Vapaus, November 29, 1928

              Torgtaina, marrask, 29 p;iia—Thmr^ Nov. 29
No. 264 - l92ft • jjo.
VAPAUS
JL VAAKA.
T O I M I T T A l A T t
B . A . TENHUNEN. H. SOTA- R. PEHKONEN
«t a * Po« <XBM Dttimtmmt. Ottsvm. w
* - -• '• - • " " » ' " .
•nUMJSHINNAT: ^. rMrJOik. •. kk. » M . » kk. « J » J. 1 kk. » ^ - 1 " ' - * ^ l e j n fi kk. ujso. s tt. t s j o j . i Ht- QJo-lUfarCSHINIUT
V A P A O T E S S A:
SiimdbaetakMt t l 40
~flnirt SOe. —
iSSSSaSTiSSo km.. I S Ä faM i»««t.-JS»'^!fS*^ '^St^SdoT iT^iSSSSÄi
lUfarCSHINNAT VAPAOTESSA:
" • U k t e « . t o « «to«Ufa«t'paU oE. konttori- krflo • «"-^^VtSST^ « « ^ « » S »"
fa»ttori. libert, l».ndU» 35 toru. St. PlJirii» 1«M. P.*10>K.. BO« » . JMb^T. <>»'•
• i S ^ Ä Ä f Ä . « i ^ tS- P l - . i A Peopfa I. C — f c . :
hi':-'-''-
h- \
III;:;
ftiil;:':.;
x- « f - I M . «utoui-»^ kirto«.k» -.adi«» tiikk«.a«i«j«
Marx työläisten ja maanvajelijäin liitosta
«Palstotusjärjestelmän taloudelli- miljoonaa maanviljelijää (vaimot
. ' j ia lapset siihen luettunar asuu
a kehitys on kääntänyt ylosalai- . . «„„rimmalta o-sin
maanviljelijäin suhteet yhteis­kunnan
toisiin luokkiin. Napoleo-hökkeleissä,
joissa suurimmalta
saha on ainoastaan yksi reikä ul«3s
joissakin kaksi ja kaikkein parhais-nin
aikana täydensi maiden jaka-igg i^pime. Huoneelle ovat ikkunat
minen pieniin tiluksiin maaseudulla
kaupunkien vapaata kilpailua ja
suurteollisuuden alkuvaiheita. Maan-viljelijäluokka
oli kaikkialla las-näpleva
protesti maaylimystöä vas­taan,
joka juuri oli kukistettu. Ne
juuret, mitkä maiden palsttotus työn
si Ranskan maaperään, veivät feo­dalismilta
sen . kaiken ravinnon.
Palstotusjärjestelmän rajapaalut
muodostivat porvariston luonnolli­sen
varustuksen vanhoj en maaher­rojen
jokaista toimenpidettä vas­taan.
-Mutta yhdeksännentoista vuo­sisadan
kuluessa astui kaupunkilai­nen
Icoronkislcuri feodaaliparopnin
saappaisiin jä niiden, feodaalival-tuulcsien
tilalle, joita maassa oli
ennen pitänyt suorittaa, tuli kiin-nitysvelka;
porvarillinen pääoma
otti inaataomigtavan ylimystön pai-kan/
Palstatilat ovat nykyisin ai­noastaan
verho, jonka sitojassa ka-pitalistiluokka
-voi riistää voittoa
ja korkoa viijelysnMiista ja jättää
maanviljielijan itse valvottavaksi
ära, että hM^ pitää palkkansa al­haisena.
Ranskan maaperää rasit-
• Iqini^tysvelat^ / pakottavat
Ranskan ma maksamaan
yhta {»Ijp kcarkö^ kilin koko Bri-ismaam
i^Itioy^lkojeh vuosikorot
.oyat.^ aiheutta-inas^^
johjMi Ben kehir
;tjj^ paikpttaa < sen vastustamattömal-
Ja iToimalla, pii palstptusjärjestel-liia
inuuttanu^^ suu-i%
n ^ j o t i k^ 'Kuusitpistä-samasta
merkityksesta kuin viisi
aistinta päälle. Pprv>arillinen yh
teiskuntajärjeslelmä, jpka vupsisa-den
alussa asetti valtion tämän juu
ri suoritetun maanjakpjärjestelmän
vartiaksi ja joka höysti sitä sep­peleillä,
on muuttunut verenimi­jäksi,
joka imee kuiviin sen ' s/
dänveren ja Sen aivoston sekä heit
tää sen pääoman alkemistipataan,
*Napoleonin laki' ei enää ole mi­tään
muuta kuin ulosmittaus-, pak-kphuutpkauppa-
ja lisääntyneiden
verotuksien määräys. Ranskan nel-jänmiljponan
(lapset jä niUUt/öii-hen
luettuna) varsinaisen köyhän,
kulkurin, rikoksellisen ja prosti
tueeratun lisäksi "oh vielä lasketta­va
viisimiljöpriaa pliptä, jptka ela,
yät alituisessa äärimäisessä puut­teessa
ja jotka joko kuljeksivat yk­sinomaan
maaseuduilla tai ajelehti­vat
rääsyineen ja lapsineen kaupun
keihin ja kaupungeista maaseuduil­le.
