Vapaus, January 3, 1956

              l i i i i i i i i i ^ ^
J JUuItt - U f «M» y^ftaltt. i t»4UJtl
Toimittajasetä lähetti jo­kaiselle
perheen nuorem^
pien osaston kirjeenvaih­tajalle
jouluksi tällaisen
kirjan. Setä suosittelee
tätä uutta mielenkiin­toista
kirjaa kaikillevlap-siUe,
jotka ovaj 6-7-I2
ikävuoden' välillä. Va­pauden
kirjakauppa^ vä­littää
näitä kirjoja ja
lointa on vain 75 senttiä.
Helena Was ^iisy
WJfch Hei^ VioHh
D«i£ Setä, , "
Hov.lare you and ali the readers
and writers of thls page? I am fine.
r D i d everyone-bave a nlceOhrlstmas?
I know I dld, hut the only trouble
.was that it; wasn't a white öne. In
f act i t • was .>ä sunny! <me. V ;^ W
have. i i a d our share of. r a in i here i i n
Vancouver, Did you ihave a "»hite,
Ohrlsbnas-there.in Sudbury? i
I got 13 presents this Christmas.
Jiiy mother had to w o i ^ o n Cihrlstinas
EVe whiCh ,I> d l ^ j a ; like very much.
^•^e^^are goihg. out for• Ohrlstmas- d i n *
; inei^; ;to a frlend's house, cso ; I won't
•'Wnte very much now.
-The Ohristmas cohcert vrent very
' w^
:Of'''coiurse Santa Claus:came,which
made -the littfe children very • happy.
He gave out presents to everyone.
'We had a Ohristmas conSert at
schoöl which went very welltoo and
:•• I p l a y e d my 'Violin there too. On the
last^day; of School we had a concert
andrl&played Ohristmas.vcarolswith
two boys. ? Our principal acaanpanied
n s on' the piano whichwas very nice
of l i i m . We played for the •whoIe
- School. s
' Weil, I gues$ thafs ali for now.
Helena Norrena,
a Vancouver, Bj G.
BiJly on Torontossa
viemäemassa ,
Haloo Setä j a k a & k i lapset!
!'^01en ollut taalla Torontossa viikon
Iiiisa-tadin j a Tauno-sedan luona
mamman j a papan kansa.: r Olen ollut
Don h a a l i l la joulu juhlassa^ ja moheäsä
muussa paikassa. O l i n joulupukin JUT
iias$,i^.;'£atonissa; Sain siellä pukilta
lahjäia. Olen nukkimut j a syönyt
maspjml täyteen Aino-tädin j a G u n -
nar-rsedän kodissa tänään jouluna.
Siellä olivat Edith-tati j a hänen pap­pansa.
L i h an ja. George ja mamma-ja;
pappa. Sakulle* ei annettu yhtään
kalkkimaa.
ta kuin yhden pikkukoiran siUa aScaa
kun ^ölin*; viikon; - loppua- :Viet'^
Royn kotona, että en votoutkaan an­t
a a ' t i l l l a n i l l e j a Kaleville pentuja niin
kuin lupashi. Pikku koiran'nimi on
Spötiy. Aino-täti Walmapitaessa hoir
taa niolempia koiria sen aikaa, k im
oleinme täällä-Torontossa.' Täällä on
paljott nähtävää. Bye-bye kaikille-
B i l l y Lehto, ^
•VVahnapItae, Ont.
KIITOS JA
ONNITTELUNI!
" ^ t e n kiitän niitä tovereita, jot-
; k a muistivat, minua Joulukorteilla ^
ja muilla onnitteluilla.
Toivotan ikkikille tovereille o n ­nellista
uutta vuotta.
OTTO HEINO
; Secord St.;. Port Arthur,; Ont. >
Walter Helped
His Mother
. Dear Setä,
Happy New Year Setä and a l i the
b03« and girls. And t h a n k s a mi^ioh
Setä, for the nice book you s«at itte
for Christmas. ^
Weil; I was at the h a l i ;|)ecember
I8th to see Santa Claus. Thete trere
a lot of presents.xmderröietree and
I got onetoo. The lunchthey gave
was good, I liked i t.
We have not gone away foV-our
holiday, because mother had > to cleän:
Eatotfsstoreand I helped her.' There
was another Finnish lady. .Tbeyjieedr
ed help to clean up the .store. Was
it ever dirty. I helped to jjush the''
wa^ons^ sweep the floors. and carry
paper :to the; elevator doorst r l t - sure
is a big store to clean and; my mothör
sure is tifedi :We' went atv.nlne ih
the morning and stayed a l l d a y until
4 i n the aftemoon. We went on
December 26th, 27th and 28th.
(Mother will take me on';a itrlpvto
see my „aunty-for a fewv.daysi' >£We'U;
1)e backrMonday for schöblagahu ^iSo-long.
- • f,
Walter Kangas,
Sudbury, Ont.
Susan's First Letter
Dear Setä,' .
I. am seven years old.., l am,,in
grade two. I have a brother. His
name, is Stanley. . H e Is only, three
y e a i s ^ ; d . - x r . •• ^f. i -^r^^'i-
My mother ,always reads this, page
for^me and Zr-like i t vety, muoh. I
iike to go'to Finnish Schoortoo. I
v^ill try to write i n Finnjsh some-tlme.
^ ^
Haloo mummo j a vaari.
Snsan Eenttineh,
Sudbury, j Ont.
