Vapaus, February 23, 1957

              m
mimmin
i i Sii vu 2 Lauanlaina, helmlk 23 p. — Saturday, Feb. 23,1957 ;
.(tIBIJKiy) ^iDdepeodent Labor
Ot«»n of Pinnlsb Canadian». E»-
«aUUttd »EM. % 1917. Authorbsed
aeooxMl elaj» nm II by the Post
Olfioe DeinrtmeDt, Ottaira.. POIK
Uflbad ^ tturiee weddy: Tuesdajv,
vThiindiQP» and.eatordays by Vapau»
mUUiinflr Company l.t<L. at lOD-102
J t e ett. W^ jpodbniy, O nU Canada^g
Tetepbones: Bns, Office OS,
Editoria] Office 06.4Hl265.mn3«er
a StdCBi. EdJtor W. Eklund. MafUns
»Mress: Box 69. Sudbury. Ontario.;
Advertising rates opon »psilSe»Uoa.
IVanslatifl^ free of chargC'
IHAUSHINNAT:
Canadaoa: 1 vk. 7X» 6 kk, 3.75
3 kk. 2 ^
Vbdysvalkdssa: 1 vk. 8i)0 6Jck.
Suomessa: - 'l vk. aso 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^ 1^^ vuosikerta —1957
* • * •
y.'•: " • . ' • - ,•• - - • ^ '
AutoilijoiDe lisää veroa?
Toista vuotta istunut Ontarion 'lainlaatijakuniian 11-hen-
Idfiraierlkpiisvaliokunta esitti viime tiistaina tutkimustyösi
taan rapoihin, jossa ehdotetaan sekä gasoliiniveron edelleen
^k<wro*tamista;;että maantie- ja ^iUatiillinuudelleen^^^ k
toön^ottamista. r Lyhyesti sanoen, nämä molemmat ehdotuk-
^ set tarkoittavat sitä, että autoili jäin välillisiä veroja aiotaan ^
;\*r/F'^v^ lisätä, tuntuvasti -7- mikä kohottaa luonnollisesti linja-auto-
'•••i/Arrt^f::. 4 « > matkalippuja sekä rahtia kuljettavien tavara-autojen
^;,^4>;fl^^l^^jjjjteksojen hintaa siten lisäten koko väestön välillistä verotusta,
i^^tii^iiiJl^^Bl^jig mitä olla saattaa.
' Ilolla on kuitenkin tervehdittävä sitä tosiseikkaa, että
mainitim erikoisvaliokunnan ainoa työväenjäsen, CCF:n On-tarJon
jaoston johtaja Donald MacDonald kieltäyt3^ ailekir-
X joittamasta näitä ehdotuksia nimenomaan sen vuoksi kun han^
vastustaa maantie- ja siltatullien uudelleen käytäntöön ötta-mlittosekägasoliiniveron
korottamista,^^M^ siltatul-
, Iin MytantöÖn ottaminen tarkotttaa^^^^p siihen aika­kauteen^
Josta olemme päässeet nousemaan pois^^^ mr.
MacDonald mielestämme aivan oikein; Ja gasbliini-
,veron korottamiseen tulee, niin se tarkoittaa, että verotaakkaa
: lisättäisiin OOrprosenttisesti henkilöautojen J a kevyittään kuö^
ma^autojen — siis pikkuihmisten kohdalta, jotka oyat muu­tenkin
)p ylenmäärin verotettuja.
'/j[.ain]aatijakunnal!}e nyt esitetyssä erikoisvaliokunnan
raportissa ehdotetaan, että järjestetään hetikohtainen insi-höoritutkimustuHimaantien
rakentamiseksi Toronton ja Ha­miltonin
välille. Myös Wellandin kanaalin yli rakennettava
,silta;tulisi tullisillaksi, jonka ylittämisestä perittäisiin aina
kerj^roaksu,
paikka nyt esitetyn raportin yhteydessä ei siitä mitään,
puhutakaan, niin aikaisemmat tiedot viittaavat siihen, että
j ( » tämä kuuden tai k
se, annettaisiin melko varmasti amerikkalaisille rahamiehille,
koska heillä on, "aikaisempaa kokemusta" tällaisten tullitei-den'rakentamisesta
ja huoltamisesta, sekä hyvä halu päästä
kiskomaan iisävoittoja canadalaisten autoilijain kjustannuk-sellä.
' Sivuniennen mjiiniten voidaan sanoa, että CCF:n Ontarion
rjaoston johtaja, joka viime vuonna antoi allekirjöitukserisa
erilcoiskomitean alustavaan raporttiin missä suositeltiin tulli-maantien
rakentamista, on nyt tehnyt lämpimästi tervehdittä-värt^
tl^skäännöksen kannassaan nimenomaan sillä perusteel-l^
iettartuHivCTon periminen autoit samaa, jos
Mrs, HriJbehniina Heisteia, Co-balt.
Ont, täyttää tiistaina, helmi­kuun
26 päivänä 88 vuotta.-
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. '
Mitä miiut sanc^
CANADAN ^^NAKÖT»
SAIVAT HYiiKrATUNTOA
Ottava. — Armeijan päämajasta
tiedoitettiin tänään,.'että Y K : n po­liisivoimissa
palvelevia canadalaisia
sotilaita luultiin venäläisiksi Alex­andriassa,
Egyptissä. ^
- . .Kapteeni C|eorgeBurton,'Pe-tawawasta
j a Saskatoonista sanoi,
että (Alexandrian) asukkaat olivat
ystävällisiä j a luulivat canadalaisia
venäläisiksi sen yuoksi> kun sata-mjissa
oli s i l l o in useita venäläisiä
laivoja mistä lossattiin vehnälastia.
