Vapaus, October 30, 1924

              T A R A U S
ONiaSAABI* ABVO ViUBÄ.
vastuva.
VAPAUS (liberty) ^
The only oisan of Finnish Worken fn Canada. Pob-lished
ID Sodbory, OnU eveiy Toeflday, Thonj^y and
Satnrday. - • ' — -
Advertising rates 40e per eoL ineh. Minimotn charge
f o r n n ^ insertioh 75e. Diseoont on 8tanding.adverti8e«:
mest. The Vapat^ ia tl» best advertidng medinm
«mong the Finnjyh People fn Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vie 14.00, pooli yk. 12.26, kolme kk.
11.60 j a yksi kk. 7 6 c
Yhdysvaltoihin j a Saomeen, yksi vk. 16.60, pooli vk.
13.00 j a kolme kk. $1.75.
' Tilauksia^ j o i ta ei seuraa raha, ei t u l l a labettämäin^
paitsi asiamiesten joiUa on takaukset
Ilmoitushinta kerran julaistnista ilmoituksista 46e
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoitnk»
sista, joiden tekstiä ei j o k a kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitokset 12.00 kerta j a 60c
lisää jokaiselta muistovärssylta. Nimenmouttoilmoitnk-
«et&Oe kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksec
S2.00 kertib |3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitakset
t l . 0 0 kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 60^
kerta. 11.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitSä
raha seurata mukana.
Tiistain lehtf en aijotut ilmoitukset pitää olki kont-toriäsa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second cläss matter.
Vapaaden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 60, Sudbnry, Ont.
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallliclla nimellä.
J . V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
vi
Canadalainen dol-larimähti
11
, Rahamahlr pystyttää uusia Cukdtaasenuinsa
; ' itämiseksi Canadassa; Tämä tapahtuu paifkkien toisi
^ sa sulattmnisen' kautta. Pankkilaitdcset keskittyvät yhä
liarve^pien paiddciryhmäin Ja yhä harvempien yksilö­jen
kasiin.^ Dollarin valta niin taloudellisessa kujn
valtioJlisräsakin elämässä lujittuu.
' Vastik^ liittyivät' tunhetut cankdalaiset Standard
- ia Stcrling pankit yhteen. Ja uusia yhtynfisiä on te­keillä.
^ S}^'suun(odan alkamisen on Canadassa ta­pahtunut
kaikkiaan yhdeksän pankkien toisiinsa su­lautumista.
Nykyään on Canadaasa tuskin muuta kviii
puolet siitä pankkiluvusta, mitä oli kymmenen vuotta
^ aitten. Sitten Canadan liittohallituksen muodostaipl-
' sen on tämä maassa tapahtunut kaikkiaan kabikym-
^ mentä • yhdduän 'liittoutujnist^pausta ipanMd^^^
•f, > dessa.' Ja jokaisella otteella bn rahavalta lujittanut
, ./asemaansa. , ' , • ,M / 4
' ' Pankkien kedidtlymiiien tapahtuu'eri pankkiliik^i-
^ d<m^-kttl^a»OT' fclpai^ scurauksehä/ :y§jte^ä^ät
.pankMfirmat laskevat' kaikkivoivan käbnsä heikompien
5i>-'^-ylil8e..^ Heikompien on alistuttava suurempien komen
' ' c o o p jii yhdyttävä niibin. . . '
Kaikkien ^.vöupallisimpana'mahtina rahamaailmassa
I 'oit efiiintynyt Caiaadian Bank of Commeroe» Canadan
l^uppapankki, joka on nielaissut, £iaikk|aan kuusi eri
.{laidddtitketti ^Montrealin pankki on alistanut viisi
',eri panUcitirmaa valtikkansa alle. Royal pankki ja
Bank of Nova Scotia ovat kumpikin ahmaisseet neljä
eri'pankkifirmaai \ <
^ Kuta useadnmiii pankit nielevät. toisiaan, «itä suu^
9 ^ ; ^«mmaksi ^ niiittevat jälellc jääneiden pankkien pää-
? r > ' ^ omat Suuridosa,Canadan nykyisistä paidceista on jät-liläblaitdcsia.
