Vapaus, February 21, 1973

              "Sivir2" Keskiviiikko, helmik. 21 p. — Wed., Feb. 21, 1973
VAPAUS rNDEPENDENl" LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and EiBtorial 674-4264
Publish«d once:_weekly: Wednesdays bv Vapaus Publishing Co.. Limited,
102 Elm St West,-Sudbury, Ontario, Canada.
: Mailingr address: Box 69,
Advertlsing rates upon application, transiation free of charge,
Second Class Mail^registration NUmber 1076
M e . b e , > , , H . CANADIAN LANGUAGEPRES8
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk.^10.00, 6 kk. $5.35 USA:n:
3 kk. 53.00 Suomeeh:
1 vk. SU.OO. 6 kk. S5.75
1 vk. S11.50, 6 kk. §6.25
~ Jälleen tilapäisratkaisu
Helmikuun alussa kehittynyt vaikea valuttakriisi ei ollut
"maailmanlaajuinen", kuten on yaltalehdissä. televisiossa ja ra­diossa
väitetty, vaan porvarillista maailmanosaa ja nimenomaan
sen kehittyneimpiä mita koskenut jäykistymiskohtaus. Kun dollari
laski alimmalle tasolleen niin valuuttakriisi mupdostui niin pahak-
.si, että finanssimaailman tärkeimmät hermokeskukset oli pidettävä
suljettuna. Loppuratkaisuksi ei tullut "toisten maiden", ja eri­koisesti
Japanin ja Länsi-Saksan rahayksikköjen revalvointi, ku­ten
Washington toivoi, vaan Yhdysvaltain dollarin uusi 10-pro-senttinen
devalvointi.
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että parhaassakin
tapauksessa tällä USAn dollarin devalvatiolla saatiin vain hen­gähdystauko,
kuten tapahtui edellisenkin devalvoinnin yhteydessä
V. 1971 lopulla, eli noin 14 kuukautta sitten. Melko varmana-seik­kana
voidaan pitää myös sitä, että nykyinen devalvointi ei sel­laisenaan
voi estää uuden valuuttakriisin puhkeamista, sillä niin
vaikeasti on USAn dollari sairastunut ja niin syväksi koko kapi­talistisen
järjestelmän yleinen talouskriisi kehittynyt, että aiem-
Tiiin tehokkaiksi osoittautuneet lääkkeet voivat parhaassakin ta­pauksessa
antaa vain hetkellistä piristymistä.
Yhdysvaltain tarkoituksena oli sälyttää itse aiheuttamansa
tp.Iousvaikeudet muiden ; länsimaiden, ennenkaikkea Japanin ja
Länsi-Saksan mutta siinä samassa yhteydessä myös Italian, Rans­kan,
Englannin ja Canadan kannettavaksi.
Tässä mielessä propagoitiin täällä .Canadassakin ajatusta, että
Japanin jeni ja Länsi-Saksan markka on revalvoitava. Times-julkaisu
"ennusti" vielä helmikuun 19 pn. numerossaan jenin
revalvointia noin 10-prosenttisesti sekä Länsi-Saksan markan ja
Hollannin guilderin revalvointia 5—10-prosenttisesti. Suomen
pankin johtaja Aarre Simonen piti myös itsestään selvänä asiana
että "jenin kurssi nousee, ja Yhdysvaltain kurssi pysyy todennä­köisesti
ennallaan". .
Yhdysvaltain dollarin sairaudesta ja talousmahdin heikke­nemisestä
johtui kuitenkin, että "liittolaismaat" kieltäytyivät re-valvoinnista
ja USÄn oli suostuttava uuteen devalvatioon, joskin
Japanin jeni vapautettiin sidonnaisuudesta dollariin j a tulee uu­dessa
"kelluma-asemassaan" ilmeisesti arvossaan nousemaan.
