Vapaus, October 22, 1953

              Sivu 2 Torstaina, U/V.h/: 22
( E l i - ' r.al Of;.Ci i'~Arj7> Mai'^£ij.'fer
(UBESTJ) — Independeot.LftW
tebUabed Nov. 6, 1917. A u ; b o r ; ^ e i J . , V ' , ; f'
M Mcond cJasB mall b>r the >68i i - i - - : : : ! - -
Office Department, Ot:awa.'' Pi/b- - TLl.^-XHniuiihT'.
JUbed thrice weekJy: Tuesday/, Canadan,-.ji; l v i . 7//; e kr. 3,75
Tbundays and Saturdayg by VJtpau^ 3 kif 2 25
PublUhlng Company Ltd., at 100-102 | yhriys-va!lo,'«'a: 1 VK. 8 00 (i j^k. 4 30
K lm Bt, W.. Sudbury, Onl., Ca^iada. j Suorf,*;:-.,a l vk % 6 V.c. 4 Ti
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
•-Ir'. J.ljri Kf-irioni-n, V,'ij ' - h , - ' - i
Ameriki<alais<2t sotatukikohdat
ulkomailla ovat rauhan uhkana
1 Status Nr/..'5 and World Re- ryr.tays "mtioaostuntji o.lcpa):»:: maan^jva: :as:&U.ntien oikeuden rakentaa.
,' <c'-r.u«>Ä"llp.T tkuoi'.'- hiljauairi | ",'.,s'cs, Pvinr.an i :nca.:rrKOE'o s:i ! .rtajentaa ja kalttaa sot.lailentövo.-
! f . . Yhriy.s-a}*am so'ajpukkoja on • ' M-kf^-ylTejs.-^onykkeen" k<i.^>5s'' ja LrQ:'^n, ja -meritukjkoh;ia E.spanjan a-
Hysterian asemesta Oikeuksien laki
'Queens yliopjvtoji jtrofi-'^f,ri Mfj<-M J i j n r . - \ ' ','.'..;> i,'
hui viime maanantjiin.i. 'J or"!;!!!';-.t ri ii.'»;, C M , , - i!
anti-intellektuaali=^'n hs^uriat illct - s j i * \ j o r > ij.
' Iaiset'pelkääva"l ilrnai-ia Mihf-iriDian \i\<h-\[\j.i ,\'^A\iir. .a ,
Tämä järjettomy\tU Lihi-niclf.ri '^-.-Uii.t on -.i-i. MI faniU I.M
Harrisin .selo-Sluk^en mukaan ^efl<!i--l ;;.iti.i .jnifj; ;.oii!u:--,-ii,ij! ti!,i
kun esim. professori -'-lirtaa >rioi)i i " " <>',-\'>'.u\'v]c .".'fri.''Mi!ij,-;!i.i! \i--
rusteita, hänen täytyy luentojcn-a , 1 ) ! ' - - - a v- •,iriii-ff-n r-oro-ia.i
ctteK'ät hänen eMttaman--a ajatii>-(-t f!» hr.an 'j,t,,;i liuf-hpit'-!;;!,-!!!,
vaan "kommuni.stitn katsaniokaJitoja .
Vaikka .McCarthyiaincn noit.tj-jhii on 'arMj; Vhd,. aiiain sni!-
joonaiset kan.sanjoukot ju-lon valta: i n ia -?f,A;t ; ' i M i \ alKct iui-j-noon.
maineeseen kautta maatlman. -arrjauL);-ia i!oii-(j,iatifiiaM;)a \ r ; -
tetään kehillaä.Canadassakin jamika jjaliinia. on vaiU^liy.-.iita taiian
pyritään nimenomaan \Va'hm;.'tonin rnaar. -,1 < >
Kaikki/merkii \iitta<i\.al -\\mn f t l i knn ji uLiMifntu !-o-koonluu
marra.skuiin 12 p a i v a i i ä , ^li!'; ('-iTfl^aii Tjuddlcn ka^^iUitli-vaksi'
Jiill 93 nimellä aikai.semm in iijnjn;t!.u rikoslain :n'aiiiio-.f4i(ioiu-s
joka mkäritteli.«i rikok.sek.si lahot. lakkovahdi.Miaii ja vap njdi-n
ja avaisi siten noitajahtihystcnaan johtavat u\-i{ -/-iko -.•Kilic-i'!i.
Kuten muistetaan, tämä l a k i c l K J o t a . jouciutnjn ylfi^ - r - n toifhpi-teen
painostuksen vuoksi •-iiriamaan y l i ,'ialan \a:'';.a oiJ.cu-m-n.—
leri Garson vaati tiukasti sen v: i ' . y t ! ( h a i a i o n i a ii> .^il.-^yaii >ia. M\ o -i
muistetaan, etta tata Idkiclulotu^la \ , i - t i i , ' n n o ' i . k-in-a.! ' i . c . nn -!o
" Parlamentin eriKoisvaliokunnaiic c^ilctiiin \a-taiai!^i-ita ( ^ L . i i ja
T L C : n loimesta. Prote.^iteja ja \a'-talat)-L-it.t f' M i ; ; v a ! '.cii.ii^f! VOIT
makkaat uniol kuin .Min(--.MiIl ja l'f-". ••(•i-a Milai-<'t iih'-! i ilii.-nkin
järjestöt kuin .Siviilivapauksii-n \"lidi-,u~, la ( . ' j i u dm ]\w>\\'>in-\\\u-\(\.
Kaikki tama johti snhcn etta .iJNUixrai t d i i iku'iri',tu' CLII t(i.i,ui
joitakin muutoksia ja jiarannuk-ia 'la^ta kuolan,!it.; v on vidakui
• niin taantumuksellinen;-ettii. esimerkik.si (.;.( 7;;n,kolniastoi.sla vuo.si-•.
konventioni päätti ryhtyä '•kaikkiin tarpt( i i i - . i i i i itjmicnpitersiin ' es­tääkseen
.sen hyväk.svl3-k'>i t i i l c n i i j K Mi
Tämä lakiehdotus. io!:a e p a \ i M i l i - i c n tiitojni imi!. i m i-itMaan
uu(k'lleen käsiteltäväksi jollakin h'()d(^iia: niuncrolla I^lrl•klrly.lia^ nuio-
(lostaa edelleen vakavan vaaran Canadan i „ i n - a n ikinoija. i t t i^ten in-
• keuksien -suhteen. .Sen..liyv;ikÄVlyk.s.i tulnnuicii- avaisi tilaLsniulen.-
tuUen kaikki ovet paheelIi.''Cn noiiajaJfdm amitlami-ta \,tit'.'n l;i-.i.i
maassa.
-Tämän johdosta on v ä l t l a m ä t o i u a vaatia, d l i i taman l a k i L l u b -
luksen taantumuk<>ellisra kohtia '-aa liyvak^xa iaik-~i, xaan el ta h y s ­terian
kehittämisen a.senie.-ta parJaim-iiiin tidcL- kiali i (;Ikouk-.ii-n
•julistuksen", mikä olisi en.siminainc'n kiiytaniMdlitKMi t.omvonpidc (oi­keuksien
lain hyväksymistä kohti; ^ .
