Vapaus, March 23, 1928

              «hni2 Perjantaina, maalisk. 23 p:nä~-FrL, March 23 Na. 59 —1928
VAPAUS
• TOnflTTAIAT*
8. C MDU T. IC CmSO», B- JU TENHUNEH, R, PEHKOXESI.
at PM OfBca D f r t n M t r t , Onsvs. M MMsd d a »
VAPAVS (LilMrty)
1k« ««ly «tps •( RaaiA Voifan ia Caaadx. PsUUM ia Sodbcrr. Ost^ «ror <l(oad*r.
aHOTUSHnUUT VATAVDESSA:
H«>»ri)M<ir»fcMt WJBO fart». tZXO lalMi fc«»t««. — ArtoCitt
SOe. k«ta. S14Q S k«««, — SirBtyaUboMabM » U » tel». « M O S Uiua. —
SZJOO beta. fXM UkA kettaa. ~ KiitsiUMala** SLDO fcacta. — Kani——ilaotak-
SPe. liua«kM taftarfaaaftti tai aalMovixfyltl. — Hitirtamttotit ja uaiiH;Tlmr«iHft
JJO kolaa kartaa. — T n t r l ' r ^ - ^ * l f * r la ff-T—t—|'«•> «aatfittaeaa. VOuMtOA
MkSiats. - TilaaUa. i«>a «i amaaa taka. ai taSa Hharrlam. yafaai ariaada^aa. ioilla
TILAUSHIKNATs . . ,
1 «k. « t ^ C kk. kk. » .H Ja 1 kk. «U80. — -nuJTaraltaaOa Ja. Saoiaaca acU amaaSa
t 1 «k. HU», t kk. SS^SO. 3 kk. «240 {» I U(. «UML . .
afaM OaMakaat viOa oOa kMrttatia» kaO» U adaUiaaaX «tkivSMaL
Vavaate taiatta* lUbartr BaiUiac. SS Leraa Stiatt. . Pahalia SWW.
Vayaadaa hmauAi VOmtf BaOdSac SS Lotaa St. Pakalla MS». Paatiaaotat Box «9. imäbar,.
_ aarartUag lataa TSc p<T col. isfk. Miolania chaisa (e* a i a ^ »atallna TSe. Tka Vapaaa
ti Ma'baat atfrattidac BMitiaa aaoac tfca FioaiA Paopla la Caaa4a.
Jaa aita aillolB takaa» aa «aataatta aatfaiibaca kitjaaaaaaaa, Ufjottakaa
aiaaaniatUa aiaalfiit J- V. KAMKASTO. IHMraaakmtala
•aaQo lifVfr*yiinfciiTfiJiM
Ifaaiivfljelj^n konMDishii^^ Canadassa
' Alfaertan yhdistyneet maaliviljeli-
' ]^>J8rjeston, tajnmikuun loppupuo-
' lella Calgaryssa pidet]^ «^ustajako-i^
nkseir aikana olivat Caterpillar-
V, j a ' "muut traktoriyhttöt järjestän^
,.. Pala'ce:tc^ttetiin ' liikkuyakuvanäy-
.taqnon^ johoA kokoukse»4i oUeilia
•-- edustajil?A olivapaa pääsy j a puka
^- takia kokous otti tunnin lomm^^^^^^^K^
' T a esitti' iraktreita vetämässä kiuken-i
' läbla maanviljelysköneita, niihin
«yltyen ^ Hällin yhdistetty leik-
' .puiipakone. . KitiseHessan^^
noita isoja. Jättiläistraktoreita mel-
; icrin 'automaattisesti tdpemasdä maan-
, .«Ijclyst^öta, - kyntämässä; karhitse-y
l^sf^' kylvämässä, leikkaamassa ja
< > puimas^a^ viljaa, nähdessäni pm^
'viljaa juoksevan „ ,lyuonna-aut<nhin«
,7 Jotka seurasivat yhdistettyä leijuu*
ja pmmkkonetta ja joUca Ibiljetttyä^
, ii^ljan *kaup{Jälassa olevaan viijasäi-li5op,.
pa^äliti päähänr ajatu9,^eUa
OQ jQppu elonkorjutityöläisen.
He syksyanisiosta ja myös pienen
*jankasvattaj|an, loppu, kirjottaa
toy, Johtt Glambeck.
Tällä nykyaikaisella / kDQeistolla,^
' jadcaa,toy.„Q?aniheck, voi yksi mies
"helposti kyntää, muokata^ ja siemen*
' t a a 640'Okkeria, jopa enemmänkin
, maata, ja sensijaan, että ennen tar-
. .vittiin pieni armeija elonkorjuutjö-lalsiä
>ilji[n leikka^miäessa, kuhiloi-niiä^
k jfi^, puinus^a, tarvitaan, nyt
, ^ n kaksi täi kqlme'piestä fuoUa
^' 'ialällä kasvatetun viljan leikkaamises-
': 8^ puimisessa sekä säiliöön a^
sessa. , oin. totta» että viime syksy, oi»;
epäedullinen yHdist^t^ leitdcuu^ ja
'''*|>uimakoneeiii <käytt&ni»eile' ja että
' 'johtuen' viljan myöhaisestf ,tuI«KUi:i
. ,tumisestä' ja^vhuonosta säältä*.
