Vapaus, October 11, 1960

              \
^•^'fSiv\i:2?J '' Tiistaina; lokak., 11 p,,— Tuesday, O c t . ^ l , 196()^
m
AtÄBERTY)t— Independent Labor
Organ^of Finnish/Cankdians.-.Es-tablished'Nov.
6/1917. Alithorized
Ba' second vClass mail By;the Post,
Office" Department, Ottawa.:^Pub-ll8hed:.-
thrice, ' weekly:-"? .Tuesdays,
Thursdays and'Saturdaysby Vabaus
Publisiiin^ Company Ltd./&t 100-102
Elm St. W.rSudbury, Ont; Canada.
Telepliones: Bus. Office OS, 4-4264j
Editorial Office OS. 4-4265. Manager',
E. Suksi. Edltor,W. Eklund. Mailing
address:. Box • 69," Sudbury,' Ontario.
Advertislng^rates upon application.
.Tran5lation,jree of charge:t • -
, . „^JLAUSHIl<rNAy:*.,
Canadassa": ' 1 vk.' 8.00 6 kk. 4.25
-"^^-^ . ^ , .3 kk. 2 50'.
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk.'6.25'
.'Kuluvan,vuoden heinäkuussa sat­tui
hyvin suurimerkityksellinen.. ta­paus.
Tämä oli se kun Yhdysval­tain
10 unionistia vieraili Neuvos­toliitossa.
Hp ' olivat -paikallisten:
tärkeiden unioiden johtajia ja sikä­l
i kuin tiedetään, niin ei' yksikään
heistä ole toiminut aikaisemmin
Neuvostoliiton j a 'Yhdysvaltain -u-nioiden
läheisempien suhteiden
puolesta. ^
Valtuuskunta kuvasi sitä "epävi­ralliseksi"
;,valtuuskunnaksi.'^^^.T
tarkoitti, että sillä ei ollut AL-ClOn
johtajain virallista "siunausta".
AFL-CIO:n presidentti George
Meany voittaa suurlehdet,jatkuvil­la,
katkerilla. Neuvostoliitoni j a neu­vostokansa
»^ haukkumisillaan; >Vä-symdttä
,hän'toistaa sellaisia syytök;
siä, että "Venäjällä ei ole vapaita
unioja" ja että "venäläiset ovat
orjia ja elävät kurjissa oloissa"
Hän on onnistunut tähän saakka
estämään unionistien vierailut
Neuvostoliittoon, näkemään itse ja
ilmaisemaan: mielipiteensä sen noT
jiilla: mitä' ovat nähneet omilla sil-.
millään
Yksi {ämän valtuuskunnan jäsen-oli
Jay Miller, Amalgamated Cloth
ing Workers of Amerit-an luotta­musmies:
Pennsylvaniasla:rHan on
kirjoittanut Neuvostoliitossa s;ia-
'niistaan:kokenniksista ja vaikutel­mista
Umonsa lehteen — The Ad-vanceen.
Hänen kirjoituksensa ovat arvok­kaita
Canadan, yhtähyvin 'kuin Yh­dysvaltainkin
unionistiselle liik­keelle.
.Oheellisenajulka
Jay Millerin näkemyksiä ja vaiku­telmia
Neuvostoliitosta:
: Meidän 10 henkilöä A 'käsittävä
ryhmä; oli muodostettu aulO' , t o k -
tiih-, kenkä-, lih.ipakkaamo-, rauta­t
i e , i.ikennus- ja vaatelrsteollisuu-d''
n j a virastotyoläisten union pai­kallisista
johtajista Meidän •.•^antä-
N-liitossa
,•• 0,0 0.0 0:0-0 0.0 o 0.0 o 00 00 ftO ft:0 o Ö
i SYNTYMÄ-
I PÄIVIÄ
CjLg-g g J o g PO Q P O Q Q 0 0 O 0 0 Q^p_0 Ojy
AIe\ Koskela, Timmins, Ont,
tayttaalauantiiina, lokakuun I.=5pna
76 uiotta
Yluiymme sirkulaisten ja tutta­va.
n onn?nloi\otuksiin
^'Dembkraattiiien sosialismi''
Britanniassa
* ^ • ' -t - „; .1 J , ' _ ;^ ;> r ., 1., ' ,^ , ' . 11
Paljon mainostettu ja kehuttu sosialidemokrattisten joh-
' tajain "demokraattinen sosialismi" joutui Britanniassa temp­pelin
Jiairjalle keskiviikkona kun Scarborough'ssa pidetty työ-väenp'uolueen
* vuosikolious hylkäsi puoluejohtaja Hugh
TSaitsHellin ja hänen kumppaniensa oikeistosuunnan ja- hy.-
väksyi päättävän asenteen aseistariisunnan j a -ydinaseiden
tuömitsemis'en puolesta. Vaikka mr. Gaitskell ja työväenpuo-liieen-
muut oikeistojohtajat ovat esiintyneet jonkinlaisma
tahrattomina "demokraatteina", jotka eivät voi hyväksyä
missään tapauksessa yhteistoiimiritaa kommunistien kanssa
siksi kun viimeksimainitut eivät ole muka "demokraattisen
• elämäntavan'^'kannattajia,;niin täm^^^
s'a jälkeen mr. Gaitskell julisti, että päättäköön puolueko-
^Icous mitä tahansa aseistariisumisen puolesta NATO-liittoa>
vastaan, hän, suuri johtaja jumalan armosta, tulee muine
oikeistokumppaneineen jatkamaan parlamentissa "omaa lin­jaansa"!
