Vapaus, April 12, 1966

              Is
I f--
\r
f
1
Sivu 2 Tiistai, huhtik; 12 p. — Tuesday, April 12, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917 ( L I B E R T Y )
EpiTOR: W. E K L U N D ^ MANASER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D J f D I T O R I A U 6 7 4 . 4 2 64
Pub] thri«e wpf«y: Tue»4»j», ThursOftys and Baturdpys VfW\J6
(Öo/timlted, JOO-IM E}m €|t. We3t, S«dbury, Ontario, Oanad».
Mailing Addfes?: Box 6»
Advertlalng rates iipon appUcatloy. translatlon free of charge.
Authorlzed as second class mall by the Poist Of|lce Department» Ottawa,
and flor payment 0 } poft^? Ijj Qpah;
M .M., „ CANÄniANIlANGUAGE-PRESS
TILAUSHINprAT:
Canaäassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. M.W USArssa 1 vk. $10.00. 6 kk, $8.26
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk.. 10.50. 6 kk, 6,76
PBI;Ile ei tila^ Canadassa
Viime keskiviikkona saatiin Victoriasta, British Golum-jjiart
pääkaupungista tieto, missä 'kerrottiin-mainitun maa-
Jtyj^^p oikeusministeri Robert Bonnerin to<}eni}£en tutki­mustenpa
perusteella, että eräs yhdysvaltalainen valtiollisen
poliisin (FBIin) mies (Alfred Gunn on hänen nimensä) oli
-maamme lakeja rikkoen suorittanut omavaltaisia "kuuluste-
Jvija" Port Moodyssa.
Mr- Bonner yritti lausunnossaan, "lievitelläasianhaproja"
jop;^ pUQlivalheeseen turvautumalj?, eli selittämällä, että
ftmefikkalaiset pitävät "kutsuntapakoilua hyvin vakavana
asiana huomioonottaen sen, että maa (USA) on sodassa".
Tosiasia tietenkin on, että virallisesti katsoen Yhdysval­lat
ei ole mitään sotaa julistanut. Yhdysvallat ei siis ole "so­dassa",
vaan on sekaantunut väkevämmän oikeuden perus­teella
tuhansien mailien päässä olevan pikkumaan, Vietna­min
sisäisiin asioihin virallista sodanjulistusta antamatta.
J$ vaikka Yhdysvaltain imperialismi olisikin antanut viral-
JsepL sodanjulistuksen sellaista pikkumaata kuin Vietnamia'
vastaan, niin-se ei millään tavoin anna Yhdysvaltain salaisen
poliisin edustajille oikeutta rikkoa maamme lakeja järjestä­mällä
omavaltaisia kuulusteluja Canadassa.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu,'FBI:n mainittu edu^
taja kävi Port Moodyssa omavaltaisesti "kjuulustelemassa''
21-vuotiasta canadalaista, Glyn Briscoea, joka on asunut jon-
:kup aikaa Yhdysvalloissa ja jota FBI:n edustajan väitetään
painostaneen "kuulusteluillaan* siinä mielessä, että hän me­nisi
takaisin Yhdysvaltoihin, missä Briscoeta syytetään kut-suntapakoilusta...
: /
Tieto tästä laittomasta "haastattelusta" nostatti protesti-myrskyn
kautta Canadan — aina alahuoneen istuntoa myö­ten.
Ja kuten sanottu, B.C:n oikeusministeri Bonner myöntää
nyt tutkimustensa perusteella, vaikka hän jostakin syystä
yrittää "lieventää" tätä vieraan maan poliisivoimien edus­tajan
sekaantumista maamme asioihin^ että FBI:n edustaja
menetteli lainvastaisesti. Samalla kertaa mr. Bonner sanoi,
että vastaisuudessa, jos se aiko suorittaa B.G:ssa tutkimuk­sia
Yhdysvaltain kutsuntapakoilusta syytettyjen kohdalta,.
FBI:n täytyy ensiksi esittää kirjeellinen haastatteluoikeus-pyyntö
Vancouverissa sijaitsevalle RCMPm alueelliselle pää-majalle.
^ ^ - .