Paul Writes With
A Typewriter
Dear Setä, "i • *
Thls is my third letter itojyoUiriTMs
is the tixst tme I Imve vwritten with
a typewriter. We just got It "today.
We get out of school o n rfchuisday
for the Christmas hoUdaysT My bird
can taik now. Our cat r a n away; but
she had a kitten biefore she l e f f We
are keeping,the kitten.
rmgöing to the children'^ Ohrist­mas
party. Cheeriof' ' " ^
i Pani Leinonen,
' TorontD, Ont.
Paid Earns Money '.
ShoTelling Snow .
Dear Setä.
•!How_are you and a l i the; readets
andtwrters ofr thls page^i^^e^ have
about seven Inches of - snonr.fraxound
here. It i s pietty bad. I «atned SO
cents last. night and thls moming
shoveiling snow. ^. ^ •* - ^"
The Christmas <party at,J2i$ Don
H a l l was lovely. I better get boppUag
along Avith somethlng else« vsm, Bye
now. ' ' T t
Pani Leinonen.
Toronto.^ O n t .
Hankkikaa Hsdlenne
aistikas julkaisu >
SISÄLTÖ:
Musta laulaja
Onnen edellytys '' ^ ' f:: ;
Joulupuura* /
. Louis : ^ l e l in tuomitseminen
'Sumunsa ,
' ''^ Intiaani riistansuojeluksesta ' " •
'-BftUjOl&ko , , ' S^^--::
: Kynttilä fkffnmassA i'
, Korven onuzhenäytefanä ,./.;-
, Kettu .kekseliäs' - ,
" K a H t t i f t hfinfaiäitihBä '
Huumoria '
ITdsiä lasikeaineita kc3jdannutitakaidm i p iH
' ^A. 5 - < toistavat yössä
' » / - ' » ' i . " .y'' ' r ^ Vain tanssin synti
•i f "^.1 •< ' • ' ^ Joulu Saliaraö erämaassa v
J Lasten kasvatus NeuvostoUitossa
48 sivua - 1 hyppäsi syyyytem
^ srvua ^ Atomitehtaan «yöläisenä
•r^T^^^ nn. ,^ SaJnMse» perheen Jöului HINTA 60c JS Rauhanjiftto . ,
" ~ ^ Saatavana liikkeemme kirjakaupoista ja asiamiehUtamme.
, - Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BO% 69 * , StTDBUBY, ONTARIO
mm
@än lainmik. 8 p.
F«rt hrtimr. ^ 'Martäla" Jcaunis
kansan näytelmä xxCJässä sOstekassA
esitetään «mairtaetityitsena CS9:n
Part ArUuirin. oeaBton liaalJlIar 919
Bay 6t. sunnuntaina tammilroutt. 8
pSivänä alkaen k d l o 820 i l l a l l a.
Jokainen joka näki M a r f d l a n ensi
kerralla lausui, etiä näytämft4>U lv-,
vä J a esitys o'&byv&^ Jotea jcasained
oli erikoisen tyylä^inen nftytämSän
esityksen j f l sisältSnsä puolesta. Mutr
ta kosica o l i paljon ihmisiä jotka eivät
syystä tai toisesta voineet siiloin tulia
näytelmää katsomaan niäi päättivät
Jiäyttelijät; että he esittävät J i ^ -
telJanmidestaan j a : n y t sitten rOliä
-1116 Synmmtaina faunmlkuu.S; ](>äivä
ja täyttää, taas haalimme äSnään,
myöden täyteen.
Erikoisesti s\tä^ sihnällä pitäen l a i ­tetaan
esitys . sunnuntai illaksi, kos­ka
silloin ei ole ihmisiXlä muualle me­noa
niiu.he/voivat "saapiia^i^
katsomaan hyvää näytelmää.
: NäyteTmässä esiintFi meidän nuoria
taiteilijoitamme kuten Haz^Ostrom.
Sylvia Tuomi. Oiva Pudas> Allan
Lampainenjav sitten ^ivanhojajveter
raaneja; , KutenBerUibt Hilberg^Tyy-ne
Siilman, J a ck Jakson^ K o n t r a Hon-kimaa^
J a l l u Lampi; Ja: Saxli Pukkala^
Tenvetuloa katsomaan kaunista
näytelmää -'ja ^säänpäSssy ^ on- ivaln
hopea : kolehti^.- mutta suuretkin se­telit
kelpaa.
Seuraava näytelmä tulee olemaan
hieho näyte^iyk. ''KatttpeUih takana",
mutta siitä sitten- myiäienuninllEuin
nyt' tässä päästään uuden vuoden a l ­kuun.
.Toivotamme kaikki näyttelijät teille
suurelle yleisöjoukolle <^een onnel--
lista tiuttä vuotta j a kiitämme teitä
kaikesta; että'olette aina n l ih runsas­lukuisena
saapunut meidän näytel­miämme
^seuraamaani. ^ o l e s t a kaik­kien
näyttelijäin, T - T A S .
Libanon ei liity
Bagdad-söpimtiikseen
iDamaskns. _ Libanon ei aio liit­tyä
Bagdad-sopimukseen^ ^jianoo- liba-non
uBcoministeriön pääsihteeri Fuad
Amoutt.