' \ .
Kun Työväenpuolueen suuri enemmistö — kaikki suu­rimmat
ammattiyhdistysliitot ja suurin osa puolueen jäsen-eli
perusjärjestöosastoistakin — tuomitsi oikeistojohdon kur­jan
yhteistoiminnan porvariston-kanssa varustelukilvan ja
ydinaseistuksen hyväksi, niin "lempeästä" puoluejohtajasta
: nir:: Gaitskellista tuli: ko
lija, joka syytteli puolueen enemmistöä "pasifisteiksi, yksi­puolisiksi
ja kanssamatkustajiksi'!
Mr. Gaitskell ja kumppanit julistivat myös, että he tu­levat
taistelemaan "katkeraan loppuun saakka" puolueen-uutta
ohjelmaa vastaan, ja että parlamenttiryhmän oikeisto
•; viittaa .kintaalla puoluepäätökseen ja puolueohjelmaan ja
tukee 'edelleen NATOa sekä ydinaseiden valmistamista ja
yleensä mieletöntä varustelukilpailua.
Tällaista on siis se oikeistojohdon "demokraattinen* so­sialismi"
loppukädessä! Demokratiasta pidetään kauniita pu­heita
silloin kun halutaan salata , todelliset tarkoitusperät,
• • mutta;kun jäseni
töksen, niin silloin unhoitetaan seka puheet että eleet kai­kista-
demokraattisista menettelymuodoista.
: :' Sivumennen sanoen voidaan viitata siihen historialliseen •
tosiasiaan, että juuri puoluepaatösten sitovuuflesta syntyi
Leninin ja silloisten oikeistososialidemokraattien välillä va­kava'
periaatekiista Venäjällä. Lenin vaati, etta puolueessa
on keskusteltava perusteellisesti kiistakysymyksistä, mutta
kun päätös on tehty, se sitoo min puoluejohdon kum jäse­nistönkin.
Oikeistososialidemokraatit eli menshekivit vaali--,
vat "demokratian" nimissä "yksilövapautta" puolueen jäse-
::nille"puoluepäätöksistä välittämättä.: .Vastauksena: oikeistor-..
laisten verukkeisiin siitä, ettei puolue saa komennella jäse­nistöä.
Lenin korosti, että ei ole kysymys niinkään paljoa
rivijäsenten vapauksista, vaan siitä, tulevatko johtajat nou­dattamaan
rivijäsenten ja koko puolueen yhteistä tahtoa. »
Kuinka oikeassa ja kaukonäköinen Lenin oli — luulta-
'' vasti:; vjenälä
perusteella — se näkyy kerran uudelleen nyt siitä kun mr.
Gaitskell ja kumppanit julistavat, etta kun työväenpuolueen
vuosikokouksen päätös aseistariisumisen edistämiseksi ei
heitä miellytä, niin he kieltäytyvät toteuttamasta sellaista
ohjelmaa parlamentissa!
::':V;'\;'^--;;;'3-;;:^^^
);':;^B ;)r;^?¥:';;V:j'^.j'.-^^
Lainkaan "liioittelua" pelkaärnätta voidaan sanoa, että
Britannian Työväenpuolueella oh nyt historiansa yksi tär­kein
vuosikonferenssi.
Tämä kokous pidettiin aikana, jolloin Britannian taval-
' Ilsenvkansant^
sut uudelle: korkeusasteelle. Miljoonat brittiläiset:ovat^>i
seet tavalla tai toisella, etta he ovat tyytymättömiä ja kuo­lemanväsyneitä
nykyiseen "maanpuolustusohjelmaan" —
että heitä peloittaa ennenkaikkea se, jotta koko tiheästi asut­tu
brittiläinen saarivaltakuntakin tuhoutuu, jos se joutuu
.-vydinasepommituksen kohteeksi. Brittiläiset-m
liian elävästi, minkälaista oli elämä silloin kun natsit pom­mittivat
heitä lentokoneilla ja raketeilla kanaalin takaa. Va­listuneina
ihmisinä he käsittävät, että natsien pommitus oli
kuitenkin lasten leikkiä-verrattuna siihen, jos Britannia jou­tuisi
ydinasepommituksen kohteeksi.
Tämän johdosta on Britannian työväenpuolueen ^rivijä-senistön'
keskuudessa vaadittu päättävää ja määrätietoista
ohjelmaa, jonka perustavoitteena olisi NATO-hitosta eroami­nen,-
ydinaseiden hävittäminen Britanniasta yksipuolisenkin
päätöksen perusteella,' jos ei asianmukaista kansainvälistä
sopimusta saada heti^ ja aseistuksen vähentäminen yleensä.
Täh^" jäsenjoukkojen rauhantahtoiseen ohjelmaan sisältyy
myöö-^'vaatimus siitä, dtta yhdysvaltalaiset sotatukiasemat
on purettava ja amerikkalaiset sotilaslentokoneet on lähe­tettävä
atomipommeineen takaisin, kotiinsa meren taakse.
Lyhyesti sanoen Britannian työväenpuolueen jäsenjoukot
ovatt^aatineet maalleen ehdotonta puolueettomuusohjelmaa
siin^pielessä, että jos yhdysvaltalaiset kenraalit sodan pro.-
vosolj^at, Britannia saisi silloin aseistariisuutunjena puo- J ^ * " hänet",
lueettomana maana jäädä rauhaan^- >~ i" ^"Minusta tuntuu-ministerin pitä
" ^
i&vijäsenten painostus rauhanojelman puolesta on ollut
jq pHkän aikaa kova. Sen johdosta jouTui puolueen oikeisto-johtjgj^
rittäin tukalaan asemaan esimerkiksi, brittiläisen am-mat^
hdistysliikkeen kongressissa Jsle of Manissa syyskuun
o_9^^,pnä, missä 'hyväksyttiin aseistariisumisasiasta "kaksi-
-kasvloanen" päätöslauselma — ammattiyhdistysliikkeen kon-ressi,!