— t P : n uutistieto
Asiantuhtijat varoittdyat
tulevasta pulakaudesta
Canadan pankkiirit j a hallituksen den yhä lukuisimmissa vararikoissa
taloustieteilijät ennustavat yleisesti ja kasvavassa työttömyydessä,
uutta 'taloudellisen hyvinvoinnin Montrealin pankki huonuol, että
vuotta Canad;;Ile. Mutta he sämal-T "tiukan rahan" kanta "on ollut, va­l
a kertaa varoittavat liian nopeasta hemmäp kuin kokonaisuudessa vai-teollisuuden
kehityksestä johtuvas kuttava, jota kuvastaa jatkuva hin­ta
inflaatiosta, ' tojen-nousur'
Itse pääministeri St. Laurent ei j Saman pankin taholta tehti;n v i i -
ole erittäin toivorikas. Äskettäin ' me joulukuussa julistus kun se tar-
Torontossa pidetyssä puheessaan 1 k i s t i talouttamme:
hän sanoi, että maan talouS mahdol- \ "Nyt jo on nähtävissä joitakin
lisesti rajoittuu viime viisivuotisen ' pilviä taivaanrannallamme. Yhdys-keskimääräiseksi,
joka merkitsee I vaUoissa ollaan yleisesti sitä mieltä,
huomattavaa laskua j a on enteenä että liikevaihto tasaantuu vuoden
pitemmistä työttömien luetteloista.; 1957 loppupuoliskolla samanaikai-
Välttelyn keskeisimpänä aiheena! sesti kun Euroopassa kehittyy ta­on
hallituksen "tiukan rahan'f oh- \ louskriisi, joka voi vaikeuttaa cana-jelma.
/ Se, miten tämä vaikuttdai dalaisten raaka-aineiden vientiä."
elintasoon, on nähtävissä korkieam-' Mutta Canadaan nähden pankin
missä hinnoissa, vähemmissä j a k a i - taholla ollaan toivorikkaita.
jiimmissa asunnoissa, pienliikkei­nä*
••»llaaaa I •
lormaillaan kuin
posliinikauidassa"
sonnit
IlebinkL — Miksi törmäillään kuin
ibnnit posliinikaupassa kysyy tun­nettu
sotllafpoliittinen taiidcailija, ev.
luutn. Wolf VL. Halsti viimeksi ilmes­tyneessä
.Uud^_^nyalehdet^ numeros­sa
juikSZS^uS» «irjoitu^^isaan, hä­nen
arvostellessaan ns. Julkisen sanan
asennoitumista Unkarin j a Egyptin
tapahtumiin.
Kirjoituksessa. Jonka Julkaisemista,
sen ensimmäisistä lauseista päätel­len;
. lehden 'toimitus on viivytellyt
useita viikkoja, Halsti esittää oman,
lähinnä sotilaallisiin tosiasioihin pe­rustuvan
myönteisen katsomuksensa
maamme sodanjälkeisen virallisen u l ­kopolitiikan,
tunnetun PaasUcIvennin-
Jan oikeutuksesta. " E i riitä", hän
kuitenkin lisää painokkaasti, "että
Juho Kusti Paasikiven perinnön vU'
ralllset vaalijat elävät Ja toimivat hä­nen
hengessään, vaan tämä asia kuu­luu
isänmaan edun nimessä kaikille,
niin yhteisöille kuin yksityisille kan­salaisille
Ja aivan erityisesti Julkisel­le
sanalle. Joka muodostaa yleisen
Gordonin komissio, myös ennusti
valoisaa tulevaisuutta Canadalle,
olettaen, sen raportissa korostetaan,
että emme joudu uuteen sotaan tai
; pulakauteen. .
i Siinä se suurin "mutta". Cana-
! dan talous on n i in välittömästi kyt-
) ketty Yhdysvaltain talouteen ja
riippuvainen siitä, että se mikä ta­pahtuu
siellä kuvastuu myös monin­kertaisesti
Canadassa.
Mitä sitten sanovat asiantuntijat
tämän johdosta?
"^seimmat heistä puhuvat jatku­vasta
hyvinvoinnista j a mahdollises­ta
osittaisesta tasaantumisesta. Mut-
(Sama pitää paikkansa Canadassa-kin.)
'
Antotootanto: " , . . K a i k k i seikat
huomioonottaen on paljon suurem­pi
mahdollisuus autojen royyimin
edelleen supistumiseen k i i in mihin­kään
elpymiseen tällä alalla. Käy-mleliplteen.'
Kyseinen Halstin kirjoitus'on eräs i muut asiantuntijat eivät ole ai-harvoja
kansandemokraattisen leh- ! van yhtä toivorikkaita,
distön ulkopuolella esitettyjä aslalli-| Chicagon yliopiston johtavat ta-sla
varoituksia niille plh-eille. Jotka loustieteilijät ovat päätyneet siihen
tettävlssä olevien tulojen vähetessä
vähäisemmässäkään määrässä ensi
vuonna voidaan odottaa 10—15%
laskua myyntien määräsi"
. Tavaravairastot: -.. Tavaravaras-tot
ovat lisääntyneet kohtuullisesti
verrattuna tavarain liikkumiseen
kuluttajien käsiin. Varastot lisään­tyvät
vaikka kysyntä on pysynyt
jokseenkin tasaisena. Tämä kysyn­tä
ei voi oikein pitkään jatkua, jo­ten
ta vara varastoja on pidettävä ne
gatiivisenä tekijänä . . ."
