaan, että
Irakin hallituksen Ja Iraq Petroleum
Companyn kesken Icäydään parhailr
laan neuvotteluja sen Johdosta, iettä
Irak on_cslttänyt vaatimuksen öljyso­pimusten
tarkastamisesta. Irakin ta­holta
vaaditaan, että seri pitäisi saada
öljy-yhtiöltä yhtä suuret maksut kuin
Saudi-Arabia saa yhdysvaltalaisilta ja
että Irak saisi huomattavamman osuu­den
öljytuotannon johdossa. Bagda­dissa
ilmoitetaan olevan oppositioryh­män.
Joka vaatii että Irakin pitäisi
seurata Iranin esimerkkiä Ja kansal­listaa
maan öljytuotarito.
— Ensimmäinen Ontarioon pysty­tetty
rakennus oli \-uonna 1015 criKille
lähetyspapille rakennettu asunto.
Jonka mitat oUvat 25x16 Jalkaa,
Toronto. — Canadan Naisten Kong­ressin
edustajana Koreassa vieraillut
mrs. Ncra K. Rodd antoi täällä maa­nantaina
pidetyssä haastattelutilai­suudessa
seuraavan lausunnon sano­malehdistön
edastajllle: - .
."Canadan Naisten kongressin Ko­reaan'
lähettämänä edustajana riiinä
olin jäsenenä siinä ikoniissiossä. Jonka
Naisten Kan^ainväliheri Demokraatti­nen
Liitto oli muodostanut tutkimaan
sodan vaikutusta :siviillyäestöön ja
erikoiscstikin naisiin ja lapsiin näh-deh.
Komission jäsenet ovfit nyt pa-liarineet
kotimaihinsa mukanaan se­lostuksensa
j a paljon valokuvia. Kol­me
kappaletta heidän raporttiaan on
lähetetty YK:lle.
"Tämä komissio ^lähetettiin sodasta
vuoden ajan kärsineiden korean nais­ten
vetbcmuksen johdosta. Meitä oU
kaksikymmentäyiksi Jäsentä — 20 e-dustajaa
ja yksi havainnoitsija —
seitsemästätoista eri maasta. Meitä
oli Afrikasta, Euroopasta, Aasiasta
kuin myöskin Pohjois- jä Etelä-Ame­rikasta.
Me: edustimme erilaatuisia
uskonnollisia ja poliittisia käsittfeitä
ja eri elinkeinoaloja. Kaikkia mieitä
yhdisti sama rauhan toivo.
/'Jokainen cariadalainen seuraa
kiinnostuneena nyt koreassa tapah­tuvia
rauhanneuvottelulta. Ampumi­sen
lopettamisehdotus on saanut ai­kaan
tervetulleen riiuutoksen meidän
maamriie ja koreateisten välisissä suh­teissa.
Tämä uusi tilanne antaa meil­le
tilaisuuden : kaikkien korealaistisri
avustamiseen, niin etelässä kuin poh-
Jolsessakiri. Murskatut kodit ja per­heet
on rakennettava uudelleen. M i ­nun
kehoitukEeni Canadan kansalle
Ja ennen kaikkea naistemme järjes­töille
on: : Tehkää kaikkenne sodan
vaurioiden, korjaamiseksi!
"Canada on nuori maa ja sen teh­tävänä
maailmassa pitäisi olla kanso­jen
väiisen ystävy>-den edi-stämlnen.
Se Voisi olla siltana idän ja lännen,
vanhan ja uuden välillä. Me emme
kykene herättämään kuolleita eloon
mutta me voimme lähettää sinne lää­käreitä
Ja sairaanhoitajattaria, am­mattimiehiä,
ja tarvikkeita, ruoikaa,
vaatetusta ja iääketarvikkeita avus-taakseriime
sen rakentamisessa minkä
tuiioamista olemme avustaneet.
