Vapaus, February 26, 1955

              Siyii 2 I#auantai«a, hetoiiJtuun 26 p. — Saturday, Feb. 26,1955
• i i i i l i i i i
lUBJUllf) ^ XodcpauSextf Ukbor
ttlflMlMI Jfov;,4t, S917. AaOtOtlzeA
0» tepooa.tStm aail bf.fbe Fopt
oakiB,iDevaxu/uat, Ottava. Ptith
Via>efiJ:liaiee' «eekjy: TaaOajB
'Tbanosjtt SätunSavp Iqr VAP&US
jJPoMishtng CoDjtsojrl^ at lOO-iOe
S m 8 t W4 45BdbuiT; Qnt, Caiuida.
TekpJxmes: Sna, Ottiee OS. 4-426*
EOitorial omce OS; 441265. Manager
B.SuksL Edltor iy> EBond. tf»«lng
«ddnsfls: Sox £9, Ssdboiy. Ontsrlo. Advertiaiog ntep 1900 »j9Uc*ttan.
cnadafl»: i «k. 7A» < Jdc f.7»
TbdjncraQolM*: 1 vk. 800 6 kk. C30
Saamcii» 1 «k. ft» 0 kk. 4.75,
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Ransksui hallituksen Väliaikaisuus'^
r'-"' yhdeksäntoista päivää kestänyt Ranskan hallituskriisi päättyi
. . keskjyiikkoiltana eräänlaiseen "aselepotilaan'', niikä ei ilmeisestikään
' ole pysi^vää laatua,
jlj Uuden hallituksen i^ämiehenä on yhdeksäntoista päivää aikai­le
semmin kukistuneen Älendes-Francen haflituksen rahaministeri Edgar
j , , ,' Faoie, joka srvumennen sanoen kuuluu Radikaaiiseen sosialistipuo-
I? * " ' lueen/ kuten myös ^Mendes-France kuuluu. Nimestään huolimatta
| , / <amä puolue on keskustalainen por\'aripuolw. Jolla ei ole mitään
- tekemistä ^sosialismin kanssa.
I . ; Fauren muodostama hallitus sai pinnallisesti katsoen "hyvän
lähdön", sillä Ranskan Kansalliskokous antoi sille hyväksymisensä
36?>.äänellä 210,ääntä vastaan. Toisaalta on muistettava, ettei pää-
' liiinisteri Edgar Faure ole "eilispäivän teeri", sillä häntä mainostetaan
huomattuna finanssiasiain tuntijana, ja miehenä, joka oli kuusi viik­koa
Ranskan pääministermä vuonna 1952. 'Xyt hänen muodosta-
^vmansahalUtuson 21 :nen järjestyksessä päät-'
* tymiseh'jälkeen.
Kaikista yllämainituista seikoista huolimatta, jotka pinnallisesti
kalsoen viittaavat siihen, että Edgar Fauren hallitus on suhteellisen
: ':|^, , lujalla maaperällä, eräät toiset .seikat viittaavat siihen, että 'Fauren
\:. ||> hallitus ei voi olla pitkäaikainen. Ja mikä tärkeintä, Fauren halli-
{-'P tusta'vastassa olevat tekijät ovat sittenkin paljon^ voimakkaimmat,
j". 5 '%uin ne, mitkä puhuvat hänen hallituksensa puolesta.
^ ' Kaikkein tärkein seikka on tämä: Fauren hallitus uhkaa, että se
., ' yrittää saada ratifioiduksi ne Pariisin ja Lontoon sopimukset, mitkä
fh^^' ftax^^ Saksan militarismin henkiin-i
h^^ kysymys Saksan imperialismin uudelleen
aseistamisesta alistettaisi m Ransl^ ratkais­tavaksi,
niin se tuomittaisiin suurella äänten^.e
• tarkoitt£a; että Fauren hallitus yrittää merentakaisia: ''^
kumartaen toteuttaa sellaista ohjelmaa, mitä Ranskan kansa ei hy-väIcsy.>
Sel\^' siis on, ettei sellainen hallitus voi olla pitkäaikainen.
• Historiassa tunnetaan luonnollisesti paljon tapauksia, missä hal­litukset,
toimivat kansanjoukkojen mielipiteistä välittämättä. Mutta
tällainen ei voi jatkua pitkäaikaisesti enää nykyoloissa, eikä varsin­kaan
valistuneessa Ranskassa; Ratkaisevan tärkeänä osoituksena
tästä tosiasiasta on se, että Ranskan suurten: työväenpuolueiden—-
iRanskan kommunisti- ja sosialistipuolueen edustajat äänestivät yksi­mielisesti
Fauren hallitusta vastaan Kansalliskokouksen istunnossa.
.^Asiallisesti puhuen nämä työväenpuolueet edustavat Ranskan kansan
enemmistöä, vaikka niillä onkin toistaiseksi vähemmistö Kansallisko­kouksen
paikoista ja tämä -kansan enemmistön tahto tulee varmasti
kuulluksi.
; - IKtiten sanottu; Ranskaa ei voida enää liallitn vastoin Ranskan,
kansan tahtoa. Sodanjälkeiset hallituskriisit ovat siitä kaunöpuhei-:
sena todistuksena. Yhdysvaltalaisten rahamiesten tahitusmioraän
sidotut porvaripolitiikot ovat yrittäneet hallita' Ranskan maah sxui-iremmista
puolueista (kommunisti- ja sosialistipuolueesta) välittä­mättä,
mutta ovat simä jatkuvasti epäonnistuneet. : Kaiken tämän
rusteella me uskomme, että Fauren hallitus "on vain väliarkairien".
m
'Mi
I
M
m
i i
i
i
i
ii
i
f-.