Bank of Montrealin varat', nousevat lä*
luis 700,000,000 dollariin ja Royal pankin ja Canadan
fi^V V/ C^^^uppapyiokin^ vaipat vjpiden sadan miljoonan korville
j> \' ^Itummäridn.^! Nova Scotian pankki pitelee, noin 200,-
OOO^OOO (tollariä.,,'Montreal pankin sijotukset nousevat
y k ä i Ä n ^ i ^ Ö ^ ^ Stl S
P!ax&Mrä ei tunnu aim^äst^
IcoUmiuttM,/vAanMuikpmaiUakin. Niinpä muiiUa^
. cantfdidaS^Ula-1^ kansainväli
nensema aina Intiaa ja Etelä Amerikaa myöten/ r
. Vähänkin (ilanadassa > matkustellut on tehnyt' sen
jhuohiioii, että saman nimisiä pankkeja sijaitsee kaikis­ta
täikikimmis^ ihmiskeäkuksissarc Ne ulottuvat Atlan-
. Qm merestä aina Tyyneen mereen saakka. Kaikilla
'duuremimlla paineilla on kuusi j a seit^^ankin sataa
haarapaiddua.. Suuri osa näistä haarapankeista oli en­nen
itsenäbiä.: Mutta yksityiset pankit ovat hävinneet
' clollariniahdin; ahnaan vallotuspolitiikan edessä. :Ni
^ ^ ' mellisesti r:eri pai
muodostavatkyllä oman kokonabuutensa, mutta todel
•> * lisundessa ne eivät ole muuta kuin pääpankkien imu
^ . torvic^ sijc^usten vastaanottopaikkoja. Ne voivat tdida
' ' sijotuksia,'ja; toimittaa vähänkään
'f^-' " ainoastaanrpääpankkieh virastoista Torontosta tai Mon-kaniBbBcfa;
vSaajjäm alMsena, kotka lae omiscavat
oAiuxvaa «ifmmtrtft»: te<^|isguskarfk>nttion«ai Kmflkf
hatta. Rahavallan monopoli HmeDee myodon maan
taloudellisen elämän monopolina. ' , ,
Joskus >Qn täMsäin maassa Idmlunut ^ätoivobia
vaatimuksia pankkien yhtymisen ehkäisesdseksL Muu­tama
vu(»i sitten hyväk^ftliin'erikoi^ asetus, joesa
sääddiiin, että panUeja ei saa liittää yhtem ilnmi
liitfohälUtdu» rahaministeriä suostumusta. Tämä oli
auooastäan muodollinen temppu väestön keskuudesta
nousevan tyytymättömyyden hämäisenuseksL Jo yk­sistään
se seikka, että rahaninisterin paikalle asete­taan
tavallisesti miehiä, jotka ovat itse kaikellaan^ si­sällä
rahamaailman edesottanusissa, kykenee osotta-maan
tämän asetuksen kelvottomuudm.' Ja tästä ni-inenomaisesta
asetuksesta huolimatta vam kerran oli
rdbaministeri yrittävillään asettaa esteitä panlddfirmain
yhteenliittätniselle. Sillom oli kysymys Royal pankin
ja Hamiltonin paiddcien yhtymisestä. Mutta jo viime
vuonna sai Kauppapankki kaikessa rauhassa lisätä
mahtiansa- Hami^onin pankin kahmaisemisella.
Ja näin jatkavat rahakuninkaat valtaustyotäan niin
päivällä kuin yölläkin. He pitävät, tarkasti silmällä,
että valtiöJahos pysyy mahdollisimman yksitybkiAtia
myöten' yhteisymmärryksessä' rahavallan keskittämis-pyrkimysten
kanssa. He ovat samalla kertaa viekkaita
kapitalisteja^ ja kavalia politikoitsijoita. Heidän koko
toimintansa tarkotuksena on laskea koko Canada ja sen
vaesto kaikkivaltiaan valtikkansa alaiseksi.
• Monopoli puhaltaa täten itseänsä nopeasti täyteen.
Se muoldkaa yhteiskuntaa muotonsa mukaiseksi. Se
sitoo' joka päivä uusia ihmisjoukkoja dollarinsa komen­toon.
Se luo ihmiselämälle uuden pohjan. Se kärjb-tää
kapitalismin ja työtätekevien kansankerrosten väli^
siä suhteita. Se tekee ibmisbtä omia vihollisiaan, joi­den
ainoana tehtävänä on kääntyä tietoisesti tabteluun
tätä uudenaikaista orjuuttajaa vastaan. Vähävadset
eivät löydä pelastustaan muusU kuin omasta jouldco-voimastaan,
riistettyjen kasvavasta tyytymättömyydestä
saälimätpntä riistomahtia vastaan. Työtätekevien elä-mänonni
kutsuu jokaista entbtä kiihkeämmin järjestel­mälliseen
taisteluun ihmiskunnan pahimman vihollisen
kukbtamiseksi uuden ja paremman yhteiskuntajärjes­telmän
puolesta;
Tämän taisielun ääriviivat käyvät yhä selkeämmin
esille työläiden ja riistettyjen farmarien järjestetyissä
luokkaliikkebsä.
IJii» tsaari
Hi
M;,
tredistacsaadulla' luvalla.: Canadan rahamWilma on-
, kitt kedcittänytnyörinsä näihin kahteen kaupunkiin.
^> Katkilla nykyään "toiminnassa olevalla kolmellatoista
eri' pankldfirmatla on päahallintonsa, yhtä lukuunotta­matta;
Joko vT^ tai Montrealissa. Ne ovat sa-jndia
muodostuneet Canadan taloudellisen elämän pää-kaupimgeiksiibllemme
ota taas huomioon eräiden^^c^^
1 V>""'" 'nadalaistcai?^:j^^
^ ^ pankkäirmain kanssa.