Sitävastoin aikoo Libanon neuvo­tella'-
kauppasopimuksesta' Egyptin,
Syyrian Ja Jordanin kanssa, lisää
Amoun.
as^fä
juttelee
Haloo tytöt Ja pojat I
Sedän postilaatikosta taas löytyi
runsaasti khrjeitä, joista kiitos Walter
Susan. B i l l y , Helena Ja'PauL Paul oU
ennättänyt ktrjoittamaaii kaksi ker?^
taa,"vaikka hän vasta äsken yhtyi tä­hän
meidän hauskaan pezjbeeseen, jot­ten
hän ansaitsee tolsenkinkiitokeen:
Kirjeiden joilkosäa on taas yksi u u ­delta
iWrJeenvaihta^altajä Setä oUko^
vin (mielissään k u n näki. että Susanil­ta
saapui kh-je. Kiitos oikein paljon
kirjeestäsi. Susan, Ja äets, toivoo, että
muistat kirjoittea sääimölllBesti. Ter­vetuloa:
meidän perheeseen. V Setäkin
toivoo, että sinä opit kirjoittamaan
suomen kieltä Ja opetat se^^ suomen
että englannin kielen taidon pikku
veljellesi.
Paul taisi olla miellstöän lumen t u ­losta,-
ei vain siksi että-tuli valkoinen
joulu; mutta myöskin siltä syystä, että
hänellä oli tilaisuus tienata vähän
taskurahaa lumen laploinnissa.
J B i l l y l l a taitaa ;olla paljon hauskaa
siellä Torontossa j a s e ^ b n kovin
mielissään, kun iiän-kaikesta^^ h
kasta huolimatta'muisti-paiskata^ise-;
tää kkjeellä. "Töo bad", efctel hän
saanut täytettyä lupauksiaan koiran
pentujen siäiteen; mutta eildEä «nsi-
•kerralla niitä tulee: vähän ronsaam-min.
: Walteri kertoo auttaneensa äitiään,
mikä oU o&ein kauniisti, tebty. E i ­hän
se o l e hauskaa k u n joutuu töitä
tekemaänr joulun; pyhinä, mutta toisi­naan
se o n välttädläfdnta.
Helenasta on tainnut k e h i t t y i oikea
viulunie&ka k u n hän on ollut n i i n ky­sytty
tyttö Joulukonserteissa Vancou­verissa.
Seföei itseosaasoittaamuu­ta
kuin gramafoonla, radiota Ja T V : ta
mutta setä ty:£dEää kuunnella m m toi­set
Ja vsetsihkin lapset soittavat.
Setä aikaisemmin mainitsi lähettä­neensä
kaikiUefciijeenvaihtaJille pie­nen
englannin kielisen lasten kirjan.
Luultavasti kaikki ovat jo sen saaneet.
Setä tykkäsi kolrasti tästä kirjasta ja
tykkäisi kuulla mitenkä lapset lyk­käävät
siitä.
Setä suosittelee tätä fcbjaa kSkille
lapsille, sinä se on aivan uusi kirja,
missä kerrotaan monesta nUelenkUn-toisesta:
bistorialllsesta t08itapaak8e8.;i
ta hsrvin ^ mielenkiintoisella taväUa.
Kirjassa on : myöskin-^ttavainnolllsia
4cuvauksia Idien Icalastidtsesta^
'terasokerin valmistamisesta; atoonieisr
liestä Doug Hephumlsta, J < ^ o n ca-.
nadalainen Ja ^voitti - painonnoston
mestaruuden.^:
Kirjassa on» leikkit^eita Ja
kaikenlaisia mielenkffntolsla ajanvle^
tepelejä. Vapauden kirJa l^upassa on
J<^ määxä näitä fddjoja ja setä on;
sitä mläti, että Jokaisella lapsdia pi-täisi
olla tämä Ikbja. Hinta ca tain
15 senttiä. _ • '
^Udcaa: uuttavuotta: totvottaeo,;
— Toimlttajaseta;
suurt
ia -tais
rSHl Mttmtu s u n i annftka-.
Jäinen lABlaJa Ja m n l taistelila.
Joka • W i « P P l u » t e i m ' ' vuoksi
OS. oUst VtUMdksad» nuttiarestto-s
»" sikili, e t id bäneUe ole «nnet-ta
nnririniifFi*^''. « n Tlhdalnfci|y
vottiaAnt ofteofetim tafstidiuua-
Jä su^^-ttiniii, ynoden^aloass
kOBsoritttnatlMlle Cisna4~aan.
VaOdts vanusDdella «edletääu.
^ ett» bin esiintyy vain Toron-
^ tossa, niin kaikesta huolimatta on
kbtdtn lUUdta Ja toivotaniksia.
että ,liaa troi^ esiintyä usdlla
unillafcin palkkaknnnnia. Obeel-
~ lisessji kirjoltaksessa^ Iterrotaaii '
minkälalhen on Paul Bobeson
iii3ieiIijan»,<taIstdUana. lanlsja-na
— Ja iBnUseiiä:
Xokain^ tfetäi, Itoka on Paul
basso^'jonka lämmin Ja täytdäl-neu
aSnl toh kaHnumt maaliman
Itonlnldmnlllta konserttilavoilta,
jonlm laulamia toluuisla ^tnile-vyjä
on otetta Ja ösin vielä soi­tetaan-^
jmaallman kalkilla, radlo-tfseaiilia.