Idiyttäjät/kärsivät jonkun verran va>
V'' hiiäcöa» >. Kuitenkin minä iiskon< että
yhdistettyjä leildjpau- ja puimakone
' ^lee ollakseen, ja-kaikki piihuttele^
jiinanf. maanviljelijät, jotka .käytUvät
" l.sita viij^e syksynä/ ovat samaa, miel-
^ ta. tIuQneen kayttmnis^s^ästetään
paljo 'sidelangassa j^.' tyovoiinässä
; Jä kaikki väittävät, etlä'jotkiit viime
. • syksTtIä kärsityistä vahingoista joh­tuivat
äiitä,' että maanviljelijät eivät
^'vielä qsanne^ konetta parhaiten
käyttää, ja että koneet tulevat ta-m
hyvän työn. v Koneen valmis-
< tajat' tekevät siihen yhlämittaisesti
. parannuksia ja ,kuyissa näytettiin
- kuinka niissä tapauksissa, joissa v i l -
j*^ : d heti puitavaksi,
«e leikattiin pitkille karhoille kuiva-
^^^^^: M ja muutaman päivän kuluttua
j tuotiin pellolle traktorin vetämä lai'
te,, joka kokosi sen ja nosti puima
' koneeseen.
"Gram Growers' Guide"-lehti lau-suu
yhdistetystä leUckuu- ja- puima­koneesta
äskettäin julkaisemassaan
fcirjotuksessa: «Yhdistettyä leikkuu-
- ja puimakonetta on pääasiallisesti
moitittu siksi, että viljan täytyy an­taa
seisoa noin kymmenen päivää
kauemmin kuin jos se leikattaisiin
-tavallisella sitomakoneella. Kone-yhtiot
ovat nyt poistaneet tämänkin
epäkohdan rakentamalla luokoko-i
ncjöi, joka leikkaa ja asettaa viljan
16-—20 jalkaan toisistaan oleville
kuivauskarhoille. Näiltä voidaan
vilja yhdistetyllä leikkuu- ja pui
makoneella, johon on liitetty sangen
V yksinkertainen j a hyvin toimiva lisä-
Imte, myöhemmin koota ja Buida.
Saskatchewatussa oli viime syksynä
, käytäimössä^ \§ luokokonelta, joilla:
leikatuin ja asetettiin kuivauskar­hoille
vUja • noin 3,000 eekkerin
laajuiselta alalta. Albertassa ole­villa
25, luokokoneella leikattiin ja
karhotettiin viime vuonna vilja keski­määrin
300 eekkeriltä konetta koh­ti,
eli yhteensä 7,500 eekkeriltä,**
- <wSamalla, kun nämä nykyaikaiset
maanviljelyskoneet ovat mitä edulli­sempia
suurviljelijoille, tehden mah­dolliseksi
viljan tuottamisen paljoa
halvemmilla kustannuksilla kuin
milloiidcaan ennen, samalla ne myös
alkavat pienen viijankasvattajan syr­jäyttämisen..
160 tai 320 eekkerin
viljelijä ei voi ostaa kaikkia näitä
kalliita koneita ja vaikka hän I^-
kenisikin hankkimaan ne,' niiii hänen
ei kannata sijottaa suuria rahasum­mia
koneisiin,,joita voidaan käyttää
vain muutamina päivinä vuodessa ja
lopun aikaa ruostuvat Pienviljeli­jän
, täytyy edelleen käyttää hevosr
voimaa j a suorittaa työnsä vanhaan
tapasau. Pienviljeiijälle: tulee veh-
-näbushelin tuottaminen paljoa käl
Himmaksi Iniin suurviljelijälk^
velkaantuu pankeille ja kiinityslav
nayhtioille ja lopuksi häviää maan
omistiljäna. Todellisuadessfa on hän
jo menettämässä perustaa jalkainsa
alta.:. 1(1 enkä^ par­haille
ja V V i ^ v^nänkaak
vatusalueille! Albertassa jä Saskat-diewamssä
j ä t e havaitsette^ esttä
.vaikka, 'viljelijät vielä oyat muok­kaamansa''
maan nimellisiä, omista­jia,
niin maitten todellisia omistajia
ovat' pankit ja kiinnityslainayhtiot
ja nämä' myös määräävät miten
inaaiiviljelijän tulee menetel^. Mo­nissa
' tapauksissa maanviljelijä ei
ole' muuta : kuin noitten laitoksien
alainen 'työnjohtaja ja ne ottavat
osansa,'-ettnenkun maanviljelijä, saa
omansa^ jos sellaistalon.. jäänyt lä-k
l l e . \^ , , ^ '
iUkettäiji: julkaistiin^ eräässä kapi-talistbessa-
päivälehdessä lausunto,
jossa • sanottiin, että vaikka viljelys­ala
joissakin vanhemmista seuduista
b a suurenipi - kuin 'milloinkaan en­nen
» . • niin maanviljelijäin lukumää­rä
«n .pienempi, joka osottäa»-että
äuuret 'nielevät^pienempiä. Vuok-rayiljelijäin
lukumäärä on myös
lisääntymässä j a monia niistä mais-tai:
varsinkin kuivemmilla seuduilla,
Jbtka joku vuosi sitten joutuivat pan^
keille_[^^* • ja •• kiinnityslainayhtiöille,
•vvokratäan • nyt .."proletaarisille
maanmuokkaajille** ' j a >-enemmisVi
hei$tä tietysti elää kädestä suuhun.
Tietenkin tulee .pohjoisessa olevien
raivaamattomien .maitten', asutta­minen
pienviljelijöillä tulevaisuu­dessa.
jaUcumaan suunnattomalla no­peudella.
