Vapaus, December 12, 1957

              nmestyy tiistaina, torstaina i a lauantaina ~ Perustetta vuonna 1917 Canadan suomalaiBteaitseniineni^
jlo. 146 .— Voi.. X L vuosikerta SUDBURY. ONTARIO Torstaina,, jouluk. 12 p. Thursday. Dee. 12, 1957
Atomikäyttpinen
veturi ei ole
taloudellinen
Montreal, -r- Atomiyoimallajcul-i^
evan veturin rakentaminen on ny­kyään
mahdolluien, mutta se ei ole
tsloudellinen, sanoo eräs Canadan
liuomatuimpia tiedemiehiä. ,
CNR:n varapresidenni tri O. M .
Solandt sanoi maanantaina täällä
Canadian Railway Clubin järjestä­mässä
tilaisuudessa, ett§ ei ole en­sinkään
epäilystä siitä etteikö ato^
mivoimalla kulkevaa vet^^ia voitaisi
rakentaa; mutta minä en näe talou­dellista
etua sellaisessa. V
Sen etuisuus olisi siinä, hän se­losti,
että atomiv^turivvoitaisiin pi­tää
käynnissä viikkoja ja vieläpä
kuukausiakin ottamatta polftoaine-
Uydennystä välillä.
"Suoraan sanoen; minä-en usko
eläväni niin kauan, että tsellainen
rakennettaisiin nykyisen kÄitys-suunnan
puitteissa", sanoi hän.
Bulganifi ehdottanut Y^aseiden
kokeilujen lopettamista
Neuvostoliitto lopettaa kokeilut tammikuun alusta
lähtien jos USA ja Britannia tekevät samoin
Lontoo. — "Neuvostohallitus on
valmis . vakavasti lupaamaan, että
se ei laukaise ydinaseita tanunl-kuun
1 päivästä 1958 lähtien eh­dolla,
että Yhdysvallat' ja Britan­nia,
joilla on^äitä aseita, tlmoitta-vat
lupaavansa'myös lopettaa ko­keilunsa
samasta päivästä läh­tien*',
sanotaan Neuvostoliiton
pääministeri Bulganinin sanomas­sa
Intian pääministeri ^ehrulle.
--Viime tiistaina sanottiin usko­van
radiouutisissa, että'Neuvostolii­ton
pääministeri tiedoitti sanomas
saan NebruUe, että länsivallat
suunnittelevat kylmän ^odan läm­mittämistä
ja kansainvälisen' jänni­tystilan
kiristämistä.
"Sensijaan, että työskenneltäisiin
Pearson kannattaa kaikkien
toJioaseitteii hävittämisä
Hänelle annettiin 'Nobelin raulianpalMnto
Suezin kriisin selvittämisen johdosta
Oslo. Canadan entinen ulko­ministeri
Lester B. Pearson otti
tiistaina vastaan liän^Ile myönne­tyn
V.'1957 Nobelin rauhanpalkin­non.
Norjan parlamentin komi­tea,
joka päätti 'antaa palkinnon
mr. Pearsonille, sanoi lausunnos­saan
hänen tehneen enemmän - ''antautumaan turvautumatta voima
kuin kukaan toinen rauhan pa­lauttamiseksi
Suezin v;: alueelle.
noin vuosi sitten;:
Rauhanpalkinnon ^jublallihen luo
vutustilaisuus' oli järjestetty (Oslon
yliopiston juhlasaliin Javläsnä oli­vat
kuningas Olavf prinsessa Astrid
ja toisia Norjan julkisuuselämän
henkilöitä.
Mr. Pearson; joka on ensimmäi­nen
canadaläinen Nobelin rauhan­palkinnon
saanut; sanoi tilaisuudes­sa,
että hän jakaa sen kunnian, jon­ka
Nobelin rauhanpalkinto on hä
nelle tuonut rauhan- ja kansainväli­seen
yhteistoimintaan osallistuneit
ten ystäviensä ja kanss^työskenteli-jäin
kesken.
Norjan parlamentin Nobelin pai-kintokomitean
puheenjohtaja Gun­nar
Jahn sanoi, että palkinto anne­taan
mr. Pearsonille ko'ka hän on
työskennellyt persoonallisilla Jah-joillaan,
voimakkc^alla itsealoittelul-laan
ja lujuudella rauhan hyväksi.
Samaan aikaan kuningas Gustav
Adolf jakoi Tukholmassa 1957 Nobe­lin
palkinnot fysiikassa, kemiassa,
lääketieteessä ja kirjallisuudessa.
Kaksi Yhdysvalloissa työskentele­vää
nuorta kiinalaista tiedemiestä
sai yhteisesti palkinnon fysiikassa.
He ovat Princetoi^ yliopiston profes
sori Chen Ning Yang ja Columbian
yliopiston professori Tsung Pao
Lee.