Mutta konserttflatoilla
Jä ooppieMlssa Bobesonin ääni on
nyt v^ttdtit. nSta tosin vielä
e d i n ^ jnndstetl, luin latdaa jo­pa
Ke«r YjsAaa kuolassa Madison
&4aat« Gardenlssa» ihutta kon-serttttja
J» esUntymist^alsnnksIa
eivät Jätjest^ suuret konsertti- ,
toimistot tai radioyhtymat. JTär-jestäjlnfi
tofanlvat^iiyt erilaiset
talstelnjärjestöt. dvIUIoikeakslen
liitto. Espanjan apu, rauiaKiipao-
Instajat Jne.» sUI& Tiellinen, hal-litosolijakslssa
istuva Amerikka
on JoHstanot suuren laulajan
pannaan. Ei siksi, että liänen
äänen^ olisi menettönyt mnh-kentens
» Ja lämpönsä, vaan siksi,
että hänen mieUpiteensä eivät ole
1JSA:n luiliitnspiirlen mieleen.
Paul Bobeson menetti ulkomaan-passhisa
1950 sen vuoksi, että hän
kieltäytyi sanomajSta, kuuluuko hän
kommunlsttseen puolueeseen; Pas-shisa
puolesta Robeson on käynyt
jatkuvaa taisteluaj joka viimeksi j o h ­ti
s l M U menestykseen, että hän päästi
vierailemaan, Ganadassa,;mutta Amer
rikan mantereeUaiMnen' ei ole. s^^
l i t tu poistua, vaikka hän on saanut
esiintymistarjouksia Pariisista, t o n -
tocsta, Prahasta, jopa tarjouksen
'elokuvata ShakiespearenOthelloil^s-.
kovassa. Kaikki Bobesonin vetoo-mukset
ovat iU6A:nkUlkomi^teriös8^.
kaikuneet kuuroille korville. JHKn e i
saa laulaa ulkomailla, hän ei saa
laulaa; kotlmaassaaiu; Hiljattain ^fc^^
brittiläinen VieraUIja tiedusteli San
Itänciscössaradltiläseman johtajalta
Mr. Clslerlltä.' miksi he eivät soita
Bobesonin levyjä. Vastaus kuuluu:
"Me pidämme hänm amerikkalai­sen
esiintymislavan häpeäpilkkuna
hänen pitkäaikaisen, vihamielisen
asenteensa: ^ o k s i elämäntapaamme
kohtaan, emmekä halua, enä|l pitää
Julkisuudessa hyinen nimeään, ettei
hän saisi tuloja konserteista j a levy­tyksistä."
Boikotti on täydellinen. Lisäk­si,
knten me. Cisler huomautti.
Sooh terästehtaatta
lomäMu työtafsiä
Sault Ste. Mari«. ^ " A n t t i l a n Unel­ma'
nähdään Steelton haalilla tam­mikuun
15 pnä. Esitys alkaa kello
7.30 Ulalla.
T^mä on hyvin kiinnostava näy­telmä,
joten sen esitystä ei pitäisi
kenenkään 6iv%mttaa.u::i^
esiintyy myös nuorempaan Joukkoon
kuuluvia henkilöitä, mikä o n tietysti
erittäin hyrvä j u t t u . .
l l i s t a l n a , tammtkinm 10 pnä ker­rotaan
'Jisää tästä näytdmästä j a j u l -
katetaanmyösilmoitus;?Siis ilmoista
huolimatta "Anttihan Unehnaa" kat­somaan.
* * «
Joulu on sUs ollut ija mennyt. O n se
sentään onhi ^ttei Joulua ole muuta
kuin kerran vuodessa, Mteil meistä
varmaanvhtu^kaa helpotuksesta k uh
siitä o n päästy. On k a i Joulu lapsille
mieluinen < juhla/ nmtta; kalliiksi se
^äytiM siltä, ettd saamme kunnoI->
!lsen talven. Lunta o n j o y l i oman
tarpeen j a kylmääkin on oIluV toi­sinaan
a l a p u o l i nollan. Se e i t i e ­tenkään
ole vielä Uian kovaa pakkaste
mutta kun samaJla-on 25 — 39^mai-lin
tuntinopeudella kuUceva t u i d l , n i in
•vilposäta se ^ o l n tuntuu^
läkäläiseUä tfiiästehtaalla annet­tiin
"jotöulomaa" kymmenille miehtie
kun 2 tenäsuunla pysäytettiin. Sa­moin
heti joidun. jälkeen JoatuL eh­kä
satoja miehiä ti^päisesti pois tyÖs<>
tä, TSOaii&t "haaAV <mt ikäviä
jotthilahjoija.' Ehkä monet lieistft oU
Joulun teicia-tiulcassa. talousasemassa
Ja nyt joutuivBt yllätykaäiisesU «Oo-malle".
Ksrllä tämä tyZHSisen elämä on
Jcovin ;q;)|ya2maa' näiittln.varakkaa»';
Kun ei ole pyssryää fyÖtSy niin xni-tenlcä
ätä voivat varsinkin suuiiper-beiaeteiaä.
Otoivotaebituit^täcin,
tä tämälom^ imm\vianf'-' Kolkaie.
Iiän d ole levyttinyi aioost»-
long-playlor-lMyllle, Joita «nyt
fciytämae yksinomaan". Siksi
< fliyviiän ,malaiitn j^f Hpufcrffnttfa.-
V' 1^ iiarkints eileliyit-
- iäjTä^ ,hknen snlkenilgtaan objel-
'^^ niasnonnittelan v :n Ik o puolelle."