Tämä on tietenkin parempi kuin se, että FBI:n miehet
tulevat/tänne mielivaltaisia tutkimuksiaan suorittamaan
edes canadalaisten viranomaisten tietämättä, kuten nyt ta-
! pi^tui Port Mbodyssa. Mutta mitä asiaa on tällaisissa tapauk­sissa
laskea FBIrn miehiä tänne lainkaan? Asia toisin päin
.jätettynä voidaan kysyä; Onko RGMP:n miehillä samanlai­set
"tutkimusoikeudet" Yhdysvalloissa? Jos RGMPilla ei ole
sellaisia kuulustelu- ja haastatteluoikeuksia Yhdysvalloissa,
; silloin .on maamme itsenäisyyttä loukkaava toimenpide se,
i; jos FBI :n miehet saavat mokoman oikeuden täällä pyynnön­kin-
perusteella. Toisaalta luulisi, että RGMP voi suorittaa
sellaiset haastattelut täällä ilman FBIrn miesten ylivalvon­taa
jos RCMP:lle esitetään pyyntö tällaisen tutkimuksen
suorittamisesta. ;
Tosiasia nimittäin on, että FBI:n miehillä ei ole tällai­sissa
tapauksissa mitään oikeutta tulla rajan tälle puolen ja
sekaantua canadalaisten elämään.
Me emme luonnollisestikaan tiedä missä määrin Yhdys­valloista
on tullut Ganadaan kutsuntaa pakoilevia nuoria
miehiä. Oletamme kuitenkin että Yhdysvalloissa jonkun ai­ka
olleet nuoret canadalaiset joutuvat itsesäilytysvaiston kan­nustamina
palaamaan takaisin kotimaahan silloin jos edessä
oh sanokaamme Vietnamin sotamatka. Tuhannet ja tuhannet'
amerikkalaiset ovat sanoneet julkisesti, että he eivät halua
mpiseen sotaan lähteä. Kymmenet tunnetut poliitikot ovat
Yhdysvalloissa selittäneet, että Vietnamin likainen sota on
rikos Yhdysvaltain perustuslakia. Yhdysvaltain kansaa ja
valtiota sekä maailman rauhaa vastaan. Mikä ihme on silloin,
JQS.rajan eteläpuolella jostakin syystä joko lyhemmän tai pi­temmän
ajan olleet canadalaisnuoret palaavat mieluimmin
kotimaahansa kuin lähtevät moiselle sotaretkelle!
' Toisaalta meidän :tulisi kansakuntana tervehtiä sitä, jo^j'
'Yhdysvaltoihin siirtyneet nuoret canadalaiset tulevat takai­sin
kotiin. He ovat suurelta osalta hyvän-koulutuksen saa-
Tieita ammattimiehiä, teknikkoja ja muita, joista sanotaan
nyt olevan Ganadassa puutetta. Näille kotiin palaaville nuo-
4411e on ilmpn muuta taattava se, että rajan täll_e puolen tul­tuaan
heiclän ei tarvitse pelätä vieraan maan salaisen polii­sin;
tässä tapauksessa FBIrn nuuskintaa jä painostusta.
Asiaan liittyy vielä hyvin tärkeä lakiteknillinenkin puo­li
Mikäli tiedämme, Yhdysvaltain ja Ganadan väliset sopi­mukset
rikollisten tai joistakin rikoksista syytettyjen luo-
•..yVititamiseksi maasta toiseen, eivät koske millään tavalla
niitä, joitasyytetään joko aiheellisesti tai aiheettomasti kut-suntapalvelun
pakoilusta.
,Me liitymme tässä asiassa niihin canpdalaispiireihin, jot-
.:ka katsovat ja pitävät siitä tiukasti kiinni, että mikäli Yhdys-yallat
haluaa rikosasioissa canadalaisten Viranomaisten apua
.yiiiteistqimint^^, se hei]le annettakoon vastavuoroisuuden
BepH^t^eells, mutta missään tapauksessa ei void^ hyväksyä
•^t», että FRJri) miehet tMlevattäpne joko luvatta tai RCMPrn
•luvalla tutkiiriiuksiaan, haastattelujaan, kuulustelujaan ja i,(
muita painostuksiaan suorittamaan; •
S-päiviinen työviikko
kokeiltavana N-liitossa
Moskova. — (KU — Kauppila)
Neuvostoliiton politiikan suilta-viivojen
käsittely jatkui viime per­jantaina
neljättä päivää Kremlin
kongressipalatsissa. Maan eri alu­eiden
ja talousalueiden ongelmat
olivat keskeisinä esillä kokousedus-^
tajipn pubeenvuproissa. Tietiäen ja
kirjallisuuden kehitystä sivutettiin,
puolustusministeri R. Malinovski
psitti perjantaina katsauksen neuvos
toarmeijan kehitykseen.
Perjantaina esiintyneet veljespuo­lueiden
edustajat yhtyivät jo aikai-'
semmin esitettyyn perusajatuk­seen:
kaikkien sosialististen mai­den
ja kommunististen puolueiden
voimat on yhdistettävä taisteluun
imperialismia vastaan Vietnamin
kansan tukemiseksi. Ajatus, eitä
kaikki erimielisyydet on työnnettä­vä
syrjään tämän tavoitteen saa­vuttamiseksi
on muodostunut erääk­si
tärkeimmäksi piirteeksi kokouk
sessa. Jo nyi voidaan todeta.. että
kokouksella tulee : plemaan suui'i
merkitys kansainvälisen kommunis­tisen
liikkeen voimien yhtenäistä­misessä.