Erikoishuomio tässä kiintyy "kellumassa" olevaan Canadan
dollarin asemaan. Finanssiministeri John Turner ja muut asian­tuntijat
ovat lausuneet toivomuksia, 'etiä Canadan dollari seu­raisi
Yhdysvaltain dollaria tässä alamäessä niin, että se tulisi
.-.siallisesti puhuen devalvoiduksi; ilman devalvointia ja pysyisi
osapuilleen samassa arvossa Yhdysvaltain dollariin verraten kuin
ennenkin. Jos näin ^tapahtuu, silloin Canadan ja Yhdysvaltain
välisessä kaupassa pysyvät puntit osapuilleen ennallaan ja valta­osa
Canadan .ulkomaankaupasta käydään eteläisen rajan yli. Mut­ta
jos Canadan dollarin arvo kohoaa — mihin Yhdysvallat ilmei--
sesti p y r k i i - r - vaikkapa vain sentillä tai kahdella USAn dollariin .
verraten, silloin joutuu Canada kärsimään sekä vienti- että tuon- .
tikaupassa USAn hyväksi.
Mikäli taas on puhe Canadan dollarin arvon alenemisen
"etuisuudesta" mihin valtapiireissä kiinnitetään suuria toiveita
niin myöntää tulee, että se saisi canadalaistuotteet muissa maissa
kuin Yhdysvalloissa entistä halutuimmiksi niiden hintojen laskun
johdosta. Mutta toisaalta kaikki muista maista (kuin USA:sta)
tuotavat tav^r|it kallistuisivat vastaavasti; Asiaa pahentaa vielä
se että Canadan vientiliikkeeti auto-, vuori-, metsä-, paperi- ja mo­nen
muun teollisuusalan) omistus on amerikkalaisten käsissä. Nä­mä
amerikkalaispiirit saisivat etuisuuksia dollarimme devalvoin­nista,
mutta canadalaiskuluttajat joutuvat maksamaan entistä kor­keamman
hinnan tuontitavaroista.
Toisin sanoen, tässä USA:n dollarin devalvoinnista, mikä
devalvoi joko samassa mitassa tai hieman vähemmän myös Ca­nadan
dollarin, ei.ole mitään hurraamisen syytä.
Innoittava esimerkki Suomesta
Viime viikolla julkaistiin lyhyt selostus siitä, miten Suomessa
valmistutaan suuressa mittakaavassa työväenlehtipäivän viettoon,
. m i k ä on maaliskuun 2 pnä. Työväenlehdet, niin sos.dem. kuin
komp ja ammattiyhdistysväenkin lehdet; ilmestyvät silloin juhla­numeroin
ja niitä levitetään ammattioasastojen toimesta työpai-
• • k o i l l e . . , ^- •,••••••
Kampanja Suomen työväenlehtien levikin lisäämiseksi ja nii­den
taloudellisen aseman, tukemiseksi on viime syksystä lähtien
saanut ammattiyhdistysliikkeessä kasvavaa tukea. Vastuu työ­väenlehtien
ilmestymisestä ja työväenhenkisen tiedonvälityksen
laajenemisesta on nyt saanut suurta joukkokannatusta ja niinpä
työväenlehdet ovat voineet mirkitä tililleen lehtien levikin nousun
-verrattuna viime vuoden samaan aikaan, kuten mainitussa kir-"
joituksessa todetaan. —
Joskus kuullaan "ihmeteltävän" miksi Canadan työväenlehdet
eivät menesty itsekannattavina? On kysytty sitäkin, että onko
toimitetta niinkehnosti, että ne eivät sen vuoksi leviä jne.
Me emme tietenkään yritäkään väittää; etteikö esimerkiksi
: sellaista työväenlebteä kuin tätä Vapautta voitaisi toimittaa pa-
'remmin, ja että siinä ei ole muka mitään korjaamisen varaa.
, Kaukana siitä.
