Vapaus, November 4, 1924

              2 TMahiB, marraelL 4 p. — TUCT^ Nov, 4tli 1921
V A P A U S
i b o a ^ MMoalaSiCB tySvSestSn Slsenlcuaattaia, Gmtt-tgj
SBd]»nTM.'ODt, jok» til«tai, torrtai j« J««»»t«i.
ONNI SAABI. ARVO VAABA,
tastaam toUmtngapoIaineiL
VAPAUS <Liberty)
Tbe only organ of Fumish Worken in Canada. Pnb-
Mthed in Snihazy, Ont, every Taesday, Tbtmday and
' Advertisins rates 40e per coL inch. Mininram charge
f or dngie i n s ^ o n 76e. Diseount on atanding advertise-
»ent. The Vapavs is the best advertising mediom
«aiong the'Ffanjyh People in Canada^
TILAUSHINNAT:
; yksi vk. $4.00/puoli ^ $2.25, kolme kk.
f 1.60 i a yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |5.B0, puoli vk.
'-|;8.00 j a kolme kk. $1.75.
TOauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla IShettämaän,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
^: :; kerran julalstuista ilmoituksista 46e
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoitnk»
«ista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Knolonilmoitukset $2.00 kerta j a 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmunttoilmoituk-set
60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
12.00 kertft, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
t l . 0 0 kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50e
Jcerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha setnrata mukana. .: .
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina* torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
: Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter.
; -Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
fit Puhelin 1038. Postiosote; Box 69/ Sudbury, Ont.
V Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitaja.1
persooniillisella nimellä.
J . V. KÄNNASTO, Liikkeenhoitaja.
m
m
Mä
ifenäjän ja Banskap välit
-M^ sitten: näytti mahdottomalta, on
nyt. toteutunut. Ranska on antanut tunnustuksensa
neuvostohallitukselle. Pääministeri Herriotin pölitiik*
i ka on osottautunut hedelmöittavänunaksi kuin hänen
edeltajäittsa. M neuvostovallan tunnustaminen ei
kuitenkaan^ merkitse < niidenV ristiriitain ratkaisemista,
jotka näid^ maiden välejä'ov^t vuodesta yuote^ pitä­neet
ärtyisenä. Ranskan^ 'ant^a tunnustus on vain
asian kuori, eikä sen ydin. Se on vain lupaus alistua
: neuvottelemaan Venäjän' kanssa näiden maiden y^^^
liitakyaymylcsistä mahdollisen ratkaisun toivossa.
^ Neuvostohallituksen ja Ranskan välit eivät ole ol-
Feet sekavat jonkun kansallisvihan tai muun seliiaiMln
'tekijän Wtta, vaan vuoksi.
Ranskan kapitalistien imutorvet ovat olleet isketyt:
näjän talouteen sijotusten muodossa: jo vuosikynune-
')'tm ja 9pdm aikana sijottiVat yksityiset rdiamidiet ja
faallitus suuria sumihia venäläisiin bondeifain. Nämä
' iaiteet pyyhkäsi' vallankumous tsaarihallituksen kukis-
; tamjisen -kautta ,.oleinatt^iitr.< Vuodesta vuoteen on
Ran«3ca' kapitalistiensa painostuloesta järjestellyt ia
,«mtellitt Jiyokkäyksiä neuvostovaltaa vastaan, taKtoen
: täten ^puolestaan taas yhdellä vastavallankumouksen ot­teella
.hanldcia tdtaisin entiset suhteensa Venäjällä.
sJbfuttattyoläislen ja talonpoikain: urheata rintama vos»
taair 'Ovat kavalimmatkin sotajuoneet murtuneet. Täy­tyi
vähitellen tottua ajattelemaan yenä|än kysymystä
' toiäelta' kannalta. Uusi suunta pukeutui vapaamieli-
«empaän< (mlitiikkaan neuvostovaltaa kohtaan, jonka
?<vtulokBwa:oU lopulta tunnustt^^
ItallitakBelle.
.' Tunnustidesettsa yhteydessä Ranskan hallitus nimen­omaan
«huomauttaa Ranslcan' kansalaisten ja hallituk-
. «en~ saatavitsQ paäckansapitaväisyydestäMVenäjällä. Vain
näiden vanhojen, yaatunusten pohjalla ilmottaa R^
ika^Iäho vai-jnis-
ykflityisdcohtaisem^ neuvotteluihin. WW;-^-
V Samoissa puitteissa tapahtui Englannin ja Venäjän
:< 'j^^^ onnistui jo
«aada aikaan taloudellinen sopijnus neuvostohallituk-
' sen'kanssa, kunnes taantumusporvaristo viimeisellä het-j,
l«lla^aiheutti työväenhallituksen kukistumisen, saattaen
K - i i t e i f i : ^ w^ sopimuk-aen'
tuuliajolle.'-^^Sen^ koirtaliö «n knynyt juuri tpiimtel^
tujenväalien'johdosta sangen kyseehalaiseksi. Mutta
jos IQaglalmussa^ näiden asiain järjestely, on kohdannut
ja kohtaa vatkeuksiai niin vielä yaScempia esteitä,on
odotettavissa Rmiskan taholta. Imperialismin juuret
ovat vidä sjrväUä Ranskan maaperällä, eikä Ranskan
; työväestökään ole vielä voimakas, etta se voisi mää
:;;;Tääv&tiy painostaa maansa j a Venäjän suhteiden jär
JostelyS terreemmälle,pohjalle.