Maanviljelijän edut eivät enää
ole, kuten Napoleonin aikana, so-puspinnussa
vaan ristiriidassa por­variston,
8. ö. j)ääoman etujen
kknssa. Maanviljelijät • löytävät
nyt luonnolliset liittolaisenpa ja
johtajansa kaupunkilaispiroletariaa
tista, jonka tehtävänä" on p_orvariI-lisen
yhteiskuntajärjestelmän kukis­taminen."
r— (Marxin teoksesta
"Napolepn kolmannen vallankaap
kaus", mikä pn kirjo^ettu viime vuo­sisadan
toisen puoliskon alkupup-lella.)
m.
mm
i i
m
m.
W
m
,' Englantilais-ranskalainen sptaliit-ip;
niitä^^ n^ palstpilla aikaisem­min
pn käsitelty, tähtää ennen kaik­kea'
yhteisten siirlpmaaetujen tur-
V i vaamiseen. samalla se kär-
^jistyy Pohjois-Ainerikan Yhdysval-
> tbja jsi ennen kaikkea tietysti im-
: perialistien perrvihpUista IVeuvöstOr
liittoa vastaan. Elnglanti ja Ranska
ovatkin Neuvostoliittoa vastaan teli-
; tyjen sotavalmistelujen takana; en«
tistä aktiivisemmin;
y : Lehdessämme pn joku aika sittc
tehty selkpa niistä paljastuksista, mi­tä
saksalainen "Berliner Tageblatt"
'; julkaisi • ranskalaisrenglantilais-iru-nianilaisista
suunnitelmista ja toi­menpiteistä
hyökkäyksen valmistele­miseksi
Neuvostoliittoa vastaan. Nä­mä
Riimanianj Puolan y.m. sotaval<
raistelut: neuvostomaata vastaan ovat
käyneet etupäässä Ranskan johdolla,
joka on koettanut laajentaa yhteis­rintamaa
Neuvostoliittoa vastaan ja
vetää siihen yhä uusia maita, myös­kin
Saksan, jolle englantilais-rans­kalainen
liitto on alkanut osottaa
'•ystävällistä naamaa".
Nyt öh jälleen esillä tiedotuksia,
jotka psottavat Neuvostpliitpn vi­hollisen
toimintaa. limotetaan, että
ennen Pilsudskin äskeistä Ruma-nian-
matkaa oli Varsovassa konfe­renssi,
jpKpn ottivat osaa Ruma-nian
armeian pääinspehtori Mada-resku
ja Puplan pääesikunnan pääl­likkö
Pistpr. Konferenssissa läadit-maan
Neuvostoliittoa vastaan. Mut
t6 Tshekkoslpvakian lulkbraimsteri
Benesch ilmolti tällöin, ettei Tsek
kpsloyakia Voi jättää hubmiobnptte
matta Neuvostoliittoa kohtaaiv^jpyö-tatuntoisten
työläisten vaätarintaäv
Viimein on nyt kuitenkin saatu Tsheki
kc«iovakia sellaiseen myönnytykseeni
että Rumäniaä varten valmistetaan
sotarpeita tshekkoslovakialaisissa
Schkodan tehtaissa. Tilaukset ra­hastavat
ranskalaiset sotavaruste-liikkeet
(Schneider-Kreso).
Neuvostoliittpa vastaan käytyjä
sotavalmisteluja kuvaa myöskin se,
että Kreikka on tehnyt Ranskan
liittolaisen Jugoslavian kanssa so­pimuksen,
jpnka tarkotuksena on
sodan syttyessä helpottaa Puolan ja
Rujnanian sotatarpeitten saantia
kreikkalaisten merimiesten avulla
MunEim PUNA1SES1A i U ^ ^
"l^dämeninen tenrdidys koko
maailman tsreiälsme." TSHatnen ter*
vebdys hnjmosi tuulessa ^SrltanniaD
naisten so(!anvasteisen ' lähetystSn
saapuessa Punaisen a r ^ j a n Idrffie.
Jo ailmisemmiit he dUvat koettaneet
hankkia tietoonsa kylissä Ja kau­pungeissa
miten se Pii mahdollista et^
tä Venäjä, ainoa tySOisten valtio
maaiTmassa. kykeni erittftmftftn Kan­sainliitolle
ensimäisen täydellisen a-seistariisumissuunnltelman,
mikä on
ollut tuon nic rauhaa rakentevan
orgaanin käsitdtävänä:
Leningradissa ensi kerran saimme
vastauksemme kysymykseemme. Me>
nimmepä minne hyvänsä — tehtal
siin. klubeihin, lejMkotiin kaikki­alla
työläiset vastasivat, "Me haluam­me
rauhaa rakentaaksemme maatam­me."
Olimme Jättäneet imperialistisen
Britaimian Jälkeemme, mutta meillä
vieläkin oli elävästi muistissamme sen
Jättiläiskokoinen armeija, laivasto ja
ihnaUuvoimat — jolta kalkkia käytet­tiin
siirtomaiden sortamiseen, ja meil­lä
pilli ajatuksissamme kysymys:
"Mikä on armeljui merkitys tässä
maassa?"
8en jälkeen olemme vierailleet P u ­naisen
armeijan luona, olemme asu­neet
sotilaskasarmelssa ja suoritta­neet
sotilaiden Jokapäiväisiä tehtä­viä.
Näistä kokemuksistamme olem­me
tulleet txmtemaan tämän armei­jan
tarkotuksen.
Ensiksikin, ei ole olemassa mitään
Venäjän armeijaa./ On olemasää a i ­noastaan
Punainen armeija — koko
maailman työläisten armeija. Sen
tunnusmerkktoä ön vapauden tähti
el ainoastaan Venäjän työläisille, vaan
koko maailman proletaarlaatille. Sen
päämääränä el ole ainoastaan Venä­jän
työUUsten suojeleminen maaliman
kapitalisteilta, vaan koko mftftnfriftn
Ig^öläifsten turvaaminen.