3asettui suurella enemmistöllä tukemaan "yksipuolista
ydin^eiden kokeiden, varastoimisen ja valmistamisen lopet--
tamjsta Britanniassa", mutta siitä huolimatta annettiin vis-iniai"^
nämme toimivat ^Venäjän rauhan ja vat 'meille sanokaa Amerikan äsuic- kee työtä useampi kuin yksi henki-ystävjfy^
en kulttuuriKömissio
Neuvostoliiton 'ammattiuniot.
Vierailimme. viidessä suurimmas­sa
kaupiingissa, kahdeksassa!'teh-p
{ a i l l 0 ^ t t ä | m e | K a
i p e n l ^ a l a i s e t | & l ^
dan kauhuja koska teidän''niaatan-taassa,
kahdella asuinrakennusalu-' ne e i ' o l e "koskaan hävitetty kuten
eella, kollektiivisella tilall», yhdesf
sä lasten seimessä^^hdessä klini­kassa,
yhdessä yliopistossa, union
ylläpitämässä lomailu- j a sanatoria-keskuksessa
Mustanmeren- rannalla;
Tämän lisäksi kävimme puistois­sa/,
näyttelyissä, museoissa, urheilu^
ja kulttuuritilaisuuksissa.' Puhuim-me:;
ammattiunloin;:johtajiijn; kanssa
kaikilla , tasoilla, kaupunginhalli­tuksen
puheenjohtajan (pormesta­r
i n ) , kaupungin .suunnittelutyötä
valvovan arkkitehdin; l ä ä k ä r i e n , in­sinöörien,
kirjailijoiden, opettaji­en,,
säveltäjien; opiylaiden.yliopi^^
ton professorin, oikeusministerin,
työläisten, farmarien j a talonemänv
tien kanssa, •
; M e i d ä t - o t e t t i i n kaikkialla: vastaan
suurella lämmdllä, ystävyydiillä ja
v.eraanvaraisuudella. Meitä häm­mästytti
.;kiiinka täydellinen vapaus
oli meillä kulkea kaduilla:ja mennä
mihin tahansa ilman tulkkia taikka
viikailijoita.
V Me puhuimme thmisten' kanssa
kaduilla, puistoissa ja kaupoissa.
Usein pysähdyimme puhumaan jon­kun
henkilön kanssa ja pian koko­nainen
ihmsijoukko kertyi ympäril­lemme
tekemään kysymyksiä meil­le
-ja vvastaamaan meidän? tekemiin
kysymyksiin Monet opiskelijat
puhuivat englantia. Heidän teke­mät,
kysymykset osoittivat tavaton­ta
uteliaisuutta Yhdysvaltain elä­mään,,
aina automobiileista maata­louteen,
palkoista jalkapalloon.
Melkein kaikilla meillä oli tilai­suus
vierailla neuvostokansalaisten
kolona Muiden ohella nämä sa­tunnaiset
j.i läheiset keskustelut
antoivat meille tilaisuuden todeta
oikeiksi ne tosiasiat, joita saimme
VIIallisKssa keskusteluissam_me.
Kaikkein .läheisin :kysymys öii
raiiha.v He osoittivat? selvää" huoles­tumisia
U-2 tapaukseen ja' mui eh­tivät
eiikoisesti Saksan varrstamis-t.
i Tama pitäa eiikoisesti paikkan­sa
niillä alueilla, joilla saksalaiset
tekivät ; tuhoto.taan .toi.sen maail­mansodan
aikana.
Alihin liy\ansa mon.mme kuulim­me
".Mli K Duizhba" — lauha ja
ystävyys Teht.nssa ihmiset sanoi-meidän".
"Rauha ja ystävyys"-
mainosteita näkyi kaikkialla. Kau­poissa
ei myydä leikkipyssyjä ja ra­ketteja.
Seitsemältä aamulla keskiyöhön
kadut ovat. täynnä liikkuvia ihmi;
'siä, jotka T T i e n e v ä t kauppoihin, jää-lelökioskeihini
kirjakauppoihin; jol­l
a ' o n ' k a i k k i a l l a . Mohet ihahat puis­tot,
joissa on värikkäitä Jtukkia ja
kauniita veistoksia, ovat täynnä liik­kuvia
ihmisiä Elokuvat, teatterit.
;Oopperatv urheilustadionit j a kahvi­lat,
.joissa osoitetaan amerikkalaisia
kappaleita, näyttävät olevan raina
täynnä ihmisiä.
Katujen puhtaus on hämmästyt­tävä;
v Kaikki ovat, huollelisiaettei-
•vät heitä roskia kaduille; ja ovat,vai-,
miita poimimaan roskia jos näkevät
niita: kaduilla • j a . panevat, roska-as.
iloihin.
Keskimääräinen palkka on noin
lö.^ ,Tästä johtuu, että keskimää-r
ä i s e t ' ^ vuositulot .jqvat ^ $2,500—
$3,000.- \ ' - 1^
.^'iLBuokatavarat, pääasiMlisimmat;
maksavat vain puolet siitä kuin
meillä." Ruokatavatoita näyttää o-levän
runsaasti vaikka me näimme
kananmunia jonotettavan.' Hedel­mät
oliva^ kalliita ja n i i tä saa vain
sesongittain.