^ : ' nykyisen yhteiskuntaelämän valli-
StcMa ;'todeIIa kovassa vastavirrassa. Suomi antaa tässäkin meille '
<^ii4Ubi^isen havainto-opetuksen. Huolimatta maan työväenliikkeen
vbfattÄsta ja suuresta vaikutusvallasta Suomessa on tällä kertaa
:^^ni!;j3^ (7 kertaa viikossa) ilmestyvä lehti,,
p§inBäjnn'-:.KiaMan Uutiset. Sellainenkin suurlehti meidän mitto-v^
ll^^l)^ rJjUu kuin on Suometi Sosialidemokraatti, joutui äsk^t-
.^l^il^uavaikeukslen vuoksi jättämään viikottalQ^ yhden ilmes-ivän
pois. Se ilmestyy kuiteiakln vieläkin 6 kertaa viikossa
Intiaanit perustelivat hyvin vakuuttavasti asiansa:
LIITTOHALLITUS NEUVOTTELUIHIN
YUKONIN INTIAANIEN KANSSA
Ottawa — Pääministeri Pier­re
TTudeau suostui viime keski­viikkona
neuvottelujen aloittamisen
Yukonin intiaanien kanssa siitä
kun viimeksimainitut vaativat
"TOIMINNAN AIKA"
• Yleismaailmallinen tilanne näyt­tää
nykyään hyvin sekavalta, mut­ta
ei kuitenkaan toivottomalta.
Blämänhuöleit painavat raskaas^
ti työtätekeviä. Työttömiä on pal­jon
ja lisää tulee jatkuvasti. Asun­topula
on suuri, asuntojen vuok-1"
.-at korkeat ja asuminen yleensä
kallista. Hinnat ja verot .nousevat
jatkuvasti kuin keskenään kiluail-len.
Niin nousee työtätekevien lei­pä
varras aina vain korkeammalle.
Moniilla,ihmisillä on taipumusta
jättää asiat "oman onnensa • huor.
maan". Öhkä voidaan niinkin .aja­tella.
Monet lukevat vain porva­rien
päivälehtiä eivätkä tiedä täyt
tä totuutta siitä mitä maailmalla
on tapahtumassa.
sejä kantai-asukkaiden oikeuksia - -
ei. elkäämme puhuko kanta-asuk­kaiden
oikeuksista, se on huono
sana he tietävät että heillä oh
oikeuksia maahan, että heillä on
laillisia oikeuksia. Tässä ei kanna-r
ta yäitellä. Asia ön ihneinen.'^
Pääininlsteri Trudeau^ sanoi "iriti-aanien
yeljeysseuran puheehjohtajal-le
Elijah Smithille ja' Yukonin 12
heimon päällikölle, että "teidän o-maksumanne
asenne täällä on' hyvin
tervetullut hallitukselle/ Minä haluan
esittää tänään julkisesti voimakkaan
kännatufeeni asenteellenne." Intiaa­neille
luvattiin että :heidän esitys-kirjelmäänsä
harkitaan hallituksessa
erittäin vakavahenkisestä
Pääministeri sanoi arvostavansa
erikoisesti intiaanien esityskrjeimän
määrittelyä siitä "kuka oii intiaani."
Heidän : kirjelmässään sanotaan,
että kuka tahansa alkuasukkaista,
jolla on 25 prosenttisesti intiaäni-vörta,
on oikeutettu tulemaan osal-iisekisi.
Ssojpimuksesta.. Tämä , tgrkoit-
"Erinomaista, me siiimme sen." | taa^ että Yukonin 3,000 sopimus-sanoi
Yukon Native Brotherhoodin i intiaanin lisäksi ,90 prosenttia 3,000:
kcnsuHaniti John Hovt.
maasta käteismaksua ja ikuisesti
kestäviä "royallj-" maksuja Yu­konin
luonnonresiirsficista. ,
Indian Claims (intiaanien vaa­timus-)
komissioniii edustaja Lloyd
Barber luonneliti pääministeri Tru-^
deaun ja Yukonin alkuasukkaiden
kokouksen "historialliseksi" tapah­tumaksi.
.
Trudeaun hallituksen vuoden 1969
valkoisessa kirjassa sanotaan,: että
sopimusten ulkopuolella olevilla intir
aaneilla ei ole kanta-asukkaiden oi­keuksia
maavaatimuksiin. Yukonin
intiaanit, jotka eivät ole sellaisten
sopimusten alaisia, omaksuivat laa­jassa
erityskirjelmassaan asenteen,
että heillä on lailliset perintöoikeu­det
ja pääministeri sanoi nyt heille:
Periaatteessa otaksun ettei välilläm­me
ole suurtakaan erimielisyyttä.'.'
