Vapaus, January 16, 1951

              SUOiURY JA
YMPÄRISTÖ
Karjan fiibeikuloo-sitarkasfus
fulee
Sudburyn alueelle
Toinen Buixjaä ttiberlnUoositaxkas.
tus pannaan plaUuitt' käyntiin Sud-tnuyn
flls^etla. ilmoitU maakunnan
jnaatiadousmlniBteriSn täkäläinen e-dustaja
Rotneo Lerouz viikon lopulla.
Kaksi, «lotta sitten toimitettu tar­kastus
käsitti noin 20,000 eläintä Ja
tarkastettavaa karjaa otaksutaan t u ­levassa
tarkastuksessa olevan suun-niUeen^
jlhtä paljon. Uusi taricastus
suaritetaimWöskin maksutta liitto­valtion
liaUltuksen toimesta Ja sen
taiicoltuksena on poistaa karjasta
tuberkuloosi, ^joka rvol siirtyä karjasta;
ihmisiin.
Mr. Lerpux sanoi, että ensiminäises-sä
tarkastuksessa tavattiin suhteelli­sesti
välhän sairaita eläimiä ja että tu­levassa
taricastuksessa odotetaan nii­tä
tavattavan ivieläklfl'vähemmän.
Tarkastettavaan^ ruiskute­taan
tuberculilnla, jonka avulla voi­daan
todeta onko eiäin terve vai on­ko
siinä tuberkuloosi. Tuhottavaksi
määrätyistä eläimistä maksetaan far­mareille
(korvaus.
TarkastuDEsen suorittavat hallituk­sen
eläinlääkärit^ Jos yksi -mies suo­rittaisi
tarlcastuksen kestäisi se noin
kaksi vuotta. Koska tarkastukseen
otaksutaan osallistuvan useampia e-läinlääkäreitäv
<voIdaan se suorittaa
^muutamien lEUukausien (kuluessa.
Verot halvemmaf
McKlm-kunnassa
kuin Sudburyssa
Viime viikolla pidettiin Sudbiiryn
ja McKimin valtuustojen ja Prete-alueen
asukkaiden yfhteinen kokous;
Jossa keslcusteltiin Prete-alueen Sud-binyn
kaupunkiin ^rihdistämlstä kos­kevista
pulmista. Kokouksessa todet­tiin,'
että 150 kiIowatin säbkölasGcu on
McKIm-kunnassa $4.43 kuulcaudessa
mutta Sudburyssa ainoastaan $2.34.
McKIm-kunMn kirjuri G. M, Pat­terson
sanoi kunnan taksoituksen ole­vani-
keskimäärin $19.32 asukasta kah­den
j a Sudburyn vastaava luku on
$33.20.- TSmä ero johtuu Ilmeisestikin
pääasiassa siitä tosiasiasta, että per­heet
<?watrsmrempia MoKim-tunna.s-sa
(kuin Sudburyssa.
Mr."TatteKon antoi -ntyösldn esi­merkkejä
näiden kahden kunnan tak­soituksesta.
Eräästä Strutfhers St.
varrella olevasta asimnosta makse­taan
veroina viime vUoden,teroituk­sen
perusteella laskien $89.07 mutta
Itaupiuigissa olisivat saman asunnon
verot $102.30.
IJrään toisen, Regent: St. varrella
olevan asunnon vastaaivat luvut ovat
$8758' Ja 103.S0. (Kolmannen, Prete
St. varrella olevasta asimnosta, olisi
maksettava vastaavasti $114.45 ja
$170.40 sekä eräästä neljännestä Mc-
Kim-lcunnan asunnosta $77.81 ja
$152.70.
'KolkoUksessa olleet <McKim-<kuiman
asuikkaat olivat pidättyväisiä ilmaise­maan
kantaansa kysymyksessä ole­van
alueen kaupunkiin lUttämlsestä.
Ilmeisestikin he harkitsevat asiaa ja
iln^evat mielipiteensä tänään p i ­dettävässä
Julkisessa kuulustelussa,
joka pidetään maakunnan kunnallis-nsilckamäan
kaita
suojelee kasveja
TB*|en aikupuou on parhain aika k&VBten« l i ' a U d m Ä ä . I>titealne ^ap^i^iaaaan kattamiseen. Se m voidaan kyr5SEw^S!S
tSÄeä tÄtavä. jota mansikkamaan
tooHaJa ei saisi Jyödä laimin. Voi­dakseen
suojella öasveja talven vau-ripJIta,
mansikat tuUsI peittää Jokai-sella
paikkakunnalla. Jossa lämpö las­kee
alle 15 asteen.
Mansiöcamaantottamlnen yksin­kertaisesti
merkitsee kasvien peittä­mistä
seUaisilla aineilla, kuten oljet,
heinät, sahajauho, höylänlastut ja
suoturve. On olemassa muicakin pei­teaineita,
mutta lehdet ieslmerkacsi
tahtovat pakkautua ja se saattaa va­hingoittaa
mansikoita.
Mansikkamaan kattamisella on mo­nia
etuisuuksia. Raskaissa maissa,
joissa routimista, tapahtuu talvella,
voidaan tätä; välttää maan kattami­sella.
Se myöskin suojelee kasveja
kovilta pakkasUta ja tuulilta. Katta­minen
myöskin vUvyttää kukkimis­ta
keväällä, jolloin on olemassa vaa­ra,
että liian aikaiset kificat joutuvat
keväthallan uhriksi.