— Jos ajatellaan kansainvälisten
ristiriitojen ratkaisemista yleiiten
sodan avulla, se merkitsee sitä, että
aliarvioidaan vallankumouksellisten
demoknuittisten ja edistyksellisten
voimien mahtia ja niiden kyky löy­tää
ja pakottaa muut rauhanomai­siin
ratkaisuihin, lausui puhecs.saim
Jugoslavian varapresidenlti Alek­sander
Uankovic;
Hän sanoi Juj-oslavian kommu­nistien
liiton olevan hyvin huoles­tunut
nykyisestä likintecsta k;insain
välisessä työväenliikkeessä. Hänen
mukaansa tapahtumat ovat osoitta­neet,
ellä ideologiset syyt eivät olo
päätekijöinä sosialististen valtioidon
ja puolueiden välillä nykyisin vallit
sevaan asiaintilaan. Hän korcsli
että. nykyisen tilan koij.iami.^ek.si
tarvitaan paljon aik;ta Ja ponnistuk­sia.
• :,
vostoliiton ja Korean kansantasa-vqllan
suhteet kehittyisiyät edel­leenkin
molejnpien maiden ja : ko­ko
kommunistisen liikkeen etujen
mukaisesti. '
Tshoi En Ge'n yhtyi ajatukseen,
että nykyinen tilanne vaatii kaik­kien
imperialismien vastaisten voi­mien
yhtenäisyyttä taistelussa ame­rikkalaista
imperialismia vastaan.
Erittäin lämpimästi kokousedus­taja
otti vastaan Etelä-Vietnamin
kansallisen vapausrintaman hennon
edustajaharen Njiiuen Thi Binin ja
hänen sydämellisen kiitoksensa Neu
vostoliitolle sen Vietnamin kansalle
antamasta henkisestä; poliittisesta
ja aineellisesta tuesta. Hän lausuT
myös kiitoksensa muille"veljespuo­lueille,,
jotka taitelevat amerikka­laisten
sotaa vastaan ja erityisesti
Amerikan edistyksellisille ihmisilr
le, jotka vastustavat presidentti
Johnsonin hallituksen sotapolitiik-kaaHän
ilmaisi vakaumuksen, että
Neuvostoliiton, Kiinan ja muiden
maiden tuella Vietnamin kansa saa­vuttaa
tavoitteensa, riippumatto­muuden,
demokratian, rauhan, puo­lueettomuuden
ja voi toteuttaa
maansa yhdistämisen. Rauha .'Viet-namissa
voi toteutua vasta silloin,
kun USA vii' siellä joukkon.sa,
tunnustaa Klelä-Vietnamin kfinsan
oikeudet Ja kansallisen rintaman
Elelä-Vietn:;miii kansan todellisek­si
edustajak.si.'
SHOLOIIOV JA
OIKELDE.NKAV.NTI
VIISIPÄIVÄISTÄ TVÖ
VIIKOA ON JO KOKEU/ n;
Neuvostoliiton ammatlijäjjeslön
keskusneuvoston puheenjohtaja Vik
tor Grishin kertoi mm., että jo tä­nä
vuonna on viidessäsadassa eri
alojen tuotanto!aitoksL'.<sa kokeilu
mielessä siirrytty viisipäiväiseen;
työviikkoon. Tulokset ovat olleet
hyviä. Työn tuottavuus on lisään­tynyt,
työajan menetykset ovat muo­dostuneet
vähäii5-emmiksi Ja työnte­kijäin
vapaa-ajan viet toinahdollisuii-det
lisääntyneet. Työntekijät kan­nattavat
siirtymistä viisipäiväiseen
työviikkoon, lau.sui Grishin.
Hän kertoi, ett.i Neuvostoliiton
ammatillisissa järjestöissä on ny
kyisin yli HO miljoonaa jä.-.entä.
.\iiden merkitys kasvaa huomatta-:
vasti ;uuteen talousjärjestelmään
siirtymisen yhteyde.ssä.. . -
Ivanoven . kaupun^iista saapunut
kutoja Zinaida . IMihovaja- kertoi.;
että tehtaalla, jos.sa hän työskente­lee,
on kokeiltu 5-päiväistä työviik­koa
ja .se on vaikuttanut myöntei-
I sesti sekä tuotantoon että työnteki-
I jäin elämään. Se edellyttää kuiten­kin
monien asioiden, mm. kaupunki­liikenteen
Ja lastenhoitolaitoslen
toiminnan järjestämistä uudella ta­valla.