Pääministerin suostuessa neuvotte­luihin,
mielihyvän tunne kuohahti
kokoushuoneessa intiaanien ja fieitä
avustaneiden: valkoihoisten keskuu­dessa.
Mitä muut sanovat
MIELENOSOITUS JÄLKIKAIKUINEEN
Saigon. — Saigonin hallitus on vaihtanut Yhteisen sotilasko-lnissiMiiryaItiiu~
8lumtänsä~päämiestä v ~ " ~ '
Kenraaliluutnantti Ngo Dzu:n tilalle tuli kenraaliluutnantti
Du-Quo Dong . . . Kesällä 1971 . . . kongresaimies Robert Steele
sanoi kenraali Dzua yhdeksi suurimmaksi huumausaineiden kaup­piaaksi
Kaakkois-Aasiassa.
Tämä kenraali erotettiin toimestaan vuoden 1972 puolivär
Iissä" , • \ •
Silloin kun hänet ^nimitettiin Yhteisen sotilaallisen komissionin
Etelä-Vietnamin (Saigonin) valtuuskunnan johtajaksi, tietoiset dip­lomaattipiirit
sanoivat, että presidentti Nguyen Van Thieu menet­teli
siten osoittaakseen, ettei hiin suhtaudu vakavissaan tähän yh­teiseen
sotilaalliseen komissioniin (missä on Yhdysvaltain ja Sai­gonin
sekä Pohjois-Vietnamin ja Etelä-Vietnam in vapautusarmei­jan
edustajat. — V.) New York Times helmik. 12 p. 1973.
NAURAISIKO VALKEUS PIMEYDEN TÖILLE?
Ottawa—-Hallitus kieltäytyy nimeämästä yhtiötä jotka vaih­toivat
rahaksi osan $80-miljoonaisesta rahastonsa, minkä hallitus
muodosti auttaakseen teollisuuslaitoksia, jotka joutuvat kärsimään
Yhdysvaltain elokuussa 1971 voimaan julistamasta tullikorotuk-sesta.
.•
Vastaten Ed. Broadbentin (NDP — Oshawa—Whitby) kir­jalliseen
kysymykseen kauppaministeri Alastair Gillespie sanoi, että
"liiketoiminnan luottamuksellisuuden vuoksi näitä tietoja ei ole
saatavana" . . .
Aikaisemmat hallitusrnportit ovat osoittaneet, että vain $11
miljoonaa tuli silloin jaetuksi . . .
— CP:n uutistieto, helmik. 13 p. 1973
Uusi budjetti lopettaa tuloveron
sla ei-sopimuJ-intiaanista tulisi osal-
Mainitun viljely s. arjestön vaati-, «seksi loppuratkaisusta,
rhiistan ja -Alaskassa tehdyn ratkai-j Mr Trudeau sanoi erittäin myön-
Kaikki mikä penistuu tieteeseen i^sun välillä tuntuu olevan melkoises-i teis.eksi . veljeysliiton määritelmää |
ti yhtenäisyyttä. Alaskan alkuasuk-1 siitä kuka on intiaani,
kaat saivat Yhdysvaltain hallituksel- Intiaanien esityskirjelmässä, min-ta
vaatimustensa perusteella miljoo-1 kä ninienä on 'Together Today for j
na dollaria kätei.stä ja royalty-oikeT j Our Children Tomorrovv" sanotaan i
on suurta ja puoleensa: vetävää.
Kaikki mikä on kaunista on huu­maavaa.
Kaikki mikä on ystäväl­listä
on rakentavaa. Tältä pohjal­ta
minä katselen asioita ja toivon j uksia.!
muidenkin menettelevän samoin. Canadan liittohallituksen pohjolan
Nyt ei ole toivottomuuden vaan .^ghitysasiain ministeri Jean. Ghretien
coiminnan aika. i sanoi, että mitä tahansa päätöksiä
Nykyinen elämä on todella ah-j hallitus tulee tekemään Yukonin in-dasta
ja puutteellista. Monen suo-^ liaanien asiasta, ne tulevat vaikut-malaisenkin
perheen huoltaja on
joutunut : työttömien armeijaan,
mistä ei ulospääsyn mahdollisuut­ta
ole hetikohtaisesti nähtävissä.