V Mansikkamaa : katetaan sen jäl­keen,
kun maa on ikovaksi jäätynyt,
mutta ennenkuin lämpömittari laskee
20 asteeseen. Syynä' siihen, että maa
tulisi kattaa vasta jää(<ymisen jälkeen'
on se, että silloin on olemassa vähem­män
vaaraa kasvien vioittamisesta
silloin kun kasvIf^VilBrifasvavat. Jos
mansikat peitetä^ S^Udntam ne vie-lä
kasvavat, saatta» ac i Jtjhtaa niiden
kuolemiseen. ' . , , -
Se määrä.iok^kat^alnetta tarvi.
taanmBPrt\k,nmflänJB»laanilfidfs!,
vielä kilstanalainra^^Qiys Ja xilp^
puu se myOäkin aUt^-ndäcälalsta ai­netta
käytetäfiii ^imonmlllä ahieu-la,
kuten esimerd^llöi^n pohjois­osassa
Ja; Uudessa^ Säg^hnlssäselEä
muissa samalla l^ves^^iie^ sijaitse^
viUa alueilla;?tarvn^''4^ 5 tuumaa
olkia. Kaksi . t/ima^ paksu kenos
mahdollisesti xHQjäi alueiUa. Joissa
talvi ei ole kovin kyhnäu Kateaineen
tuli peittää kaiktä^kp/itinansikkarl-
•vissä. ' ' , r
Rivien välistä' afla-ei'ölfe välttämä­tön
.peittää, wutta''tulee' pitää mie­lessään,
että p e l t t o M i e n ähkäisee
rildcaruohon kasmidLseäiraavana kesä­nä.
Noin sata päänaa"-ölkla riittää
tuuman vaaivuisen--
asettamiseen 100 nellöjiaan alueelle.
Jos sahajauhoa käytetään", tulee s i ­tä
, panna niin paljon; 'että kasvien
huiputkin peittyvät;.\TayBlUsCBtl;osa
lehtiä näkyy peiteaineen alta, mutta
varret on tarkastt peitettävä.
SIIPIKARJAN UHOTTA.
MINEN KANNATTAI
Sifliteellisesti kaik&ein paras palk­kio
saadaan siitä .viimeistelytyöstä,
mikä suoritetaan eimen farmituottel-deh
markkinoille lähettämistä'— ja
tämä pitää paikkansa erikoisesti sii­pikarjan
viimeistelyn suhteen. Otta­van
keskusäcoefarmin siipiitarjajaos-ton
suorittamat kokeet toteavat, että'
oikean hoidon ja sopivan ruokinnan
avulla siipikarjan myyntiarvo voi­daan
nostaa B ja C luokasta kor-
Huonekärpänen
lentää 12 mailia
Maatalousdepartmentin tutkijat tie­dottavat
'Yhdysvalloissa saaneensa
selville, että tavallinen huonekärpä­nen
lentää niinkin pitkän matkan
kuin 12 imailia. Tämän seikan sel­ville
saaminen muodostuu tärkeäksi
tekijäiksi tulevassa kärpästen ja hyt­tysten
kontrollissa.
Kokeiluissa syötettiin: kärpäsille
pieni määrä fosforiin sekoitettua so­keria
ja niistä tuli radioaktiivia. Tie-,
deuTiiettet lasettivat' niille syötillä- var'
rustettuja loukflcuja erilaisten matko­jen
päähän ja eräitä saatiin kiinni 12
mailinkin päästä.
Kärpäset tunnettiin laitteella, joka
osoittaa radioaktiivisuutta.
450 miehen työmaa
Sudburyn pchjoispuolelle rakennet­tavan
suuren radioaseman työmaalla
ilmoitetaan olevan nyt noin 200 mies­tä
töissä ja kim työt pääsevät tule­van
kevään aikana täyten vauhtiin
uskotaan silloin tarvittavan noin 250
miestä lisää. Radioaseman henkUö-kuntaa
varten rakennetaan noin 80
asuinrakennusta ja sen lisälcsl raken­nuksia
^iksinäisten miesten majoitta­mista
varten. Yrityksen Icustannus-keampaan
A Ivuä&ikka 'Ja' vieläpä eri-koisluckkaankin.
_p^ilciks&ssl saa­daan,
ei vain parempaa Ubaa kulut­tajille,
vaan myöJ^jge^ että paino U-sääntJiy
ja laadun^piäÄnfcumisesta tu­lee
vielä parempi dilntakih.
Vifcneksikuluneitöih-%osien aikana
tiede on ratkalssu't'Snöflia hoito- ja
ruokintapcobleemiä-"'-''sIiplkarjatalou-dessa.
Ottawassd isubritetut sUpi-karjatutkimukset'
Itofbstavat ;erikoi-sesti
sitä, että taldtide^Usla tuloksia
saadaan vain sillbto^kun siipikarjaa
kasvatetaan teurastiBta'varten siten,
että linnut kasvavat, ndpeasti. Tähän
päästään' sillä, et«f -^ötetään n.s.
aloittajaruokia (stfikör-^iftitions) Joi­den
proteinipitoissiUsi-bn'^—25 pro­senttia,
ensimmäis^^deksän viikon
aikana. Sitten ruvetaan antamaan
vähemmän protelnlpltoista ruokaa,
mikä ihidastuttaa-kasvna • ja auttaa
lihoamista; Tätä Ciihoamlsprosessia)
autetaan vähentäii4la^i<pikarjan l i i ­kuntaa;
mikä tehdään siien. että lin­nut
pannaan pienempiin tiloihi?.
^ Lopullisen vlitAei^Ifn-^aikaiia mäs­kissä
pitäisi Ottäxrati^^ä^iluista saa-
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
RODUN JALOSTAMINEN KANNAHAA
UMMASHOIDONKIN A U LU
lf(»th'X>akotan maatälous(4>lsto&a
suoritetut neljä vuotta kestäneet ko-keUut
ovat osoittaneet.' että «i^llan Ja
IftTTipt»"" arvossa saattaa olla niliddn
Sfuuri koin 319 dollarin ero vuodessa,
kun > yliden pässhi Jolkeläislä^
taan^tolsen pässin .jälkeläisiin. Sillä
tahdotaan sanoa, että Jalorotuinen
sIlt06pässI4niottaa'paremmin
soita. Joista koituva hyöty on paljon
suuren^iL .'