Pääomasijoitukset: " , . Tuotan­toteho
on jö riittävä tuottamaan
k a k e n minkä kuluttajat kykenevät
ostamaan ja vielä osan ylijäämäksi­k
i n j a sotilastarkoituksiin, sekä en-nenkuuluniattoman
tuotantotehon
lisäämiseksikin. Kysymys on siitä
kuinka paljon tuotantotehoa olisi
KKDT:|l taloudellisia
saavutuksia
Korean kansandemokraattinen
tasavalta on täyttänyt menestyksel­lä
vuosiksi VS^ — VSSe^ laaditun
kansantalouden kehittämisen: ja
k u n t o o n j ^ u t t a m i s ^ n kolmivuotis­suunnitelman.
Teollisuus- j a maa­taloustuotannossa
on saavutettu so-danedeUinen
tuotantotaso. Väes­tön
aineellinen hyvinvointi kohoaa
jatkuvasti.
Tasavallan työtätekevät ovat saa­vuttaneet
suuria työvoittoja sodas­ta
kärsineiden kansanalousalojen
Jälleenrakentamisessa ja kehittä­misessä.
Viime vuoden loppuun
mennessä oli tasavallassa pantu
kuntoon y l i 240 raskaan j a kevyen
teollisuuden tuotantolaitosta j a ra­kennettu
y l i 70 uutta teollisuuslai­tosta.
. :
Tasavallan kansallistulo kasvoi
viime vuonna miltei kaksinkertai­seksi
vuoteen 1953" verraten.;
iii TÄTÄ
. SE V H N A -
Tunnettu V i d i y n |rtlawi:wm Scbeele ^
joutui kerran junafflaUcallaan vasta­päätä
muuatta piiheliakannnmnaa.
Piisaa kysäisi lopulta s o^i^kos mun:,
mo iaaivistäa, kidca minä on?/
Mummo tarkasteli kysyjän papiUi.'
sla eleitä:
— E l ^ hangon saaniaja?
— Olen ollut.
— No kirkkoherra sitten? ' '
— Olen olluit.
Nb ehkä sitten TÖvasti? j
— Olen ollut. . •..••o
Silloin mioahti mummo: ^|
— Jaa, jaa, se viinb, se viina. ,
Vanhatpojat tietävät enemmän^
naisista kuin avioliitossa olevat^:
m i e h e t . E l l e i asia näin olisi, he'
olisivat myös naimisissa. . -5^
Terveysvakuutussuunnifdinaa ei pidä
jäfiää pelkäksi vaaliiupairkseksi
Canadalaiset ovat yleensä terveh­tineet
liittovaltion j a maakuntähal-^
litusten antamia lupauksia, että
. , , kansallinen sairaalavakuutus pian
lisättävä V. 1957 kuluessa taloudel- toteutuu maassamme. Äskeii j u l -
ovat viime viikkoina arvelematta yh­tyneet
länsivaltaln uudelleen lämmit­tämään
Neuvostoliittoa vastaan täh­dättyyn
propagandakamppalluun.
— WIndsorIn linna Englannissa, j o ­ka
on ollut maan kuningassuvun
asuntona miltei 900 vuotta, on maail­man
suurin linna.
Xc, 'K- f
III:
vu<^, että siitä saatavat lisätulot perittälsUn 90-prosentti-sesti
henkilö- ja kevyitten kuorma-autojen omistajilta — siis
pääasiansa työläisiltä, keskiluokkalaisilta ja larmareilta.
Merkillepantavaa myös on, että koko erikoisvaltuuskunta
myöntää, että gasoliiniveron korottaminen ei öle suotavaa, sil­lä
se aiheuttaisi lisäverotusta pääasiassa pikkutuloisiUe —
iputta tämän todettuaan se ehdottaa kuitenkin gasoliiniveron
korottamista!
^ Erikoisvaliokunnan nyt esittämässä raportissa esitetään
tosin sitäkin, että Ontarion maanteillä pitäisi ottaa käytäntöön
ns< painoon ja matkan pituuteeniperustuvaajofteuvojen rekis-teeirausmaksu.
Tämä sellaisenaan olisi epäilemättä oikeuden­mukainen
verotusjärjestelmä': Selvää nimittäin on, että suu­ret
ja raskaat transporttitrokit, jotka ajavat jatkuvasti'pitkiä
matScoja, kuluttavat ja rikkovat maanteitä suhteellisesti pai- -
J o n enemmän kuin pienet ja kevyet ajoneuvot. Sitäpaitsi ne
pitävät maanteitä liiketoimintansa välittömässä palvelukses­sa.
Tällaisten suurten ja raskaitten ajoneuvojen kohdalta
pitäisi luonnollisesti verotusta korottaa niin, etteivät kevyem­pien
ajoneuivojen omistajat joutuisi enää maksamaan oman
osansa lisäksi myös suurten kuorma vaunu jen maantieveroa,
- Mutta merkillepantavaa on, että erikoisvaliokunnan ra-,
portti on tältä kohdalta hyvin epämääräinen. Se' ilmaisee
vain ^•ajatuksen", että suuria ja raskaita kuormavaunuja tu-
Iisi verottaa nykyistä enemmän, mutta ei tee mitään käytän­nöllisiä
esityksiä asian suhteen. Sensijaan valiokunta ehdot­taa
määrätietoisia.toimenpiteitä tulliteiden ja -siltojen raken-tainiseksi
sekä vielä epäoikeutetuksi leimaamansa gasoliini-veronkin
korottamiseksi!
Meidän käsityksemme on, että Ontarion väestön yleensä
pitäisi nousta päättävään vastarintaan tämän erikoisvaliokun­nan
ehdotuksiin nähden, sillä GCF;n johtaja MacDonald on
: mielestämme ehdottomasti oikeassa vastustaessaan sekä tulli-teiden
rakentamista että gasoliiniveron kohottamista.