SEATO-^konferrassi -
'Plime keskiviikkona alkoi Thaimaan pääkaupungissa Bangko­kissa
kahdeksan SEATO-mf^an — Kaakkois-Aaslan liittomaiden —
paljon mainostettu konferenssi.
Tämä konferenssi palauttaa mieleen SEATO:n olemuksen, josta
saadaan ehkä parhain kuva silloin, jos si)ä verrataan' N.\TO;n —
Pohjois-Atlantin. maiden liittoon. . \^likka esimerkiksi demokraatti­suudestaan
tai paremminkin sen puutteesta tunnettu Turkki kuuluu
viimeksimainittuun liittoon, niin to.siasia on kuitenkin se, että NATO
muodostuu pääasiassa Länsi-Euroopan maista, joiden hallitukset ovat
•tosin suostuneet tanssimaan AVashinptonin pillipiipparien tahdissa. *
• ; S E . \ T O : n kohdalla ei kuitenkaan ole mitään sellaisia verhoja,
joilla voitaisiin peittää jänkkienhyökkäyspolitiikka. Vaikka SE.ATO
on «huka'perustettu"suojaamaan'' Aasian maita ja kansoja >— niin
|; se muodostuu pääasiassa ei-aasialaislsta maista. Kiinaa, Intiaa.
Indoneesiaa ja muita suuria Aasian kansoja ''suojataan'' siis Yhdys­valtain
ja sen niskottelevlen liittolaisten toimesta, vaikka nämä ''suo­jattavat"
maat ovat sekä sanoin että teoin osoittaneet, että ne eivät
tällaista '^suojaamista" halua eivätkä hyväksy!
Aasian maiden '"suojelemisesta".huolehtivan SE.ATO:n jäsenyy­dessä
on Yhdysvaltain: lisäksi sellaiset^ imperialistiset vallat kuin .
/Britannia ja Ranska. Ainoastaan Thaimaa, Pakistan ja Filippiinit
lukeutuvat SELATO-liitossa aasialaisiin kansoihin ja näistäkin ainakin
kaksi viimeksimainittua on AVashingtonin määräysvallan alaisuudessa
siinä määrin, että niiden jäsenyys edustaa todellisuudessa Washing-tonin
eikä niiden omien kansojen mielipidettä.
V Tätä kirjoittaessa ei ole tiedossamme mihin Bangkokin konfe-i^^
rX^''*"^^'^^^ tähdätään ja pyritään. Mutta kuvaavaa on, että Yhdysval-
? tain valtiosihteeri John Foster Dulles joutui tekemään huulipalve-lusta
maailman rauhanvoimille sanomalla mainitussa konferenssissa,
'•että SEATO-liitto ei kohdistu mitään maata vastaan. Tässä yhtey­dessä
on kuitenkin muistettava, että SE.ATO-sopimus tähtää todelli­suudessa
kaikkien .Aasian maiden kansojen itsemääräämisoikeuksia
vastaan — sillä sen nimenomaisena tarkoituksena on, kuten on mo-sneen
kertaan korostettu, "kommunismin leviämisen estäminen Aasiasr
*sa'V ikäänkuin Aasian kansoilla ci olisi oikeutta itsenäistyä ja siirtyä
«)sialismiinkin —jota kaikkea nyt \Vashingtoni'ssa kommunismiksi
^sanotaan Aasian maiden asioista puhuttaessa — jos ne sitä itse
^aluavat.
1' Vielä kouraantuntuvampi esimerkki Yhdysvaltain hyökkäyspoli-
«tiikasta Kauko-Idässä saadaan Formosasta. Samalla kertaa kun
Imr. Dulles julistaa, ettei Yhdysvalloilla ole mitään hyökkäysaikeita
iAasian kansoja vastaan, pitävät Yhdysvaltain sotavoimat hallu.<saan
|Kiinalle ikimuistoisista ajoista kuulunutta-Formosan saarta, mistä,
^jä' kaiken lisäksi yhdysvaltalaisen laK-aston ja ilmavoimien tuella,
iCfaiang Kai-shekin joukot pommittavat Kiinan mannermaalla ole\'ia
4caupunkeja ja kyliä — puhumattakaan nyt siitä meriros^ouksesta,
rtnita on Formosan lähett>'villä harjoitettu. "Teot puhuvat paljon
jyohnakkaammm kuin puheet" ja Yhdysvaltaui teot Formosan kysy-
; viiiyksen yhteydessä mitätöivät kaikki jaarittelut siitä, ettei SEATO-sopimus
muka tähtää ^
•'T^/vtfiKysymys ei ole liioin "vain" siitä, että SE.ATO-sopimus kohdis-
. Kansantasavaltaa vastaan. Päinvastoin me saamme
['},';' «Ha melko vakuuttuneita siitä, että jos esimerkiksi Pfikistanin kansa
']i';,V{:_^ne$täiBi nykyisen hallituksensa kumoon ja valitsisi sen tilalle sellai-
^ mikä maansa etujen mukaisesti.sanoutuisi irti Yhdys-
— ' ^ leimattaisiin heti suureksi "kommu-
V^f".i»ifflnivaaraksi", jonka vuoksi olisi SEATO-järjestön sekaannuttava
Mr>, fl^ebniifla f i e ^ Cobalt,
Ont, läyttÄä^lauantalna, iieJmlicuim
29 päivänä «J vuotta.