Kun me puhumme canadalaisen rahamaailman vai-
. kutusiraUan j a voiman pabumisesta, ei sillä tai^
' yksinomaan ;panyden'konton
^4'"' < onraih^kasyamb^ta^rRiiman sen kanssa laajra
^^f V kapitalistitilrppitaää^t^ taloudellisen elämän eri
^1 ' ^aloiUiL' f|i|]i||^p^kset ja.maanviljelys
päivänä lämän^ finanssivallan'«^^ painostusta
'^f enemmän kiän^miUoinkaan ennen^ farmarit
S; iiuokailevlf ien^jnafi^: all?;^^ j'<*a , vuosi vuodelu
inuodostuii|||ä|i|e| k^kittymisen..kautta. Teolli^
. f r^'^ ,am'itetyoIäi«*/-8imt*lt4;0«J raatavat' samojen pankki-
<,Jt^ ;•;:",J::.••"^••:-•-^"•.•i•:'^v>••:'•^v;-•r/•''ä^ •
i
^ Kieltolakiääneslys
Ontarion väestö on sanonut uudelleen r^tj^^^se^^f^;
sanansa 'kieltolakiasetuksen säilyttämben puqlesta,
Varmuudella V4|i sanoa, että kieltolain puolustajat, mi­tä
intressejä heillä sitten äänestykseen liittyikään, saa­vat
kiittää voitosUaa sitä, että suuri osa väestöstä ha­luaa
vilpittömästi taistella ^eltolain todellisen voiton
puolesta. ;S ,
< rSuurin-"piirtein, kats^^ttuna/^kieltolakiääi^estyksessä
miteltiin voimia maaseudun ja kaupunkilaisväotoni^vä-
Iillä. Kaupungit, jotka vielä vuoden 1919 f^estyk-sefisäi
^ntoiVat parinkymmenen tuhannen enemmistön
kieltolain puolesta, äänestivät nyt järjestään märkien
puolesta. Tähän muutokseen on suurelta <salta'vaik^
tanut' se,. että ihmiset, vieläpä kieUolain ihailijatkin,
ovat yksiidcertaisesti kyl lästyneet katselemaiui Ideltö-l\
äcia käytännössä sellaisena irvikuvana k^|n' iml^j^*si^^
Viimebmä vuosina on kääntynyt. Kaupunkien^k^^
ja pintapuolinen liikerelämä on: kaupunkilabbsa ^niint
ikään tehnyt tehtävänsä, niin että he ilman peitt^lemät
tä vaativat entisten viina-aikojen palauttamista;' ?!': • -'
Sen sijaan maaseuduilla ei väestö ole niinkään kou-raantuntttvasti'joutunut
kosketuksiin kieltolain liepeillä
ilmenneiden ruokottomuuksien kanssa^ Heidän uskon*
sa hyvän i asian voittoon on osottautunut kaupunkilab-tpn
uskoa kestävämmäksi.
Nyt tapahtunut kieltölakiäänestys toiinitettiin mär­kien
vaatimuksesta ja he ovat saaneet vastauksen. Tä­mä
äänestys tuli maksamaan hallitukselle puolben mil­joonaa
dollaria. : Jos hallitus haluaa seurata kansan
tahtoa, on sen velvoll isuus tulevaisuudessa valvoa, et
tä laki lakkaa olemasta irvikuvana. Tämä on vaati
mattomin toivomus, mitä asiain nykyisin ollen voidaan
tässä kysymyksessä asettaa. '
Taantumuksen sairaus
Espanjan raha-asiat ovat Marokkpn sodan kautta
joutuneet tyldcänään hunningolle ja maa on käymässä
ankaran teollbuus ja kauppakriisin läpi. Vain verisel
lä terrorilla. on fascistien diktatuurin onnistimut tuka^;
huttaa kansan' vaatimukset. Ja kun vaatimukset kai­kesta
huolimatta nousevat I yhä voimakkaammin, yrite­tään
ne tukahuttaa saattamalla sotatilaan koko maa.
Yritys on kuitenkin mitä vaarallisinta laatua, sillä juu­ri
w. 1921 ja 1922 asevelvollisten luoUca on kaikkein
kapinallisinta. Ja kun se aseistetaan kiireestä kanta­päähän,
on kyseenalaista ketä vastaan nuo aseet kään­tyvät
FascistidiktaaUori De Rivera ibnottaakin, että suu­rin
osa armeijasta aijotaan pitää kotimaassa «tukahut-tamassa
kaikkea fascbtidiktaattorien vastustusta^»^ Ja
sitfi varten pidätetään myöskin v. 1923 ikäluotica aseis­sa
ja v. 1924 ikäluokka valmiina aseifam kutsuttavaksi^;
JKoyhälistöliikkeen tunnus
Meidän yriveihiimme ovat tervetulleita ka&ki, jotka
tahtovat tunnustaa työväenluokan tahdon, kaiUdy jot­ka
haluavat työväenluokan itsemääräämbo&euden poh*
jalla käydä tabtelua kansoja hävittävää kapitalismia
vastaan. 'Meidän rivimme kasvavat, meidän liittomme
tulee ralituisesö yhtenäisemmäksi, ja uutta voitönvar-muutta
iimtien kdiotampie me teille jsaman huudon^
joka kttttlni jo kuusikymioentä vuotta sitten: • Kaikkit»
maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Tärkeä suurpo­liittinen
uutinen:
Suur-ruhtinas K i -
Tilistä on tuSnt
"koko Venäjän
t s a a r i . " Uaaibna
voi r i e m u i t a ;
"kuninkaiden k u ­ningas"
h o i t aa
jäUeen Venäjän
kansrji asioita,
Intian imperaat-t
o r i on kai kateellinen. Häneltä
kun' eraa vilkas herrasmies on näet
riistänyt monopoli-oikeuden koiheit
l a nfa'n valtavilla titteleillä j a pre-regatiiveilla.
Muistakoon Suurbri-tannian.
parlamentista riippuvainen
kuningas^ e t t ä - p n . pn pieni herra
Venäjän tsaarin rinnalla, joka ei
ole parlamenteista eikä mistään
maailman mahdista riippuvainen,
sillä hän itse valitsi itsensä koko
Venäjän tsaariksi. Todellinen itse­valtias
on se, jonka valitsee' Juma­la.