190 miljoonaa valitsijaa,
3,600 ejfustajaa Intiassa
' i i i i
Nliorteii tulevat näy telmäkilpaaut
V 'Canadan suomalaisnuorison viides vuotuinen näytelmä­kilpailu
nipigonilaisen John Salon lahjoittamasta kiertopal­kinnosta
pidetään Sudburyssa huhtikuun 19-21 pnä, _elf pää­siäispyhien
aikana.
- i Nuorten näytelmäkilpailut ovat saaneet joka vuosi yhä
suurempaa huomiota osakseen. Mutta joka vuosi on joutunut
kilpailusta jäämään joitakin • ryhmiä pois sen vuoksi, että on
ifyhdytty näytelmää harjoittamaan^^^^ myöhään. Kun ei
iolemytelmää saatu riittävän hyvään kuntoon, niin silloin oh
katsottu parhaaksi jäädä pois "tällä kertaa". Nyt olisi ryhdyt-iävä
päättäviin toimenpiteisiin siinä mielessä, että kilpanäy-
'Ks Tässä y kiinnittää huomiota myös
kaikenlaisen kilpailun yhteydessä esiintyvään "voittaja" ja
"hävinnyt" kysymykseen. Selvää on ettei kukaan halua jäädä
toista huonommaksi. Mutta selvää myös on, että kilpailussa
ei vöi kaikki voittaa. Toisaalta, vaikka palkintotuomarit on-ei
^ \ i^y niin, että ehdottomasti "paras" tulee voittajaksi. Karken-
' lainen kilpailu on nimittäin myös "arpapeliä" sikäli kuinka
Helmlkaun 25 pnä pidetään In­tiassa
yleiset-vaaUf, Jossa valitaan
; 3,600 edustajaa ö;|Uiv;iIMoIden: parla-meriltelhln:
Vaaleihin voi tfsalUs-^
tn» 190 miljoona» voaUoifceutcttna
Ja vaalitoimitus tapahtuu^ 200,000
: vaalttiuonelsUMsa.
Vaalii toimitetaan sen ' Johdosta,
että Intian osavaltiot Järjestettiin
uadellcen viime vuoden marras-buossa.
Osavaltioiden lukumäärää
supistetuin voimakkaasti. Entisten
72 osai^plilon sijasta ^Intiassa on nyt
vain 14; osavaltiota. - Vadet osaval-;
tlot; ovat kiinteämpiä rakenteeltaan
sekä Järjestetyt Bombayta |a Pan-
Jabia Ii^kounottamatta kielirajoja
noudattaen.
Oiavaltlolderi uudelleenjärjestämi­sen
yhteydessä katosivat viimeisetkin
siteet vanhaan ruhtlnasvaltaan. R u h -
tlnaskuvernöörr— eft ns, rajpramuk-har-
järjestelmä on kadonnut, Ja tällä
hetkellä Istuu enää vain. yksi maha-rajnh
haUltusIstuImclIa. nimittäin
Mysoren maharajan mutta hänkin
vain kuvernöörin ominaisuudessa.
Näin ke^ushalUtuksen hallintovalta
on kiistaton Ja Jakamaton koko In­tiassa./.
TALOUDELLINEN KEHITYS
IIVOM.ATTAVA
Viime vuonna hyväksytyistä tär­keimmistä
soslaalireformelsta mainit­takoon,
että naisille on myönnetty
samat kansalaisoikeudet kuin miehil­läkin
oli aikaisemmin. Taloudellises­sa
suhteessa rtime vuosi-merkitsi virs­tanpylvästä
Intian kehityksessä. E n -
siinmäinen viisivuotissuunnitelma to­teutettiin
menestyksellisesti Ja tänä
vuonna aloitettiin huomattavasti suu-rlsuuntaisemman
toisen viisivuotis­suunnitelman
toteuttaminen. Näiden
suunnitelmien tähtäimenä ^^'bn Intian
maatalousvaltaisen talouden muutta­minen
lähimmän 15-20 vuoden: k u -
luesra teollisuusvaltalseksi. Kastelu­järjestelmän
-ja; maatalouden kehitys
päätökseen, että "vuoden 1957 ku­luessa
tulemme näkemään huomat­tavan
liikevaihdon vähentymisen",
'1'utkiessaan huomattavimpia ta
louteen vaikuttavia tekijöitä talous
tieteilijät sanovat, että vaikka pula­kautta
el ilmennytkään vuoden 1956
kuluessa, n i i n vaikutteet "ovat ke­hittyneet
voimakkaammiksi v. 1957
kuluessa."
Samaa kantaa kannatetaan A F L -
CIO:n talouskomiteassa, joka on en­nustanut,
että työttömyyskriisi saa­vuttaa
. vakavan vaiheen v. 1960
lisen kehityksen ollessa - suhteelli­sesti
seisahduksissa . . . ?"
Hallituksen tuotantosuunnitelmat:
". . . Luonnollisesti riippuen suu­remmista
kansainvälisistä häiriöis­tä,
hallituksen tuotantosuunnitel­mat-
voisivat olla ratkaisevana teki­jänä
taloustilanteeseen nähden^. . .
Tätä nykyistä ennustusta tehdessä
on otaksuttu, että tämä tekijä säi­lyttää
nykyisen tasonsa."
Bassie päätyy: " K a i k k i yksityisen
talouden suuresti vaihtelevat sek­torit
Ovat alttiita tällä hetkellä ja
ne tulevat kaikki yhteisesti, kärsi­mään
tap{iiota heti kun laskusuun­ta
alkaa."