I Vaatteef keskinkertaisia ja laatu
on huönimpaa kuin meillä. Ihmi­set
ovat riittävästi puettuja, mutta
ei muodikkaasti. Toisinaan näkee
nuoria V hienosti puettuja ihomaalia:
käyttäviä naisia, joskin neuvosto­naiset
hyvin vähän käyttävät iho-maaleja.
Huoneuston;rvuokT'a::on: v i i s i ' dol-
-viikolta;:-:Useimmissa- perheissä :te-asuntojen
puutetta Mahdollisesti
puolet ..ihmisistä pitää alivuokralai­sia
Tämä meikitsee, että he käyt­tävät
kahta tai y h t ä huoletta ja yh­teistä
keittiötä taikka käymälää:
Minne hyvänsä katsotte näette ra-kenettavan
suuria vuokrataloja.
Suunnitelmana on, että 196.5 men-asuu
ista
Wmmk
Canadassa on monta.Laaksih kai- loughille lähetetyssä^^kirjeessä sa-t-",^^
•Tl rt f-a' taista miespä, r Canadian: ^Jewish' a t f i Ä i o f f iir.if/i iril n i S<1PVVJ r fmiin^^^
'Weekly julkaisi syyskuun '21 pnä
ätätä|k'qskevan uutisen;^joka;^
rin^ oli julkaistu .Liettuan Kommii-nistipuolueen?*
'jpääiäänenkannattar
jassa Tiesassa. ^
Nimitettyjen henkilöiden, joukos­sa
on Pranas Dovydaitis, jota syy­tetään
juutalaisten; tappamisesta Sar:
kaisissa. Hänen sanotaan asu\an
309 Beresford Avenuella Torontos-
Tiesa nimittää sotarikolliseksi
Lindas Stadalninkasin 59 Marion
St r Toronto ja J . Pivoriunasin, jon­ka
viimeksi tietty osoite on ollut
$90 kuukaudessa 41 tuntiselta työ- "nessä kaikilla on oma vuokrahuo-
J a r i a kuukausi. Siellä~on kuiteTTkinJi^e Davis S t - P o r t Colborne, Ont.^ -
Viisi toista Winnipegissa asuvaa
sotaveteraania on lähettänyt- jyr­kän
protestin sen johdosta kun sov
tarikollisen: Alexander Laakin jutlu:
oh: hallituksen taholta; :Vsuljettu":
Näiden:- veteraanien- jiukossa ovat
m.m.\ Michael..Mokry,Constantine
Konstaniuk, William Kaminskii
Mikhael Seychuk ja Morrey -Zeikig.
neustonsa; ;: :Siii'tblaisministeri El l e n • Fair-tm
n ö t a a n ; ; e t t ä . "siirtdolaisdeparlmeo;.;^ ,
tin ja RCMPrn tieäoitus, jotta n i i -
'den kirjat on 'suljettu auttaa vain > i
täcllä ja ulkomailla olevia natseja '''^1^,,
kiihoittamaanKi kolmanteen
mansotaan , .
"Kun hallitus RCiMP:n avustama-'
maail-'"^
:S:fe^®:iS.jK3ä'Äiä%l^
na antaa kansalaisoikeuden natsiri- C
kollisiUe niin se on j y r k ä s t i epäoi- "' ' /?v
Palkkojen jäädyttämisellä
ej ratkaista työttömyyttä
keutettua ja samaan aikaan tuhan-''''^'''4
silta Canadan työläisiltä, jotka ovat** ' " ^
työskennelleet vuosikausia tässä
maassa ja auttaneet kehittämään
t ä t ä maata monet jo ennen' toista'
maailmansotaa, on kielletty kansa-'
laisoikeudet ja ainoaksi 'rikoksek­si'
on selitetty vain sen, e t t ä h"e
ovat kuuluneet edistysihielisiin'
kulttuurijärjestöihin ja Canadan
työväenliikkeeseen." ,
Kirjeessä vaaditaan kansalaisoi-'
keuksia heti kaikille kunnon cana-dalaisillevja
Canadan demokratianj
säilyttämistä natsien Canadaan tun­keutumisen
estämisellä.
- 1 . •
K i r j . W I L L I A M KASIITAN
Padttacsshän kohdata liikemies-1 syylä suurempaan imurheeseen
ton, työläisten ja farmija'rjestöjen
edustajat työttömyyskysymyksen
käsittelemiseksi pääministeri Die-fenbaker
lainataan sanoneen, että
"työttömyys yleisen hyvinvoinnin
aikana on uudenlainen haaste Ca-nadalle".
Jos päämmistori todellakin sanoi
nam, mm paäministeii syyllistyi
vakavaan tosiasiain vadristelyjn.
Todellisuudessa hän yi ittad he­r
ä t t ä ä .sellaisen käsityksen, etla
vaikka; nykyinen, tyottamyysvtij ol­la
vakava 'asia, mm talouselämä
kokonaisuudessaan on vi'knsta ja
laajentuu. Tästä johtuen ei ole
:.[••:]'r.c::-''-i:'v-'i:.~-:--i '\-'-:'-j,;:[/c:;r:j:i:y^^y:v--^ :•-,.;/;:•.;>,:;':;.••,•;•,•:;.::. v:vV:-tX*'..-V ':,••":': -;::.:>;'iV•^^?• ;'•::^'•;:,:::-^•••'.v•^^•- :::,i^
Neuvostoliitossa annetaan korkea
arvo monille Canadalaisille
',7", sinlaisen manööverauksen tuloksena haare'anlainea ('siunaus":
-myös-Oikeistojohdon politiikalle, mika tukee loryhallituksen
Xf v^triistelukilpailua, ydina"seiden valmistamista jä ^'niiden si-
'M'"i?^^^^}^^^' Britanniaan, jäsenyyttä sotaisessaTNATO-liitossa
P V nöö^jeratavjopulta, myö^^^ että ^saataisiin hyväksytyksi-
'•'^''*tälla!nW\**käksin^ielinVn'^'pä .._
^'""'^ääM^S^Ä^Äi)^^^ jääfhätöntä^rataahsa. r - - : neuvottiin ettei ^?