Tätä asiaa koskevat kokeilut älpi-tettita
v. 1945 Ja suoritettiin ne lop­puun
aivan äskettätai.
'Koäca lampaanhoito North. I^a^Or
tassa, samotaikuin miilssakin keskivjalr
t i o i ^ , perustuu suurimmalta osalta
arvokkaisiin lammaslajeihin. lUhi
koeasema ryihtyi ottamaan selkoa,
taikka v • parcanminkto halusi saada
tarkan laskelman villa- ja lihatuotan-non
eroavaisuuksista kolmeen ylei­sesti
käytännössä olevaan lajihi kuu­luvan
Jalostetim pässin slittämlen
lampaiden väliltä.* Nämä lajit ovat
Colaiabia. ((kaksi eri vlllalajia),
Hampshires Ja Shropshhres. lEJnälam-paiksi
valittlhi 100 valkonaamaiseen
Westem rotuun kuuluvaa 1^^
Ja nUden sijaisiksi valittiin neljän
vuoden kokeilujen\ aikana ristisiitos­ten
avulla tuotettuja lampaita.
Eri lajeista ^ t y n e l d e n karltsahi
paino oli hyvin paljon samanlainen,
mutta 30 pälväii kuhiessa alkoi Jalos­taminen
osoittaa tuloksia. K u n 140
päivää oU kulunut j a lampaat olivat
vahniita markkinoille vietäväksi, nito
Hampshire lampaat olivat raskaim­pia,
kahden Ckilumhla-lajin ollessa
niiden kintereillä ja ähropshires lam­paiden
kaukana Jiäljessä. Neljän vuo­den
keskiarvo osoittaa Hampshires
lampaiden pahioksi 89.8 paunaa. Co­lumbia
neljäsosaveristen 88Ä, Co-luantoia
«puoliveristen 84.8 ja Steop-shire
lampaiden 775 paimaa. -Ras­kaimpien
lampaiden painon välillä oli
siis 12.3 paiman ero.
Saadakseen tarkat numerot: villa-tuotannosta
tutdOJat käyttivät sljäis^
elniä, HapsWre-Westem, Sbropshbe-
'Westem Ja kahta Coluitibia-^estem
ristisiitosta. Vuoden vanhoista, kak­sivuotiaista
Ja kolmivuotiaista kah-;
desta Columhia-lajista saatiin enem­män
villaa, Hampshire oli toisella' ja
Shopähh-e viimeisellä tilalla. NeUäs-osaverisestä
polumbia-We5tern^^^^ ro­tuisesta
saatiin keskimäärin 12.4 pau­naa,
puoliverisestä Columbia-Western
lampaasta , 122, Hamp£AiIre-Western
10.4 Ja Shropähhres lampaasta &6
paunaa.
ViisUQonmentä käsittäneesi lam-maslatsmassa
nämä ' eroavaisuudet
saivat aikaan suuria luScuja. Roska
mitään huomattavampaa eroa ei ol­lut
kokeilussa käytettyjen lammasro­tujen
välillä mikäli niiden koko on
kysynnyksessä, niin numerot perustu­vat
jiiiden kaikkien saamaan 'kedcl-maarään;
Joka on 130 pros. Villan hin­ta
lasketaan 70 senttiä patmalcsi Ja
liilan hinta 25 senttiä paunalta kal­kuta
kokeUuissa olleUta lajeUta.
- Ottamalla esille 65 Shropähire-
Westem lammasta. Joiden keslsimää-räinen^^
pahio on 77.5 paunaa, saam­me
niiden arvoksi $1,256,07 ja villan
50 kaksivuotiaasta ®hropshire^West'^
ern lampaasta (8.6 paunaa, a 70
senttiä), saamme sen arvoksi $39130.,
Villan Ja lampaiden arvo on siis yh­teensä
$1,557.87. Kun laskemme sa­malla
perustalla neljäsosaveristen
Columbia-Westem lampaiden villan
Ja lampaiden arvon, saamme $1,877.00
ja puoliveristen CoIumbia-Westem
lampaiden ja villan yhteiseksi arvok-;
si $1,804.00 Ja Hampshire-Westem
lampaiden j a villan ^ arvoksi $1,823.00.
Näin siis eri rotuisten lampaldJen
villan j a lihan arvo voi nousta .vuo­dessa
niinkin suureksi kuin .319 dol­laria:
Mitä tällä kaikeUa tahdotaan
sanoa, on se että rotujen jalostaminen
kannattaa lammashoidonkin alalla.
Kolme kaivosviiiadliiaa
iMdätetly ITnlKiirissa
lajäMylrseii johdosta
OoAipexI, tJidkaii KalTOsmlntstfy
Tiö UmoitU . lauantain», ett& luklme
kaivosvirkaUUaa on asetettu «yjrttee*
seen IbtatMoyan kaivdcseto^ tapab*
tuneen räjähdyksen Johdosta. T»tt»
kaivosräjähdyksessä eal 81 henkllOlk
surmansa.
Vangitut vhrkallijat pidetään syylli­senä
räjähdykseen. Näiden vlrkalU-joiden
määräyksestä tolmitettUn'>tt*
Jähdykslä pakltUla, vaikka se oU ni­menomaan
kielletty.
Rääka>«lnepula
tu|ee kireäksi
Suurbritannlassa
Lontoa — HiUaVesn kiristyä puit.
te monista täriceistä teollisuuden iiM^f
ka->aineista uhkaa pahoin JSrttaimian
sotatarviketuotantoa, 11 mo I t etaan
tääUä. HlUen^Ja teiäksen puute on JO
(herättänyt hälyttävän tilanteen:
Matta näiden kahden tärkelmmä»
raaka-aineen lisäksi ovat takkira4^i
romuteräs. puuviUa. villa, :kU]^I^ t i ­na,
slnklci. rikki teoUisuusaiköholi,
paperi ja useat muut aineet yähenty-:
neet vatTralliselle asteelle kun niiden
varastojen vähentyminen on Jatkunut
kuukausikaupalla.