Fuhovaja vaati uusia kokeita
tekstiiliteollisuutta varten Ja puuvil­lan
laadun parantamista.
KOREAN J A VIETNA:>1IN
TEK/VEIIDYKSET
Korean työn puolueen varapu­heenjohtaja
Tshoi En Gen sanoi
olevansa vakuuttunut siitä, että Neu
vostoliitto selviytyy hyvin niistä
suurista tehtävistä, joita uusi vii­sivuotissuunnitelma
sille asettaa.
Hän lausui toivomuksen, että Neu-
Pölastusarmeija
tiedustelee
Omaiset Suomessa haluavat saada
perintöasiain vuoksi tiedon mrs.
Loviisa Pellikan osoitteesta. Mrs.
Pellika tai Joku joka tietää hänestä,
voi asiasta tiedoittaa osoitteella
E. G. Fiteh, Lieut. Colonel, Mcn"s
Social Service Secretary, 20 Albert
St., Toronto 1, Ontario.
Nobel-kirjnilija Mihail Sholohov
sanoi kadehtivansa niitä, jotka esiin
lyvät kokouksessa työläisten ja ta­lonpoikien
nimissä ja voivat kertoa
>mirista saavutuksistaan: Kirjaili­jain
lukumääiä on kyllä kasvanut,
multa heulhn tuotteitensa laatu ei
1 iiitiiväsli, inika ilmenee mm. sii-
! nä, elia Lenin-palkiniiolla palkitta-
I vak:-i ehdotettujen kirjojen luette-r;
o on tana .vuoim;! köyliunipi kuin
' aikai.ienimin. lian korosti, että kir­jailijan,
on nykyvaiheessa elettävä
oman kan.sansa mukana;
— Me nimitämme synnyinmaa­tamme
aidiksi. Me olemme kaikki
yhden perheen jäseniä. Mikaan ei
Jle sen . halveksiltavampaa kuin
oman äidin parjaaminen, käden
kohottaminen sitä vastaan, lausui
ShQlohov kirjailijaoikeudenkäyntiin
viitaten. Hän sanoi tuomittuja epä­moraalisiksi
ja piti tuomiota täysin
hyväksyttävinä ja jatkoi mm:
Minä häpeän niiden puolesta,
jotka yrittävät ja yrittävät puolus^
taa tällaisia ihmisiä tapahtuipa
heidän puolustamisensa millaisin
motiivein tahansa. Minä häpeän
kaksin: verroin <>iiiden.puolesta, jot­ka
yriUävät • tarjota palveluksiaan
tuomittujen luopioiden auttami­seksi.
Liian, kallis on meille neu­vostovalta,
jotta me voisimme an­taa
parjata sitä, sanoi Sholohov ja
ilmaisi, ettei hän ymmärrä niitä,
jotka humanismin nimissä valilta-vat
tuomioiden -ankaruutta. Ulko­maisille
"häväistyskirjailijain puo­lustajille"
Sholohav lausui: Älkää
olko levottomia kritiikin säilyUämi-sestä
meillä. Arvostelua me kanna­tamme
ja kehitämme, mutta par­jaus
ei ple arvostelua eikä likälam-mikonr
lieju ole taiteilijan työhön
sopivaa väriä.
- Sholohov puhui myös Venäjän
luonnon ja mm. Baikalin luonnon
kauneuden ja koskemattomuuden
säilyttämisen puolesta.
ATOMISUKELLUSVENEIDEN
PITKIÄ MATKOJA
Kokouksen iitai.stunnossa puhui
mm. Neuvostoliiton marsalkaRodi-on
Malinovski, joka sanoi, että.edel
lisen edustajakokouksen jälkeen
Neuvostoliitto on rakentanut "vaale-.
ansinisen puolustusvyöhykkeen".
Hän sanoi, että maan puolustusvoi­mat
ovat taisteluvalmiina ja kykene-,
vät iskullaan tuhoamaan hyökkää­jät.
Puolusfu.sministeri luetteli aloja,
joilla 22. puoluekokouksen jälkeen
on otettu suuria edisty.saskeliai On
suurennettu: erilaisten ydinammus­ten
varastoja, ohjusjoukkoja ja
atomisukellusvenelaivastoja on ke­hitetty.
On luotu joukko uusia oh-,
;usaseiden lajeja. Ohjusjoukot ovat
saaneet haltuunsa suuren määrän
uusia liikkuvia alustoja, kertoi Ma­linovski.
Hän ilmoitti niyö.s, eitä
muutamia päiviä sitten ryhmä Neu­vostoliiton
atomisukellusveneitä
päalli matkansa maapallon ympäri..