Labor Research Bureau New Yor­kissa',
huomioiden, että Bassie-on
arvossa pidetty ennustaja, sanoo, et
tä "hänen harkintansa voi olla pe­rusteellisesti
hyvä, mutta hän voi
siitä huolimatta suuresti erehtyä
aikaan nähden.
Mainittu tutkimuslaitos julkaisee
mennessä. -Tämä unioliikkeen elin oman ennustelunsa joka perustuu
kertoo yhtenä tähän vaikuttavana 1 sillfe otaksumalle, että nousukausi
seikkana olevan maan väkiluvun Ii-: jatkuu joko osittaisesti tai koko^
on poistanut vihdoinkin.Intiasta kroi-nllllsen-
tlinUrvikkeiden Ruutteen Ja
;mlljopnla ^lirejä.vaatineet nälänl|äiv,
dät. '
Kun ensimmäisen viislvuotlssuunnl..
telman aikana kansantulo kohosi
vuodessa keskimäärin 3 pros., edellyt­tää
toinen viisivuotissuunnitelma 5
in-osentin vuosittaista lisäystä kan­santuloon.
: Toisen vlislvuotissuunnl-;
tejman toteuttamiseen sijoitetaan 10-.
12 pros. kansantulosta, kun enslmmal^-
sen 5-vuotl?suunnitelman toteuttami­seen
sijoitettiin vain 5—8 pros. kan-^
santulosta.
Myös Intian teollistaminen on astu­nut
pitkbi askelin eteenjAln. Teolli­suuden
voimalähteeksi vihittiin vain
muutamia päiviä sitten Hirakudissa
Orissarsa 26 kmn pituinen pato. joka;
el tuota ainoastaan 230,000 kilowattia'
sähköä, vaan jonka avulla voidaan H-;
säksl kastella 2 miljoonaa tynnyrin­alaa
maata. Viime kuukausien aika­na
saatiin niinikään valmiiksi Benga­l
in osavaltiossa sijaitsevat jättiläis­mäiset
Maithon- ja Marsandshore-r
padot. Maan ; teollisuuden pystyttä-;
mlsessä auttavat myös Suomesta kut­sutut
neuvonantajat.
Tällä hetkellä on »maan väestöstä'
luku- ja kirjoitustaitoisia noin 20;
pros. Viime vuonna kävi koulua 24
miljoonaa kouluikäistä lasta, Keski-koulul-:
sa kävi 6 miljoonaa koululais­ta
Ja yliopistoja on maassa tällä het­kellä
32, joista 11 on perustettu In­tian
itsenäisyyden aikana.
VAALEISSA NOUDATET.AAN
ENEMMISTOVAALITAPAA
sääntyminen siinä suhteessa, että
muutamien seuraavien: vuosien ku­luessa
Yhdysvaltain työtä> etsivien'
joukko paisuu' noin miljoonalla ih-
Aiisellä vuosittain. " ^
Illinoisin yliopiston taloudellisen
tiedekunnan johtaja V. Lewis Bas­sie
sanoi:
"Laajalta näkökannalta katsottu­na
esiintyy yksi ratkaiseva seik­ka
nykyisestä liiketilanteesta j a se
on se, että me kuljemme nykyään
suuren sodanjälkeisen hyvinvoinnin
^ hyökyaallon harjalla.
"Useissa suhteissa tilanne muis
tuttaa meitä 1920-luvun loppuvuo
sien ajoista, sodan päättymisestä on
kulunut jokseenkin sama aika, far­marien
t i l a käy huonommaksi, oma­kotien
rakentaminen tyrehtyy, vel­kaa
tehdään , enemmän j a hälyyp-tyneisyyttä
ilmenee rahamarkki­n
o i l l a ."
Hän huom'oi, että vaikka . tämä
laaja katsantopiiri itsestään sellai­sena
ei osoita koska taloudessa tuli­si
tapahtumaan laskua, n i in niiden
viiden seikan.tutkiminen, j o t k a joh­tivat
nykyiseen "nousukauteen" to­della
osoittavat laskusuuntaa vuo­den
1957 kuluessa. . J a hän näkee
tulevan kehityksen seuraavasti:
' Rakennusalalla: . . Hallituksen
asiantuntijatV ennustavat- edelleen
laskua omakotien rakennusalalla v.
1957 vaikka yleisestikin olisi raken­nustoiminta
vilkasta. Tämä voisi
kiihdyttää yleistä laskusuuntaa."
naan tämän vuoden ajan:
; Niin tulee 'tapahtumaan sen an­siosta,
etlä velkoja tullaan lisää­mään
kymmenillä miljardeilla dol­lareilla;-
tavaravarstoja-lullaan-edel­leen
' kartuttamaan j a tuotantotehoa
tullaan lisäämään samanaikaisesti
,kun kuultus jää jokseenkin muuttu­mattomaksi.
Se "alttius", josta joil­l
a k in tahoilla puhutaan n i in hätään-tyneesti,
tulee edelleenkin kiristy­mään
ja vaikeammaksi hävittää
paitsi taloudellisen k r i i s in kautta.
Tämä tulee olemaan toinen pe­räkkäinen
vuosi jolloin on tapahtu­nut
vain hyvin: vähän t a i ei ollen­kaan
nousua tuotannossa asukasta
kohden, merkiten tämä elintason
ennallaan pysymistä ja työn tuot-tavaisuuden
eli työtehon noustes­sa
tapahtuu vastaavanl^j^nen lisäys
työttömyydessä. Yhdysvaltain te-olllsuuskonferenssin
lautakunnan
eräs johtaja .sanoi: "Me odotamme
v. 1957' työttömyydessä lisääntymis­tä
samassa mitassa k u i n työmarkki­noille,
tulee normaalisesti uusia työ­läisiä."