Tilanteen johdosta on määrätty toi­meenpantavaksi
osittain valaistuksen
vähentäminen; Joitakin Juhien kulku-vuoroja
on vähennetty Ja kansalaisia
on kehoitettu säästämään entistä e«
nemmän hUtä kaasua ja sähköä.
. Autotehtaat ovat Jo ryhtyneet vä­hentämään
työaikaa pälväUäviitlcossa.
johtuen siitä 20 prosentin vähen­nyksestä,
Joka on saatettu voimaan
rauta- ja teräslevyn suhteen.
Farmarit ovat paljon parempia autoi­lijoita
kuin esim. toimittajat
arvion sanotaan kohoavan nohi nel­jään
miljoonaan dollariin.
asiain lautakunnan
lustelussa.
julldsessa kuu-tujen
tulosten mukaan .olla noin 13
prosenttia pr^teinlfi^H^^ek^n pro­senttia
rasvaa. Tk|aip<p ruokajär-jestelmä
saadaarvtsiten. että Sute­laan
imäärätyt prp^en|ttimäärät sel­laista
viljaa .tajiri* maissia,, vetonää,
kauraa, soijapapuja soijapapujen
öljyä, brääniä, *^iäälingia (leseit.),
hiujaiihoja, k a l Ä I ^ , tavallista^
suolaa, kuivattua 'raähoäM"cerogras
eli nopeasti kuivaiSuja 'rucdioleilcke-leita)
ja hiivaa, '
Viimevuosina oi> lisätty Ifliotusan-'
noksiin hyvillä j^, tuloksilla pieni
tarkka määrä s^aisia vitamiineja
kuin BIB. ribofla^Tinläy ja cholinea.
Nämä ja vissit mujut ..mineraalit l i ­sättynä
Uhotusatinjöksiin, pidetään
monen siipikarja^l^^yattajan kes­kuudessa
tykkänään^uute^ menette­lymuotona
teurasl}i?'£a|, varten siipi­karjaa
viimeisteltälssd'ja niiden a-vulla
saadaan kuä'i^tajlUe parhainta
laatua silpikarjaliih|(a.
Siltä varalta Jos joku ,"epaflevä'^<
Tuomas" kysyy, etfä osaavatko far­marit
ajaa autoa, niin siihen voi­daan
sanoa, että he ovat tällä man­tereella
— mikäli vakuutusyhtiöi­den
tilastoihin voidaan luottaa —
parhaimpien autollijain etupäässä.
The State Farm Mutuel Automobile
Insurance Co..on suorittanut 40 vuo­den
aiicana tutldmuksen 1,500,000 yk­sityisauton
suhteen'Yhdysvalloissa.
- -Sama tutldmns totesi myös sen,
että naiset ovat paljon parempia
aatonajareita kuin yleisesti otaksa-
• 'taankaan; ^
Mainittu vakuutusyhtiö jakaa tilas­tojensa
mukaan parhaat autonajurit
Iniuteen luokkaan ja ne ovat seuraa-'
vasas järjestyksessä:
1. Kauntien asiamiehet, farml-aslaln
neuvonantajat Ja huoltotyp-läiset.
2. Omistajat, Johtajat ja virkaili­jat
— finanssialalla. .
3 Lentäjät.
' '£ Omistajat, Johtajat Ja vlikai-'
Iijat — toIdkukaoppa-aEalla. V '
5.'Farmarit.
6. Vapaiden ammattien harjoit­tajat.
^äinlääkärit ovat kahdennellatois­ta
tilalla, eläkkeellä olevat henkilöt
kolmannellatoista tilalla, bussiautojen
ajajat kahdennellakymmenennellä t i ­lalla,
• perheneemännät kahdennella-kymmenennellakolmannella
tilalla —
toimittajat - ja lehth-aportterit 40:llä
tilalla (ovat siis vieläkin huonompia
kuin trokien ajurit) ja sitten tulee
sairaanhoitajattaret, ' iconekauppiaat
jotka ovat kuitenkin vähän parempia
kuin farmijohtajat ja pomot. Farml-työlälset
ovat myös ' melko alhaalla
täs^ luettelossa, mutta hiuonolmmat
ajurit luolcitellaan numerojärjestyk­sessään
seuraavasti:
59. Kokit ja tarjoUijat.
60. Opiskelijat,
61.-Sotilaat,
63. Kuvittajat.
64. Työttömät.
Kaikki nämä tilastot koskevat yksi-
Neuvostoliitto
ja Kiina lujana
yhdessä
'roronto. — Lady Banting. Sir.
Frederick Bantingin' leski. Joka lauan­taina
palasi Hong Kongista, sanoii
että sellainen usko, jotta Neuvosto­liiton
Ja Kiinan Kansantasavallan
välille voi kehittyä erimielisyyksiä. On
harhakuvitelma. Kommunistien me­netys
Aasiassa sitoo nämä kaksi maa­ta
entistä lujemmin toisiinsa.
Lady Banting kertoi, että hän yie-
.raili-Läni^i.KiUiassa Juuri eiuienkuin
vapausarmelja saapui Ja hän kuuli
että Kiinan kommunistit ovat r'hyvin
käytännöllisiä" ihmisiä.
'Kommuristlnen hyökkäysaalto. Jo­ka
lakaisee yli kaakkois-Aasian tällä
hetkellä, ei voida pysäyttää minkään­laisella
asian avustussuunnltelmalla".
sanoi Lady Banting. "El ole ensin­kään
epäilystä siitä etteikö kom­munismi
ole voittanut Ranskan Indo«
Kiinassa."
— Italian sosiallstipuolueen, senaat­tori
Emilio Lussu 8ai}oi senaatin is­tunnossa,
että Atlantin paktin tuke­minen
tulee johtamaan sisälläissotaan
Italiassa.
tylsautoja, Esim. trokinajureista pu­huttaessa
on otettu huomioon vain
heidän yksityisautonsa ajon yhteydes­sä
tulleet tapaturmat jne.