Mutta vielä "t&dellisemp!" on
sellainen itsevaltias, joka itse suo­rittaa
oman vaalinsa. Ja j u u r i sel­lainen
itsevaltias on tätä nykyä V e .
näjän tsaari K i r i i (jonka toiset u l^
komaalaiset väärin kirjoittavat:
K y r i l ) .
^ P o l i i t t i s i s ^ . piireissä askarruttaa
j a vaivaa se vaikea probleemi^ millä
numerolla on K i r i l i n nimi varustet­tava.
Tobet ovat sitä mieltä, että
Venäjän uudelle tsaarille on annet­tava
virallinen n i m i — K i r i i ^ensi-mäinen:
Vkoaka se olisi aivan luon­nollinen
aakkosellinen nimitys. Toi­set,
varovaisemmat ja kAkonälcdi-semroät,
v ehdottavat Venäjän uuden
tsaarin nimeksi ~ " K i r i i ensimäi.
nen' j a viimeinen." Sitten löytyy
vielä; kolmas diplomaattiryhmä, jo­ka
ei tahdo pitää kiirettä lisänimen
antamisessa; Mutta jos ihan vält-iämätdntä
on, niin olisi' se pikem­min
taipuvainen ' varovaisuuden
vuoksi koristamäaii tsaarin nimen
vaatimattomalla 'Numerolla "nolla".
Onpa ilkeitäkin, jotka väittävät, et­tei
hitaka.yksi nolla riittäisiä,'mutta
niillä ei ole suurta' kannatusta, kos­ka
sellaisen tittelin 'kuin esim.
" T s a a r i K i r i i N o l l a " , Venäjän, n y ­kyinen
keisari, joka tapauksessa
ansaitsee. • '
; Olemme samalla kannalla. Nolla
on viattomuuden "~symbooli. Se ei
ole kenellekään kaarallinen tekijä.
N o l l a kuin noUa,"8iinä k a i k k i Jos
numero kaksi orf'Wmero yhtä suu­r
e m p i ' - j a 'kolmevt-fkahiar^aourempij
niin numero neljäs /^osoittaa että se
on kumpaistakin edellistä suorempi,
jututta' nolla on tässä sphteessa on-tiellisessä
'asemassa;' kosk^ se itse­näisesti
e i ' merkitse'isUorastaan :mi­tään.
' •
I :.TälIaisen väliaikaisen tittelin sno-
Jcjssa tsaari; K i r i i ^ v o i s i paljon haus­kemmin
viettää edesvästuullbia päi-viään.
' Hän ei pelottaisi ketään.^
gluurrBritannia, AmörikanV "Yhdys-me
uuden tBaari-Venäjän« sekaantu­mista
asiaan. Kiitollisuuden velas-sa
olevat vallat ottaisivat n i l o in
Venäjän niiden tsaarin kaikkialla
avosylin vastaan j a antaifavat hä­nen
käytettäväkseen kaikki "salon­g
i t " , diplomaattisia salonkeja i n .'
kuunottamatta. Ja mitäpä Veny­jän
tsaari välittäiakään diplomaa­teista.
Venäjän ulkopolitiikkaahan
ovat aina ennenkin, ulkomaalaiset
hoitanieet Paljon hauskemin on i » -
tuä jonkun suuren maailman teat­t
e r in ensimäisellä rivillä salassa
mutta kuitenldn siten, että koko
utelias yleisS tietää mielenkiintoi­sen
vieraan läsnäolosta j a kuiskaa-^
maila näyttää (mutta ei sormella,
koska keisareita niinknin muitakin
kunnon ihmisiä ei sormella näytetä)
missä hän istuu, selittäen näin: kat-aokaapas
va^n, ^ n ä i s t un uusi V e -
näjän tsaari! Tällainen ajan viet­to
olisi verrattain viatonta laatua:
itse K i r i l i l l e vaaratonta, muille taas
kovin hauskaa. -
Venäjän valkoisetkaan sanomaleh­det
eivät mielellään puhu ^ " K i r iU
n o l l a n " manifestista mitään. Poli­tiikka
on näet kaikille vaarallista.
Kukaan ei tahdo olla riippuvainen
siitä, milloin Venäjän tsaari pää­see--
Venäjälle. Sillä kaikki ne, j o t ­ka
toivovat joskus sinne pääsevän­sä,
eivät tahdo sulkea itseltään V e ­näjän
sisäankäytävää koko siksi
ajaksi kunnes Kiriliä pyydetään
tsaariksi VenäjäUe.
Vienoja virsiä
haa «e tamhrflrin. ianlaf^nm
liäiftiin, niin oseat ceozakinitalai'
«cädn, haaveileva manalaa «sno^
runden aikoja mnlfftdien Saat
mhmn h y r S K v S t myötä: .
'"Vaan saa a x m a a j i t i
mä muistan, a i n i a a nf
-• " o———^-v
iKifnalafsfa , ^ n k a i s^
• " taiK^
K i i n a on tunnettu siitä, että. s i d .
lä kaikki tavat ovat aivan erilaiset
kuin länsimaissa., - E i ainoastaan
kansan tavat j a yhteiskuntanmodo^
vaan myöskin oOceusjäi^es^ ja
raidcaisutayat oVat aivan erilaiset
kinn muualla maailmassa. Näistä
saattaa länsimaiden "ävistyneetf*
sanoa, että- ne ovat: barbaazisia ja
epäoikeudenmukaiaa, mutta saatta-vat
niisti^ monet olla yhtä oikeita
kuin länsimaidenkin, joskin toisia
voidaan pitää vanhemmalta ajalta
perijrtyneenä kuin meidän oikeus­laitoksemme
pn.- Eräästä länsimai­sille
omituisesta rankaisnvasta ker­tovat
sanomalehdet m. m. seuraa­van
tiedon. Tsingtaon poliisit oli­vat
pidättäneet muutamia henkilöl­tä,
jotka olivat varastaneet kukkia
kaupungin puistokäytävien varsilta.