Toimitinan tiellä
Kölnin kansainvälisessä tyoväenparlamentaarikko-
' ,jen kokouksessa painostettiin erityisesti Saksan tyo«
;''Ya«isnojelusta Baves-suunnitelmaa vastaan, työväen
vti iminatilltsm liik^ yhdbtämistä ja ;poliittisten van
.',-r^.V^lden. vapauttamista.^ Ranskalainen Cachin selitti, että
Ämerikalaiset kapitalistit suunnittelevat ;l)avres-ohjelmaa
'JRanidlUihkin»varalta, mu^ on
^ranäbdaisen -kilpailun poistaniinenameri)^
täL' l Hän huomautti myös, etta Ranskan kommunisti-puolue
^ oli kansa^ pitänyt
$atoja kokouksia, joissa öli esiintynyt 200 saksalaista
puhujaa.. Englantilainen 'Bell puhui suotuisaa;;sise-ina^
Aa^ :minka> MacE^naldin^ oli aiheutta-
Avt, maan luokkataiisteluliikkeelI& Päätös kommunis-
"-f?v/r ,;-tiö»'',«oitiä»nJ8« Labor Partystä tulee synnyttämään
vakavan'., tdstelun ammattiyhdistysliikkeessä.' Italialai-
C-/^. -nen^ Rossi ihnoitti^ «tta aikalaisessa kommuntstipuolu
jo 25,000 taysinmaksa-
%lr'y. Tak'jäsentä > puoloeen äänenkannattajaa, Unitaa, le-
S l ^ ' ¥ - : > ^ ^ ^ 4 < i ^ tervehti konferens-
{^<yki-lga^ leimasi apealla porvarillisen
7,000 työlaista; nami on rapautettava, ci korulauseil­la
vaan proletaarisella taistelulla.
lamaa jatiisea hyväksyttiin päätöslauselma taiste­lun
suuntaviivoista, julistus maailman työläisille kan
sainvälisesta tilanteesta, julistaa vallattujen alueiden
työläisille sekä protesUjuIistus porvarillista hirmuval
taa vastaan.
mi
m
BrittUäinen Oikeus
Eräs kansanihminen on saanut aihetta kirjottaa
muutamassa porvarilchdessä Canadassa vallitsevasta
briUiläisestä oikeudesta seuraavia sanoja:
Mita brittiläisessä oikeudessa on erikoisemmin yl-peiltävää?
Minun suutani vetää fajTnyyn lukiessani
tästä erikoisesta oikeudesta, sikäli kun se ilmenee eri­näisissä
oikeuslaitoksissa. Eräänä päivänä sakotetaan
muuatta kirjanpitäjää, joka on jo toisen kerran oikeu­dessa,
viisikymmentä dollaria ja seuraavana päivänä
samassa oikeudessa mätkäistään sakkoa toiselle kir­janpitäjälle,
joka on ensimaisen kerran oikeudessa, sa­manlaatuisesta
rikoksesta kaksisataa dollaria ja kaksi
kuukautta vankeutta.
Kun tässä maassa joku sattuu viskaamaan kivellä
ikkunan rflcki tai kun löydetään pelastusarmeijan len­tolehtinen
miehen taskusta, kuten tapahtui äsken esillä
olleessa jutussa, hänen mielentilansa asetetaan lääkärin
tutkimuksen alaiseksi ja hänestä yritetään tehdä kaikin
keinoin mielenvikainen, mutta annas että joku tekee
murhan, niin pannaan liikkeelle taivaan ja maan voi­mat
tarkotuksella julistaa hänet täysijärkiseesi ja hirt­tonuoraan
sopivaksi. Tämä on perin omituista. Mik­sikä
suurissa rikoksissa haetaan täysijäikisyyttä ja pie­nissä
mielipuolisuutta?