"Vanhassa puheenparressa sano­taan,
että kansan, ääni: on sydämen
ääni.' Se ei ole koskaan pitänyt palk­kaansa
paremmin kuin tänään kun
sadat miljoonat äänet puiiiivat rau­han:
puolesta^ Yksikään: latinalaisen
Amerikan 20 maasta ei ole lähettänyt
sotilaitaan Koreaan. Muutamia. viikT
koja sitten anunuttiin 38 kreikkalaista
nuorukaista koska. he kieltäytyivät
lähteriiästä Koreaan. Ranskassa on
miehiä vangittu samasta syystä. Mei­dän
kansamme haluaa rauhaa. Se ei
halua olla tuhon Ja vihan välikappa-
, leenä: Meidän toivomme ja uskom­me
on, että Canadan kohtalona on toi­mia
sovittajana jä kuultuamme tuskan
valituksen Koreasta" ja rauhan äänet
kaikkialta maailmasta, Canada voi
parhaiten täyttää kphtalori määrää­män
tehtävänsä, tehdessään kaikken­sa
saadakseen kansat rauhallisiin neu­votteluihin.
Nykyaikaisia keksintöjä
ei saa käyttää ihmiskunnan tuhoami­seen
vaan miesten ja naisten elämän
edistämiseen.
"Komission lähettänyt Naisten Kan­sainvälinen
bemokraattinen Liitto
omaa 93 miljoonaa jäsentä. Jokaises­sa
maassa. Jonka kautta kuljimme
mennessämme Koreaan ja sieltä pala­tessamme,
olimriie kunkin maan nais­ten
Järjestöjen vieraina, l^ie olimme
Koreassa 12 päivää ja päivän kihia-lalsefsa
Antungin kaupungissa, joissa
me riälmme oriiin silmin nykyaikaisen
sodan valtavan tuhon.
'IMe tiedämme miltä tuntuu ktm p i ­tää
piilottautua Ojiin Ja pellollie kone­kivääritulen
takia, rientää ilmapom-misuojiin
jaherätä joka aamu pom­mien
räjähdyksiin. Me näimme kaup­palan
kauppalan jälkeen, kylän kylän
Jälkeen ja mainioita nykyaikaisia
kaupunkeja, kaikki miltei täydelleen
tuhottuina. Kirkot; koulut, sairaalat
Ja kodit ovat nyt soraläjinä tai ai­noastaan
pelkät seinät ja sa^Tipllput
ovat nyt jälelln siellä mLss.T kansa al-no.
istoan vuosi sitten rakensi uutta
elämäänsä, oltuaan sitä ennen 40
\-uotta Japanin vallan ikeessä. Ksaxm
elää. nyt luolissa, maakuopissa tai rau­nioiden
keskelle Jätteistä rakennetuis­sa
majoissa. Naiset, kantaen tisein
lapsia selässään, avustivat vanhoja»
miehiä peltojejn viljelemisessä. Suuri
osa siltä tehtiin yön aikana, alituisen
päivällä tapahtimeen pommituksen
takia.
"Me saimme vapaasti tutkia kaikki­alla
jä puhutella kaUckia. Kun kansa
sai tietää" meidän tulostamme, tulvi
naisten järjestöille pyyntöjä ihmisiltä,
että heidän sallittaisiin kertoa asiois­ta
ja miehiä, naisia ja lapsia saapui
monien mailiien päästä tapaamaan
meitä. : He saapuivat luoksemme it­kien
ja valittaen, takertuen käsiimme
j ä vaatteisiimme. He kiittivät tulom­me
Johdosta Ja pyysivät kertomaan
:maa,ilmalle mitä op tapahtunut heil­le
ja pyyislvät saada sotilaat takaisin
kotiin.' Me emriie koskaan unohda
tämän kansan tuskaa kun meidäh
nä^täväkseriune avattiinjoiikkohauto-j
a ja kun meille kerrottihi omaisiin ja
ystäviin kohdistuneista raakuuksista,
jotka olivat usein niin inhoittavia hir­mutöitä,
että ne tuntuivat uskomatto­milta.