Nobelin kirjallisuuspalkinto an­nettiin
ranskalaiselle, kirjailijalle
Albert" Camusille^ kemiassa amerik­kalaiselle
professorille Alexander
Toddille ja lääketieteessä italialai­selle
tri Daniel Bovetille. '
Puhuessaan rauhanpalkinhon luo­vutustilaisuudessa
mr. JahO' sanoi,
että Pearson on yrittänyt parantaa
yK:n tehokkuutta j a siten työsken­nellä
nopeasti.
"Sitten viime sodan päättymisen
tilanne ei ole koskaan ollut niin
musta kuin Suezin kriisin aikana ei­kä
Y K : l l a Ole ollut niin Vaikeaa teh­tävää",
sanoi Jahn.
"Se mitä todellakin tapahtui o-soitti
sen, että moraalinen,voima voi
oUa; esteenä, hyökkäykselle" ja on
mahdollista pakoittaa hyökkääjät
toimenpiteisiin,
"Siitä syyjstä voidaan sanoa, että
Suezin kriisissä saivat voiton Y K j a
seWies, joka enemmän kuin kukaan
toinen teki maailman pelastamisen
hyväksi. Tämä - mies o}i' Lester
Pearson."
Mr. Pearson, puhui lyhyesti* mut­ta
innolla ja s!>no', fttäVjbrikkOtuho-aseet
täytyy hävittää. • '
"Minusta tuptuu ,ettei kenellekään
ihmiselle ole mikään niin; tärkeää
kuin saada aikaan^ kansainvälinen
rauha", sanoi hän .
"Jos meidän teknillisten saavutus­ten,
mukaiset aseet pahaan; käytän­töön,
niin ne tuhoavat meiiiät kaik­ki.
Ne on hävitettävä.
"Minusta tuntuu, että meidän tär­kein
unelmamme on unelma rauhas­ta.
Meidän tul^e tehdä siitä todel­lisuus.
Meidän tulee, työskennellä
rauhan valtakunnan hyväksi:"
Toronto. — Nobelin rauhanpal
kinnon kunniapäivällinen on jär­jestetty
tänne Lester / Pearsonin
kunniaksi tk. 19 pnä. Kutsuvieraina
tul''vat olemaan mm. Y K : n Yleisko­kouksen
puheenjohtaja Sir Leslie
Munro, Norjan lähettiläs Arne Gun-neng..
Ranskan lähettiläsMfrancis
Lacoste ja Yhdysvaltain lähettiläs
Livingstone Merchant.
kansainvälisen: jännitystilanteen lie
vittamiseksi länsivaltain hallituspii­rit
valmistavat suunnitelmia; jotka
hämmästyttävät kaikkia rauhaa ra­kastavia
ihmisiä", sanoi Bulganin.
"Niiden suunnitelmia laaditaan
keinotekoisesti herätyssä sodan ta­paisessa
hysteerisessä ilmapiirissä
ja n.s. Neuvostoliiton hyökkäysuhan
vallitessa."
Tiedonannon mukaan Bulganinin
kirje on vastaus Nehrun kirjeeseen
koskien ydinasekokeilun lopettemis-ta
ja rauhallista rinnakkaiseloa.
Nehru sanoi, että ydinaseitten ko­keilujen
johdosta ilma, vesi j a muut
ameet myrkkyyntyvät ja aiheutta­vat
vahinkoja nykyiselle ja tuleville
sukupolvilFe'.
" E i yksikään maa taikka kansa­kunta
voi pitää itseään suojattuna
tuhoutumiselta jos kilpailu joukko­tuhoaseiden
valmistamisessa ja kyl­mä
sota jatkuu", sanoi Nehru.
Intian pääministeri kehoitti .kir­jeessään
Yhdysvaltain ja Neuvos­toliiton
johtajia lopettamaan ydino^
seiden kokeilut. Hän sanoi, että jos
näin tehdään, niin se poistaisi pelon
ja osoittaisi tien rauhalliseen rin>
nakkaiscloon.
Washington. — Neuvostoliiton IS
hettiläs Georgi Zarubin jätti tiistfai
na pääministi^ri Bulganinin khrjeen
presidentti Eisenhowerille.
Lähettiläs sanoi, ett^kirjeess
kosketellaan Pofaijois-Atlantin sopU
musta, aseistari isumista sekä multa
asioita. Hän lisäsi, että kirjeen .si
sältö julkaistaan torstaina Mosko-vassa.
Mr. Zarubin jätti kirjeehalivalUo-siht?
eri Robert Murphylle; jonka
kanssa hän neuvotteli 80 minutlitin
ajan. Hän kieltäytyi antamasta lau
suntoa sanomalehtimiehille.
Bonn. Neuvostoliiton pääminis-:
teri Bulganinin persoonakirje kanst
leri Adcnauerille jätettiin tiistaina
Ulkoministeriö kieltäytyi ilmoitta
masta mitä-kirje sisältää. , v
Saksan lehdet olivat sitä mieltä
että Bulganin on uudelleen varoit^
tanut varustamasta Länsi-Saksaa^ :a
tomiaseilla.