Ainoa erotus brittiläisen ja tavallisen oikeuden vä­lillä:
on siinä, että kun- köyhää katsellaan tavallisella
oikeuskäsitteellä, .-niin hänelle katsotaan oikeutetuksi
ievempi rangaistus kuin mitä hän saa tavallisessa ca-nadalaisessa
"oikeudessa. Kuka on koskaan kuullut
rikkaan tulleen hirtetyksi? Ainoastaan köyhät raukat
joutuvat nuoran päähän Canadassa ja Amerikassa ja
kaikissa maissa. Montrealissa joutui vastikään Wljä
köyhää miespoloista virallisen teurastuksen uhriksi,
samalla kun kaupungissa on eräs rikas mies, joka niin­ikään
on tehnyt murhan, mutta jonka vapaaksi pääsy
on nyt jo varma asia sen vuoksi, koska hänellä on va­roja.
Ne henkilöt, jotka ovat olleet tutkintovankeina
Ontarion vankiloissa, jonkalaisessa asemassa ollen lain
malkaan heitä olisi pidätettävä syyttöminä siksi kunnes
heidän rikollisuutensa on todistettu, heille ei ole an­nettu
tilaisuutta tupakoida tai kirjottaa taikka ajaa par­taansa,
vaikkakin he ovat pakotetut vesikopin uhalla
pesemään lattioita. Jos tämä ja edellakertotunläiset
tapaukset ovat brittiläistä oikeutu, niin minä olen val­mis
alistumaan minkälaiseen muuhun oikeuteen tahan­sa.
' .
Ib>tt(j^ hfttataistekta
Ts^läisten itsetietoisuus
Ei ole helppoa niiden elämä, yjotka syntyvät ai­kaansa
edellä;: Heidän elontiensä on taistelua kahdella
tavalla: uuden totuuden löytämiseksi ja sen julistami­seksi.
' Etsiessään tätä ti^ä he saavat murtaa oman
uran. , Muistelkaammepa vain Marxia, kuinka tämän
oli perusteellisesti;^ päästävä eroon porvarillisen filoso­fian
johtopäätelmistä ja katsomuksista' voidakseen en­siksikin
ennakkoluulottomasti tutkia yhteiskunnallista
kysymystä.
Hänen laillaan kaikki toiset sosialismin profeetat
olivat joutuneet ristiriitaan yhteiskunnassa vallitsevain
käsitteiden kanssa. Joskin heidän työnsä sosialismin
selvittämiseksi ei ole. yhtä kirkasnäköinen ja kestävä
kuin Marxin^/ niin ;heidän kärsimyksensä aatteen puo­lesta
ja palava harrastuksensa sen hyvSksi on ihailta­va.
' . • . . '
Ne fcenget, jotka .viime vuosisadan : alkupuoliskolla
ja keskivaiheilla korottivat äänensä sorrettujen puoles­ta,
olivat Jaloja. Ja katseet, jotka jo silloin kapitalis­min
ollessa vasta alkukehityksessään, näkivät .ylitse vas-ttiisteil
aikojen sosialismin päamäarääti, olivat kauko­näköiset.
He näkivät köyhälistön uutena voimana astuvan his­torian
näyttämölle ja heille selkeni tunnussanat ja joh-tot^
ti, jonka ohjaamana tuon voiman tuli vaikuttaa,
Ensimaisen Intematsionaalin luojia, yhdisti rakkaus!
riistettyihin ja sorrettuihin. Heitä innosti halu toi­mia
lujin ottein näitten kohottamisdcsi: Mutta samal-^
la he: eivät pitäneet itseään minään työläisten vapah^
tajina, vaan julistivat, että työläisten vapautus tuli olla
näitten omaa työtä.
Sikäli kun työväenliike on eri mabsa kehittynyt ja
luokkataistelu kärjistynyt, ovat yhä suuremmat työläis­joukot
tulleet, näkemään, että työläisten >vapautuminen
kapitalismin ikeen alta täytyy tapahtua työläisten it<^
sensa kautta. «^jöaÖl;
Ensimäinen Internationale poliitti­sesta
taistelusta
-Työväenluokka voi käydä vapaustaisteluaan vain
muodostamalla itsestään poliildsten puolueen, .milä
eroo kaikisfa omistavan luokan puolueista ja xasettmt
niihin nähden vihollisuuskannalle* Tämä - tyoväenluor
kan poliittiseksi luokki muodostuminen on^ertäni-tön,
jotta yhteiskunnallinen vallankumous voidaan iroit-toon
viedä. Niiden voimien, joita työyäenlu<n^ jo
on talöudellida talstelujaan varten, kokoaminen pai"
velee myö^n vipuna maanonustajain ja Icspitalistien
poliittista valtaa vastaan. Sotaälanteessa, -jossa työ­väenluokka
iteensä havaitsee olevan, on
Kun yhteiskunnallisen vallanku-monksen
«uorittainisesta on kysj'
my», niin silloiii täytyy saada sel­ville
'vallankumouksen ehdot, että
voidaan valmistautua vallankumouk.
selllsia taisteluja varten. Vallanku­mouksen
taloudellisina ehtoina mai­nittakoon
seuraava: Ensiksi tuo­tanto
j a jako joutuvat sovittamat­tomaan
ristiriitaan keskenääUi ja
kaprtalistiluokka tulee kyvyttömäksi
edelleen hallitsemaan. Toiselta puo.