..Cioidon Green on j u u r i äskettäin
pa 1 a n n u t ^ N e u vos t oi i 11 osta,: • j o n n e
han vei canadalaisia lotulehmia.
l i a n joutui iuonnoliisesti yhteyk­siin-
Neuvostoliiton maatalou.svrrkai-:
liioiden kanssa.' Han on kjrjoitta-
11111 y a I k u te 1 m I st aa n Ne u vostol i i tos­ia
Ja; Family H e r a l d ;on julkaissut
ne Oheellisessa julkaisemme hä­nen
kirjoittamasta Neuvostoliiton
matalousministerin Maskevitchin
kohtaamisesta:
Havaitsin etten ollut ensimmäi­nen
-canadalainenvvjonka Neuvosto­liiton
maatalousministerin merkilli­nen
persoonallisuus riisui a.seista
.Mr Maskevitch palautti mieleen
matkansa;;Canadaan'pari vuotta sit­ten
ja puhui lämmöllä niistä ystä­vyyksistä,:
joita han solmi erittäin­kin
maamme länsiosissa. Hän muis-tl
AIbertanHereford Associationin
ja antoi minulle pienen kauniin
askin vietäväksi .sen sihteerille mr
Bondille. Laatikon kannessa oli
I akastettavan balettitan.ssiiattaren
kuva.
"Me '^olemme erittäin kiitollisia
siltä kuinka mr. Bond auttoi meita
löytämään hyviä Heieford-rotuisia
Jehmia Albertasta", sanoi ministeii.
"Kun annatte tähän laatikon hä­nelle,
niin näyttäkää hänelle ta.ssa
kannessa olevaa, tan.ssijattaren. ku­vaa
ja sanpkaa, että - h ä n - v i e r a i l i s i
meidän luonamme."
Mr. Maskevitch halusi tietää tun­nenko
Hon. Tommy Douglasin,
Saskatchewanin pääministerin.: "Mr.
Douglas on hyvin hieno ihminen",
hän sanoi; V
vin rehellinen.- Teidän pitäisi tun-miseen
sekaantuvan politiikkaa",
sanoin toisille' pöydän ympärillä
oleville -1 virkailijoille. "MahdoUi-
Työväenpuolue määritteli päät­tävästi
kantansa ydinaseiden
kokeiden ja varastoimisen lo­pettamisen
puolesta Britan­niassa
ja sillä siisti.
Työväenpuolueen uusi asois-lariisumlsohjelma
ei kuiten­kaan
miellytä puolueen oikeis-tojohtoa.
Se tulee kuulema vas­tustamaan
, rauhanohjelmaa
"katkeraan loppuun' asti". His­toria
on kuitenkin osoittanut,
ett^ä ^yksilöjohtäjat tulevat 'ja
menevät, mutta suuret kaiisan-liikkeet;
kehittyvät ,omga^ vää;-
sesti te ette tietäneet, etta Douglas
01^ sosialisti '
Ilo t i e s i v ä t sen. On h ä m m ä s t y t t ä ­v
ä ä huomata kuinka hyvin v e n ä l ä i ­set
tuntevat Canadan asioita
Taman j ä l k e e n mainittiin Hon^
Lester Pearson ja oli helppo nähdä,
etta he rehellisesti pitivät häntä
.11 vossa
' Hän oli taalla ja pidimme ha­uesta
paljon", sanoi mi. Maske­vitch
"Valitan vain etten Ole koh­dannut
t e i d ä n Diefenbakeria."
'{'arnan jälkeen he antoivat mi-nuUo
; Neiivpstoliitossa : valmistetun:
valoKuvauskoneen ja pyysivät vie­mään
sen .maatulousmmisleiin apu­laiselle
S. .1 Ghagnonille Otta­j
a an
" A h , sima on mies joka tietää mi­ten
elaa!" sanoi mr. Maskevitch.
.'01 en kulu tt il n u t e r 1 tl a i n m a 1 m o 1 ta
hotkia mr, Chagnonin kanssa. M i ­nusta
tuntuu etta han on vieraan-v
a i a i s i n mies mita olen koskaan
tavannut."
Kaikkein suurin ylistys oli varat­tu
mr. E M Warwickille, Blenhei-niisla,
Ont, olevalle maissikUnin-kaalle.
Han on toimittanut Neu­vostoliittoon
maissin siemeniä ja
puhdasi otuista^ karjaa. ,
Vaikka Warwick onkin kapitalis­ti
niin se ei näytä vaivaavan kom-munKSteja
ensinkään. He luottavat
häneen Minulle annettiin teeka-luslo
vietäväksi Warwicklle. Sen
oivat valmistaneet ammattitaitoiset
käsityöläiset ja se o l i mitä ihanin.
"Olemme erittäin pahoillamme
kun kuulimme mr, Waiwickin ol­leen
sairaana", sanoi mr. Maske­vitch
"Sanokaa hänelle, että hänen
tulee" levätä."