Amanda Savolainen, Beaver X^ake,
Ont-, täyttää'sunnuntaina, helmikuun
27 pnÄ 83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavaln
onnentoivotuksiin.
Canadan rauhankongressin
kans. neuvoston lausunto
Mitä muut sanovat
"SVT SEN NÄETTE . . .
'Taipel., Poraiosa, lielmlk, 22. —
KauEallismielisten sotilaspiireistäHe-doitettiin.
että Kiinan punaiset yrit-,
tivät tänään, hyöiätä Nanchin-saa-relle,
mutta kansalUsmlelisten ilma-
Ja merivoimat "murskasivat yrityk­sen,
— (Uutlstieto).
. . . MUTTA .NYT ETTE NÄE"
Taipel, Formosa. helmik. 22 - - Pu­naisen
KUnan suuri laiyastoryhmä
Jlanchln saaren iähettyvillä sai täällä
tänään aikaan pelon hyökkäysvaarasr
ta, mutta kanäalUsmiellsten puhemies
sanoi myöhenunln, että ne iaivat oli­vat
Joko harjoitusmatkalla, tai ka­lasta
javeneitä. — (Uutlstieto).
Hyväksytty Torontossa Jielmifcuim 5 ja 6
päivänä päet3issä kokouksia '
Kiina rakentaa
rautaleitä
Tänä vuonna Kiinassa rakennetaan
16 rautatietä Ja Jatketaan Lanchou-
Urumcln-Alma-Ätan Ja Baotchi-Tch-endun
rautatien rakentamista. Tänä
vuonna saadaan' valmiiksi myöskin
Tslnlnln — Erlanln rautatie. Joka tu­lee
€dli»tämään yhteistyön edelleen
kehittymistä Kiinan kansantasavallan
ja Mongolian kansantasavallan välil­lä.
Vuonna 1955 aloitetaan suuren rau­tatiesillan
rakentaminen jangtseklan-gln
yli, joka tulee olemaan ensimmäi­nen
rautatiesilta tämän maailman
erään suurimman virran yli. Monille
suurlUkentelslmmlUe radolUe raken­netaan
toiset raiteet Ja laajennetaan
huomattavasti 10 suurta solmunse-maa.
Tchenduun, Lanchouhun, Tch-antchunlln
Ja Luchouhun rakenne­taan
uudet veturlkorjaamot.
Kalanviljelyslaitos
Ulkujoelle on 20 kilometrin päähän
Blelomorsklsta aloitettu, viime. vuon­na
NeuvostoliUon^suurlmman kalan­viljelyslaitoksen
räkeintanilnen.' '
"Laitoksen hautoma-altaisiin mah­tuu
2—3 miljoonaa lohenmätiä ja
4—5 miljoonaa sila nmätlä. Laitos va-
I rustctaan uudenaikaislmmlUa koti­maisilla
kojeilla Ja kalustolla.
Laitoksen alueella rakennetaan 400
neliömetrin kokoinen hautomo. Jo­hon
laitetaan kaikki hautomakoneet
ja Jossa tulee olemaan betonista va­lettu
vesiallas. Jossa vesi vaihtuu yh­tämittaa.
Lohen- ja sllanpoikasten
kasvatusta varten rakennetaan 24
pyöreätä betonlallasta. Joku aika sit­ten
s.iatlln valmiiksi rehukelttlö.
Siian kasvatusta varten rakennetaan
keinotekoinen lammikko Ja lohen
kasvatusta varten'Viisi kanavaa.
Kahden vuoden vanhoina lohen­poikaset
lasketaan lihomaan ja kas--
vamaan Uikujokeen. Kalanviljelyslai­toksen
avulla nostetaan vuotuinen
lohisaalis vähmtään 30—40 tonniin.
Laitoksen lähistöön rakennetaan
työläisten jä tledetyöntekljäin asutus.
: Maailman rauha ön nyt enemmän
vaarassa kuin koskaan ennen äsicelsi
ten vuosien aikana. Canadan rautaan
Ja turvallisuuden vaara on muodostu­nut
läheisemmäksi. Mutta me luo­tamme,
että Canadan kansan päättä­väinen
Ja ajankohtainen toiminta yh­dessä
maailman kaikkien kansojen
kanssa kykenee kääntämään tapah-
XxaaaX päinvastaisiksi Ja pelastamaan
kaiken-sen mitä nu>net canadalaisten
sukupolvet ovat rakentaneet.
Maailman valtaryhmiin Jakamiseen
perustuva politiikka pyrkii etsimään
ratkaisuja väkivallalla tai sillä uh­kaamisella
ja on nyt saavuttanut
sen asteen.
^ . Missä tehdään suurisuuntaisia
valmisteluja.tuhoisaa atomisotaa var-:
ten, mllcä meidät vaaditaan hyväk­symään
kiertämättömänä Ja missä
atomiaseitten käyttäminen käsitet­täisiin
lailliseksi Ja normaaliseksi
asiaksi:
missä yritetään uudelleen aseis­taa
Saksa vastoin sen tahtoa Ja siitä
huolimatta, että Canadan ja muiden
tämän uudelleen aseistamisen uhreik­si
Joutuvien maiden kansat vastusta­vat
sitä;
— missä yksi suurvalta mielivaltai­sesti
pitää Kiinan erossa YK:sta Ja
Canada Ja muut maat yritetään saa­da
puolustamaan vihamielisten ulko­maalaisten
Joukkojen pitämistä K i i ­nan
alueella;
.-^ missä aseistamiskilpailu Ja kaup­pasaarto
vaarantavat vaurauden Ja
johtavat työttömyyteen Ja talbudelU'
seen epävarmuuteen.