Sitä'vastoin kun muualla sellainen
varas olisi saatettu tuomita sakkoi­hin
t a i ' vankeusrangaistukseen, pa­kotettiin
nämä Kiinaissa polvistu,
maan yleiselle paikaUe j a viidentois-eräänä-
sunnuntaina
Kesld-Suomen kirkoa-iVallat'
ynt^ muixt maailman valta­kunnat
saisivat £a!iloinTTauhassa jat-soitettiin
muutamassa
sa.
Kirkonmeiningrit olivat päättymäi.
sillaan, puuttui vain loppuvirsi. Se
oli vanha, tuttu virsi, j a seurakun4
nan lukkariurkuri, tietäen osaavan­sa
soittaa sen ulkomuistista, ei v i i t -
sinjrt ruveta sitä varten koraalikir­jaa
selailemaan, vaan sovitti sor­mensa
^koskettimiin ja patiiniensa
pohjat_ pedaaleihin, nyökkäsä urku-jenpolicijalle,
että antaapa t u l l a hen­keä,
j a alkoi soittaa. . ' >^
Seurakunta, virsikirjoihinsa kat­sellen,
avasi suunsa urkujen ruve-:
tessa'soimaan; Mutta sittien- seura­kunta
sulki : suunsa j a kuunteli i h ­metellen
urkuriansa. . Sillä eivät­pä
vyöryneet uruista virren säve­l
e t , mutta tuttu j a olivat, tuttuja j a
rakkaita, nekin sävelet, jotka siel­tä
vuoroin vienoina, vuoroin paisu­vina
ääniaaltoina v i r t a s i v a t f y.
"Sä kasvoit neito kaunoinen
isäsi m a j a s s a . . . " j
Lukkarille o l i tullut pieni haja­mielisyys.
Äskettäin j u i i r i oli hän
kotonaan • urkuharmoonilla soitellut
tuota surumielisen kaunista suoma­laista
kansanlaulua, -ja aivan huo.
maamattaan soitti hän seui • nyt
uruilla.
Ensi hämmästyksestään toinnut­tuaan
j a hoksattuaan, että j kunnon
4cahttoriUe'^oli: sattunut' anteeksiaii-nettava
vaikkakin harvinainen epä­huomio,
kpunteli seurakunta mie-kaa
dnaann|anpoti^'kkaansa, pelkää-1 lenkiinnolla^ miltä tänui laulu uruil-
^ättä Suur-Venäjän, tai sänokaam- l a soitettuna kuului. Ja kauniilta-t
a minuutin ajan pitämään varasta-miaan
kukkia kohotettuna ylös, se­kä
kertaamaan lausetta: '"minä olen
ottanut sitä. Joka ei minulle kuuhi
J a minä lupaan, etten enää koskaan
«itä tee." . S e n Jälkeen kun he oli­vat
tämän rangaistuksen kärsineet,
pääsivät he vapauteen. Bankaisu-tapa^
tuntuu kylläkin omituiselta,
mutta saattaa olla yhtä hyvä ehkä­pä
parempikin, kuin meidän sakko­rangaistuksemme,
josta rikkaat ei­vät
ainakaan ota ojentuakseen. Jos
täälläkin rikkaat j a muut lainrikko,
jat, jotka tavallisesti pääsevät sak­korangaistuksilla,
pakotettaisiin pol­vistumaan
jollakin ylebellä paikalla
sekä tunnustamaan rikoksensa ja
lupaamaan, ettei sitä; enään tee,
niin moni varmaankin • pitäisi sitä
naljon vaikuttavampana kuin sakko­j
a .
Kirkkoruhiinaäi sotar
jalalla
Ylä-SIeesian vaalit ovat heratta-neet
suurta huomiota sen johdosta,
että^ kaikkien puolueiden .äänimää-r
rät oVat laskeneet 1 Viime \ kevääl­lä
toimitetuissa vaaleissa äänesti
T5^.prosenttia, nyt;väin. 6 0 ; prosent­tia.'
PolitikeniUe &joitetäani rftä
kommunistien äänimäärän laskemi­nen
herättää huomiota; mutta sit­ten:
onkin siihen monta syytä.: E n .
si kädessä ovat äsken käydyt lakot
aiheuttaneet: sen, että boikotin alai­seksi
joutuneet työläiset ovat s i i r t y ­neet
vieraille paikkakunnille, eivät-käj
o l ^ voineet ottaa osaa vaaleilun.
Huiomattavasti vaikuttanee ^tulok­seen
myöskin se, että katoolinen
keskusta oa pannut pappinsa" saar­nastuolistakin
pitämään : vaalipuhei­t
a ? j a julistamaan "kommunistit
ikubeen kiroukseen.".
'St iänä olhat
308). puolalainen ^
sanDuotn» 11 eom. kaa..
kommunisteiT >fee.