Ministeri pyysi anteeksi kun hän
ci VOI olla lasnä lounaalla,' joka
tullaan antamaan. Päästyään -ovelle
hän palasi luokseni.
"Olin aivan unohtaa", hän sanoi.
"Haluan näyttää lahjan, jonka sain
juuri Amerikasta."
Se öli kauniisti ko|;istettu nahkai­nen
salkku ja sen sisällä oli kuvia
venäläisistä Orloff-rotuisista hevo-sislai
"Tämä on mr. Cyius EatOnilta
Ohiosla'\ sanoi mr. Maskevitch.
"Tunnetteko mr. Eatonin? Me lä­hetimme'
hänelle kolme Orloff-ro-tuista
hevosta. Hän l ä h e t t ä ä niistä
kuvia miltä ne näyttävät Ameri­kassa..
Eikös olekin kaunis lahja?"
Lounas ' tarjottiin' maatalousmi­nisterin
apulaisen huoneistossa.
Pöytä oli hyvin katettu ja votkaa
oli myös.
Kim lähdin Canädasta minulle
i?pidäHehdä5yenliiai|
sille poliittisia kysymyksiä ci myös­kään
vastata heidän tekemiin poliit­tisiin
kysymyksiin En "kuitenkaan
noudattanut tath neuvoa. Kun tu­lette
todoMakin tuntemaan venäläi­set
ei voi olla puhumasta politii­kasta
heidän kanssaan. Lounaalla
keskustelimme, ikäänkuin örisimme
olleet liboia.ileja ja konsei vatiiveja.
"Minusta tuntuu että saatte it­seänne
.syyttää kun Ameiikassa pe­lataan
Ne u vos to 111 tt o a ' s a n o 1 h G il 1 e
ken an "Ameiika.ssa muistetaan
aikaa kun johtajanne sanoivat, et­tei
VOI olla lauhallista linnakkais-eloa.",
"Mutta kaikki on muuttunut nyt"',
vastattiin minulle. 'Me tiedämme,
että rauhallinen rinnakkaiselo on
pakollista "
" V a l i t e t t a v a s t i kaikki diplomaatit
eivät ole farmaieita" sanoi eras
viikailija "Faimaiit eivat ole kos­kaan
alkaneet sotaa . . . mr. Cyrus
Eaton on farmari.^'
Sc ei pula paikkaansa, että ta­louselämä
olisi vilkasta ja laajene­vaa
taikka että Canadassa on ylei­nen
hyvinvointi Todellisuudessa
Gnnadan talouselämä on py.sahdys-lilassa
ja la-SkcQ-monilla teollisuus
den aloilla
••.Liittovaltiontilastotoimiston ::.vii-^
m (! ks I : a nta ma t vn u m e ro 11 e d o t oso 11-
tavat sen.
Teollisuustuotanto, : t i l a s t o t o m i s -
ton mukaan; heinäkuussa.laski kah­della
piosontijla^venattuna kesä­kuuhun,
•••'rehtaitten tuotanto- laski
k.ihdella pioaontilla talla ajalla ja
inineiaalien, sahkon ja kaasun tuo­tanto
yhdellä prosentilla. Kestä­vien-
tavaroiden (kuten autojen,
luionekaluien: sekä.; monien talous­tavaroiden)
tuotanto laski neljällä
p rosen t il la i . ' j a k ui u tusta va ro iden
fiuokatavaiPidon, \aattciden, ken­kien
jne )' piosentilla.
Hallituksen ...departmentin .myö­hemmin
antamat; tiedot osoittivat,
otia uusien asuntoiakennusten ra­kentamisen
: aloittaminen laski--35
p i o s e n l l l a olokuus^^a verrattuna
viime vuoden elokuuhun
On soivaakin, etta kun tuotanto
ja lakennustcollisuus laski, n im
tyottömyysnousi:4.9 prosenttiin ko-.
ko lyovoimamähi hstä. .Ja suurin
o-a \akavasti haiKitsevista talous­asioiden
tuntijoista arvioi työttö:
micn:maarän nousevan ensi talvena
huomattavasti yli miljoonan
Kaiken tamnn lisäksi kansallinen
kokonaistuotanto, joka'on talou­dellisen
tilanteen hyvä ilmapunta-
11, laski 15 prosentilla kuluvan
vuoden toisen neljänneksen aikana.
Tyottomyysvakuutusrahasto,^ jo-k;
i heijastaa työttömyyden määrää,
tunnustetaan olevan vararikon par­taalla
ii * *
Mita tämä kaikki merkitsee?
Nämä numerotiedot osoittavat;
huolimatta millaista 'osittaista el­pymistä
on viime lamakauden jäl­keen
tapahtuikaan; että SS on; nyt
päättynyt. Kuten eräs lehti ku­vasti
sitd, että '-Canadan talouselä­mältä
on loppunut höyry".
Missa on: s.tten:se yleinen hyvin­vointi,
josta p d ä m i n i s t e r r p u h i i?
El oje kysymystäkään etteikö.ti­lanne
ole 'vakava/ Jo se; tosiasia,
etta hallituksen on kutsuttava liike^
miesten, työläisten ja farmarien
edustajat hallituksen: kanssa: neu-J
votteluun :on puoleksi tosiasioiden
tunnustamista. Tulevaisuus näyt­tää
mitä hyötyä on näistä neuvotte'
luista.