Militarisoinnin ja kansainvälisen
jännitystilan odotetaan pitävän
"kattilaa kiehumassa" sitä seuraavi­ne
vaaroilleen kansalle. Ilmeisesti­k
in Yhdysvaltain ihmiset mieluum­min
etsisivät töitä kipeästi tarvittu­jen
koul uj en, sairaaloiden j a kotien
rakentamisessa ja valmistaessaan
tavaroita, j o i t a voitaisiin myydä no­peasti
laajentuvilla sosialististen
kaistussa Läbor-Progressive puolu­een
julkilausumassa sanotaan asian
johdosta mm. seuraavasti: ^
Labor-Progressive-puolue terv«i-.
Ui siitä suurta edistysaskelta, j o i h in
Ontarion j a Manitoban pääministe­rien
äskeiset lausunnot viittaavat,
että he ovat valmiita panemaan toi­meksi
terveysvakuutuksen. • New-foundlandin
pääministeil on myös
virallisesti' vakuuttanut, että hänen
hallituksensa on valmis osallistu­maan
liittovaltion kansalliseen ter-veysvakuutussuunnitelmaan.
Kun
vielä huomioidaan Saska«chewanin,
Albertan ja British Columbian ai­kaisemmin
tehdyt lupaiikset, niin
kuusi maakuntaa on nyt hyväksynyt
suunnitelman. Liittovaltion aset­tamat
ehdot, että vähintäin kuusi
maakuntaa ja y l i puolet väestöstä
on tultava mukaan^ on nyt täytetty.
Ratkaisevana tekijänä nyt on, että
liittohallitus pitää lupauksestaan
k i i n n i j a saattaa voimaan kansalli­sen
terveysvakuutuksen.
Liittohallitus ön useimman ker
ran luvannut panna vakuutussuun-nitelmansa
voimaan heti kqn sen a-settaniat
ehdot täytetään.; Hallituk­sen
e i t a r v i t s e . muuta .,tehdä kuin-esittää
..pajl^amentille ne; lakiesityk-
<set, jotka on laadittu valmiiksi ja
järjestää varoja suunnitelman ra­hoittamiseksi.
;
Jos sitä ei esitetä parlamentin^^y-maiden
markkinoilla, j o k a viime­mainittu
edistyi huomattavasti v.
1956 kuluessa- k a i k k i a l l a kapitalisti­sessa
maailmassa paitsi Yhdysval
loissa. Myös on pidetty militari­sointia
verukkeena miksi ei voida
helpottaa kansan verotaakkaa.
Pitkä sodan j a asevarustelun ai­heuttama
nousukausi on johtanut
viholliset viittaamaan halveksivas­t
i ja heikoilla perustuksilla olevat
ystävät hylkäämään Marxin talous­opin.
Mutta tosiseikka- on se, että
rahamiesten j a heidän taloustieteili­jänsä
huomaamat erinäiset oireet
tulevasta talouskriisistä muodostu­vat
Marxin tieteen oikeaksi todista­misen
varman pohjan.
Kapitalistinen talous kaikkine
uusine ilmeineen,-on edelleenkin al­tis
sisäisille ristiriidoille, jotka ai
heuttavat vuorottaisia nousu- ja
laskukausia. Sodat, asevarustelut
j a monopolikapitalismille luonteen
omaiset vähäisemmät sekaantumi­sen
muodot^yojvat vaikuttaa näiden
tapahtumien^ aikatauluun, mutta
ne .eivät voi niitä kokonaisuudes­saan
poistaa.
väksyttäväksi ennen tulevia liitto-1
vaaleja, n i i n on olemassa vaara, et- :T
tä tälle liberaalipuolueeen lupauk^ I
selle käy samoin k u i n kävi vuonna:;
1921, j o l lo n vaalien yhteydessä liv j!
beraalit lupasivat järjestää kansal.i
lisen terveysvakuutuksen. Tätä käy- C
l e t t i in vaalisyöttinä monta vuotia,
mutta kansalle ei annettu mitään, ;
Labor Progressive-puolue kehoit-'
taa kaikkia canadalaisia vaatimaan
liittohallitusta toteuttamaan kansai*?
lisen. siraalavakuutussuunnitelraan
ennen tulevia vaaleja j a saattamaan
voimaan ensi vuoden alusta.
L. P. P. korostaa, että työväki ;
tervehtii liittohallituksen ehdotta- -
maa suunnitelmaa vain .vaatimatto­mana
alkuaskeleena. Se tulee yh­dessä
miljoonien canadalaisten.
kanssa edeUeen vaatimaan terveys­vakuutuksen
laajentamista min, et­tä
se tuleee olemaan ainakin yhtä
laaja kuin hyvällä menestyksellä;
toiminut: vakuutussuunmtelma Bri­tanniassa,
Terveyshuolto, mihin sisältyy ki­rurgia,
sairaalahoito j a hammashoi­to
on kansallinen välttämättömyys.
Sellaisen turvan kustannukset ovat
ylettömän korkeat miljoonille cana-dalais-
lle ja monessa tapauksessaV
juuri niille, jotka tarvitsevat sitä -
eniten. Ne kustannukset o h i jaet­tava
yhteiskunnallisena velvollisuu-tenät
Labor-Progressive-puolue op,
perustamisestaan: läjntien; vaatinut
kansallista terveysvakuutusta. Puo^ :
lue tulee edelleen taistelemaan ter-,
veysv&kuutuksen - puolesta -ja "sen
laajentamiseksi, kunnes kaikkien
canadalaisten terveystarpeet on tyyr
dytetty syntymästä saakka koko
elämänsä ajaksi. .