Se vie hymyn huulilta monelta
tamaan intiaaneihin myös muualla.
Hän huomioi, että, Canadan hallitus
ryhtyy nyt ensimmäisen kerran kes­kusteluun
maakysymyksistä ryhmän
kanssa, mikä ei ole (aikaisempien)
isältä ja äidiltä nyt, kuten se vei 1 sopimusten alaisuudessa.
30-'iuvulIakin. Suostuminen neuvotteluun ei kui-
. Kaikesta huolimatta on,mentä- terkäan tarkoita sita, että hallitus
vä eteenpäin. : jolisi hyväksynyt intiaanien vaatimuk-
Yleismaailmallista - rauhaa ja set, selitti mr Chretien.
vuosisatojen aikana kehitettyä si- Vastaten samaan kysymykseen in-vistysitäkin
uhkaa nyt vaara. Viet-, tiaanienveljeysisetiran' lainopillinen
namissa riehunut sota oli varoitus-1 neuvonantaja AI Lueck esitti kt*ous-koko
ihmiskunnalle siitä, mitä im-j huoneen ulkopuolella seuraavan ana-perialismi
voi aikaansaada. Onnek-iiogian:
si sota on siellä päättynyt kanso-! "Jos valkoinen lyö intiaania ja
jen vapaustaistelun voittoon. Toi-{intiaani nostaa siitä oikeudessa kor-votaan.
rauhan vakiintumista. Toi-jvausjutun ja valkoinen mies sopii
asian oikeussalin ulkopuolella, val­koinen
mies ei''hjnnusta, että inti-äariilla
oli laillisesti oikeutettu vaati­mus;
niuttä' tehty, sopimus antaa
mikaamme rauhan säilyttämisen ja
samalla Vietnamin urhean kansan
jälleenrakentamistyön hyväksi.
Sellainen suuriarvoinen työ on kau­nista
ja koituu meidän kaikkien yh- j kuitenkin voiton intiaanille."
teiseksi hyödyksi. Näin ajattelee,
— K.A.R.
työväenlehtlä seuranneet ja,lukeneet' tietävät meidän
:{iettÄ";W"<mit hyvin vtolinitettuja,;monipuoliäia,'pir^
teitä, aikaansa seuraavia ja kai­kin
puolin"hyvän lehden" mitta­puun
täyttäviä. Mutta tämä on
merkille pantavaa, vaikka noin
toinen puoli Suomen, kansasta
äänestää jatkuvasti työväenliik­keen
ehdokkaita eduskuntaan,
kunnallishallintoihin jne.. Suo­men
työväenlehtien yhteinen le­vikki
oh. vain noin 10 prosenttia
maan lehdistön levenemismääräs-tä
porvarilehtien 90-prosenttiseen
levikkiin verraten. Tämä jos mi­kään
osoittaa kuinka vaikeissa
olosuhteissa työväen sanomaleh­det
porvarillisessa yhteiskunnas­sa
ovat, ja kuinka paljon pönnis-
.teluja tarvitaan niiden levikin li^
saamiseksi ja talousaseman tur­vaamiseksi.
Tältä kallionlujalta peruspoh-jalta
lähtien ei voida muuta kuin
ihailla sitä, että esimerkiksi Ca­nadan
suomalaiset ovat voineet
tuellaan, levitystyöllään ja ke­räyskampanjoillaan
ylläpitää yli
55 vuotta^Vapautta ja sen lisäksi
vielä sellaista työväen kulttuuri-lehteä
kuin Liekkiä.
Samalta pohjalta — Suomen
työtätekevien hyvää ja innoitta­vaa
esimerkkiä seuraten — on
syytä paneutua tosimielessä nyt
käynnissä olevaan kampanjaan
jonka tarkoituksena on . kerätä
riittävästi varoja yli kaksitu­hatta
dollaria — voidaksemme
käteisellä maksaa ja siten mel­koisesti
säästää, vaununlastin pa­peria
Vapauden ja Liekin hy­väksi.