Hintojen eroa tutkiva
komissio nimitetty :
Ottaja. — Pääministeri Diefen-bak-
ir ilmoitti alahupneessa tiistaj-na,
että kuninkaallinen komissio on
nfmitetty tulkimaM'v^hintferoävai-
^yuksia. Koniis^ion ite.I^täyänä, on
tJitlialmil^lnA ero nmil^hinn'Öiili
joita farmarit ja kalas^^jat saavat
iuotte;«taan J a mitä Jcoluttaja m^
sava n i i s t ä . : - . " ^ ^ ' l^'^
Komission puheenjohtajaksi on n i ­mitetty
' Albertan ^yliopistoa < presi­dentti
tri Andrejv Stewart., r Hän toi-nii
aikoinaan siinä GorcToiiin komis­siossa,-
joka tutki Canadan tulevai­suuden
mahdollisuuksia.
Komissioa pyydetään tutkimaan
hintaeroa ja antamaan lausuntonsa
onko tuottajille ja kuluttajille mak­settavien
hinttien ero kohtuullinen'
tai joudutaanko maksamaan liUcaa
tavarain välityksestä. •. -l
Komission tehtävänä niinikään
tolee:^^olemaänv$hdottaa-^itä:^.ttdee
tehdä 'jos Hintaeroavaisuuäet' 5^;D
mieleätä havaitaan liian ^uu^ek^f,,ia
onko nykyään hinnoista 9nneiut tie-d<>
t liittäviä. , - •
Minli^änlaista aikarajoitusta ei ole
.annettu koqilssioJle lÄHlojin sen 'tu
lef.antaa raporttinsa;r^^^!^^^
ottaa ainakin kuusi kuukautta; en­nenkuin
komissiot' esitt{(vät raport­tinsa.
Sillä on'myöskin?yajpaat kä^
det päättää työtavoistaan.
Puheenjohtajan lisäksi komissi­oon
nimitettiin kuusi jäsentä eri
järjestöistä, Ontario Federation of
Laborin presidentti Cleve Kidd e
dustaa komissiossa työläisiä.
3 9 ^aivöjstyöläisen l<uolema
aiheutui liuolimattomuudesta
62 sai surmansa kun
lentokone törmäsi
'vuorenh'uippuun
Buenos Aires. — Viime sunnun­taina
"ankaran ukkosilman vallitessa
argentiinalainen matkustajalento­kone
* törmäsi Andesin vuoriston
erästä huippua vastaan aiheuttaen
62 ihmisen kuoleman. Maanantaina
lähetetyssä tiedonannossa janotaan
sen olleen pahimman lento-onnetto­muuden
Argentiinan lentohisto-riassa.
r V I I M E T I i D OT
Nicosia, K ^ r o s . — Brittiläiset poliisit eUen käyttivät patukoita
hajoittaakscen eri puoleUa saarta järjesteltyjä mielenosoituksia. Koi-men
päivän Mkäna on lirittilälsten toimesta vangitta 233 lienkUSäL
Poliisit b^ij^ittivat Kyieniassa oppilaiden järjestämän mielenosoi­tuksen
poUlsiaseman edustalla ja pldätt:vät 15 oppilasta, joista osa
oli nuoria lyttSjä. Pollisi<m ja kyprosilaisten yhtcenotoisc» o^ louk­kaantunut
m henl^loa.
Wellington. — Uuden Seelannin pääministerin toimen ot« vas­taan
keskiviikkona Walter Nash, vaaleissa voittaneen La^iir-puo-
>läeen Johtaja. . . .
.Xske^tShi'toimitetuissa vaaleissa Laboör-pooloe sai väUMud.
ehdokastaan' pai^bunenftiin vanhoiUisen kafnsallisen puolueen saadessa-
':U paiUuia yhden palkan jäädessä avoimeksi.
^pe^h^rmna. — pnolostasministeri Poul Hansen vakautti kes-ktvilUtoni
ijb^e^rä^ssa ettei atomlpommeiUa varastetot, anierikka-laiset
loBtokoneet lenna *txaäan aIneeUe.
Halifax. — Karkuun päässeet ki-vihiilivaunut
aiheuttivat - kaasurä-jähdyk^
en, jonka johdosta 118 Icai-vostyöläistä
sulkeuttii kaivokseen,
joista 39 sai surmansa Springhillin
hUlikaivoksessa 13 kuukautta sitten.
Tällainen lausunto annetaan tutki­muskomission
raportissa, joka' esi
tettun keskiviikkona täällä.
Raportissa sanotaan, että kuusi
vaunua seitsemän vaunua käsittä­västä
kivihiilijunasta pääsi irti kyt­kennästä
ja syöksyi; no^oaukolle
katkaisten sähkökaapelin. Katken­nut
kaapeli sytytti kaasupilven pa­lamaan
ja aiheutti kauhean räjäh­dyksen.
Raportissa ehdotetaan, että
USÄ:ssa ei anneta
riittävää arvoa
tutKimustyöiie
Bfoskova* — Aitadeem^kko L. Se-dov
sanoi tiistaina, että Neuvostolii­tossa
tehtiin vain ; kaksi yritystä
keinokuiden lähettämiseksi ja; mo-lenuiiat
onnistuivat. Toinen neu­vostoliittolainen
asiantuntija N.