Ien työväenluokka omaa tahdon ja
kyvyn hallita; Ensimainitut talou­delliset,
(taloudellisen kehityksen
luomat) ehdot jätetään tällä kertaa
sivuun j a sen sijaan tutkitaan jäl­kimäisiä
ehtoja, kykyä ja tahtoa.
Tahto ja kyky ovat ne ebdot jot­ka
työväenluokan täytyy itsessään
sisältää j a itselleen hankkia-yhteis­kunta-
taloudellisten olojen painos­tuksesta.
Näin me olemme tulleet
siihen tärkeimpään kohtaan, jossa
on löydettävä keinot millä tuo tahto
ja kyky voidaan saavuttaa. Tahto
ei merkitse paljoa ellei sitä omaa
suuret joukot, ja vallankumouksen
suoritus sekä faallitsemiskykyä ei
voi omata muut kuin suuret joukot
joilla on vallankumouksellinen tah­to,
eli tahto hallita. Sen vuoksi on
siis tarpeellista tutustua siihen, mi­ten
suuret joukot / a jos mahdollista
ainakin enemmistö työväenluokan
jäsenistä saadaan opiaksumaan mai.
nitun' tahdon ja kyvyn. Mennyt
historia osottaa, kuten . edellä jo
mainitsin, etteivät selvät periaat­teet
vedä suuria joukkoja puoleen­sa,
ellei mitään muuta tehdä kuin
agiteerataan niiden puolesta oman
puolueen toimintapiirin sisällä.^ Sen
vuoksi oh välttämätöntä muodostaa
sellaisia järjestöjä, joissa voidaan
puhua laajoille joukoille. Siitä on
kysymys uniotoiminnassa, ja siitä
on kysymys luokkapuolueen perus­tamisessa
ja ^toiselta puolen luo­da
yhteisrintama tämän päiväisiä
taisteluita varten, kapitaKstiluokar.
kiristystoimenpiteitä vastaan, unohf-tamatta
päämäärää, johon lopulli­sesti
pyritään.
Taistelun laki on. sellainen, että
mitä"4«urempi on joukko j a mitä
tietoisempi, ja mitä tiukemmin jär­jestynyt,
sitä helpompi on valta
saavuttaa. Jos joukko on pieni ja
hajanainen, niin taistelussa on sen
kohtalo tuhoisa. Jos porvaristo saa
farmarit puolelleen työväestöä vas­taan;
"niin se on epäedullista tyO-
•vaenluokalle, se*'saattaa Silloin tais;
telan räikeäksi, niin räikeäksi, jota
ei kukaan työläinen toivo. Sen
vuoksi on tarpeellista saada riis-:
tetyt farmarit ainakin puolueetto-miksi^
ellei niitä saada mukaani työ^
väenluokatf puolella. (Farmarien mu­kaan
saanti' ei tässä maassa -kyllä
ole yhtä tärkeätä kuin .Venäjällä,
sillä täss^ maassa on teollisuustyö-väestön
voima suurempi kuin se oli
Venäjällä, mutta siitä huolimatta on
sillä -huomattava .merkitys 'tässäkin
maassa. Farmarien mukaan saanti
tässä maassa-onr^samoin kuin "muis-sakin
maissa ' tärkeätä ja santalla
kertaa mahdollista — koska niiden
taloudellinen asema j a olosuhteet
o^at suunnilleen samanlaiset knin
teollisuustyöväestön, joka muodos­taa
luokk^taisteluarmeijan perus­voiman.
.
Johtopäätös. Mikä edelläesitetty.
jen seikkain «perusteella voidaan
muodostaa j a joka on mielestäni oi.
kea, on seuraava:
Luokkataistelu ja yleensä työvä­enluokan
etu vaatii, että on mah­dollisimman
suuret joukot ''saatava
mukaan selvän luokkataistelun tiel­le.
On saatava mukaan riistetjrt
farmarit ja teollisuustyöläiset, jos
mielitään todella kyvykäs joukko
muodostaa valtataisteluja v&rtenT
Sen vuoksi oh välttämätöntä perus­taa
luokkapuolue, • että voidaan teh­dä
valistustyötä laajojen , jenkko­jen
keskuudessa. Vain sHlä tavalla
voidaan valistustyötä tehdä UaÄK-kaasti
päämäärällistä taistelua var­ten
ja rakentaa yhteisrintama ny­kyisiä
välillisiä taisteluja varten
kapitalistiluokan .sortoto'menpiteita
vastaan, — Tyytymätön.