Tämän summan kerääminen
helpottaa tuntuvasti lehtien ta­lousvaikeuksia
ja siksi toivotaan
että "paperikeräys" saa nyt ja­kamattoman
kannatuksen kuten
aina ennenkin.' ,
Puhuen ei-sopimusintiaanien. oi­keuksista
mr Lueck sanoi: "Intir
aanit tietävät, että heillä on vis-
"Amerikan armeija tuli v. 1941
Uuden budjetin yhteydessä
Ottawassa annettujen arvioin­tien
mukaan veronmaksajat tule­vat
samaaan kaikkiaan $1.3 mil­jardin
huojennuksen.
Näiden etuisuuksien aiheutta­jana
on S.prosenttinen:tuloveron
alentaminen ja toisaalta henki­lökohtaisen
veroista vapaan tu­loerän
korottaminen.
"Näiden veroalennusten arvo on
Alaskan maantiellä. Siellä oli paljon I
lyötä ja rahaa intiaaneille jotka ha-!
lusivat lähteä pois metsäseuduiltaan. |
Monet jättivät turkisten pyynlilinjan-i neljä kertaa suurempi mitä oli vii-sa
ja muuttivat maantien varrella 1 mevuotinen 3-prosenttinen tulove-:
oleville paikoille. i ron alennus" sanoi finanssiministe-
"Kolmekymmentätuhatta valkoi- ri John Turner,
hoista miestä, joilla ei ollut omia . Nämä muutokset tarkoittavat,
naisia, muuttivat edelleen monen in-tiaanilapsen
verta."
Yhdessä viittauksessaan hallituk­sen
valkoiseen kirjaan vuodelta 1969
mr Trudeau sanoi, että silloin oli
niitä, jotka eivät olleet samaa miel­tä.
. Mr Smith vastasi pääministerille:
"Meidän kansamme on asunut Yuko-nissa
monia vuosia ennen kuin val­koihoiset
tulivat Ganadaan . . . MeiSr
tä tuntuu, että ainoa keino saada
tulevaisuutemme, meidän on ratkais­tava
maavaatimuksemme."
•Intiaanien asennekirjelmää on a-vustettu
Indian Claims Comissionin
568,000 suuruisella lahjoituksella.
Siinä ci' esitetä mitään yksityiskoh­taisia
korvausmaksuja maasta- eikä
resurssien royalteista, mutta siinä siten, että verovapaa tuloraja nos-.
että liittovaltion luetteloissa tulo­verojen
maksajina olevista vapau­tuu
750,000 käyhintä canadalais-ta.
Tässä yhteydessä mr Turner pa­lautti
mieleen, että vuoden 1972
tammikuussa toteutetun verouudis­tuksen
perusteella vapautui 1,000,
000 canadalaista tuloveron "mak-
Busta, mutta osa näistä ihmisistä
piisi nyt tullut uudelleen verotetta­vien
luetteloon.
Nämä ihmiset olisivat tulleet uu­delleen
verotettaviksi, ei siksi että
heidän realipalkkansa olisi noussut,
vaan inflaation johdosta, ja siksi
heidät halutaan vapauttaa verovel­vollisuudesta
selitti mr Turner.
Tähän lopputulokseen päästään
esitetään, kuitenkin syvällisiä vaati­muksia.
Jatkuu sivulla 3.
tetaan 1,600 dollariin (1,500 dol­larista)
yksityisten kohdalta ja: 3,
000 dollariin (2,850 dollarista) per­heellisten
kohdalta, .selitti mr Tur­ner,:
•.,-
Tämä tarkoittaa, että yksinäinen
henkilö, jonka tulo on alle 1,700
vuodessa ja perheellinen, jonka tu­lo
on alle $3,100 vuodessa, ei jou­du
maksamaan lainkaan liittoval­tion
tuloveroa. ; T
Tuloverojen alentamisen koh­dalta
vie merkitsevää osaa se kun
alhaimmaksi veroalennukseksi tu­lee
$100 ja korkeimmaksi $500
vuodessa. Ilman tällaista määritel­mää
pienituloiset eivät olisi hyöty­neet
juuri lainkaan 5% veroalen­nuksesta
ja suurituloiset olisivat
hyötyneet ylenpalttisesti.