Tämän Joukon olemassaolo on kas­vattanut
Neuvostoliitossa sellaisen
hengen. Jota el tunneta missään
muussa maassa.
Väsyttävän päivän jälkeen melUe
tarjottiin teetÄ, sekä pidettiin' tans­sit
— saimme samaa hjrvää ruokaa
kuin mitä sotilaillekin tarjbttllh. XTp-seerit
Ja miehet setirustelevat keske­nään,
keikarlmaisuutta el Ilmene, luok-kaerpavalsm&
sia ei ple, heidän al-npana
päämääränään oUen Neuvos-toUlton
tukeminen. Ja tämä suuri
p ä ä m ä ^ poistaa keikarlmalsuuden,
mikä vallitsee kapitalistisissa aiinei-teltoisaa
Ja samoissa dloeuhteissa — ei
kukaan maassa, vaan niin sotilaat
kuin upseeritkin nukkuivat maasta
ylhääUä (devissa vuoteissa.
Punaisessa armeijassa jokainen on
sotilas eOcä kukaan voi olla sen suu-
TCTnpi tai idenempL Täten kaikki
Sitte luettdi hän Komlntemln kong­ressin
Saksaa tommunistipuolueelle
Joissa. Vierailumme aikana he n&yt-^
tivät meille makuupalkkojaan. mies­ten
Ja upseerien nukkueissa samoissa
esteet soölasten ja upseerien välfl-m
on poistettu — toveruussiteet yn-dlst&
vät heidät, ja tämä henki Ih­meellisesti
JuMtuotaan. Mettä ihme'
tytti valkeus erottaa upseereja sota­miehistä.
Ja todella)^ sai omata tar­kan,
silmän Jos mieli erottaa divisio-n
^ komentajaa sotilaiden joukosta.
Tämä ei ollut ainoastaan heidän uni-vpnm,
ilhlnsa nähden vaan myös hei­dän
astdnpalkkojensa isuhteen.
SPtilaita koetetaan kaikhi keinoin
rohkaista harjottamaan itseMn vas­tuunalaisiin
tehtäviin, ei oman hyö­dyn
tähden, vaan voidakseen tehdä
parhaansa valtiolle.
Joka päivä armeijaan liittyvät nuo­ret
ialonpojät tuovat mukanaan
tsaarivaDan perintöä — l u k u - Ja kir-
Jotustaidottanuutta. ammattitaidotto­muutta'
Ja tietämättömyyttä. Näi­den,
enemrnän kuin minkään muim
suhteen tdtee Punainen armeija i h ­meitä.
Jpkalsessa dlvlsionassa on eri as­teilla
olevia kouluja. Ne kasvattavat
nuoria miehiä, jotka palatessaan ky-
<lllnsä kahden vuoden harjotuksen jäl­keen
ovat tietoisia Ja sivistyneitä.
Rakkautta taiteeseen, musiikkiin
ja idrjallisuuteen kasvatetaan huolel­lisesti.
Orkesterit, näytelmäseurat, lukuren-kaat,
taiteilijain nurkat — kaikki
toimivat ripeästi alallaan.
y?T>gi«^TiH]ntfffyn naisten lähetystö on
vakuutettu, että Puna-armeija ei ole
olemassa Imperialistisen sotien tähdeh.
Se laaja valistiistyö. jota harjotetatm
sohlalden keiskuudessa, osottaa että
Punaliien armeija on enimmän kiin­tynyt
saadakseen sotilaat kelvollisiksi
teollisuuden Ja maanviljelyksen pal­velukseen^
Mutta niin kauan kuin ka-pltalistni
ön hampaisiin asti aseis-
'tautunut. valmiina ryöväämään Venä­jän
työIälsUtä heidän työnsä hedel­män,
niin kauan seisoo Punainen ar­meija
ei ainoastaan Venäjän, vaan
koko maailman työläisten eturinta­massa.
Oltuaan kosketuksissa Punai­sen
armeijan kanssa Britannian nais­ten
sotavastalnen lähetystö tulee vie­läkin
päättä^^emmln tekemään kai­ken
voltay^a estääkseen hyökkäyk­sen
NeuVosto-Venäjää vastein. Ja
työskennelläkseen vallan ottatnlseksl
työläisten käislln kotlmaassammekln.
NAN LEWIS.
Vastaan
Kominternin kongressi asetti etu­alalle
kalkkien kommunististen puo­lueitten
keskuudessa taistelun ölkeis-tPlalsta
harhasuuntaia vastasm. I l m ^
tätä taistelija ei; vplda NeuyostoUl-t
o ^ voittaa sosialistisen rakennus­työn
eteen kohoaa vaikeuksia. Ja
ilman sitä ei nqrös ks^taUitlslssa
maissa vplda menestyksellä vapauttaa
joukkpja spsialidemokratian holhouk­sesta
Ja reformistisesta petturijoh-dos^.
;
Saksassa varsinkin, on kärJiBtjmsrt;
t^Unä taistelu oikeistplaisvaaraa vas­taan.
Siellä pvat alkaneet hillittömän
kämppaUim Kpmlnternia ja sitä ka^ji-nattavaa
K K :ta vastaan oikelstokom-mui^
lstlt Brandler ja Talheiiiier. jot­ka
pvat asuneet Moskovassa, mutta
siirtyneet r sitte Saksaan alkaakseen
hajoltustolmintansa avoimesti.