Työttömyysprok-leeä
'Kommunistipuolueen vastikään
julkaisema työttömyysprobleemia
käsittelevä lentolehtinen päätty seu­raavin
sanoin i työttömjrysproblee-mille
ei voida löytää ratkaisua ka­pitalismin
vallitessa;. sitä .ei voida
löytää niin kauan' kun kapitalisti-luokka
omistaa koko työväenluo­kan
yhteiskunnallisen työn, luomat
ja rakentamat tuotannonvälineet;
ratkaisua e i voida löytää niin kauan
kun kapitalistiluokka ; kontrolloipi
valtiomahtia, jota käytetään työläi­siä
vastaan aina silloin kun he koet­tavat
parantaa olosuhteitaan.'
Kapitalismin ' lohoaninen.-
Työttopiyysprobleemi, : • samaten
kun kaikki muutkin kapitalismin
aiheuttamat probleemit, tulevat rat­kaistuksi
vasta sitten kUn tuotta­jilla
— työläisillä— on^ tuotanto­välineiden
konroUi. On olemMMt
ainoasaan yksi snuri probleemi.
^Luokkarajat ovat - selvästi vedetyt.
Työläisten täytyy taistella luokka­na
saadakseeri käsiinsä t poliittisen
vallan, jonka avulla he voivat ku-kistaa
kapitalismin, ottaa kapitalis-tiluokalta
tuotanto ja <jakokoneis-tori
ja tehdä loppu luokkaryöstöstä.
Meidän Kommunistipuolueemme
osastojen tulee levittää tätä tär­keää
. lentolehtistä, jota puolueen
päämajassa on kaikkiaan 25,000
kappaletta; niin laajassa mittakaa­vassa
kuin suinkin mahdollista, sil­lä
työttömyyskriisi käy y>ä terä-vämmäksi.
Mitenkä tulee sitten taistelun ka-
{rftaGsmln aSbeottamaa tySttdmyyt-tä
vastaan alottaa? Siihen - vasta­taan
lentolehtisessä: toimimalla sen
vaatimnksen totenttamiseksi. Jossa
vaditaan "työtä tai täydeffistä toL
meentuloa."
Työläiset haluavat tehdä ^ötä.
Mutta jos sitä ei voida heille an­taa
sellaisella palkalla, joka takaa
kunnollisen toimeentulon, niin sii­nä
tapauksessa tulee työttömille
työläisille varata kunnollisen toi­meentulon.
Kapitalistiset politiikot
nimittävät sellaista "almujen anta>
miseksi",. että työläiset tuntisivat
työttömyysavustuksen käyttämisen
häpeäksi. Mutta nhnitettäköön työt;
tömyysavustusta millä nimellä hy-^
vänsä, niin . jokatapauksessa on
työttömiä avustettava. Kysymys
siitä, «ttä mistä sellaiseen saadaan
rahaa, on menettänyt makunsa;
Tämän maan työläiset maksavat
vuosittain 130,000,000- dollaria kor­koa
sotaveloista' velkaMrjain omis­tajille
— suurille korporatsioneille,
sotamiljnneereille j a nylkyreille —
ja samaan aikaan taistelussa olleet
sotamiehet kävelevät pennittöminä
kaduilla. '
Hallitakten "jalomlelUyy»".
Muutamien viimeksi' kuluneiden
vuosien aikana on liittohallitus k u ­luttanut
ainoastaan joitakin vaivai.
sia - dollareita työttömjrysavustuk-seen:
Lukuunotettnna sellaiset kau­pungit
kun Toronto, Montreal, Ha­milton,
Winnipeg j a Vancouver ai­noastaan
1;31'5,000 dollaria \on sii­hen
tarkotukseen .käsitetty viimei­sen
kuuden vuoden aikana. Ver­ratkaa
tätäVjalomieU^ttä" kaik­kein
viimeisimpiin virallisiin raport-teihin,
jotka osottavat että cana-dalaisen
teollisuuden palveluksessa
olevat 596,000. työläistä jaavat vuo­tuista
palkkaa •657,000,000 miljoo­naa
^dollaria, heidän tuotantonsa ko-konaisarvon
kohotessa yhteensä 1,-
843,000,000 dollariin. Noihin nu­meroihin
ei sisälly tavarain valmis­tamiseen
käytetyn raka-aineeii ar­vo.'
Tuottamistaan rikkauksista on
työläisiltä riistetty siis runsaasti
kaksikolmattaqsaa. Ja kun • työläi.
set kuluttavat, kaikki palkkarahan­sa
ostaessaan canadalaisia tuottei­ta,
jää niistä vielä kaksikolmasosaa
jälelle.