Miskellshvili sanoi ettei Yhdysval­loissa
anneta riittävää arvoa teoreet­tiselle
tutkimustyölle. ^
Nämä lausunnot julkaistiin tiis
taina Pravdassa sen kunnaaksi kun
Sputnik I oli tehnyt sinä päivänä tu­hannennen
kierroksensa maapallon
ympäri-,
- st täiflieiSBes. 76-Tiiofias mrs. Nbra Dockstader.sai Imolletta*
^ palobaayoj^ knn lävadfysaani kaatoi hänen päälleen JuskiviOc-kona
Iltapai^irChinettoniiniden sattuessa oU hän.yksin tiiliä sijalt-
Nahasta alusvaatteita
, Wieii. — Täällä myydään tuulen
pitäviä' alusvaatteita ; ulkona^ tySs-kentelevilfe..
Täällä :^a^va - nahkuri
on keksinyt; menetelmin valmistaa
nuoren pcnran/iViiodlgtai -nahkaa;
joka on niin pehmeää kuin sametti
ja siksi siitä voidaan valmistaa'mie^
kaivossäädöksiä pitäisi tiukentaa
tällaisten^ onnettomuuksien' väittä
miseksi.
Komission puheenjohtajana toi­mi
lakimies Donald, Mclnnes. Muif
na jäseninär toimivat insinöörit G.
A. Vissac ja F. E . Griffith.
Heidän lausunnossa sanotaan, että
onnettomuus tapahtui sellaisissa
olosuhteissa ettei ketään yksilöä
voida siitä syyttää..Siinä Jcuitenkin
lisätaän, että yhtiön, virkailijat kui­tenkin
tiesivät- vaaran mikä aiheu'
tui sähkökaapelin paikasta koska
aikaisemmin oli ollut häiriöitä kivi-hiilijunien
kulussa. Tämän epäkoh­dan,
korjaamiseksi ei: kuitenkaan
tehty mitään.
Niinikään komission raportissa
sanotaan, että toisinaan oli kaivok­sessa
työskenneltjr silloin kun siellä
oli metaanikaasua niin paljon ettei
Nova Scotiaa asetusten mokaan
siellä oUsi saanut työskennellä. .
Japani maksaa
solakprvausia
Indonesialle
Tokio Japanin hallitus päätti
maanantaina suostua maksamaan
Indonesialle $^,000.000 sotakor­vausta.
jOLta pääministeri Nobusu
ke Kishi sopi 10 päivää aikaisemmin
tekemällä vierailumatkallaan Indo
nesiassa.
Japani luopuu $175,000.000 kaup-pasaatavastaan
ja suostuu maksa
maan Indonesialle $225,444,000 so
takorvausta maksettavaksi 12, vuo­den
aikana, joka merkitsee sitä, e
tä Indonesia saa sitä $20,000.000
vuosittain. ^
Japani myös'sq^ostui järjestämään
asiat niin, että japanilaiset kauppa­järjestöt
tulevat antamaan lainoja
ja sijoittamaan varoja- Indonesiassa
yhteensä' noin $400,000 OÖO aryosta
seuraavan 20 vuoden aikana.
Kauppasopimuksen mukaan Indo­nesia
saa;^kaikkiaan $800,000,000, el
saman kuin mitä Japani suostui an
tamaan Filippiineille. Japani suos
tui maksamaan sotakorvauksina F
Uppiineille $550,000,000 sekä pitkä
aikaisena luottona $230,000,000.
Japanin ulkoministeri Fujiyama
sanoi sanomalehtien tiedoitustila
suudcssa maanantaina, että sop
mukset sotakorvauksesta |a rauhas
ta allekirjoitetaan Indonesian ja Ja­panin
välillä Jakartassa ensi tammi­kuussa.
Kauppasopimus
Länsi-Sal(san ja
N-iiifon välillä
Mdskova. ' Täällä, tiedoitettiin
mW^tälria, että Länsi'Säksan'^jiE
Neufvönolfitoh kauppaneuvottelu
ovat johtaneet yksitnielis^yteen^pt
ine vuotta kestävästä kauppasöpi
Hiuksesta^ Joka on ensiiinmäinen
huott&vainpj käuppäsobihius näiden
baiden välillä 'öitten toisen maaii
mansödän'päättymisen. ' f '
'Kuinka paljon, tiilee kauppäyaih
to olemaan ei ole tiedoitettu enem­pää
kuin muitakaan yksityiskohtia
sopimuksesta. Neuvostoliiton tiede
tään pyrkineen saamaan mahdolli
simman laajan kauppasopimuksen
Länsi-Salcsan kanssa. ^
Sanomalehti kaksinker-taistuttaa
hintansa
Sault Ste. Maria. — Sault Ste
Marie Star tiedoitti viime maanan
taina; ^ttä se kohottaa lehden kap­palehintaa
viidestä sentistä 10 sent
tiin tammikuun 1 päivästä alkaen.