.Nyk>-\'aihces.':a tarvitaan talla.i^la O i k e n i . n jiili--'!i-l.i ja Oi
keuksien lakia tiimenomaan .--lilil '•xv^iä, m a kaniaiijuU) koj-n dt
mokraattiset oikeudet luIi.Nivat laki\ o i i ) i a i - ( - t i uiivjrtuik^i.. Mcinok-raattisen
hallitusnuiotoinino siiKitami ui ja i;aii--- f i j c u i J - . k n i tn liv.in-
'vohinin kannalta on välttämätöntä, i-ttu (K'iva)kiaalti->lcn dikeuk.sicn
perustaa laajennetaan, eikä suinka.in ^(•, ttta iiiit.i ka\i'inu'taaii -.itcn.
etta löytäisimme it.semme vii lian a.jau: k uUiltua p(;)liitti.sen noitajahdin
pyörremyrskystä.
YLEISÖN
KIRJEITÄ
Tassa osastossa JutkaiHlaan yleisön
: kirjeitä ja; ne siis edu.stavat klrjoittar
' jain miflipiteita. Kirjeet plUisi ra-jjoittäa,
jos mahdollista, 200 sanaan,
f Tahan : osastoon lähetettyjä kirjeitä
ci palauteta. • • •
.-.ii-ji^ s.\\u.\.\.N .vKrvo.r.\
: k u 1 la K n: V ;;.s. ar. k o la; 5>c n..; f j: f-.:
'-• Ii <.iv vn't;.',.<u.'inaii:stfn huolto-
.0.'; n ', ;<'.auiu,-:> f n y.T; ju.^jusa,
'Aclmyvj-yhiio : ilmoMt:- kirisrAht
; - j l a . .!!".-;., c a a -'C p.taa ainakni
V: '''.o.L -.oirna.-^^a ).'.nkki vakiiu-
' ik,s-^f, T"rv«-vshuol'r), kuten csirn.
iari-carin «-Ta:!!! on toi-ii.',.sa yhtio.'-.sa*
oi-;;:",.' nyva. '."tc:;km mtkali .on,-oilut
Mine-Mill unien vaalit
I Kuten on lehtemme uuli-o^astolla aikai'-.'ni:nin koiioUu Minf-union
Sudburyn osasto Xn. 5')S juiitukuniTaii \aaiit toiniitctaa!'.
puolentoista viikon kuluttua, tii inaiia-KiJiin piia. samanaik.ii>i->li
unjon kansainvälisen johtokunnan \alinn<ni kaii^-a
' Täten saadaan "lyotlyk''! kak-i 'r:aipa-la ylidcll i iskulla ja tch-däilin
jäsenistölle helpoilunak?i (;»ailt-tua l.ununaiikin laikcaii ciiaifii
valiBldan.
J Entuudestaan'tiedämme, eitä Mire M.H imuai ,=^os v.iaiii kun­nostavat
tuhansia, jä.senia; T()sia>ias.sa. Aiinc-\Ilii uaion: j
vaÄleihin osallistuu eiieniniän ihnii'sia kuni koko >udljui\ii kuniiaii-vahuuston
vaaleihin.
I Tämä on kuten ollakin pilaa Deinokia' t t . - c - i i hallilli. iinu) ha-
] u 4 a , etta jasenjoukot o>alii-.tuval a k t i i M > L - i i ia niiiuloili-uninan
suurilukuisesti tärkeimpien i);iati'>=;u'n tekoon, ilomielin xoidaan IIINO^
nj-J. todeta, että unioh johdon taholta on jaije^^telt} aane.st\>paikkoi i
- cri»puolillc nikkelialueta niin. etta'i.i-enjiuikoi -.ijn.at todella va keuk-sia
kohtaamatta kayda aanestaina>-a I Selvää luiinollise.sli on, etta yli l('.C(nl ja^eiUa ku-itta\aii union
johtokunnan vaalit ovat aiiia , l a i keat. J .laui silai. i u -uuu inai.dla
syj-llä kun union viholliset k . i r k k \ \ . i i .iiiui tikn-pitlM. nii>-a vm\al
hejkentää ja sitten nnir>kaui i_\ ii!ai-t( n iat ie-totiii \ an.
« Mine-Mill uni,oii toiniini.i on ollut vinotnaiioinan -«uuiekM" .siu
njuLikseksi. ei vain Sudburvn .--cutUin'kai\o-iniehilie la heukin oniai.^il-vaan
koko talle yluh'-kunnalle Me oltinine .i->\oi \aiinnia -ii-tä{
että jatkamalla nyk\ i>ta oltjehnaan^-a, tain.i ni,iinetiik.i-> unio \o!
edelleen parantaa jäsenistiin-a olo>uiiteita . n i i a i.iiii;rd('!)i^e^ti k;u!-.
sojiaaliscstikin. Tam.in ehionä on k u i i L P k i n -e, eita toijuiaan kaikki
harjoitusyrit\kset ja sail>lt'ta.m union i i \ k \ i i i v n ohiehna lri=-a IHIL'-
lessä jäsenistön velvolh,-uu.< il>eaati i.i k.ui-M.imii-M.in I^ohlaan on ^-e.
että käyttävät äänioikeuttaan nai--a vaaiei^^-a j,i anta\ i ' a.mensa
vajn niille ehdokkaille, jotka tinkmialM edi!st.r..u uir.on nyk\i.sia
ohjelmaa,
• Samalla kerl.ia on \hta larkeata -e. iiti» anioii ink\ineii -uuiila
säilytetään myös katiäainvalijc-fi lam,! taikoitiaa. U i a sud.hur>kiL>-
ten kar\'os- ja sulattomiesten voh OIIIM.U- on kiiniiitt.ia \ a k a \ . i huom.o
myös kansainviilksen johtokunnan \alintaan ia iniokhdiiiava ,-r.ta. etta
Jolin Clark ja hänen, vaalilisiansi tul'n> uudelleen \alit't!ks3, John
Clarkin vaalilistalla on. OPk-ilIe LatMMI \sl>i,r2 Hu\\aid M.uintc K.