Tässä tilanteessa on enemmän kuin
koskaan ennen totta, että va&toehto-na.
on rinnakfceisolo tai el mitään
olemassaoloa
«miden olosuhteiden vallitessa me
alistamme seuraavat kohtuulliset eh­dotukset,
Jotka kuka canadalainen ta­hansa
saattaa hyväksyä:
1> Jokainen hyvää tarkoittava hen­kilö
voi 'tehokkaalla 'tavalla toimia
kaupunkiemme' atomituhoa vastaan
allekirjoittamalla sen Maailmanvetoo-muksen
atomisodan valmisteluita vas-taan.
mikä annettiin Wienissä tam-mik.
19 pnä 1955.
2> Kaikki mielipidesuunnat Ja vir­taukset
Canadassa pliaisi olla valtuu.r
tettujen puhemiesten edustamina sii­nä
Maailman Rauhankokouksessa mi­kä
pidetään Helsingisäs,. alkaen tou-kok.
22 pnä.
3) Koska iMtHltus Ja parlamentin
enemmistö ovat kansan tahdosta huor
Ilmatta hyväksyneet suunnitelman
Saksan uudelleen aseistamisesta, olisi
nyt kaikin keinoin toimittava siihen
suuntaan, että tämä suunnitelma hyl­jätään
Ja että sen tilalle asetetaan
rauhansopimus neljän vastuunalaisen
vaUan Ja yhtenäisen, vapaan, d«ni-
Utarlsoldun Ja turvallisen Saksan
kesken.
4) Canadan tulisi Kiinan tunnus­tamisen
kautta lopettaa alati lisään­tyvä
vaara Kaukaisessa Idässä Ja pyr­kiä
valtioiden välisten xiitaisuukaien
sovittamiseen neuvottelujen kautta
samaan aikaan kun kiinalaisten olisi
sallittava ratkaista omat sisäiset asi­ansa.
Canada on edelleen, Indo-Kii-nan
välirauhaa valvovan komission
jäsenenä erikoisessa vastuussa Gene­ven
sopimusten noudattamisen suh­teen
Indo-Kiinassa.
5) Ei mitääJi tilaisuutta, pitäisi me­nettää
- Canadan kulttuiireliiäen Ja
kaupallisen vaihdon laajentamiseksi
kaikkiin maihin, yhteisymmärryksen
Ja vatQ-auden lujittamista silmällä pi­täen.
Lahjoittakaa; puhukaa, rukoilkaa ja
työskennelkää kaikin, kukin parhaaksi
katsomallaan tavalla. Me ; terveh­dämme
kalkkia tekoja rauhan ptioles-ta,
esitettiinpä ne mistä, näköktilmas-ta
tahansa. Erikoisesti me kiinni­tämme
huomionne Maailmanvetoor
mulcsen allekirjoittamiseni. Jolla on
ratkaiseva arvo ja 011 eräs itsenune
säilytt^Isen välikappale, Joka on
kaikkien maiden miesten ja naisten
ulottuvilla. ^
Varsin harvoin on meidän eteemr
me asetettu n ä i n vakavain päätösten
tekeminen sillä ne koskevat meidän
maamme onnea Ja turvallisuutta.
Brilisb Columblassa
Vancouver, C — J^emokraattis*
ten CKUteuL^^^^ Uiton Vancouverin
osaston sihteeri mrs. T . F/CoUins on
jOmoJttanut, että VancowTpr East r a -
Utajapiirin edustaja AinoJd WeJ|^ter
esitti ff. 9 pnä maakunnan laSnlaati'
Jakunnassa hallitukselle pyynnön, et­t
ä se aUstal$i lainJaatlJa^unnalle selr
laisen ebdoti&sen oikeuksien laiJcsi
missä roliärJteltölsiin maakunnan
väestön oikeudet J a vapaudet uskon­toon,
mielipiteiden. Jlmaiseralseen, yh­teenliittymiseen,
työllisyyreen. ope­tukseen
ynnä lukuisiin muihin tärkei­siin
aslciiUn nähden.
Mrs. Collins on kehoittanut tämän
maakunnan Järjestöjä lähettämään
maakunnan pääministeri W. A . C.
Bennettille kirjeitä, joissa pyydetään
maakuntahallitusta. laatimaan k y ^ -
myksessä olevan laiielidotuksen ja
alistamaan sen lalnlaatUakunnan k ä j
slteltävaaxc lä­hetettävä
mahdollisimman pikals«sti
ja jäljennös niistä olisi jähetettävä
myöskin osoitteella: League for De-mocratic
Rights, Vancouver Branch
No. 5 — 308 Vernon Dr. Vancouver,
British Columbia.
SITÄ
IKÄSI
,— Sanos, kuinka
tuen neUi Uiemisen
— ajinä tiedän, %
tänyt kuusikymmer
hän näyträä 'viisil
Itse hän sanoo; oi
menvuotias. pukeut
kymmenvuotias Ja
kaksikymmen vuotia
• • • * . • »
SANOI SI
• Lääkäri: - - V o i si
t ä ä tapauksenne, '£
dollisimman tieteeU
Ien teidän ymmäi
jos sanon suoraan,
rinen akka.