Macniftlan ei
matkusta Kbn
tana kesana
Lontoo, —r Pääministeri Macmil­lan
hylkäsi keskiviikkona Labour-puolueen
ehdotuksen harkita uudel­leen
päätöstään kieltäytyä matkus­tamasta
Neuvostoliittoon vierailulle
maaliskuussa pidettävän Macmilla-n
i n ja Eisenhowerin Bermudan
•neuvottelun jälkeen.
Hän lisäsi: "Olen tiedoittanut
Neuvostoliiton pääministeri Nikolai
Bulganinille Neuvostoliiton lähetti­lään
välityksellä, että pidän mieles­säni
hänen ehdotuksensa uuden päi­vän
määräämisestä Moskovan vie­railua
varten, . . , v
"Samoin tiedoitin hänelle, että
kun näen mahdolliseksi uuden päi­vän
määräämisen, n i i n ' otan jälleen
yhteyden hänen kanssaan."
m» siölinetar sattuu jiiuri siliä hetkellä hymyilemään. Pieni epä-
|^l|M^nnistuma siellä ja täällä voi sattua kenelle tahansa näytel-
^'5j|,/ntien esityksissä, mutta tällaiset "vahingot" voivat olla köh­ii""
^iaJqkkaita juuri kilpailun voittajia ratkaistaes^
" y N i i n tärkeätä kuin kilpailu yleensä onkin, kysymys mis-
'''^l^säaa;kilpailulajissa ei ole loppukädessä A'arvovallasta"y vaan
kisailusta ja kisailun onnistu­misesta.
Tässä mielessä voir
'daan siis aivan oikein korostaa,
että voittoakin tärkeämpää ön
kilpailuun osallistuminen; eli
kuten suomalainen sananlasku
sanoo: "Mies se on hävinnvt-kin."
Tältä pohjalta asiaan suhtau­tuen
kilpailujoukkoja voitai­siin
huomattavasti lisätä. Sitä­paitsi,
jos paikallisesti ryhdy­tään
auttamaan tämän nuoren
väen kansallista näytelmäkil­pailua,
elvytetään paikallista
•kulttuuritoimintaa huomatta­vasti.
Me siis toivomme, että var­sinkin
Ontarion eri alueilla,
niin kaupungeissa kuin maaseu- • tettaviin
dullakin, ryhdyttäisiin W m o k - ! taudutaan
kaisiin toimenpiteisiin nuoren
väen viidennen näytelniakilpai-lun
osallistumisen hyväksi.
Mutta palataksemme vaaleihin mai-:;
nibtakoon, ettk vaalit ovat englanti-;
laLsen esikuvan mukaan enemmlstö-vaallt
yhden miehen vaallpilrelneen.
Enenunlstövaallt ovat oUeet suureksi'
eduksi maan valtapuolueelle, kongresr.
slpuolueelle, eikä edustajien lukumää­rä
siten anna oikeaa kuvaa poliittis­ten
voimasuhteiden Jakautumisessa;
Intiassa. Viime vaaleissa äänesti I8O
miljoonasta äänioikeutetusta vain'
noin puolet. Enemmistövaalitavan an-'
slosta kongressipuolue sai valtavan
enemmistön New Delhin parlamentis­sa
ja osavaltioiden parlamenteissa;
joskin joissakin valtioissa maan toi­seksi
voimakkain puolue, kommunistia
nen puolue, sai enemmistön. Liitto-parlamenttiin
kongressipuolue sai n.
350 edustajaa ja kommunistinen puo­lue
30 edustajaa raskaan vaalitappion
kärsineiden taantumuksellisen mafaa-sabha-
puolueen ja sosialidemokraat­tisen
puolueen saadessa tyj-tyä rippei*
slin. 'Osittain osavaltloreforml on
suoritettu kommunistisen puolueen
mahdollisuuksien vähentämiseksi
koskihan reformi aivan radikaalisella
tavalla sellaisia kommunistienemmis-'
tölsiä osavaltioita kuin Madrasia.
Tra^-ancorea. Cotshlaia ja Hyderaba-dla.
IntLissa ensi, maanantaina suori-parlamenttivaaleihin
suh-kaikklalla
maailmassa
suurella mielenkiinnolla, sillä näh­däänhän
niistä, mihin suuntaan In-^
tU)n stsäpoliitUset voimasuhteet ovat
parhaillaan kehittymässä. xm
PÄIVÄN RÄKINÄ
'Paras saarnaaja' ja närkästynyt suuruus
otsikossa mainituilla seikoilla ei
ole mitään tekemistä keskenään.
Mutta kun jutustelun aiheita oli­s
i enemmänkin, niin täytj^ jutella
lyhyesti j a asioita yhdistellen.
Tällä kertaa olemme jälleen sii­nä
onnellisessa asemassa että
voimme kyntää suurimmalta: osalta
toisen vasikalla.
"Parhaammasta saarnaajastam­me"
puheen ollen lainaamme 'AP:n
Elmdalesta. Kansasista, helmikuun
14 pnä lähettämästä uutistiedosta:
. "Elmdalen Kristillisen kirkon
tyrmistyneet jäsenet ihmettelevät
; nyt kuihtunutta, vakuuttavaa mies­tä,
joka on ollut 9 kuukautta hei­dän
pappinaan.
"Tämä 'pappi', 43-vuotias Calyin
Laskey Albertasta, tuomittiin kuu­deksi
kuukaudeksi vankilaan avio­l
i i t on laittomasta solmiamisesta.