Mitenkä Saksan kommunistinen
puolue Ja vallankumouksellinen pro­letariaatti
suhtautuu näitten miesten
Jolitaman oikeistoryhmän voimaperäi­seen
Itejoltustyöhön, selviää Saksan
kommunistisen puolueen konferens­sista,
joka pidettiin Berlinlssä 2 ja 3
p :nä marraäk. Ja mihin pttlvat psaa
puolueen. KK., poliittinen sihteeristö,
toimittajat Ja lukuiset l^öläisedusta-jat
eri piireistä^ Päiväjärjestyksessä
oli vain yksi. kysymys, Komlntemln
vi kongressin päätösten toteuttami­sesta
Sakstm kommunistisessa puolu­eessa.
Tpv. Thälman selosti kysymyk­sen
Cmalnlten kongressin asettamista
taistelutehtävistä, - jotka edellyttävät
taktilUsta käännöstä vasemmaUe,
tehostettua taistelua refmrmlsmla ja
olkelstolalsvaaraa vastaan samstlla
kertaa lopulli^sti likvldolten trotski­laisuuden
kansainvälisessä miinassa.
Saksan vihamielisyydestä Neuvosto­liittoa
kohtaan puhuu Thälmanln
mielestä pöRssimlesten muodostama
"venäläisten asiain komitea" sekä
saksalaisten pankkien liittyminen lon­toolaiseen
tsaarinvelkojen omistajaln
komiteaan. "Jos ei olisi Neuvostoliit­toa
Ja Kominternia, lausui tpv. Thäl­man,
olisi Europa jp Uudelleen sota­tantereena.
Vallankumoustoiminta on
ainoa keino taistelussa sotaa vastaan".
sieltä edelleen :Rumaniaan ja Puo
l a a n . ' ' V-;-' ,
Viimein pn tätä samaa sarjaa i l -
motuksia se, että ranskalainen ken­raali
Le Rond aikoo lähitulevaisuu­dessa
käydä uudelleen Rumaniassa.
Tästä matkasta kerrptaan supraanj
että sen tarkotuksena pn Ranskan
pääesikunnan määräyksestä käydä
lopullisia neuvotteluita puolalais-rumanialaisen
sotasopimuksen sol-miamisesta.
Samalla alkaa kenraali
Le Rpnd. neuvottelut Puolan, Ru-manian
jä Ranskan armeiain aseis­tuksen
yhtäläistjttämisestä sekä sö-valmistusten
johtaja on Ranska.
Ranskan vanha unelma on päästä
koko Europan valtiaaksi. Englanti-lais-
ranskalaisen sopimuksen solmia-misen
jälkeen o'n Ranska saanut en­tistään
paij on laajemmat vapaudet
toimia Europassa. Englannin bn
Salonikin kautta Jugoslaviaan J a J täytynyt väliaikaisesti tehdä Rans-tiin
Ojperatii\-inen suunnitelma Puo-j tatarvetehtaän perustamisesta Semi-lan
ja Rumanian armeiain yhteis-lgradiin Rumaniassa. Le Rond mat-töimintaa
Varten sodan 'syttyessä |kustaa myös Puolaan, ja on hänen
'Neuvostoliittoa vastaan. Päästiin j^ialkansa tarkofiksena kiirehtiä nii-myöskin
sopimukseen yhteisestä l^ä sotavalmisteluja, joista hän kävi
päällikkyydestä kummankin arraeian | neuvottelemassa viime kesänä Puo-suhteen
sodan syttyessä; lassa, Rumaniassa, Tshekkosloväkias-
Ilmotukset vahvistavat myös: sen ^a, Jugoslaviassa ja Bulgariassa.
seikan, että Ranska koetti viime ke-1 Neuvostomaan viholliset varus-sMa
yetää Tshekkoslovakian^ a siis suunnitelmallisesti ja «iöe helppo ilman vaivaa panna
/viseksi DsanPttajaksi yhteisrinta-^avoimesti. ^ näitten sota- korkonsa alle Saksan, Italian y.m.
kalle myönnytyksiä sen kanssa kiis-telemäänsä
EuSropan / yliherruuteen
nähden, sillä Englanti tarvitsee
Ranskan tukea taistelussaan Amsri-kaa-
vastaan. Käyttäen tätä Jiyväk-seen
kehittää Ranska nyt uudella
tarmolla sotavoimiaan ja laajentaa
tukikohtiaan EurPpassa.
Neuvostoliitto^ vastaan suuntaa
Ranska suunnitplmiensa kärjen ei
ainPastaan siitä syystä, että. saisi
täältä kukistettua työläisten ja ta
lonpoikain vallan» mutta sodan
kautta aikpp Ranska saada haltuun­sa
Neuvpstoliiton valtavat taloudet-
1 iset rikkaudet sekä markkinat tava­roittensa
myyntiä varten. Tämän sp-dan^
itäisi myös Ranskan • arvelujen
mukaan vahvistaa suuressa määrin
sen liittolaisia, ennen kaikkea Puo­laa
sekä luoda aivan uuden aseman
Europassa. Sellaisen aseman, että
Ranskan ja sen liittolaisten olisi
sekä päästä täysvaltaiseksi isännäksi
Europassa.