VA.%BAN
Vaimo: - r Tässä 1
että keittiössä ta
muuksiä . enemmäi
muussa työpaikassa
Mies: — Niin, j
syödä ne kaikki.
Ehkä ei nälkään kuolleita, mutta
pakollisella laihdutuskuurilla
Pani (käytäntöön
tuloverot Canadassa
Toronto. — Vuosina 1911 — 1919
Canadan rahaministerinä toiminut
sir Thomas Whlte kuoli täällä.tk. 11
pnä 88 vuoden ikäisenä.
Sir Thomas oli liberaalipuolueen Jä­sen
mutta erosi puolueesta samaan
aikaan kuin 17 muuta huomattavaa
liberaalia teki samoin. Hän sai tästä
petoksesta rahamlnlfttcrln salkun ja
myöhemmin hänelle tarjottiin pää­ministerin
virkaa. Josta hän kuiten­kin
kieltäytyi.
Pyrkiessään hankkimaan rahoja
ensimmäisen maailmansodan meno­jen
rahoittamista varten. Joutui hän
ehdottamaan tuloverojen käytäntöön
ottamista, mikä sitten tapahtuikin.
Uranium City
Saskatchewani5sa
Prince Albert, Sask. — Hehnik, 10
pnä tlomltetussa väenlaskussa todet­tiin,
ett;v Canadan uraanl-pääikau-pungUi.
Uranium Cit>-n, väkiluku oli
930 herikeä. Joista 676 oli yli 16 •vuo­den
Ikäisiä. Koko Beaverlodgen ur-aanlalueella
oli 2,829 a^jkasta, joista
Eldoradossa Ilmoitetaan olevan noin
750 Ja Gunnar-kaivanolla noin 500.
' Sault Ste. Marie, Ont. — Kuin­ka
syvästi loukkaantuneita ovat :
Canadan tuhannet työttömät v i ­ranomaisten
Ja sanomalehtienräsr
keitain antamista omahyväisistä :
lausunnoilta, ettei "Canadassa ole
vielä kukaan kuollut nälkään",
se näkyy mistä "yleisön kirjeis­tä"
mitä Julkaistiin viime lauan­taina
(helmiki 19 pnä) Sault ^
Daily Star-lehdessä. Seuraavas­sa
on niistä yksi:
Sault Starin toimittaja: Luettuani
mr. Gardinerln ja mrs, B, M : n kir­jeet,
minä päätin esittää oman ml^.
Upiteeni "ihmisten nälkUnt-ymisöstä",
Luonnollise:;ti ei kukaan ole
vielä kuollut nälkään, matta hy­vin
monet meistä on tiukalla
laihdutuskuurilla. '
Mrs. N. M . oli ehdottomasti oikeas­sa
sanoessaan, että $24 el riitä per­heelle
missä on 3; tai 4 lasta. Hän
sanoi heidän maksujensa jäävän jäl­keen
vaikka heillä on vain yksi lapsi,
mikä on oikein sanottu. • Tässä ori
joltakin numerotietoja sen toteami­seksi;
Ensiksi, tilanne el. ole riippu­vainen
siltä kuinka monta lasta
(työttömällä) on. Lapslavustuksella
voidaan ostaa vain osa heidän vaat­teistaan,
varsinkin silloin jos he.ovat
kouluiässä. Sillä el saada heidän
palkkia vaatteitaan, ei ainakaan tal­vella.
Nyt sitten, $24 pitää riittää lämmi­tystä,
vettä,'valoa Ja ravintoa vartetl.
puhumattakaan nyt muista esilntule-vlsta
menoista, kuten lääkärin Ja
hammaslääkärin laskuista jne.
Lämmitykseen menee vähintäin $5
viikossa, valoon ja veteen $1. mikä
jättää $18 viikkoa kohti sanokaamme
6-henkiselle perheelle.
Luonnollisesti on suurempiakin
perheitä. Mutta kahdeksasta­toista
dollarista saadaan neljälle
lapselle ja vanhemmille keski­määrin
$3. arvosta ruokatavaraa
viikossa. Kolme dollaria Jaettu­na
21 ateriaa kohtt jättää 14<:i
senttiä aterian hinnaksi. Van­kiloissa
olevat vcnfclmme saavat
ruokaansa kaksi kertaa näin pal­jon.
Jos eivät sitä saisi, meillä
olisi vankilakapinoita Joka päivä.
Nyt sitten, miten me tulemme toi­meen.
Meidän perheessämme on viisi
lasta, sekä vaimoni Ja minä. Tässä
on Joita'iin niitä menettelymuotoja
joihin meidän «täytyy turvautua:
Aamiainen: Puiu-oksia (cereals» ja
niiden kanssa juuri sen verran mai­toa,
että vesi tulee maido^i väriseksi.
Lapset luulevat sitä, maidoksi. Enlm-tnäkseen
käytämme "shredded wheat"^
biskettejä, sillä ne ovat halvempia.
Lapset lähtevät kouluun. Puolinen:
Pääasiassa soppaa. Me ostamme hal­poja
Uhalelkkeitä: niitä keitämme
toistamiseen saadaksemme soppaa.