Me kävimme luolissa Ja vanki­loissa,
joissa miehiä, naisia Ja lapsia
oli poltettu elävinä ja haudoilla, joi­hin
heitä oli haudattu elävinä. Me
naimme näissä vankiloissa verellä Ja
savulla tahrattuja seiniä ja perman­toja,
jotka palauttivat mieliimme Joi­takin
muinaisista kidutusvälineistä.
''a^autta me näimme myöskin Korean
kansan suuren hyvyyden ja rohkeu­den.
Kaikkialla meidät otettiin vas­taan
laulaen ja kukkasin. Syvällä
vuorten suojassa me osallistuimme
konsertteihin, joissa kuuliinme hyvää
musiikkia j a näimme 'Qramaattista
tanssia, korean kansa arvostaa yli
kaksituhatta vuotta vanhaa kulttuu-
Irlaan Ja kaupunkien ja maaseudun
tuhosta huolimatta el; Die mitään pel-.
koa tappiosta. Heistä timtuu siltä, et­tä
meidän sotilaamme ovat siellä vää­rinkäsitysten
ja törkeiden: rötösten
johdosta ja. kuri meidän kanaamme
käsittää asiat oikelri niin sö päättyy
siihen.: He haluavat ainoastaan oi­keutta
omiien asioidensa hoitamiseen.
Meistä tuntuu, ettänyt käynnissä ole­vat
rauhanneuvottelut tulevat Johtai
maan siihen, että tämä Korean- kan­san
toive toteutuu.
tojen mukaan salvat eri puolueet e-dustajla
valituksi Ecuraavastl (suluis­sa
vaalien edellinen edustajamäärä):
SKDL *3 (38>
Sosdempoolue . . . . . 53 (54)
MaaUlsUitto 51 (56)
Kokoomos ..... 28 (33)
Ruotsalaiset . . ; . . . ,15 (14)
Kansanpuolue . . . . . . 10 (5)
Aikaisemmissa uutisissa kerrottiin
SKDL:n saaneen 45 edustajaa valituk­si,
mutta viimeiseksi lasketut oteäänet
muuttivat tilannetta kahden äärim­mäisen
oikeistopuolueen eduksi ja vä­hensivät
SKDL:n edustajapaikkojen
lisäyksen viideksi, mikäU heinäkuun 7
päivään mennesä Helshiklln saadut
tiedot ovat jo lopulliset.
22 VASEMMISTOLAISTA
KAUPUNKIA SUOMESSA
Tähänastisten tietojen mukaan
saavutti vasemmisto (SKDL ja Sos-dem)
enemmistön kaikkiaan 22 kau­pungissa
Ja parissakymmenessä kaup­palassa.
Helsingissä, Haminassa, I i ­salmessa
ja Mikkelissä saivat kansan­demokraattien
Ja sosialidemokraattien
listat ensi kerran enemmän ääniä kuin
porvaripuolueiden listat. Helsingissä
saavutti vasemmisto selvän enemmis-'
tön. noin 6,000 ääntä enemmän kuin
porvarit.
VASEMMISTOKAUPUNGIT:
Helsinki, Hamina. Hämeenlinna, I i ­salmi,
Jyväskylä, Kajaani, Kemi. Kot­ka.
Kuopio, Lahti. Lappeenranta. Mik­keli,
Oulu, Pietarsaari, Pori, Raahe,
Rauma, Savonlinna,. Tampere, Turku
ja Uusikaupunki.
Enemmistö ; Suomen i)uolueista on
Rautatieläiset vaativat
-30 sentin
löij: Mel CSoIby
Toronto. — Rautatieläisten unioi-den
rivijäsenten painostus osastoissa
ja rj^ihmissä. sen puolesta, ettäi työ­ehtosopimus
on •viipymättä avattava
paikikojen korottamista varten; on
pakoittanut ylimmät johtajat anta­maan
lausunnon, joka A.'R. Moshe-rin
mukaan kuuluu, että rautatieläis-teri
veljesliiton ylempien johtajien ja
Frank: Hallin (AFL) ^ kesken ryhdy­tään
keskustelemaan asiasta.:
Mutta rautatieläiset haluavat muu­takin
kuin vain "lausuntoja" ja "kes­kusteluja".