Pe^ce River-alueella ar­vellaan
oleva^ 43 miljoonaa eek­keriä
'* hyyää maanviljelysmaata ja
ne, jotka ovat tutkineet maanlaatua
ja ilmastoa kaukaisessa pohjoisessa
ja MacKenzie-laalksossa, väittävät,
'gttä Edmontonista pohjoiseen niin
kauaksi kuin viljaa' voidaan kas-,
vattaa, 'oleva alue* käsittää 100 mil­joonaa
eekkeriä. .
On uskottavaa, että suurin osa
tästä maasta tulee asutettua lähei­sessä
tulevaisuudessa. Ensiksi sik­si,
että ne, jotka tulevat aineellisesti
hyötymään tästä asuttamisesta, ovat
nyt hyvin järjestyneet ja käyttävät
kaikkia keinoja uudisasukka|tten
hankkimiseksi. Toiseksi taloudelli-
• '4 -< •
Punaisen AnmiattiJnte^^
resa
V.
Kirj. A. Losovsyr
Nyt kna Profinternin neljäs kongressi on kooUa, oUmme sen
käsittelemien kysymysten pSäkohdat eriastn;toT. A. Losovskyn »r-tikkeliste,
jonkn kSn kirjoitti joka aika sitten •almistaTaksi asiitldr.
jaksi koacressiin saapnville edosUjille. — Toim.
Yli kolme vuotta on kulunut siitä,
kun pidettiin Punaisen Ammatti-
Intemationalen kolmas kongressL
Niin ollen neljäs kongressi tulee ole­maan
erittäin suuresta merkitykses­tä,
joutuessaan tarkastelemaan työ­väenliikkeen
kehityksen vaiherikas­ta
aikaa.
Vuoden 1927 päätiessä oli kan­sainvälisen
ammatilliBen liildceen
erikoispiirteenä seuraavat tekijät:
. 1. Reforinististen ammattiunioi-den
johtajien yhteys kapitalististen
maiden hallituksiin ja kansainliit­toon,
oli kehittynyt aivan erikoi­selle
asteelle astL Sen perusteella
me oikeastaan voisimme puhua re­formististen
unioiden kanstUlistutta:-
misesta.
2. Seurauksena tällaisesta yhteis^
toiminnasta reformististen unioiden
ja kapitalististen hallituksien välillä
nen tilanne Europassa ja useissa pai
koissa Yhdysvalloissa on niin huo
no, että tuhannet ihmiset %tsivat
pakotietä j a toivovat voivansa pääs­tä
parempaan asemaan uudessa
maassa. Jotkut näistä ihmisistä
varsinkin pohjoismaista tulevista,
jotka kykenevät kestämään kylmää
ilmastoa ja raivaajan vastuksia, voi
epäilemättä jossakin määrin paran­taa
asemaansa, samalla kun toiset
kerääntyvät kaupunkeihin ja paisut­tavat
työttömien armeijaa.
Uudisasukkaat, jotka menevät met­säalueille,
rytyen harjottamaan se-kaviljelystä
ja pitämään muutamia
lehmiä, sikoja ja kanoja, tulevat
epäilemättä säilymään pitkän aikaa,
jotavastoin monet nistä, jotka «aset­tuvat
aavikoille viljanfcasvattajiksi,
tulevat nieltyä suurviljelijäin toi­mesta.
Uusilla uudisasutusseuduilla tu­lee
ilman epäilystä myös uusuntu-maan
saifia prosessi kirin entisillä,
nim. että niiden ma^uiälkäisten
oli se, että ammatillisista; uniois^ä
tuli suurten' kapitalististen järjestö­jen
välHcappaleitä,.tuotannon "järki*
peräistyttämiseksi" työväenluokan
kustannuksella.
; 3. Kapitalisteilta saadut ohjeet
oyat'reformististen unioiden avulla
znuutetut peite^tyiksi kansanvaltai­suuden
tyhjiksi di-lauseiksi. Paljon
puhetta on" pidetty taloudellisesta
"kansanvallasta". - Tasapuoliset oi­keudet
työlle ja pääomalle, talou­dellisten
neuvostojen muodostami­nen
' (Ranskassa ja Saksassa), suuri-iiitelmia
; voiton -saamiseksi, yhteis­kunnan
muuttaminen^ työväen pank­kilaitosten
y.m. samanlaisten keino­jen
kautta.
. 4.. Tämä yhteisrintama työvoiman-ostajien
järjestöjen» porvarillisen
valtion ja. reformististen ammatti-unioiden
välillä, on johtanut työ­läiden
laajat joukot, sekä järjesty­neet
ettiC' järjestymättömät etsi­mään
uusia taistelnmuotoja ja uusia
nienettelytapoja, puolustaakseen oi­keuksiaan,
koska heidät on pakoitet-ttt
taistelemaan ei ainoastaan kapi-talist<^
a ja porvarillista hallitusta
vastaan, v^pan • myödön • omia nnioi-taan
vastaan. .
6. Etsiessään uusia taistelnmuo­toja
puolustautuessaan kapitalistien
hyökkäyksiltä, ovat työläiset saa­neet
uusia opetuksia vanhoista ja
varmoiksi koetelluista vallankumo­uksellisista
taistelutavoista, ja otta>>
neet niitä käytäntöön ilman, että
usein ovat itsekään sitä havain-
:neet. •
6. Erikoisena piirteenä on voitu
havaita suurien \ työläisjoukkojen
keskuudessa halu yhteisrintaman,
muodostamiseen, niinhyvin' heidän
omass^- maassaan, - koin myös . eri-^
koisest! Neuvostoliiton ammattiunioi-deh
kanssa. '. . ' :
7. Tämä liike yhteistoiminnan ai­kaan
saamiseksi Neuvostoliiton työ­väenluokan
kanssa, johtuu tämän
maan taloudellisesta edistyksestä, jo­ka'
on käytännöllisesti osoittanut,
että vallankumouksen voitto j a so­sialismin-
rakentaminen ei 'ole - mah­doton
yhdessä-maassa.