Tijivis ja Xels Thibault-^-i^^kjikki uniiHi nyk\ i=t.n-suumun \ ankkoja
ja|koeteltuja edustajia. ' '**'
Kaivosmie>ten lakälaiscii union |i^!iti't;uiua iv -leuaidaii -juri
kokous asettui kannattamaan \IKunainittuia vhdokk.iua ia -lili pe­rusteella'me
uskomme, e t t ä juifii heidän puole-l.i.in tulee ä.ine>t.Ki,
' ;Lopuksi me haluai5iiii;nt''"koi[o-<taa sitä lo^ i-ckkaa etta n,"kktr.-
tcollisuudessa palvcjevicn maaniine-teiiiiiie titii^i o-.illk-iua hyvin ak-
•tiMsesti uniotisa toimintaan. Siten iie autiai^ivat it-e omalta kohdal-
' taan tärkeiden päatö-ien tekoja ^la k\ - \ i n \ - t e n latkai-ua. >en li­säiisi
maanmiehemme .-aava "-ita >uurcirini.iii aTVonannon ia kunnloi-tidisen
toisilta työtovereiltaan kun ilavar.aan etta he uwil f?de>va--
tuun "tuntoisia'uniun nuahiavji^tka',01^11. iy>dy vain uniotoinunn.t-:twi
saatavien ettijen nautijmi^eeji^|r:|.vi tn-at m\o-: valmiina'Suorittamaan
Oipan osansa union tehtavi,--a . .\lka:i '•\i> i.ittaku ;ita ''Geotgen loh-'
•täi*äksi" vaan käykää kaikin -ähnestämäs.-a — ja äänestäkää toimin-n
^ a koeteltujen miestep, sekä nykyisten .-»uuniian .*äilymi.<en ja lu-'
jitlumisen puolesta.
xy: -..^vy
a
• K.!:•::;.';CT lakkolai.sten-r:.
r. hii-Jchi a vakuutuk.si.sta. Kuuhn
,v;ihäi.Säii olles-san 1 craan 'iniehen pu-huvjoi:
rtiiU:n lian-saa apua- Yhdy.s-vaJio;;-;-;
a lomalia ollcs.saan; kun kuu­lu.
yji';ion 4iuonon kautta Sinn-Lst'in
Virji antaa apua ja ntuviuja nai.ssa
a io.'.s a cnt.-jnman ku n luullaankya.n
[;n:o'o-iiiata CJi yntoistoimnitaa ja
i joht.T.a umo on kaikk.en
i j ikoiaisic;! yntc.nen avustaja,
—- Maman, Ti.nimms.
•on •
' r.y<,ii^p. <•!> maar: alueella Ja e-i '.i^^t.n .'iinen Jutiync-enakin taalja on
[ »«"^rrnankin iu'ka:,su vi.tas; avo.'nif-- ' ".jela toinen vyöhyke — or'Crai;.'..s:er.
n v r : (.'u tama on vasta a i - i ".uk-kohr; en ja amerikkalaisten .so:.-
1 k i i ' j.i f".',a yhdysvaltain ä.sevo mat 1 Li,s-lento\o;mien 'o-ohyke. Ranskas-sa
' a..'.';vai 5ij-f>it.'.autua -viela V i i d e n n e n - ' c/n kyminem.a tuhan.^-ia amerikkalaisia
t-.'-j.?;rrj..'-n.a!,sen,' v viidennenky.mmencn- .»'.ilaita ja ,upseere:.ta; :jo;den .yllapi-r.
en nden jne valf.ujiden alueille. : rjn Ranskan kansa on pako!ie:iu
Tf*:a lau.^unt. a komrnentoideri krf.y:tamaan vuosittain saloja m:l,oo-
'P.'-a-,da"" kirjoittaa: j heja frangeja.
' Ruokahalu .<>y6dei>sa tosiaankin i "Amer kkalai.-set isännöivät Rans-i
T i s . - o - SO n r , i,T. a ' o n -os.as a. etta i''»'•''^ mielensä mukaan — kirjoittaa
y.h(i-..v,altain h.vo<kayr-..nenki.sel p i i - ; Krasnaja zvezda''. — Lahteiiaämme
11', o.,it iiioliaisen solaknhkon -.ai-i -''"^apa siita, etta tosiasiassa jokai-äissri
ci voi olla tuottamatta levotto-/ J-t-n a.-ner.kkalamen sotamies nauttii;
rruiu- a rauhaa raka.sta-,.IIe kansoil-i £-ks*emtoriaali-oikeudesia. Hän voi
T , , ; ,=u.'-mata ta ijostaa, mutta Ranskan
oikeuslaitoksella ci ole valtaa > luomir^
,ia hanta... • Amerikkalaiset• vallaneli-,
met .pela-V^avat/ nkolhsen-'aina' silla:
• vx-rukkeella;'v "ettei • Ämeriko n , kaiisä-
• laista;'.Vvi.:tuomita:/i
kan tuomiostu n .'
' Tilastotietoja amerikkrilaisten soti^:
laiden/ja.upseerien:tekemistä rikök-;
.sista Ranskassa, efi tietyistä syistä
•saateU; julkisuuteen..;;r
'penniä',, olevat';;h,i^^^^^
Ranskan oikeusministeriö totesi yk­sistään
v-uqden 19'52 aikana noin 60.C-amerikkalaisten:
•/sotilaidentekeriiää
r.ikosta^jclstä• yn'30 ori; rikoksk
^;\'v "ÄiacVikkKlai.StJ^^^
:vf i-kcstön?':herkeii;iriä:^o^^
•nen;oi.i; ;eras;-rrlslä;'
juku isistä •••ilrTichG.Tiismiiorioi.sta-^
.tiihtaav.ät'i-uuden-V;m
va 1 ni 1 st aiii i seen; ;ia,; k a nsö j e n, p'gy u t ta;-
rikkala;sia'.sotat;ukikpiiti
suveioniteclin rajo ttaminen kierta-l
ä a k a n n kaynnistä/perheLs- .matonia;. .siellä syntyy sodan, valirns-uiv.
si;ku.ten-.Siita: on.:kuvaavana
Kysymyksiä ja
vastauksia
Ky.symys: Kun^ Helsingin ylioppi-ia;;'.
uni!an laulukuoro saapuu Cana-d.^.
atii. ni n me- haluai.simmc-.tietaa,
•kul',.'.;cko -se. varoja kerätäkseen jon­kun
.-euranhyvak.';!.-ja niika on Ed-jiKMiLOiii.
s^H : .sisaanpna-symaksu? —-
y.;i.5.i,au!-:sesta..kiito.lliiien. •••
Vavt.-ius;.Mikah .mc tiedamnie; siUu
..' .t 01 p i i i t a \aioja- kc.aamaan
•11 hir. '.u n 'jriko.sl:trko;tuk.-eeii s.ll.i
',:"i^iiia Kastiyk^eiia tuntuu olevpiV,
'.' !,''iia kcai-irittmiiii-: r tuott.ia ta-iouaeju.
sc^ti iai>piota
Me.11a ei ele toi.stai.sek.si tietoja
«.nnseriin-, paaslippujen hinnalta .Ed-i
innntomssa.
.Mifne.rkkinä
Ja piin i , ' • j oka jo u tu.i, 'S.aii Fi'a hciscön
sbplrnustanoudattaen .^Yh^
(jrjuiitec;in,v;Tnenett^ suvere;riiteettinsä
ja r;ippumattomuuien.sa.