Tässä yhteydessä mr Turner an­toi
esimerkin avioliitossa olevasta
miehestä .jonka vuosiansio on $8,
000. Hän tulisi. vuoden 1973 tak­sojen
mukaan maksamaan tulove­roa
.$954. .
• Viiden prosentin alemup sellai­seen
veroon .antaisi ainoastaan $47.
70 säästön. Mutta $100 lattiaraja
takaa sen että hänen veronsa las­kee
954 dollarista 854 dollariin.
Tätä ansiomäärää pienempitulois­ten
kohdalta tämä sadan dollarin
lattiaraja on vieläkin edullisempi.
Toisaalta $500 kattoraja tarkoit-taa
sitä, että pienempituloiset —
aina $15,000 vuosiansioon asti ^
saavat prosentuaalisesti edullisem­man
veroalennuksen kuin suuritu­loiset.
Seuraavassa on joitakin esi-merikkejä
ensin, yksinäisten veron-
Jatkuu sivulla 3.
PÄIVÄN PAKINA
KOIRISTA JA VÄHÄN TORVISTAKIN
•Kaikl):ien lehtien-ja julkaisuih-misten
puhuessa rahasta sekä pie­nissä
et)tä suurissa numeroissa ja
erikoisesti siitä "luottamuksensa
menettäneestä", Yhdysvaltain
kaikikivaltiaasta dollarista, tämä
pahainen pakinanikkari rohkenee
yatdla koirien penikkatauti- ja
lyijymyrkytyksestä ja sen jatkok­si
vähän vanhan torypuolueen ra­harikkaista
torontölaiskemuista.
Siunattuun a'.kuun päästäksem­me
lainaamme ensiksi lyhyesti
Helsingin Sanomista pienen uu-tistiedon,
jonka mukaan "penikka­tauti
tappaa koiria" armaassa
Suomen maassa.
—. Koiria tappava penikkatau­ti
raivoaa koko maassa, kertoo
äskettäin ilmestynyt Hesa. Viruk­sen
aiheuttama-tauti tarttuu koi­rasta-
toiseen virtsan, eritteiden,
tai kosketuksen välityksellä. Hei-,
singissä, missä' tauti näyttää
laantumisen merkkejä, on sairas­tapauksia
ollut vajaa sata. Muu-:
alla maassa epidemia jatkuu enti­sellään.
Esimerkiksi Sippolassa
-ja Anjalassa kymmenet koirat
ovat saaneet viruksen. Penikka­tautiin
arvellaan näillä paikka­kunnilla
Ocuolevan noin puolet seu
dun rokottamattomista, koirista.
Toisen'"koiramaisen jutun" lai-nasimme
(myös viime viikolla)
eräästä torontoflaiseafta päiväleh-destä,
mikä Reuterin mukaan ku­vasi
Jakartan (Indonesian pää­kaupungin)
uutisessa kpirien
"lyijymyrkytystä" noin nimeen-
.•••sä-.- .
— Poliisit ampuvat nähtyään
jokaisen koiran turistisaaressa
Balissa yrittäessään vähentää
kaupungin 2-miljoonaista koira-icantaa.
Jakartan eräs sanomalehti kir­joitti,
että yksi mies on kuollut
ja useita muita loukkaantunut
koiria kohti ammutuista harha-kuulista.
Poliisit saavait 10 sent­tiä
jokaisesta tappamastaan koi­rasta,
kertoi ko. lehti..
Tämä ammunta kohdistuu re-kSsteröimälbtömiä
koiria vastaan,
mikä tarkoittaa asiallisesti pu­huen
kaikkia kaduilla juoksente­levia
koiria.' Esimerkiksi saaren
pääkaupungissa, Denpasarissa, on
noin 100,000 koiraa — enemmän
kuin ihmisasukkaita.
• •. * • *
Tästä on nyt välittömästi siir­ryttävä
Ontarion vanhan torypuo­lueen
3-päiväiseen palaveriin, mi­kä
päättyi viikko sitten sunnun­taina
Torontossa.