.S'ukel]usvenelaivaston matkat ulot­tuvat
nykyisin etelämantereella
pohjoisnavalle, Malinovski vakuutti,
että Neiivostolutlo käyttää asevoi­miaan
vain oman ja lintolaisten tur­vallisuuden
takaamiseen.
ninnniniiniiiniiinniiiininniiiiiiiiiiiiiitii!
Mitä muut sanovat
JOSSAKIN L A N G A T SEKAISIN
Kansallinen puol^ystys^inisteri Paul jl^ellyer ^anoi helmikuun 28
pnä. että canadalaiset veronmaksajat ovat joutuneet makaamaan toisen
maailmansodan jälkeen $860 miljoonaa canadalaisten asevoimien pitä­misestä
Saksassa, eikä tähän kuulu vielä.välineiden hinta eikä rakennus­kustannukset.
Samaan aikaan me luovutimme YK:lle ainoastaan $253
miljoonaa. — NPP "Commonwealth" maalisk. 16 p. 1966.
L A U T A L A A T I K K O LIIAN MONELLE
Nostaakseen EtelärVietnamissa olevien amerikkalaisjoukkojen mo­raalia,
USAn edustajahuone on hyväksynyt "Sotilaiden oikeuksien lain"
(G. I. Bili of Rights) mikä varaa sotilaille mahdollisuuden työhön ja
korkeampaan opetukseen sekä paremmat asunnot ja lääkintäpalvelun
sitten kun he tulevat (sodasta) takaisin kotiin.
$64 kysymys on kuitenkin se, että miten päilstään kotiin nauttimaan
näistä etuisuuksista, -r^ People's Voice, Uusi Seelanti, maalisk, 9 p. 1966.
PAASIO SUOSITTELEE LAAJAA
ENEMMISTÖHALLITUSTA
Jlclsiiiki. — Uuden eduskunnan
kokountuniista odoteUae.ssa halli­tuskysymys
virallisesti on vihreän
veran alla. mutta eri puolueiden
johtoelimissä niin kuin lehdistös­säkin
hallituskaavailut ovat käyn­nissä.
Viime viikolla kokoontui
sosialidemokraattisen puolueen
puoluetoimikunta sekä puolueen
(oiniihenkilöitä ' neuvottelemaan
halliluskysyniykHCstä. Puolueen
puheenjohtaja Rafael Paasio lau'
sui kokouksessa pi.ämässään pu­heessa,
että laajalle pohjalle ra­kentuva
enemmistöhallitus olisi
paras ratkaisu nykyisessä tilan­teessa.
Pj- Paasio sanoi paheessaan, että
vaikka hallitusratkaisu on mahdol­linen
vasta uuden eduskunnan ko­koonnuttua
olisi hyödylliblä. Jos si­la
ennen tehtäisiin valmistelutöitä
.sekä haliitiispohjan että -ohjelman
.selvittämiseksi. Hän sanoi sosiali­demokraattien
haluavan harjoittaa
politiikkaa, joka mahdollisimman
pitkälle va:taa heid;in asettamiaan
favoitleita-
SosiaiideniOkraaltien neuvottelu-tilaisuudessa
piti taloudellisen katv
sauksen tri Mauno Koivisto, Joka
huomautti, ettei valtiontaloutta voi­da
saattaa mihinkään siedettävään
kuntoon-riman "leikkauksia" joka
meno- lai tulopuolella lai molem­milla.
Poliittisessa .katsauksessaan pu­heenjohtaja
i\issio sanoi valitsijoi­den
tahdon suunnan tulleen vaa>
leissa selvästi näkyviin, ei. vain so-
! sialidemokraattien suurena vaali­voittona,
vaan edustajien poikkeuk­sellisen
laajana vaihtumisena muis­sa
puolueissa. Tämä on tulkittava
valitsijain antamaksi ohjeeksi poli­tiikan
muuttamiseksi. Pitäisi voida
sopia h:illitusohjelmasta. joka ilmai­see
valiLsijain tahdon suunnan.
Taloudellisia näkymiä koskenees­sa
selostuk-sessaan tri Koivisto huo­mautti
valtion tulojen viime vuosi­na
kasvaneen yhden prosentin vä-
APNn kirjeenvaihtaja on haasta­tellut
Angolan kansanliikkeen joh­tajia
Antonio Miguel Bayelaa ja
Paulo Jorgea, jotka kertoivat Ango­lan
kansanliikkeen voimistumisesta:
— Angolan vapaustaistelu saa yhä
laajemmat mittasuhteet. Kamppailu
Portugalin siirtomaaherruutta vas­taan
ja maan itsenäisyyden puoles­ta
voimistuu.