Työttömyysvakuutus voidaan Ca­nadassa
toteuttaa yhtä helposti kun
Britanniassa tai muissa Europan
maissa, v Jos' tämän maan .hallitus
olisi, oikein tosissaan v kiintynsrt
työttömäin kohtaloon, voisi se teh­dä
paljon heidän tilanteensa paran­tamiseksi^
Se voisi säätää kahdek­san-
tunnin- työpäivälain;-- S6v^^
eUcäistä siirtolaisuutta. Se voisi
säätää. sellaisen . alimman palkka-'
lain, joka kieltäisi työnantajat pitä­mästä
työläisiä työssä sellaisella
palkalla, joka ei edellytä kunnollista
toimeentuloa. Sodan jälkeen Ca­nadan
hallitus antoi lainoja Kreikal­le
j a Rumanjalle. Nykyään on' Ca-'
nadassa^ myöskin Neuvosto-Venäjän
kauppalähetystö. Venäjä ^haTUaa
Canadan tehdastuotteita. Canadan
hallitus voisi - antaa lainoja Venäjäl­le.
Siten saataisiin työtä' canada-laisille
työläisille j a samalla kertaa
«vnatettaiäBr
^ n tasavallan ^ . ^ ^
taloutensa OBdeIlee\^f N«
. . Työläistoverit! Snuri^ja^^
«amme on tohanna f^-S^^*»-^
liisiä. T ^ \ ^^
on pjrutteen julmissa k o o r ^ . ^
"Tyottomyyskoiiferenssis^
- yksimielisiä « i t ä . ^
ja" tnUa antamaan/eUeVSä « » ^
toimitetta haokllista^sS^
asian suhteen. T = _ = ^
ole
työttömät työläiset
tämän «aittaa:
sietämään alentavia, kotie^«f^
netta tutkivia t a r f i s t a S ^.
; <^anadan Kommunistimiol!» v
t^a_"fe^ ttyvott^om- -am^ 'ty^öl'ä^ist^en' ^po»o^W
käytävää taistelua. Piaa S
taasen kaikki ameliaisausjS
pyytämään avustusta talTei
maan suureen palaan.-
sunsjärjestöt pitävät työIäJseTjS
teltuina määrätynlaisiin rriJsT
jotka, sitten antavat joitakJanoS
sia omiUe hengenheimol«isiIw
Työläiset, jotka ovat tuottaS
työssä ollessaan liikevoittoja, rasti
vat että heidän täytyy saadi ty«.
tömänä ollessaan toimeeatdoiBl
noista liikevoitoista.
Canadan KommunijtipuolBe kekou
taa kaikkia luokkatietoUU työliu
sia Uittymain riveihinsi.
JärjettiiJdLS työttömit. Muodotf».
Ica3ik tyottomiineKUTOstoJK Adun^
rannasta T y y n e n mereen «saUa.
Järjestäytykää »yöpailfoilU. TT«.
sii olevat j a työttömät yhteutobii-taan.
Järjestäytykää vailoittsmaaa pe.
Uittinen valta. ;
Osastoille myydään työttSajytä
käsitteleviä lentolehtisiä ttkannea
kappaletta $1.50,
Köyliieii pelastus
on kapitalismissa eikä sorlalianissv
sanovat kaikkien maiden kapitalisti,
lehdet: 'Rikkautta luova kapitalis­mi,
kas se on parantanut köyli^B
asemaa vuosikymmen kymmeneltä..
Ja,jtyöno8tajalle on tällaihen porra-rislehtien
keksintö pyhä- erankelin-mi.
Hänhän on itse riistäniänji
kapitaalin avulla kokenut, että ka.
pitaali on ainoa keino köyhyyttä
vastaan, sen •• vyöksi täytyy ais
myös kapitalismin olla köyhyyden
tehokkain poi.otaja. Asia oa niin
päivän selvä ja yksinkertainen, et­tä
porvarislehtien mukaan pitäisi
yksinkertaisimmankin työläisen;
sittää tämä.
I Työläinen on kuitenkin, paha kyl­lä
tehnyt vallan toisellaisia havain­toja
ja näkee sen vuoksi pelastok-sen
kerrassaan toisaalla. Hän oa
njmittäin tullut huomaamaan, että
kapitalismi sen sijaan, että poL«-
taisi köyhyyttä, luo köyhyyttL Ei­kä
ainoastaan luo vaan vaikuttaa
siihen siiuntaan, että yhteiaktmnan
suuren enemmistön köyhyys. iatkuu
pysyvänä tilana. Toisin sanoen on
joukkojen köyhyys' juuri kapitalis­min
kukoistamisen ehto. : Mitä ey-
Englantiliusla parlamefltarism»
'.Joku aika takaperin esitimme
tunnetun englantilaisen pölitii-kon
. ja entisen parlamentin-: jä­senen
C. F . G. Mastermain mu­kaan
kuvauksia ^ Englannin par.
lamentin toiminnasta. Kun Eng­lannin
parlamentti «delleen on
koko \maailman huomion esinee­nä,
lienee tämän muutenkin mier
lenkiintoisen laitoksen kuvaami-sella
lukijain suosia odotettava,
naan. .^ällä kerraUa tulee lä­hinnä
puheeksi Jiallituksen suhde
parlamenttiin ja Englannille omi­nainen
välikysymysmenettely.