' ' F a n i BoI)Cson ci ole seissyt m i n - -,
vlKaän asianmukaisen tnomlolstoi- ^
' men edessä, mattaa "iiyvä,maku"
' on siltä hnidimatta tnominnat
»^bänet työttömäkd - maassa, i Josta: -
banenei saSlit» poistoa. >,
: .r Noitavaihojen kiUityessä Bobeson
eiisumkaan perääntynyt tai taipunut
'-^ hän päinvastoin ryhdistäytyi enti-
; setään j a antoi iskun iskusta/ NäUi
siitä huolimatta, että osa hänen en­tisistä
ystävistään käänsi takkiaan,
ryhtyi Ilmiantajiksi tai ryhtyi va­kuuttamaan
"lojaalisuuttaan'? . . J a
''amerikkalaisuuttaan"; Bobeson näh<'
t i in nyt keskeisenä ;3iahm<maJoul^
kokouksissa, -mlelenosoituksissav, eri­laisissa
kamiipaijiulssa; ja' lähetystöisr
sä. Ylpeänä hän otti vataan Stalin-palkinnon
.vuonna^'1052 j a kuunteli
liikuttuneenar Howard Fastin puhet­ta,
kun tämä kihmitti merkin liänen
rintaansa j a sanoi, että "kyseessä on
suurin huomionosoitus,- Jonka ihmis­kunta
voi antaa: yhdelle: jäsenlstään'\
Paul Bobeson syntyi 1898 Prince-tonlssa,
New Jerseyssä, arvostetun
presbyteerisen Witherspoonin khrkon
kappalaisen poOcana.-:Hänen äitinsä,
Jotos: kuoli .traagilUsissa olosuhteissa
Paulin ollessa kuuden vuoden ikäinenj
polveutui kveekariperheestä; jossa oli
sekä UiUaanl- että neekerlveirta jd
jonka Ifiolsä o l i Benjamin R-anklihin
henkirökohtählön ystävä. Paul kas­v
o i ' vapaamielisessä ihnapilrissä^Mn
oli suosittu n i i n valkoisten kuin vä-rillistenktai
keskuudessa j a M n päääl
Ico^antenft neel^rinä opiskelemaan
Princetonin tunnettuun yliopistoon,
joka- yleertsU. on ollut vain valkoisten
opinahjona.
Nuori Paul tähtäsi tiedemierieksi ja
vl^lä enemmän tunnetuksi urheili­jaksi,
jolla alalla hän näki parhaat
mahdollisuudet ylittää rötuaidat.
k u n M n vuosia myöhemmin lauloi
Verdin Othello-oopperassa, hän s a ­noi-'
tavoittaneensa Othellon: raivon
palauttamalla mieleensä sen.ainoan
tapauksen, jolloin Häh siihen men­nessä
oh kokenut vastaavia tuhtelta.
•Kfinä tepajhtul silloin, k u n hän " f uk-shfa"^
pyrki yliopiston jalkapallo-;
joilkkueeseen; 'Tavallisesti Jokaineh
Joukkueen Jäsen yritti pitää kiinni
palleastaan uutta tulokasta vastaan
Ja erikoisesti nyt, kun kyseessä oh
neelcferl: ^ koko : Joukkuei hyökkäsi lor
puita Paulin ^imppuun. Murtunut
nenä Ja sijoiltaan mennyt olkapää p i ­tivät
hänet kymmenen päivän ajah
poissa pelikentältä. Kun hän palasi,
potfiaisi eräs pelaaja raa'astl kynnet
hänen kädestään. Paul menetti malt­tinsa,
hän syöksyi kentälle, löi pelaa­j
an maahan Ja oli valmis tyrmää­mään,
kaikki lähellaoUjat, kun val­mentaja
ihuusl hänelle: ''Bobeson/ te-kuulutte
Joukkueeseen." Hänestä
tuli nyt:eräs Amerikan suurimmista
jalkapallon pelaajista.
Siirryttyään Columbian lainopilli­seen
korkeakouluun j a asuessaan
Harlemlssa, Paul o l i tuskhi vielä tle-^
toUiettlhanvärlstään, hän sai helpos-'
tl ystäviä, hän s a i jopa toimen valko-i
h o l s ^ lakltoinilstossa, joka onnistuu
v a i t i ' ^ i v o i U e värlUisille asianaJaJUIe;
; Mutta^hän Jätti toimensa huomates-
'^aah, että eräät hänen valkoisista
k o l i k o i s t a a n kieltäytyivät työsken-telemästä
neekerin kanssa. Hän oli
sitten J o i ^ aikaa työttömänä ja
joutui tekemisiin Princetonin teatte­riryhmän
ja erikoisesti Eugene
OlJeillln; tunnetun kirjailijan, kans­sa.
Paul Bobesonlsta tuli nyt näyt­telijä,
hän esiintyi useissa osissa ja
piti ys^vlensä avustuksella huliti-kuussa
1925 ensimmäisen konsertin
OSA:ssä, Jossa esltettlta yksinomaan
neekerlmusllkkia.