***»alli8i8ta yfer ti*J'*»ä^ 1
I^yvit e n t i s S . ^"^»^«^ieet 1
Jnutalaigten _
ma Unkarissa
Unkarin eri •»aestöryluaiea
huomataan on juutalakte^ p^ZT'
«ukn. verrattain pieni
hsuuteen nähden, nratta
hmatta ovat he hankkinST tjST'
nssa itseneen johtavan aTn^t'
fasi melkein mieli sanoa, i
kan on juutalaisten hallussa.
dän, käsissään on esimerkifei
nn kansallisoraaisundesta noin^ j
pros. Sivistyneistön amaat&i f
juutalaisia kokonaista 43
sen sijaan työläisinä ja pj^JT-i
lijöinä tuskin ketään. K^S^^,^
omi^ajista on 5 pros.
(Budapestissä 76.4 pros.).
lehdentoimittajista 42.4 OTOS.
ajajista 4'5.2 pros., lääkärdsölft:
pros., insinööreistä 25 pros.
^ .Opiskelijoiden suhdetta
toissa oli ennen maailnianaotaa h -
vaavana esimerkkinä se, että «HBL
Budapestin yliopistossa oli r jgis-
637 unkarilaista ylioppilasta, ha
sitävastoin juutalaisia oli 897. Mat-ta
maailmansodan aikana unkarilaK
set heräsivät ja huomasivat, ndhia'
oltiin menossa. Lähimpänä gypi'
siihen lienee osaltaan se, että "he '
huomasivat, mitenkä jnutalaisajnes
unkarilaiset sivuuttaen on tunkea^
tunut sotatarvehankintavirastoiMa,
joissa se valloitti kaikki paikat nrin'
täydellisesti, että 94 pros. kaikista
hankintavoitoista tuli sen osalle ja-ilmitulleista
hankintaväärennyksiV
tä 74 pros. lankesi jnntalaistca
.Oisalle.: Vuonna 1920 laadittiin Uö,
joka määrää- yHbpistossä' bpjakelijof-den
määrän, suhteelliseksi kansall'.*
suuksiin,, nähden. Sen avilla toi­vovat
unkarilaiset saavansa omassa
maassaan sen aseman, joka heille
oikeudenmukaisesti kuulnu.
.Saapa sitten nähdä, saavatko tm.;
karilaiset voiton Israelin lapsisU.
' o ?
Hevosen tulevaisuus
Amerlkalaisen hevosen keogitii-jäin
kansallisen yhdistyksen «doita-jakokouksessa
on ollut kesktutelu.
tämän ammattikunnan tnlerBisan-^
desta. V Asianlaita kuulaa oleysn
siten,, että vanha kyläsepän kengi-lyispaja^
käy yhä harvinaisenunalB
jaf tilalle ilmiestyy automobiilien kor­jauspajoja,"
j a kyläsepän taiiteln
olemassaolonsa, puolesta käy' yfci;
toivottomammaksi. Kerrotaan, et­tä
Edison oli erilässä kesknstelns-sä
sanönht; ;e hevonen on hnc:
noin moottori, mitä koskaan on t ^
Huomattavaa kuitenkin-^ on,v että'ty; Henry Fordin sanotaan sii-
Kovänpuun lastuja
Sisältö: Pakinaa puolueemme uudelleen rakentamisesta.
Maaksi pitää sinun jälleen tuleman.
-hoi. Huokaus
^pääd ; älfekirjöti
taneelta luettu­aan
erään kirjo-tuksen
Canadan
K d i n munistipuo-lueen^^
w ^
i a^r j^stäinisest^
Miksi nyt j o ve­tää
, päiväjärjes­tykseen
kysy-
> v m y 8 t ä puolueem­me
^ uudelleen j^estämisestä kun
sen sijaan prtäisr' puhua , puolueem­me,
alulle panemisesta. Ennen^^^
nähkääs: puoluetta' ^voidaan uudel.^
Icen V järjestää, vtäytyy ensin : olla
puolueeu/^nlrkeiss^ >edes niin- pailjon
varaa, että voisi jonkunlaisesta u u ­delleen-
järjestämisestä vakavassa
vM- u ^ i iii
lueemme muodostamisesta tehdas-solujen
pohjalle. , Vaikkapa asia
onkin, avoinna kaiken kansan poh­dinnalle,
on kysymys kuitenkin t u l .
Ibt esille siinä hengessä, että a i ­noana
lopputuloksena täytyisi olla
nykyiseltä pohjaltamme luopumi­nen
uuden hyväksi, joka on aijot-tu
otettavaksi käytäntöön niin pian
k u i n mahdollista.
Puolueemme uudelleen järjestä-missuui^
nitehna pääpiirteissään s i ­sältää
sen, että nykyisten paikka­kunnan
- k a i k k i a työläisiä käsittävien
osastojen sijalle olisi muodostetta-va
työmaasoluja; eli työmaaryhmiä,
jotka perisivät jäsenmaksut j a t o i -
natsivat : muutenkin kuten nykyiset
osastot j a muodontaisivat sitten yh.'
teisen kesknsneuvoston kullakin
paikkakunnalla j a niin edelleen l a a -
äänilajissa^puhua. K u n n y t on j u u - jenunalla pohjalla. / Työmäasolujen
ri muutettu puolueen nimeäkin,'
n i i n pitäisi siin^ levottomimmalle-k
i n aelulle taas joksikin aikaa u u ­tuutta
riittää. Ja s i l a paitsi, em­me
me työväenliikkeessä ole hidce-massa;
^erikoisia uutuuksia, vaan sen
t^aan on meidäiij'levollisesti - asetut­tava
ikäänkuin yksiin jalkojen t i^
l o i h i n sttorittaak§emme;: ne :tehtä.