Pinnallisesti eli uutistiedoista
päätellen siellä oili vain "päälli­köitä
eikä lainkaan intiaaneja",
sUIa muista kuin suurista silmän-tekevistä
ei puhuttu miltään. Lo­pulta
kuiitenkin selvisi .tavallaan,
että dli siellä joitakin pienempiä­kin
viskaaleja, vaikka ei yhtään
seHlaista joka ei olisi voinut hu­vistaan
pulittaa )$40 sisäänkirjoi-tusmaksua.
, .Esiintyen vahoja fariaealaisia
omahyväisHmpinä .torykokouksen
silmäntekevät julistivat, että hei-,
dän hallituksensa on kaikkia mui-ta
parempi sillä! maan rikkaim-massa
maakunnassa, Ontariossa,
ei ole virallisesti^ työttömänä
muuta kuin 4.8 prosenttia koko
työvoimamäärästä!
Niille, jotka eivät ole koskaan
työttömänä olleet, tämä "vain 4.
8-prosenttinen" työttömyystilan­ne
on Itietenkin ihana olotila,''silT
lä se antaa visseille työnantaja-piireille
"reservejä" siltä varalta,
jos niiden omat työläiset rupea­vat
vaatimaan joiko osaa yhä l i ­sääntyvästä
tuotannosta tai työ-olosuhteittensa
parantamista
yleensä.
Erikoista innostusta sanotaan
aiheutltaneen se kun aikaisemmin
banaanien kuorijana ja niiden
syöjänä ylenpalttisesti kuvattu
konservatiivipuolueen kansallinen
johtaja Robert Stanfield sai älyn
välähdyksen ja sanoa tokaisi; et­tä
"liberaali-marakatit tanssivat
NDP-posetiivarien tahdissa".
Pari polhjois-antariolaista tory-kihoa
oli sentään varoitellut, että
konservatiivit voivat menettää
NDP:lle loputkin maakunnan
pohjoisen osan edustajapaikoista
jos nykyistä menetelmää jatike-taan.
Tällä he tarkoittivat ilmei­sesti
bitä (vaikka eivät niin sa­noneetkaan)
kun esim. Toronton
läheisyyteen rakennetaan jatku­vasti
uusia, nykyaikaisia pikatei- '•
tä ja täyllä Pohj.-Ontarlossa saa­daan
olla kiitollisia siitä, jos leh­män
makausta suuremmat kuo­pat
täytetään kevään kuluessa
asfaltilla.
Valtaludkan puoluepalaverissä
eletään luonnollisesti herroiksi.
Sisäänkirjoitusmaksu, mitä vas­taan
"edustaja" sai kuulla mr
Stanfieldin edelläkerrotun älyn-välähdyksen,
oli mainittu $40.
Matkakulut ja hotellimaksut, juo.
mat ja muut vaativat osansa, eli
kuten eräs oman sanontansa
mukaan "herroiksi elämään" pyr­kinyt
fortwilliamilainen sanoi:
"Tämä viikonvaihde tulee maksa­maan
$400—$500 ; . .:• Mutta,
hän lisäsi ikäänkuin jälkiajatuk-sen
kannustamana: "Te voitte pi­tää
hyvää aikaa kahdenkinsadan
dollarin" budjetilla.
Itseyli^tyksestään huolimatta
toryjohtajilla ei ollut sanottava­na
mitään muuta kuin "yleispiir-teisyyttä''
ja "epämääräisyyttä"
siitä mitä pitäisi ja voitaisiin teh­dä
Canadan nykyisten suurongel­mien,
esimerkikäi työttömyyden,
suuren verotaakan .hintojen hou­sun
ja eläkkeiden parantamisen
h Jääksi.
Tämä palauttaa mieleen mr
Stanfieldin aikaisemmin esittä­mät
puheet, että hän kannattaa
tuloverojen alentamista, sanomat­ta
kuitenlkaan sen enempää, tai
vanihuudeneläkkeiden korottamis­ta,
vätystellen jotakin kymme-neen
tai viiteentoista dollariin ra­joittuvasta
korotuksesta mikä to-ryjen
mukaan olisi kaiketi onnen
kuulumatonta inhimillisyyttä,
valtlomiestaitoa ja ennenkaikkea
avokätistä anteliaisuutta.
— Känsäkoura.
V i . ' ff-t '\' tl'-* P