PttUrl alkoi nyt kiivetä kohti mc-nestj^
Ää laulajana. "Teatterilaiva'*
'^el hänet New YorkUn j a Lontoo­seen,
Toisaalta ijän kuitenkin sai
kuuluisuutenakin laulaa vain neeke­rinä,
oopperassa neekereltä cslttävis-;
sä osissa, Lontoossa hän lauloi''Othel-lon'*
Jo tm mutta New ^Yorfc epäröi
jatlniyastl. l i a n n e n 6waffer kysyi de-magoglsesti,
voisiko teatteriyleisö
katsella; miten neekeri rakastaa valr
koista naista. "Useimpia ihmisiä ei
^tuollainen .huomautus huolestutta­nut,"
on Paul itse kertonut Jälkeen-
>päin;j/^utta ainakin minua ^Be buoy
lestutti. Kahden ensimmäisen viikon
aikana" esitotyessäni Desdemonan
kansani tbo tyttö el voinut lainkaan
t u l la Jähelleni." Kultenkhi New Yoxfc
sai odottaa, aina vuoteen 1943, ennen
k u h i se näki Bobesonto "Othellossa".
Mutta>nUnpä myös sitten — kuten
"Nev Yorit Times" kirjoitti ensl-ll-,
lasta yleisö 'puhkesi suosionosoin
tuksiih; joiden veroisia e l Broadvaylr
la ollut kuultu moniin vuosihi."
Tuohon aikaan Pani Sobcson
oli Inltenkln Jo enemmän koin
sonti botaja Ja näyttelijä. Hän
on, itse laosanai tulleensa bno- j
maamaan, että Itänen 'työnsä
oU sbflsaUBen ase, eikä enää tai- >
dettd taiteen viuikii.^ Häntä cl l
enää tyydytifinyft se, cCtft bSn Jat-kovasti
•taoloi samalle, mukavas­ti
cliirilen ihmisten koolljalum-nalle.*-
Hanen tyytymättömyytensä hui­pentui
pian sen Jälkeen/ k un hän oli
esiintynyt 'Edgar WaUacen romaaniin
perustuvassa' elokuvassa VJoen 6an-ders".
Hän oIi':kertonut panneeilsa
rooliin koko sielunsa. "Kuvittelin te­keväni
hyvän työn kansani puolesta"
Sitten eräs hänen ystävistään tqdisU,
että hän o l i itse'asiassa tehnyt ovelaa
Imperialistista propagandaa, esittänyt
valkoihoisten: stereotyypUi. mustasta
kansasta, ^ Suuttuneena Paul antoi
kaikki: elokuvaamlsesta saamansa ^ r a -
ihat neekerien avustusjärjestölle. ^ tv
-^SamolhUi aikoihinhan vieraili myös
ensi kertaa Neuvostoliitossa. 1048 hiin
Icertoi senaatin komitealle, mitkä ollr
vat-hähen Neuvostoliitosta saamansa
valkutteelb j a miksi hän lähetti poi­kansa
Paulin opiskelemaan tuohon
maahan: "Saatoin ensi kertaa elä­mässäni
kävellä timtien saavani ar-vonanAon,
Joka kalkille ihmlsiUe
kuuluu." VähemmistökansalllsuuksU-la,
hän sanoi edelleen, "oU ehdotto­masti
enemmän mahdolli8uuksia;kuin
minulla Mississipissä."
Tämän Jälkeen las^ettibi V S A :n
viranomaisten toimesta häkki
Paul Bobensonin jrmpärille. Mut­ta
kuten sanottu: Paul Bobesonla
el voitu täten vaientaa. Hänen ^
äänensä Ja hänen vaikutuksensa
kantaa Jatbuv^tt maapallon kal­kille
kuloalue. Hänen äänessääh
soi nyt Yhdj^valtaln vapauden
ääni.
i i
lattaamitB «JBiiaftt. iiDtoW'ia-
9Ma -täiiiad-^^auitä yaä,'Ma- '•.
netin» Iitti wmmnM, jMlm||ySi^>'
Uam, Joica Wjoltii|i'MiHi «Ulan
alla» c i t i lie moOnA «Imasa
«IcatB iMtAaajuB". . r
Kotre-Dajiie toomlofclifcaa fca».
Colinen nal^Jrbdlitya JirJestLinb-latUalsmtksl
» Jonluaattona'font
de Tonniellen alle,'ToMelit* Ja
pöydistä ei Urvimtttt bi^tiebtlä,
koAa Tienlsta on moklTaaipa»
istua 'maana - -ifyödessiiiu'- Haaitt-''
kat Ja veitset be saivat (oodjf Itse-tUlesiiaan
» Joteii tarjollnkatnsto"
rajoittui maljaan Ja lusikkaan
henkeä kohti. . ., w <
Buokalistassa oli — näin en-uakkofledoiss
» kerrottiin ^ vi-hanneäieittoa,
bapankaallä |a
makkaraa,' Jaostoa, l e i i ^ , bedel»
imä Ja suklaata ~ Jia klfdUcBi niin
paljon vUnlä koin Vierain Jaluol->^
vat Juoda. Päivällisen Jälkeen vie-raläe
' Jaettiin snncl bhja^ossl'
kullekin. Pusslasa oli sardiineja,'
maksapasleljaa, hedebnllt, savuk­keita
Ja vlinlft. Vlerafta oU kol­misensataa.
'' > •
jMI-tnttBTfllf,
maassa ftf^ittxinnastä^
Vioin. Jw)ii .imiteD
«vuotteli: ^Siiiiän
lienttamt
jfost^ aeMustft
värovaiMsti: sait
mitttuv
Jonka joiidbsto; hoaia^ji0iäk>^^
mauttam{ip.,';4|t»i^.^n^
Tshu Mo£tkov!assa
Moskova. ^ Kiinan v a r a p ^ d e n t ti
Tshu Teh' o » !saopunut Äfoskovaari.