Salazarin virkakoneisto ei salli
väestön osallistua poliittiseen toi
minlaan. Mutta siitä huolimatta
kansanliikkeen on onnistunut pe­rustaa
useita komiteoita Angolan
alueella. Valtavaa työtä tehdään
joukkojen mobilisoimiseksi : sekä
kiinnitetään suuri huomio poliitti­seen
valistustyöhön, jossa kansan
liikkeen perustamalla vallankumo
uksellisella sivistyskeskuksella on
tärkeä tehtävä.
Kansanliikkeen joukot jatkavat
sissisotaa Ja ovat aiheuttaneet tun­tuvia
menetyksiä Portugalin siirto
maa-armeijan joukoille. Tämä ar­meija
saa suuria tukea NATO-mail­ta.'
Tehokkaita sotatoimia käydään
Cabindan alueella, jossa suurin osa
on sissien valvonnassa. Sisämaassa
liikkuvat sLssiosaslol tuhoten vihol­lisen
asevarastoja ja estäen portu-galilai-
sjoukkojen huollon.
Vapautettujen alueiden väestö
antaa täyden tukensa isänmaanystä­ville,
osallistuu kansanmiliisin toi­mintaan
sekä työskentelee maatalo­udessa.
Osa väestöstä osallistuu tie-dusteluloiminlaan
ja aiheuttaa vaka­via
iskuja vihollisen selustaan.
Kansanliikkeen sotilasasiantunti­jat
pitävät väestön keskuudessa op-pilunleja,
muodostavat partisaani-joukkoja
Ja opettavat näille sotatai­toa.
Vapautetuilla alueilla ja meille
vstävällisissä maissa valmennetaan
henkilöllä armeijamme riveihin.
. Kansallisen vapausliikkeen menes
lyksel Angolassa erityisesti vuoden
1934 heinäkuun jälkeen sekä uiko
maisen, ensi sijassa Afrikan mai­den
antama tuki on muodostanut
vankan pohjan kansanliikkeelle.
hemmän kuin menot.
Ilman erinäisiä järjestelyjä val­tion
talous olisi osoittanut viime
vuodelta 50-—100 miljoonan mar­kan
alijäärjiää. Vuoden vaihteessa
vakautlamattoman velan määrä oli
650 miljoonaa niarkkaa, mutta huh­tikuun
puolella yli 8D0 miljoonaa
markkaa. Lähivuosina valtion ni-mellistuiot
nousevat arviolta noin
7 prosenttia vuodessa. Jos menojen
nousu rajoitetaan 5 prosentiksi vuo­dessa,
mikä on lähes mahdoton teh­tävä,
niin valtion vakauttamaton
velka tulisi hoidetuksi seuraaviin
vaa;(eihin mennessä.
PÄIVÄN PAKINA
Kirjeitä-
H A L U A A T I E T O J A ESPANJAN
SISÄLLISSODAN ASIOISTA
Vajiauden toimittaja:
Olisin kiitollinen, jos julkaiset­te
kirjeitä osaslo.s.sanne seuraavan
kyselyn:
Olisin kiitollinen Jos saisin
asiakirjoja, kirjeitä, päiväkirjoja,
julkaisuja Ja henkilökohtaisia haas-tattelumahdollisuuksia
The Canadi­an
MaekenziePapineau pataljoonan
hi.storiaa varten Espanjan sisällisso­dasta
Victor H. Hoar
•Assistani pro^. of English
Middlosex College,
University of Western Olit.
London, Ontario.
TAPPOKYVYN "KOKEILUA i i
Julmuuden yhtenä huippuna pi-deUiin
aikoinaan sitä kun Italian
fasistikomcnlo Järjesti Mus.^olinin
johdolla p u o lustuskyvytlömicn
etiopialaisten ilmapommituksen
selittäen kyynillisosli, eitä siten
saadaan taistelukokemusta Italian
lentäjille ja lentokoneille.
Koko maailma on myös tuominv
nul .sen kun Sak.sanlliller piti
Espanjan sisällissotaa "kenraali-harjoituk.
sena", missä kenraali
Francon puolesta tai.stelleet natsit
hankkivat laistelukokemusta tois­ta
niaailman.sotaa silmälläpitäen.
Mutta mitä sanotaan siitä kun
Yhdysvallat pitää Vietnamin kan-'"
saa pommituskohteenaan mm. sik­si,
että SJ voisi käytcnnössä ko-.
keillä sotilaslentokoneillensa hy-"
viä ja heikkoja puolia?