;.''Mnkalaiscsta riippumattomuudes-ta.:':'.',
pi';olla puhe,/.^.!k!rj9ittäa'.":.N''Jybj2
Afrciiipa^^-
•tajoukot ^jnitehittävat/'^^^
jiailia 1;: jä;;; si tiijia i tsi;;^^
ole:;.'rajoitettu vm^^
määrillä?: ;vTässä,ni
Viei.i hliohommas.säkin- aseniassa kuin
Länisi^Säksav- jonka cmiehitysajka: ph
vJioiinin;'fspi5imukseri;.<^
. ritelty:50 yupdeksi ;^. ; .SäirPrahci^
.s.';)) miis -ja' • tui^.vallisiiussojMmus;' ;
.vät;iiiitöjikään" rajoita
. t eii: nii'c;h i tysjöiikkpjeii; mäiärää'; tai;'kb^;
kböiiapncai, • • Y h
empimättä' hyvaksiic^^
ta;;/tayttiivät;tiilvana kokp-maari'S^
..jp'ukolilaan.;-.-I/i ;^
tilinän: ..vuoden.-elökiius^^^^^
kertoi;; • e t t ä ;• Japan ^pil^ noussut
,ina}li jvv.ielä',yk.S! amerikkaläihen di-,
vis.ipha;::-.; merijalkaväen" ;3••divisioo­na;,.
Lehtiori- tiiedoituksista ; ilmciiee,.
(;ti:i; amerikkalaisten isotajoukkojen
inieEiiiku..mäassa; t^
.säantyriiUän iOO - lithähncstä;; 15.0. tu-iTir.
ieen. .' •
Yhdysvaltojen liiillussa cii Japtiii n
eri: .seiiduilla nykyjään.- 733 .^sotiätuki*
;kohtaa; Ei. ainoastaan; tukikohtloi;
alueet, vaan inyö.skin niiden läjvseu-cliltv;
vieiitq-; ja iricri-.ä 1 öcet; -ampunia-i
itfenttia.;iciit,bkcm^
varleii. liiaa- .ia räiitatlet on aiinet-t
i r : ;(micrikkäla;ise
rays-valtaan," .
• ;Jpuduuuaan anicrikkalasiin .kah-leisi
n Japanin; ei ole , iihnettava
vihollisen : käyttöön-.:;vain;.-,alueen-
,sa;;;^v;a;in-;';myöskin;'i
ja ihmiset.
. "Yhdys^iiltain imiieriSlist l kayt-tävilt
Ja pallille a ntamannki -sötiliuii-iisla'-:^'
apiia;;..eivnenkaikkea:. Ja panin
ivällitukseiv päjnostamiskcinpnä. s,ia-•
dakseetr ;s6h lisäahiäan i
^ ...- • • . fiotamenoja: ja, mucdostaniaaiv nioni-.
MUI^^ kaiken lopuk-.i ka>*tin to- armeijan. - kiijottna
lueeila niiden 226 miljoonan- d.ollariri
VrtStJMec-ksi,-.:jotka .kenraaliTFrancolle'
n\. .myonne-.ty sotavaim sieluihin. So-tata.'-
vikPtehta;den j.4 asehuoneiden
muodrstamiseen on määritelty 85
miijoonak.si •• dolla riksi, fasistisen.- a r..;
nieijan -.artis-e^uun amer.kkalaisilla
.sotilastarpella on myönnetty 141 mil­joonaa
dollaria.
- •• "Holmutujen sopimusten luonne.-011
a.-.an .selvä, — kirjoittaa 'Truri". —
Amerikkalaisten sotatukikohtien
mu, dostammen Pyreneitten niemi-m.
aalla muodostaa- uUden uhkan Eu­roopan
rauhalle ja turvallisuudelle.
V •.Amerikkalais-espanjalaisen .> ;sop r.
rnuitsen allekirjoittaminen ei voi olla
vaiktittamattav liiom :englantilaisten
aseman Välimerellä .. Toisaalta
Madridin -sopimukset voimistavat, i l - ,
ma n muuta itsensä kenraali. Francon
sotaisia • • mielialoja..'MielenkiintoLsta
en muistuttaa, että .vahanennen nai-,
den -•: sopimusten .• allekirjoittamista-
Franco• suorastaan, vaat-, etta Eng­lanti
.palauttaisi Elspanjalle p^ibralta-i-
in • linnoituksen; • .Hyökkayshenkmen
ja amerikkalaisilla aseilla varustettu
Espanja muodostaa..uhkan ..myöskin
Ranskalle. Täten voimistuu Rans­kan-
tavallaan, sotilaallinen, .saarto:
Kansallisen rauhan-neuvoston
kokous
marraskuun 14 -15 pnä
Toronto. — Canadan Bauban
konrre5>">in kan'iillisen neuvoston ;
^ kokous pidetään Ottanassa mar-rai.
kuup 14—15 pnä. Neu_*oslo
^ lahetua : edu^
tuk-sen luokse maanantaina mar-rask.
16 pna. Eduitaji-to lulee
esittämään ehdotuk.sen Canadan
; toimenpiteiksi; kansainvälisen jan-nil.\
stilantfen lielpottamiseksi.
p;,vt!k5rcr|5^^
1 va ipimih^ta^ä; :rtii-kar •a-;:, ^ryrr^^^i
kunnan jascnia — hiljattain iah::\at
matkalle-- maapallon . vmpan .'kayuak-seen
muissa maissa- sijaiisevilla :s:.ta-:
tukikohdlla.
Tama tiedoitus, kirjoittaa '-Novoje
Vrempa''.- '; va laisec Amerikan : ulko-jJolitiikkaa
paljon enemmankuin mo-,
net-i \vashingtonila-isten diplomaattien
pitkät puheet. Amerikkala.sten kon- to mikunnan ja-en. I . - . ; F i -
gress miesten reitti kasitiaa yli ky.m-' Oyn puolena es-iint.\i.a' '•.-•.;;jina V
menen •Euroopan;:;-Aasiaii ja .Afrikan. . Tamminen ja- Eero Hfti-ki-a- ::v:
f lc3k;u v ä t t at t e « i tä.'J^ili:^-kr.v~;..~'i;^,
rm'ja 3-:ppj r-imiie:. oi:.^- v',p:-T
3.i ja niiden väitettiin £..^._,"!r-'[^
vutetuile alueer.e. Marra.-..'.-..-.'!*;/--'-
1944 pai'.aty51a k a u p p . ^ ^ . ^ "^
Aseveiii.-:to kuitenkin r,a.<jei,
..•'eidsn oma^uuden L^-aja^
Katippssunirii-i -^-^^^ii^^
mri. josta suoiiteif i
(.1 Ic-ppu jai "velaksi"
tyivat Jorma Tuc.nrn^a
Hyv:ni--ian kauppalaji joa--„
dcni > ja VeiÄko Lopp. •aor-.rr.^X
tunnettua tahtia nyk:,. (.;„ ^yy^-l'
sella ;..taiV2al!a;:' Li!^toh';:;:ioyje;;j^.-.
tajana.'; 'oliPenna-, .T--:r.vä';• 'en:J:>^^;
kauppa- ja teoUisuusm..! ~:sr: j3 y.
:£iä^iäehickräätt;seii;..pu6i^
kan valtiovaltaa- vastaan:.', .Kertaa-, sotalaitos
:-:aan, -el kertaakaan.!; rikollisia -oielja etelässä. :•--.f rancolainen, armeija;.
snatettu • Ranskan , i.oikeuslaitcksen
tuomittavaksi.