8. Tämän laajojen joukkojen ku-mbuksellistumisen
rinnalla, joka -kä­sinä
tavattoman monia» eri muoto­ja,
nykyinen tilanne huomioon ot­tanen,
- voidaan myöskin mainita' yhä
kasvava, kiintymys kansinvalisen pro­letariaatin
taholta Kiinan vallan­kumousta
kohtaan, i
9. Tuo mielenkiinto voidaan se­littää
sen''tosiasian kautta; että vii­me
vuosina Kiinan tapahtumat c-vat
saavuttaneet myrskyisän vallanku­mouksellisen
luonteen, missä Kiinan
kansan taistelu ulkomaisia imperia­listeja
vastaan on niin läheisesti yh­distettynä
imperialististen maiden
työväenluokan taisteluihin, oman
maan porvaristoa vastaan. 'Työläi­set
eivät siis mitenkään voi väistää
sitä, että he pakosta joutuvat kiin­nittämään
huomiotaan Kaukaisen
Idän asioihin.
10. Samanaikaisesti Kiinan työ­väenluokan
heräämisen ja aktiivi-joukossa,
jotka rientävät pohjoisille
uudismaille, tulee olemaan useita,
jotka aikovat myydä ottamansa maan
niin pian, kun saavat siihen omis­tusoikeuden,
laskien- tekevänsä hel­pommin
rahaa niinä kolmena vuo­tena,
jotka joutuvat viettämään
maalla, kuin jos tekisivät toiselle
työtä pienellä palkadla.
Se osa uudisasukkaista, joka aikoo
viljellä maata, lopettaa tov. Glam­beck,
tulee huomaamaan, että siinä
tarvitaan nykyaikaista koneistoa ja
että ainoa keino sen saamisdcsi on
ottaa kiinnityslaina, ja vaikka jot­kut
heistä tulevat menestymään, ku­ten
jotkut ovat menestyneet men
neisyyd^ä, niin. suuri enemmbtö
tulee työskentelemään maksaakseen
korkoa pankeille j a kiinnitj^Iaina-yhtiöille
ja monet tulevat lopuksi
läviämään.
suuden kanssa, on koko Tyynen­meren
rannikolla alkanut työväen­luokan
taistelut kasvamaan, erikoi­sesti
siirtomaissa ja puolf-sdirtomäis-sa^
Tämä liikehtiminen on kiertä-mättömästi
kääntynjrt kohti Neuvos­toliiton
ammattiunioita jä kohti Pu­naista
Ammatti-Intemationalea.
11. Tällaisen, tilanteen kouristuk­sessa
ja uusien tapahtumien ilme­tessä
koko maailman ammatillisen
liikkeen keskuudessa, yhdistyvät eri­koisesti
Amsterdaniin keltaisen in-temationalen
johtajat yhteen, muo­dostaakseen
yhteisen suojamuurin
kommunismin " v a a r a a " vastaan.
12. Samaan aikaan on ilmene^
mässä hyvin tärkeä osuus P. A . I d ­iä
siinä, että sen riveihin on virran­nut
tärkeimmät työväenliikkeen haa­rat
Aasasta jä hyvin huomattavia
ryhmiä Etelä-Amerikan maista.
13. Työväenliikkeen edistymistä
uusissa maissa osoittavat ammatti-uniöiden
'sihteeristöjen muodostunu-set
Tysrnenmeren maihin, sekä lati-nalais-
amerikalaisen sihteeristön pe­rustamisen
' valmistelu. Näiden jär­jestöjen
pleMassaolo on erikoisesta
merkityksestä siitä syystä, että ne
voivat yhdistää järjestöjä, jotka ovat
jo jäseninä P. A. I:ssa ja sellaisia
jotka vielä ovat sen ulkopuolella. '
14. Lopuksi meidän tulee kiinnit­tää
huomiomme siihen seikkaan, et­tä
kansainvälinen työväenliike on
iäkkotaistelujen aallokossa, joka tu­lee
vyöryinään yhdestä maasta toi­seen,
ja jota: tilannetta voidaan pi­tää
valmistavana tekijänä suurille
poluttisiUe ja taloudellisiUe taiste­luille.
Sellaiselta näsrttää tilanne vuoden
vaihteessa pääkohdiltaan, sikäli kuin
kansainvälinen työväenliike on ky­symyksessä.
Tämä. on se lähtökoh­ta,
jonka. perusteeUa meidän tulee
ryhtyä .luomaanvallaiikumoukselli-nen
ammatillinen työväenliike. .
Miten tnlee toinyia
Seuraavana ; Iqrsymyksenä meillä
on; mita tnl^ä tehdä, ja kuinka
tulee tehdä? Kuinka voidaan tätä
joukkojen yhäi k a a v a a vallankumo­uksellista
toimintavoimaa käyttää
työväenTuokan etujen hyväksi? Hy­vin/
huomattavana seikkana esiintyy
sellainen ilmiö, että' työväen vasem­malle
-siirtyminen tapahtuu refor­mististen
järjestöjen sisä- j a - ulko­puolella.