Niin ~ rarminalsten kohdalta on
sanottava, että he ovat myös kau­kana
keskitason yläpnolella, mikäli
on kysymys heidän antoilustaan.
Yhtenäisyys rauhan ja Canadan
n puolesta
iir OSA
RAKENTAKAA LABOB-P80GBES8IVE-
FUOLIJETTA
LPP on kommunistien puolue, Joka
on toiminut ja taistelee rauhan ja
Diaamme Itsenäisyyden puolustajana
ollen Canadan ainoa puolue, joka
on .jdeltäytynyt taipumasta Jänkki-imperiällstien
määräysten edessä.
On syytä ylpeillä sen johdosta, että
nieidän puolueemme on kestänyt l u ­jana
kiukkuisten hyökkäysten edessä.
Meidän Jäsenemme ovat suorittaneet
urhoollisen työn ira'uhanvaatinruksen
ja raul^uiUtidceen raJkentamisen hy­väksi,
taisteluissa työväen yhtenäisyy­den
ja ammattiydidistysliikk^n de-mokratlait
puolesta, vaaUteisteluissa
Wel]andissa, iWinnipegissä ja muissa
liittovaltion, " maaikuntien ja kuntien
vaaleissa Ja puolustaessaan työläisten
ja faimarien päivän vaatlmidcsia se­kä
toimiessaan rahankenäysryntäyk-eisBä
ja komiteoklen ja klubien monl-
^ i s e s s a työs^.
Maailmansodan' vaaran kärjistyml-
. ien, .Canadan suoranainen sekaan*
tuailncii 1Ä^'StrMtiri^ s ^
byökkäykscim^^^A^^
''iiukterefaa^ ^;',s^^ faslstitaantu-
»uste ikolhd<äi' orvat' vaatineet ratkai­sevaa
käämiettä puolueemme työs^.
Sitten kolnianiaen kansallisen'to
vcntionto kulunut aika pn pUut tais-teluatämää
käänteli vruioj^^
"'^HiiTifnninri' Jm suurem-teen
puolesta on yhä edelleenkin pää­asia.
• •:•
JOUKKOXrON LAAJENTAMINEN
Rakentaaksemme yhteisrintaman
ftlhaaltakäsin, on LPP:n komiteoiden
ia klubien laajennettava Julkista
toimintaansa. Meidän viestimme p i ­tää
saattaa kymmenien ja satojen
tuhansien kuuluville useanq?len
yleisten kokousten, laajallusten, len­tolehtisten,
työmaalöhtien Ja kirjas­ten
avulla. Työväen sanomalehdistön
levikkiä on laajexmettava. ulottaa se
täifkeimpien teollisuuksien työläisiin
ja suuriin tehtaisiin, eOidotustemme
ja Ohjelmamme tunneti&sl tekemistä
varten. Ollen j(*alsen kansan Iby-väksi
käytävän taistelun on puolueen
vaikutusvaltaa laajennettava joiÄko-jen
keskuudessa ja kyettävä lisää­mään
sen jäsenlukua.
MARXILAINEN LENINISMI
Että puolue kykenisi entistä pa­remmin
'Johtama^ edessä, olevia
taisteluita on puolueen taistelute­hoa,
luottamusta ja kySonä lisättävä
edfiUeenkln serv jäsenistön marxilais-läiiniläisen
harjoituksen avulla.
Kommunistien on nyt entistä pa-
Johtavien vo)
tcorias-sa ja työn
nettava entistä
osana yleisestä
kyetäksemme
•joittamlseen
a on an-remmin
opittava maailman työväen-
Hfitkcen riickaista historiallisista koke­muksista,
jotka sisältyvät meidän pe­rusteoriaamme.
Vuoden kestävä teo-reetUs-
ideolöoginen työotojehna on
selvempi suuntaus,
icaatoäofhjelmasta.
seli^ytymään Jyrkistä
tilanteen mrtiutoksöfäija siitä fiisto-riallisesta
vastuusta'Äikä puolueel­lamme
on taistelussa futaan puolesta.
Arvostelua ja ItseärVostelua on yhä
edelleen kehItettä'V%'Jsen terveellisen
alun lisäksi mikä siinä' suhteessa on
Jo tehty, VksUöldch-ja komiteoiden
työn taFkistamhien'e'l-ole' tämän pro­sessin
päämääri vaan-sen aUcu-arvos-telun
ja itsearvostelun hengen tmdce-minen
kaikkien puöhiejäi^estöjen Jo-
Icapäivälseen elämSäa',^'päaasiallisena
(keinona LPP:ntyönflaadun kohotta­miseen,
t''- . '
ENEMMÄN yALPJ^ACTTA!
Kansallisesta toi«aeehpanevasta
komiteasta lähtien pubeihin saakka
on taistelua suuro^man .valw>auden
puolesta tehostettava. Ä*eldän on va­pautettava
.puolueoDÖme' luvattomas­ta
liberalismista Ja liöllittlsen Ja jär­jestöllisen
valppauden ' puutteesta.
Meidän on päästävS"»»»}!! rutinlsmls-ta.
ahtaasta ''k3vliiiä&iihsdest&'' ja
teorian hyBdmlsÄÖ»/^ Meidän on
opittava iiistwiasta;^kat^^
kokemuksista — cri^iaoBtUcIn Titon
fasistisen petakseri'.qpetti^i^^ — Ja
omista ^riac1xisaaB^ valpr
lauden yleinen jMian^in^ on
välttämätön. J o s ' i ^ I Ä kukistaa
luokkavfholUsen^ - Mieidän
pitää omata enMaoOta , p ^ ^
valppautta jckapäUväisessä t y ö « ^
aloitettava kansallisesta toimeenpar
•"••»iiTifnman . jouKuuittyuu, , o u i * » « - " - nevasta ^^'^^'^^^^^^^j^
nanvalppoudcnja lisätyn t a l s t e l u t e - s a a^
me ja
sessa.
puoliieen linjan puolustami-
NUOBISO VOITETTAVA
PUOLELLEMME!