-Amerikkalaiset eivai halua, tunnusr
taa • Ranskan vaUanelimia .ja ovat
kerrassaan valittamatta Ranskan, ta.r.
savallan laeista.'
• Hydkkayshenkisia - suunnitelmiaan
toteuttaen, Yhdysvallat :. solmivat;
syyskuun 26.: päivänä, sotilasluoateir
sen sop muksen . ;Fi-ancon. Espanjan
kanssa. ; Naiden sopimusten perusa-
;Ranskän; siirtomaille:;'Pohjcis-Afru­kassa
syntyy todellinen. vaar.T:: Kaik-.
ki tämä-osoittaa, etta toteullaessaan
•kauaskantoisia sotilaallisia.; suunn tel-,
aniäah. Amerikka-ei- paljonkaan .piit^
,taa - Atlantin-liiton. -o-saanottajamaln
hin ; kuuluvien kumppaneittensa e-duista/"
. , . Kuten United Press t edoittaa.
• kuusi-amerikkaia^ i i vamerikkaläi-sen
edustajakamaniv:: aseyoimavalio-maata,
joissa pn, kietcutunut; hama.-
häkin-- seittinä'-Ylidysvaltain,maa-,
laivasto- -ja lentovoimien itukikohdat,
jotka muutta\at pilapsliksi kansojen
kansallisen riippumattomuuden, muo­dostaen
uuden maailmansodan., vaa-:
ran.
M tähän sanottaisiin Yhdys-.allois-sa.-
JOS jonkin: eurooppalaisen t a i aa-
•sJälaisen.; .valtion :-,parlamenttaant
.'ryhtyisivät..-kiertomatkaani- poiketen
Välillä.-:Canädaan, Meksikoon- ja -kym­meniin
muihin:'Amerikan- mantereen
mailiin.; Ja jospa.viela — mika. tär-,
keintä!.— kaikissa, naissa-^ maissa.plisi:
tämän, eurooppalaisen;tai -aasialaisen:
valtion sotatukikohtia?
.•\mer kkalaiset pQlitiik:t o\at t.e-tenkintottuneet
käyttämään • kahta
; ^ei-ila ;sta;:'mittapuut;a;:^;^ist^ kiiii;
'he ^arvosteleva t ;;bmi;a;' ;tpimint'pj 3 a n ' j ä ;
kerrassaan toista silloin kun on ar­vioitava,-
muiden- valtioiden .toim n;p-jä.'
:'.;Mutt:a', heidÄh.''p^ ';iliniet;el-.
lä,' j : s koko maailman kansat.eivat ole
vähääkään halukkaita tunnustamaan
moista -kaksöis-kirjanpitoa k.^iisam-
\alisissa asio ssa "
Mitä muut sanovat
•'KOM.Mi;.\I.STir.V" TIETE.NKIN
Uiiti^isva kerrotaan Briti:-h Gina-
!>!!! p,ia'nmi=;teiiTi Japanin tannok-kaa.
M.^vvaimo.sta,, joka miehcn.sa mu-irana
loht.na knn.sfvn- valUscnväa hal-iitustu;
j a : Usonaisyy.sliiketta:-:Uutisis-"
-.1 ?aii'>t.ian Mr.--. Jafjanm olevan ko-toLsin
•: CliicaKosta ja olevan: ticten-
^k.!n;:--i-komimini.sti, -silla -k-ukapa- muu
LiLsteiui kaluansa etujen puolesta
n..a iieia.tiiautamattomasti
Sadat miljoonat virtaavat
"salaputkista" sosdemeil
Puoluetta ja sen johtohenkilöitä rahoitetaan
kaikenlaisilla hämärillä keinotteluilla
teen. otta Idyl.vy muitakin iltmisia,
e i k a . , va 111- Kommunistej a. -ijotka - us­kaltavat-
tai.uella.hy vien. a.si.<iin puo-l
e - t . i . Mis. Japanin \eli James Ro-
.senbcrK.; insinööri- Indianasta;.sanoo,
o'ta lianen si.saiensa Janet Rosqn-l-
fi-jr.-rJagan ci ole sen enempää kom­munisti
-kuin oh : Georgc:Washington;:
;'.'.Han on-sjiinanlamen patriootti kuin
.laiden 1776 amenkknlaisct vallan-ku:
nouk^eIll.^ct". i-anoo veli.
- .'.'Haii nimittää: useaan..tieteelliseksi
l.bi-iM(il!k'>', Br.ttilaiset yiitlavat a-
;>et.t,iia smninuni.stjlciman häneen ,sik--
-1 kan h.m tni--iclcc alempien kci-
!• K s i o n puolesta Kanelia on .sisua,
i,.äi\. i.uolla,"
Suomen taloudelliset
näköalat osoittavat
valkenemisen merkkejä
MeisinKi. — iSSi Kun v.iUiovanun
l u i i s t c i i o n ka:i5aiualou5o.s.-i.3to jul-k
i i i i suunnilleen kMUK.Tu.si sitten bud-
:rt:n I.r.tecru o!e\.in taloudcUi.scn
.N-it.s.-uksTn. niin Mina suoiitettu ti- i
:'nnf.uviointi peruxtia cl^kuu^sa k.iy-tettav.
ija olleisiin ticto-hiu, Taman
jalkoeii on tilanne e r ä i s s ä saateis.sa
:'jpnk'in;^;verran;^^
Eiit.M.^en nici-k!tta;aa on oUut l i l -
k-m,-.. '-i. kaupnn elpyminen, todetaan
;'\r.^.-in:a!ou.-csiiston i;uäe>b.T, Kats.i-u"-:!;
eji\i. K.msainvali ien korkea.'uh-^
dtii-.m.' on tou-taiseksi jatkunut j . i l i -
tar.n\r jniun ja sen jalosteiden ky-
«^vnia.i }onk.\ \ ilkastu.minen vaI.-^^n-k
m ,M.\sk,iuten,i on ollut voiriiaku.-ta
rair.an arjäij.-,{,i v,cnt..maaKU n ä y t -
tava: nu:orio>tuvan vnnie \uotis'.r.
,-Mucinni.ks; mutta o, at pano.siita.m
kui:',>!ikin seha.sti vuoden 1931 vien-
•iSraaiia pienemmin
Kys.vniun vilkkauden ansiojta ' on
tukii.i' s
<).LJYL,\MPIT
Ol'v-yh:ioiricn laatimien tilastojen
mukaan on USAcssa , viela kaj-t-an-no&=
a :-iioin-S .nuljoonaa-Gljyl.inippuä;
Muualld maailmas-ia niitä on.viol.i
paljon ene.niman.' '
•'Komsomolskaja-:Pravda"...—: Yhdys--
valtam iilkpministen Dulles; puhucs-.
.saan: hiljattain konp^e5Sl5sa;^^:JUllstl:
suoraan .etta • Japanin on;-lisättävä,
armeijansa- mieslukua; 350':tuhanteen.'.