. E i voi olla vähintäkään
epäilystä,siitä, että koko työväen­luokka
on siirtynyt vasemmalle. Si­ten
suuret työläisjoukot Englannis­sa,
jotka aikaisemmin o-vat antaneet
kannatuksensa vanhoillisille ja libe­raaleille*/
tai Joillekin muille ryh-mUle,
tulevat nyt antamaan '-kan­natuksensa
työväenpuolueelle. ,
Samaan aikaan työväenpuolueen
eräs osa, joka aikaisemmin on no­jannut
sellaisiin johtajiin kuin Mac-
Donald j a Thomas, on njrt kyllästy^
nyt tuoDaisiih johtajiin. Työläiset,
jotka vielä joku aika sitten -antoi-
-vat'' kannatuksensa yleisneuvostolle,
Ovat nyt käähtäiieet selkänsä sille.
Paljon samanlaisia ilmiöitä voidaan
havaita monissa :muissa maissa.
Näiden tosiseikkaln valassa mei­dän
päätehtävämme on nyt löytää
sellaisia järjestömuotoja, -joiden
a-vuUa voidaan yhdistää nämä radi­kaaliset
virtaukset. JVIutta AisHIä ei
vielä tule olemaan suurta poliittista
merkitystä, vaikka nuo suurat jou­kot
voidaankin järjestää. Profinter­nin-
unioihin, ellei niiden toimintaa
voida muodostaa. aktiiviseksL läs^
suhteessa meidän tulee puhua yh-desät
järjestömme heikoimm^ta
puolesta. -Tämä tahtoo s^oa, että
unioiltamme eräältä osalta puuttuu
I>oliittista innostusta. Eräissä mais­sa
on havaittavissa sellaisia ilmiöi­tä,
kuten esim. Ranskassa, että jär­jestöt
eivät ole riittävässä määräs­sä
pysyväisiä, vaan ^ö!äisew mene-tälle
ympäristölle, niin sitä aina yk­si
ja toinen onnistnu.saamaan i^ön
kaupungissakin ja jää tänne asu­vat
ja tulevat niihin ja niistä pois.Unaan. Ja niin «delleen suomalai-
Eräinä vuosina saatetaan havaita
jäsenmäärän vaihtelun olevan yli 50
prosentti^^
Neljännen kongressin tulee käsi­tellä
edessämme olevaa kysymystä
yhteisrintamasta ja ammatiUisen
liikkeen yhtenäistyttämisestä. Onko
tämä kysymys samanlaisena kuin se
oli kolmannen kongressin aikana?
Luonnollisesti ei ole. Viimeiset kol­me
vuotta ovat olleet erittäin rik­kaat
kokemuksista tämän kysymyk­sen
suhteen. Nämä kokemukset tu­lee
nyt ottaa huomioon ja luokitella
eri maiden olosuhteiden ja ammat­tien
mukaan. "
Meidän tulee käsitellä tyhjentär
västi, kuinka yhteisrintama voidaan
muodostaa "alhaalta ylös asti", ja
mitä-järjestöllisiä muotoja se. vaatii
kussakin maassa erikseen. Näin ol­len
on varsin tärkeää, että kongres­siin
saapu-villa edustajilla on mah­dollisimman
tarkat ja tosiperäiset
tiedot olosuhteista. Ja mikä tär­keintä,
tulee niillä olla valmiiksi
laaditut ehdöCelmat.
' - Yhtenä pääkysymyksenä kongres^
sissa ' tulee olemaan taistelu., impe­rialismia
ja nUcaairaa södänVaaraa
vastaan. Tämä kysymys on tärkeä
ef ainoastaan sen vuoksi, että on ole­massa'
n'.s. pasifistisia (rauhaa har­rastavia)
virtauksia joukkojen, kes­kuudessa,
ja jotka pitävät,sotia ko-'
konaan mahdottomina. . JE^utta eri­koisesti
siitä syystä, .että' meidän
ammattiunioillamme ei ole; vielä lär
heskään t^yt^ä selvyjrttä siitä, millä
keinoilla tulee taistella sotaa vas­taan.
• -i,'- • , ' , . ,
Profinternin neljännen'kongressm
tulee tarkastaa tätä kysymystä am-mattiunioiden
näkökannalt^ ja osoit­taa
todelliset tehtävät. , Meidän tu^
lee kyetä sodan syttyessä ösoittä--
maan ei ^ainoastaan teoreettisesti
vaan myös käytännöllisesti, että -vuo­den
1914 tapahtumat ei saa tois­tua.
Ja voidaksemme kyetä sen te­kemään
kriitillisellä' hetkellä, on
tarpeellista että vuosia ennen, me
valmistamme koko työväenluokan ja
järjestömme tulevia myrskytapauk-sia
varten.
' Muita kongressissa esille tulevia
kysymyksiä, mitä tov* Loso-vsky mair
nitsee alustuksessaan, ovat: vapaus­taistelut
siirtomaissa ja niiden uni­oiden
avustaminen; Englannin am­matillisen
^ liikkeeii pyrkimykset;
vallankumouksellisen työväenliikkeen
kysymys Japanissa; kansain-välisten
propagandakomiteain =muodostami-nen;
ylejnen valistustyö ja amma­tillisen
liikkeen sanomalehdistö;
työskentely työläisnaisten' keskuu­dessa;
taistelu fascismia -vastaanj ja
lopuksi toimintaShjelman laatiminen
yhteiskunnallisen lainsäädännön puo­lesta
käytävää kamppailua varten.
(Ylläoleva suomennos on joutu-^
nut odottamaan vuoiQoaan' latomos­sa^
noin -viikon ajan, mutta- sitten­kään
se ei ole vielä kelpaamatto­maksi
- vanhentunut, vaikka Profin­ternin-
kongressista on tuoreempia­kin
tietoja saapunut. — Suomenta­ja.)
.