Hän Johtaa hallitusvaltuuskutttQ^t j o ­ka
vleraileemyös^Bomanias^Ja Itä-
Saksassa, ilmoittaa Tassin'toimisto,'
Junalla saapt^nutta valtuuskuntaa
olivat vastaanottiunassarvarapäämi­nisteri
Mikojah (Ja ulkomlnfeterl Mo-lotov.
' i ' ' '
Lontoo. — Transport and General
Workers «Union, Joka o n T U C : n suii-rin
unIo,''Mhteerl Arthur TlfKlii kUoli
sairaalassa tiistaina. Hän- e h t i ole­maan
toimessaan Vasta yllme' kesä­kuusta
lähtien; ^ i:
Kiinalainen nimi oh
perinne vuosien lakaa
,varĻdt v a k u u t t ? l o y . a l I ^ / ,
hinta,tulee p|kapuoMi>«wwanaan«-^q^Vc ' J
että ^ämi totm6&pide^o1g\näl(e|»^''i ^%
ylösnousemuksena koko t<UIe aiu«eIlW^' t'-"*' i
Jäämmeldn mamtm^^ätmsmd.
näitä hehoj^i eiimfetÄnJar '
nlnnut, ^ 1tuilwl h l Ä ^ k ^ ^ Ä ^
si noätettu km Vtmosmm%tCt!iXVi4 ''
leäift.kolAJttni^:8^ui^ ^ c u l ^ ^ t ^ ;'
tejamaa -ipaaiOmMasi! Ja «le^^tifi,^ 1
halmineet .-antaa mitäfin .i^nrU]^BtSt
tuolietuotanndlle. ^ Jaa^^ Ja» JdMvjiief
Kiinalaiset nimet saattavat ui- .
komaalälseti silmään näyttää Jo- >
takubiktn oudoilta Ja valkeata- g
JuIsUta. Ne ovat monratl paUon
toinen tolstensoKkaltalsIa-Ja yksl-.^v^
tavuista. Asiassa ei kuitenkaan
ole mitään outoa eikä merkUUstiä, .
kyseessä on yksinkertaisesti: vaifi,
.vuosisatojen kuluessa keMttynytr :
Järjestelmä, .vakuuttaa ^ n a n
kansalilsuuksleii keskuslnstituotln j s
apulaisjohtaja Fel Hslap^-tumr, Jo- .
ka on ottanut liieman selvittäak-||
seen kysymystä^; vierasmaalaisille.
Niinpä siis: kiinalaiset sukunimet
.kirjoitetaan yleensä yhdellä kh-Joitus-merklUä,
joka merkitsee sitä, että ne
ovat yksitavuisia, kuten Tshang.
Wang. tai 'TÖXOU. V a in harvoissa tar;
paukslssa sukunimet kirjoitetaan kahr-della
khrjoitusmcrklllä, joUoinnö Siis
ovat kaksitavuisia, kuten Oujang tai
Szutu, Etunimiä sitävastoin oh?yleenr
sä kaksi, vain harvassa tapauksessa
yksi. Ne kirjoitetaan siis kahdella
kirjoitusmerkillä j a roomalalslavklr-^
Jalmla käytettäessä ne on syytä-erot­taa
tosistaan tavuviivalla.
Tästä seuraa, että kiinalaisissa n i ­missä
on tavallisesti kolme, yksita­vuista
sanaa. Esimerkkinä mainitta-:
koon tunnettu kirjailija Tsao?siiu-li,
Jossa siis Tsao o n sukunimi Ja S i i u - l l
etunimiä. Harvinaisempia ovat vain
joka esitti pääofiaa tunnetussa' elo--
kuvassa "Harmaatukkainen tyttöä
Tässä tapauksessamen on sukunimi
Ja Oua etunimi. Vielä harvinaisempia
ovat nelitavuiset nimet, kuten Ou­jang
Jtttehlen, tunnettu näytelmä-kirjailfja^
Oujangr on siis sukunimi j a
Ju-tähien ^etunimiä.
Kiinalaiset sukunimet periytyvät
yleensä vanhemmilta lapsille ja ylelr
slmmät niistä ovat kulkeneet yU 13,000
vuotta historian lävitse. Nämä suktt-nhiiet
Jakaantuvat tavallisesti seuraa­v
i in ryhmUn: 1> valtioiden nimet, k u ­ten
'miou,*W«i Ja eräitä multa; 2)
piänten^ feodaaliherrojen tilojen > n i ­met,
kuten r e i ; 3) patriarkkaallöet
etunimet, kuten P u ; 4) virkamiesten
nimet, kuWszutu t a i Szuma (TshöU-d
y n ^ t l a n aikana SzutU oli .«»pettr»^
ministeri ja S ^ ä ' sotaministeri)',
6) aateliset arvonimet* kuten. Hou
(mar^ili^n; 6) ammatista aiheutuvat
nimet, *kuten 'Tao (savenvalaja?. JjTy-kylslh
näiden ninilen alkuperän tun­tevat
vain Klhiari historian tutkijat
tavallbien'kansa pitää'niitä itses­sään
selvinä. .