Mahdollisesti meille sanotaan,
että näin alas eivät yhdysvailalais-hyökkääjät
sentään voi laskea, ja
ellä moisen väitök.sen esittäminen
on joidenkin rauhanpuolustajain,
kommunistien tai muiden ilkeä­mielistä
pi-netlelua Setä Samulis-.
ta.
Mutta mr. Haii.son W. Baldwin,
Yhdysvaltjiin yhden suurimman
päiväl3hdcn, New Vork Timesin
sotilasasiain (oimitlaja, ei ole suin­kaan
soscialisli, ci kommuni.sti, ei
unionisti eikä mikään muukaan
rauhanpuolustaja. Hän on kouliin­tunut
.sanomalehtimies, jonka eri­koistehtävänä
on solilasluontois-
Ien ky.symysten seura.'>.minen : ja
käsittely -r ja jolla on monenlai­sia
yhteyksiä Yhdy.svaltain asevoi­mien
Johtcporlaan kanssa. ;
Juuri tämä Now York Timesin
Ilanson W. Baldwin kertoi meille
viime tiistaina, miten Yhdysval­tain
loimesta "kokeillaan" eri len-tokonemallien
".solakunloa" Viet­namissa,
mitä hyviä puolia on ha­vaittu
pommittajissa ja taistelukor
neissa, sekä toisaalla, mitä kor-:
jauksia niihin tarvitaan.
Lainatkaamme näytteeksi vähän
miten inrBaldwin asian esittää:
'SotihKsientokoneiden mallit ke­hitys
ja tuotanto sekä Pentagonin
hallintamenetelmät ovat kokeilta­vina
Vietnamin taistelukentillä",
.sanoo mir Baldwin aluksi ja selit­tää
laajassa artikkelissaan asiaa
edelleen:
"Joussakin suhteissa Yhdysval­tain
lentokoneet, järjestelmät ja
niitä tuotlaVal miehet, ovat selvin­neet
taistelun kokeista korkein ar­voasioin;
Sodankäynnin : toisten
seikkojen näkökannasta niissä on
monen sotila.shenkilön mielestä
puutleelli.suuksia."
Tämän jälkeen mr. Baldvvih par
ncutuu yksityiskohtiin ja selittää,
mitkä pommiUajat ovat "hyviä.",
mitkä taistelukoneet parhaita, mit^
kä lentokoneet ovat "liian kallii­ta"
taisteltaessa heikosti aseistet­tuja
voimia vastaan jne.
Niin mielenkiintoisia seikkoja
kuin hän näiden yksityiskohtien
perusteella esittääkin, meitä kiin­nostaa
tässä yhteydessä vain se
tosiasia, että mr. Baldvvinin kat­santokannan
mukaan jenkit "ko­keilevat"
SO t i laslentokoneilaan
Vietnamissa.
Joka kerta kun meille ilmoite­taan,
että amerikkalaiset lentoko­neet
ovat tuhonneet koulun ja sai­raalan
tai vain talonpoikien mata­lia
hökkelcitä, tai polttaneet na­palm-
pommeilla naisia, lapsia ja
sairaita, silloin saamme lohduttaa
itseämme tiedolla, että kaikki tä­mä
tapahtuu "lieteen hyväksi" —
eli siinä "kokeilumielessä", että
hyökkääjät voisivat-vastaisuudes­sa
tehdä hävitya.työtään vieläkin
perusteellisemmin!'
Mutta voidaan kysyä, mitä sa­novat
tästä itsp vietnamilaiset?
Pp^iukaamme tässäHin suuUa
siuireramalla, lainaamalla New
Yorkissa . ilmestyvän National
Guardian lehden maaliskuun 19
päivän numerosta seuraavaa:
"Eräs Guardianin lukija, jolla
op (ySAn asevpiipipn) sptilasystä-vp
E.telä-yietnamissa, lähetti äsket
täin luttavalleen kirjeen ja ky­syi
muun ohella, miten vietnami'
laiset siuhtautuvat amerikkalaisiin.
Seuraavassa on lylipnnettynä se
vastays, m|nk$ hiin sieltä sai:
—-Hyvä John: En voi kuvitella
miten voimme sietää vuoden tätä
elämää. Sc on helveUiä. Kuumuus
on tappava, yli 110 astetta joka
päivä. Vastauksena kysymykseesi:
Ihmiset eivät hurraa meille lain­kaan.
He eivät edes halua meidän
oloamme täällä. Ohittaessamme
heitä, saamme heiltä likaisia sil­mäyksiä.