'Parlamentti on -jotakin enemmän
kuin -pe^ä lainlaadintakone ^ taikka
keskustduseura.r Sillä on .pari muu.
ta tehtävää, jotka: ovat paljo täry
kempiäkin yhteiskuntaelämässä. Nä­mä
tehtävät koskettelevat-jokaisen
perheen oloja ja onnea. Ne ovat
sen vuoksi niin tärkeitä, ettS vaik­ka
parlamentti ei laatisi .mitään
lakeja, se sittekin olisi tärkein ko­kous
koko valtakunnassa.^ '
Parlamentin rajoittamaton: .:valta .
Ensamäinen näistä on kansan va-.
Gtsenuen edustajien kautta tapahtu­va
: kansan kontrolli sen. koneiston
suhteen, v jonka avulla kiscnsaa^ halli­taan.
Tätä koneistoa Icatsataan
töimeenpanevakM vallaka. l l i l » t a ­hansa
tämän toimeenpanevana vallan
liäe jat;^poliiltmm; t eroamattomasä ^^iclistet*
tynä^y^<^^^EjisimSrat^, Intemationalen Haagin kongre-
^ piätoslsnsehnasta, 1S72.
teko voi tulla hyväksy^lCT?'tla;5tu^
mltukä tdalmon^iessa, jä^^^^^
tuomituksi,.- oh v se mnntettsva. •• .
On -olemassa monia, suuria kan­sanvaltaisia:
- valtioita;:^ jotesa K
meenpaneva valta on liÄonaanv^^
l a l i u t e ^ f ^ ^ ' ^ ' ^ ; ^ ! ^ ^
rikassa eam, Imnsa valitsee mah--
dolliämman laajan v ääniol^nden
^kautta diktaattorin^ j<Aa>:a^
asutaan 4ureädenäksi, ja^ joD*^
tiellisissä asioissa on absoluutti­nen
valta neljän vuoden aikana, si­käli
kun on kysymys keskushallin­nosta.
Hän valitsee ministerinsä
parlamentin ulkopuolelta. Ne ovat
vastuunalaisia hänelle eivätkä par­lamentille,
eil& hän itsekään ole
vastuunalainen; parlamentille, vaan
voi hoitaa maan hallintoa niin kuin
häntä huvittaa.
M-utta brittien saarten l>arlament-ti
ei tunnusta mitään Sellaista dik­taattoria,
ei pääministeriä eikä ka.
binettia kokonaisuudessaan,; '* eikä
kumpaakaan yhtetosä.: J a jokaista
kansalaista koskevat väärinkäjrtök-set,
olkoon hän miten.-halpa tahan­sa,
jos siihen vaan keskushallinto
joko välillisesti tai välittömästi on
syypää, voidaan vetää keskustelun
aliuseksi alahuoneessa, missä vas­tuunalaisen
ministerin on sitä ka­marin
edessä puolustettava tai lu^
vattava siihen korjausta.
On kuitenkin - olemassa .kahden­laista
toimintaa, jotka kyllä taval^
laan lasketaan hallintoon, mutta joi-^
den suhteen parlamentilla ei ole
mitään kontrollia. Mutta Minä on­kin
sen voimattomuuden rajaJ^ Se
el voi muuttaa jotakin korkeimman
oikeuden tuomiota, vaikka sillä on
valta vaatia vsemmoisen tuomarin
poistamista^ joka on: antanut., tuo­mion.
Eikä se: myöskään voi muut-tea
tuomioistuinten kantaa- sen i t ­se
laatitnienlai^en^^^^^t^
nähden, dinälaian tapauksessa, et­tä:
tuomarit vtolkitsirivat M n tar­koituksen
aivan vastakkaiseen- suun.
taan kuin mitä parla^
tonut siDe äntaa^ Mutta se voi kor­jata
tämänkin -gäärinkäytoksen hy-vSksymällä.
miden. lain, joka munti.
taa aikaisemman' lain sanamnotoa;
ja se V M rSsakä hyväksyä amnes-iSalan,
jonka kautta kaikki, minkä
tsomarit .taannoisen väärän - tnHdn.-
nan kautta ovat tuominneet lain­vastaiseksi,
on palautettava enti­selleen
ja syyllinen vapautettava
kaikesta rangaistuksesta.
Vanha sääntö, että" kuningas ei
voi tehdä mitään vääryyttä, pitää
myöskin paikkansa parlamenttiin
nähden: Myöskään parlamentti ei
voi tehdä mitään vääryyttäv^^
mikään- tuomari tai korkeampi- auk­toriteetti
voi jäävätä taikka uhma.
ta jotakin.sen ratkai^a, oUtoon-^se;
miten typerä j a omituinen tahafi^
sen kansan mielestä^' joka on va­linnut
tämän parlamentin jäisenet.