Kotiin kannettavan lehden viikkOr
maksun hintaa korotetaan samalla
30 sentistä 40 senttiin.
Tiedonannossa sanotaan, että syy
nä hintojen korottamiseen ovat
työpalkkojen nousu ja sanomalehti
paperin: sekä muiden tavarain hin
tojen kohoaminen. ^
Kalastajia pelastettu
yli kuukauden ajeleh­timisen
jälkeen
Tokio. Maanantaina tiedoitet­tiin
täällä, että japanilainen patrul
litaiva pelasti viime lauantaina 13
kalastajaa aluksesta, joka ajelehti
Tyynellä merellä yli kuukauden^
Heidän aluksensa joutui epäkun­toon
hirmumyrkyssä. Pelastetut ka
tastajat olivat eläneet vähäiseUä
Tiisimäärällä. kaloilla ja sadeve­dellä.
'
Kyprosin lysyfliys oli esillä
YKrii poliittisessa koiniieissa
United Naitions. ~ Viime maa­nantaina
käsiteltUn ' Y K : n ' poUit-tisessav
komiteassa >Kyprosiokysy«
mystä ja se berätU samantaista kat­keruutta
kuin mitä herätti aikoi'
naan Algerian kysymys.'
^ Kreikan.ulkoministeri Evangelo
Averoff^Tossizza esitti päätöstausel-maluonnoksehyK:
o harkittavaksi
Siinä ylimaistaan^ että, tilanne on
täynnä, vaaroja j a Ilmaistaan toivo^
mus; että. Kyprosin kansalle ann«^
täisiin oikeus päittai itse tulevai­suudestaan.
., «
Britannian valtuutettu kommodO'
r t A l l a n JSToble sam^. että Kypro^
sissa. o n , oyjis' isyaymfB' turkkiUd*
sesta ^väbemmhrtakansalllsuttdesta,
joka ei--koskaan voi, tulla toi'
kanssa; Tämän lisäksi Britannta pl
tää Kyprosta strategisesti tärkeim
pänä tukikohtanaan iCeski-Idässä;
frNoble sanoi komitean kokoukses-sa,
että ^'meillä on strategista vei'
.voUisuuksia Kyprosissa, jotka täy'
tyy suojeUa kaikissa tulevissa so>
'pimukslssa". Hän myönsi, että
kompromissimahdollisuuksia on ole-massa
ottaen huomioon Kypro-sin
asukkaiden hyvinvointi,
' K r e i k a n ulkoministeri sanoi; että
saarelta olevat briUiläiset virkaili­jat
ovat unohtaneet velvollisuuten'
sa ilmaisuvapauden patauttamiseksi
saalilta ja siirtomaaserron lopetta­miseksi.
Hän lisäsi, että Kreikka on
valmis liyviksymäan Kyprositt saa^
ren asukkaiden vaikka minkätaises
Helsinki. — (KU) ~ Messuhal-issa
itsenäisyyspäivänä vietetyssä
itsenäisyyden 40 v^plivSn kansalais-
.'uhtassa;- jolle koruton, mutta voi-nakashenkinen
Isänmaallisuus; oli
!eimaa'«ntavana, olivat läsnä Tasa-mllan
presid''ntti puolisoineen, e-nluskunnan
ipuhemies! K. .A. Fager-
'lolm jä; kansanedustajat, pääminis­teri
. Rainer von Fieandt ja valtio­neuvoston
jäsenet j a - diplomaatti
(unta suurlähettiläs Lebedevin joh-lolla.
Edelleen nähtiin viisituhan-
Us<>ssa yleisöjoukossa mm.' puolus-tus|
3imien komentaja, korkeimman'
oikeuden presidentti,'maaherrat ja
maamme yliopistojen j a korkeakou­lujen
kanslerit ja rehtorit.
Porilaisten marssin kajahtaessa
saapuivat presidentti ja rouva K'^k-konen
Messuhalliin, ja -heidän istuur
duttuaan aloitti professori Tauno
Hannikaisen/ johtama Helsingin
Kaupunginorkesteri Jean Sibeliuk­sen
Kareja-sarjan. Tervehdyspu
heesisaan pääministeri von Fieandt
lausui erityisesti tervetulleiksi itse-näisyysjsen^
iatln ainoan elossa öte-van
jäsenen, senaattori Onni Talak-sen
j a vuoden-1917; kansanedustajat.
Jugoslavia ei halua
enempäpUSAm
solilasväiineiiä
HT^shlngton. -~ Yhdysvallat on
lopettanut sotilasvälineiden lähettä­misen
Jugoslaviaan marsalkka Titon
l^yynnöstä. Eräs vastuunalainen so<
tilashenkilQ sanoi, että Tito esitti
tämän pyynnön muutamia päiviä
sitten.