Rautatieläiset haluavat
hetikohtaista toimintaa. Tämä i l ­maistiin
selvästi siinä päätöslausel­massa,
joka hyväksyttiin yksiriiieli-sestl
rautatieläisten veljesliiton Maple
Leaf Divisionissa; Tässä päätöslau­selmassa
esitettiin seuraavat vaati­mukset:
•
i ; että presidentti Moshcr ja CBR-E:
n johtajat esittäyät heti rautatie­läisten
palkkojen korottamista 30
sentillä tuntia kohti.
.2. että Divisionan jäsenistö vaatii
sopimuksen ylössanomista. x
3. että he kannattavat yhdenmu-;
kaista palkkaohjelmaa.
Myöskin monet muut rautatieläisr
ten rjihmät ovat vaatineet, että ny­kyinen
sopimus on sanottava irti,
ja että palkkoja on saatava korotetuk­si.
Näitä vaatimiiksia ovat esittä­neet
Reginan vaunu- Ja konetyöiäiset,
veljesliiton suuri Queen Clt3mi osasto
Torontossa, Lontoon vaiinutyölälsten
osasto Ja Port Arthurin junamlehet;
Rautatiet, Canadan suurhi teolli­suus,
on ainoa teollisuusala Canadas­sa,
missä palkat ovat Jäädytetty y.
1952 syyskuuhun asti. Sen jälkeen
kun Kellockln sovinto-oikeus viiriie
syyskuussa n>ääräsl rautatieläisten
palkat, on elinkustannusindeksi ko­honnut
145 pistettä, ollen nyt 184.1
pistettä. •^•.^
Toryjen äänenkarinattaja Globe
and MaU selitti, että yleisesti voi­massaolevan
määritelmän mukaan
palkat kohoavat sentin tuntia kohti
joka kerta kun elinkustannusindeksi
nousee 15 pistettä. Tämän iriukaän
rautatieläisten, palkat: pitäisi nousta
noin i l senttiä tuntia kohti.
EI LIIKKUVAA SOPIÄIUSTA
Tämän n.s. liikkuvien portaiden so­pimus
el ole kyllin ovela Jotta sillä
voitaisihi pettää työläiset. Jos työn­antajat
pakoltetaan tekemään jota-km.
Rautatieläiset enempää kuin
muidenkaan Canadan teollisuuksien
työläiset eivät kaiinatä tällaista me­netelmää
aikana, jolloin yhtämittai­sesti
tapahtui^ •hintojen nousuja voit-toilun
seiu-aukseha, tehden nopeasti
tyhjäksi paikkojen korotukset. Rau­tatieläiset
eivät halua i l senttiä, min­kä
Mosher sanoi "toivovansa*' rauta.-
telden maksavan "vapäaeJhtoisestl".
mutta vähintäin 25—30 sentin koro­tusta
ja heti.
Kysyriiystäkään ei ole siitä pysty­vätkö
rautatiet maksamaan. CPR:n
nettotulot esim. tammik. 1 päivästä
toukokuun viimeiseen päivään olivat
$9 j47,198, eli yli 4 mllj. dollaria e-nemmän
kuin vastaavana aikana v.
1950.
Rivijäserilstö el. myöskään hyväksy
Mosherlri ja CBRE:n Johtajien Jäles-säkulkemisohjelmaa
palkkakysymykr
sessä/ He vaativat Mosherilta enem­män
kuin toivomista että yhtiöt "va-i>
aaehtolsestl'; huomioisivat hintojen
•nousun..
Rautatieläiset ovat kulkemassa koh­ti
palkkojen korotusta siinä mieles-s.^,
että tulevat sen myöskin saamaan.