Kun;muistaavCtta vuonna.:1931:Ja-pa
ni ryntäsi:: K i ma n . korll sun .ma
kuntiin:arme.ijalla'.:;jonka miesluku oh;
200 tuhatta, kay selväksi, etta 350-tu-hantisen:
armeijan 'muodostaminen
merkitsee: suurta; vaaraa Kaukoidän
rauhalle.
.-Toisena -esimerkkina -amerkkalais-:;
Ien::: iniht a ristien .:.isannotmisc5ta;^voi;
Cbittaa Tai-maan
• Amerikan hyokkayshenkiset pi.nt
ov.it \ . n i e vuoden aikana kannitta-nect
erikoista huomiota Tai-maan
'.almentamiseen. sen käyttämiseksi
:tukikohtana kauaskantoisten suunni^
tclmiensa, tQteuttamisessa::Kaukoidäs-sa
ja Aasian kaakkoisilla; seiidailla.—-
k.rjo ttaa -Pi-avda", — Ja se onkin
ymmärrettävää Tai-maa on strate­gisesti
cdulhnen: tukikohta:,se sijait-tee
Inric-Kiman lahella. Kiinan Kan-
:santasavallan-rajojen seudtuila; siellä;
on satamia (Bangkok ym.i, jomen
kautta \oi kuljettaa^ asevoimia ja a-sestusta.
Amerikkalaiset hyokkayshenk.sct;
purit ka\-tta-. at Tai-maan taloutta ja
rahavaroja sodan valmisteluun so-t.
laalltset raktnmustyot ovat käyn­nissä
maassa kuumeisella kiureclla.,.
Nam ollen Tai-maa \edetään
a.«kel askeleelta amerikkalaistuin im-per
siistien seikkail-akiihkoisr.n suun­nitelmiin
.A.merik.ialaiset hyökkäys-henkiset
voimat aikovat taaltäkasin
; t o t e u t t a a ' p i t k a l l e m c n e v ä t ' s u u n n i t e l ­mansa
Tai-.maan naapurimaihin ja
;ennenkaikkea -Kiinan Kansantasaval--
taan ja -Demckraattiseen v;etnamiin
nähden "
Miehittäjät polkevat. raa'asti''kan-fpjen
arvovaltaa ja kunniaa niissä
maissa, joiden alueilla on amerikka­laisia
tukikohtia. Amerikkalaiset
käyttäytyvät yhtä julkeasti seka aa-si3Ja's€
ssa puolisiu-tomaassa' että
Uinsi-Euroopan nilnkutsutuissa "si­vistysmaissakin".
Esimerkiksi Rans-
•Sy.vskuun 24 pnä julkaistiin Hel­singin
Vapaa Sana&sa oheellinen
: artikkeli, jossa mielenkiintoisella
- tavalla selostetaan. miten Suomen
sosdempuolue saa runsaasti varoja
kommufiismivastaisen amerikka-laismielisen
toimintansa; rahoitta­miseksi.
:: Monet iMnsalai.sct:olivat-hämmäs­tyneitä
.'Ilta. etta .sosdom-puoluten
-.-:ohtaj-t5to .ja .-lehdistö ; viela senkin
.Jälkeen;: • kun: valta'kunnanoikeus oh
tuominnut kaksi .puolueen johtomies-ta.
entiset mnrsterit. Raatikaisen: ja
LcpiBton, .syyllisiksi, ovat, puolusta-:
:neet/tuomittu,]a.. - E r ä ä t .sosde.m,-leh-.
de ovat huomauttanet, etta tässähän
on k.vsymy.s varsin pienestä summas-.
ta. vain. l.Mhdcsta ja puolesta- miljoo-nastjv.:;
Suomessa on tapahtunut pai-;;
jon .suurempia :Salaputkia.sioita,;;vaikr;
ka ne eivat; ole - tulleet- julkisuuteen;
- menevä. . Sosdem-puoiueen johtajat
tietav^t.-etta JOS konsul.t.valvoisivat
saataisiin heidän konimunisminvasr
täisen ; toimintansa • rahoittamiselta
useita: paljon komeampia salaputki-
.slMndaalejB. Kun Aaltosen salaput-kijuttu
tuli ;kuitenkin .valtiolle hyr-vin-
kaihiksi, ei--:liene luultavaa. :etta
natna .suuremmat.salaputkijutut saa­daan
ivaltakunnanoikeuden käsiteltä­viksi.
.Lienee Siis .paikallaan;- valot-t.
aaniita hiukan julkisen sanan: pais­to
lla.
".ALKU AINA H.VNKALAA . . .'
; Ens mmaiset toimenpiteet'puolueen
rahpittamiseksi: keinottelulla ja hike-puuhill.
i: (tehtiin- sodan . :paatt^^nlsen
aikoilv.n ::ja- heti, sen. jäkeen.: .alku­ajan
liikehommat: olivat -.^kuitenkin
"nappikauppaa," ..verrattuna ••- vnme
vuoden vlukepuuhiin, ajoissa ; liikutaan
sadoissa -.miljoonissa. ..: Ensimniaiset-
Puolustiis' on todellakin.: järkeen "ahväarit'^.tapahtuiv
velrliiton. lo.oettamnen . yhteydessä,.
•jPi^loi'!!';^^!^!^?!!^
uusillft: vastaperu-stetuille- yhtio:lle ja
säätiöille.
.: Silloin.-astui:haiiiaraperäisten.liikc-puuhien
näyttämölle:uuoi;mies,jönka
tulevaisuus.; ta l la : a la lla . oli: tuleva
loistavaksi; .Viipurissa • maaratcnn
eras '• henkilö :.Vupunn Osuu.sliik'.ieen:
evakuoiniispaallikoksk- Han osoit-ti
erinomaista t a r m o a . e i osuusliik-,,
k ccn. • evakuoi!nise;sa. .-^;;va aiv -oman
xett-u-- ja:-mink.'.-tarmins'a ev.a.^.uoiiiii-:i.•klnt3^c.,no.lla,;
kyiSi rv',; oh'-. yksi.-;;Ka hsä K hösä-^cpani- >
•jalitäjistä,:;rnUttät
hali;.tu:X;3eiv^;^]^
;'kist.cnbi;.teen;;;;'nv
Tervo. Tei-vo oli SILS ^eka myyia ?•.•/:
osia ja o;;:; Oli;; -kasit t äinti (piitä; :;i:uiriVi>
/lj.:iv';siätetlta{..äseV^^
denhoitaja voi onaa jarjestö-i?
omat3;Uutt2,'-:jönka'^ ^
iui-ite:r:.attbmil!fe;.;;:'.'tein
lalireelia..' . i a i i i l t i i n '0; et ;Tjrvon'li;--'
k^eher ii tts; oli/lopahtaa
A3; a : :älkpi\sc.iyitäv VE^^
;^liemm:,ri|.; kun;:Leybna;:'
.4.10.45 .valtiolta 'korvausta : elo-aivj.'::
•omaiauudciaa-2,183,1-14..mk..:Ky5y,i;y>.;,',
seK-^ä,; tuntui! jple^
-Jossä;; väl11:0; piv:bllat,;fIineij;esii^petVc-^^i
tu;^.:i;n7;ikolvt.eeiia
Onko kyseellinen r-mai uUi
po-> Viipur sta? Ur.ko u-.iiio:
.'• ro;sta;.;:,supritettu: .Penha.;: TeiT^^
;tiölle;;::;yii;;;-:2.;;;in'ilj>^;;"nvax
: ovat.:.nyt nania-.:varat-?..; Siiiia.:&ysv- "
my.-cs;a. joihm Penna Ter.o voii'
tan väst?j.ik^en. ,
S .VNK ARI VAIN A J IEN
3IU/STOKS1 .