Kiinalaisissa nimissä on myös eräs
toinen erikolsiius. Etunlmlllä el,ole
minkäänlaisia perinteitä. Aikaleem*'
min ei'työlälspet<heis8ä monestf an­nettu
Is^slUb varsläaisesti Jainkaan
etunimiä', vaan usein' t:^ydyttUn' Jo-lionkin
lapsille annettaviin'lempinl-m
l l n tai saatettiin sanoa yahi "nel­jäs
lapsi". Joskus annettiin nimiä,
jotka iUnaisivatläpsenfominalsuutta
tai häneen asetettua telvoa tms, ,
Tutustukaamme esim. kaivostyö^
Iäinen L i Hsueh-tshlenlln. Lapsuu­dessa-
hänellä el ollut etunimiä labt-kaan.
K u n hän'ryhtyi tilanhoitajan
työhön lamma4)alöienena tämä lisä­si
Li'hin nimet Hsueh-kou (opi k o i -
kaksltavuiset nimet, kuten Tien Buarj-^raita) .-Myöhemmin muutama ,muu
tilanherra antoi? hänelle: ;taasvuudet
jösklh yhtä loukkaavat etunimet. K un
t i ln hänelle tilint »sueh^nu (opi;vw|'
^ y ; i : ' s i l l l i l ^ ö v ^ a ^ i ^ ^
'nu' (orja) sopi hyvin hiUIkaivoBtyö-
-lälMnlnhrt^
L i katsoi ajan sopivaksi vaihtaa It­selleen
kunnolUnen nimi' j a niiniä
hän risti Itsensä Hsueh-tshinlksi (ppl
taipaleen, on syytä mulstBÄ-^jmyöaan^^^^
näitä Järj^siöasloita.
suttu' Juuri'^^efasi 'taaiaihtaiiiO^i^^-^rrJ
osastomme
iTässä
tomme tillAtaikasta^at >J(^ muutoäd&'}
kuuluvin» ptilelneeä., » M S M
J S »
paikallisesti lä^deitä iax^^^yStM
vii,rie'viikon^^Äh;taiiii^ ,
kalla vie^^'^suöri4 bCKt^jT^'
mm
'ml
f»' I
aucaJiaunainaaumanaaiQMS».. japtv^r-^'
vostobitoh t^k jon sjnK^äsi' S Vj
JtansalnyglSsei lMup]y>ii>aHarthirt;|"jg^' \i ([
ka nUttakihteUtaÄn-^tUlevat^^fOl^^', '-^At
joka m^a «r nälUe maikklppfi!»^^' Ji( M
i s e a o a a l p i t i ^ i ^ ^
kraattlnen Uike" o;» saft^ut n^tl
man osan v, ouaten^lad, ikongreuul - ^ ^^^4
'paikoista enslmälalss^vieislssä Vfu^'
lelsäa vUme^"vuonnar«uorrtettxtt^Yar^:^'>'\^
Tämä puolue, Jota tukee,auttrJtt^d«»/:<'^7
körkelmmlstÄ>,yir-' '•-^
^olevansa muiden'
Jeila.
, Yhteiskunnalliset olomihteöi Jäiii«^^'
menoniaan Kiinan vapaus'livtfl^lKUr^
Jon vaikuttaneet imOni^ At
päästy- siihen, että i}nnlsefe:pvat^^«»^
m
dyat^beille mmeev^i:0]s6iäitik^rid^i
käynyt myö^.hlini että adttet—/jöt^;'^ j
kd,aikaisemmin'olivat j^^Ottistr.lcokft* ^ J
aieot' itselleen^ etunimen» ,Ja: lutideik i
aViolUttolainAbukaan tiema ,i(plm\,''. ^
äimillään on'yhtä imuri ^ptolroÖi^Ä
miestenkin.. ^ , r . - ' f
iLUättäköön, että Jtaikl^edäti-aa-^i
»ottu kosk^ vain lian-kieltä.:Xitna»(1^i
sä on lukuisia'kansallisuuksia, Jot^\^
' ^ i ^ ^ i ^ l ö i i l i i t ^ ^
kein yleisin Ja sen mvA»a^ a y ö a ' p ^ ^ f' i^J
ri;rtyvät, Ja' omaksutut'^Äöiet .-ovAt ^'M
t a i k i Ä ^ v Ä^
5^
m
m
"tuntemattoman SotHaah" kuudes läiielyOiipmii:^ 1^1
VÄINÖ LINNAN SUURI S0TÄR(3MAANi i i Ä S
>.Jik/ ' i^-i
""M
kk
m
ON NYT SAATAVANA
/ KllliAkAUPASTAMME
• UUSI HINTA « i b . $4.00
mi
4
Eniten myyi^ k i ^ i Sttoml^' m
ma
• 433 SmJA
Suomen markan arvon kohoamisen »»«»«^««na^ön «r•j. ^^^^X-Vik.A^-V^-V^^-!^
kirjan hinlaa joudullu koroliamaan 20 SENTILLÄ. >AA<SA/?S^S<>^^
Suomessa Väinö Linnan TUNTEMATON ^^JNö J ^ ^ s u u r i ^ ^ ^
SOTILAS filmataan ja kirjoitetaan nay- TEMATöN .SMOTLAS, on teaiim^^mi,
telmaksi. / . vaijs ,suööMÖatei9ta™ta^^
Kirjan kustantamisesta Buotsinr, Tans- sotian verisissä .iaisteiuissa*"Se'onj»««w:.:
m
1 l'SSmiL.-,
m ta
BOX 60 SUDBimY/ONTABIO m mmm
mm mm