Mitä Englantiin tulee, ei se tie­tenkään
mitenkään hyväksy näitä
Ranskan lopullisia päämääriä. Sen
tulevaisuuslaskelniät pvat tykkänään
toiset ja päinvastaiset kuin Ranskan
laskelmat. Mutta mitä Neuvostoliit­toon
tulee, on Englanti tykkänään
Ranskan ' kannalla ja • tiikee sitä
hyökkäyksen valmistamisessa Neu­vostoliittoa
vastaan. Vieläpä se
omasta alotteestaankin heikentymät-tömällä
tarmolla jatkaa neuvosto­vastaista
toimintaansa kaikkialla,
missä Se suinkin on mahdollista.
Mutta samalla pitää Englanti varal­ta,
että jos jotain saalista tulisi
jaettavaksi, niin siitä leijpnaosa me­nisi
sen omaan kitaan.
Sellaiset ovat neuvostomaan vi­hollisten"
suunnitelmat ja haaveet'.
Ne yhtyvät kapitalistimaitten omien
keskinäisten valtavien ja - yhä kas­vavien
ristiriitojen kanssa, jotka zni-
-kä hetki tahansa vpivat aiheuttaa
spdan itsensä imperialistivaltain kes­kuudessa.
Imperialistien veristen
suunnitelmien tiellä I ovat niiden
omat sisäiset ristiriidat ja ennen
kaikkea kasvava luokkataistelu, työ-asettamat
tärkeimmät tehtä^: te­hostettu
taistelu sotavarustelua Ja
sodanvaaraa vastaan. Neuvostoliiton
puolustaminen. _ljöpudemsten taiste­lujen
johto, tehostettu taistelu sosia­lidemokraatteja
vastaan ja varsinkin
sodaHdemt&ratian vasemman sivus­tan
(demuksen paljastamlstolminta.
Pidettiin myös Saksan kommunistisen
nuOTisoliiton K K : n istunto, joka yk­simielisesti
yhtyi kommunistipuolu­een
K K : n ]»ätökslln lokak. 19 päiväl­tä,
päättävästi tuomiten olkeistrfal-set
sekä sovittelijat, sekä vakuuttaen,
että valtava oiemmistö Saksan nuori
sojärjestöstä kannattaa Kominternin
y i kongressin päätöksiä.
Komqjunlstisen puolueen konferens­sissa
tov. Thälmanln selostuksen jäl­keen
seurannut keskustelu osoitti, että
sekä oikeistolaiset että n.s. sovitteli­jat
ovat täydellisesti eristetyt, Ja että
valtava enemmistö konferenssin osan­ottajista
hyväksyy K K : n poliittisen
linjan, puolueen sisäisen kurssin Ja
Kominternin* Vt kongressin päätökset.
244 äänellä 4 vastaan hyväksyttiin
K K : n esittämä päätöslauselmaehdotus
VI kongressin päätöksistä. Päätöslau­selmassa
osoitetaan, että Brandlerln
Ja Talheimerin olkeist^laisryhmä käy
taistelua Kominternin ja profintemln
poliittista peruslinjaa vastaan ja koet­taa
työntää puoluetta proletaarisen
vallankumouksen linjalta demokrati-sen
reformismin linjalle. Tämä ryh-
TYÖVXEN URHEILU
Toronton Yrityksen
painikflpaUnt
mään kokpnaan tasamaalle eli sitten
aivan murtomaalle, eika kutea l i .
hän asti —- pnplekn murtomaane
j a puoleksi tasamaalle. T ä ^ ^
järjestely saattaa alkavan ja vähenu.
män hiihtoon pa^ehtyneen imhdou
harrastajan mita tukalampaan ase>
maan. Sukset tällaisella maastolla
pitäisi luistaa eikä saisi luistaa. Ja
mikä ne alottelevan edestä (joQua
meidän pitäisi juuri työskentelyin,
me hiihdon tunnetuksi tekemiseksi
kohdistaa) kaikki temput tietää.
Kilpailut "Vesan maljasta" järjesti
Toronton Yritys lauantaina Ja s ^ -
nuntaina tJc 24-25 P-?ä J>on-haa-lllla.
KUpanut sujuivat kalkin puoUn _
hyvin -msökannatus kumpanakin Vaan kun hiihdot järjestetään esim.
päivänä tyydyttävä. KilpaUuUiin o-'
sallistui kaikkiaan 18 osanottajaa. Ja­kautuen
eri sarjoihin punnituks^^
perustella seuraavasti: Sarja alle 130 neet . . _
Ite kolme- sarja alle 140 Ib. kaksi; suksptfc rohkenenupe toivoa, «tta
sarja aUe 155 Ibs. viisi; sarja alle ITOjmeiUä on sankka hiihtajäjoukko, jo.
Ibs kuusi ja sarjayli 170 Ibs. kaksi ka takaa sen, että murtomaahiihto
- — . — » %,auii^
murtomaalle, on se alottelevallekiQ
helpompaa valmistella kilpailaunkin.
Ja kxm saadaan kunnolliset väli-murtomaahiihtoon,
etenkiQ
osanottajaa. Ainoastaan kolme seuraa
oU edustettuna, nimittäin Sudburyn
kisa 4:llä Soon Vesa ia Toron-liitossamme
pääsee tunnetuksi ja
kunniaansa. Tuleva talvi tulee tie­tysti
näyttämään miten tämä mua-ton
Yritys 13:sta kilpailijalla. Mielen- ten kiinnostava alote menee eteen
kiintolsemmat ottelut suoritettiin sar- päin, miten joukot siihen suhtaän-joissa
alle 155 Ibs ja 170 Ibs. joissa tuu. Toivomme muuten menestystä
samalla kilpailtiin myös "Vesan'mal- ja että tässäkin asiassa kuten muis-jasta."
sakin lurhefluriennoissa, pitäisimme
mä on opportunismista siirtynyt llk-vidaattoriuteen,
petturuuteen Ja puo­lueen
pettämiseen sekä on jo nyt pro­letaarisen
vallankumouksen vihollisten
leirissä. Everetln ja Herardin sovitte-lljaryhmä
tekee sanoissa eron likvl-daattorelsta.
mutta osallistuu n i i d en
toimintaan Ja kannattaa oikeistolais­ten
herkeämättömiä hajoltusyritykslä
puoluetta vastaan.