Tito sanoi viime viikon perjantai­na
Brionin saarella Yhdysvaltain
lähettiläälle James W. Riddleberge-riUe,
että hän on kyUääntynyt^sii-hen
kun Yhdysvaltain valtiodepart-mentti
jatkuvasti tarkastaa ns, "so­tilaallista
avustusohjelmaa". >^ugo-slavian
presidentin ilihoitetaan sa­massa
yhteydessä sanoneen, että Ju­goslavia
npudattaa.! itsenäistä ulko­politiikkaa^
Mustapään kirjoittaman juhla­runon
"Ylistys Isänmaalle'^ lausui
näyttolij^ Urho Somersalmi. ja
oopperalaulajatar^ Liisa^ Linko '][au-loi
Sibeliuksen Luonnottaren orkes<
terin säestämänä. : Ole Torvaldsin
lausuttua kirjoittamansa ; \ runon
"Frihetens havshorisönt;v soitti kau.
pung-norkesteri suuren' säveltäjä*
mestarimme kansallisperinnöksi jät­tämän
Finlahdian, joka soi ikään
kuin' itaenäisyyd '>n suuren juhlapäi­vän
tunnuksena.
Juhlapuheen piti Tasavallan pre­sidentti
rCjnlkaistaan toisessa yhtey­dessä
lehdessämme) J a s^n päätyt-iyä
marssr lavallp-Helsingin''
tynettt^n ^Mieslnioroj^CtXäui^^r''
komea rivistö, j o ^ l t f ä r ^ ; ! ^ ) ! ] ^
ken jofidoita esitti Ter^^^SuMptc^^
maa; Strid bön jä;l^ittaaireltlJMdl^:^, ^
salaisjuhlan ^ päätteeksi {.-^ibtyi««t:|^4|
kuqro ja yleisö Ms^umne-IaitfiMn^"^^
Ennen poistuinistaon pnäiltfet!iti< V^^^
pari tervehti. stturiähettilUl^)ie<|^1l le
viä ja diplonutat|lktthnaii,.::inttJHi'j{$i
edustajia, minkii jälkeen .tUltaUiikäl^ \%
nen yleisö vähitellen sUrtyij^aaäp ^
hallista pääkaupungin lufilayalalA^vr
tuUIe kaduille ja osa part Itäilla
myöhemmin ' edelleen '''Vl,A\äexäi*^p.
syy^äivän suurelle ^^astaanotplj^e^f^.,;^;-
m
: i ! | | ! i ^ | i | l i^^^5^^Ä
uomen itsenaisyyspaiyanf
Moskova. — <KU) — Pravda k i r
joitti viime lauantaina tolmitiisar
tikkelissaan Suomen ja Neuvostolti
ton luottaniukselllsista.ja ystäväni
slstä suhteista mainiten ^mm:
On syytä korostaa,^ että nämä
luottamuksen ja ystävyyden peri­aatteet
olivat läheisiä älykkäimmil
le suomalaisille. Vuonna 1863 Snell
m a n - ^ Suomen suurimpia tnerkki
miehiä—-sanoi: VAinoastaan täydel­lisessä
ystävyydessä venäjän kanssa
kansamme voi elää ja luoda itsenäi
syytensä edeUytyk^';t." Tätä näkö­kantaa
edusti järkkymättä ' myös
huomattava suomalainen> valtiomies
J . K. Paasikivi. Sama kanta kuvas;'
tuu nylcyisen president'n U.' K. Kek
kosen johtamassa Suomen politiikas
sö. • . • '
V Historian kokemus' on osoittanut
että hyvieii naapurisuhteiden rik­koutumisesta.
Neuvostoliiton ja Suo^
men välillä,, luottemuksen ja ystä
vyyden heikkenemisestä miideU: kes­ken
on ollut aina hyötyä lyki^ino
maan: imperialististen BUurvaltoJeh
hyÖkicäyshenkisiUe piireiU<s,
Jonkin aikaa vallinnut keskinäi­sen'epäluottamuksen
ja vitiamieU-syyden
tiiannemaittemnieväiillä on,
menneisyyden ilmiö eikä palaa kos
fc^an. ' .
ifälkälakkooii
He joutuivat t^kemäärt työtä huonommilla
palkoilla, kuin kielitaitoiset työläiset
st. Paul 1'Ermite, Que. _ Unkari­laiset
hylkäsivät tiistaina vctoomuk^
sen lopettaa syömälakkonsa, jonka
he järjestivät siksi kun heitä ei kul-
'jeteta jouluksi kotimaahansa. Koti­maahansa..
palaavU unkarilaisia pa
kol^sia on majoitettu täällä olevaari
siirtolaisdepartmentin yömajaan.
Heitä on kaikkiaan 201 henkilöä.
Ensimmäinen ryhmä pääsi mat­kustamaan
kotimaahansa lentoteitse
keskiviikkona ja suunnitelman mur
kaan toinen ryhmä lähtee matkalle
tk. 26 pnä.
pakolaiset sanoivat, että keskus­paikoista,
joista he tulivat tänne^
heiUe luvattiin kotiinpääsyä jouluk'
si. y
"Kun me ilmoitimme halumme pa­lata
takaisin kotimaahamme, niin
meidät kiiruhdettiin busseihin ' ja
kuljetettiin tänne", sanoi eräs pako­lainen.