; Oh merkityksellinen, että samal­la
kun hallitus tiedoitti neuvotte­luista
; pääministeri -•.Diefenbaker
huomautti, Vttä me emme voi "rat­kaista'
sitä siis työttömyysongel­maa
pidemmäksi aikaa; '^josmehin-noitamme-
itsemme : pois -maailman
markkinoilta i kohtuuttomilla .vaati-;
muksilla kaikilta tanoilta."
United Press ilmaisi'mitä päämi-ni.
steri tarkoitti:kirjoittamalla, että
"Mr. Diefengaker toivoo saavansa
aikaan palkkojen j a : voittojen va­paaehtoisen
jäädyttämisen kun hän
kohtaa työläisten, teollisuuslaitos­ten
:ja maatalouden edustajat neu­votellessaan
työttömyystilanteesta".'
Tämä ei luonnollisestikaan ole
mitaan -uutta. Hallitus on painos­tanut
sellaista palkkojen jäädyttä­mistä
kun se pääsi valtaan. Unio­nistinen
liike on puolestaan hyljän­nyt
sen ja pyrkinyt saamaan palk­kojen
nousua, joka vastaisi kohoa­via
hintoja samaan aikaan kun
tuottavaisuuslisäant.vy j a voitot ko­hoavat.
» • *
Nyt kun talouselämä painuu alas-
Mali, Senegal
ja Nigeria saivat
Suomen tunnustuksen
: -Helsinki.— Tasavallan;president-:
tl on päättänyt, että Suomi tunnus­taa
Malin tasavallan, .Senegalin ja
Nigerian itsenäisiksi viltioiksi. Tä­män
johdosta pääministeri Sukse­lainen
pn lähettänyt uusien valtioi­den
hallitusten päämiehille: tunnus-v
tamissahkeet;joi.ssa esitetään onnit-:
te'ut itsenäistymisen johdosta sekä
ilmaistaan .-Suomen vhalu: ylläpitää,
ystävällisiä suhteita •i)äihin:niaihin.
vetosi työttömyyden
torjumiseksi
Toronto. — Cana(lan kommunis­tisen
puolueen kansallinen: keskus--;
komitea mikä piti täällä kiitospäi­vän
viikonvaihteessa kolmipäiväisen
kokouksen^ hyväksyi: yksimielisesti '
vetoomuksen uuden kansallisen oh­jelman,
maan •itsenäisyyden ja.puo-hieettomuuden
sekä kansainvälisen
aseistariisumisen puolesta. Tämän
vetoomuksen sisällöstä j a sanamuo-;
doäta käytiin erittäin vilkas-ja mo­nipuolinen
keskustelu, sillä siinä
määritellään puolueen asenne oman :
talouselämämme kontrollin puoles­ta,
maan etujen puolustamisesta
yleensä ja Yhdysvaltain pääoman
kuristusotteen iroittamisestaJ:;sekä
työttömyystilanteen torjumisesta.
Muina tai keinä asioina käsitel­tiin
esim. kysymys puolueen raken­tamisesta
ja lujittamisesta, niin.
aatteellisesti kum kasvusuunnassa,
olevan jäsenmäärän lisäämiseksi.
päin voi olla joitakin .unionistisessa
liikkeessä; jotka haluaisivat noudatr
taa tällaista työttömyyden "ratkai­sumenetelmää".
Jos tästä tulisi unionistisen liik­keen
virallinen politiikka, niin se
olisi selvd itsemurha Tämä ei ole
tie täystyöllisyyteen. Päinvastoin
se VOISIrpahentaa tilannetta: lämän
maan työ\äenluokaIle.
Jos hallituksen tarkoitus on kut­sua
neuvottelut tässä tarkoitukses­sa,
niin.unionistisen-liikkeen ei pi­täisi
osallistua niihin.
Huolimatta kaikista heikkouksis­taan
unionistinen luke on jo laati­nut
ohjelman, joka suojelisi tyÖläi-
Jatkuu 4:llä sivulla
PÄIVÄN PAKINA
"Hakee, lial^ee, muttei soisi löytävänsä"
Pinnallisesti katsoen saattaisi
luulla, etta \orkonpaikkaajalla j ;
joukkomurhaajalla ei" "ole kcske
nään mitään yhtäläisyyttä, mutta
niin - kaukana kuin ne; muuteii toi­sistaan;
ovatkin;, heille on kuitcn-kinveräässä
tapauksessa yhteistä se,
minkä vanha suomalainenjtansan
viisaus pukee sanonnaksi: "Hakee;
hakee, muttei soisi löytävänsä."
Verkonpaikkaajan kohdalta tämä
-juttu on ilman muuta selvä.
Ja mikäli siinä suhteessa on
vielä epäselvyyttä 'ollut, maail­man
suurimpia joukkomurha-asei­ta^
viimeistelevät ja parantelevat
yhdysvaltalaiset sotapolitiikot ovat
'kerran uudelleen todistaneet, että
vaikkasheidänkin .'miehensä ovat; ha­kevinaan
keinoja ydinaseiden ko-keilujenilopettamiseksi
miin;'hekään
eivät halua tällaisen sopimuksen
^löytymistä yhtään sen paremmin
kuin verkonpaikkaaja haluaa löy-;
taa leikia \crkostaan.