Kaikilla äänillä 18 vastaan päätet­tiin
kääntyä Neuvostoliiton KP:n
K K : n puoleen pyynnöllä, että tämä
ryhytisi Brandleria vastaan toimenpi­teisiin,
mitä säännöt edellyttävät puo­luekurin
rikkomuksesta.
Puoluekonferenssi päättyi Neuma--
nin selostuksella asemasta Neuvosto­liitossa,
missä selostaja mainitsi sosi­alistisen
rakennustyön kiistämättö­mistä
saavutuksista, alleviivasi Neu-vostpUltpn
teolllstuttamlsen kahsaln-yällstä
merkitystä, ja osoitti ne po­liittiset
yhteydet, mitkä on olemassa
olkelstolalsvaaran välillä Neuvostolii­ton
KP:ssa ja muissa Kominternin
puolueissa. "Ne mielialat, jotka Neu­vostoliitossa
saavat kulakklpelon muo­don,
lausui selostaja, muuttuvat Sak­sassa
soslalidemokraattlpeloksi". Kal­killa
äänillä yhtä vastaan hyväksyi
konferenssi päätöslausehnan, jossa se
selittää kannattavansa NKP(b) K K :n
oikeita vallankumouksellisia päätök­siä
Ja ,tervehtU NKP(b) K K : n päättä­vää
bolshevistista taistelua olkelsto-lalsvaaraa
ja sovltteUjoita vastaan.
Viidennen piirin
jäsenille
. TOVERI JOHN VmTA ON
' SAiBAALASSA
väenliiokan yhä koh^öaya vastarinta
ja viimein myös Neuvostoliiton voi­makkaasti
^ lujittunut sotilaallinen
mahti — Punainen Ärmeia.
Toverit:
Kommunistiseen puolueeseen järjes-täjmaisemme
yhtenä perusvelvollisuu­tena
on puolue-jäsentemme tukemi­nen
ja turvaaminen niinä hetkinä,
kun toverimme ovat sen tarpeessa jo­ko
Joukkoina tai yksilöinä. Lakko­ja
muissa työtaisteluissa puolueemme
jäsenet ovatkin jo oivaltaneet tä-xa&
n tärkeän tehtävän. Yksilöllisiä
avustustPimiimolta on yleistettynä
puolueellamme tähän aisti ollut har­voin.
Mutta puolueenune saadessa
enämmän ikään tulee yksilöllinenkin
avustus useammin kysymykseen siksi,
että puoluetoiinltsljoistamme yksi ja
toinen sattuu tilanteisiin. Joissa hä­nen
on yksin mahdoton selviytyä,
koska meidän puoluetoimitsijamme ei­vät
voi olla niin hyvin palkattuja, et­tä
heille jäisi mitään taloudellista
turvaa, sairautensa tai muiden ta­loudellisten
ahdlnkojensa aikoina
säästöistänsä. Toimitsijanmile tUle-yat
useassa tapauksessa; uhraamaan
aikansa ja-voimansa, sitä työn pal­joutta
mitä he joutuvat tekemään,
vastaamattomilla korvauksilla tehdys­tä
työstään. Siksi he ovatkin, heti
ensimäisen vastoinkäymisen sattuessa,
taloudellisessa ahdingossa.
Toverit! Tämmöisessä taloudellises­sa
pulassa on nyt vanha puolueem­me
tannPkkaimpla ^öskentelljöitä
toveri John Virta, joka sairastui 8
p:nä tJc. Nyt hän on jo kolmisen
viikkoa maannut St. Josephin sai­raalassa
Sudburyssä, tuon köyhälistöl­le
ominaisen taudin reumatismin pii­naamana
ja toistaiseksi on epä--
varmassa tulevaisuudessa hänen pa­ranemisensa:;
Pilrlmme kaikki puo­luejäsenet
tuntevat toveri WhTan an­siot
siksi, hyvin työväenliikkeessä, et­temme
siitä puolesta tarvitse pltem-mältl
puhua. Uskomme kaikkien to^
vereiden antavan tunnustuksensa sille
työlle, mitä tov. Wirta on ehtinyt te­kemään.
Puoluetovereiden piirissäm­me^
on tinkimätön velvollisuus ryh­tyä
häntä avustamaan ja siihen on
iThdyttävä hetL Piiritoimikunnan
puolesta lähetetään keräyslistat kaup.
ja kyläkomiteain sihteereille, joiden
on heti jaettava listat hiotetuiUe
puoluetovereille keräyfeein alkamisek­si
^histL Näin kertyneet varat on
tiUtettävä osoit: E . Jääskeläinen, Box
754, Sudbury, Ont.