"Nyt kun me ofemme tääi
läckotiinpääsymahdollisitudct jou­luksi
näyttävät hyvin kaukaisilta,
"Tästä ,lByystä ra*! protestoimme
järjestämällä nälkälakon ja jokai^
nen mies, nainen j a nuorukainen 14-
vuotiaasta ylöspäin on vannonut
kieltäytyvänsä syömästä siksi kun­nes
«iirtolaisviranomaiset tekevät
tyydyttävät jörjestelyt Unkariin
matkustamiseksi,'
Heiltä tiedusteltiin eivätkö h - pel­kää
joutuvansa koston uhreiksi koti­maahansa
palattuaan; nilk he vasta­sivat
olevansa vakuuttuneita. e^tei^
vät he joudu rangaistuksen' iblais&ici^
si siksi koska; he pakenivat Cana-daan.
- - • - -
Sanomalehj^imiehetvhaastattelivat
eräitä pakolaisia, jofka kieltäytyi­vät
antamasta nimiään.
"n(e teimme vakavan virheen tul­essamme
tSanadaan", 'sanoi eräs
leistä. "Ottaen huomioon kohte-umme
täällä /senjälkeen; kun saa
vufmme meistä tuntuu, että 'olisi
ollut, paljon parempi Jos me olisim-^
me j ä ä n ^ Unkariin.
b u u r i n , osa meistä on saanut
työslcennellä vain vähän aikaa kun
saavuimme ja kun saimme työtä,
niin meidän täytyi tehdä työtä 33—
40 sentin tuntipalkalla kun canada
taiset työläiset saivat samantaisrrsta^
työstä kolme-kertaa sen palkan kuin
mikä meille annettiin. ^ ]
"Olemime kyllästyneet s i i l ^ Icobte-usta
^minkä oleninie saaneet 'Me
otemroe nyt- vakuuttuneeti<että;iiän-smiaiden
kapltalidfinen talousjär:
estelmä menestyy vain sodan'aika
"Rauhan aikana tavalliset ihmiset
saavat kärsiä tavattomasti koska hei­dän
täytyy ankarasti taistella saa­dakseen
kunnollisen palkan ja .hei
dän täytyy myöskin maksaa kor
keimpia hintoja ravintoaineista! ja
vaatteista.
"Meille Unkarin pakolaisille tä
mä osoittaa, eitä samalla kim länsi­maat
ovat aina voittaneet' sotansa,
niin ne todellisuudessa ovat hävlnr
neet sitä seuraavan rauhan.
"Sen jälkeen kun me saavuimnie
Canadaan, meitä ovat kaikki narran­neet;
aina siirtolaisviranomaisistä
lähtien työnantajiin ja .tavallisiin
kansalaisiin saakka. Näyttää siltä
ctt^ii kukaan käsitä nieidänkieliväi-keuksiamn^
e ja sen tuloksena mc o^
Jemme joutuneet riistämisen koh­teeksi,"
Suurvaltain pahan­teot
muitten -
maitettavaksi
United Natlons. -r- On mahdollis­ta,
että ensi tilassa esitetään Y K : n
Yleiskokoukselle vapaaehtoista
kauttakulkumaksua, jonka kautta
suunnitellaan saada niin paljon tu
loja, että Suezin raivaamisesta joh­tuvat,
kulut voidaan peittää. <
Suunnitelman mukaan ^vapaaeh
toin^^n kauttäkuljktfmaksu tulisi ole-maan
3 prosenttiar.tavallisesta kaut-takulkumaksusta.
Arvipn mukaan
näin saataisiin noin; 3 Vuoden ^ika
na $3,490,000, jonka kanavan raivaa­minen
tuli maksamaan.
Vaikka ei maksaisikaan; tätä yli­määräistä
maksua, jos seltaioen hy
väksytään. niin se ei estä laivaa pur­jehtimasta
kanavan läpi:sillä varsi­naisen
kanavamaksun perii egypti­läiset
kanvaviranomaiset. ' .
PiralMu•^OtsifcoUai^Sfpa; jojlu; oii^\
esimerkkinä rauhanomais^iSta^^Däil ^m m
nakkaiseid^ta", kirjöittait' ^sh|klc«AX
Slovakian konniuinIsUpnölueeti-'8^-,^><
nenkQnnattaja Rude Pravi>;)^a^.;ti=
taina Suomesta seuraaväaif^jp^f^t.
Suomii joka Turkin lisäksi pwi^:f/f6
noa Euroopan kapitalistinen:in^A^
jonka rajanaajpurina Keavösiolittl^J,^^^
on, esittää nykyään merkitäiviiiil(«n-sainvälistS
osaa täysin rUppu^^ti^; %
man politiikkansa-vuoksi. ,Sttö;neQ'
politiikka'todistaa. ratUianem^i^^ii
rinnakkaiselon olevan niahdoUIsU^ ' ''
s Urheilun alalla Suomen Ja^Tshilc*
koslovalcian välUlä 6n pal>n kosl^rt f
tuskohtia ja näiden maiden JknlUtitt*,
rlsubteet laajentuvat' suotulsäfttl.'