Varsinaisia perheellisiä^ suomalaisia
paikallisia asukkaita ei iäHä kertaa
tosin .Ole suuTemmassa määrässä.
Tämän ^pariston ~ liaivosalneee
osottavat huomattavaa nousua /ja
se vetää suomalaisia tälle ym^ris-tölle,
jos ei ihan suönmaisestii Win-nipegiin
» niin kuitenkin, Inm - ^ ö -
mahdollisuuksia alkaa ilmaantua.
sen asajanuston lisääntyminen tuo
tullessaan työväenliikkeen -vilkastu­misen
suomalaisten keskuudessa
täällä. Nykyään täällä on ^ olemas­sa
niin sanottu suomalainen työ­läisten
kehitysseura. Noin' ylimal­kaisesti
sanottuna seuran tarkotok-sena
on kasvattaa suomalaista työ­väestöä
luokkataisteluhengessä. Tal­ven
aikana seuran toiminta on ol­lut
jossakin määrässä lamaannuk­sissa,
johtuen se etupäässä siitä, et­tä
suuri joukko seuran jäseniä on
ollut ulkona kaupnngrista.
Sunnuntaina, maaliskuun 18 päi-
-ränä oli seuran vuosikokous. Kor
kous oikeastaan /sääntöjen mukasm
Winnipe^, Man.
f Vielä-muutama -vuosi si-tten tääl­lä-
ei • ollut kuin aniharvoja ' suoma­laisia
» vaan nyt viime -vuosina, var­sinkin
.-viimeisen kahden^-vuoden ai­kana
on suomalaisia siirtynyt tän­nepäin
suuremmassa määrässä, eten-kin
suomalaisia palvelustyttöjä.
KoDiiniinistisen likeen periaatteet ja
menettelytavat
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Maailman sota ja kapitalisminv cap-pentumisen
aika .
Vv. 1914—18 suursota toi muka­naan
tuotannollisten voimien hä-ri-tyksen,
jota ei oltu koettu milloiu-kaa'n
ennen maailman historiassa; se
johti suunnattomien tuotannon vält-tämättömyylsien
ja ihmiskunnan
parhaiten elinvoimien pikaiseen hä­vittämiseen;
se aiheutti ennenkuulu-mattoman
energian tuhlauksen tuo­tannollisten
voimien siirtyessä vas­takkaisiin
tarkoituksiin. Kansallis­ten
kapitalististen trustien yritys
korvata tätä tuhlausta järjestöllisten
muotojen parantamisella (yksityis­ten
kapitalististen laitosten alistami­sella
valtion alaiseksi, eli n.s. val-tiokapitalisiMn
kautto), saattoi eri
-valtioitten -välisen taistelun kireäm-mäkd.
Tästä aiheutui maailman liiken­teen
epäjärjestys,, kaaos työvoiman
jaottelussa, säännöllisten sopimnk-'
sellisten muotojen romahtaminen,
vaihdon suhteitten ri^outuminen,
ennenkuulumattomat valtiovelat jot­ka
kaikki kärjistivät kapitalistisen
maailman talouden rappeutumista.
Imperialistisissa taloussuhteissa ta^
pahtui perusteellisia muutoksia, sillä
siirtomaa- ja puoli-siirtomaa-alueet
käyttävät hsrväkseen- imi>erialistisen
vallan heikontumista voittaakseen
itselleen suurempaa taloudellista i t ­senäisyyttä.
Täimnöinen tilanne hei­kentää
emämaitten -vaikutuksen pe­rusteita
ja kärjistää yleistä kriisiä.
IKaikki edellämainitut i>erustekijät
sodan aikana ja jälkeen ilmenivät
yhteiskunnan kokonaistulojen -vajoa­misena.
Yhteiskunnan kollektiivisen tulojen
vajoaminen johtaa ensikädessä kär­jistyvään
taisteluoh/ ""tulojen uu­destaan
jaossa, eikä -vain tkilpailuis^
sa finanssi oligartien eri ryhmien
viillä, j a siirtomaiden ja emämait­ten
-välillä, mutta myöskin prole-taariaatin
luokkasodassa porvaristoa
vastaan, siDä keskiluokkalais-ainekset
osoittautuvat liittyvän proletaariaa-tiin
sellaisissa tapauksissa missä he
erikoisesti joutuvat kärsimään so­dasta.
• (
Sodan-jälkeinen kapitalismin ase­ma
-voidaan yleisesti katsoa epävakai­seksi
kaikissa suhteissa: tuotannol­lisella,
poliittisella, yhteiskunnallisel­la
j a vieläpä aatteellisella ja knltuu-risellakin
alalla; 'sillä yleisen krii-olisi
kuulunut pitää jo aikaisemmiii,
vään edelläniainitfiujen syiden takia
sekin oli pitänyt siirtää. Vanhalle
johtokunnalle ja huvitoimiktinnalle
myönnettiin: vapaus toiminnasta ja
valittiin uusi johtokunta j a muut.
toimikunnat alkavalle toimintakau-deUe.
Sunnuntaina, maaliskuun 25 pm
iltana päätettiinf pitää yleinen va­paa
ohjelmäiltama Jossa esitetään
erilaista ohjelmaa. Muun ohjelman
loputtua on tanssia lopukd.' Seu­ran
sääntöjen tarkistus jätettiin joh­tokunnalle
tarkotuksella saada nii­hin
mahdollisia muutoksia, lisäyk­siä
ja täydennyksiä. T .