Toverit! Pikainen ja tarmokas työ
Emme katso olevan tarpeellista
lähteä selostamaan eri otteluja yk­sityiskohtaisemmin,
mainitsemme vain
että kilpailujen. parhaat painajat oli­vat
B. Kanerva Kisasta ja V. Penttilä
Yrityksestä. Erikoismaininnan an­saitsee
myös V. Ruptsalahien Yrityk­sestä,
joka PU vähältä seljättää K a ­nervan
heti ensiminuutilla yhteen
käydessä. Hyvän ja vankan siltansa
avulla K. kuitenkin pelastui ja 4 min
kuluttua saattoi R : n samallalseen a-semaan,
johon R. sitten sortulkln.
PalUnnot kilpailuista jakaantui
seuraavasti;
Sarja alle 13Ö Ibs. 1) Lievonen Yri­tys
2 V. 2) Sundström Yritys 1 v. 1 h.
3) Suhonen Yritys 2 h.
Sarja alle 140 Ibs: 1) Erhlund"Y-ritys
1 V. 2) Dahl Yritys 1 h.
Sarja alle 155 Ibs. 1) Pentllä Yri­tys
4 V. 2) Ohaonen Yritys 2 v. 1 h.
3) Sankala Kisa 1 v. 1% h. 1 r.
Sarja alle 170 Ibs: 1) Kanerva
Kisa 5 V. 2) Ruotsalainen Yritys 4 v.
1 h. 3) Karhunen Kisa 3 y. 2 h. 4)
Stolt Yritys 2 V, 3 h.
Sarja yU 170 Ibs. 1) Kataja V^sa 1
V. 2) Niemi Yritys 1 h.
"Vesan maljan" voltti Yritys 7
plst. saaden sen vuodeksi haltuimsa.
Lähin Kisa 5 plst.
Kunnlapalklhtoja jaettiin kolme ja
saivat niitä: Toronton Steam Bath
Co:h lahjoittaman kellon B. Kanerva.
Kelloseppä Carl Sundholmin lahjoit­taman
kellon sai V. Penttilä. Mr J.
Saphlron lahjoittaman sormuksen sai
V. Ruotsalainen.
Yrityksen; puolesta .lauisuinme kii­tokset
osaston orkesterille sunnuntai­päivän
ansiokkaasta soitosta. —
L. N - o.
Hiihto murtomaara-ddille
Talvi tekee ripeätä tuloaan. Pian
saamme^,, riittämiin asti pyryä ja
pakkasta. Hiihtopiireissä tämä tieto
otetaan ilolla vastaan, sillä pääsee
hän hiihtäjät harfoittamaan mieli-urheiluaan.
Viimekeväinen liittokokous teki
monien muiden tärkeiden asiain
ohella erään merkittävän päätöksen.
Silloin näet päätettiin, että meillä­kin
ruvetaan niin paljon kuin mah­dollista
pyrkimään tasamaahiihdosta
murtomaahiihtoon. Epäilemättä tä­mä
päätös on tullut meille oikeaan
aikaan j a on srtä ilolla tervehdittä­vä.
Se vaan toteaa, että meilläkin
pyritään seuraamaan kehityksen kul­kua,
eikä jäädä jarruksi. Toivotta­vaa
on ettei tämä päätös jäisi vaan
kauniiksi päätökseksi paperille, vaan
että liittomme alaiset seurat panisi­vat
asian kehittämiselöi käsrtännöi-lisesti
töpinäksi. Kaikilla asioilla Pn
tietenkin vastustajansakin, miksei
siis tälläkin. Onhan hiihtomme nyt
lähdössä tavallaan kun uusille uril­le.
Sanottanee ehkä, että mikä ete-vämmyys
sitten pn murtomaahiih­dolla
tasamaahiihtöpn verraten? Sii­hen
njrt noin vaan suoralta kädeltä
voisi vastata, että vaihtelevaisuu­dessa
ja hauskuudessakin on murto­maahiihto
-edellä tasamaahiihtoa.
Kaikki jotka ovat. hiihtäneet ja tun­tevat
lähemmin hiihtoa, tietävät
myöskin että tasamaahiihtö perus­tuu
pääasiallisesti kovalle hartia- ja
käsivoimatyöUej jossa hiihtäjä käy
kuin kone, toistaen melkeinpä sa­manlaisia
liikkeitä, joskin tietysti
suhteellisesti muutkin ruumiinosat
suorittavat työnsä. Kuinkas on mur-tpmaahiihdossa?
Murtomaahiihdos-sa
joutuu hiihtäjän ruumis mitä
monipuolisemman ja vaihtelevam­man
työskentelyn alaiseksi. Sitä
edellyttää jo maastokin. Laskea puh­taasti
kaatuilematta vinhat mäet
vaatii hiihtäjältä taitoa ja rohkeut­takin.
Nousta jyrkkiä mäkiä, kovas­sa
vauhdissa huomata mahdolliset
mutkat ja esteet radassa, vaatii
hiihtäjältä varmuutta ja herld£ä4
Suomen ja muidenkin maiden esi­merkkiä
silmällä ja oppsianamme
eteenpäin menossa. Toivottavaa oli-sj,
että paremmat asiantuntijat tällä*
alalla (joita liitossammekin tällä
hetkellä oh)' panisivat mustaa vai-koiselle
ja kertoisivat kokemuksi­aan
opiksi, ja neuvoksi meille aika-ville.
— Kiveliö.