Me emme ole vielä tehneet kään­nettä
nuorison puolellemme volttami-seksL
Kunnes sen teemme on mei­dän
työmme sotaa vastaan vaaralli­sen
riittämätöntä. Nuori kansa —
Ja erikoisestikhi iNFLY:n jäsenet —
määräävät koko maan työn vauhdhi
rauhananomuksen puolesta. Emme
voi tämän pitempään sietää nuoriso­työn
laiminlyöntiä puoluejärjestöjen
taholta. •
Puolueen nuorisotyön ohjelman kul­makivenä
on 'NFLy:n rakentaminen.
Puolueen pitää tefhokkaalla' tavalla
avustaa sen jäsenistön raikentamises-sa.
(Puolueen: pitää panna kehitty­neitä
Ja vastuunalaisia tovereita a-vus-tamaan
NFLY:n valistus-, kulttuuri-ja.
ajanvietetoimintaa. Varoen va-hingolUftten
"nuorten puolueen" lah-kolaidcasltteiden
kehittymistä (NFL
Y:ssa, on lJ?P:n rcMkaistava nuori­soa
osallistumaan poliittiseen taiste­luun
Icultivoiden kilvoittelun Ja in-nostidcsen
henkeä, etsien keinoja po­liittisen
työn keittämiseen nuorten
tavoilla Ja eroi^tamattomana osana
nuorten toimintaohjelmasta.
ENEsälXN TY0TX NAISTEN
KESKUUDESSA
Canadan naisille — ihanteiden,
rohkeuden j a tarmon ehtymättömäl­le
iähteeUe — tarjoaa UFP taistelun
oöijelman heidän perheidensä Ja ko­tiensa
puohistanaiseksi ja pitääkseen
heidän poikanu, Ja aviomiehensä pois
sodasta. Työ naisten keskuudessa on
ratkaisevan tärkeätä taistelussa rau-.
fasm puolesta. Puolueen on llsäitävä
Ja jiarannettava naisten etuihin Ja
tarpdsilh perustuvaa toimintaansa.
Sen pitää kaiklnr keinoin kannattaa
edistysmielisten naisten toiminnan
kehittämistä. Sen pitää rohkaista
naistoverhnme Julkista toimintaa
vaalei^; tmioissa j a paikallisissa
taisteluissa s^kä taistelussa raidian
puolesta.
PUOLUEJXBJESTON
LUJITTAMINEN
Työssämme topafalava käänne vaa­tii
parempaa järjestöllistä Johtoa,
vohnakkaampaa tohninnan suuntaa­mista
khibelhhi, alueisiin Ja maakun­t
i i n ; Ja enemmän järjestelmällistä
tehtyjen päätösten toteuttamisen
tarkistamista.
Meidän on vielä laavutettava entis­tä
tiiviimpi demokraattisen sentralis­min
käytäntöön sovelluttaminen.
Meidän on pantava tehdas- Ja teol­lisuustyömme
siihen tceskeiseeii ase­maan
mikä sillä pitää olla kaikessa
toimixuiassamme. Meidän on vielä
voitettava suuntaus liialliseen toimin­nan
Jaottelemiseen. Joka Johtaa käy­tännössä
tfkonomismlln;
Ennen kaikkea meidän on kuiten­kin
työskenneltävä iHiolueen raken­tamiseksi,
LPP on ny)q^län sodan
vastustamisen keskuf. fuolueemsie
ei ole siinä yksinään vaan sillä on t u ­hansia
ystäviä ja kannattajia cana-dalalsten
keskutidessa. Jotka eivät ole
joutuneet'paniikin valtaan ameriicka-laLsten
trustien sotapropagandan
edessä. Uusien J'äsenten.jvoittaminen
puolueeseen, erikoisestikin teollisuu­desta,
on nyt välttämättömämpää
kuin koskaan ennen. 2<eidän on ru­vettava
hankkimaan Jäseniä rOidce-emmin.
Järjestelmällisemmin, perus-tccllisemiMn
Ja fcärRlvälllsemmIn
kuin koskaan ennen. Kultmeen vuo­den
työn kokemukset osoittavat, että
se voidaan tehdä. Rakastetun Johta*
Jamme Ja puolueemme sihteerin H m
Eucicin .V 490-vuotisen rsyntymäpälvän
Johdosta me ehdotamme, että T im
Buc&hi Jäsenhankintaryntäystä Jat­ketaan
koko vuoden ajaksi. Sadoittain
luisia taistelijoita rauhan Ja sosialis­min
puofesta on voitettava riveihim-me
näinä suuren taistelun pälvinäl
PUOLUSTAKAA PUOLUETTA!
Wall Streetin canadalaiset asiamie­het
ovat tcOineet ja tulevat: yhä edel­leenkin
tekemään yrityksiä puohieem-me
1 eristämiseksi, sen laittomaksi
julistamlselul Ja vainoamiseksi siinä
toivossa, että voisivat tuhota sen a i ­noan
puolueen mlicä puolustaa Cana­dan
Itsenäisyyttä ja rauiianaslaa.
Mutta n ä m ä yritykset eivät tule
koskaan onnistumaan! Meidän puo­lueemme
tulee Jat&amaan suuria pyr­kimyksiään
kaikissa olosuhteissa:
Kosita se on työväenluokan puolue,
kOBlia, se tohnll koko kansan hyväksi,
kerää LFP kansan partiaat voimat
puolustamaan sitä taantumuksellisia!
sodanlietsojia, Jänkki-imperialisteja
ja heidän "canadalaisla" luutnantte-jaan
vastaan f-
Monopolikapitalismin taantumuk-selUsten
häikäilemättömät hyökkäyk­set
ovat todistttoena sen heikkoudes­ta,
eikä sen voimasta. Koko imperia­lismin
järjestelmä vajoaa entistä sy­vemmälle
kriisiin. Meidän puolueem-
Die osoittaa tietä Canadan kansalle
yhtenäisen taisielim kautta rauhaan.