" Washingtonista viime tiistaina
saapuneessa eräässä UP:n uutises-;
sa kerrottiin, että "Washingtbnin
virallisissa p1irci.ssä on kasvamassa
mielipide ydinasekokeiden luidel-;
leen aloittamisen ^ puolesta,' . e l l e i'
I d l i i i - ' j a 'lännen 'kontrollisopimiisla
\
allekirjoiteta pian"
Eiko olekin söpöati sanottu? Y h
dysvaltalaiset neuvottelijat ovat
tehneet kaikkensa pitkittäakseen ja
vdlltääl-lseen sopimukseen pääsyä
ydinaseiden kokeiden lopettamisek
si. Ne "hakevat" sopimusta ilmei­sesti
siinä hurskaassa toivossa, että
mitään sopimusta ei voitaisi tehdä.:
Ja sitten "kehittyy VVashingto-nissa
viiallisi-ssa piireissä mielipide
ydinasckokeiden:uudelIcen: aloitta­miseksi",
ellei jne.! _^
Ja mainitussa uutistiedo.ssa teh­dään
täysin selväksi että kysymys
onkin vallan jostakin muusta kuin
sopimukseen päiisemisen vaikeu­desta",!
sillä siinä sanotaan näin­kin:
' '
."Kokeiden:uudelleen aloittamista
suosittelevat ovat vakuuttuneita,
jolta suhteiden huononeminen Ve­näjään
pakoittaa Yhdysvallat luo­pumaan
^ kaksi vuotta ke.släneesta
vapaaehtoisesta ydinaseiden kokei-lukiellosta."
,
Kas kuin sopikin ,kuin .lapikas
lehmänsontaan!
"Suhteet ovat todella pahentu­neet"
mutta ne^ pahenivat nlineno-maan
siksi kun Yhdysvallat on jfir-jesliinytsicnncnkiluluniattomiiiajpro-;
mm
» l i
mmSmi
vokatioita: Neuvostoliittoa V vastaan
Senkö vuoksi lähetettiin^ U-2 va
koilukone Neuvostoliiton alueelle
e t t ä voitaisiin "suhteiden pahene
misen" nimissä ruveta uudelleen
järjestämään ydinasepamauksia?
Sitako varten torpeedoitiin huip­pu
tason kokous j a j ä r j e s t e t t i i n ; pik;
kumainen.vihanlietsonta: Neuvosto­liiton
pääministeri Hrustshevia ja
Kuuban pääministeri Castroa vas­taan
Y K : n istunnon alkaessa, että
"suhteet huononisivat", jotta voitai­siin
-sen perusteella aloittaa - ydin
aseiden kokeilut uudelleen?
Ja kysymys ei ole mistään hassah­taneista
kenraaleista, ja muista am
mattisotilaista,_ vaan vastuunalai
sista -kansallisistaf johtoJienkilöistä.
. Mainitun 7tuitistiedon , mukaan
Yhdysvaltain atomivoimahallin-non
puheenjohtaja: John A. McGone
oli maanantaina tehnyt melko scl-;
väksi/iettä Yhdysvallat aloittaa, pian
uudelleen 'maanalaiset^^^
kokeilut •imaanjäristyksen-^^.i^
lussa käytettävien kojeiden tutki
miseksi. Hän sanoi että rakennus­työt
näiden kokeilujen suoriltamis-tai
varten on jo miltei loppuunsuo-:
ntettu."
Toisin sanoen, kaiken sen aikaa
kun yhdysvaltalaiset "neuvottelijat"
ovat väellä j » voiifnalla esittäneet
vastaväitteitä ydinaseiden kokeiden
"vaikean toteamuksen johidosta", he~
ovat rakentaneet kuumeisella kii­reellä
maanalaisia kokeilupaikkoja
y d i n a s e i l l e e n ! '
N i i n - p i t k ä l l e on-Yhdysvaltain a-
•m
tomimielipuolien valmistelut^ jo
menneet uusien räjäytysten järjes­tämiseksi,
että mr. McCone "kiel­täytyi
antamasta sellaista lausun­toa,
että näitä ydinasekokeita ' e i
aloiteta ennen marraskuun 8 päi­vää
pidettäviä presidentinvaaleja",-:
kuten uutistiedossa; edelleen selitet-:
tiin.
Ja näillä "käytännön politiikoil­la"
on tietenkin myös aatteelliset
kenttätyöntekijät. Kuinka laajalle_
tämä 'atomiasemielipuolisuusion le­vinnyt
Yhdysvaltain hallitsevan
luokan piireistä, se näkyy ehkä
parhaiten siitä, että eräs iäkäs nai­nen,
kaiken lis ksi Yhdysvaltain yh­den
järkevimmän presidentin avio-proliso
mrs. Eleanor Rooselvelt o l i
syyskuun 30 pnä, sanonut "enem­mistön
amerikkahrisistif olevan sitä
mieltä, että he tulevat mieluimmin
poispyyhityiksi kuin jäävät Neuvos­toliiton
ylivaltaan." ' < ^ :
Tälle vanhalle väsyneelle mu m - '
moUe saattaa olla samantekevää
milloin hän kirjansa sulkee, mutta
tokkohan hän sentään saisi "hävi-tysohjelmalleen"
montakaan , ääntä
esim. nuorilta äideiltä, joilla on ai- :
nakin aavistus siitä, että ydinaseet^!
tappavat joko heti tai p i t k ä ä n a i k a a^
kiduttamalla niin , pikkuvauvoja"
kuin aikuisiakin. ' ' > ' ^-^
' K u n yhdysvaltalaiset—hallitsevat—i
puut pyi k i v a f t a l l a ^ t a v a l l a ^ j ä tässä
hengessäV"sopimukseen!'' ydinase;'-
kokeiden kieltämiseksi, "niin ei ole^ ,
lainkaan ihme, 'vaikka '.tulokset-
\
8 ^
Ml
ovat sen"linikaisia.V^ ICänsäkbura,"y"'m-/^
-H
II