TOt,^ joita* 'me proletiviaatin yhteen-fiitäbnistxossä
emme voi ympäri
Idei^tii^'^-'Me tarvitsemme enemmän
tasapainoa Imin -yhtämittaista epä-mäSrilista'
haparoimista dnne tän­ne;
Josta kuitenkaan loppujen, l o ­puke
-ei; ole t u ^ ^ ^ n a muuta kuin
tyhjät kädet ^
Pnolneemme jol^toasemista on a n ­netta
m l i a i ^ ottaa perinpohjai^n:
selitetään -olevan '•• takeena siitä, että
tästä meidän liikkeestämme tulee
ehdottomasti vallankumouksellinen
j a ' paremmin työläisiä edustava
kuin: nämä meidän nykyiset /osas­tomme.
AlteMrjottannt on valmis kaikin
Jumalan terveisin Munaamaan' kie­listen
toveriemme J a ; kenenkä - hy­vänsä
toimia-.: puolueemme -rakenta­miseksi
joko tämän solujäijestelmän
pohjalla taikka tällä .vanhalla poh-jaUa.
Kaikki iärjestämiskeinot ovat
hyviä, jotka vaan ^ " t i ^ v a t joukkoja
liikkeeseemme. Mutta nutenkäs me
sitten olemme näihin vanhanaikai­siin
osastoihimme joutuneet? /.Joo,
ne ovat muodostuneet dten, että
kun " j o l l a k i n pail^akunnallätyöläi-^
k e ^ s t e l o n alaiseksi ~ kysymys puo;" set' ovat alkaneet meidän aattdsiim^
me j a .liildceeseemmei innostua, niin
he o ^ t lyöneet tuumansa yhteen ja
perustaneet osaston. Se on ollut
ainoa oikea ja luonnollinen tie.
Tällä keinoin on koko maailman
työväenliike muödo8tunut> n i i n van­hoillisten
kuin raclikaalisinimatkin;
Jos olisi halunnut järjestää osas­ton
vain jonkun tehtaan i a i työ­maan
työläisistä, niin olisi osaston
organiseeraaminen 99 '-tapauksessa
sadasta täytynjrt Jättää siihen. Mut­ta
kiin. osastoon otettiin jäseniä
tästä j a tuosta työmaasta, niin jo
lähti Jniin lähtikin liikkeemme^ kä^^
velemään. Ja tämä' osasto sitten
vähitellen veti työläisiä eri työaloil­t
a mokaansa, kunnes tuiloksena o li
kokonainen joukko-osasto. : K u n
meidän , kommunistipuolueemme: pa­nee
tänä päivänä organiseeraajan
liikkeelle, niin me saamme olla k o .
v i n kiitollisia, jos saadaan osas­toon
yksi työläinen joka työinaal-ta.
Jos aUekirjottanut lähtisi esi­merkiksi
•Cobaltiin perustamaan
kommunistista - osastoa,: n i i n - moukka
minä olisin, j o s . l ä h t k n sit» yrittä-mään.
pysty3m vain vissin kaivan^
non työläisistä, enkä-.tekisi piirus­tuksia
kaikkien ^kaivantojen työläis­ten
varaan. Ja Inoukaksi minua
sanottiaisiin,: Jos Cobdtissa pitäisi
perustaa eri osasto Joka kaivannon
työläisiä varten, kuten nyt' tämä'
uusi solujärjestelfaiä e d e l l y t t ä ä ; ^;
Muttac sitten: jsanotaan,' että..työ^
niaasolut) saattavat meidät lähfem^
maksi: työläisiä.; ' Alleknjottanut
haistaal tuossa filosofiassa; melkoi­sen
annoksen tuplajuulaista: y k s i n -
kertaisuuttiau • Työläinen ei voi men^
nä sen lähemmäksi^' omaa - itseään
k u i n mitä hän j a ö i n a s s a ' olemuk­sessaan
ja liikkeessään niin aat­teellisesti
kuin käytännöllisestikin
on. Työmaasoluinakaan' me. emme
voiä pitää' kokouksia. tehtaan > s s a l -
Jä, eikä: siihen oliai": tarvettakaan.^
sOIä työmaalla pidetty kokous jd
voisi r o l l a : sen vallanknmouksellj. i
sempi kuin varsinaisissa kokon^
koissakaan. Eikä tySväenliikkeea ;
pääpaino, varsinkaan vallanknmouk- ^
sellisen, ole jonkun yksityisen tyS- f
maan asioissa. Luokkataistelu
yhteiskunnallista liikettä ja ksMttjri
s i k s i , yhä enemmän. Vissin ,
maan puitteisiin työväenliikkeen
ruhjominen johtaisi loppujen löpi­s
i p i k k u naperteluun: Se jakaisi työläi 4
set karsinoihin kuten vanhat am-mättiuniot
ovat jakaneet ja heikea-?
täisi -työväen yleistä luokkataiste-;
l u a .
Mitä sitten erikoisemmin meidä
suomalaisiin osastoihin tulee, cä?:
työmaasolut johtaisivat^ meidät to>-^
konaan alKkkoon. Mistähän n» >
löytäisimme esimerkiksi Torontoa
taikka Sudbaryn osaston tebjat, t
j o s me jakaisimme nämä tyomaa-soluihin?