^ - Torstaina, maaliskuun 29 p mä
on ^Norman-haalilla,. Sherbröok St.,'
yleinen jäsenten kokous. Kokouk­sessa
on tärkeitär asioita.. Saapukaa
mahdollisimman monilu^isenä tä­hän
kokoukseen. TanssQmluisille-kin
on järjestetty niin että Voi^mt
tanssihäluaan tyydyttää kokouksen
loputtua.
Alussa jo mainitsin tämän ympä­ristön
. kaivosalueiden laajeneinis^
mahdollisuuksista, joista huomatta--:
vin on, -varsinkin niini sanbttti PUn
Flon'in alue, johon muun .muassa
parasta aikaa rakennetaan rauta­tietä
ja joka pitäisi valmistua tämän
vuoden., aikana. Flin Flon'in alu­eesta
ainakin kaikki meddt nyky­ään
viittaa siihen, että siitä ; kehit­tyy
yksi Canadan huomattavia kai­vosalueita,
jotenka aitä mukaa kuin
työt siellä suui^emmassa määrässä
alkavat, niin se v vetää suomalaisia­kin
yhä lukuisammin sinne, ja y-leensä
tälle ymnäristölle, ja aina
jossakin määrin voimistuttaa paikal­listakin,
- nimittäin. Wmnipegin suo­malaisten
työläisten toimintaa. '
Z.
Chase, B. C.
ILOISIA UUTISIA CHASESTA C
Moni ehkä kysyy, mitä siellä-
Chasessa sitten on ' tapahtunut?
Iloista, että siitä pitää koko maail­malle
IGnoittaa. iUkää nyt hätäilkö
ennenkun "kerkiän esittämään. Näh-kääs,
osastomme viime kokouksessa
päätettiin pitää täällä Chasessa ren^
not. vanhanmaan tanssit huhtikuun
14 päivän iUalla. Lehto Vihtori tu­lee
soittamaan kolmirivisellä. Et>-
tä. kannattaa tulla vaikka Calgaryä'
ja Vancouveria myöten nauttimaan
repäisevistä tansseista. ' ^ Koitaiakaa
pitää ympäristöläiset. tämä tilaisuus
mielessänne.
NIISTÄ VIIME RUSfiTTI-ILTA-MISTA
- ^
Että joka ei sinne viitsinjrt tulla,
teki itselleen suuren rikoksen, sil­lä
siellä ilmestyi. ensi kerran ss
justiin syntynyt nyrkkilehti,- joka
olikin hyvin monipuolinen. Muista-kaapas
vaan ympäristöläiset kirjoit­taa
"Nyrkkiin", sehän on meille,oi­kein;
opinkerho. Njrrkkilehden ny­kyinen
fcjotipaikka- sekä osote .on^
A. Koski; Shuavap» B. C. Bman
kinastdua pisti \ " N y i k i ^ " vastaava
toimittaja punkat aputoimittajan
kainaloon, ettemme edes iehtiueet
äänestämään. sen kotipiukasta.
.KESÄNTULO
Kesa se liayttää tulevan» mutta
hyvin hitaasti^: Zlnurtr on -vaan kyi-mänlaiset.
Maa^emo tahtoo oUa
vielä kuukausia" kestäneen roudan
kahleissa, vaikka lumivaipan maa­emo
on jo kyllä joitakin viikkoja
sitten pudottanut päältänsä pois.
Varsinkin rautatieltä, mutta ylem­pänä
väoriUa on vielä paljon lun­ta.
TYÖOLOISTA
Tyonommat on vaan hyvin hiljai­set.
Joutilaita miehiä on j a uusia
vaan tulee kun metsätyöt alkaa vä­henemään,
eikä ole -vielä lisätty mie­hiä
rautatien korjauskänkeöuhkään,
joihin pääsee jonkun verran miehiä.
Mutta enempi olisi tarjolla täällä
ja uusia kuuluu tulevan valkoisesta
Suomesta—- E. E. A .
Ont.
Ajattelin vrihdoinkin katkaista tä­män
jäytävän pitkän hiljaisuuden
sin -vaikutuksesta ilmenee huomatta
vaa porvariston vajoamista, uskonnol­lisuuteen
ja mystillissrjrteen palaa
mistä,, selvästä osoittaen lähestyvä^
porvarillisen sivistyJcsen romahdusta.
Imperialistisen rintaman repeämi­nen
ja -yhteiskannallisen vaHankn-monksen
aikakausi. '
Luokkasodan kasvava kärjiatymi-nen^
mikä tuli selviöksi -sodan ajal­la,
johti imperialistisen rintaman re­peämiseen
herkimmässä-kohdassa —
Venäjällä. Siellä oli aita ma­talin
proletaariaatin valtaan.
Venäjän proletaariaatin lokakuun
vallankumous, joka suosiollisten suh­teiden
vallitessa kykeni kukistamaan
porvarillisen hallituksen, alkoi <kan-sain-
välisen vallankumouksen - ajan­jakson,
j a muodostui ensimmäiseksi
lenkiksi vallankumouksen ketjussa^
^Köyhälistön nousut mitkä'seura-si-
vat Venäjän vallankumousta ja
päättyivät itproletaariaatin häviöön
väliaikaisen voiton jälkeen (Suomes­sa.