Lisäämme kahden hengen annoksen
kasviksia. Sitten panemme sUhen
viisi kuppia' vettä. Näin saamme
soppaa suuren padalllsen. Me luo­tamme
siihen, että vedessä" on riittä­västi
vitamiineja perheen jäsenten
terveyden ylläpitoa varteix. Illalli­seksi
on pääasiassa tähteitä. Minä
tarkoitan sitä soppaa, mikä jää syö­mättä
puolisen aikana. 'Vaimoni te­kee
soosia lisäämällä Siihen jauhoja
ja mausteita, sekä keittää muutamia
perunoita. Kaksi leipää päivässä,
voita pauna viikossa. Sivumennen
sanoen, me leivomme oman leipäm­me.
Nyt sitten, kuka tahansa ei -usko
tätä, minä toivon, että hän kokeilisi
sitä viikon, että näkisi, miltä se: tun­tuu.
Miksi pitää meidän jalkaa ole-
. massaoloamme tällaisissa olosuh­teissa
Canadassa? .Miksei Ititto-hallitns
tee jotakin sen suhteen?
Meillä olisi varmasti paljon näl­kään
kuolemia ellei olisi sellaista vel-
Jeyshenkeä mitä edustaa Canadan
Leglona, Pelastusarmeija ja muut hy-väntekevälsj^
ysjärjestöt. Jotka autta­vat
hädänalaisia.
Hallitaksellemme ei kuulu mi­tään
kiitosta flitä, ettei ihmisiä
ole kuollut nälkiintymisenJoh­dosta.
Me Iialuamme työtä, mis­tä
voimme ansalta toimeentulom-:
me ja^ itsekunnioituksemme. Täy­tyy
löytyä joitain keinoja työ­mahdollisuuksien
varaamiseksi
hiille, Jotka voivat tehdä työtä.
Hallituksemme tuottaa - edelleen
siirtolaisia lEuroopasta. Niitä var­ten
pitää olla Joitakin työmaita.
HaUituspiireiasä vältetään, että
Canada tarvitsee enemmän ihmi­siä,
.e'^tä voidaan vakiinnuttaa
talous ja kuluttaa ylijäämävaras­tomme.
Miksei hallitus lisää osaa
tästä ylijäämästä sUhen $24 vU-kottaiseen
työttömyysvakuuius-
•••' maksuun?'
•Sault Starissa olen lukenut että
hallituksemme aikoo lahjoittaa $500,-
000 Korean jälleenrakentamisen hy­väksi.
Miksi el anneta myös tj-öttö-mlemme:
murskattujen hermojen pa­rantamiseksi?.
Mitä tulee' meidän lapsistamme?
Vain Jumala sen tietää. Entä silloin
jos Joudumme uudelleen sotaan? M i ­ten
- me voimme sanoa lapsillemme^
että heidän; tulee puolustaa maata.
Joka ei välitä rahtuakaan siitä, saa­vatko
he -ruokaa Ja hoitoa? Nämä
lapset eivät ole sokeita — he näkevät
omilla silmillään.
Jokatapauksessa, minkälaisia soti­laita
tulee niistä. Joita kasvatetaan
puuroksilla Ja laihalla sopjilla?^ Toi­vottavasti
Jollakin on ratkaisu kaik-
}(een tähän. Mikäli on puhe minusta,
minä olen puhekyvytön. — J . B.
itsenäinen Intia i(oliottaa laaja
maaseattinsa asnjamisfon elint
Viidesosa maaseutuväestöstä väiteitään ole
tavalla (tai loisella muJcanä näissä puufais
Runsaat kaksi vuotta sitten ryh-, asetataan ei asiani
Diannelentokone
Bell Alrcraft Corporation on Yh­dysvalloissa
valmistanut sellaisen len­tokoneen
mikä kykenee nousemaan
ilmaan kohtisuoraan Ja korkeammalle
päästyään kykenee lentämään vaaka­suoraan.':
Kone on varustettu kahdel­la
helikopterin rotorilla Ja tavallisen
lentokoneen laitteilla. Koneiden
muuttaminen vaa(<asuoraa lentämistä
varten kenkää 15 sekuntia.. Sen no­peus
on 175 mailia tuimissa -vaaka-suora<
tn lentäessä.
dyttlin Intiassa toteuttamaan maa­seutua
koskevaa uudistussuunnitel­maa,
ns. Community Projectia, joka
käsittää Joukon erilaatuisia tehtäviä.
Joiden tarkoituksena on nostaa tä­män
väkirikkaan maan asujamiston
sekä elin- että sivistystasoa. Suun­nitelmaa
toeutettiin aluksi kokeilu­mielessä,
mutta nyt lähes kahden Ja
puolen vuoden Jälkeen on viidennes
Intian maaseudun asukkaista tavalla
tai toisella tullut suunnitelman pii­riin.
Intian viisi vuotta sitten tapahtu­nut
itsenäistj-minen herätti vuosisa­toja
uinuneen toimintahalun, joka
löysi uudessa suunnitelmassa purkau­tumistien.
.Todisteita siitä, että
suunnitelma on löy tänj^t tiensä kan­san
luo, on nähtävissä kaikissa osa­valtioissa
Ja. suunnittelualueilla. On
myös todettu, etiä mitä takapajui-se.
mpl tai kehlttymättömämpi Jokin
alue ,on, sitä vilkkaammin ovat sen
asukkaat osallistimeet suunnitelman
toteuttamiseen.. Kuvan kansan osal­listumisesta
tähän työhön antaa mm.
se tosiseikka, että 55:Uä alueella
asuldcalden panos sutmnitelniien hy­väksi
rahan, työn tai muussa muor
dossa vastasi lähes puolta hallituksen
tamokukseen käyttämistä budjetti­varoista.