;,;;Ascv£ii}ir:t;h ;periistani'a.' SiVnk'a:riTa:-
.ri3'j:;eri ,::-M;uistbsäatib ':;p-&r^ -vr^
1944. ].it;,<a.maan. - I0iivvniaa.->uiis;5--ä -
;niupdpiiöa-. Pei-iisiäjanä:
eiitin^n^S;bs;ä.alirniiii3tc^ ;?0äialiäfö5:v-:
:;i vä;fttt:s0.n;, puolueen'/.sinteen':;^'ä^
; JLc -.'iin e h; - •"; J\»o ht-o o•n, -. kuu !u.i'' inyöaiii; •
, pjiVK;3..::Tei'vo....... V^
• niUutei't iin; :;Käätune^ • mursjosää: ?;
.tiök3ir;;'T:etj:ä;vast^sää',i6..ei •öliiif.vsi;:;;
i.i 1 Uliseva \aroja. Mi-=a ovat 1.,..
:naina; varat? :. -• . -., ',;..•
Ndiia varojen ja ciliaiiuu-j.3ien • ir­t
i ji:';'t;iit kinut;;prpi f Ca:^e::tiS';nvai;nnsEt;;
;v-: I945:;'äntä;tnä-Haan;;kir^^
;suhricssä;;''että'-::"raJiä o--./
kaupo^5sä ;':'käyt^dtty;S.:V; HänJ;^^ iiavs
l.VllaA kerro, -.onko::]a-. iiviten.:,nai3-ä:
'kaupoissa-.^•p^äiklttiCr.j^
kuja".
Tasta se s.tten alkoi Vuo-.en .M •
laa!i';;;fcävi iiiiahdptoniak
puolueen yha laajenevan 'int7.j.st:i
.elämän,menpä.^:.;t^^
Puöiue 'ii Ikoi:; tu;r.'su-;.;
-e!sa o-uusikkeen autoilla. Sitten
hauet -tunnettiin-:A.seveliliiton:..ha.ma-.
raperaistenliikehommien.Järjestäjä-^
'na-.. kunnes, me nyt 'tunnemme hänet
satojen miljoonien kauppojen järjes­täjänä..
Tämä .1 ikcneio- on entinen
kauppa- ja teolhsuusministeri • Penna-
Tervo.
KAUPPA JOISSA TERVO O.LI
SEKA OSTAJA.NA ETTA
MViMANri
Suomen A.sovcliliitlo oh a.k-jinaan
saanut haltuuns.i Univci'.sal-tilini-
• t u ä ;;T;oti:i73isnn;; :;t:eollt5 11 u^;^
'nviehi^in;:^^
samalla ulkomaita ia.itau^.an
tiikÄeeifc^l^Tärhä
:hbittis''iiuipclo?Mkih:sfe
Puolue on .saanut joko su":inai=J'
iahiöiiuk^iila.-^-tai!^^^
syyskäupaiiiii;': jä','inu^
:;iä;;ia3eJäeii';:ffätojönlir^
;kbj'eri:':suuriiisfetr
tp.vdc5;a ovat yksiiyiset ^o^iaiidcn^-
:.kraatS^ke:t;V;;ichtaj
•;!iäteiisä:"iviin;;'etta;:.lie
ns "yhte.^kunnan pprcir-p: =2..-..r'
PÄIVÄN PAKINA
Aina vain isoisten puolella
Toronton Vapaa Sana ei "erehdy" | n.iteltua Yhdysvalta'n "dollarivaltaa!
-vahinRossäkaan-pienten: ja;,.avutto-V ;;. Se..-pita:st : mokomin ..jattaa
mien puolelle.. KarkL=sa asioi-saa'se iauhe.--sa noitijahtiaan llarjoitta-on
. isoisten :haIinanheiluttajana • pik'-
kuihmisten pään menoksi.
Ottakaamme esimerkiksi maini-
. tuh; lehdeiv sielunv-uodatus- brittiläi­sen
Guianan tapahtumista. Snnä
tarinassa-.pannaan-asiat,,juua-i.,sellai-ieen
'•arvojäi-jestyk^een". etta niita
suurempi kylän haiy. sen parempi.
Kuten uivallista. tama tuhamien ja
yhden ''prosentin- .."amerikkalaislehti'^
vuodatti kuumia IvTneleita siita. kun
Yhdysvaltain nykyistä noitajahti-nnaiiiaa
sanotaan .oikealtainimeliään
noitaj i hd ksi ja MicCarthy.-miksi.
Tuollaiset puheet ovat Vapaa Sa­nan
mielestä isästä perkeleesta ja siis
pahasta.
Sitäpaitsi, selittää Vapaa Sana.
rivielipidevainoon -s.vyllistyi. 'B
niakin brittiläisessä -.Guianassa.-.joten
väärin':/on: kuulemma :--maailman--; suu­rinta
noitajahtisirkusta tuomita. NaiTi
haikeasti valittr Vapaa Sana:
"..'. Varsinkin Englannissa ollaan
Yhdysvaltain harjoittamasta komu-
; köiden.: koristelemisesta-oikein;moraa-.:
lisesti suuttuneita ., Ja sam.aail
nuotthn pakkaa yhty.maaiv • yksi ja
toinenkin Euroopassa . ! ' ,
"Kun englantilainen lyo omaa kom-munistiaan
kuriiivUa kalloon l brit­tiläisessä
Guianassahiniin se -näyttää
-olevan-ka.i.kkien moraalisten: j a siveel-:
listen englantilaisten mielestä kuk-kelikuu.
• ' , . i^j, _
'•Mutta ja- Yhdysvallat kur^elee
omia komhvuniscejaah. niin "aUtä"''ar­mias
mik\a inhoittava teko se onkaan
John Bullin mielestä . . . • '
Oi sitä ^•aärinynvmärrettyd•• Ja pa­smaan,
.silla: sellaisen .•5yylli.siyy,:;toi£H
naan Britanniakin!
•':Mutta -kuten ar;-ata sop 11. i)aä.syj-1 -
linen- tasSakm tapauksessa - on sen­tään.:
bnttilamen-Guiana. jonka-hai-;
lituksessa oli. "kaik-^sta - p ä ä t t ä e n :.';•
kommunisteja".