Unkarissa, Baijerissa), tai mitkä
'jäivät puolitiehen sos.-demokraatian
petturuuden takia» jotka olivat ak­tiivisesti
taistelussa -vallankumouk­sellista
kommunismia vastaan' (Itä­vallassa
ja -Saksassa, kaksi -kertaa
kummassakin); vallankumouksellinen
-käymistila Kiinassa» jota -vastustaa
sos.-dem. j a halveksien hylkää aja-
-tnksenkin äirtomaitten oikeudesta
-t^steluun imperialista emämaitaan
-vastaan; muodostavat yleisen kan-sain-
välisen -vallankumouksen kehi­tyksen
eri asteet — samanaikaisesti
kuin yleinen tilalle kapitalistisessa
maailmassa kärjistää luokkasuhteita
Vapauden palstoilta täältä kaukaa
pohjolan pienestä vaatimattomasta
kauppalasta K^nskasihgista. Tämä
kauppaU sijaitsee niin sanotun
Grand Trunk eli nykjösin Canadian
National Railwayn varrella, noin
$2.00 kyyti Cochranesta länteen,
Kapuskasing-joen -varrella.
Tämä paikka on saavuttanut " t i ­lansa"
historian lehdillä siinä suh­teessa;
että maailmansodan aikana
kuletettiin tänne. pohjolan raivaa­mattomaan
sjmkkään korpeen niin
kutsutulta -vihollismaiden -vangiksi
julistettuja kansalaisia raivaamaan
tätä seutua asutukselle. Niiden ai­kojen
mieleen loihtijoina vielä koh­taa
silmämme pyöreistä hirsistä
"koirankaulälle" rakennettuja^ rän­sistyneitä
riakennuksia, taikka kämp­piä
» joissa nämä vangit olivat pa-koitetut
asumaan.
Viime/vuodet ovat ,tiws loihtineet
esiin tämän kauppalan kuuluisuut­ta
kautta Ontarion vilkkaitten työ­suhteitten
vuoksi, sillä onhan tääl­lä
rakennettu n. s. "Smokey Pall-sin"
rautatie, jonka pituus on 54
mailia, missä myöskin on työnalai-sena
suuren tammen ja -voimalai­toksen
rakennus, jotka -rolmistuu
tulevan kesän kuluessa. Itseensä
tähän kauppalaan on myöskin^ ra­kennetta
pato pienine voij^alaitok-sineen.
'Tämän padon vumeistelyr
työt ovat-juuri loppuun£!|orituksen
alaisina. Myöskin kapi^balaan on
rakennettu suuri i^perifM^MehdaSf
, onka lisäksi samaan ^Qb^-^^ on
rakennuksen alaisena yksi Cändvdan
suurimpia paperimyllyjä, jonka !^a-perintuotanto
tulee olemaan noin
400 tonnia -vuorokaudessa; Tätä
myllyä, samoin kuin kaikkia näitä
töitä on .johtamassa eli rakennut^
amassa Spruce, Falls komppania,
jonka suurena kontrahtorina esiin-
';yy n.s. M. & B. Co. Päpptimylly
valmistuu .-kesän kuluessa. Raken­nustyöt
ovat olleet vilkkaat,' sillä
raKennuttihan viime syyskesällä sa­ma
Spruce Falls Co. 75 työläisten
asuntoa, joiden lisäksi rakennettiin
mahtava ' hotelli, samoin kaup^alal-e
korkeakoulu ja tähän ktm liitäm­me
kauppalan laajan lika-viemäri-verkontyöt
katutöineen, mitkä ovat
vielä keskeneräisenä, niin huomaam­me
» että on täjrtsrhyt merkitä seiso-vienkiH
työläisten luku tuhatbivuil-a.
Että eipä siis tosiaankaan ole
kuuluisuutta työsuhteitten -vilkkau­den
vuoksi tämä kylä saavuttanut
suotta. Myöskin vastaisuudessa nä­mä
teollisuuslaitokset tulee pitä­mään
suuren joukon työläisiä työs­sänsä.
Nyt astuu esiin kysymys, josko
sitten työläiset ovat saavuttaneet it­selleen
näiden vilkkaitten työsuh­teiden
^vuoksi parempia etuisuuksia?
Siihen .täytyy vastata että ei muu-ja
taistelun luonnetta — minkä ku­lussa
porvarilliset harhaluulot murs­kautuvat
ja 'kommunistisen vallan­kumouksen
voimat kootaan ja lu­jitetaan.
Juuri edellämainitut tekijät osoit­tavat,
että Neuvosto-Venäjän ole­massaolo
ytasistään on suunnattomas­ta
merldtyksestä proletaariaatin
maailman vallankumouksen järjestä­vänä
keskuksena. Olemassaolollaan
yksistään Neuvostoliitto tetee aukon
kapitalistäaeen järjestelmään, sillä
se käsittää kuudennen -Osan maail­man:
pinta-alasta, j a sen rakenne on
perusteellisesti kapitalistista hallin­toa
vastaan. Tämän lisäksi edustaa
se- voimakkainta proletaarisen liik­keen
eturintamaa, koska siellä on
työväenluok^ kaikki valtiovaUan
elimet ja apuvälineet käytettävä-nänään.
Kansainvälisen vallankumouksen
kehityksessä, sos.-demi ja, niiden joh­tamana
ammattiunioliike, Amsterda­min
. Intemationalen tärkeimmät
voimat muodostui erikoisen vöimak-aaksi
-vastavallankumoukselliseksi
voimaksL' -.r
Ne eivät ainoastaan .sivuuttaneet
työväenluokan.:,etaja sodan ajalla,
tukiessaan "omia" imperialistisia halli
taksiaan, mutta ne tukivat myöskin
TosvoraiÄan_ sopimuksia (Brest-Li-tovsk,
Versailles); ne seisoivat ak­tiivisena
voimana vastavallankumouk­sen
kenraalien - (Noske) rinnalla kun
köyhälistön -vallankumoukselliset
nousut hukutettiin verivhrtaan; ^ne
johtivat aseellista hyökkäystä ensim­mäistä
proletaariaatin tasavaltaa