Koska Intian maaseutu on
köyhää, on pääosa asukkaiden ' bud-jetolrmista"
tapahtunut työn muo­dossa.
Varmistaakseen asujamiston
osanoton J a innostuksen käynnissä
olevien töiden suorittamiseen ovat
hallitus Ja suunnitteluhalllnto ryhty­neet
perustamaan erilaisia kansalais­järjestöjä
tässä tarkoituksessa sa­moinkuin
ne tukevat elinvoimaisia
kj-iäyhteisöjärjefitöjä niiden toimiessa
suunnitelman toteuttamisen hyväksi.
Kyläneuvostolksl ristittyjen maa-seutujärjestöjen
lisäksi rohkaistaan
osuustoiminnallisen liikkeen kehitys­tä.
Tähän asti ovat. osuustoiminnal­liset
yhtymät rajoittuneet miltei ko­konaan
luotonannon alalle Ja luottoa
ovat saaneet vain ' maksukykyiset".
Tätä periaatetta on arvosteltu, koska
se asettaa luotonsaannin ulkopuolelle
suuren, osan talonpoikia. Yleinen
mielipide onkin kypsymässä . siihen
suuntaan, että luotonannon ehdoksi
henkilökohtainen ;
vaan luoton kohtf
vastaavana "tekijänä
; Uudistussuunnitel
mittaan olemaan va
työUisyystilanteeseei
viisi vuotissuunniteln
oidaan esimerkiksi
erilaista smimattity^
telman toteutfami
kuuluu hallinnollij
ohella opettajia t
työntekijöitä, meka
lais:a työnjohtajia,
.Suunnitelmaan, jot
toteutetaan 1200 a
käsiksi jo 847 alueel
vissa, että suunnite
edistävä vaikutus ui
le aloille. Maatalou(
vien elintason ja n
tavuuden parantuesi
tustarvikkelden ja e
ten kysyntä; Nilr
daan maaseudun pl
sääntyvän suunniti
sesta.
Maaseudun yielssu
la on olemassa
koti- ja pieateolllsi
seksi, joka niinikäi
alueittain. Yleissuu
taavan keskuselimen
tettu suunnitelma]
valvova rinnakkaise
vät ovat luonteelta
trolloivia.
Uraanituotant
Regina, Sask. — 3
nonriikkaukslen mini
eIbarik'on ilmoittani
laskelmien mukaan ^
maakunnassa ensi
miljoonan dollarin \
että se kohoaa noi]
nan vuonna 1957, Jo]
kurman arvellaan ti
prosenttia Canadan
:— Korkein kohtg
Everest-vuoren huip
Ja alhaisin paikka i
joka on 1,292 jalkaa
puolella.
Pakistanin sisäisiin asioihin — vaikka siinä uudessa hallituksessa ei
olisi ainoatakaan kommunistipuolueen jäsentä,
••^lahdotontako"? kuten ehkä eräissä piireissä sanotaan.
Muistetaanpa miten kävi pienessä Guatemalassa! Guatemalan
hallitus, missä ei ollut ainoatakaan kommunistia, yritti toteuttaa eräi­tä
maan ja kansan etujen mukaisia uudistuksia. Sen vuoksi Guate­malan
hallitus leimattiin •'kommunistihallitukseksi" — mikä sitten
kukistettiin yhdys\'altalaisen United Fruit-yhtiÖn ja valtiodepart-mentln
suosiollisella myötävaikutuksella.
SE.\TO, kuten XATOikin, uhkaakansojcu itsemääräiimisoikeuk-sia
ja maailman rauhaa. Onneksi on Canada pysynyt siitä erossa,
kuten maamme kansallisedut ja maailman rauhan asia vaatii. ^
PAKIHA
Käytäntö on vallan eri asia
Hallitusmiehet puhuvat . monesti
hyvin kauniisti monista eri asioista.
Niinpä esimerkiksi parlamentin ala­huoneen
Jäsen G. D. •Weaver oli Ca­nadan
edustajana Y K : n ihmisoikeuk­sien
komiteassa. Siinä ominaisuudes­sa
hän sanoi mainitun komitean ko­koukselle,
että "me emme tunne mi­tään
' myötätuntoa rotusyrjintäpoli-tiikkaa
kohtaan, harjoitettiinpa sitä
missä tahansa. Me Icäsitämme, että
kaikkien Y K : n Jäsenvaltioklen pitäisi
pyrkiä sopusointuun niiden velvolli­suuksien
kanssa,. joita heillä on (Y-K
:n) peruskirjan Julistamien ihmis­oikeuksien
j a perusvapatiksien suh­teen."
Mikä j)ll varsin katmiisti sa­nottu..
Mutta nyt näyttää kuitenkin sUtä.
että Canadan hallituksen periaatteet
ovat pahoin ristiriidassa käytännön
kanssa j a että hallitus pyrkii pitä­mään
periaatteet Ja käytännön eros­sa
toisistaan. Sellainen Johtopäätös
pitää tehdä silrtolaisuus-Jakansalai-suusmiaisteri
J. W. Pickersgillin ä s ­keisten
lausuntojen johdosta. Hän on
nimittäin ihnoittanut. että siirtolai­suuteen
nähden Camda aikoo har­joittaa
rotusyrjintää mikäli on kysy­myksessä
neekerien sirtyminen Länsi-
Intian saarilta' Canadaan. Mikäli val­koihoiset
haluavat siirtyä näiltä brit­tiläisten
kansojen yhteisöön kuuluvil­ta
saarilta Canadaan, el siinä,suh­teessa
ole kerrassaan mltä&n esteitä,
mutta neekereihln nähden. on osia
Ihan päinvastoin — ^ t ä huolimatta
mitä Canadan edustaja on puhtmut
YK:ssa.