; F B I tiedoittaa, että miehellä on
entuudestaanV26; rikostuomiota.
• " 'Hän oli paras saaranaaja, mi--^
tä. meiUä on koskaan oIlut% sanoi
88-vuotTas miss Carrie .Wood, joka
pn koko' ikänsä, asunut tässä 135
asukkaan kauppalassa. 'Se mies
työskenteli 24 tuntia vuorokaudes­s
a . ' ' "
^ . Sheriffi Francis Towle. sa­noi,
että Laskey tuomittiin 14 vuo
tiaana Ottawassa poikien ojennus^
kouluun ja pantiin v. 1935 mielen­vikaisten-
parantolaan . . . Laskey
myönsi :. . . ettei hän ole mikään
pappi : . ' . H än tunnusti F B M I e et­tä
hän on ollut vankilankävijänä
20 vaotta» . , . '
" 'Tultuaan kauppalaan, hän sa­noi
olleensa sotavankina Kof«assa'
sanoi Towle. 'Hän piti puheita
kaikkialla, kirkkoseuroissa, Lions-klubissa
jne. kuinka kovaa se (so­tavankeus)
oli. Ja hän keräsi ra­haa
Korean avustamiseksi . , . /
"Elmdalen • väestön oli % vaikea
uskoa, että Laskey ei ole ollut so^
tavankina.
" ininä kaulin eräänä iltana
hänen puheensa Lions-klobissa'
sanoi: Chase County Leader-
Newsin kustantaja Richard Iliff.
"Hänen kertomuksensa oli täyn­nä
verta ja Ihmisten sisokäa ja
minä näin että ainakin yksi nai­nen
puhkesi kyyneliin . ..*
.: "Enemmistö ihmisistä myöntää,
että .Laskey kolminkertaistutti kir­kossa
kävijäin lukumäärän . . "
K u k a vielä sanoo, ettei Ameri­kan
villissä lännessä ole moka
m j a t t o m i a mahdollisaoksia"
--^ punakaahun lietsontaan tur­vautuville
konnille ja lurjuksil­l
e!
Vanha j a tutfnettu tosiasia'on­kin,
etfäyjos pnnakaubim lietso-j
a n pintaa raapaistaan vähäsen,
n i in vastaan talee joko isä tietä­mättömyys
tai sarvipäistä saata­naa
jäljittelevä konna.
Sitten muutama sana Toronton
kemuista.
Kysymys on torontolaisesta:val­tuusmies
William Dennisonista, jo^^
ka ainakin poliittisen tähtensä
nousun alkuaikoina oli ccf:läinen,
jopa vasemmistolainenkin ja muu­tenkin
mukiinmenevä mies;.
Nyt kertovat torontolaiset päivä-lehdet,
että valtuusmies Dennison
on omaksunut vallan, "luokka-asen
teen", j a syyttänyt, että kaupungin­hallinnon
pienemmät silmänteki-jät,
valtuusmiehet, on sivuuteft'
i i i a n monista kemuista, missä to-rontolaisten
veronmaksajain ra­hoilla
syötetään ja juotetaan kau­pungissa
vierailevia suuruuksia.
Veronmaksajain varoja käytet­t
i in viime vuonna $34,597.47 "Hy­vässä
Torontossa" vierailleitten
silmäntekeväin kunniaksi järjestet­tyjen
lounaiden, vastaanottotilai
suuksien ja keskitsemisten rahoit
tamiseen.
Vuotuiseen Grey Cup-päivällisti-laisuuteen
osallistui 600 vierasta ja
se lysti maksoi tasaluvuin kymme­nen
döllarfa nokkaa kohti, eli
$6,285.75.
"Valtuusmies Dennison valitti"
kerrottiin äskettäisessä- Toronton
uutistiedossa, " e t t ä valtuusmiehet
jätettiin pois kutsuvieraitten joU'
kosta tilaisuuksista, mitkä hänen
mielestään olivat tärkeitä." ^
Hän esitti mm, seuraavat tilai­suudet,
minne olisi pitänyt kutsua
myös valtuusmiehet: :
"Canadian , Managing Editors
Associationin": päivällistflaisuus,
missä o l i 160 vierasta. Tämän juh­lan
lasku o l i kaupungille $619.25.
: Montrealin • pormestari Drapeaun
kunniaksi järjestetty lounas, missä
o l i 42'vierasta, maksaen torontolai-sille
veronmaksajille $269.09.
Quebecin kauppakamarin nuori­sojaoston
edustajain kestitys mak-soi
kaupungiUe $426.43.
. U l k o m i n i s t e r i _ Pearsonin kunni­aksi
järjestettyyn tilaisuuteen 0-
s^Uistui 875 kutsuvieraista — mut­tei
vähäpätöisiä valtuusmiehiä
j a se maksoi tororitoläisille $4,937.-
62, eli S5.50 henkeä kohti.
Mutta mitä jatketaan enempää.
Nämäkin tilastot j o osoittavat, että
veristä vääryyttä on tehty valtuus-mletnlle
siinä kun e i heitä, ole tun­nustettu
isoisten jublakavereiksi.
Va;kea on näin matkan- päästä
sanoa mitä torontolaiset vei^onmak-sajatnä'stä
kemuista ja~niiden las-;,
kuista ajattelevat Miitta uskoisim-.
me kuitenkin; että jos torontolaisil-ta
riittää vuosittain lähes 40,000
dollaria isoisten viihdyttämiseen, ^
n i in oikeamielisinä ihmisinä he ba-\
luavat antaa osan valtuusmiehil-,
löenkin. — Känsäkoura.' " .
m M