Suomalaisia kaupp%^j$i'ticdevÄtli^;i4.^.
kuniia on^)cä3myt..jQ(]aai9$mme ^B«>,>;^
toivotamnne myös Suonien cdttslfuii:.'M'
nan jäsciTot'te*:v?tttUeilwi. , ''^^f^^f'..
Puolan eduskuqnanv. puhdas
pr^tj^erzy J|Odlowski^ jolca , $
ta--{9uomiy]idi^iyksen'RUh^njöhtii^<>
ja, on läiiettänyt;i^eiiäf8s^|i|ity|bi
Johdosta sW»ava«^^onttI.tfwns8^»
keen^ ä\foU^P^olä'y^yio^n^
HelsinH^lAi; '^TerveUdimkrie?i^t|^l
dämelli^esiti/^uömen ^ts^n^Ts^pl
vän J9l)itöst^ ja' n^oii»mme^-^-^i
tuntomme ja y$täVi^mme}<»oituIc>,
set. ^^6ii^bmfene>:|6tta;^ltt^
^seiniiie^:t«ft^>^^
ja.lhiolan kaMOJeii yäUsen 3K8Ä>?, A'
, .^eriattt, , . ~ . S ? k s ^ Dem^iTjgsavfel-fvr^
lan.pääministeri Otto Grotewoia.jl|^^:#-
lietti päöra^nlsteri Rainer, voi,.F4^;C^t
andtille onnittelusähl^een/SuoiDen'^
itsenöisyyspäivärt Johi^osta. , .v^l^tv^^
Saksan Demo\rMtti8''n TasavjÖlt
lan Kaupallisen'Edustuksen ^^iohta»
ja,.spääkonsuli; professori^ Rudö}t^y(d
kraattiselle radiolle Jiaadta^lu-. ||
JausunAon Siiqmen j a 8ak8anxdeinCK'\4
kraattisen Tasavaltana yättslstfisuh* f";
teista'. ' Deutacljetandsender'vJUltU\\;i
lausunnoti itsenäisyyspäivän' ilta|>a-'„
Pääkonsuli Agricola lausul^jnm^^ "
Vuoden 1040 lokakuulta ]äbtiän,/| {
jolloin suomen Tasavallan ja'Salc*'^f^|
san Demokraattisen Tasavallan hai** '\\
litukset päättivät keskinäisestä > f,a-;
varanvaijitosopimuksesta,'jotarm^l ^
hemmin täydennettiin* maksusopt* <^v'
muksella, on tavaranvaihtommCyät>>'^£;
lyymt vuosi vuodelta lisäähiyny^^'
Tällä hetkellä se onnoin y i i ^ e i ^ i '^
nen vuoteen 1949 verrattuna."*^r^7<'^^|
Pääkonsuli Agricola totesL^^edel^;^^
Icen, että Suomi on'tehnyt-t^^esta";?
maailmantodasta : ulkopolUUlsel^t
samankaltaiset johtopääKikse^ikuJii
1
24 ihmistä hukkui
Jordanian tulvissa ,
Amman. — Täällä Uedoitettiin
maanantaina; y että rS^I' jordanlataista
hukkui kun bussin/ jossa; hermat^
kostivat^ moottori takkasi käynnistä
tulvan vallan alta olevassa laaksos­sa
ja lopuksi* bussilähtf kulkemaan
virran i m i k a n a ; ! ^^
jä muuta'} matkustajaa onnistuttiin
Saksan Demokraattinen TasivfiUL^i ^
Tehtäessäyhteenvetoamölemi^eii'. ,IP
maiden suhteista voidaan teiöfa^eti^^f |
tä ystävälliset suhteet Suom^nfTaiikS
vallan ja Saksan ' Demokraattisen
Tasavallan välillä ov^t .kasvanee! 0 ,
jatkuvasti, yoidaan-^lla v a k u u t t a - '
neita siitä, että tämä ystävyys
venee edelleen ja siten molemmat,'':;.^!
valtiot antavat j^htrusen >pj^öi^m*^P^'
sarauhaii'säilyttämiselle; mm
- TFasbfngtoh. ->Pre«fdentttk&sten-c;^,'1
hower lähetti perjantaina,^ttoitnea'r,»1
presidentille Urho KeJkitoselle^lB|^^%
kecn Suomen lts9näisyyspalvä^4o]i-':ul-
"Suomen iteenäi^jden' 4^yu6^ : t |^
päivänä minulla on Ho X^^m^^C
nentoivotukset'Teidän Ylhäisy^dielr^^
lenne ja Suomen lcatt8aUe:Vbi^iRiiil^
Jemenin .valtuu^nplii'' '^'"-^
vieraiittlla-ltomani%8a-'
yifhm.-!-^ Bukarestini
sa tiistaina'sanbttlH.;;ft^^^<
vältuuslninta otn saapunut'"
p'äMkaupankiiiii,V/
taa Jemenin''vara, „ M.
" * • * ' • •'n"'.'! -V''-'.' s