Mitenkähän me voisBnoe
jatkaa toimintaamme eteenpäin tä­hänastisista
saavutuksistamme.
den ohjelman käytäntöön otismr
nen merkitsisi yksinkertaisesti
'^stövoiärfemme' hajottamiste ja öf^
Hnenkään liike ei olisi enaan ;
sdudessa saamaan meiltä mito w-hansia
dollareita, mitä me njt bor
dän tukemisekseen vuosittain «•
räämnie. " JÄ kuinka me
me meidän haalimme ja J ^ « ^
fammie niiden kontrollin, no
tysti voitaisiin huomauttaa, että J » -
:kaisimme'osakkeet ja munt
rat criT työmäasolujen k e s k « u ^
t a - eikö- j ö käytännölhnen
s a n o i s i , . €ttä turhaahan t a ^
ryhmissä liaalejamie
j a eri ryhmiin ' « ^ » « " " ^ . i^
kun me'voimme ^ ^ ^ . ^ " ^
min j a vähemmällä « ' « f S L '^
k a u k s e l l a ' k a i k k i e n V^^^^^^
mW n y k y i s t e n ^ o s i ^ ^ ^^
Mutta « « » o t a a n ^ ^ ^ ^,
me imdestaan Jä^cstamise^ ex
^•se ryhtyjään e n n ^ n ^ ^
iötten k u n se. katsotaan uia»_ _
Vspaoden « h a v ä l^
' ^Edelläoleva l ^ t p |
ott«fLehtimäen^onk
S ; ori lähetys täytynyt
Ä y d Ä Ä s ä h k ö t e
että ylläoleva ei oi
^^'todistaa sUlä että; ean
J o Ä o t e t t u k p t t i H e
aa kuitti joka on
g ^ i o i ori kirjotettu
^ ikhetyksestämme kir
vSelsingistä rahojen _va
^ vaan muutaman paiv,
Stemä lähetys osottaa., .
Tämä kahden kuukat
Hipistä kori rahavälityksen
ätoiut että sähköteitse
tään sekaannuksia vaan;0\
Mitä tavallisun kurjet
Srfi ne perUIe poin k a l ^
pnen nopeus siito muikali
Jrikemaan j a sutä mjssa;
Kiffssi on nyt Siili
Joululahja lähetyksiä
tiessä, saatte ne nqpeai
knrssiUa kun teette: väht.
Maistakaa, ett» mitä _
jJiteäiB. «ti K O R K E Al
hea heti vastanneen, että se o
ktopelo," yhden hevosen voir
helBaMoottori, Amerikalaiset
Biril tietävätkin kokemukse
että traktori on kahdenkym
tewrtn voimainen j a tarvitse
jön \Shemn»n huolta j a hoitoi
JKTonen ja siitä syystä he mi«
nin ottavat traktorin kuin h(
peUoBeen. Liikenteessä taas
Bobiili on monta vertaa noy
hrin hevonen. : Tilastolliset
osoittavat, että vielä v. 19:
BdjBvaUoissa 21^&55.000 f a
tt)sl8 ja tänä vuonna vaan IJ
MO, joten vähennys ^kuudessi
deasaon 15 prosenttia. • He
lähennya kaupungeissa ja s
toimissa kuin maanviljelykses
ollnt vieläkin nopeampaa. ' V
1910 oli farmien ulkopuolell
Tosiä 3,182,780 j a vuonna 19
niitä 1,705,000.. Vielä vuonna
oB" New' Yorkissa: hevos^ *lfl
mutta nykyään enään vain 6
Ainoastaan . satamassa lyhyillä
koilla tavaroita «iirrellessä
tään enää hevosta varsint
•ekä. Tämä selitys se oike
pelastaakin meidät koko tästä
leemista. Ja juttu on se, e t t
ka se ci vielä tänä päivän
mahdollista eikä tarpeellist
niin ei se ole sitä'' vielä ; ain
leuraavan viiden vuoden i
Me olemme jo Kanadassakin :
taneet puoluettamme selvällä
mmiistisella pohj alla monta ^
emmekä ole saavuttaneet se
tnlobia, että vielä kannättais
t p kokeilemaan osastojemme
misilla. Ja kun nähtävästi m
ihmeet eivät riennä järjes
työmme avuksi seuraavinakaai
rina, niin puolueemme >uudi
jaijes^isasia ~ luonnostaan-kääntyy
monien . h e r r a n yi
taakse. Siksipä puheet uudi
järjestämisistä ovat turhaa
teen haaskausta. Koko tämä
tospnnska -onkin tietääkseni
meille kannutavarana, eikä oi
toisin meidän liikkeemme jo
dösistä elämyksistä, i-.--' •,
•Nim että vaikkapa :'me>oUyl
nauta niin ajan tappamiseks
knstefemmekin.. pnolueemme i
taan järjestämisestä, niin V(
«amaDa kertaa < ^
että vaikkapa me : haluaisimm
mdeHeen järjestää, n i i n ; emn
«itä voi tehdä. Mutta mc, vt
«deöeen voimistuttaa näitä v i
hiotettavia osastojamme^ VQ|U
Mhin työläisiä-eri.-työmailta
sen kantta,-että kiintei
kehotamme jäsemämme tek)
»ärvays^ätä työmailla j o k o
Esonden kautta, taikka, snus.
^ s t i . Ja samalla vkert8a;kyk
«okaan kylrämme elävän i
laisunden siementä-, j a xavife
^^ettämme sen tnoreilla J a
ÄörttäTillä antindHai. \
Jassoo, et&kS
^saolasis Industxialistin''^.t(nm
'»»Sa k<i^evan~'ianestjkfiia "
mmm