Amerikassa voidaan hyväksyttyjä
lakeja vastaan ama väittää, etta
ne loukkkavat Yhdysvaltain' kirjoi­tettua
valtiosääntöä.; Ja jos : Kor­kein
Oikeus vielä selittää, että ne
sitä loukkaavat, kumotaan ne, ei­vätkä
voi tulla laiksi, ellei itse val­tiosääntöä
-^muuteta. ' M u t t a Britan-,
niassa ei , ole mitään kirjoitettua
valtiosääntöä j a parlamentti voi teh:
dä aivan niin kuin sitäi itseä, hu-rittaa
niinä vuositta, joUoin^.o^^^
vallassa. Se voisi hjrväksya lain,
jonka mukaan jokainen pnnatukkai'
nen mies olisi hirtettävä, j a tuo^
mioistuinten oUsi - pan
lain määräykset, täytäntöön j a an­nettava
hirttää jokainenmies, jon­ka
tuldca todistettaisiin punaiseksi;
Se voisi hyväksyä lain, jonka mn.
kaan jokainen, jolla ei Ole mitään
omaisnntta ,8aisi niiden = omaisuu­den,
jolla semmoista on, j a jotka
sen jälkeen jäisiirat ifanan. Se voi­si
hävittää koko maan käyttämällä
armeijaa ; j a laivastoa, jotka, o-vat
sen kontrollin alaisia. Se voisi Juo^
vuttaa suuria aineita brittiläiseltä
valtakunnasta toisiÖe valtakunnille
tai jättää ne hallitsemaan itseääiu
"Ei. nykyisessä valtiosiännössa
myöskään ole nutään, mikä voisi
esSä parlamenttia hyväksymästä
la]da,v joka toimittai^ ^vankilaan t a i
kuolemaan määrittelemattomSsä ri­koksesta
herra A s q u i l ^ . tai herra
IJoyd Geöit^gen, S r Edward Carsor
nin tai herra Bobert .Sxmllieh.
Parlamentin valtaa rajoittaa oi­keastaan
vain' kaksi seikkaa. Ensi­mäinen
näistä on se, että aiahoose^.
lain mukaan on valittu ainoastaan
viideksi vuodeksi ja sehjälkeen vah­taan
toinen parlamentti, joka voi
muuttaa edeltäjänsä .päätökset. Uut­ta
teoriassa ei sittenkään ole mi-tään
semmoista äärimmäistä rajoi-:
ttista. , Alahuone voisi hyväksjä; :
lain, jonka mukaan se tuliei istu- r
maan> ;ijankaikkisesti, j a jos täaä- -
faa hyväksyttäisiin kolmena perät-täitt
seuraavana istuntokautena, tu­lisi
siitä laki, vaikkakin sitä joka
kerralla ylähuone , vastustaisi. E
leukaan voisi -valittaa tämmöisestä
päätöksestä mihinkään. Senvuokn
kahdesta rajoituksesta oikeastaan
jääkin jälelle vain yksi. Tämäa
muodostaa halhttavien anostnmiH;
tai pikemmin yhteiskunnan minkä
tahansa piirien vahnias tai halntto-muus
ryhtyä aktiviiseen tai passii^i-seeii^
vastarintaan niitä lakeja vas­taan,
joita parlamentti hyväksyy.
Tämmöistä possiivista vastarintaÄ
i^hdyttiin harjoittamaan nom pan-
•l^mentä vuotta takaperin erä»
kunnioitettavan -kansalaistea ry|»-
män taholta ^ S t ä > silloisen parla­mentin
hyväksymää opetuslakia vas­taan,
mutta tämä vastarinta ei on­nistunut
estämään lakia ostamasta
voimaan. sSentapaista aktiivista vsr-tarintaa
suunniteltiin taasen äsket­täin
Ulsterin Uigan tai ^onrCT^^
puolelta. TSmä niga. Johon fattP
suuri joukko varakkaita
sä asemassa olevia henkilöitä Eng­lannissa,
suunnitteli aseellista kapj
riaa, jos Englannissa ^rfjf^
sun ,eiäs laki, joka v^kkdan «
nsean mfelestä oli epäpoputoan J
iiyös monen vihaama, kaiten^
täyan p a r W n t i n laillisen tato^-
rin risäpnolellä. Olisiko t ^ ) ^ ^ ^
nayritys mnututtuaan t o d ^ ^ ^^
81 voinut syijSyttäa P f f ^ ^^
auktorifeetih vaT olmiko
t y n y t ' puo&stamaaÄ e^
ria•a n iSaomoi^ "suoraa fe>i^^.
vastaaiv" 'bsiSexc "se