Itsenäisyyteen ja demokratiaan, tnaan
vihollisten kukistamiseen Ja Icehoit-taa
työväkeä ottamaan maan tule­vaisuuden
omiin käsiinsä — sosialis­tisen
Canadan luomiseksi.
Meidän taistelupuolueemme kohot­taa
korkealle rauhan, dcm<dcratian Ja
sosialismin tunnulcseti ••''^ .
Rakentakaa yhtelsrintanuitoimln-taa
rauhan Ja Canadan Itsenäisyyden
puolesta i
Rakentakaa Lobor-Progressive-puo-luettal
(Loppii.)
»'ii
I ( I U I 1 1 •
^itntui. (ÖMiadan rfttthaskcn-wnAl
«nmeMaist pllUnlnlsteri St.
" **tSiok6 ttiai^Dia«Jol<ien - painostus
mddfitt «lutotuksenine puol«stii pa-kolttaa
«iidtiEpS7niiiiftiin.«ttft te suos-tutti
» -nir. Attleoi CommomveaUhin
konfetenssissa ottamaan 'kantaan- Ja
' Brt kansaUlspiMt kaikista Canadan
dsii^'«ov«€ UhettäaaM tuhanlla kir
jetti, iJöc^tkortteJ* > jsiUikeitä hiäu
tuksdle pMea tiinmistamaan Siina
tnslmmäJB^ askeleena rauliaa kohti.
•;i'if.i*''-?"-iiiiVi''"'t'Y't<ii.^y^'^
JMtannian kopstihuiMa.'
i^H»t<ingfn thaaMttinaiite-iif
Mulaisensa. SonsuU^O.
Ja taänni apulaistaan ;R;
(Hiotetaan «aajmvalt UnIiiiY
Mlli li|»khttttt^
maUa VAPAUTTA pliMiäUi^
TiiiraiiTuimTiiimiTmrrrniJiimtnimjiJinMimDiiiiHiiiin
lSU(>men kansan suurin khrJ^UiJa
ALEKSIS^KIVI
YÄLITOT T£OkS£T
(Kolmas :|»tnoa)>
VV i
Suutreniihumoiriätin-väii^
VALITUT tEOKSET N
Kaksi oaaa - 161 ilVna Molemmat osat «Id. fSJ»»
*7«alJu !tasslla oa^k Hän on toilistua
työväetiUiktaten pyxklmyks^tä tuoda kulttuuri lähelle kansaa, kuvata ^
kansaa Ja lähteä kansasta.; Sitten AUksIs Kiven el suomalainen bunmori ,
ole hersynyt niin valvaitomasti ja hyväntuulisena kuin Maiju lAssilan A
välittämänä; Karjalainen kama^nUo Maiju L a u U ^ Ja ^ t < katsele- . ;
' VBt maailmaa ikäänkuin lapsen näkökulmastb; Hän opettaa ja parantaa Z-^'
herklmmlin huumorinsa avulla. Hän on totliien Ja DalJasta-va; mutta * ;
ei loukkaava. Kuvatessaan yksinkertaisuutta hän itse ei tee sitä ^ n a a k ^ - i
*seen vaan nostaakseen. Ja hänen näennäisesti kepeä huumorinsa kou-.
ralsee syvältä alkulähteitä, siinä ,pn/Jdtakin pysyvää. Mäiju l.assllatt ^^^^
Ihmiset näkevät maailman kahden sUmäläpäa välistä, he eivät osaa, laskea' •f' K
tekpjensia seurauksia. Omah yksillnjaison elämäntiensä yläpuolella heillä"^ 11
on V#In mfi&räykslään antava virkavalta, jota ei käsitetä, mutta Jota
kuitenkin-pelätään. » • . ' ^
Aik^ .säilyttyä Maiju Lassilat! 'suomalaisena kansankertojana; tbttiudcU)^^'^:
sena Ja vääjäämättömänä.** (Hilkka Ahmala Vapaassa Sanassa). ^.' ^ ^
SATEET TULIVAT : !
KIBj;'I,OU|SB^OMl%£D i
Kaksi oaaa - m sivua Molemmat osat'sid. fiU»
Sateet tulivat .on maineikkaan amerikkalaisen .kirjailijan Louis Brom-fleldin
pääteos. 8en tapahtumapaikkana on iRanchlpurin, valtakunta
Xntiassa Ja päähenkilönä,maahan muuttanut,länsimaihin' kyllästynyt'
englantilainen kapteeni Tom Ransome, Joka ikäänkuin syrjästälAtsojanä
seuraa klrjavanlntlalaisen yhdyskunnan elämää. Il^pahtumat llUdcuvat.
milloin mabaradzan hovissa, milloin sairaalassa, Jonka Johdossa'on En—/\
. roopassa ,opinkäynyt ii>tlalainen lääicäri, milloin eurooppalaisten lähetys-^'
saarnaajien Ja koulunopettajlen. intialaisten ivlrkamiesten, Ja «lempiefn
kastUuokklen parissa. Hetiensi sivuUa alkaa Juoni kehittyä Jännittävänä,:
ttimieima.kiristyy hetki hetkeltä, kunnes Intian mahtava luonto kaikkine: .