• kansanpuolueita". Ensiksi rno;
nen kansanpuolue, jonka
jatkuvasti vähentynyt, yhä
man osan ruotsalaisista siinyei
nestamään työväenpuolueita Ed
täydeUisiksi pluffeiksi pajjaj,
"suomalainen kansanpuolue-dikaalinen
kansanpuolue". Ed
uusi tulokas "Suomen kahsanpij
joka valtavasta raharesursseista
lupauksistaan huoUmatta sa
vain edistyspuolueen mittaa
vuodelta 1945 jääden pikkupuoh
Vihdoin "kansallinen kokoomt
lue". Joka menetettyään vaaleisj
000 äänestäjää ja 7 paikkaa ja
tuaan vato n. 14 pros. äänistä c
tistumassa todellisen luonteensa
kaiseksi suurkapitalistien puolue
, Todellisia kansanpuolueita
maalaisliitto, joka käsittää talc
kaisväestön pääosan ja vähäisen
sivistyneistöstä; Sosdempuoluel
käsittää noin puolet maan työv»
ta, nmsaasti pikkuporvaristoa, h
sen työn tekijöitä ja pienvfljeii
SKDL, joka käsittää toisen p
työväenluokasta ja lisäksi nm
pienviljelijöitä, henkisentyön tek
Ja sivistyneistöä.
Nämä kolme suurpuoluetta mu
tavat yhdesska eduskunnan mä
vän enemmistön ja voisivat he y!
toiminnassa ohjata Ja määrätä:
asioiden hoitamisen — johon t
edustamien etujen pitäisi antaa
lytykset — mutta nnn ei kuiten
ole ollut asian laita maalaisliit<
scsdem Johtajien taantumuksei;
ja valitsijoilleen vahingollisten
kimysten takia.
: Jo yiksin SKDLrn ja Sosdem-pi
een läheinen yhteistoinunta tuoi
suuria parannuksia Suomen työ
sari oloihin, mutta valitsijainsa
pettäen ovat sosdem puolueen edi
jat torjuneet yhteistyön ja anti
neet Suomen työkansan ja koko
,men kansan etujen vastaisesti p
lemaan dollari-imperialismin ja (
maan suurkapitalistien etuja,
tulee nyt seuraamaan, se nähdääi
levaisuudessa. :
ja
PALJON POMOJA
Kalle-poika oli saanut lähetin
kan isossa rautakaiipassia. Heti
saatiin tietää hänen olevan toimi
alkoi tavanmukainen meno :>
Jaha, sinä siis olet se uusi pc
Tulehan vähän auttamaan.
; ;Kun tätä oli kestänyt iltapiio
päivää, koputettiin johtajan oveR
Kalle astui sisään ilmoittaen loi
tavansa. ^.
— Mitä helkkaria, heti ensiminä
nä pähränä?. EitikÖ viihdy täällä!
— Sen takia minä vain, ettei
kaan yksinään kaikkea kerkiä/Ti
lä; näkyy olevan kuusitoista pot
ja vain yksi, joka tekee.työt.'
VIISASTA- ;
Poika-juoksi riiin kovaa' kuin-j
soi. ' -' :• -•
- —• Mihin sä : juokset, kysyi f
kaveri. •
-7 Kotiin saamaan mutsilta sd
saunaa.
— Ön siinäkin syy juosta Ji!
kurkussa.
— Joo, katsos, hieirän isä lyö I
jon kovempaa.
Olisi tietenkin synti jos ei tälläkin
osastolla joskus puhuttaisi laheilusta
l . . Olemmehan me tämän. osaston
kirjoittajat yksi niinkuin toinenkta
ns. urheilumlehlä - - ainakin penkistä
ponnistajia.
Mutta vaikka el niinkään olisi asla^
niin jo se, että eletään erikoista ur­heiluvuotta
— Suomessa pidettäviin
o l y m p l a kisoihin valmistautumisen
vuotta ja Canadan suomalaisten
"olympialaisten" aattoviikkoja, kan­nustaa
Ja lämlttää Jokaista urheilu-kärpäsen
puremaa ihmistä.