Cmast-a-puolestamme.;: se--sanottä--'
.-ccon aivan alkuun^ me tuomitssemme
porvarien miehpidevamot kaikissa
mai5sa;miiikaanlukien'Englannin. Me-;'
nettelemme :nain korostaen, että; kuten,
Sa:.'.;assato:sen.:maa'lmansodan edel­lä,
taila kertaa riehuu 'noltajahti
ylimpänä Yhdysvalloissa. Taisa on
•muuten: tosiasia.: ..nvita': Vapa a'; Sa nä n
tuhannen:-prosentin--amerikkalaisuui
el saa muuksi muutetuksi,
, Mikali on sitten puhe brittiläisestä
Guianasta.vnim/mevepailemme,. e t tä
brjttilaiset:; lähettivät sinnevsotajouk-:
kojaan Ylvdysvaltain hallituksen' väa-
'unuksesta, Tahan viittaa APin
3eorgetown'-Sta lähettämä uuti£l.'.rjt
n!s.«a sanotaan:
"Oliko aliuniini tekijänä snnä kun
brittiläiset .erottivat täkäläisen häl-
:;lituksen.--joka Lontoon syytösten -mU-
/k3a,n:-yritti: muodostaa : kommunisti-valtion?
"Hyvin monet katsov.it taalla, etta
vastaus-, ylläolevaankysymykfieen "on:
'kylla' Lisaksi he sanovat.' etta pre­sidentti
Eisenhower todermäköi.«esti
antoi.' kannatuksensa — ellei hän
asiallisesti suositellut sitä — tälle'toi­menpiteelle.
.Joka tapaiiksessaVVas.h^;
ingtonista 'ei ole busuttu mitään
arvostelua. . ' J ' ' ' • '
:,."Brittilaisessa. , Guianassa toimii- myydessä
kaksi alumiiniyhtiota . . . Yi.-Ji ame­rikkalainen
:'ja -^toinen;;:canadalä:nen
..;:Kysymys-ei -S11.S: loppujen lopuksi-
:kaan .ole. - "ko.mmunismista" • \:3an
Cruianan .almniinista: ja sokerlijtä-
Sivumennen sanoen Vapaa Sana
';q!i;;;;aiii'ä:^/^^^^
Iit eivat paase mis.saan valtaan vaa-hen
kautta". -. Jos bmtiläisessä-'Guia-
• na,">sa;..l'Jit-cnkin.:; valittiin-'kommunis-.
-'tihenvijiiäUitiis;^^
nan yksi teoria taas pantu maan
rakohon, .
Ja JOS Guiatlan vaesto valitsi itsel-
.^ie^n;?'kbnim
kars koon .t-e naho.ssaan tai hyöty­köön
seurauk-^iÄta. Se cn sen oma
..a$'.äi^; ielka-".;liikiita
mitä?
:;v;;-M^tt3;?;;:^
niin Yllämainitun .\P-n uutistiedon:
';??^|"^^^;;;Ä^H-'^^
nada tuottaa sieltä suuiessa mitta-
:^ ^2^4^¥^^a;;:'||a uksilt^ ;
aiumun't »otteita valmi.=:tettaes=a.
Canadan' aiumimiyhtion paa.mie-
:";>fP,ä;;::Qn^^
^. E. Pov.-ell, joka kumppaneineen
kahmii mainitun yhtiön avulla yli
vOO miljoonan dollarin vuosivoitot."
Mutta' "p.enia'" ovat silakat joulu-
.uloikii", .>iHä as.allisestj puhuenv
.Muminum Company of Canada on
yhd.vsvaltalaisen emayhtion. Alumi-vum
Company of American • ala-vhtiö
— ja taman jättiläismäisen
trustin paamiehena on Jumalasta
seuraava - - upporikas Mellon perhe.
Nämä ovat niita miehia, jotka yh-
;;^?*^a|^i?tt.näil^
luavat ikiiistuttaa siirtomaahallin-taansa
brittiläisessä Guianassa. Nämä
ovat niitä voL-nia, jotta Toronton Va­paa
Sana nyt "ymmärtää" ja puolus­taa:
: Kuten 'amä siirtomaissa, brittllai-
••^en Guianan t.völäisiä pidetään jati
l'UV£usts nalkakuurissa,- cletamatio-
|;'ja.;:;Lkurjuuäe?5a.
kanvaie joitain es m<,rl• i-./i ^'•''J^
na 194ä suor.tettiin taiian r.cmt
siiltcmaan paakajpuuE.--! C-e-.T:
' to\vnis:a tutkimus 7.994 aiU.r.ra-:::.:;
nuk^en .suhteen, .vnva
2 309 kokonaan ihinisasxiii.i;.-C5i
paaiiiattomakai ja 5.303 r-li niin ii'^'-;
ncssa :'kunnossa, ettei -n-iita \oida e?ii
koijala Kaiken ka^-t'-"•--v l o i -"
t.in'vain 382 k'an.-.olii?t?. 1 a.<c'v-'"'-^'-^
;::^>;5an'iä'nj;f:tu^
rusteell.1 alkua^ukkaca a - - " • ' ' ::
':pölkkeUk5Että;;:^^
noi3- a — ja slkaJa-sr^sa Dirliejsa ^
k^si.i maar 11 5 hen.-^ca Hei'^ciii i^'-"-'
:!»is3ä^n;;:'ei^
^miidäfa
;yalpav'':;:p|iitsi;;:.-;^ö^
^käikip^peiiet^ri
;iä;::';riiutralättiälfe^
;lVe,id&n'';;suurininiat'^
v.it 20.\14 jalkaa ja p.eii :r.:«a'^
jal.^caa. ^ .
Palkat ovat aarettomvir.
Vi.sikym.menvuotiait ti.ol". se-
•;.kaloppuja" ja tyotto.mj:.-- o-"'"''^;;
;Ct|liäli!irtä^p
000 työtöntä maan 150 OöO ti-olJ-ä^-
Kun Guianan Edistyspjolue
!ie'\entaa tätä joukko-u: -^--'^^ y
saada parannuksia. kan^^njG-^-^j
elämään, , ^ita vastaan 'r.«:«'-'
"KO.mniun'stiriuuto". •"PM'-5'- ^"._'/
P0kuiiii^n'|:k^
Jos missään, mintassa nar.daar.--^
ten paheellinen ja va.irallir.en r.y»^-^
nen /'kcmmunis.ti\'.i-tair.er."
jahti cn, olkoon sita sit.tcn vns:-;'*^;.
ioi5-aa, Britanniassa, Can:aas-=5
Suomessa. ' ' ,
Mutta Toronton ,Vcp=.a ^^^"^^^
kuule mitaan. ei nae.
Pi-ity ilmaisemaan mitaar
xlisi^lliinleit^^zÄ
'ihmi-ten loettelemusten J--'^^-;^'
polllttisessaVsokeudeSsaar. s<?3^^
"kommunistivastaista"
linjoittuu aina kaikkein ^ ' - " ' ^ ^ l ' ;
•kansanvmolliit-en puolelle-. -
koura,'