väkivaltaisine volmlneen'puuttuu Ratkaisevasti Ja musertavasti ihmlstea'
kohtaloihin: .sateet tulivat tällä kertaa tuhoavan hhmuthyrskyn -.^
muodossa,. Onnettomuuden vaikutuksen alaisena kirjan henkilöt paljas- ; M
tavat sisimpänsä, toisista tulee pelkkiä eläimiä, toiset koohavat etaan v.>^i¥
aavL^tan^ttoinaan suuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää aletaan ^-^^
toaa,rakentaa,' on koko. yhdy^tlFUriiiassa j a jhmkftenTkeskeisliiää^ jrufateiaä.';' %
tapahtunut syväHekMs^ä puhdistus ja seestyminen. ' , V-
;Bromfl«Idin kynä on lennokas, fcen-onnan rytmi etelämaalaisen temppe-;.
ramenttlnen ja lukijan mielenkiinto pysyy vireänä alusta loppuun-saakka.'< '
JOKI TULVII
KIBJ. LOUIS BBOMnEtD > ^ ^ :
/ 374slvaa Hinta sid |3JW '
Romaanin tapahtumat keskittyvät Pohjols-Amerikan sisällissotien aikai-' .
seen New Orleansiln, Etelävaltioiden ylpeyteen,'Joka Juuri oU Joutunut -
Pohjoisvaltioiden armeijan lialtuun. ' ^ ^ , , v
^ TamftTomäani oii kuin Etelän kUumassö, tuoksuvassa yössä eletty Jähni'- /
tysnäytelmä. Qen päähenkilöltä ovat ^nm. Jenkkhnajuri Tom BääloeT' '
suuri syd^ntentqurskaaja jä valstustamaton mies >— kaksi nuortUcä^ ~
haaveileva'^oillja Ja Jalo aristokraatti — sekä kolme täysin erilaista ^•
naista.Jonie jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi. ^ v '
MAAILMALLA
38IiIviM Hinta «Id. ^ 4 0 [
Maksim Gorki on venäläisen kirjallisuude;i tunnetuimpia Ja huomatuin^
pia'hahmoja. Hän omaksui. kansalta tavattoman kielen rikkauden Ja
värikkyyden^ tutustui kansan näköaloihin Ja kokosi,muistiinsa suunnat^ \
toman Joukon mitä fflonlnalsimpia tyyppejä, . > vT ^ '
Nuoruuteh4a vaeUusvuosien elämykset-Gorki bn tallettanut teoksiinsa '
"Lepsuuteni", -Nuoruuteni Yliopistot" Ja "Maalbnalla", Jotka kuUlttvat ^
klassillisiin omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kirjalllsuddessa. ^
Näissä hän ei kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä. mutta/esioL -
kuvaieataan lapsuuttaan ja nuoruuttaan teoksessa/T^ilmalla" hän l e-ylttää
kaiken ylle kauneuden hunnun luopuen tavallisesta alastomastä^^^^^^^t'?
naturalismistaan. Tässä niinkuin kalkissa ihuissakhi teoksissaan Ooiki ^
on toteuttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden onsamoinkuln muidenkin ^
taiteiden palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
kohti. , " - ^ . , . ;
PENTTI HAANPXA: '
KORPISOTAA ,
mslvufs - HlAtosid,|L25 ^ :
Kirjallisuusarvostelussa Suomessa sanotaan mm.„ että '^<mIsotaa'^^ ott^^
"tähänastisista sotaromaaneistamme paras", Pentti Haanpäällä on kielen
rllckaat varat -ivallassaan i a hän vangitsee heti alussa lukijan voimak­kaalla
kerronnallaan lähtiessään kuvaamaan tuimaa retkeään pohjan' T
periltä Viipurinlahdelle, Haanpää tarkastelee sotaa suomalaisen jätkä- ''^
miehen nfticökulmasta.
YHDEKSÄN MIEHEN SAAPPAAT
m s l v n a - Hinta sid.|L25 -
Pentti Häahpä&hut»! teos on rakenteeltaan, ^ S
viHclstäVttn tuoretta Ja persoonallista kertomataidetta.' Tiissä kirjassa
kuvataan erästä saapasjnria, Joka Joutuu Myttöön pohjoisen rintama^
osan vairusvkrlkoita« siirtyy mieheltä toiselle, kokee kantojamsa mukana
monet vaiheet viime aodassa ja päätyy viimeisen haltijansa mukana
ratihan töihin. ^»Ybddcsän miehen saappaat" on uusi todistus Pentti
IZaanpSän ^myötäsyntyisestä,* luomisvoimaiisesta lahjakkuudesta. ^
m U A VALTONEN:
NUOBEN OPETTAJATTAREN VARAVENTTIILI !
217 chlia - Yhdeksää paino* - HInU sld. fZJO ^
Tämä on HlQa^ValtosenesIkoisromaam, Jonka painosten määrä toteaa
sen'Valtavan menekin. Valtonen kauhistuu pitkäveteisyyttä. Hän lentää;
valaisee Ja räiskyy yhtäaikaa. Tä«sä teoksessa on suolaa, plröuria Ja
raketteja Ja lukija pysyy pirteänä alusta loppuun saakka.
m
T8ssä ^ k f t M ^ Ituja Valtonen on parhaassa vauhdissaan. Tapahtuniät
vyöryvät elokuvavauhtla, seikkailu Ja kommellus seuraa toliltaan. -Yllä^:
tyksetovät nilhmoninaiset, että niistä selvitäkseen on vain paras iödetat'^
"KUrojr oli täällä." i i
ERKKI VALA:
LEUONAJUHLA i ; i
, , . , ) UZftljU» - Hinta nUL«L«0 ./^J-,
Tässä teoki(essaan Erkki Vala lausuu ajatuksensa peittelemättä 1 ^
ajatuksenvaj^uden rajoittamista. Hän kuvaa voinukkaastl Ihmlsei^ aja-toksen
vapautta. Todella mainio teos.^ ^^^^ ••••'•^ eli
Soosliielenttne nällä ktrjoja osM
•«Hl
soDBoar.'
l i f n i j i i i i i i n j f n f n j i i f f n j / r f n f f f j r r n f r j r r j m j r T r m n r T i r i r f n r f n T i f i f f f r f r i T n f T r n mm