Ensimmäiseksi pitää sanoa, että
Helsingin olympialaiset tuntuvat saa­van
paljon uutta väriä Ja mielenkiin­toa.
Niistä näyttää muodostuvan
enenunän kuin ehkä milloinkaan en­nen
kalkkien maitten nuorison taidon
ja kunnon mittelytUalsuus.
; Tuleehan niissä nyt ensimmäisen
kerran myöskin neuvostomaan Ja
muitten sMiallstisten maitten nuori­so
mitteleriiään kuntoaan kapitalisti­maiden
urheiiijain kanssa.
Eurooppalaisilla kilpamatkoillaan
ovat neuvostomaan' pojat Ja tytöt
jo ehtineet näyttämään, että voima­tonta
ei ole se limppu mitä siellä
maassa Purastaan ja että kikoista ja
tempuista ollaan selvillä my&kln.
Niinpä, ovatkin suuren neuvosto­maan
urheUlJat kiiwnneet Euroopan
urheilijain kärkijoukkoon pitkin koko
urheilurintamaa, yleisurheilusta nyrk-keil>-
yn ja voimisteluun saakka.
Neuvostomaan tyttöjen ja polkien
csiintj-mlnen. tietenkin yhdcs.<5ä kaik­kien
muiden maiden urheilijain knas-sa.
tulee taittamaan Yhdysvaltain yli­voimaisuuden
bjTin pieneksi, Jos ei —
no olkoon sanomatta.
Mutta ylelä^ eivät ole kuitenkaan
"puut kelkassa", kuten sanotaan.
Jo kerran on sota astunut estämään
olympialaisteri pidon Suomessa Ja täl­lä
kerralla se taaskin on hyvin lähei­sesti
uhkaamassa.
Ellei maailman rauhan voimien, joi­hin
kuuluvat •myöskln'TSuomen Ja Ca­nadan
työtätekevien ihmisten enem­mistöt,
onnistu ehkäistä dollari-Impe­rialismin
johdolla tapahtuvaa sota­valmistelua
Ja tehdä tyhjäksi sotakii-hoitusta
ja -suunnitelmia. Joutuvat
maailman nuoret murhaamaan toi­siaan
ja tuhoamaan toistensa Ihania
koteja, malta ja rakkaimpia, hirvittä­villä
sotavälineillä sen sijaan, että
kohtaisivat toisensa toverillisessa k i ­sailussa.^
Siksi onkin myös urheiluväen, nuo­rison
ja.kaikkien riuorten kisailun ys­tävien,
kaikkien muitten rauhan Ja
hyväntähdon kannaUa olevien ihmis­ten
kanssa, tehostettava toimintaa
rauhan hyväksi. Jotta Helsingin olym­piakisoistakin
saataisiin muodoistU-maan
, rauhan olympialaiset, maail­man
nuorison veljellinen ja toverilli­nen
kunnon ja taidon mittely.
Entäs sitten ne omat "olympialai­semme",
jotka pidetään elokuun en­simmäisen
sunnuntain vaiheessa.
Niitä vartenhan me kalkki olemme
jo vähän harjoitelleet,: jos kohta em­me
kaikki tirtieillaksemme, mutta ai­nakin
ollaksemme kukin hengessä mu­kana
Ja varsinkin omiemme puolesta.
Vaikka tiedämmekin, ettei mitään
hipovia huipputuloksia meidän oljm-plalaisissaanme
saavuteta, niin olem- lisesti ei saada puntariin asti. aine
me kuitenkin varmoja siitä, että jän­nittäviä
Ja •mielenkiintoisia kariippai-luja
niissä tullaan näkemään paljon.
Eikä niissä myöskään tule puuttu-maäri.
useat meikäläisiin jirhelluolol-hln
katsoen huomattavat saavutukset.
kenttäkilpailujen lisäksi niissä tul­laan
näkemään myösklri komeita . ja
kauniita tyttöjen Jä poikien voiriilste-luesitykslä,
tansseja Ja taltovoimiste-lunäytöksiä.