AUTOTTOLAISTEN
MENEN
Mtisia
JÄRJESTÄ-
Sentähden kun kaikkien Canadan
autotehtaiden työläisten yhteisessä
neuvottdlukokouksessa Tprontossa 3 p.
niarrask. oli perustettu koko Canadaa
käsittävä AutdteoUisuustyöläisten u-nlo,
päätti Rajakaupunkien Autotyö-
Iäisten teolllsuusunlo /•23 p. marras­kuuta
pitämässään kokoiiksessa yksi­mielisesti
lopettaa toimintansa ja va­pauttaa
kalkki virkailijat tehtävis­tään.
Samalla kertaa päätettUn, että
kaikki jäsenet Jä varat slhretään Ca­nadan
autoteollisuustyölälsten unien
osastolle n^.o 1 jonka toiminta-alue
käsittää Rajakaupiuigit. Valittiin
kalkki tarpeelliset virkailijat uudelle
osastolle ja liyväks3rttlln Jäsenmaksuk­si
marraskuusta alkaen 1 dollari kuu­kaudessa.
Päätettiin että kokoukset
pidetään 200 Perent ave. joka kuu­kauden
ensimälnen ja kolmas tors­tai
klo 8 Illalla.
Kun nsrt on' valittu unlolle uudet
virkailijat.. Johtokunnassa esim ei ole
yhtään ulkomaalaista. Joita tähän
saakka on siellä pelätty, ei kellään
huomaavaisuutta ja ennen kaik­kea
taitoa. Tämän vaihtelevaisuu­den
takia eroaaidu murtomaahiihto
edukseen tasamaahiihdosta. Jokai­nen
hiihtäjä joka rajumyrskyn ja
tuulen soidessa on joutunut hiihtä­mään
aukeita järven seUdä; tietää
mitä se merkitsee. (Viime talvi oli
siitä oiva esimerkki) Murtomaalla
sunäkin suhteessa paremmin on kun
turvassa. >:Eihän sinne aivan yhtä
raivokkaasti pääse iskemään myrs­kykään
ja pysyyhäu latukin parem­min
auki. Parempi kertakaikkiaan/
että hiihtomme pyritään järjesfö-käyntiin
tov. Wirran avustuksen ke-räämiseksi.
C. kp. viidennen piirin tp. komitea.
Nestor Luoto, E. Jääskeläinen
puheenj. '
pitäisi enään olla mitään pätevää es­tettä
unioon liittymiselle.
RYNTÄYS WORkERIN HYVÄKSI
Suomalaisen seuran johtokunta ja
agit.-prop.-komltea ovat idättäneet
yhdessä järjestää oikein suur-ryntä­yksen
puolueen pää-äänenkannatta-jan
Workerin hyväksi sunnuntaina
9 p; Jouluk. Silloin on suomalaisella
haalllla suurlltama. Jossa muun ohjel­man
lisäksi on myöskin näytelmä-kappale
y.in. Täytetään silloin taas
suomalainen haali ääriään myöten.
— Joku.
Ladysmith, B. C. .
Ihnat ön oUeet nälMn asti hyvin
kauniit. Satanut on puuri senverran,,
ettei aivan veden puutetta suurem-masti
ole tarvinnut kärsiä. Työmaat
on käyneet hlljoilleen, joskin on usein
annettu päivä lepoa raatajalle komp­panian
puolesta. Sen kyllä on komp­pania
muistanut lyhentää myöskin
maksuosoituksesta< Raataja saa aina
vain kuristaa nälkävyötään, kun sen
pienestä tulosta aina joskus otetaan
päivän tulo pois.
Vancouverin tpverit kävivät vie­railulla.
Esittivät kappaleen nimeltä
"Kultaristi". Esitys onnistui hyvin,
yleisöä oli runsaasti, näihin oloihin
verrattuna. Vastaisuudessa jos sattuu
tämänlaisia illatsujä, niin olisi
hyvä, että paikkakuntalaiset muis­taisivat
sen etteivät nauttisi sil­loin
sitä nestettä, joka kiihottaa
siinä määrin nauttijansa, ettei se voi
seurata kappaletta ilman ettei itse
sekaannu puhumaan esittäjien, kans­sa
kilpaa. Se on rumaa ja alentavaa
käikUle.
Solujen yhteisillä vehnillä valmis-tettUn
^ illanvietto Venäjän vaUanku-mouksen
11-vuotispälvänä. Siinä on-nistulmme
hjrvin. Toveri Kotila se­losti
puheessaan sitä miten Venäjän
työläiset > Leninin johdolla \11 vuotta
takaperin kykehivät ; kukistamaan
vanhan tisaarlhallltuksen j a tilalle ra­kentamaan
iyöS" tasavallan. Jonka o-vat
inyös kyenneet säilyttämään. Sa­moin,
kehotti, että meidän työläisten
on rakennettava 'yhtelo^amaa sik­si,
kun on kaikissa maissa työläisten
tasavalta. MUu ohjelma pii kaikki
päivän merkitystä" kuvaavaa. Chase
Riverin toverit esittivät samassa ti­laisuudessa
kappaleen nimeltä "Oike­aan
rintamaan". Kappale on hjrvä si-sältötoen.
vaikka muuten, lyhyt. Se
kuvaa ^Suomen luokkasdton aikoja.
OBsl suotava, että sellaisia kappaleita
esitettäisiin usein, silniä selvästi ku­vataan
vallassaplevan luokan raakuus.
Suomalaisen järjestön osaston hu-vitoimikunta
harjoittelee kappaletta
"Kesäleskiä". Kuulojeni mukaan pi­täisi
esitettämän 1 päivä Joulukuuta.
Seuratkaa paikallisia ihnotuksia. SU-
1 Join on iloa haaUUa. — L. E.