Periaatteessa ei ole mitään eroa
sillä rotusyrjlnnällä mitä Etelä-Af­rikan
hallitus noudattaa neekerien
ym. suhteen ja mitä Canadan hallir
tus aikoo noudattaa Länsi-Intian
saarten neeke/eihinnähden, estäes­sään
heidät pääsemästä tähän.maa­han
tumman ihonvärinsä takia.
Mikä todistaa, että Canadan halli­tus
esiintyy tässä niinkuin monissa
muissakin astoissa tekopyhällä Ja v i l ­pillisellä
tavalla ja että haUituksen
mielestä periaatteet ja käytäntö ovat
kaksi vallan eri asiaa.
Eikä sellainen {ristiriitaisuus teo­rian
Ja käytännön välillä ilmene ai­noastaan
Canadan Ja muiden kapita-llstimaidjen
hallitusten toiminnassa
vaan siitä voidaan nähdä todisteita
monilla muilla elämän aloilla, eikä
ainoastean rotusyrJlntään'vaan myös­kin
moniin muihinkin asioihin näh­den.
'
Tällä vIikoUa vietettiin tällä man­tereella
n.5. veljeyden viiickoi^ j a v i ­ranomaiset
ja monet muotia seuran­neet
papitkin esittivät kauniita Jau-simtoja
veljeydestä. Joten tämä asia
sopii varsin mainiosti tämän lauan-taiepistolanune
aiheiksi.
•Niin, veUeys on kaunis, j a Jalo aja­tus,
Joka on pysynyt' mielettämme
siitä lähtien kun poikasena luimme
Ranskan : suuren vallankumouksen
historiaa. Vallankumouksellisen por­variston
tunnulcsena oli silloin "va-^
paus, veljeys Ja tesa-arvolsuus!"
Mutta porvaristo el kyennyt eikä ha-luimutkaan
toteuttoa tätä tunnus-,
taan. eikä sitä meidän nähdäksem­me
kyetä toteuttamaan ennenkuin
sosialistisessa tai . kommimlstisessa
yhteL'4'nmnas3a, silloin vasta kim
maailma on siinä määrin sivistynyt;
j a edistynyt,- että^se on siirtynyt uu­teen
ja parempaan yhteiskimtaan, to­dellisen
veljeyden yhteiskuntaan.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa on
t^haa ullEokuIlaisuutta puhua veljey­destä
Ja sen itoteuttamisesta sillä t ä ­män
"kaikkien aikojen parhaimman
kapitalistisen maailmian 'kultainen
sääntö on: ^'Pirii periköön perässä-tuUJat!"
mikä yksinkertaisemmalla
tavalla lausuttuna merkitsee: Helvet­t
i i n . Icalkenkaltainen hentomieUsyys
ja veljeys!
Siinä suuressa kirjassa, mitä yksin-kerteiseUe
kansalle vieläkin uskotel­laan
oikeaksi Ja väärentämättömäk­s
i "jumalan sanaksi" jeaikka varsin
hyvin tiedetään sen olevan monien
mielikuvitusrikkaiden ihmisten ' kyr
nän tuotetta — niin, siinä samassa
kirjassa put^utaan myöskin siitä m i ­ten
meidän pitäisi osoittaa veljeyttä
karugalhmlslämme kohtaan. Ellem­me
ole varsin väärässä sanotaan Baa-matussa
jotakin siibeh tepaan. että
jos' sinulla on kaicsl - paitaa niin an­na
toinen niistä sellaiselle miehelle,
Jolla el ole paitaa lainkaan ja jotain
muuta samaan tapaan.
Mutta kuten £anottu_ ta,ssä.(kapita-
Ustjsessa yhtdskmmassa. puhutaan
veUe^id»tä suurella suulla mutta sitä
sovitetaan, käytäntöön varsin vähää,
Kuinka' ealmerkilbi' voitaisiin kuvi­tella
veljeyden valli
Jan ja hänen isäntä
todellinen veljeys e
kaikkea taloudellista
sa-arvolsuutta, xaXeJk
lista tämän "länsim
Ja demokratian" ole
Ja vaikka Raams
'kauniisti veljeydestä
limatta on tämän z
tien menettely velje
käytännössä. Ellemm
rässä kieltävät t äm
Johtavat kirkkokunn
teoriassa.: Mutta sli
näiden ,uskontokunti
Jäseniksi oteta neeke
tä esimerkiksi "Pyhi
neekerit ovat Joutun
omia seuraktmtlaan,
koihoisilla kuin. mus
täisi olla yksi j a sam
kerit ovat yleensä ta
ta väkeä koska he ov
lessaan Joutuneet eli
.'herran nuhteessa"
haluavat kuolemansi
"onnelllslmmille mel
välttyä Joutumasta
paikkaan.' Jossa sane
Ikuisen tuskan ja: h
tyksenv Josta neekeril
syrjityt, sorretut j a r]
neet enemmän kuin k
lä "matoisessa maali
Meidän mielestämn
ranpärinää j a petosta
het puhuvat veljeyd
kuin he eivät pää»
koon valkoihoisten k<'
Ainoastaan työväei
tään noudattamaan
rieni kanssa, toiminUi
saan uidolssa, puolue
töissä. — Kalle Terä.