He ovat niin köyhiä että
eivät välitä vaikka kommunistit
ottaisivatkin vallan, sillä he eivät
voi joutua enää huonompaan ase­maan,
missä he nyt ovat. Minä en
tiedä tappavatko he lainkaan nai­sia
ja lapsia, mutta täällä surma^
taan paljon viattomia etelävietna­milaisia
Ja heidän kotejaan polte­taan
siksi kun he^tä luullaan Viet-kong-
partisaaneiksi,
"Ihmiset haluavat päättää omas­ta
hallituksestaan. Yhdysvallat on
vain sekaantunut asiaan . . . Mei­dän
on luovuttava siitä ennemmin
tai myöhemmin. Minä en voi kuvi­tella
miten me voisimme voittaa
-; . .Jos sinä näkisit joskus tämän
paikan, sinä ihmettelisit, mitä hel­vettiä
me olemme täällä. Se on
kuuma ja kuiva paikka missä on
koppiaisia ja käärmeitä —Ja ihmi­set
vihaav^it meitä. Ei ole eloku­via,
ei televisiota, ei uim;u'antaa
ei mitään. Ainoa mistä voi nauttia,
maksaa $2.00, mutta niillä tytöillä
on paljon sukupuolitautia . .
Niin John, oli hauska kuulla si­nulta
Ja minä toivon, etta tämä
vastaa kysymykseesi.
Se siitä
Kysyä kaiketi sopii, kannattaako
kaiken tämän "ihanuuden" ylläpi­tämiseksi
yhdysvaltalaisten veron­maksajain
jatkaa sitä lentoko­neiden
"kokeilua" Vietnamissa?
— Känsäkoura.
I
Tähän kehitykseen on vaikuttanut
myös oma aseellinen taistelumme,
vLestön mobilisointi ja sen poliitti­sen
tietoisuuden kasvu. Yhä uusia
ihmisiä liittyy kansallisiin järjes­töihin.
Toisaalta tähän on vaikut- i
tanut myös ns. "Angolan vallanku­mouksellisen
hallituksen" saamatto­muus
ja tämän "järjestön"\, täydel­linen
karille ajau.uminen. :
Heinäkuussa 1964 perustettu
'Kolmen komitea" (Yhdistynyt Ara­bitasavalta,
Ghana Ja Brazzavillen
Kongo), jonka tehtäväksi tuli tutkia
Angolan kysymystä, on todennut
kansanliikkeen elinvoimaisuuden.
Komitean Afrikan yhtenäisyysjär-jestölle
samana vuonna esittämäs-
.sä selostuksessa korostetaan kan­sanliikkeen
merkitystä sotilaallises­sa,
poliittisessa ja hallinnollisessa
mielessä. Siinä kehotettiin anta­maan
aineellista ja sotilaallista tu­kea
kansanliikkeellemme.: Afrikan
yhtenäisyysjärjestö hyväksyi tämän
asiakirjan, mikä merkitsi kansan­liikkeen
tunnustamista Afrikan yh­tenäisyysjärjestö
päätti ratifioida
"Kolmen komitean' esityksen ja
ratifioinnin suorittavat Nairobissa
Afrikan yhtcnäisyysjärjestön ulko­ministerit
helmikuussa 1965.
Rankaisuretkikunlien raakuudes­ta
ovat kertoneet portugalilaiset va­ruskunnistaan
karanneet sotilaat.
Heidän lausuntojensa mukaan van­giksi
saadut Joutuvat kuulusteluis­sa
julman kidutuksen uhreiksi. Van­kien
korviin kaadetaan kuumaa öl­jyä
ja sormet murskataan. -
Portugalin edistykselliset piirit
ovat kiinteässä yhteydessä Angolan
kansalliseen vapausliikkeeseen yh­teisen
rintaman luomiseksi Salaza­rin
valtaa vastaan. Kansanliike ei
taistele Portugalin kanssa, vaan Sa­la/
arin fasislijärjesteimää ja siirto-maakomentoa
vastaan.
Useat maailman demokraattiset
järjestöt tukevat aineellisesti ja mo-^
raalisesti .Angolan vapaustaistelua.
Helsingissä pidetty maailman
rauhankongressi mm. päätti rahoit­taa
konferenssin, jonka tehtäväksi
anneltiin kysymys Portugalin siir­tomaista.
Naisien kansainvälinen
demokraattinen liitto avusti aineel­lisesti
Angolan naisjärjestöä,: De­mokraattisen
nuorison maailmanliit
to pitää kiinteää yhteyttä Angolan
nuoriin ja auttavat heidän taistelu­aan
Angolan vapauden puolesta.
Kiinteä yhteys Angol::n kansan tais- :
leluun on myös Kansainvälisellä
ylioppilasliitolla.
Olemme varmoja siitä, että tais­telumme
menestystä tulee lisää­mään
kaikkien kansojen osoittama
solidaarisuus ja luja yhteistoiminta
ihmiskunnan onnen ja vapauden
puolesta. (APN)