Jö kaiken sen tähderi mitä siellä
tulee olemaan nähtävää karinattaä
jokaisen, vähän pitemmältäkin mat­kalta,
suunnata töppösensä silloin
kohti Torontoa ja Torohton suoma­laisten
: komeaa kesänviettopaikkaa
kohti. :'•,_.;.":-.
Mutta on vielä toinenkin syy. ja
se on se, että ei vain meidän. Joiden
oma jalka nousee urheilijain jalan,
mukana ponnistukseen — joskaan ei
yhtä kevyesti— mutta kaikkien nuo­rison
ystävien jä rauhan ja hjrvän-tahdon
täyttämän tulevaisuuden ys­tävien,
tulisi olla mukana innostamas­sa
nuoria, antamassa kannatus heidän
jalolle Ja kohottavalle toiminnalleen,
Meidän tulee kaikkieri olla mukana
Jollakin tavalla näiden urheiluJuh-liemme
onnistumista auttamassa, voi-daksenune
muodostaa niistä canada-lais-
suooialalsen nuorlsori ja koko Ca­nadan
suomalaisen väestön rauhan-kisat.
. Se olisi maailman Ihmisille kaiik-kein
tärkeimmän asian, rauhan asian
eteenpäin auttamista. Siten myös
innostettaisiin omaa nuorlsoanune
hyvissä pyrkimyksissään.
.: • -• • •
Nyt sitten alkavat olla ne parhaat
kesäloma-ajat käsillä.
Yksi Ja toinen työmuurahainenkin
pääsee viikoksi pariksi lekottelemaan
aiuingonpalsteessa Ja pulikoimaan
kalojen kaaisa järv«wä.
Ja tietenkin "nälkäisten narraaml-
Been" innostuneet pääsevät ahdista­maan
niitä suuria luloja, Jolta taval­taan
sellaisen sopivan näk&nae
päähän, että voi hyvin"tarka!Ie
mitan j a painon arvioida.
,Ne isot otukset kiin tavallisöti
sensä näytettyään mennä mulaii!
vat sen sileän tien . . . _
Niille joilta aina isot kalat ka*
vat — allekirjoittanut ei kuulu =
hin — ehdottaisin kokeiltavaksi E
ry pojan Hearstin vesillä näyttää
konstia, jonka avulla isot kalat ts
vat kuin itsestään veneeseen.- y
Se oli tässä toissa kesänä-!'
kolmas — kun oikein ponikallaJ
dimme kuuluisasta Hearstlsta h
reissulle. . . ,
Harryn uistin ei ollut mikaas!
tuus, vain tavallinen, ja siima « P
netsämiehen ompelulankaa.
Niinpä sitten iski uistimeen
iso otus, oikea suurpeto. _
Istuen veneen keskellä kiskoi
otuksen veneen vierelle ja
keet eivät olleet niin suuren
pahioa kestäviä, ei hän ynttanfl»
nostaa sitä veneeseen. _
Kohotti päätä vai niin 1^
vedestä, että kalan silmät UATJ^
neen laidan tasalle ja p a i n ^
laitaa vasten. Tällöin tuo
nähtyään veneen pohjaUa
miaan pikkukaloja, t e k i . v o i^
tempaisun pyrstöllään, sy»*» _
men suustaan; ja loiskautti
veneeseen. --^
Kun mukana sattui oleffla^^^
piilu" — metsämlehilla on aina ^
ta" mukana - sipaisi toinen « g
ollut kaveri sillä otukselta =^
poikki Ja tohien iski "puosbaiB r.
tÖÖn. • -n:t53ä
Kun Sitten Harry makaa
kesklnihon päällä, saatiin o w .
veneen avulla hinatuksi osse^
rantaan. , tinssi
Ja silloin el suuri T^^^^,
vaan pantiin punt.iriin Ja
tasan 49 paunaa!? PuntarU
takaa. ^jjjj
CTifrt kannata kokeUla? -